1/2015:Muutosta ilmassa

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liittoViNOn poliittinen aikakauslehti

Puheenjohtajilta Saara Ilvessalo ja Ozan Yanar

2 Rönsy 1/2015

Rönsy on vaalihullu!

ViNO:n kevät on alkanut aikamoi-sella rytinällä. Vinolaisia ehdokkaita on lähes 30 ympäri Suomen. He ovat val-mistautuneet tiimeineen vaaleihin val-tavalla energialla ja osaamisella.

ViNO:n kärkiteemat huhtikuun eduskuntavaaleissa ovat ympäristö, hy-vinvointivaltio, koulutus ja tasa-arvo. Uskomme siihen, että reilut, tasa-arvoi-set ja ympäristön asettamat rajat huo-mioivat valtiot pärjäävät.

Monet muut puolueet puhuvat kauniita sanoja vihreydestä, mutta on meidän tehtävämme pitää huolta siitä, että puheet myös muuttuvat teoiksi.

Monimuotoisuus, suot, sudet, ka-lat ja luontoarvot on aika ottaa taas to-sissaan. Tavoitteena on oltava hiilineut-raali Suomi vuoteen 2050 mennessä. Meidän tehtävämme on pitää ilmaston-muutos politiikan keskiössä silloinkin, kun se ei ole mediaseksikästä.

Meidän mielestämme politiikka ei

ole status quon säilyttämistä ja pelkkää valtion talouden hoitamista. Ilmaston-muutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, työttömyys, eriarvois-tuminen, globalisaatio ja epätasa-arvo ovat haasteita meille kaikille.

Haluamme maailman, jossa ihmis-ten on hyvä elää riippumatta elämänsä lähtökohdista. Siksi puolustamme mak-sutonta koulutusta, tahdomme Suo-meen perustulon ja olemme feministi-nen järjestö.

Eduskunta ja myös oma ryhmäm-me tarvitsee uutta verta. Arkadianmäel-lä istuu kyllä Vihreän liikkeen perusta-jajäseniä, muttei yhtäkään 80-luvulla syntynyttä vihreää. “Nuoret toivom-me” lähentelevät neljääkymmentä. Po-litiikkaan tarvitaan kaikkia – myös oi-keasti nuoria.

ViNOn tavoitteena on saada useampi kansanedustaja läpi huhti-kuun vaaleissa ajamaan tavoitteitam-

me. Seuraava vihreä sukupolvi on enemmän kuin valmis ottamaan hal-tuun kansanedustajan tehtävät ja muut-tamaan maailmaa paremmaksi yhdessä meidän kaikkien kanssa. Tämä yhteis-kunta tarvitsee enemmän nuoria raken-

tajikseen.Yhdelläkin vapaaehtoisella voi

olla vaalityössä ratkaiseva rooli. Muu-tos olemme me jokainen. Nyt haaste-taan vanha politiikka ja vanhat vallan-pitäjät!

Muutosta ilmassa - kohti vinolaista vaalivoittoa!

Julkaisija:Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ryFredrikinkatu 33A (2. krs),00120 Helsinkiwww.vino.fi, toimisto@vino.fi

Painopaikka: Alma Manu

ISSN 2242-3400

Päätoimittaja: Simo RaittilaToimitussihteeri: Janette HuttunenTaitto: Minna ManninenRönsyn ohjausryhmä: Minna Manninen, Touko Niinimäki, Juho Saxlund, Sofia Tvaltvadze

Kirjoittajat ja kuvittajat: Arsi Alenius, Salla Hekkala, Janette Huttunen, Vil-le Hämäläinen, Saara Ilvessalo, Riikka Karppinen, Arto Kekkonen, Maarit Kol-jonen, Petra Kosonen, Otto Lehto, Jenni Leppänen, Minna Manninen, Touko Nii-nimäki, Ozan Yanar.

Kansi: Mikko Kauppinen

Sisältö4 Perinteiset ympäristöteemat agen-dalla Lapin vaaleissa

5 Matkalla Pariisiin 2015

6 Rajat auki!

7 Maan päivittäinen seuraaminen on mullistumassa

7 Kestävyysvajeen kukistajat

10 Vinolaiset eduskuntavaali- ehdokkaat

12 ViNOn kärkiehdokkaat

13 The Connected Futures of Scot-land and Catalonia

14 Teknologia ei korjaa peruskoulun sisältöjä

15 Reseptit roskiksen ehdoilla

Vakiopalstat4 Pakina:Miesasialiike tuomitsee luultavastisinutkin

9 Kuvareportaasi:Kaamos

16 Essee:Flexaamisen ideologisuus – millainen on stubbilaisen hiphopin maailman-kuva?

17 The Zero Marginal Cost SocietyThe Imitation Game

18 Jäsenjärjestöt esittäytyvät

19 Toimistolta:Vähemmän byrokratiaa ja enemmän maailman pelastamista

PääkirjoitusSimo Raittila

Kaupunkilaiskoirat kynäniekkoina

PilapiirrosArsi Alenius

Rönsy 1/2015 3

Me medioissa olemme kuin koiria, jotka eivät kos-kaan pääse metsään meuhkaamaan. Vaikka poikkeuksia-kin on, enimmäkseen vietämme aikamme sisätiloissa tai lie’assa paljon odotetulla lenkillä.

Erityisesti Rönsyn tapaisessa osin poliittisesti rahoite-tussa julkaisussa ei ole yllättävää, ettei tehty toimitustyö ole suurta tutkivaa journalismia, jossa paljastetaan polii-tikkojen karut kytkökset. Sen sijaan vaalien alla esitellään ehdokkaat (s. 10 ja 12) ja tehdään juttuja vaaliteemoista.

Enkä nyt tarkoita vähätellä vapaaehtoistemme työ-tä. Aktiiviset toimittajat voivat tarttua kiinnostaviin ai-heisiin poliittisista näkökulmista, jotka eivät poliittisiin kannanottoihin ja ohjelmajulistuksiin istu. Toimittaja voi pohdiskella ja astua päivänpolitiikan ulkopuolelle. Vaik-ka usein saarnataan kuorolle, myös haastaa voi.

Tämän lehden skuuppi olkoon seuraava: mm. Ilta-Sa-nomien vaalikonekysymyksille naurettiin ja niitä kirot-tiin ehdokkaiden tukiryhmissä (useissa puolueissa). Vaa-likoneen kysymys, ovatko kissat fiksumpia kuin koirat, ei palvele mielestäni yhtäkään äänestäjää. Sillä olisi viih-dearvoa, jos naurunalaisena ei olisi median tila ja demo-kratia Suomessa.

Koirakavereille luu: ihmisiä kiinnostavat asiat, joil-la on heidän elämälleen merkitystä. Uskon siihen, että hyvillä sisällöillä voi yhä menestyä. Vaikka firman mai-nosmyyjien tavoitteena on maksimoida kävijämäärät ja mainospinta, on toimittajilla yhä velvollisuus kertoa luki-joille asioista, joilla on oikeasti väliä. On esimerkiksi pal-jastettava ne politiikan ja liike-elämän lurjukset.

Lukijoiden asenteet ja kiinnostuksen kohteet eivät ole erityisesti muuttuneet kuten eivät koirat ja kissatkaan. Toiset näistä vaikuttavat fiksuilta, koska ne ymmärtävät

ihmistä hyvin – toiset, koska ne eivätsellaisesta välitä. Koirienkin pitää

kuitenkin välillä päästä juoksemaan vapaana.

paatoimittaja@vino.fi

1/2015

S. 16 Essee:Ville Hämäläinen kysyy, millainen on stubbilaisen hiphopin maailmankuva

PakinaSalla Hekkala

Miesasialiike tuomitsee luultavasti sinutkin

Pohjois-Suomen vihreät ehdokkaat voivat suunnata vaaleihin vahvoin teemoin. Lapissa Vihreiden kanna-tus on pysynyt pitkään tasaisena, mutta viime vuosien pohjoiseen kohdistuneet suurhankkeet, kuten kaivosteollisuuden kehitys ja uu-delleen herätelty Kemihaaran al-lashanke eli entinen Vuotos, ovat lisänneet äänestäjien luottamusta

ja toiveita vihreää politiikkaa koh-taan.

Suurista puolueista poiketen Vihreät on nostanut keskusteluun myös vähemmistöjen oikeudet ja antanut tukensa erityisesti Poh-jois-Suomea ja saamelaisten oikeuk-sia alkuperäiskansana koskevalle ILO-sopimuksen ratifioinnille. Nyt jos koskaan äänestäjät edellyttävät

edustajiltaan pohjoisen erityistar-peet huomioivaa, tulevaisuuteen katsovaa ja rohkeasti ympäristöar-voja puolustavaa politiikkaa.

Lapissa Vihreiden on tehtävä muita puolueita näkyvämmin töitä pohjoissuomalaisten teemojen esiin nostamiseksi, sillä mielikuvat Vih-reistä pääosin Etelä-Suomen puo-lueena ovat edelleen vahvat. Työ mielikuvien muuttamiseksi on vii-me vuosina ollut tuloksekasta: vuo-den 2012 kunnallisvaaleissa sekä syksyn 2014 seurakuntavaaleissa lukuisat lappilaiset kunnat saivat ensimmäiset vihreät edustajansa. Huhtikuussa selviää, saako Lappi vihdoin ensimmäisen vihreän kan-sanedustajansa.

Tulosta tehdään kuitenkin pie-nin askelin. Tärkeintä on, että puo-lue pitää lujasti kiinni arvoistaan sekä huolehtii teemojensa puhutte-levan kattavasti myös maakuntia, joissa vihreyttä ei useinkaan mielle-

tä poliittiseksi, vaan syvälle perin-teisiin elinkeinoihin ja harrastuk-siin juurtuneiksi elämäntavoiksi.

