Timo Lanki

Johtava tutkija

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kuopio

Kaupunkiympäristön vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Kaupunkiympäristö ja terveys

• Kaupungissa asuminen yhteydessä moniin hyvinvointia ja terveyttä lisääviin tekijöihin

– Korkeampi työllisyys

– Hyvät harrastusmahdollisuudet ja paljon kulttuuria

– Mahdollisuuksia sosiaalisiin suhteisiin

– Monipuolisemmat palvelut

• Kaupungeissa silti myös hyvinvointia heikentäviä tekijöitä

– Ilmansaasteet ja melu

– Vähemmän viheralueita

– Voimakkaammat helleaallot

• Kaupunkiympäristö koetaan usein väljemmin rakennettua aluetta epäterveellisemmäksi

– Vaikuttaa osaltaan asuinpaikan valintaan

Ilmansaasteiden pitkäaikaispitoisuudet

Eeftens ym. Atmospheric Environment 2012

Jedynska ym. Atmospheric Environment 2014

ESCAPE/TRANSPHORM -projektit

Puunpoltto

Residential Heating with Wood and Coal:

Health Impacts and Policy Options in Europe

and North America, WHO 2015

Lanki&Ung-Lanki, Yhdyskuntasuunnittelu 2013

Ilmansaasteet ja liikenneväylät

Mallinnetut hiukkaspitoisuudet liikenneväylän (kehä 3) varrella

Ilmanlaatuvyöhykkeet, HSY

Liikenteen päästöjen

terveysriskeistä teiden ja

katujen varsilla, HSY 2015

Suojaetäisyyden merkitys

• Asuinrakennukset, avoin tieympäristö, pienhiukkaset

• Riskin lisäys taustariskiin suhteutettuna

• Kuolemat / 1000 asukasta (perusväestö) / 10 v.

• Liikennekuolemat: 0.4 / 1000 hlö / 10 v.

• Passiivinen tupakointi ja kuolleisuus (isk. sydäntauti + keuhkosyöpä): 4 / 1000 alt. / 10 v.

• UV-säteily ja ihosyöpäkuolleisuus: 0.3 / 1000 hlö / 10 v

Ajoneuvoa/vrk Etäisyys (m) Riskilisä Tapaukset Etäisyys (m) Riskilisä Tapaukset Etäisyys (m) Riskilisä Tapaukset

5000 0 0.4% 0.3 10 0.21% 0.16

10000 0 0.8% 0.6 7 0.50% 0.4 20 0.28% 0.21

20000 0 1.1% 0.9 14 0.59% 0.4 40 0.31% 0.23

30000 0 1.7% 1.3 21 0.71% 0.5 60 0.34% 0.26

40000 0 2.3% 1.7 28 0.79% 0.6 80 0.36% 0.27

50000 0 2.8% 2.1 35 0.85% 0.6 100 0.38% 0.28

60000 0 3.4% 2.6 42 0.90% 0.7 120 0.38% 0.29

70000 0 4.0% 3.0 49 0.94% 0.7 140 0.39% 0.29

80000 0 4.5% 3.4 56 0.97% 0.7 150 0.42% 0.32

90000 0 5.1% 3.8 63 0.99% 0.7 150 0.47% 0.36

100000 0 5.7% 4.3 70 1.01% 0.8 150 0.53% 0.40

Ei suojaetäisyyttä Minimietäisyys Suositusetäisyys

Pitkäaikaisen altistumisen yhteyksiä terveyteen (ESCAPE)

• Ennenaikaiset kuolemat (Beelen ym., Lancet 2013)

• Keuhkosyöpä (Raaschou-Nielsen ym., Lancet Oncol 2013)

• Sydänkohtaukset (Cesaroni ym., BMJ 2014)

• Ei yhteyttä hengityselin- tai sydänsairauksista aiheutuneisiin kuolemiin (Dimakopoulou ym., AJRCCM 2014, Beelen ym.,

• Ei yhteyttä verenpaineeseen (Fuks ym., EHP 2014)

– Liikennetiheys lähialueella yhteydessä

• Lasten keuhkokuume

– Lähimmän tien liikennetiheys yhteydessä (9% lisäys per 5000 ajoneuvoa/vrk)

• Raskaudenaikainen altistuminenlapsen pienipainoisuus

– Lähimmän tien liikennetiheys (6 % lisäys riskissä)

Vaikutusmekanismit (sydän)sairauksissa

Lanki ja Pekkanen,

Suomen Lääkärilehti 2008

Vilkkaan tien lähellä asuminen

(Lanki ym., EHP 2015)

&

liikenteestä peräisin oleville

hiukkasille altistuminen (katupöly)

(Hampel ym., Environ Int 2015)

&

puunpolton hiukkasille altistuminen

(Huttunen ym., Env Res 2012)

yhteydessä kohonneisiin

tulehdusarvoihin

Uutta tietoa (REVIHAAP, WHO)

• Vihjeita ilmansaasteiden yhteydestä “uusiin sairauksiin” kuten diabetekseen ja hermostollisiin sairauksiin

