Ratkaisujohtaja

Maija Valta

Sähköiset potilastietojärjestelmät – odotuksista omaksumiseen

26.3.2014 Page 1

Maija Valta

Tietojärjestelmän käyttöönotto

26.3.2014 Page 2

Maija Valta

Tietojärjestelmän käyttöönotto 1. Teknisen sovelluksen käyttöönotto

• Varmistetaan pelkästään teknologian oikeansuuntainen kehittyminen ja sen toimiminen moitteettomasti = järjestelmän toimittajan näkökulma. (Pressman, 1992)

2. Tietojärjestelmäprojekti • Tietojärjestelmän käyttöönotto koostuu useista eri

osaprojekteista, joka etenee toiminnan suunnittelun, järjestelmän hankinnan, sen asennuksen ja koulutuksen kautta käyttöönottovaiheeseen, tuotantokäyttöön ja projektin päättämiseen. (Ripatti, 1999)

3. Tietojärjestelmän organisatorinen käyttöönotto • On projektia laajempi kokonaisuus, jossa huomioidaan myös

inhimilliset ja sosiaaliset tekijät. (Kling & Allen, 1996) -> sosiaalinen käyttöönottoprosessi

26.3.2014 Page 3

Maija Valta

Innovaatiot

Käyttöönotto • Innovaattorit: 2,5% • Nopeat omaksujat: 13,5% • Nopea enemmistö: 34% • Hidas enemmistö: 34% • Vitkastelijat: 16 %

Omaksumisaika • Innovaattorit: 0,4 v • Nopeat omaksujat: 0,55 v • Nopea enemmistö: 1,14 v • Hidas enemmistö: 2,34 v • Vitkastelijat: 4.65 v

Maija Valta

4

Lähde: Rogers, 1995, 2001

Change curve

The

leve

l of ex

pect

atio

n

Time Controlled level of expectation

High level of expectation

Disappointment

Change management fails

Effective anticipatory change management The level of achievement

70%

100%

Essentials of Change Management, 1999

Maija Valta

26.3.2014 Page 5

Teknologian käyttöönottoon liittyvät esteet terveydenhuollossa

1. Teknisiin esteisiin • Tekniset esteet saavat suurinta huomiota nimenomaan

käyttöönottoprosessin aikana. Näitä ovat esimerkiksi tietojärjestelmien suunnittelu ilman ymmärrystä loppukäyttäjän tarpeista ja jatkuva teknologian kehittäminen, joka tekee osaamisen ylläpidon vaikeaksi, varsinkin pienille organisaatioille.

• Teknisten esteiden liiallinen korostaminen voi kuitenkin johtaa muiden, vähintään yhtä tärkeiden, esteiden huomiotta jättämiseen.

2. Yksilöön liittyviin esteisiin • Yksilöllisistä esteistä puutteet yksilön osaamisessa tai teknologian

tuomien hyötyjen havaitsemisessa ja ideologinen, periaatteellinen vastarinta voivat muodostua suurimmiksi teknologian hyödyntämisen esteiksi, riippumatta käyttöönotettavan teknologian laadusta.

3. Organisatorisiin esteisiin • Organisatorisia esteitä ovat esimerkiksi johdon puutteellinen tuki,

organisaation haluttomuus muutokseen, sekä johtamisen puute. lähde: Cronley ja Pattersson (2010)

26.3.2014 Page 6

Maija Valta

Sähköisen potilastietojärjestelmän sosiotekninen käyttöönotto

Seitsemän vuoden seurantatutkimus odotuksista omaksumiseen

http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1217-6/

26.3.2014 Page 7

Maija Valta

Tutkimuskysymykset • Mitä tarkoittaa tietojärjestelmän sosiotekninen käyttöönotto? • Miten tietojärjestelmän sosioteknistä käyttöönottoa on

aiemmin tutkittu ja millaisia sosioteknisiä malleja tutkimuksissa on käytetty?

• Miten sähköisen potilastietojärjestelmän sosiotekninen käyttöönotto toteutuu tapausorganisaatiossa?

• Miten sähköisen potilastietojärjestelmän käyttöönotto vaikuttaa henkilökunnan työprosesseihin ja potilaan tai asiakkaan hoitoon

• Mitkä tekijät selittävät sähköisen potilastietojärjestelmän onnistunutta sosioteknistä käyttöönottoa?