Lauantaina 21. helmikuuta La-pin Vihreät nimesi listalleen seit-semän uutta ehdokasta aiempien kahden ehdokkaan lisäksi. Syksyl-lä nimetyt Kalle-Pekka Hietala ja Miikka Keränen saivat seurak-seen Sari Hännisen, Marianne Juntusen, Jenni Lampelan, Petri Leinosen, Katja Muotkan, Pekka Nymanin ja Liisa Virtasen. Tätä kirjoitettaessa ehdokaslistan 14 pai-kasta yhdeksän on täytetty.

Vihreiden nuorten ja opiske-lijoiden liitto ViNO on julkaissut kevään mittaan jo kaksi Lappia puhuttelevaa kannanottoa: toisen ILO-sopimuksen ratifioinnin puo-lesta ja toisen luonnonsuojelualuei-den rajaamiseksi kaivoshankkeiden ulkopuolelle.

Teksti: Riikka Karppinen

Perinteiset ympäristöteemat agendalla Lapin vaaleissaLapissa korostuvat vihreät teemat kuten vähemmistöjen asema ja ympäristö. Vihreiden pitää kuitenkin todistaa,

ettei puolue ole vain kaupunkilaisten asialla.

Olen pitänyt itseäni feminis-tinä niin kauan kuin muistan. Joskus tietyt asiat aatteen sisällä alkavat kuitenkin pänniä. Viime aikoina on ärsyttänyt erityisesti se, että miehiä ei oteta mihin-kään mukaan. Miehiä ei haluta mukaan niin puoluepoliittisiin naisjärjestöihin kuin Naisasia-liitto Unioniinkaan. Naisliike ei myöskään juuri meuhkaa mies-ten asioista.

Mielestäni monet naisten kokemat tasa-arvo-ongelmat ovat kuitenkin kääntöpuolia miesten kokemille ongelmille. Esimerkiksi sen vuoksi, että nai-set nähdään heikkoina (huono juttu naisille) vain miehet lai-tetaan armeijaan (huono juttu miehille). Niinpä olen päättänyt lähteä laajentamaan käsitystäni tasa-arvoasioista miesjärjestöjen puolelle.

Miesasialiike on päässyt jo hieman eteenpäin siitä, kun se oli vain Henry Laasanen ja muu-tama muu valittamassa, kuinka naisilta ei heru tai heruu väärille miehille. Nyt agendalle kuuluu

minunkin mielestäni tärkeitä asioita kuten asevelvollisuuden epätasa-arvoisuus, miesten huo-no-osaisuus sekä miesten oikeu-det vanhempana.

Tästä huolimatta näistä asioista ei pidetä kauhean suur-ta meteliä. Verkkokirjoittelun ja somekäyttäytymisen pohjalta miesasiamiesten suurimmat on-gelmat tuntuvatkin olevan seu-raavat:

1. Feministit: Jostain syystä suurin osa miesasiajärjestöjen keskustelusta pyörii feminismin ympärillä. Esimerkiksi miesasia.

fi -sivustolta löytyy nopealla selailulla enemmän feminismiä kritisoivia tekstejä kuin miesten kokemia tasa-arvo-ongelmia käsitteleviä juttuja. Feministit nähdään miesten oikeuksien polkijoina, jotka ajavat naisten yksinvaltaa - muun muassa vaa-timalla samaa palkkaa tehdystä työstä.

2. Naiset: Miesasiamiesten maailmassa ei ole oikeaa tapaa olla nainen. Vahvat feministi-naiset ovat luonnollisesti täysin yhteiskuntakelvottomia. Naisen tulisi olla lapseton, abortiton ja mielellään muutenkin koskema-ton. Hänen tulisi kuitenkin har-rastaa aktiivisesti seksiä miesten kanssa, jotta normaali vaihdanta tapahtuisi. Miehethän kuitenkin ovat yleensä niitä, jotka tuovat leivän pöytään, joten eikö olisi kohtuullista, että naiset kollek-tiivisesti antaisivat jotain myös takaisin? Toisaalta miesasiamie-hiä ärsyttää se, että naiset aina kuvittelevat voivansa jättäytyä miesten elätettäväksi.

3. Toiset miehet: Myös mies

on miehelle susi. Eniten ärsyt-tävät miehet, jotka vievät naiset kuten maahanmuuttajat sekä muut alfaurokset. Pahinta on kuitenkin, jos mies tunnustau-tuu myös naisten oikeuksien puolustajaksi. Miesjärjestöjen keskusliiton puheenjohtajan Rolf Paqval sanoi Helsingin Uutisten haastattelussa, että ta-sa-arvo voidaan saavuttaa vain miesten ja naisten yhteistyöllä. Tämän jälkeen järjestö haukut-tiin vitsiksi miesasia.fi -sivustol-la ja Paqvalin sanottiin olevan feministien talutusnuorassa.

Että siitä sitä sitten yhteis-työtä rakentamaan! Onneksi miesasialiikkeen piiristä löytyy kuitenkin myös näitä Paqvaleja.

Yhteistyössä miesten kanssa olisi myös naisasialiikkeellä pal-jon petrattavaa. Miesasialiike on nimittäin ainakin yhdessä asias-sa oikeassa. Miesnäkökulmalle olisi tasa-arvoasioissa kysyntää. Googlaamalla “miesasialiike Suomessa” saa yhä korjauseh-dotuksen “tarkoititko naisasia-liike Suomessa”.

4 Rönsy 1/2015

Vuoden lopussa Pariisin ilmasto- kokouksessa on määrä sorvata kasaan sitova i lmastosopimus. Aktivistit tähyvät nyt kohti Ranskaa.

Etenkin sitten pettymyksen tuottaneen Kööpenhaminan vuoden 2009 ilmastokokouksen usko YK-neuvotteluiden etene-miseen on ollut heikkoa. Nyt kansainvälisessä ilmastopolitii-kassa on pitkästä aikaa havaitta-vissa pientä positiivista pöhinää, ja sopimuksen aikaansaaminen näyttää mahdolliselta.

Suomalaiset kansalaisjärjes-töt puuhaavat jo bussimatkaa il-mastoneuvotteluihin. Edellisen kerran Kööpenhaminaan reissa-si parisataa kansalaista Vasem-mistonuorten järjstämällä bussi-kuljetuksella, ja nyt tavoitteena on saada kasaan ainakin saman verran väkeä eri taustoista. Mu-kana järjestelyissä on tällä het-kellä edustajia Vasemmistonuo-rista, ViNO:sta, Maan ystävistä, Demarinuorista ja Kommunis-tisesta nuorisoliitosta sekä 350 Suomesta.

“Ilmastopolitiikan tilanne on se, että kaikki keinot on käytet-

tävä. Ilmastokokoukseen mat-kaaminen on yksi keino luoda painetta poliittisten päättäjien suuntaan sekä osoittaa, että kansalaiset haluavat kunnian-himoisen ja laillisesti sitovan il-mastosopimuksen”, perustelee matkajärjestelyistä vastaavaan ohjausryhmään kuuluva Vasem-mistonuorten järjestö- ja koulu-tussihteeri Aino Sirén.

Eri maiden ilmastoaktivis-tien kokoontumiseen osallistu-misen toivotaan energisoivan ilmastoliikettä myös Suomessa. Muiden maiden kansalaisyh-teiskunnan toimista ilmaston-muutoksen hillitsemiseksi ei välttämättä kuule täällä paljon-kaan.

“Kööpenhaminassa iso juttu oli se, että jäi sellainen olo, että ilmastoliikkeellä on joukkovoi-maa ja että me pystytään vai-kuttamaan asioihin. Siellä myös hahmotti konkreettisesti sen, miten ilmastonmuutos vaikut-taa eri puolilla maailmaa. Kyse on kansainvälisestä solidaari-suudesta”, Sirén sanoo.

Ilmoittautumisia bussimat-kalle aletaan ottaa vastaan syk-syllä, mutta kokouksen päivä-määrä kannattaa merkitä ylös jo nyt.

Päätöksiä jo ennen kokousta“Todellisuudessa monet kes-

keiset päätökset tehdään jo en-nen Pariisia. Eri maat ja niiden muodostamat neuvottelublokit, kuten EU, sopivat jo ennen ko-kousta sitoumuksista, joihin ne

ovat valmiita. Neuvottelut so-pimuksesta avataan virallisesti kesäkuussa Bonnissa”, kertoo kehitysasiantuntija Tuuli Hieta-niemi Kepasta.

Kipeimmät kiistakysymyk-set liittyvät Hietaniemen mu-kaan oikeudenmukaisuuteen. 90-luvulla neuvotteluissa tehty jako kehitysmaihin sekä teolli-suusmaihin, joille voidaan aset-taa velvoitteita, ei enää aivan vastaa todellisuutta. Esimerkiksi Kiina on noussut maailman suu-rimmaksi päästöjen aiheuttajak-si, mutta neuvottelee yhä osana kehitysmaaryhmää.

Välejä hiertää myös kysymys ilmastonmuutoksen aiheutta-mien vahinkojen korvaamisesta sekä sopeutumisen vaatimas-ta rahasta, minkä kehitysmaat kokevat kuuluvan valtaosan historiallisista päästöistä aiheut-taneiden perinteisten teollisuus-maiden vastuulle. Lisäksi eri mailla on omia asioita jotka ne kokevat tärkeiksi, esimerkiksi Suomella kysymys hiilinieluina toimivien metsien laskennasta.

Vaikka ilmastoneuvotteluita on käyty pitkään laihoin tulok-sin, Hietaniemi puolustaa nii-den merkitystä.

