19.5.2015

Esa Chydenius

psykologi, psykoterapeutti VET

Tutkimustietoa suhteellisen vähän

Kehitysvammaisten alkoholinkulutus on vähäisempää kuin väestöllä keskimäärin (Emerson & Turnbull 2005, Taggart ym. 2006)

Lievästi kv käyttötottumukset alkavat olla samankaltaisia kuin muillakin (McGillicuddy 2006)

Niillä, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, on riski ajautua suurkuluttajiksi

Varsinaisten huumeiden käyttö kv:lla harvinaisempaa

Huomattava, että jopa lähes puolet kehitysvammaisista ei kuulu erityishuollon piiriin eikä heillä ole kv- diagnoosia (Ruoppila

2003)

Kv-huollossa käynnissä nopea ja voimakas rakennemuutos laitoshuollosta omiin asuntoihin ja ryhmäkoteihin

Yhteiskunnassa alkoholinkäyttö arkipäiväistynyt ja lisääntynyt

Millainen käyttäytymismalli kv henkilölle välittyy mm. TV:n kautta?

Vähän ja kohtuullisesti käytettynä terveellistä

Sosiaalisissa tilanteissa alkujännitystä laukaiseva, ”puhevirtaa” tuottava, keskustelun aihe

Laatutuotteet hyvänmakuisia nautintoaineita

Juhlistaa arkea

Tasa-arvoistaa (?)

Aiheuttaa fyysistä ja psyykkistä riippuvuutta

Alkoholista tulee ”elämää suurempi asia”

Tapaturmariski lisääntyy, motorinen koordinaatio häiriintyy

Muistin menetykset ja muistihäiriöt

Uusien asioiden oppiminen vaikeutuu

Abstrakti ajattelu ja ongelmanratkaisukyky heikentyvät

Osa vaurioista voi jäädä pysyväksi, osa voi korjaantua vierotusoireiden helpotettua

(Tracy ym. 1995, Gorski & Kelley 1998)

Tutkimustieto nuoruusiän alkoholinkäytön pitkäaikaishaittojen laajuuden ja merkityksen osalta vielä riittämätön =>

Näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että alkoholi häiritsee keskushermoston kehitystä (Kekkonen, Kivimäki & Laukkanen 2014)

Helpotukseen tähtäävät

Epämukavuus poistuu tai helpottuu

Ennakoivat

Odotukset hilpeästä mielialasta, puhe luistaa

Luvan antavat

Päihteiden käytön perustelu itselle

”otan, kun tarjotaan”, ”ehdin lopettaa myöhemminkin”

Automaattiset ajatukset ovat nopeita, ilman ennakkoarviointia ohjaavat käyttäytymistä melko voimakkaasti

Jos alkoholin tai muiden päihteiden käytöstä alkaa olla selvää haittaa joko itselle tai muille

Itsearviointi – mm. audit kysely

Riskirajojen ylitykset toistuvasti

5/7 vrk, 16/24 vko

2/vrk, 7/vk yli 65 v.

Keskustelu läheisten kanssa

Lakia ollaan uudistamassa ja sen määrä astua voimaan 2015

Lähtökohtana oma halu tarkastella juomiskäyttäytymistä ja siitä mahd. koituneita haittoja – motivoiva haastattelu

Jos henkilö on itselleen tai muille vaarallinen tilannetta tarkasteltava kriittisesti

Tiedon antaminen alkoholin haittavaikutuksista ei yksin riitä

Tarvitaan lisäksi keskusteluja, rooliharjoituksia, ryhmämuotoista toimintaa, erilaisia pelejä

Tarvittaessa yksilö- tai ryhmäterapiaa

Tavoitteena :

Luoda riittävää varmuutta tehdä valintoja, jotka tukevat hyvinvointia pitemmällä aikavälillä

Oppia havaitsemaan ja ennakoimaan riskitilanteet

Mitkä asiat hlö itse kokee ongelmallisena

Noudatetaan hlön omaa rytmiä, annetaan aikaa

Konkreettisia lyhyitä kysymyksiä, täsmennyksiä

Hyvän yhteistyösuhteen luominen

Mikä merkitys alkoholilla on hlölle

Mihin tarkoitukseen hän sitä käyttää

Juomiskäyttäytymisen historian selvittely asteittain syventäen

Onko sattunut tapaturmia?