26.3.2014 Page 8

Maija Valta

Sosiotekninen teoria tietojärjestelmän käyttöönotossa

26.3.2014 Page 9

Maija Valta

Sosiotekninen teoria tietojärjestelmän käyttöönotossa

• Korostaa yksilöön, organisaatioon, teknologiaan ja työtehtäviin liittyviä asioita = kokonaisuuden huomioimista.

• Sosiotekninen teoria korostaa muutosjohtamisen merkitystä uuden teknologian käyttöönotossa. Tällöin keskeiseksi kysymykseksi nousee, kuinka hyvin ihmisiä ja organisaatioita johdetaan muutoksen aikana. • Tietojärjestelmän käyttöönoton tavoitteena on muuttaa perinteisiä

institutionaalisia käsityksiä, toimintamalleja ja rutiineja, jolloin loppukäyttäjät voivat kokea, että muutosjohtajat yrittävät määrätä heidän tahtoaan, rajoittaa heidän työtään ja määritellä heille uudet toimintamallit ja roolit.

• Keskeistä on saada loppukäyttäjät mukaan jo käyttöönoton suunnitteluvaiheessa. Ilman positiivisia vaikutuksia yksilötasolla ei voida saavuttaa myönteisiä vaikutuksia organisaatiotasolla.

(Lähde: Lorenzi, Riley, Blyth, Southon & Dixon, 1997.)

26.3.2014 Page 10

Maija Valta

• Tutkimalla ja ymmärtämällä sekä terveydenhuollon

sosiaalisia, teknisiä ja organisatorisia tekijöitä, voimme toivoa ymmärtävämme myös teknologian hyväksymistä käyttöön (Schaper & Pervan, 2007).

• Terveydenhuollon ammattilaiset syyttävät usein teknologian käyttöönoton ei-toivotusta lopputuloksesta käyttöönotettua järjestelmää. • Joissakin tapauksissa taustalla voi olla esimerkiksi ohjelmavirhe,

mutta monet haitallisista ja ei-toivotuista lopputuloksista johtuvat kuitenkin sosioteknisen vuorovaikutuksen puutteesta.

• Tällöin uusi teknologia yritetään istuttaa terveydenhuollon organisaatioon ilman välttämätöntä keskustelua esimerkiksi työ- ja toimintatavoista, niihin liittyvistä muutoksista, kulttuurista sekä työnjakoon liittyvistä asioista. (Harrison ym., 2007.)

26.3.2014 Page 11

Maija Valta

26.3.2014 Page 12

Maija Valta

HUOM!

Saman teknologisen ratkaisun käyttöönotto voi olla toisessa

organisaatiossa menestystarina, toisessa täydellinen katastrofi.

Terveydenhuollon erityispiirteitä, jotka on hyvä tiedostaa ja huomioida tietojärjestelmän

käyttöönotossa

26.3.2014 Page 13

Maija Valta

Terveydenhuollon rahoitus • Julkinen terveydenhuolto on verorahoitteista ja voittoa

tavoittelematonta. • Julkinen sektori ei ole samalla tavalla riippuvainen asiakkaista kuin

yksityinen sektori. • Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta, jolloin kysyntä ylittää aina

tarjonnan. • Tosin uuden terveydenhuoltolain myötä potilaan vapaus valita

oma hoitopaikka ja hoitohenkilöstö tietyin rajoituksin saattaa muuttaa tätä tilannetta hieman (Laki 1326/2010).

• Medikalisoituminen eli lääketieteellistyminen on lisännyt tarjonnan ja kysynnän epäsuhtaa entisestään. Tällöin lääketieteen valta laajenee alueille, joita ei ole ennen pidetty lääketieteellisinä.

26.3.2014 Page 14

Maija Valta

Elämän ja kuoleman läsnäolo • Terveydenhuollossa toimitaan terveyden ja sairauden sekä

elämän ja kuoleman läsnäolon kanssa. • Tämä ilmenee erityisesti suhtautumisessa virheisiin: Niitä

pelätään, ne henkilöityvät, eikä niitä haluta käsitellä julkisesti ja avoimesti.

• Terveydenhuolto on monimutkainen, dynaaminen sosiotekninen järjestelmä, jossa ihmiset muodostavat erilaisia ryhmiä potilaiden hoitamiseksi ja ovat jatkuvasti kasvokkain epävarmuuden kanssa.

