Väitöskirja - doctoral dissertation - TTS kalvot slides

Vanhuspalveluiden kustannusvaikuttavuus ja -tehokkuus, kysynnän riskitekijät ja palvelujen

laatu.Henkilöt & yksikkö

12.04.2023 Eero Siljander, THL/STAO/CHESS 2

Tutkimuksen tausta• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), sosiaali- ja

terveyspolitiikat toimialan (STAO/TA1) terveys- ja sosiaalitaloustieteen yksikössä (CHESS) on käynnistetty ”peruspalvelujen toimivuus, vaikuttavuus ja kustannukset” –hanke.

• Peruspalvelut hankkeessa tutkitaan sekä sosiaalipalveluiden että terveyspalveluiden kustannus-vaikuttavuutta, tehokkuutta, tuottavuutta sekä taloustieteellisillä panos-tuotos -menetelmillä että terveystaloustieteellisillä kustannustehokkuuden ja kustannus-vaikuttavuuden arvioinnin menetelmillä.

• Tämän hankkeen osaprojektina on tarkoituksena ja tavoitteena toteuttaa erikoistutkija Eero Siljanderin väitöskirjahanke nimeltään: ”Vanhuspalveluiden kustannusvaikuttavuus ja -tehokkuus, kysynnän riskitekijät ja palvelujen laatu”.


Motivaatio tutkimukselle• Suomessa käynnissä oleva voimakas väestön ikääntymiskehitys

lisää kustannuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Siksi on tärkeää saada tietoa siitä, miten vanhusten hoiva järjestetään mahdollisimman kustannustehokkaasti ja kustannusvaikuttavasti.

• Vanhusten pitkäaikaishoivan ja terveydenhuollon menojen odotetaan kasvavan voimakkaasti. Suomessa nämä menot kasvavat ennusteiden perusteella 21,5 % vuoteen 2020 ja 59,2 % vuoteen 2039 mennessä nykytasolta (Häkkinen ym. 2008)

• Kustannusvaikuttavat, laadukkaat ja tehokkaat vanhuspalvelut sekä yleisemmin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Sosiaali- ja terveysministeriön kirjattujen tavoitteiden joukossa (Pekurinen & Sintonen, Terveystaloustiede, 2006; STM -julkaisuja 2005:10).

• Suomessa hallitus toteutti yhdessä johtavien ikääntymisen ja kansantalouden asiantuntijoiden kanssa raportin julkisen talouden kestävyydestä ja ikääntymisen aiheuttamista menopaineista. (Ikääntymisraportti, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja, 1/2009 )


Teoreettinen tausta ja tavoitteet• Väitöskirjan tavoitteena tutkia vanhustenhuoltoa

käyttäen terveys- ja sosiaalitaloustieteellisiä menetelmiä.

• Hyödyntää aiempaa tutkimusta, erityisesti Perfect-, Sakota-, Rai –hankkeessa kehitettyjä vaikut-tavuuden ja kustannusvaikuttavuuden mittareita.

• Osallistua peruspalveluiden kustannus-vaikuttavuuden tutkimushankkeeseen.

• Julkaista tuloksista artikkeleja kansainvälisissä ja kotimaisissa tieteellisissä aikakauslehdissä.

• Kehittää uusia vanhustenhuoltoa koskevia kustannus-vaikuttavuuden mittareita ja indikaattoreita.


Hyvinvoinnin tuotantoteoreema, sovellus vanhuspalveluihin (Knapp, 1984).

Tarjontatekijät; Panokset:- Henkilöstöpanokset

- Laite- ja tilapanokset

- Inhimillinen pääoma

- Tekninen kehitys

Kysyntätekijät;Asiakasrakenne:•Sosiodemografiset tekjät; ikä, sukupuoli, perhekoko, asuminen.•Sosioekonomiset tekijät; koulutus, tulot, työmarkkinastatus•Fyysinen toimintakyky: terveydentila; krooniset taudit, lääkkeet, toimintakyky, kognitio.

•Psyykkinen toimintakyky: Dementia, alzheimer, parkinson ja muut muistin ja kognition sairaudet.

