Muistibarometri 2015, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

MUISTIBAROMETRI 2015Tulokset ja kehittämiskohteet

THL & Muistiliitto ry2016

2Muistibarometri 2015. Tulokset ja kehittämiskohteet.

3

Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa EuroCoDe-tutkimuksen ja väestöennusteiden mukaan (v. 2010 arviolta 85 000 suomalaista).

Mukailtu lähteestä Muistisairauksien epidemiologia (Viramo & Sulkava 2015, teoksessa Muistisairaudet, Duodecim).

Muistibarometri 2015. Tulokset ja kehittämiskohteet.

4

Mikä on muistibarometri?

• Muistiliitto toteuttanut 5 vuoden välein vuodesta 2000 (ent. Dementiabarometri)

• Kokoaa yhteen kuntien/kuntayhtymien käsitykset oman alueensa muistihoidon nykytilasta– Muistisairaiden ihmisten palvelujen saatavuus ja laatu– Palveluja ohjaavat strategiat ja ohjelmat– Ammattihenkilöstön osaaminen– Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa

Muistibarometri on työväline kunnille muistityön kehittämiseen.


5

Muistibarometri 2015

• Toteutettu sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta Muistiliiton ja THL:n yhteistyönä

• Osa kansallisen muistiohjelman (STM 2012) toimeenpanoa• Peittävyys noin 45% kunnista, joissa noin 3,2 milj. asukasta• Tuloksia verrattu aiempiin barometreihin (2005, 2010) sekä

vanhuspalvelulain toimeenpanon seurantatutkimuksiin vuosilta 2013 ja 2014


6

Kansallinen muistiohjelma 2012–2020

Muistiystävällinen Suomi rakentuu neljän kivijalan varaan:1. Aivoterveyden edistäminen2. Oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja

kuntoutukseen3. Hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille

ja heidän läheisilleen oikea-aikaisen tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin

4. Kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen



8

Kehittämiskohteet

Muistibarometrin 2015 tutkijat valitsivat tuloksista 10 kehittämiskohtaa kuntien muistityöhön.

Seuraavissa dioissa on esitelty Muistibarometrin 2015 tuloksia sekä kehittämiskohteet.


9

SUUNNITELMALLINEN POLKUKehittämiskohde 1


10

Muistibarometri 2015 -tuloksia

• Muistisairaiden huomioiminen kuntien/kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelusuunnitelmissa toteutuu paikoitellen

• Yksilöllisten tarpeiden huomioimisessa kehitettävää• Aivoterveyden edistäminen ei ole systemaattista




13

Suunnitelmallinen polku

• Muistisairaiden henkilöiden erityistarpeet ja aivoterveyden edistäminen tulee sisällyttää vanhuspalvelulain edellyttämiin kuntasuunnitelmiin

• Tieto suunnitelmien sisällöstä saatettava alueen kaikkien toimijoiden tietoon


14

TYÖIKÄISILLE OMA POLKUKehittämiskohde 2


15


• Erityisesti pienissä kunnissa vaikeaa löytää voimavaroja työikäisten muistisairaiden erityispalvelujen järjestämiseen

• Henkilöstön osaaminen kaikkein heikointa liittyen työikäisten muistisairaiden erityistarpeisiin



17

Työikäisille oma polku

• Työikäisten muistisairaiden tarpeet tulee tunnistaa ja huomioida

• Työikäisinä sairastuneiden hoitopolku tulee suunnitella ja toteuttaa kunnan, työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä


18

POLUN ALKUPÄÄHÄN OSAAMISTA

Kehittämiskohde 3


19


• Viimeisten 10 vuoden aikana– Muistineuvolat, -poliklinikat ja -hoitajat ovat lisääntyneet viimeisen

10 vuoden aikana, tosin 1/3 muistihoitajista osa-aikaisia– Ensivaiheen palveluiden saatavuus parantunut

• Plussat ja miinukset– Diagnoosivaihe, neuvonta ja neuvontapalvelut kohtalaisella tai

hyvällä mallilla– Kuntoutus- ja sopeutumispalvelut laahaavat jäljessä



21

Polun alkupäähän osaamista

Terveysasemien työntekijöiden osaamista tulee kehittää erityisesti seuraavilla osa-alueilla• Muistisairauksien tunnistaminen ja diagnosointi• Muistisairaiden ihmisten hoito ja kuntoutus• Muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä kohtaaminen


22

AMMATTITAITOA KOKO POLUN VARRELLA

Kehittämiskohde 4


23


• Muistityötä tekevän henkilöstön osaaminen…– Parhainta ja kehittyvintä kotihoidossa– Heikointa terveyskeskuksissa– Heikointa liittyen muistisairaiden ihmisten erityistarpeisiin

• Kaiken kaikkiaan ammatti-/muistiosaaminen on vahvistumassa

• Osaaminen ostopalveluissa vaikea varmistaa



25

Ammattitaitoa koko polun varrella

Vanhuspalveluiden hoitohenkilöstön on osattava…• tunnistaa muistisairaus• aloittaa asianmukainen lääkitys• välttää tarpeetonta psykoosilääkkeiden käyttöä• tunnistaa sairastuneen henkilön tarpeet• huolehtia hoidon vaikuttavuudesta


26

TUKEA OMANNÄKÖISEEN ELÄMÄÄN

Kehittämiskohde 5


27


• Tukipalveluiden saatavuus lisääntynyt vain vähän viimeisen 10 vuoden aikana

• Kuljetuspalveluiden saatavuus ja laatu on heikkoa – ja jopa heikentynyt viimeisten 10 vuoden aikana

• Asunnonmuutostöiden toteutuminen heikkoa



29

Tukea omannäköiseen elämään

Muistisairaiden henkilöiden itsenäisen arjen tukeminen kuljetuspalveluin on tärkeää silloin, kun henkilö ei enää sairautensa vuoksi kykene ajamaan autoa tai käyttämään yksin julkisia liikennevälineitä.


