Lapsikeskeinen päihdetyö,

Case Kotka

Toiminnanjohtaja Jaana Vaittinen

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry

Moniammatillisen verkoston juuret

Kotka yksi Tosi-projektin (2004-2008)

pilottipaikkakunnista

• projektin toteutti Ensi- ja turvakotien liitto sekä

Tyynelän kehittämiskeskus

• tavoitteena mallin ja osaamisen kehittäminen

kotona tehtävään vauva- / lapsilähtöiseen

päihdetyöhön

• prosessikoulutus

• alueellinen seurantaryhmä

Kotkan sijaishuolto kutsui koolle Päihdeperheiden

hoitopolut –työryhmän

• tavoitteena oli kartoittaa päihdeperheiden

käytössä olevat tukimuodot, perheiden tarpeet

sekä eri toimijoiden yhteistyökäytännöt

• uusien tukimuotojen pohtiminen

• Haluan lapselleni hyvän elämän –kaavio

• lastensuojelun toimintaohje työntekijöille

Kotkan vauvapäihdetyön

seurantaryhmä

• vuoden 2007 lopussa em. ryhmät yhdistyivät

• tärkeää, että ryhmässä sekä työntekijä- että

esimiestaso mukana

• tavoitteena kehittää Kotkassa olevaa

palvelujärjestelmää siten, että vauvaperhe, jossa

vanhemmilla on ollut tai on edelleen

päihteidenkäyttöä, saa mahdollisimman tiivistä ja

oikea-aikaista tukea jo vauvaa odottaessaan tai

välittömästi vauvan synnyttyä

• jotta perhe saisi tukea, on auttajaverkoston

tiedettävä sekä raskaudesta että päihdetaustasta

Kotkan vauvaperheen päihdetyön

kehittämisryhmä

• nimenmuutosta perusteltiin verkoston tavoitteella,

ei haluttu vain seurata vaan myös kehittää (2012)

• tärkeänä tavoitteena oppia tuntemaan toiset

toimijat ja sopia keskinäisestä yhteistyöstä

• koollekutsuja Kymenlaakson Ensi- ja

turvakotiyhdistys

• edustajat: Kymenlaakson keskussairaalan äitiys-pkl,

Kotkan äitiysneuvola, lastensuojelu ja sijaishuolto,

A-klinikkasäätiön Itä-Suomen palvelualue, lasten- ja

aikuispsykiatrian pkl, seurakunnan diakoniatyö

Mitä opittu?

• vauvan ja pienen lapsen hätä herättää erityisen

paljon tunteita

• verkosto antaa työntekijälle tilan puhua myös

omasta haavoittuvuudestaan, mikä puolestaan lisää

luottamusta verkoston sisällä

• luottamus lisää jaksamista

• rohkeus ja avoimuus vie eteenpäin, vanhemmat

arvostavat suoraan puhumista

• aina ei tarvitse itse tietää, miten pitäisi toimia,

sillä verkostolta saa apua (esim. ennakollisen

lastensuojeluilmoituksen tekeminen, motivointi)

Mitä opittu?

• kun yhteistyö ei ole toiminut parhaalla

mahdollisella tavalla, se kannattaa ottaa puheeksi

• eniten opimme onnistumisistamme

• vaikka meillä on eri lähtökohta perheen kanssa

työskentelylle, tavoite on silti yhteinen

• toisen toimijan roolille tulee ymmärrys

• usko lasten ja heidän vanhempien auttamiseen

vahvistuu, kun ymmärtää, kuinka paljon apua on

tarjolla

Miten ollut mahdollista?

• Kotkassa pitkä yhdessä tekemisen perinne

• selkeä koordinointivastuu, muistiot

• kokoontumiset olleet 2-3 krt/vuosi

• kokoontumisista koettu olevan selkeää hyötyä

omaan työhön

• ryhmän avulla saatu koulutusta omalle

paikkakunnalla

• kustannussäästöjä syntynyt

vältytty päällekkäiseltä työltä

pyrkimys oikea-aikaiseen apuun