•Sosiaalinen ympäristö•Asuminen

Tuotantoprosessi; Sosiaali- ja terveyspalvelut, Järjestöt, OmaishoitoTuottajat:•Perusterveydenhuolto•Erikoissairaanhoito•Vanhuspalvelut; laitoshoito, palveluasuminen.•Kotihoito, kotisairaanhoito, kotona asumisen tuki.•3.sektori: sosiaali- ja terveys-järjestöt, potilasjärjestöt.•Omaishoito, vapaaehtoistyö.•>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>Käsitteet:•VÄLITUOTTEET; hoitopäivät, käyntikerrat, hoitoepisodit, hoitojaksot•TUOTTAVUUS; työn tuottavuus, pääoman tuottavuus, kokonais-tuottavuus, skaalatuotot

•KUSTANNUKSET; kokonais-, työ-, pääomakustannukset, muut kustannukset.

Vaikutukset; Kustannus-vaikuttavuus;

- Terveyden muutokset

- Hyvinvoinnin muutokset

>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

Käsitteet:•VAIKUTTAVUUS; terveydentilan muutokset, elämänlaadun ja hyvinvoinnin muutokset.

•KUSTANNUS-VAIKUTTAVUUS; kustannukset suhteessa vaikuttavuuteen, (ml. Inkrementaalinen).

•ASIAKAS/POTILASTYYTY-VÄISYYS; koettu hyvinvointi ja hoidon vaikuttavuus.


Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kuvauksista (esim. Noro 1998, SVT/Terveys 2004)


• KOMPENSAATIO• palvelujen avulla

(kustannukset)

• Elämänlaatu• Hyvinvointi

• Onnellisuus

• Elämään tyytyväisyys

• Elämänhalu

• Koettu hyvinvointi

• Potilas-/ Asiakastyytyväisyys

• SOSIO-EKONOMISET TEKIJÄT• - sukupuoli• - ikä• - siviilisääty• - koulutus• - taloudellinen asema

• YMPÄRISTÖ• - yksin asuminen• - asumistaso• - asuinympäristö• - esteettömyys • - lähipalvelumatkat • - kulttuuri

• PREFERENSSIT

• TOIMINTAKYKY• - Fyysinen (koettu terveys, IADL, ADL,

elämäntavat)- Psyykkinen (kognitio, elämänhallinta,

affektio, masennus, itsearvostus, yksinäisyys)- Sosiaalinen (perhe, sosiaaliset verkostot,

elämän muutokset, läheisapu)- Modaliteetit, motivaatio

• Palvelujen hinta, • määrä ja laatu

• Johtamisen laatu

• Hyvinvoinnin tuotanto -malli• Asiakkaan resurssit / kysyntä Palvelut / tarjonta / välituotteet Vaikutukset/kustannus-

vaikuttavuus

Vaarama et al. 2004

8

Vanhuspalvelu-prosessi

Panokset,rakenteet

Palveluprosessit Vaikutukset

Asiakkaanlaatu

Asiakkaanvoimavarat, motivaatio,tarpeet jaodotukset

Neuvotteleva vuoropuhelu ja vuorovaikutus asiakkaankanssa, osallistaminen, voimaannuttaminen, kohtelu, responsiivinen palvelu

Elämään tyytyväisyys, yksinäisyyden lieventyminen, ongelmien lieventyminen, koettu elämänlaatu (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, ympäristö)

Ammatillinenlaatu

Ammattitaito,laatukriteerit,standardit,välineet,motivaatio

Kattava tarpeen arviointi, laadukkaat palvelusuunnitelmat, tietoonperustuvatkäytännöt, tiimityö, tavoitteellisuus,joustavuus,ystävällisyys,jatkuvuus

Ammatillistenkriteerientäyttyminen,asiakkaan ongelmien ratkaisu tai lieventyminen, asiakaslaatu ja kliiniset tulokset

Johtamisenlaatu

Missio, tavoitteellisuus, resurssit, määritellyt työprosessit, verkottuminen, johtamistapa, säännöllinen seuranta ja arviointi, välineet (tarpeen arviointi, dokumentointi), laillisuus,yhteistyö

Resurssienkäyttö, tavoitteelliset ja määritellyt toiminta- ja yhteistyöprosessit, arviointi,konfliktien ratkaisu, kehittäminen ja kehittyminen

Vaikuttavat ja oikein kohdentuvat palvelut, oikeudenmukainen jako, järkevätyönjako


Väitöskirjan tutkimuskysymykset• Tässä tutkimuksessa selvitetään suomalaisen vanhusväestön omaishoito-,

koti- ja laitospalveluiden vaikuttavuutta, laatua ja kustannus-vaikuttavuutta sekä pitkäaikaishoidon kysyntään ja tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä.