– Ei selvää yhteyttä depressioon (Zijlema ym., IJERPH in press)

• Lisää tietoa biomassan palamishiukkasten (puunpoltto) sekä karkeiden hiukkasten (katupöly) haitallisuudesta

• Käsitys siitä, ettei ole olemassa haitatonta pitoisuutta vahvistunut raja-arvot poliittisia

• Epäselvää, mikä on typpidioksidin terveydellinen merkitys

– Pitkäaikainen altistuminen yhdistety moniin haittoihin, mutta voi selittyä hiukkasten haitoilla

– Kokeellisissa lyhytaikaistutkimuksissa havaittu haitalliseksi tulkittavia muutoksia hengityselimistössä

– Suositellaan raja-arvon perusteellisempaa uudelleenarviointia

Liikennemelu

• Valtakunnallinen toimintasuunnitelma meluntorjunnasta (2004), Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta (2006)

– Toimintaohjelman toteutuminen ollut tyydyttävää tai heikkoa (YM, työryhmäraportti 2013)

– Periaatepäätöksen tavoitteita ei tulla saavuttamaan (liikenteen kasvu)

– Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen lisännyt altistuvien määrää

– Meluesteillä ei ongelmaa ratkaista, ratkaisevaa liikenteen nopeus, renkaiden/tienpäällysteen tyyppi, alueiden käytön suunnittelu

• Vain vähän tutkimuksia psyykkisistä vaikutuksista – Liikennemelu ei yhteydessä psyykenlääkkeiden käyttöön (Halonen

ym. SJWEH 2014)

• Enenevästi tutkimuksia yhteyksistä sydänterveyteen – WHO:ssa tekeillä katsaus vaikutuksiin uudet suositukset?

Melun vaikutusmekanismi

Melualtistus

(äänitaso)

Melun tiedostaminen,

psyykkinen stressi

Tiedostamaton hermostollinen reaktio,

fysiologinen stressi

Autonominen hermosto

Umpieritysjärjestelmä

Elimistön toimintahäiriöt

Pitkäaikaisen altistumisen aiheuttamat terveysvaikutukset

11

Lähde: Babisch ym., Sci Total Environ. 2013

Vartiainen ym., Psykologia 2015

Meluherkkyys

• Herkät häiriintyivät enemmän, saivat enemmän oireita, kokivat riskin suurempana

• Melulle herkkiä eniten naisissa, keski-ikäisissä, korkeasti koulutetuissa

• Herkät huolestuneempia ympäristön terveysriskeistä, arvostavat terveellistä ympäristöä

– Ovat myös luontosuuntautuneita

• Kaupunkia tehdään monenlaisille ihmisille

0.4

0.6

0.8

1

1.2

1.4

1.6

1.8

2

2.2

2.4

<40dB 40-45dB 45-50dB 50-55dB >55dB

Od

ds

ra

tio

(9

5%

CI)

Noise-sensitive Not noise-sensitive

Halonen ym., Environmental Health Perspectives 2012

Viheralueet ja terveys (GreenHealth*)

• Tutkimuksissa liitetty viheralueiden lähellä asuminen/käyttö psyykkiseen ja fyysisen terveyteen – näyttö riittämätön

• Kyselytutkimus (pitkäaikaisvaikutukset): >25-v; Helsinki

– Otos 8000, vastasi 3752 (47%)

– Asuinympäristön laatu, elämäntavat, sairaudet, lääkitys jne.

• Paneelitutkimus (lyhytaikaisvaikutukset)

– Vierailu Helsingissä keskustassa, puistossa ja metsässä

– 15 min maiseman katselua istuen, 30 min kävelyä

• Verenpaine, syke ja sykevälin vaihtelu (HRV)

– Sykevälin vaihtelu (esim. SDNN, RMSSD, HF), kuvaa autonomisen hermoston sympaattista aktiivisuutta

– Korkea verenpaine ja sydämen syke sekä alhainen sykevälin vaihtelu sydänsairauksien riskitekijöitä

* Yhteistössä LUKE (METLA), Tampereen yliopisto

Pitkäaikaisvaikutukset (alustavia tuloksia)

Estimaatti

Viheralueiden määrä Tyytyväinen -0,38

Erittäin tyytyväinen -0,79

Viheralueiden laatu Tyytyväinen -0,62

Erittäin tyytyväinen -0,97

Ulkoilu viheralueilla 1-2 kertaa viikossa -0,17

3-4 kertaa viikossa -0,62

> 5 kertaa viikossa -0,75

Ikkunasta vihernäkymä Katselee silloin tällöin -0,12

Katselee usein -0,43

Ahdistuneisuus

OR

0,87

0,88

0,83

0,96

0,74

0,63

0,63

0,91

0,83

Uni-, masennus-, rauhoittavien

lääkkeiden käyttö

p<0,05 lihavoitu, p<0,1 kursivoitu

Pitkäaikaisvaikutukset (alustavia tuloksia)