Onko taipumusta aggressiivisuuteen juomisen yhteydessä?

Säilyykö itsekontrolli?

Onko hlöä käytetty taloudellisesti tai seksuaalisesti hyväksi?

Mitä voimavaroja henkilöllä on?

Miten niitä voi hyödyntää?

Missä hän on hyvä?

Miten hyviä pyrkimyksiä ja kokemuksia voidaan vahvistaa?

Onko kokemuksia alkoholista kieltäytymisestä?

Onko voinut lopettaa ilman haittavaikutuksia?

Pystyykö lopettamaan yhteen juomaan?

Pystyykö kävelemään pubin ohi, vaikka rahaa olisikin? EC

Realististen tavoitteiden ja osatavoitteiden määrittely eli mitä hlö haluaa omin sanoin

Vaihtoehtoisen toiminnan etsintä, hankkiminen ja vahvistaminen

Itsekontrollin tukeminen

Keskustelu siitä, onko tavoitteena päihteettömyys vai kohtuukäyttö

Onko terapia vaihtoehtona muutoksen käynnistämiseksi?

EC

Jos halukkuutta arvioivaan keskusteluun on

Ajatusten, tunteiden, tuntemusten ja sisäisten yllykkeiden tunnistaminen ja tarkastelu

Tavoitteiden mukaisten valintojen harjoittaminen, riskien minimoiminen

Jämäkkyysharjoitukset , mm. rooli- ja mielikuvaharjoituksin

Tarvittaessa kevyttä rentoutusta apuna käyttäen

Puolensa pitämisen opettelu (”Ei” ym.) EC

Juomarit eivät useinkaan tuo vammaisuuttaan esille syytekijänä alkoholinkäytölle

Teemaa on hyvä kuitenkin sivuta, koska asia saattaa olla hyvin jäsentymätön ja torjuttu

EC

Erityishuollon psykologit, lääkärit, henkilökunta

Terveyskeskuksen päihdetyöntekijä

A-klinikat/Päihdeklinikat

A-klinikkasäätiö

www.paihdelinkki

Puheeksiotto

Motivoiva toimintatapa

Chydenius, E. 2014. Kehitysvammainen ja päihteet. Kirjassa Kynnykset sileiksi (toim.) Komu I. & Pöllönen S. Lahti: Sininauhaliitto, 51-65.

Chydenius, E. & Seppälä, H. 2008. Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia kehitysvammapotilaiden hoidossa. Teoksessa Kognitiivinen psykoterapia (toim.) Kähkönen, S., Karila, I. & Holmberg, N. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 409–419

Emerson E. & Turnbull, L. 2005. Self-reported smoking and alcohol use amongst adolescents with intellectual disabilities. Journal of Intellectual Disabilities vol. 9, 58–69.

Holmberg, N. 2000. Päihdeongelman henkilökohtaiset merkitykset – sokraattinen dialogi tapausesimerkin valossa. Suomen Lääkärilehti 4/2000 333–338.

Kerr, S., Lawrence, M., Darbyshire, C., Middleton, A.R. & Fitzsimmons, L. 2013. Tobacco and alcohol related interventions for people with mild/moderate intellectual disabilities: a systematic review of literature. Journal of Intellectual Disability Research vol. 57, 393–408, May 2013.

McGillicuddy, N. B. 2006. A review of substance use research among those with mental retardation. Mental Retardation and Developmental Disabilities Research Review vol. 12, 41–7.

Ruoppila, I., Poutanen, V-M., Laurinkari J. & Vesala H. 2003. Kelan etuudet kehitysvammaisille henkilöille 1962–1998. Helsinki: Kela Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 73.

Taggart, L., McLaughlin, D. & Quinn, B. 2006. An exploration of substance misuse in people with intellectual disabilities. Journal of Intellectual Disability Research vol. 59, 588–97.