• Jatkuva muutos – tekninen toimintaympäristö • Sairaan potilaan yksilöllinen hoito, johon standardit ratkaisut

harvoin soveltuvat

26.3.2014 Page 15

Maija Valta

Organisatoriset tekijät • Terveydenhuollossa on perinteisesti vallinnut hyvin

byrokraattinen järjestelmä, jonka tiedetään muuttuvan hyvin hitaasti.

• Vallan ja auktoriteetin käyttö, sekä eri alakulttuurien väliset jännitteet ja konfliktit.

• Terveydenhuollon organisaatiot ovat tyypillisiä asiantuntijaorganisaatioita, joita määrittävät voimakkaasti tietoon ja valtaan liittyvät kysymykset.

• Asiantuntijalla on enemmän tietoa kuin asiakkaalla (agenttisuhde).

• Terveydenhuollon organisaatioissa voi myös ilmetä vastakkainasettelua inhimillisten arvojen ja toisaalta taloudellisten tavoitteiden kanssa.

26.3.2014 Page 16

Maija Valta

Statukseen, rooleihin ja valtaan liittyvät tekijät • Terveydenhuollon organisaatiossa status on useimmiten

sidoksissa koulutukseen ja ammattiin ja siihen liittyy oletus toivotusta käyttäytymismallista. Myös valta voi olla sidoksissa statukseen.

• Roolit sisältävät velvollisuudet ja oikeudet. Roolit ja status ovat sidoksissa toisiinsa.

• Roolit kehittyvät hitaasti ja äkilliset muutokset eivät ole mahdollisia, varsinkaan silloin, jos roolien muutospaineet tulevat ulkoapäin.

->Tämä nousee selkeästi esille terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttöönottohankkeissa, jotka murtavat perinteisiä rooleja ja eri ammattilaisten välisiä suhteita.

26.3.2014 Page 17

Maija Valta

Organisaatiokulttuurin liittyvät tekijät • Arvot ja asenteet ilmaisevat sitä, mikä organisaatiossa on

tärkeää. Tämä voi ilmetä esimerkiksi siten, että ammatillisen osaamisen lisäämistä ja tiimityön merkitystä tai vaihtoehtoisesti perinteisiin professioihin sidottuja rooleja korostetaan.

• Normit ja säännöt toimivat suuntaviivoina, joiden mukaan on hyväksyttävää toimia organisaatiossa. Normit voivat olla joko formaalisia, esimerkiksi sellaisia, jotka määrittelevät, kellä on oikeus määrätä lääkkeitä. Ne voivat olla myös ei-formaalisia, esimerkiksi sellaisia, jotka kertovat, kuinka eri ammattiryhmät huomioivat toisensa.

• Organisaation ilmapiiri on sidoksissa arvoihin ja asenteisiin. Ilmapiiri voi olla esimerkiksi perinteitä ja rutiineja korostava tai kokeiluun ja uusiin toimintatapoihin rohkaiseva.

26.3.2014 Page 18

Maija Valta

Alakulttuurit • Terveydenhuollon organisaatioiden kulttuuria leimaa myös

vahva alakulttuurien olemassaolo. • Ammattiryhmittäin • Erikoisaloittain • Toimintayksiköittäin

• Pienet organisaatiot muodostavat usein melko yhtenäisen ja kiinteän kulttuurin, kun taas suuriin organisaatioihin muodostuu yleensä monia, erillisiä alakulttuureja. • Lääkärien kulttuurissa korostuu yksilöllisyys, itsenäisyys ja

keskinäinen kilpailu sekä se, että lääkärien toiminta perustuu vahvasti eksplisiittiseen, tieteelliseen ja kliiniseen tietoon.

• Hoitajien kulttuurin piirteinä ovat lääkäreitä vahvempi luottamus auktoriteetteihin ja usko toiminnan yhteisöllisyyteen.

26.3.2014 Page 19

Maija Valta

Informaatiokulttuuri • On osa organisaatiokulttuuria.

• Tarkoitetaan kulttuuria, jossa informaation arvo ja hyödyllisyys on tunnistettu osaksi operatiivisen ja strategisen johtamisen menestystä.

• Parhaimmillaan informaatiokulttuuri voi edesauttaa tiedolla johtamista, organisaatioiden välistä ja niiden sisäistä yhteistyötä, avoimuutta ja luottamusta.