“Jos on olemassa jokin kan-sainvälinen prosessi mihin paukkuja kannattaa pistää, se on tämä”, Hietaniemi toteaa.

Hietaniemi pitää melko to-dennäköisenä, että Pariisin jälkeen meillä on viimein kan-sainvälinen ilmastosopimus,

vaikkeivät ympäristö- ja kehi-tysjärjestöt todennäköisesti voi-kaan olla sen sisältöön varsinai-sesti tyytyväisiä.

Samaan aikaan kansallinen

ja paikallinen taso ovat myös tärkeitä, Hietaniemi sanoo. Tänä vuonna päätetään esimerkiksi siitä, sitooko Helsinki energi-antuotantonsa kivihiileen myös tulevaisuudessa. Eduskunta ää-nestää ilmastolaista tämän leh-den mentyä jo painoon.

Teksti: Arto KekkonenKuva: Jean-François Gornet

(CC BY-SA 2.0)

Ilmastojärjestö 350 Suomi suunnittelee kuluvan vuo-den toimintaansa Matka Pariisiin -teemalla. Mat-kan varrelle osuu ainakin kaksi kansainvälistä toi-mintapäivää. Toukokuussa vaaditaan hiilivapaata si-joittamista, ja syyskuussa teemana ovat ratkaisut il-mastokriisiin.

Matka Pariisiin 2015Rönsy 1/2015 5

Rajat auki

ViNO vaatii maahanmuu-ton on lisäämistä ja maahan-tulon vaatimusten keventä-mistä.

“Väliaikaisilla oleskelulu-villa Suomessa olevilla ulko-maalaisilla on oltava oikeus tehdä töitä Suomessa ja työlu-pia pitää myöntää enemmän ja helpommin”, sanoo ViNOn toinen puheenjohtaja Saara Ilvessalo.

Maahanmuuttajien työl-listymistä ja kotoutumista on helpotettava esimerkiksi kie-likoulutusta lisäämällä.

“Kotoutumisen ydin on työllistymisessä, mutta työ yksin ei takaa osallisuutta yhteiskunnasta. Osallisuus yhteiskunnassa edellyttää kontaktia toisiin ihmisiin, mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa omaan elämäänsä”, kommentoi Kaisa Väkiparta Suomen Pakolaisavusta.

“Esimerkiksi kielikou-lutuksessa on huomioi-tava yksilölliset erot ny-

kyistä paremmin. Luku- ja kirjoitustaidottomat, akatee-misesti koulutetut ja useita kieliä jo taitavat tarvitsevat erilaiset puitteet opiskelulle” Väkiparta jatkaa.

Ei lukukausimaksuilleSuomessa kokeiltiin luku-

kausimaksujen asettamista EU- ja ETA-maiden ulkopuo-lisille opiskelijoille vuosina 2011–2013. Tulokset ovat ol-leet heikkoja.

“Lukukausimaksuja ulko-maalaisille ei tietenkään pidä säätää, vaan pikemminkin kannustaa valmistuvia jää-mään Suomeen. Esimerkiksi ulkomailla suoritetut tutkin-not ja muu koulutus täytyy huomioida todellisessa mitas-saan”, Ilvessalo sanoo.

“Lukukausimaksut vä-hentäisivät ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää. Kuten Saara sanoi, sitä me emme halua, koska tarvitsemme Suomeen osaavia ihmisiä”,

ViNOn toinen puheenjohtaja Ozan Yanar toteaa.

Säilöönotto kiellettäväLasten säilöönotto on ol-

lut ihmisoikeusjärjestöjen kri-tiikin kohteena jo pitkään ja myös ViNO vaatii siitä luopu-mista. Hallitusohjelman 2011 mukaan yksin maahan tullei-den alaikäisten turvapaikan-hakijoiden säilöönotto tulee kieltää ja säilöönotolle tulee kehittää vaihtoehtoja, mutta tavoitetta ei ole tyydyttävästi toteutettu.

“Lapsella on oikeus per-he-elämään, mutta vuonna 2013 vain yksi yksin tullut lap-si sai huoltajansa Suomeen, 156 päätöstä oli kielteisiä. Perheenyhdistämiseen viime vuosina tehdyt kiristykset on peruttava ja varmistettava, että lapsi saa perheensä luok-seen kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin”, Väkiparta sanoo.

Pakolaiskiintiö ylös, paperittomista huoleh-dittava

ViNO vaatii pakolaiskiin-tiön nostamista 1500:lla, vih-reiden poliittinen ohjelma puolestaan asteittain 2000 asti. Pelkkä kiintiön nostami-nen ei kuitenkaan riitä.

“Pakolaisille tulee kiinti-ön korottamisen lisäksi taata muita turvallisia saapumis-reittejä. Lähetystössä myön-nettävän humanitaarisen vii-sumin avulla voi matkustaa turvallisesti hakemaan kan-sainvälistä suojelua”, Väki-parta sanoo.

“Perheenyhdistäminen on palautettava osaksi suo-malaista pakolaispolitiikkaa – tällä hetkellä siitä on pa-kolaisten osalta tehty lähes mahdotonta.”

Teksti: Minna ManninenKuva: Sofia Tvaltvadze

6 Rönsy 1/2015

Maahanmuutto ja monikulttuurisuus ovat Suomelle voimavara, julistaa ViNOn vaaliohjelma. Mitä vaatimukset ra-jojen avaamisesta käytännössä tarkoittavat? Mitkä ovat suomalaisen maahanmuuttopolitiikan kipupisteet ja kuinka niihin voidaan puuttua? Asiantuntija Suomen Pakolaisavusta kommentoi ViNOn tavoitteita.

Kestävyysvajeen kukistajat – katsaus korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin

Aiemmin nimellä Cosmologia Inc tunnetun yrityksen missio on ku-vata kotiplaneettaamme maailman suurimmalla satelliittiverkostolla, jonka dataan on avoin pääsy.

Satelliittiverkoston kuvaaman materiaalin sovellusmah-dollisuuksia on esimerkik-si ympäristöteknologian, humanitaarisen avun ja kaupankäynnin parissa. Tulevaisuuden visio on, että koko planeetan toi-mintoja kyettäisiin seu-raamaan päivittäin ja näin ymmärtämään paremmin esimerkiksi jäälauttojen su-lamista ja veden saatavuut-ta kotiplaneetallamme.

Yrityksen saama ra-hoitus mahdollisti Flock-1 -satelliittiverkoston on-nistuneen sijoittamisen avaruuteen helmikuussa 2014. Tällöin avaruuteen saatiin 28 satelliittia, mutta verkostoa laajennettiin lop-puvuoden aikana vielä 73 satelliittiin, mikä on tämän hetken suurin satelliittiver-kosto.

Satelliittiverkosto toi-

mii kuin linjaskanneri. Se kiertää maapalloa 400 kilometrin korkeu-dessa ja päivittää kuvansa 3–5 met-rin resoluutiolla kerran päivässä. Verkosto on lukumäärän lisäksi pa-ras myös suorituskyvyltään.

Yritys aikoo laajentaa Flock-1 -verkostoa 131 satelliittiin vielä vuoden 2015 aikana, mitä varten se sai tämän vuoden alussa 95 miljoo-naa dollaria lisärahoitusta. Tämä mahdollistaa vielä isomman pin-

ta-alan kuvaamisen kerralla. Planet Labsille satelliittien mää-

rä on tärkeää. Rakentaessaan suurta määrää pieniä (pisimmältä sivul-taan 30-senttisiä) satelliitteja Planet Labs käyttää apunaan älypuhelin-

teknologiaa. Suhteessa halpojen

satelliittien on tarkoitus pysyä avaruudessa vain 1–3 vuotta. Sitten “dovet” eli “kyyhkyt”, kuten yri-tys satelliittejaan kutsuu, vaihdetaan uudempaan ja parempaan (kuten monen älypuhelin).

Siinä missä aiemmin avaruuden valloitusta varten kehitetylle teknolo-gialle keksittiin käyttötar-koituksia arjessamme, on arkisen teknologiamme kehitys nyt mahdollista-massa uutta kisaa avaruu-dessa.

Teksti: Mitja Mieskolainen

Kuva: Planet Labs(CC BY-SA 4.0)

Maan päivittäinen seuraaminen on mullistumassaYksi viime vuoden tärkeimmistä avaruusteknologian ja sen ympäristösovellusten menestystarinoista on totuttua pienempiä satelliitteja avaruuteen lähettävä Planet Labs Inc.

“Kestävyysvajetta paikkaamaan on tehtävä enemmän töitä”. “Kestävyys-kysymysten vanavedessä opiskelijoi-den on valmistuttava nopeammin työ-elämään”. Näitä virsiä olemme kuulleet viimeisimmän hallituskauden aikana varmasti enemmän kuin koskaan aikai-semmin.

Ylioppilaiden terveydenhoito-säätiö (YTHS) tutkii suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydenti-laa joka neljäs vuosi. Alle 35-vuotiaat perustutkintoa suorittavat suomalaiset korkeakouluopiskelijat kärsivät tutki-mustulosten mukaan muun muassa psyykkisistä ongelmista. Ne ovat yleis-tyneet vuodesta 2000.

Suurimmiksi psyykkisten haas-teiden aiheuttajiksi ovat kohonneet ylirasituksen, onnettomuuden ja ma-sentuneisuuden kokeminen, tehtäviin keskittymisen vaikeus ja valvominen huolien takia. Myös tulevaisuuden ko-keminen ongelmallisena, sekä tunne omien voimien riittämättömyydestä ovat nousseet esiin teemoina tutkimus-ten kautta.

