Muutosta tarvitaan - tapahtuuko se itsestään?

Valtio Expo 20.5.2014

Pirjo Ståhle

Aalto-yliopisto

Millaiseen muutokseen pyritään?

• Tavoitteena on tuottaa asiakaslähtöisiä ja yhteen toimivia, julkisen

sektorin kustannustehokkuutta ja laatua vahvistavia sähköisiä palvelukokonaisuuksia kansalaisten, yritysten ja viranomaisten käyttöön.

• Lähtökohtana on asiakkaan palvelutarpeiden toteuttaminen

elämänkaaren eri vaiheissa ja tilanteissa hallinnonaloista ja organisaatioiden rajoista riippumatta.

• Asiakkaan näkökulmasta tavoitellaan nykyistä sujuvampaa ja

helpompaa asiointia sekä uusia osallistumisen ja vuorovaikutuksen muotoja

Muutosjohtamisen kohteita SADe-ohjelmassa

• Tavoitteena on tuottaa asiakaslähtöisiä ja yhteen toimivia, julkisen sektorin kustannustehokkuutta ja laatua vahvistavia sähköisiä palvelukoko-naisuuksia kansalaisten, yritysten ja viran-omaisten käyttöön.

• Lähtökohtana on asiakkaan palvelutarpeiden toteuttaminen elämänkaaren eri vaiheissa ja tilanteissa hallinnonaloista ja organisaatioiden rajoista

riippumatta.

• Asiakkaan näkökulmasta tavoitellaan nykyistä sujuvampaa ja helpompaa asiointia sekä uusia osallistumisen ja vuorovaikutuksen muotoja.

• yhteen toimivia palvelukokonaisuuksia … – > teknologia

• kustannustehokkuutta ja laatua vahvistavia … – > ihmisten sitoutuminen ja uudet toimintatavat

• hallinnonaloista ja organisaatioiden rajoista riippumatta … – > organisaatiorakenteet ja polkuriippuvuudet

• uusia osallistumisen ja vuorovaikutuksen muotoja … – > demokratian syventäminen

Muutosjohtamisen kohteet

Miten muutosta tulee johtaa / 1

Muutos on rationaalinen toimeenpanoprosessi, jota voidaan hallita täydellisesti. Määritellään toimenpiteet, vaiheet ja muutoksen vakiintumisen tavoiteaika

-> luottamus suunniteltuun prosessiin ja ennustettavuuteen (esim. Carnall 2007)

Miten muutosta tulee johtaa / 2 Muutos tapahtuu pääosin ennustamattomasti ja spontaanisti. Muutoksen johtamisessa korostuvat

oppimisen ja tiedon luonnin mahdollisuudet. – > taustalla kompleksisuusteoriat ja itseorganisoituvien

systeeminen teoriat (esim. Stacey 2010)

Suunniteltu

Spontaani IN

PU

T

Ennakoimaton IMPACT

Ennakoitu

Muutosjohtaminen: suunnittelua JA spontaania reagointia

Muutosjohtamisen keinoja SADe-ohjelmassa

• SADe-ohjelmassa on varauduttu tukemaan hankkeissa tuotettujen palveluiden käyttöönottoa.

• Tuki kohdennetaan ohjelman

johtoryhmän hyväksymien yhteisten periaatteiden mukaisesti – viestintään, koulutukseen ja

valmennukseen sekä – käyttöönottovalmiuksien

varmistamiseen. – On tärkeää, että palveluille

saadaan alusta asti riittävä käyttäjämäärä.

Muutosjohtamisen peruskysymyksiä

Top-down vai Bottom-up

• Tavoitteet ja (organisaatio)kulttuuri määräävät, edetäänkö alhaalta ylös vai ylhäältä alas. Useimmiten muutosta on johdettava molemmista suunnista.

• Muutosjohtaminen voidaan nähdä suoraviivaisesti toteutettuna projektina tai kehittämisprosessina.

Muutosjohtaminen on vaikeaa …

Jopa 70% organisaatiouudistuksista on arvioitu epäonnistuvan (Holbeche 2006)

… mutta se onnistuu, kun …

1. Muutos on hyvin suunniteltu

- Tieto, viestintä, koulutus

2. Ihmiset saadaan innostumaan

- Vuorovaikutus, ohjaus, valmennus

3. Reagoidaan nopeasti ennakoimattomiin vaikutuksiin

- Jatkuva seuranta, aktiivinen kommunikaatio, valmius toimia

Hyvä suunnittelu on muutosjohtamisen perusta, mutta paljon tapahtuu myös itsestään. Kaikkeen ei voi vaikuttaa, mutta kaikkeen on kyettävä reagoimaan.

Lähteitä

• Carnall C. 2007. Managing Change in Organizations. Prentice Hall, Pearson Education Ltd. Ashford Colour Press, Gosport.

• Holbeche L. (2006). Understanding Change: Theory, Implementation and Success. Butterworth-Heinemann Publications, MBG Publication Ltd, Cornwall.

• Stacey R.D. (2010). Complexity and Organizational Reality. Uncertainty and the need to rethink management after the collapse of investment capital. Routledge. TJ International, Padstow.

• Vakkala, H. 2012. Henkilöstö kuntauudistuksissa. Psykologinen johtamisorientaatio muutoksen ja henkilöstövoimavarojen johtamisen edellytyksenä. Suomen Kuntaliitto, Acta 238. ISBN 978-952-213-899-6 (nid.), ISBN 978-952-213-900-9 (pdf), ISSN 1237-8569

• Ståhle, P. & Grönroos, M. 1999. Knowledge Management – tietopääoma yrityksen kilpailutekijänä. WSOY: Porvoo, Helsinki, Juva.

• Ståhle,P. & Wilenius,M. 2006. Luova tietopääoma – tulevaisuuden kestävä kilpailuetu. Edita: Helsinki