• Informaatio- ja organisaatiokulttuurin synteesi on keskeinen osa prosessia, jossa organisaatiosta kehittyy tietojohtamisen organisaatio.

• Tietojohtamisen organisaatiossa tiedon saatavuus ja sen hyödyntäminen ovat keskeisessä roolissa päivittäin.

• Tietojärjestelmät ja tietojohtamisen prosessit tekevät tiedon luomisen, jakamisen ja käytön mahdolliseksi.

26.3.2014 Page 20

Maija Valta

Kulttuurit ja tietojärjestelmät • Kulttuurilla on osoitettu olevan vaikutusta myös teknologian

hyväksymiseen sekä lääketieteellisissä että ei-lääketieteellisissä ympäristöissä.

• Siksi erilaisissa kulttuureissa ja alakulttuureissa käyttöönotetuilla tietojärjestelmillä voi olla hyvin erilaiset lopputulokset.

• Esimerkiksi yhteistyöhön, luottamukseen ja joustavaan työskentelyyn ohjautuvissa organisaatioissa on löydettävissä menestyksekkäitä käyttöönottoja.

26.3.2014 Page 21

Maija Valta

Aineisto

26.3.2014 Page 22

Maija Valta

Aineiston keruu • Varkauden kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala • Seitsemän vuoden seurantatutkimus (v. 2005 – 2012):

• Kyselytutkimus • Toistomittausasetelma (samat vastaajat kaikissa vaiheissa)

• 2 viikkoa ennen käyttöönottoa • 1kk käyttöönoton jälkeen • 6 kk käyttöönoton jälkeen • 7 v käyttöönoton jälkeen

26.3.2014 Page 23

Maija Valta

Vastausprosentit • 1. vaihe: 74 % • 2. vaihe: 63 % • 3. vaihe: 49 % • 4. vaihe: 55% • Kaikkiin neljään vaiheeseen vastasi yhteensä 75 henkilöä.

26.3.2014 Page 24

Maija Valta

Vastaajat ammattiryhmittäin tutkimuksen eri vaiheissa

26.3.2014 Page 25

Maija Valta

n % n % n % n %Lääkäri 15 4,2 17 5,6 12 5 4 3,1Sairaanhoitaja 98 27,2 75 24,7 60 25,2 33 25,6Perus-/lähihoitaja 69 19,2 52 17,1 41 17,2 23 17,8Sihteeri 26 7,2 24 7,9 17 7,1 10 7,8Osaston-, apulaisosastonh. 25 6,9 22 7,2 18 7,6 5 3,9Muu asiantuntija 49 13,6 50 16,4 38 16 22 17,1Kodinhoitaja, avustajat 78 21,7 64 21,1 52 21,8 32 24,9Yhteensä 360 100 304 100 238 100 129 100

AmmattiryhmäVaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 4

Aineiston analysointi • Kuvailevaa että selittävää analyysia • Sekä poikkileikkaus- kuin toistomittaustutkimuksen

analysointimenetelmillä • Ristiintaulukointia, frekvenssijakaumia ja keskiarvojen vertailua • Summamuuttujien keskiarvovertailua • Faktorianalyysi • Korrelaatiot • Varianssianalyysit • Logistinen regressioanalyysi

26.3.2014 Page 26

Maija Valta

Tulokset

26.3.2014 Page 27

Maija Valta

Oppiminen ja osaaminen • Henkilökunta koki parhaana oppimistapana vierikoulutuksen

ja pienryhmissä tapahtuvan luokkaopetuksen. • Ammattiryhmistä koulutukseen käyttivät eniten aikaa lääkärit

ja sihteerit, vähiten lähi- ja sairaanhoitajat. • Kaikki terveyskeskuksen ja sairaalan työntekijät olivat

käyttäneet tietojärjestelmää aikaisemmin. Perusturvan henkilökunnasta oli tietojärjestelmiä työssään käyttänyt aiemmin vain 38 prosenttia.

• Yleisten ATK-taitojen keskiarvo oli terveyskeskuksessa 7,2, perusturvassa 6,5 ja sairaalassa 7,2

26.3.2014 Page 28

Maija Valta

Järjestelmän koetut käyttötaidot tutkimuksen eri vaiheissa

26.3.2014 Page 29

Maija Valta

Tutkimusvaihe N Keskiarvo Keskihajonta Minimi Maksimi Järjestyslukujen ka.