Vihreät ovat aktiivisesti puolus-taneet koulutusta. Helmikuun aikana

oppositiopuolueet jättivät yhdessä vä-likysymyksen nykyhallituksen aikeisiin toteuttaa 260 miljoonaan euron leikka-us lukio- ja ammattikouluverkkoon. Tasa-arvoinen ja kilpailukykyinen mak-suton koulutus vaatii tuoreita taloudel-lisia väyliä opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseksi.

YTHS lanseerasi 2000-luvun al-kupuolella Kehrä-hankkeen, joka on konkreettinen esimerkki opiskelijoihin kohdistuvasta hyvinvointiprojektista. Kehrän puitteissa pyrittiin esimerkiksi opiskelijoiden hyvinvointityötä tekevi-en tahojen verkostoitumiseen. Hanke tähtäsi suomalaisen opiskelukulttuu-rin muuttamiseen yksilön ja yhteisön hyvinvointia suosivaan suuntaan, sekä opiskelijoiden elämänhallinnan lisää-miseen.

Tavoitteena oli, että jokaisella han-kepaikkakunnalla olisi Kehrä-ryhmä, joka koostuisi terveydenhuollon, yliop-pilaskuntien, yliopistojen ja paikallisten tahojen toimijoista. Kehrästä onkin poi-kinut vakiintuneita toimintamuotoja, kuten elämänhallintataitoja tukevaa ryhmätoimintaa. Tätä toimintaa on te-hostettu esimerkiksi ryhmänohjaajien koulutuksella.

Seuraavan hallituksen katseiden on kiinnityttävä itse työnteon sanka-reihin; nykyisiin ja tuleviin opiskeli-joihin, näihin tuleviin kestävyysvajeen kukistajiin. He ansaitsevat laadukkaat, joustavat ja heitä tukevat opiskelumah-dollisuudet. Se jos mikä on investointi tulevaisuuteen.

Lähteet:Kunttu, Kristina & Pesonen, Tommi: Korkeakouluopiskelijoiden terveystut-kimus 2012 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö: Opiskelijoiden hyvinvointihanke KEH-RÄ – kehittämisprojektista vakiintu-neiksi käytännöiksi

Teksti: Touko Niinimäki

Ehdolla eduskuntaan Helsingistä

Maria Ohisalo

#StopKöyhyys

Rönsy 1/2015 7

Kuvareportaasi:

Kaamos”Talvinen Lapin luonto tykkylumipuineen, tuntureineen

ja revontulineen on lumoava.

Kuvat ovat Saariselältä ja Luontoliiton uudenvuoden hiihtoretkeltäUrho Kekkosen Kansallispuistosta, jossa kiersimme

viikon verran autiotuvissa yöpyen.

Kaamoksen valoisuus yllätti- eihän siellä ollutkaanhämärää tai pimeää koko ajan,

vaan lumen vuoksi jopa valoisampaa kuin etelässä!”- Petra Kosonen

Rönsy 1/2014 9

Uusimaa

Helsinki

Pirkanmaa

AlviinaAlametsä

VTK, kampusviljeilijä

Kokoomuskollegalta: ”Pelottavaa kyllä,

Alviina on sekä hippi että äärimmäisen

tehokas. ”#ilmastolaki

#perustulokokeilu#väkivallattomuus

Emil Bulutammattikorkeakoulu- opiskelija

Suomalaisista maail-man taidokkain kansa! Tasa-arvoinen Suomi nyt ja aina! Helpote-

taan yrittämistä ja kan-nustetaan työntekoa!

#emilbulut2015

Vaasa Keski-Suomi

Jarno Lappalainen

talousteekkari

Odottamalla ei #talous tervehdy eikä #ilmas-

tonmuutos pysähdy. On aika mennä #eteenpäin:

rakenneuudistukset+elvytys ja energia-

vallankumous!

Saara Hyrkkötuleva diplomi-insinööri,

kaupunginvaltuutettu

Hei kuule Suomi, ethän tipahda kelkasta.

On aika satsata osaamiseen ja teknologiaan & purkaa työelämän kynnykset ja lasikatot. #tulevaisuus

NiinaRatilainen

intohimoinen ympäristö-suunnittelija

Hihat rullalle kou-lutuksen, työn ja

ympäristön puolesta. Maailmaa pitää pelas-taa joka päivä palasen verran, because #yolo.

Lotta Alhonnoro

tutkija, kauppatieteiden maisteri

Nyt tarvitaan vastuul-lista politiikkaa: Ihmi-

nen, ympäristö ja talous samalle viivalle ja kohti kestävää yhteiskuntaa! #lotta2015 #alhonnoro

Eppu Saarela

transsosiologi

#Stadionkeikat on tulleet jäädäkseen.

Omat kolme stadion-keikkaani vaaleissa: #itsensätyöllistäjät

#miestenasema #sukupolvisopimus

Laura Mansikka-

mäkierityisopettaja, KM

Otetaan yhessä vas-tuu tulevaisuudesta ja edistetään näitä:

#hyvinvointi #koulutus ja #monikulttuurisuus!

#lauramansikka

SaaraIlvessalooikeusnotaari, ViNON pj

Kestäviä ratkaisuja: Puhdas #ympäristö,

hyvinvointia ongelmien #ennaltaehkäisy’llä,

nuorille #töitä ja lisää #demokratia’a#Ilvessalo2015

SaraLuotoneneläinaktivisti, maailman- parantaja

”Olisi kauheata jos maapallo särkyisi.Se on niin kaunis.”Suojellaan eläimet,

ympäristö jamielenterveys!

#sara2015

OlgaHaapa-ahosote-osaaja, aktivisti

#olga2015 #punavihreä #vegaani #feministi Pirkan-

maalta eduskuntaan!Eriarvoistumista vastaan,

#perustulon ja eläinten oikeuksien puolesta

JaakkoMustakallioinnostava vihreä ekonomi

Vihreä talous on tulevaisuus - tehdään se

mahdolliseksi! #Mustakallio2015

IirisSuomelaQueer-feministi,yhteiskuntatieteilijä

Nuorta voimaa edus-kuntaan sateenkaarten,

hyvinvointivaltion ja ympäristön puolesta - ilmastonmuutosta,

rasismia ja eriarvoistu-mista vastaan

Vinolaiset eduskuntavaali-

ehdokkaat

Varsinais-Suomi

Kaakkois-Suomi

Häme

Savo-Karjala

Oulu

Maria Ohisaloköyhyystutkija, valtiotieteiden maisteri (VTM)

Eduskunta tarvitseekansanedustajia, joilleköyhyyden torjunta

on politiikan keskeisintehtävä ja sydämen asia.

#StopKöyhyys#Ohisalo2015

LiljaTamminen

startup-yrittäjä, designer

Tarvitsemme kaikki kan-salaiset vetämään yhtä

köyttä. Aion olla vapaan ja mahdollistavan Suo-men rakentaja. #laman-

murtaja #liljavaalit

Ozan Yanartaloustieteilijä,

tasa-arvotaistelija

Ihmillistä ja kestävää talouspolitiikkaa.

#Perustulo#laadukaskoulutus.Kansainvälinen ja

tasa-arvoinen Suomi!#EiRasismia #Feminismiä

Elina Hietanenympäristöpolitiikan

opiskelija

Annetaan tulevaisuu-delle mahdollisuus.

#elina2015 #ympäristö

#yhdenvertaisuus #eläinpolitiikka

Konsta Weberkauppatieteilijä,

start up-onnistuja

Yrittäjät onnistumaan, perus-tulolla huoli pois huomisesta ja uusilla energioilla eespäin!

#start-up #FM-Ekonomi- eduskuntaan #äänestägonzaa

JanneHakkarainen

opiskelija, kaupungin- valtuutettu

Nyt jos koskaan on aika poistaa eriarvoistavat

rakenteet ja kannustinlou-kut. Lisää yhdenvertai-

suutta ja kannustamista!

Kalle-Pekka Hietala

erävihreä, sovittelija

Vihreitä visioita Lapista #sosiaalinenoikeuden-mukaisuus #koulutus

#puhdasympäristö #kal-lellaan2015

Miikka Keränenisos-homo, kylteri

Pakkohan se oli lähteä, kun eihän muuten kukaan

lappilaisille tarjoa vihreitä vaihtoehtoja!

JoelLinnainmäkieduskunta-avustaja

Myös vaikeina aikoina on tärkeää turvata lasten ja nuorten tulevaisuus.

Meidän onoltava heidän

luottamuksensaarvoisia.

Siksi olen ehdolla.

Elli Latva-Hakuniympäristöalan opiskelija

Sateenkaaren vihreältä raidalta eduskuntaan: edistetään tasa-arvoa,

säilytetään elinkelpoinen ympäristö ja pidetään kiinni koulutuksesta.

Jukka Vornanenkaupunginvaltuutettu, humanisti

#hyvinvointivaltio huomennakin!

#energiavallankumous nyt! Tulevaisuuden

parempi #ruoka!

Reima Kuukkaylioppilas, musiikki-ihminen

Me ollaan #nuoriso, me ollaan #tulevaisuus

Kim Tamioilmastodiettailija, poikki-tieteinen opiskelija

#taide #tiede #ilmasto #IT #luonto #lähei-

syys #ihmisoikeudet #ihmisyys #ruoka

#rakkaus #vihreä #ve-gaani #etäisyys #elämä

#pilotti #meta

Veera Willmanyhteiskuntatieteiden maisteri

Olen mukana politii-kassa, jotta päätöksillä luotaisiin lisää mahdol-lisuuksia nyt ja tulevai-

suudessa. #Mahdol-lisuuksienpuolustaja

#Veera2015

Lauri Kosonenmanviljeilijä, liiketalouden opiskelija

Pidetään Suomi kartalla maailman parhaana

maana vielä tulevaisuu-dessakin. Tervehenki-sellä kilpailulla kaverit

kateellisiksi. #nytjoskoskaan

Lappi

ViNOn kärkiehdokkaatVihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO:n kärkiehdokkaat valittiin yhdistyksen liittokokouk-sessa järjestön edustajiksi vaalikentillä - ja samalla todennäköisiksi läpimenijöiksi. Mutta mikä poli-tiikassa saa heidät syttymään?