• Tutkimuksen tavoitteena on erityisesti:• (1.) Mitata pitkäaikaisen hoivan kysyntää/tarvetta suomalaisen

vanhusväestön keskuudessa ja tutkia , mitkä tekijät vaikuttavat pitkä-aikaisen laitoshoidon kysyntään ja tarpeeseen. Kehittää ennakoivia indikaattoreita ja mittareita osaksi THL:n julkaisutoimintaa ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten sekä päättäjien informaatiotueksi.

• (2.) Tutkia vanhuspalveluiden vaikuttavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta, erityisesti tunnistaa ja identifioida kustannus-vaikuttavia palvelumuotoja, hoitomuotoja ja hoitopolkuja. Raportoida tuloksista kansainvälisissä ja kotimaisissa julkaisuissa. Informoida valtio- ja kuntapäätöksentekijöitä kustannusvaikuttavimmiksi havaituista palveluista ja etuuksista.

• (3.) Kehittää menetelmiä ja mittareita vanhuspalveluiden kustannus-vaikuttavuuden tutkimiseen rekisteriaineistoista. Liittää nämä mittarit ja indikaattorit osaksi THL:n säännöllistä tilastotuotantoa ja julkaisutoimintaa.

•


Laitoshoidon kysynnän riskitekijät (1.)• - Kohta 1. tutkimuskysymyksinä ovat laitospalveluiden

kysyntä ja laitostumisen riskitekijät:

• Miten sosioekonominen asema vaikuttavat laitostumisen riskitekijöihin, hoitoepisodien pituuteen, terveydentilaan ja sen muutoksiin?

• Miten sosiaaliset verkostot, perhekoko, avo- / avioliitto vaikuttavat laitostumisen riskitekijöihin, hoitoepisodien pituuteen, terveydentilaan ja sen muutoksiin?

• Terveyttä edistävien tekijöiden vaikutus: onko asumisen sijainti, asumismuoto tai kaupungistuneisuus henkilön terveyteen ja hyvinvointiin ja laitostumisen riskiin vaikuttava tekijä ?


Vanhuspalveluiden tuottavuus- ja laatutekijät (2.)• - Kohta 2. tutkimuskysymyksiä liittyen vanhus-

palveluiden tuottavuuteen ja laatuun Data envelopment analysis- (DEA) ja Production function frontier (PF) –malleja käyttäen ovat:

• Millainen tuottavuustaso vallitsee vanhustenhuollon yksiköissä? Kuinka suuria ovat tuottavuuserot?

• Onko tuottavuuden ja laadun välillä yhteys ja minkä tyyppinen? Onko tuottavuuden ja tehokkuuden välillä yhteys ja minkä tyyppinen?

• Onko palveluiden tuotannossa havaittavissa skaalaetuja? Optimaalinen henkilöstö- ja laitoskoko?


Vanhuspalveluiden kustannusvaikuttavuus (3.)• - Kohta 3. Kehittää menetelmiä ja mittareita vanhuspalveluiden

kustannus-vaikuttavuuden tutkimiseen rekisteriaineistoista. Tutkimuskysymyksiä tähän liittyen ovat:

• Millainen on eri vanhuspalveluiden kustannus-vaikuttavuus? • Miten sitä voidaan mitata rekisteriaineistoista?• Onko mahdollista tutkia ennen - jälkeen politiikkatoimenpiteiden

vaikutusta? Kvasikokeellinen asetelma? Matching -menetelmät?• Millainen elämänlaatu havaitaan suomalaisen vanhusväestön

keskuudessa? Miten eri palveluiden piirissä olevat kokevat elämänlaatunsa?

• Yhteenvetona hankkeessa tarkastellaan vanhustenhuollon välituotteita, vaikuttavuutta, kustannuksia, tuottavuutta ja kustannus-vaikuttavuutta. Tavoitteena on tuottaa tietoa kustannus-vaikuttavuudesta, hoitoyksiköiden tuottavuudesta ja hoitoepisodien vaikuttavuudesta.


Tulosten hyödynnettävyys• A) Tutkimus tuottaa terveydenhuollon

päätöksentekijöille, tuottajille ja kuntien asukkaille monipuolisesti peruspalveluja koskevaa tietoa. Hankkeen tuottamaa tietoa voidaan käyttää myöhemmin myös tuotteistusta koskevassa työssä.