Ek: Järjestelmä taidot 67 6,3 1,2 4,0 9,0 1,45

1 kk: Järjestelmätaidot 67 7,2 1,1 4,0 10,0 2,35

6kk: Järjestelmätaidot 67 7,6 0,9 4,0 9,0 2,90

7 v: Järjestelmätaidot 67 8,0 0,9 5,0 10,0 3,31

Tuloksen perusteella järjestelmän käyttötaidot erosivat tutkimuksen eri vaiheissa (FR= 102.82, df=3, p<.01)

Muutokset työn nopeudessa

26.3.2014 Page 30

Maija Valta

Muutokset työn helppoudessa

26.3.2014 Page 31

Maija Valta

Muutokset päällekkäisen työn määrän vähenemisessä

26.3.2014 Page 32

Maija Valta

Muutokset työtyytyväisyydessä

26.3.2014 Page 33

Maija Valta

Muutokset työmotivaatiossa

26.3.2014 Page 34

Maija Valta

Muutoksen hoidon laadussa

26.3.2014 Page 35

Maija Valta

Muutokset asiakastyytyväisyydessä

26.3.2014 Page 36

Maija Valta

Työssä tapahtuneet muutokset yhteensä

26.3.2014 Page 37

Maija Valta

Työssä tapahtuneiden muutosten keskiarvoissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa organisaatioittain, ikäryhmittäin eikä ammattiryhmittäin

Teknisiä ongelmia ja kehittämishaasteita • Avoimissa vastauksissa vastaajat nimesivät yhteensä 100 ns.

teknistä ongelmaa. • 28 liittyi selkeästi käyttöönotettuun järjestelmään; esim.

käytettävyyteen, toimimattomuuteen, hitauteen tai ns. kaatumiseen

• 17 liittyi järjestelmän päivitystilanteisiin • 20 liittyi työasemiin ja oheislaitteisiin: esim. vanhat työasemat ja

tulostimet • 5 liittyi sähkökatkoksiin • 2 liittyi selkeästi osaamattomuuteen • 14 oli sellaisia ongelmia, joiden syytä ei vastausten perusteella

voinut arvioida • 3 liittyi e-Reseptiin, jota oltiin samaan aikaan ottamassa käyttöön

26.3.2014 Page 38

Maija Valta

Mutta • Monista teknisistä ongelmista huolimatta järjestelmän

käyttöönoton kokonaisvaikutukset työhän olivat positiiviset. • Kehittämällä tietojärjestelmiä edelleen, voidaan positiiviset

vaikutukset saada kuitenkin vielä paremmiksi.

26.3.2014 Page 39

Maija Valta

Onnistunutta käyttöönottoa selittävät tekijät • Seitsemän vuotta käyttöönoton jälkeen onnistunutta

käyttöönottoa selitti logistisen regressioanalyysin tulosten perusteella neljä eri tekijää. 1. Ennen käyttöönottoa järjestetyt koulutusluokkatilanteet 2. Yhteistyö- ja toimintatapojen muutokset kuukausi

käyttöönoton jälkeen 3. Järjestelmän käyttötaidot puolen vuoden kuluttua

järjestelmän käyttöönotosta 4. Koulutuksen jälkeinen yhteenvetotilanne ennen

järjestelmän käyttöönottoa • Tietosuoja ja –turva-asiat • Järjestelmien kokonaishallinta

• Myös ennakkoasenne järjestelmän käyttöönottoa kohtaan selitti

käyttöönoton onnistumista

26.3.2014 Page 40

Maija Valta

Onnistuneen sosioteknisen käyttöönoton malli

26.3.2014 Page 41

Maija Valta

Operatiivista toimintaa koskevat johtopäätökset (1/4)

• Ihminen ja inhimilliset tekijät • Käyttöönotettavan järjestelmän oppimisella ja osaamisella on

suuri merkitys käyttöönoton onnistumiselle. Koulutustarve on yksilöllinen ja jatkuva koko järjestelmän käyttöönoton ja käytön ajan.

• Koulutusluokkatilaisuuksien onnistumisella ja kouluttajien ammattitaidolla on suuri merkitys järjestelmän käytön oppimiselle, mutta työyksiköissä tapahtuva vierikoulutus edistää parhaiten järjestelmän käytön oppimista käytännön työssä.