Maria Ohisalo, 30, on köyhyystutkija ja entinen ViNO:n puheenjohtaja. Hän tekee väitöskirjaa leipäjonoissa käyvien ihmisten hyvin- ja pahoinvoinnista. Kun ihminen on pohjalla, on tämän vaikea saada sitä turvaa, mikä hänelle Suomessa perustuslain mu-kaan kuuluisi.

Ohisalo huomauttaa: “Tarvitsemme so-siaaliturvaa, joka mahdollistaa ihmisille tien pois sosiaaliturvalta, eikä pakota loputto-maan niukkuuteen. Siksi meidän pitäisi nyt kokeilla perustuloa, kirjata se hallitusohjel-maan ja tieteellisesti arvioida sen vaikutuk-set – sitten uudistaa sosiaaliturvajärjestel-mää tulosten pohjalta.”

“Emopuolueen tuorein 560 euron perus-tuloehdotus korvaisi minimietuudet. Täl-löin jokaisella olisi ainakin yksi turva, jota ei tarvitsisi erikseen hakea iso paperinippu kourassa ja luukulta luukulle juosten”, Ohi-salo jatkaa.

Perustulokokeilua on ehdotettu muun muassa Ohisalon kotikonnuille Itä-Helsin-kiin mutta myös esimerkiksi Kainuuseen. ViNO:n kärkiehdokkaat eivät pidä alueellis-ta kokeilua aivan helppona, mutta näkevät haasteiden sijaan enemmän mahdollisuuk-sia.

“Alueellisen kokeilun, kuten minkä vain muunkin vain tiettyjä ihmisiä koskevan ko-keilun haasteena on, miten turvaamme so-siaaliturvan yhdenvertaisuuden”, selventää

Saara Ilvessalo, 25, oikeusnotaari ja toinen ViNO:n kahdesta nykyisestä puheenjohta-jasta Ozan Yanarin kanssa.

Talousteekkari ja entinen Suomen yliop-pilaskuntien liiton puheenjohtaja Jarno Lap-palainen, 28, pitää perustulossa erityisesti siitä, että se sekä kannustaa työhön että an-taa sosiaaliturvan saajille lisää valtaa omas-ta elämästään.

Huoli koulupudokkaistaEduskuntavaaliehdokkaat ovat huolis-

saan Suomen jakautumisesta. Ohisalon mu-kaan Iso-Britanniassa laskettiin ensi kertaa eriarvoistumisen kustannuksia yhteiskun-nalle ja syrjäytymisen kustannukset paljas-tuivat suunnilleen maan vuotuisen puolus-tusbudjetin kokoisiksi:

“Niiden, jotka on huolissaan julkisen talouden kestävyysvajeesta ja julkisen sek-torin koosta, olisi tärkeää puuttua niihin ihmisiin, joilla menee huonosti. Se, mikä on sosiaalisesti kestämätöntä, on myös talou-dellisesti kestämätöntä.”

Leikkaukset uhkaavat kaikkea koulutus-ta, mutta erityisen paljon on kärsinyt amma-tillinen koulutus. Jos toimipaikkoja vähen-netään, ovat opinnot entistä kauempana:

“Jos 15-vuotiaana tulee pakolliseksi muuttaa pois kotoa, niin varmaan se joille-kin sopii, mutta suurelle osalle se on hyvin vaikeeta ja altistaa kaiken maailman ongel-

mille”, Lappalainen toteaa.Jopa joka kymmenes opiskelija keskeyt-

tää ammatilliset opinnot. Lappalaisen mu-kaan läpipääsyastetta pitäisikin parantaa, sillä vaille peruskoulun jälkeistä koulutusta jääminen on merkittävä syrjäytymisriski.

“Oppilaille pitäisi olla tarjolla enemmän ja parempaa opinnonohjausta, lähiopetusta, mielenterveyspalveluita ja kouluterveyden-huoltoa. Yhteistyötä ja joustavuutta eri op-pilaitosten välillä pitää lisätä. Opiskelijan pitää voida vaihtaa pois alalta, joka ei tun-nukaan omalta”, kertoo Ilvessalo.

Jos toimipisteverkko harvenee, pitäisi itsenäisesti asuvan opintotuki irroittaa van-hempien tuloista. Samassa tilanteessa tarvit-taisiin lisää opiskelija-asuntoloita.

Ohisalo intoutuu muistelemaan vuo-siaan opiskelijana Ruotsissa. Korridor-asun-noissa jokaisella oli oma lukittava huone ja ehkä oma vessa sekä suihku. Keittiö- ja olo-huonetilat olivat yhden käytävän varrella asuville yhteiset.

Kun hän harmittelee, ettei Suomessa täl-laista paljonkaan näy, nauraa Lappalainen asuneensa tällaisessa vuosia Otaniemen Teekkarikylässä. Käytäntö ei kuitenkaan ole Suomessa tavanomainen. Kun miljoona suomalaista asuu yksin, tarvitaan Ohisalon mukaan niin pieniä ja kohtuuhintaisia asun-toja kuin myös yhteisöllisiä asumisen muo-toja.

Rönsy 1/2014 13

Maksuton koulutus uhattunaOma kysymyksensä ovat EU- ja

ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut. Ne olivat yksi monista asioista, jotka pamahtivat uudelleen halli-tuksen pöydälle vihreiden lähdettyä sen ää-reltä. Lukukausimaksujen pelätään tulevan myöhemmin kaikille.

Suomi tarvitsee Lappalaisen mukaan useita kymmeniä tuhansia maahanmuutta-jia vuosittain, jotta hyvinvointivaltio pysyy pystyssä. Kaikkea byrokratiaa, joka vaikeut-taa Suomeen jäämistä tai tulemista pitäisi hänen mielestään purkaa:

“Olisi täysin absurdia olla hyödyntämät-tä arvostettua koulujärjestelmäämme, johon ihmiset tulee osittain sen maksuttomuuden takia. Uskon kyllä, että suomalaiset pärjää suomalaisilla työmarkkinoilla ilman, että meidän täytyy asettaa esteitä ulkomaalaisil-le.”

Ilvessalo korostaa, että kotouttamisoh-jelmien ja kielikurssien riittävällä tarjon-nalla saadaan maahanmuuttajat tuntemaan itsensä tervetulleeksi. Kommunikaatio pois-taa monia ongelmia: se vähentää rasismia, suvaitsemattomuutta ja turhaa keskustelua siitä, pitäisikö rajat pistää kiinni.

Hänen mukaansa ei ole Suomen etu sulkea rajoja. Eikä se olisi mahdollistakaan globaalissa maailmassa, jossa pitää kantaa vastuuta.

Poliisin riittämättömät resurssit tutkia ympäristörikoksia

Vihreiden hallituksesta lähdön jälkeen on näkynyt, että vaikka monet puolueet ovat vihreitä vaaliesitteissään, eivät lupauk-set kanna päätöksiin asti. Esimerkiksi kun-nianhimoista ilmastolakia ei voida vielä-kään pitää varmana.

“Se on se kaikista suurin syy, miks mä ite oon vihreä. Tiedän, että mua ja kaikkii muita puolueessa kiinnostaa ne asiat riittä-västi, ettei ne jää pelkiksi sanoiksi vaan, että ne on ihan oikeesti niitä meille tärkeimpiä asioita.”

Graduaan ympäristörikosoikeudesta kirjoittava Ilvessalo on opinnoissaan ja työ-elämässä herännyt siihen, ettei ympäristö-rikoksiin oikein puututa. Niitä ilmoitetaan poliisille harvoin. Pelkkä rangaistusten ko-ventaminen ei auta, vaikka sitäkin pitäisi hänen mielestään tehdä joidenkin ympäris-törikosten kohdalla. Tärkeämpää on lisätä tietoutta jo olemassa olevasta ympäristö-lainsäädännöstä sekä poliisin resursseja tut-kia niitä.

“Kuitenkin ympäristö asettaa ne rajat, joiden sisällä ihmiset voi tavoitella mahdol-lisimman hyvää elämää, ja tällä hetkellä me ollaan ylittämässä niitä rajoja tosi monessa kohdassa”, Ilvessalo korostaa.

“Paras keino edistää ympäristön ja il-mastonsuojelua on äänestää vihreille niin sanottu “veret seisauttava vaalivoitto”, joka tekee meistä itsestään selvän kumppanin mille tahansa hallitusneuvottelujen vetäjäl-le”, Lappalainen kiteyttää.

Teksti: Jenni Leppänen & Simo Raittila

A few months before the Catalonian vote Marc Martorell Escofet of Joves d’Esquerra Verda (Catalan Left Young Greens) wrote about his aspirations in Ecosprinter, the online maga-zine of FYEG (Federation of Young European Greens):

“We want to vote with our fellow citizens. But we do not want to vote only about the po-litical status of Catalonia; we want to decide on everything.”

He called for a debate on Catalonia’s future, for example on what kind of energy policy and social policy there should be in place. He wrote that the “debate ought to be similar to the one the Scottish had regarding their independence referendum”.

The situations in Catalonia and Scotland are widely recognized as similar. Both are mo-re-or-less autonomous nations under the rule of long-standing EU member states. While Spain has judged Catalonia’s reaches for independence to be impossible by its law, the UK let the Scots vote.