30

TUKEA MUULLOINKIN KUIN VIRASTOAIKAAN

Kehittämiskohde 6


31


• Muistisairauden ensivaiheiden jälkeen tarjottavien palvelujen saatavuus ja laatu parantuneet 10 vuoden aikana

• Vielä paljon kehitettävää:– Kuntoutussuunnitelmia tehdään liian vähän– Yö-, ilta- ja viikonloppuhoito huomattavan puutteellista sekä

laadun että saatavuuden osalta– Muistisairaiden ihmisten omaa päivätoimintaa ei kaikkialla– Kotiin saatavan ”lomituksen” laatu heikentynyt



33

Tukea muulloinkin kuin virastoaikaan

• Kotihoidon yö- ja iltahoidon sekä viikonloppuisin tapahtuvan hoidon lisäämisellä on kiire erityisesti muistisairaita ihmisiä ja heidän läheisiään koskien

• Järjestöjen osaamista tulee hyödyntää kotona asumisen tukemisessa


34

TUKEA MYÖS LÄHEISILLEKehittämiskohde 7


35


• Omaishoitajien ja läheisten palvelujen saatavuus heikkoa, lisääntynyt 10 vuoden aikana vain vähän

• Omaishoitajien kuntoutuspalvelujen saatavuus hälyttävän heikkoa

• Laatu on hyvää silloin, kun palvelua on tarjolla



37

Tukea myös läheisille

• Omaisten jaksamisen tukeminen on erityisen tarpeellista silloin kun muistisairaus on edennyt keskivaikeaan vaiheeseen

• Vuorohoitojaksoja sekä kotiin tarjottavaa ”lomituspalvelua” oltava tarjolla

• Järjestöjen osaamista tulee hyödyntää omaisten tukemisessa


38

TARPEENMUKAISTA ASUMISTA

Kehittämiskohde 8


39


• Pitkäaikaisten asumispalvelujen saatavuus heikompaa kuin laatu

• Tehostettua palveluasumista ei tarpeeksi muistisairaille tarkoitetuissa yksiköissä

• Elämän loppuvaiheen hoito harvoin mahdollista kotona tai tavallisessa palveluasumisessa



41

Tarpeenmukaista asumista

Kaikki muistisairaat ihmiset eivät voi asua elämänsä loppuun asti turvallisesti kotona + laitoshoitoa vähennetään.

Yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia asumispalveluja ja palveluasumista on lisättävä ja monipuolistettava.


42

TAUSTALLE TUTKIMUSTIETOAKehittämiskohde 9



44

Taustalle tutkimustietoa

• Valtakunnallista tutkimustietoa tarvitaan niistä kotona asuvista muistisairaista ihmisistä, jotka käyttävät ainoastaan terveysasemien palveluita, mutta eivät saa vanhuspalveluita, kuten kotihoitoa

• Terveyskeskukset ovat avainasemassa, sillä siellä tulee osata…– tunnistaa muistiongelmat sekä hoitaa ja seurata– ohjata eteenpäin palvelupolulla– tukea erityisesti yksinasuvia ja muita herkästi palveluitta jääviä


45

KIRKKAIMPANA ASIAKKAAN ÄÄNI

Kehittämiskohde 10


46


• 1/5 kunnista/kuntayhtymistä ei kerää asiakaspalautetta• Asiakkaat ja läheiset otettiin harvoin mukaan korjaavien

toimenpiteiden suunnitteluun• Ne, jotka keräävät palautetta, keräävät sitä usein

systemaattisesti myös muistisairailta ihmisiltä


Kirkkaimpana asiakkaan ääni

Palautteen kerääminen asiakkailta ja heidän omaisiltaan ja läheisiltään on lakisääteinen tehtävä* ja koskee myös muistisairailta henkilöitä.

*Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja

terveyspalveluista (2012/980, 6 §)



49

TEHDÄÄN YHDESSÄ MUISTIYSTÄVÄLLINEN SUOMI

Kehittämiskohde +1


50


• Kuntien tai alueiden ja kolmannen sektorin yhteistyö monimuotoista, pitkään jatkunutta ja hyväksi koettua

• Yhteistyötä muistiyhdistysten kanssa 80%:lla kunnista/kuntayhtymistä

• Muistiyhdistyksien ja kuntien yhteistyön toivotaan jatkuvan tiiviinä tai tiivistyvän entisestään

• Kunnat toivovat yhdistyksiltä erityisesti…– asiantuntemusta, informaatiota, neuvontaa ja koulutusta– muistisairaiden ihmisten edunvalvontaa– omaisten tukemista



52

Tiivistettynä…

Matkalla oikeaan suuntaan, mutta ei vielä perillä. Tehdään yhdessä yhä vahvempaa ja vaikuttavampaa muistityötä. Rakennetaan yhdessä muistiystävällinen Suomi.


Health & Medicine

Muistibarometri 2015, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos