Pirjo peltonen sainio-ilmastonmuutos_maatalous_07102015

© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus

Pirjo Peltonen-Sainio

Luonnonvarakeskus (Luke)

Ilmastonmuutoksen vaikutukset:case maatalous

1 20.10.2015Teppo Tutkija

© Luonnonvarakeskus

• Maataloutta harjoitetaan laajemmin kuin koskaan ennen

• Maatalous on hyvin resurssi-intensiivistä ja -riippuvaista

• Ruoan tuotannolla on suuri ympäristöjalanjälki

• Ruoan tuotanto on ihmiskunnan elinehto – samoin sen lisääminen tulevaisuudessa

• Suuri osa maataloustuotannosta kohdentuu kotieläinten rehuksi, bioenergiaksi ja muihin non-food käyttökohteisiin

• Kolmannes-neljännes maailman tuotantoalueista kärsii satoisuuskehityksen hiipumisesta tai pysähtymisestä

• Ilmastonmuutos tulee olemaan mittava haaste maataloudelle

2 20.10.2015Pirjo Peltonen-Sainio

Maatalouden globaali nykytila


• Maataloutta harjoitetaan laajemmin kuin koskaan ennen

• Maatalous on hyvin resurssi-intensiivistä ja -riippuvaista

• Ruoan tuotannolla on suuri ympäristöjalanjälki

• Ruoan tuotanto on ihmiskunnan elinehto – samoin sen lisääminen tulevaisuudessa

• Suuri osa maataloustuotannosta kohdentuu kotieläinten rehuksi, bioenergiaksi ja muihin non-food käyttökohteisiin

• Kolmannes-neljännes maailman tuotantoalueista kärsii satoisuuskehityksen hiipumisesta tai pysähtymisestä

• Ilmastonmuutos tulee olemaan mittava haaste maataloudelle



© Luonnonvarakeskus4 20.10.2015Pirjo Peltonen-Sainio


Foley, J.A. et al. 2011. Solutions for the cultivated planet. Nature 478: 337-342

• Tuotantojärjestelmien nykytila verrattuna tavoitteisiin, jotka on asetettu ruokaturvalle jaympäristövaikutuksille vuoteen 2050

• Tavoitteena vähentää ympäristöjalanjälkeä ja lisätä ruoan tuotantoa ja parantaa ruokaturvaa

• Saavuttaa tavoitteet ilmaston muuttuessa


Ilmaston muutos


International Panel on Climate Change, IPCC. 2013. Fifth Assessment Report (AR5). Technical report. http://www.ipcc.ch/report/ar5/

LO

W

GH

G e

mis

sio

ns

H

IGH


Ilmaston muutos




Ilmaston muutos




Ilmaston muutos


Lehmann, J. et al. 2015. Increased record-breaking precipitation events under global warming. Climatic Change 132: 501-515.

Ennätyksiä rikkovien sadantatapahtumien toistuvuus kasvoi 1980-2010 samalla kun lämpötilat ovat nousseet

+31%

-27%


Viljelyn pohjoisrajan siirtyminen


Springbarley

Springoat

Springwheat

1985 2025

19 c

limatic m

odels

, F

innis

h M

ete

oro

logic

al In

stitu

te (

±15 y

ears

)

Peltonen-S

ain

io,

P., J

auhia

inen, L., H

akala

, K

., O

janen, H

., 2

009. C

limate

change

and p

rolo

ngation o

f gro

win

g s

eason: changes in

regio

nal pote

ntial fo

r field

cro

p

pro

duction in

Fin

land.

Agricultura

l and F

ood S

cie

nce 1

8: 171–190.


Viljelyn pohjoisrajan siirtyminen


2055 2085

19 c

limatic m

odels

, F

innis

h M

ete

oro

logic

al In

stitu

te (

±15 y

ears

)

Peltonen-S

ain

io,

P., J

auhia

inen, L., H

akala

, K

., O

janen, H

., 2

009. C

limate

change

and p

rolo

ngation o

f gro

win

g s

eason: changes in

regio

nal pote

ntial fo

r field

cro

p

pro

duction in

Fin

land.

Agricultura

l and F

ood S

cie

nce 1

8: 171–190.


Elsgaard, I., Börgesen, C.D., Olesen, J.E., Siebert, S., Ewert, F., Peltonen-Sainio, P., Rötter, R. & Skjelvåg, A. 2012. Shifts in comparative advantages for maize, oat and wheat cropping under climate change in Europe. Food

Additives and Contaminants, Part A 29: 1514-1526.

Uudet lajit 2050

Pirjo Peltonen-Sainio11


Sopeutumisen välttämättömyys

Pe

lto

ne

n-S

ain

io, P

. 2

01

2. C

rop

Pro

du

ctio

n in

a N

ort

he

rn C

lima

te. In

: W

ork

ing

pa

pe

rs o

f F

AO

/OE

CD

Wo

rksh

op

Bu

ildin

g r

esili

en

ce

fo

r a

da

pta

tio

n to

clim

ate

ch

an

ge

in t

he

ag

ricu

ltu

re

se

cto

r, C

ha

pte

r 4

, S

up

po

rtin

g th

em

atic s

tud

ies. 3

4 p

.