Scotland: 55.3 % vs 44.7 % Scotland voted on independence the 18th of

September 2014. The turnout was 84.6 %, which is a lot higher than in most Scottish elections. Scotland did not decide to become an indepen-dent state with 55.3 % voting ‘No’ and 44.7 % voting ‘Yes’.

Another writer for Ecosprinter, Dominic Hinde, wrote about the Green position a few days before the referendum:

“Green politics rejects nationalism outright and stresses cooperation between nations, but in the case of Britain, Greens argue that the nation is fundamentally broken and power too concent-rated amongst a London elite. With its renewable energy potential Scotland is, they argue, a model for what a green state might look like.”

Even though he distinguishes Scotland from

Catalonia, Dominic seems to want the same thin-gs as Marc:

“Unlike other secession movements in Eu-rope, many in Scotland see independence not as a way of preserving cultural identity or preser-ving prosperity but as a means of starting again from scratch.”

What next?Prime Minister David Cameron, among ot-

hers, had promised more power to the Scottish Parliament, were the Scots to stay in the UK. Af-ter the referendum the so-called Smith Commis-sion was tasked with writing down recommen-dations for the empowerment.

The proposal by the Commission includes rights to control more of the taxes and social benefits in Scotland. It also allows Scotland to lower its voting age to 16 or 17. It has been cri-ticized of being a ‘pick’n’mix’ deal which makes it harder for both Scotland and the UK to imple-ment changes to tax and social policy (the Scots-man, 5.2.2015).

Catalonia had its own vote last November. Over 2 million people voted in a nation of over 7 million. 80 % of wanted Catalonia to become an independent state.

But the Catalonian vote has never been discerned as legitimate by Spain. The Spanish Prime Minister called the vote “a deep failure” because only one third of Catalonians voted. This is meek criticism, since he himself has been against organizing a legitimate referendum.

The extent of the enlargement of Scottish self-rule will be decided in the UK elections this spring, while the Catalonians might seek inde-pendence again in the autumn if separatists win the local elections.

Text: Simo RaittilaBoth Marc’s and Dominic’s stories, among

others, can be found at www.ecosprinter.eu

The connected futures of Scotland and Catalonia

The hopes for independence in both Scotland and Catalonia were high last year, but to no avail. In the end, the Scottish voted no and Catalo-nians were not allowed a binding referendum by Spain. But what next?

Teknologia eikorjaa peruskoulun

sisältöjäJotain mätää suomalaisessa peruskoulussa on – ikuisten ho-

meongelmien lisäksi siis. Parin vuoden takainen murskatappio Pisa-tutkimuksissa palautuu edelleen katkeroituneen suomalai-sen mieleen kuin sortokaudet konsanaan. Muutamat radikaa-liopettajat ovatkin jo heittäneet pulpetit pelloille ja vaihtaneet monistepinot tabletteihin. Mutta mitä kunnollinen peruskoulure-montti loppujen lopuksi tarvitsee?

Löysin vastauksen yllättäen kuukausi sitten juuri niistä sorto-kausista lueskellessani. Suostuin kuulustelemaan seiskaluokka-laiselta hänen historian tietämystään koetta edeltävänä iltana. Ih-mettelen, miten samanlaiselta hänen kovia kokeneen opuksensa sisältö vaikutti juuri pänttäämieni lukion kurssikirjojen kanssa.

Selaillessani kirjaa naureskelin itsekseni, miten vähän itse-kään tiesin siinä käsitellyistä asioista. Suurin hämmästelyn aihe oli kuitenkin se, miten hemmetissä olen muka itse varhaismurk-kuna nuo asiat osannut.

En taatusti seiskaluokkalaisena ymmärtänyt, miksi Suomi lii-tettiin Venäjän vallan alle. Saatoin tuolloin vain hokea päässäni mantraa “Suomi sai autonomisen aseman, Suomi sai autonomi-sen aseman”.

Tapausta ei voi ymmärtää ymmärtämättä tuon ajan suoma-laista yhteiskuntaa tai Euroopan poliittista tilannetta 1800-luvun alussa. Syy-seuraus -suhteiden puuttuessa minulle jäi käteen vain merkityksetön ja etäinen lause, joka oli opettajan ilkeydestä johtuen osattava ulkoa.

En yhtään ihmettele, että oppipoikani palasi kokeesta nelonen taskussaan. Ei hän voinut mitenkään raapustaa paperille asioita, joita ei ymmärrä.

Toiset (kuten minä aikoinani) pänttäävät lauseita ulkoa ja ok-sentavat kaikki mielessään hokemansa mantrat kerralla ulos ko-keesta toiseen. Toiset eivät tällaiseen bulimiaoppimiseen suostu, tai he eivät siihen kertakaikkiaan kykene. Kummatkaan eivät tule vuoden päästä muistamaan tätä “opittua asiaa”. Mitä merkitystä niillä kaikilla liian aikaisilla aamuilla ja hiljaa paikallaan kuunnel-luilla saarnoilla loppujen lopuksi oli?

Peruskoulu tulisi uudistaa muutenkin kuin ulkokuorta ehos-tamalla. Niin jännittävältä kuin vaikkapa uuden teknologian hyödyntäminen tai pulpettien ulosheitto kuulostavatkin, ne eivät vielä korvaa sitä, että opetuksen peruslähtökohdan on muutut-tava.

Nykyään lapsia patistetaan muistamaan nippelitietoja lyhyitä aikoja kerrallaan, eivätkä he kykene hahmottamaan suuria lin-joja. Emme tarvitse tulevaisuuden Suomeen oppikirjojen tietoa kopioivia sihteereitä. Miksi peruskoulumme siis antaa päinvas-taisen kuvan lapsille?

KolumniSofia Tvaltvadze

www.hamk.fi/biotalouswww.facebook.com/HAMKbiotalouskt

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK on Etelä-Suomen johtava luonnon-vara- ja ympäristöalan kouluttaja HAMKissa opiskellaan moduuleissa, jotka ovat lähtöisin työelämän ilmiöistä tai tarpeista.

AMK-tutkinnot: • AGROLOGI (AMK), MUSTIALA – Maatilatalous ja Hevostalous

• HORTONOMI (AMK), LEPAA – Puutarhatalous ja Rakennettu ympäristö (ent. Maisemasuunnittelu)

• METSÄTALOUSINSINÖÖRI (AMK), EVO – Metsätalous

• YMPÄRISTÖSUUNNITTELIJA (AMK), FORSSA – Kestävä kehitys

• INSINÖÖRI (AMK), HÄMEENLINNA – Bio- ja elintarviketekniikka (tekniikan ala)

Ylempi AMK-tutkinto:• Biotalouden liitetoiminnan kehittämien, Hämeenlinna

Haku 17.3.–9.4. www.opintopolku.fi

Ammatti ja

verkosto biotaloudesta

Ryhmästä tiimi -ryhmänohjauskoulutus vapaaehtoisjohtajille 21.-22.3. Helsinki Hinta ja ilmoittautuminen: 90 € (+30 € ruokailut + 30 € majoitus)/9.3. mennessä

Johdatus ihmisoikeusajatteluun -verkkokurssi (2 op), 18.3.-5.6.Hinta ja ilmoittautuminen: Ilmainen/11.3. mennessä

Tapahtumanjärjestämisen verkkokurssi 25.3. ja 8.4.Hinta ja ilmoittautuminen: 40 €/12.3. mennessä

Mökille sähköt auringosta ja tuulesta, 6.5. Helsinki Hinta ja ilmoittautuminen: 35 € (+10 € kirja)/29.4. mennessä

Mökille sähköt auringosta ja tuulesta, 7.5. MikkeliHinta ja ilmoittautuminen: 35 € (+10 € kirja)/30.4. mennessä

Kestävä yrittäjyys, 22.-23.5. Helsinki Hinta ja ilmoittautuminen: 50 €/13.5. mennessä

Rakenna oma aurinkolaturi -työpaja, 27.5. Helsinki Hinta ja ilmoittautuminen: 15 € (+ 45 € materiaali)/20.5. mennessä

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN:www.visili.fi/koulutuskalenteri

ILMOITTAUDU VISION KEVÄÄN 2015 KOULUTUKSIIN!

OLETKO UUSI VIHREISSÄ?HAE VIHREÄ VAIKUTTAJA -KURSSILLE!

Aika: 22.-24.5. ja 13.-14.6.Hinta ja hak: 59 €/3.5. mennessäLisätiedot: www.visili.fi/vihreavaikuttaja2015

Reseptit roskiksen ehdoilla

“Tästä löytyy purjoa, kaksi tomaattia, kalapuikkoja ja si-lakkaa. Ihan perusterveellisen oloista ruokaa“, noin kaksi-kymppinen Sauli kertoo eväis-tään. Erikoisen annoksesta te-kevät sen roskiksesta kaivetut raaka-aineet.

Dyykkaus on tyypillisesti kauppojen hävikkiruuan kerää-mistä jäteastioista omaan käyt-töön. Ollessaan maa- ja metsä-talousministeri Jari Koskinen (kok) sanoi, ettei ministeriöllä ole mitään dyykkausta vastaan. Se nähdään omanlaisenaan kier-rätyksenä.

Kaupoilla on kuitenkin itsel-lään oikeus päättää pidetäänkö roskiksia auki vai ei. Dyykka-reita onkin tavattu syyttää yksi-tyisalueelle tunkeutumisesta ja vandalismista – jos mistään.

“Ruuan tekemiseen ollaan nähty vaivaa ja se on kuljetet-tu jostain kauppaan. Ja sitten se heitetään pois! Useimmiten se poisheitetty on vielä täysin käyttökelposta tavaraa,” Sauli

tuskailee.Hänen mukaansa kauppojen

työntekijöiden, kauppiaiden it-sensä ja vartijoiden suhtautumi-nen vaihtelee:

“Työntekijät on ehkä kaik-kein flegmaattisimpia. Jos ku-kaan ei oo näkemässä, ne sanoo, että dyykkaa vaan. Kauppiaiden reaktio on tiukin, koska ne vas-taa säännöistä ja seisoo niiden takana. Vartijat noudattavat näi-tä sääntöjä, ja syyttävät sitten dyykkareita esimerkiksi näpis-tyksestä.”