• Pelkästään käyttöönotettavan järjestelmän osaaminen ei riitä, vaan sen lisäksi tarvitaan eri järjestelmistä muodostuvien kokonaisuuksien ja tietosuoja ja -turva-asioiden osaamista ja hallintaa.

• Työntekijöiden asenteet ja henkilökohtainen työn kehittämishalukkuus vaikuttavat myös onnistuneeseen järjestelmän käyttöönottoon.

26.3.2014 Page 42

Maija Valta

Operatiivista toimintaa koskevat johtopäätökset (2/4)

• Organisaatiotekijät • Sähköisen potilastietojärjestelmän käyttöönotossa korostuu

vahvan ja visionäärisen muutosjohtajuuden merkitys. • Muutosjohtajuutta tarvitaan muun muassa käyttöönottoprojektin

läpiviemisessä, yhteistyön, hoidon jatkuvuuden ja uusien toiminta- ja työtapojentapojen suunnittelussa, käyttöönotossa ja arvioinnissa.

• Koko organisaation johdon tulee sitoutua käyttöönottoprosessiin ja tukea henkilökuntaa prosessin aikana.

26.3.2014 Page 43

Maija Valta

Operatiivista toimintaa koskevat johtopäätökset (3/4)

• Teknologia • Sähköisen potilastietojärjestelmän kehittämisessä tarvitaan

teknologisen asiantuntijuuden lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon substanssin ja niiden erityispiirteiden tuntemusta.

• Teknologisia ongelmia tai haasteita ratkottaessa, on tärkeää erottaa käyttöönotettuun järjestelmään liittyvät tekijät muista järjestelmän ulkopuolisista teknisistä tekijöistä.

• Järjestelmän käytettävyyden lisäksi tulee organisaatiossa kiinnittää huomiota myös työasemien ja oheislaitteiden riittävyyteen, nopeuteen, suorituskykyyn ja sijoitteluun.

26.3.2014 Page 44

Maija Valta

Operatiivista toimintaa koskevat johtopäätökset (4/4)

• Työssä tapahtuvat muutokset • Järjestelmän käyttöönotto voi nopeuttaa ja helpottaa työtä,

vähentää päällekkäistä työtä, lisätä työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja -motivaatiota sekä parantaa hoidon laatua ja potilas- ja asiakastyytyväisyyttä.

• Järjestelmän käyttöönotolla voidaan saavuttaa positiivisia muutoksia työhön, jos kaikkien sosioteknisen teorian pääulottuvuuksien (ihminen, organisaation, teknologia) muutosjohtamisesta huolehditaan koko käyttöönottoprosessin ajan.

• Järjestelmän käytön positiiviset vaikutukset ilmenevät vasta puolen vuoden, mutta ne voivat edelleen vahvistua seitsemän vuoden kuluttua järjestelmän käyttöönotosta.

• Työssä tapahtuvia muutoksia tulee arvioida säännöllisesti.

26.3.2014 Page 45

Maija Valta

Miksi tulokset poikkesivat mediassa yleisesti käytävästä keskustelusta tai mielipiteistä?

26.3.2014 Page 46

Maija Valta

1. Tutkimus oli ensimmäinen aiheeseen liittyvä tieteellinen tutkimus Suomessa.

2. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys oli sosiotekninen teoria, ei esim. käytettävyystutkimus.

3. Tutkimuksen vastaajina olivat kaikki ammattiryhmät, eivät pelkästään lääkärit.

4. Kyseessä oli pitkittäistutkimus, joita ei ole tehty Suomessa lainkaan ja kansainvälisestikin erittäin vähän.

5. Käyttöönotto oli oikeasti onnistunut: • Panostettu koulutukseen • Henkilökunta oli halukas kehittämään toimintaa, yhteistyötä ja

hoidon jatkuvuutta. • Henkilökunta oli halukas muuttamaan omia työ- ja

toimintatapoja.

26.3.2014 Page 47

Maija Valta

Miten väitöskirjan tulokset otettiin vastaan mediassa?

26.3.2014 Page 48

Maija Valta

26.3.2014 Page 49

Maija Valta

26.3.2014 Page 50

Maija Valta

26.3.2014 Page 51

Maija Valta

26.3.2014 Page 52

Maija Valta

26.3.2014 Page 53

Maija Valta

Kiitos mielenkiinnosta!

maija.valta@fcg.fi 050 312 0156

26.3.2014 Page 54

Maija Valta