• B) Toimintayksiköiden ja alueiden välisiä vertailuja raportoidaan osana tutkimusta.

• C) Tavoitteena kehittää indikaattoreita ja mittareita osaksi THL:n julkaisutoimintaa ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten sekä päättäjien informaatiotueksi.Liittää nämä mittarit ja indikaattorit osaksi THL:n säännöllistä tilastotuotantoa ja julkaisutoimintaa.

• D) Tutkimus tuottaa useita suomenkielisiä raportteja ja kansainvälisiä julkaisuja vanhuspalveluista.


Aikataulu ja toteutus• Väitöskirjatutkimuksen, jota varten tässä hakemuksessa haetaan tutkinto-

oikeuden palautusta ja suorituslupaa toteuttaa erikoistutkija Eero Siljander THL:n CHESS -yksikön toimitiloissa. Mahdollisuuksien mukaan väitös-kirjahankkeeseen palkataan aputyövoimaa tarpeen mukaan.

• Peruspalveluiden pilottihanke sekä sitä mahdollisesti seuraava laajempi tutkimushanke toteutetaan THL:n terveys- ja sosiaalitalouden yksikössä. Väitöskirja liittyy kiinteästi osahankkeena tähän hankkeeseen. CHESS -yksikön työntekijöistä peruspalvelut -hankkeeseen osallistuvat LL, MSc Jutta Järvelin, Tutkimusprofessori Unto Häkkinen, Dosentti Miika Linna, erikoistutkija Eero Siljander, tutkija Satu Meriläinen, ATK-suunnittelijat Merja Juntunen ja Mikko Peltola.

• Väitöskirjan toteutus vuosina 2011-2015. Peruspalvelujen pilottihankkeen aineiston keruun ja hoitoketjujen muodostaminen arvioidaan valmistuvan kesällä 2011, minkä jälkeen käynnistetään vaikuttavuuden ja kustannusten mittareiden kehittäminen ja aineiston tilastollinen analysointi. Pilottihankkeen tulokset valmistuvat kesällä 2012. Silloin arvioidaan myös pilottihankkeen onnistumista ja mahdollisuutta ulottaa tutkimus muihin kuntiin ja/tai koko maahan seuraavina vuosina 2012-2015.


Lähteitä• Alila A., Siljander E. 2009, Skenaarioita sosiaalimenoista: terveyden edistämisen

vaikutukset ja analyysimallin esittely, selvityksiä 7:2009, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki

• Euroopan unioni, AWG -komitea, 2010, http://europa.eu/epc/working_groups/ageing_en.htm

• Grabowski, D.C. & Stewart K.A., & Broderick S.Z. & Coots L.A. 2008, “Predictors of Nursing Home Hospitalization : A Review of the Literature”, Med Care Res Rev 2008 65: 3.

• Häkkinen U, Juslin B, Koivuranta-Vaara P, Liski A, Lyytikäinen M, Mäkelä M et al. Sairaalasta kotiin asti - Erikoissairaanhoidosta alkaneet hoitojaksoketjut pääkaupunkiseudun kunnissa. 2007;3.

• Häkkinen U., Martikainen P., Noro A., Nihtilä E., Peltola M., Aging, health expenditure, proximity to death, and income in Finland, Health Economics, Policy and Law (2008), 3: 165-195 Cambridge University Press.

• Ikääntymisraportti, Valtioneuvoston kanslia, VNK, 2009, • http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2009/j01-ikaantymisraportti-j04-ageing-report/pdf/

fi.pdf• Norton, E.C. 2000, “Long-term care”, Handbook of health economics, vol. 1, no. 2,

pp. 955-994. • PERFECT -hanke, THL/STAO -osasto/ CHESS-yksikkö,• http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect• Terveystaloustiede, Harri Sintonen, Markku Pekurinen, 1.-2. p., Helsinki - Porvoo :

WSOY, 2006. – 295 s. ISBN 951-0-31744-6. Kirja.


KIITOS MIELENKIINNOSTA !

• Lisätiedot:• Eero Siljander, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,

Sosiaali- ja terveystaloustieteen yksikkö (CHESS).• [email protected]• Puh. 020 610 7729

Health & Medicine

Väitöskirja - doctoral dissertation - TTS kalvot slides