20.10.2015Pirjo Peltonen-Sainio12


Peltonen-S

ain

io,

P., L

aurila

, H

., J

auhia

inen, L. &

Ala

kukku, L. 2015. P

roxim

ity

of w

ate

rways

to F

innis

h f

arm

lands a

nd a

ssocia

ted c

hara

cte

ristics o

f re

gio

nal

land u

se. A

gricultura

l and F

ood S

cie

nce 2

4: 24-3

8.

A

B

C

Poikkeukselliset vesivarannot


Foley, J.A. et al. 2011. Solutions for the cultivated planet. Nature 478: 337-342

• Satokuilu (yield gap) on potentiaalisen ja toteutuneen sadon välinen ero

• Alueelliset erot suuria: Itä-Eurooppa ja Suomi kuuluvat korkean satokuilun maihin

• Kun tarkastelemme 16 tärkeintä ruokakasvia, voisimme tuottaa 58 % lisää ruokaa satokuilut sulkemalla



Peltonen-Sainio, P., Salo, T., Jauhiainen, L., Lehtonen, H. & Sieviläinen, E. 2015. Static yields and quality issues: Is the agri-environment program the primary driver? AMBIO 44: 544-556

Satokuilut suomalaisittain


Peltonen-S

ain

io,

P., S

alo

, T

., J

auhia

inen, L., L

ehto

nen, H

. &

Sie

vilä

inen,

E. 2015. S

tatic y

ield

s a

nd q

ualit

y is

sues: Is

the a

gri-e

nvironm

ent pro

gra

m

the p

rim

ary

driver?

AM

BIO

44: 544-5

56

Satokuilut suomalaisittain


Suurten muutosten aika

17 20.10.2015BFFE Pirjo Peltonen-Sainio

Peltonen-Sainio, P., Rajala, A., Känkänen, H. & Hakala, K. 2014. Improving farming systems in northern European conditions. In: Edited by Victor O. Sadras & D. Calderini. Crop Physiology: Applications for Genetic Improvement and Agronomy. pp: 65-91.

• Satokuilut ja satoisuuden hiipuminen

• Maatalouskorvausjärjestelmä ja seurantaohjelma

• Ilmaston muuttuessa:• Tuotantokyvyn kasvu

• Viljelyn monipuolistuminen

• Peltojen erot suuria tuotantokyvyssä• Jokaisella pellolla ei ole yhtäläinen oikeus

tulla viljellyksi

• Parhaiden lohkojen ei tule kärsiä keskiarvoistamisesta

• Mahdollisuus laajamittaiseen pellon käytön optimointiin

• Arvokkaita ekosysteemipalveluita, luonnonhaittoja ja haavoittuva ympäristö

Finland

60 N

70 N

Alaska

North

Canada

Greenland

Siberia

North Pole

Piirros: Jaana Nissi/MTT


Tuotannon kestävä tehostaminen


• Suomalaisten peruslohkojen tuotantokyky vaihtelee merkittävästi alueesta toiseen, mutta myös tilojen sisäinen vaihtelu on merkittävää

• vaihtelua voidaan hyödyntää arvioitaessa tuotannon kestävän tehostamisen toimenpiteiden kohdentamista

• tuotantokyvyn vaihtelun primäärisyyt ovat tunnistettavissa

• Kestävän tehostamisen kannalta potentiaalisimpien lohkojen tuotantokykyä voidaan lisätä merkittävästi ja niillä on suurin potentiaali hyötyä ilmastonmuutokseen sopeutumisesta

• Tehostamisen ja laajaperäistämisen välille on löydettävissä sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä tasapaino




• Kansallinen tuotantokyky ei laske tuotantoa kestävästi tehostettaessa, vaikka osa peltoalasta laajaperäistetään ja ruokaturvan kannalta merkityksettömät lohkot metsitetään tai siirretään tuottamaan luontoarvoja tai muita ympäristöhyötyjä

• Ennakoitavien maankäyttömuutosten myötä maatalouden päästöt vähenevät ja hiilinielut kasvavat

• Tuotannon osittaisella laajaperäistämisellä, kasvinvuorottelun lohkojen välisellä suunnittelulla, suojavyöhykkeillä ja hiilinielujen luomiseksi ja vesiensuojelutarpeisiin perustettavien kosteikkojen avulla voidaan maatalousympäristön maisemarakennetta parantaa ja hyvien elinympäristöjen määrää lisätä tavalla, joka parantaa luonnon monimuotoisuutta ja mm. pölytyspalveluja sekä lintu- ja riistakantoja




• Maatalouden toimintaympäristön muuttuessa tarvitaan pellon käytön optimointia ja seurantaa tukeva työkalu

• Tuotannon kestävyyttä voidaan parantaa ja riippuvuutta ulkoisista tuotantopanoksista vähentää viljelyjärjestelmiä kehittämällä

• Erityisesti monimuotoistaminen ja kierrättäminen

• Ilmastokestävyys paranee

• Hankkeet:

• ILMAPUSKURI (Makera 2013-2016)

• PeltoOptimi: Pellon käytön optimointi tuotannon kestäväksi tehostamiseksi (Makera 2015-2018)

• OPAL-Life: Optimising Agricultural Land Use to Mitigate ClimateChange (EU Life 2015-2020)

© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus

Kiitos!

21 20.10.2015Teppo Tutkija

Government & Nonprofit

Pirjo peltonen sainio-ilmastonmuutos_maatalous_07102015