Sauli ei vältteleE-aineita tai eineksiä

Kuumina kesäpäivinä Sauli tuskin dyykkaisi silakkaa. Kala menee herkästi pilalle.

Rikkinäiset pakkaukset saa-vat yleensä niin ikään jäädä jät-teisiin. Hän suosii suojakaasuun pakattuja tuotteita, koska ne ovat varmemmin käyttökelpoi-sia.

Yleensä mukaan tarttuu pal-

jon hedelmä- ja vihannesosaston tuotteita ja leipää, mutta hän on löytänyt myös muun muassa pyykinpesuainetta, äidinmai-donkorviketta, vaatteita, mehu-tiivistettä ja purkkitonnikalaa.

Sauli dyykkaa suurimman osan ruuastaan – arviolta 80–90 %. Lisäksi hän ostaa hieman kui-vatuotteita, mausteita ja herkku-ja. Opiskelijana hän säästi ruu-assa pitkän pennin.

Eineksiä tulee ajoittain syö-tyä liikaakin. Välillä painaa huo-li siitä, tuleeko syötyä tarpeeksi monipuolisesti.

Fregaani syö eettistä lihaa

Jotkut Saulin ystävät nou-dattavat esimerkiksi vegaanista ruokavaliota, mutta tämä ka-ventaa valinnanvaraa – Saulin mielestä vähän turhaan:

“Moni kaveri ei dyykkaa ol-lenkaan lihaa. Se on ollut musta vähän yllättävää. Mä olen ajatel-lut, että lihassa on ollut enem-

män se ekologinen aspekti, että miksi sitä ei oteta.”

Saulin mielestä moni fregaa-ni eli eettisistä syistä ruokansa roskiksesta hankkiva ei koe li-haa samalla tavalla vastenmieli-senä kuin vegaanit:

“Ois epäkunnioittavaa sitä eläintä kohtaan, että se olis käy-nyt koko prosessin läpi ja se on tapettu sillain, että se lentää ro-deen. Lihan dyykkaamisen voi nähdä sen tuotantoeläimen kun-nioittamisena.”

Sauli valmistaa ruokaa kuten kuka tahansa mutta sattuman-varaisemmista raaka-aineista. Ruokaa tulee laitettua paljon uunissa, mikä ei Saulin mukaan johdu pelkästään siitä, että uu-nilla varmistettaisiin “pöpöjen kuolema”:

“Vaikka on siinä sekin as-pekti mukana.”

Teksti: Simo RaittilaSaulin nimi muutettu hänen

työnsä takia.

Rönsy 1/2014 15

Dyykkarin ruokalistalle voi kuulua esim. sisäfileepihvi sienikastikkeessa. Useim-miten kuitenkin sovelletaan yksinkertaisia reseptejä tai ollaan huolissaan liialli-sesta einesten syömisestä.

Kun lahtelainen räppäri Jare Henrik Tii-honen eli Cheek järjesti viime elokuussa kaksi loppuunmyytyä keikkaa Helsingin olympiasta-dionilla, sosiaalinen media täyttyi Lasse Män-nistön, Alexander Stubbin ja monen muun kokoomusaktiivin selfieistä. Positiivista ja me-nestyksestään räppäävää Cheekiä voi pitää stub-bilaisen ajan tuotteena.

Kokoomuslainen retoriikka on viimeisen pa-rin vuoden ajan puhutellut laajasti suomalaisia, konservatiiveista liberaaleihin, opiskelijoista elä-keläisiin ja vähävaraisemmista rikkaimpaan de-siiliin. Samaan tapaan Cheek ja kumppanit ovat saavuttaneet ylettömän suosion 2010-luvulla. Räppäreitä ja kokoomusta yhdistää samankaltai-nen retoriikka. Näillä perusteilla uskallan kutsua tietynlaista musiikkia nimenomaan stubbilaisek-si hiphopiksi.

”Kalliossa ne itkee et mä flexaan liikaa, mä taas kelaan kuin ne kehtaa spiidaa”

Stubbilaisen hiphopin rakkain aihe on oma menestys ja sen perustelu. Tästä paraatiesimerk-ki on Cheekin ”Vihaajat vihaa”:

”Ei oo aikaa kadehtia ketää / Mielummin ihailen vaan jengin talenttia tehä / Heikot ihmiset vihaa sitä / mitä ne ei voi ymmärtää / - - / Mä ymmärrän et sua syö / Jos mä oisin vihaaja / varmaan vihaisin mua myös.”

Vihaamisella ei tässä tarkoiteta jihadisteja tai rasisteja, vaan niitä, jotka eivät pidä Cheekin musiikista. Kategorisointi vihaajiin ja muihin on tarkkarajaista. Säkeistön lopussa viitataan siihen, että vihaajia ymmärretään – mutta kiel-letään, että itse voitaisiin kuulua samaan jouk-koon.

”Vihaajat vihaa” rakentuu niin simppelin ke-häpäätelmän varaan, että vastaväitteet saa näyt-tämään typeriltä. Samanlaista perheyhtäläisyyt-tä on kokoomuksen vaalisloganissa ”politiikka on rikki”.

Jos populismissa on kyse siitä, että vaikeisiin ongelmiin tarjotaan helppoja ratkaisuja, on stub-bilaisessa retoriikassa kyse siitä, että ongelmat esitetään äärimmäisen helppoina. Samanhenki-nen hiphop taas esittää niin positiivisia väitteitä maailmasta, ettei niitä kritisoimalla näytä kuin tiukkapipoiselta. Miksi negailla, kun voi vain ihailla jengin talenttia?

Cheekin ”Flexaa” tehtiin kuvastamaan tun-temuksia stadionkeikan jälkeen. Jälleen nouda-tellaan samaa retoriikkaa: ”Kalliossa ne itkee et mä flexaan liikaa / mä taas kelaan kuin ne kehtaa spiidaa”. Flexaaminen tarkoittaa esittämistä tai huomion hakemista. Englanninkielinen ”to show off” on suomennoksia kuvaavampi. Spiidaaminen on itkemistä. Näennäisen välinpitämättömyyden taustalla kuuluu huoli siitä, jos kaikki eivät ar-vostakaan.

Menestymistä voi pohtia muistakin lähtö-kohdista. Joukko räppäreitä julkaisi J. Karja-laisen albumista Et ole yksin (2013) uudelleen-sovitetun hiphop-version Nyt kolisee (2015). Kolmantena raitana kuullaan Kevin Tandun ja Toisen Kadunpojan ”Nykyään näin (Sinivalkoi-sia sirpaleita)”. Rinnakkain viittausten Karjalai-

sen tuotantoon kanssa kulkevat nuorten miesten pohdinnat omasta elämästä ja haaveista. Biisissä liikutaan monellakin tasolla. Kevin Tandu, 17, ja Toinen Kadunpoika, 24, räppäävät: ”Mun täy-tyy elää / Ne sano et tarvii pelkää / Mut tulevaisuut ajattelen, näyttää aika hauskaa / Mitä mä teen jos ne tuomitsee mun taustaa.”

Cheekiä huolettaa hänen menestystään ka-dehtivat ihmiset, kahta nuorta maahanmuuttaja-räppäriä taas se, saavatko he edes mahdollisuut-ta. Cheekiä seuraten tielle asettuvia ihmisiä voisi kutsua vihaajiksi. Kysymys kuuluu, kummista vihaajista meidän pitäisi olla huolissamme?

”Ja huominenki tulee vaan jos selvitään tänään”

Elastisen tänä vuonna julkaisema sinkku ”Eteen ja ylös” on käytännössä melodialla varus-tettu modernin, yrittäjähenkisen ihmisen huone-taulu. Kuulijan ei tarvitse suotta vaivata itseään vaikeilla sävelkuluilla, musiikkigenrejen yhdis-telyllä tai sanoituksiin piilotetuilla viittauksilla muuhun populaarikulttuuriin. Aforistisuus on piirre, jonka voi helposti liittää stubbilaiseen hiphopiin.

Tämäkin kappale välittää silti jotakin ide-ologiaa: ”Asenne ratkasee, oon nähny omin silmin senki. / Aitoo iloo, vaikkei ympäril oo muut ku pahaa. / Ja toiset taas nii köyhii ettei niil oo muut ku rahaa. / Alotan ittestäni, korjaan mun mielen. / Nostan mun katseen ja suupielet.”

Kaikki on omasta asenteesta kiinni. Jopa köyhyys on rahasta riippumatonta. Jos se on to-della noin helppoa, onkin suoranainen ihme – tai oikeammin valinta – jos joku jää sohvan pohjalle makaamaan.

Äänessä stubbilaisessa hiphopissa ovat me-nestyjät. Sen sijaan heikot tai vähemmistöt eivät pääse ääneen – toisin kuin esimerkiksi Palefacel-la, jonka kappaleissa esillä ovat etniset vähem-mistöt, talouskurista kärsivät nuoret ja yhteis-kuntaan pettyneet. Atomirotan esikoislevyllä I (2014) pohditaan, miten rikoksiin sortuneen on vaikea aloittaa alusta tai kuinka lohduttaa jota-kuta, jonka ystävä on kuollut. Cheek ja kump-panit ajautuvat herkimmissäkin biiseissä aina lopulta kelailemaan omaa menestystään.