• Masennus: vain ulkoilu viheralueilla yhteydessä

• Verenpaine: ei yhteyttä tutkittuihin altisteisiin

• Seuraavaksi aineistoon yhdistetään tieto viheralueista (GIS) sekä mallinnetut ilmansaaste- ja melutasot

• Terveysvaikutusten mahdollisia mekanismeja

– Stressin väheneminen (esim. luontokokemus, meluttomuus)

– Lisääntynyt liikunta

– Sosiaaliset suhteet

– Luontokokemus

– Ilmansaasteet

• Koettu viheralueiden määrä ja laatu positiivisessa yhteydessä ulkoiluun viheralueilla, sekä yleisemmin vapaa-ajan liikuntaan

Stressi ja (sydän)sairaudet

Von Känel ,Swiss Medical Weekly 2014

Viheralueella käynnin fysiologiset vaikutukset

Perusmalli Ilmansaasteet mukana Melu mukana

Puisto Metsä Puisto Metsä PM10 Puisto Metsä LAeq

Syke -2,5 -2,7 -2,2 -2,4 0,1 -2,2 -2,3 0,1

HRV (SDNN) 2,6 10,8 0,8 8,7 -0,5 0,5 7,9 -1,0

HRV (HF) 21,9 27,4 19,1 24,1 -0,8 15,9 19,2 -2,8

Viheralueella vierailun kokonaisvaikutus (verrattuna kaupunkikeskustaan)

Perusmalli Ilmansaasteet mukana Melu mukana

Puisto Metsä Puisto Metsä PM10 Puisto Metsä LAeq

Verenpaine (SYS) -2,6 -3,6 -1,3 -2,2 0,2 -2,3 -3,3 0,2

HRV (RMSSD) 4,3 4,5 3,0 3,2 -0,3 3,7 3,7 -0,5

Viheralueella maiseman katselun vaikutus (verrattuna kaupunkikeskustaan)

HRV=sykevälin vaihtelu; p<0,05 lihavoitu, p<0,1 kursivoitu

Viheralueella käynnin vaikutus

SDNN = standard deviation of all NN intervals

r-MSSD = square root of the mean of the sum of the squares of differences between adjacent NN intervals

Tyrväinen ym., Environmental Psychology 2014

Stressistä elpyminen

Energisyys (vitality)

Trendejä

Tyypin 2 diabetes Suomessa

lääkekorvausten ja sairaaloiden rekisterien

perusteella. Sund ym: FinnDM II.

Sairauspäivärahakaudet. Kela.

Helteiden vaikutus terveyteen

Kollanus ja Lanki, Duodecim 2014

Ilmastonmuutos: helteet yleistyvät, pahenevat

-ongelma erityisesti kaupungeissa

-viheralueet viilentävät

Väestö ikääntyy

• Monta tasoa

– Yhdyskuntasuunnittelu

– Rakentaminen

– Viralliset toimintaohjeet

– Oma käyttäytyminen

– Fysiologia

• Kuolemat, Helsinki

– 1996-2002: 49

– 2004-2010: 193

• Varauduttu huonosti, myös terveydenhuollossa

– Asumisterveysasetus (2015), toimenpideraja sisälämpötilalle

– Jäähdyttävä ilmastointi herkkiin kohteisiin

Sopeutuminen

Overall cumulative exposure-response relationships and 95% confidence

intervals between mean temperature and mortality (all causes, all ages) in

the periods before 2003 (P1) (red line) and after 2003 (P2) (blue line).

de Donato et al., IJERPH in press

Muita ilmastonmuutoksen vaikutuksia

• Sateisuuden lisääntyminen, vesistötulvat, rankkasateet, viistosateet, lämpötilan kohoaminen kosteusvaurioiden yleistyminen/paheneminen rakennuksissa!

• Pilvisyyden lisääntyminen, lumipeitteen väheneminen kaamosoireiden ja suoranaisen masennuksen lisääntyminen

• Muutokset siitepölyn pitoisuuksissa ja koostumuksessa allergiaoireiden lisääntyminen

• Nollakelien yleistyminen, liukkaus tapaturmat

• Muutokset ilmansaastepitoisuuksissa

– Muutokset alailmakehän otsonipitoisuudessa

– Metsäpalojen yleistyminen kaukokulkeuma

• Muutokset infektiotautien esiintymisessä

Yhteenveto

• Keskeisiä riskitekijöitä kaupunkiympäristössä ilmansaasteet (liikenne, puunpoltto) ja liikennemelu

• Viheralueiden terveyshyödyistä näyttö lisääntyy

• Helleaaltojen haitat lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä

• Väestön ikääntyminen ja joidenkin kroonisten sairauksien yleistyminen vaikuttavat ympäristön aiheuttamaan tautitaakkaan

• Kaupunkiympäristö vaikuttaa hyvinvointiin sekä moniin sairauksiin

– Vaikutusmekanismit osin yhteisiä eri ympäristötekijöille

– Psyykkiset ja fyysiset tekijät yhteydessä toisiinsa

• Kaupunkien tiivistäminen tehtävä terveyshaitat minimoiden ja hyödyt maksimoiden

– Haastavaa, työkaluja puuttuu