”Mul on ysiysi ongelmaa, kaikki ämmii”Niin 2010-luvun henkeä kuin menestysräppi

edustaakin, on sen naiskäsityksissä ihmettelyn aihetta. Cheek kutsuu naisia lähinnä ämmiksi ja hutsuiksi, kuten Fifin blogisti Häirikkö terävästi havaitsi.

Stubb tuli hiljattain kaapista ulos ja kertoikin olevansa ”konservatiivi liberaalin vaatteissa”. Ulostulo kuulostaa lähinnä konservatiivien mie-listelyltä – mitä se kenties onkin. Kaksilla rattail-la ajaminen näyttää yhtä tahattoman epäonnis-tuneelta kuin Cheekin ”Vihaajat vihaa” –biisin lainit: ”Feministien mielipiteist en sen enempää vä-litä, / sytyn kritiikist niinkun jokainen edelläkävijä”.

Naisten nimittely huoriksi ei ole edelläkävi-jyyttä, vaan vanhan maailman kaikua. Kritiikki on biisissä ymmärretty väärin synonyymiksi sil-le, ettei pidä jostakin.

Suomalainen hiphop voi tunnustaa pohjois-maisia liberaaleja arvoja. Atomirotan biisi ”Älä pelkää (Atomirottaa)” ampuu alas niin rasistien kuin konservatiivien ennakkoluuloja: ”Impivaara tuli ja meni / Maailma muuttuu Oinoseni / Reppanat täyttää päivät nettivihalla / Pidän sateenkaaribailut mun takapihalla / Ei kenenkään onni oo multa pois / Vaikken ite siinä tunnelissa operois”. Koska kappa-leessa esitellään itse Atomirotta, voidaan ajatella, että trio haluaa identifioitua näiden arvojen puo-lustamiseen.

”Ne on ne kysynnän ja tarjonnan lait”Kun Cheek tai Elastinen räppää menestyk-

sestä, samastumme. Kun sekaan eksyy muutama sovinistinen riimi tai vaikeneminen huono-osai-sista, ostamme nekin sen enempää kritisoimatta.

Cheekin fanit tuskin jakavat tämän naiskä-sityksiä, mutta eivät pidä sitä niin isona ongel-mana, että muuttaisivat musiikin kuluttamista-pojaan. Samalla se on pois niiltä, jotka tarjoavat jotakin muuta tilalle. Emme ole osattomia pe-lissä, joka määrittää rahan jakautumista ja sitä, mitä levykaupan hyllyyn tuotetaan.

Viihde ei ole viatonta. Maailmankuva, jota meille markkinoidaan on näennäisen positii-vinen, mutta taustalta paljastuu hyvin vanha-kantaisia käsityksiä esimerkiksi sukupuolten tasa-arvosta. Vahvimmat luonnollisesti selviävät siinä maailmankuvassa. Heikommilta ei edes kysytä.

EsseeVille Hämäläinen

Flexaamisen ideologisuus – millainen on stubbilaisen hiphopin maailmankuva?

16 Rönsy 1/2015

Jos kirjan jakaa ihmisille vertaisverkon välityksellä PDF:nä, sen levittämisen ja ko-pioimisen marginaali- eli rajakustannus on 0,00€. Jos kirjan printtaa, ja tekee sille kuo-ret 3D-printterillä, kopion teettämisen ra-jakustannus lähenee nollaa. Sitä tarkoittaa “zero marginal cost society.”

Rifkinin kirja kutoo yhteen tyypillisiä ai-kaamme kuvaavia ilmiöitä ilmiöitä, ja pyrkii ymmärtämään kokonaisvaltaisesti aikam-me mullistuksia. Rifkin väittää, että yhteis-kunta kehittyy kohti ”asioiden internetiä” ja uudenlaista taloudellisen järjestäytymisen tapaa, jota määrittelee yksilökeskeisen (voit-toa tavoittelevan) kapitalismin hiljattainen kuoleminen.

Kirjan alaotsikot – asioiden internet, commons-yhteistyö ja kapitalismin loppu – kertovat kaiken oleellisen kirjan sisällöstä. Vertaistuotanto, 3D-printtaus, robottiautot, MOOC-nettikurssit ja halpa aurinkovoima nostavat päätään. Kirja sisältää myös mie-lenkiintoisen kapitalismin historiikin.

Mielestäni Rifkinin katse menneisyyteen ja nykyisyyteen on uskottavampi kuin hä-nen katseensa tulevaan. Suurin ongelma on hänen taipumuksensa naiiviin optimismiin,

joka johtaa commons-näkökulmaa korosta-vien trendien liioitteluun ja muiden trendien unohtamiseen tai vähättelyyn. Hän esimer-kiksi väittää, että nuoret sukupolvet ovat vähemmän itsekeskeisiä kuin vanhempan-sa, ja että kohta elämme empaattisemmassa yhteiskunnassa. Uskokoon ken haluaa.

Toinen paha puute on niukkuuden kiel-täminen ja materiaalisen tuotannon vähät-tely. Rifkin väittää, että elämme pian jat-kuvassa yltäkylläisyydessä, koska ruoan ja energian hinta on laskemaan päin. Mutta on vaikea nähdä niukkuuden aikakauden katoavan. Raaka-aineiden, infrastruktuurin ja palveluiden kustannukset ovat yhä mer-kittäviä, vaikka digitaalisen talouden raja-kustannukset lähenevätkin nollaa. Mittava määrä ihmisiä elää yhä puutteessa.

Rifkin maalailee pilvilinnoja, mutta us-kottavia sellaisia. Kirja on erinomaisesti kirjoitettu. Vaikka Rifkin kuvaamat mullis-tukset luultavasti eivät tarkoitakaan kapi-talismin ja niukkuuden loppua, laaja-alai-suudeltaan ja inspiroivuudeltaan kirja on erittäin tärkeä ja vakuuttava puheenvuoro.

Teksti: Otto Lehto

Rönsy 1/2015 17

Lähes nolla: kapitalismin viimeiset henkäykset?Rifkinin “The Zero Marginal Cost Society” on kirja, joka huutaa kääntäjää.

The Imitation Game on erilainen sotaelo-kuva. Veren, mudan ja ruumiiden sijaan sota on siinä ennen kaikkea älyllinen haaste. Haaste on nimeltään Enigma, saksalaisten 2. maailmansodan aikaan käyttämä salakirjoi-tuslaite, jonka murtamista pidettiin mahdot-tomana.

Tositapahtumiin perustuvan elokuvan päähenkilö, matemaatikko Alan Turing, tarttuu tiimeineen mahdottomaan tehtä-vään. Benedict Cumberbatchin hienovarai-sesti esittämä Turing on todella ristiriitainen hahmo. Hän on silkka nero matematiikas-sa, mutta sosiaalisilta taidoiltaan hyvin ra-joittunut. Hänen sopeutumisensa armeijan tiukkaan kuriin ja hierarkiaan ei suju hel-posti. Turing on myös homoseksuaali, mikä oli tuohon aikaan Englannissa laitonta.

Elokuvan kiinnostavinta seurattavaa onkin Turingin ja hänen tiiminsä välinen ryhmädynamiikka. Mahdottoman koodin murtaminen kestää vuosia ja sinä aikana ryhmän väliset suhteet muuttuvat molem-minpuolisesta halveksunnasta vähitellen ystävyyteen. Erityisesti Keira Knightleyn esittämä Joan Clarke voittaa Turingin puo-lelleen ja he kihlautuvatkin lyhyeksi aikaa.

Henkilöhahmojen lisäksi yksi elokuvan tärkeimmistä elementeistä on Turingin nuo-

ruuden ystävän ja ihastuksen mukaan ni-metty laite, Christopher. Laite automatisoi Engiman murtamiseen tarvittavia asetuksia ja on eräänlainen tietokoneen esiaste.

The Imitation Game ei mässäile eikä re-tostele. Elokuva on siksi historiallisesti us-kottava. Tarina kulkee jouhevasti ja turhat

sivujuonteet on karsittu: kyseessä on ennen kaikkea elokuva Alan Turingin erikoisesta elämästä ja sen surullisesta päättymisestä.

Teksti: Minna ManninenKuva: The Weinstein Company/

mediakuvat

The Imitation Game kuvaa ristiriitaista neroaAlan Turingin elämästä kertova elokuva on poikkeuksellinen sotaelokuva.

ViNOn jäsenjärjestöt

Olemme pieni mutta sitäkin sit-keämpi Pohjanmaan oma jäsenjär-jestö, joka on vuosien kulumisesta ja porukan vaihtumisesta huolimat-ta pitänyt hyvän yhteishenkensä ja intonsa maailmanparannukseen.

Toimintamme on perinteisesti ollut monipuolista, eli ei pelkästään tempauksia Vaasan yliopistolla, vaan myös yhteistyötä aikuisvih-reiden ja muiden poliittisten nuo-risojärjestöjen kanssa. Yhteistyössä onnistuvat myös isommat tapah-tumat, joihin meillä yksinään eivät rahkeet riittäisi.

Kokoustamme hyvin vähän, virallisesti pidämme vain syys- ja kevätkokoukset, mutta käytännös-sä tapaamme ainakin kuukausittain

ja ihmettelemme porukalla niin po-litiikkaa kuin muutakin maailman-menoa. Byrokratian vähentäminen ja epämuodollisen höpöttämisen lisääminen parantaa tutkitusti luo-vuutta ja lisää intoa asioiden teke-miseen – sitä suosittelemme lämpi-mästi muillekin!

Eräs suurimmista haasteistam-me on varsinkin paikallisen yliopis-ton ahdas poliittinen ilmapiiri, joka tosin on viime vuosina alkanut pa-rantua: näkyminen ei ole helppoa, kun paljon suuremmat järjestöt jy-räävät yli. Toisaalta tämä on myös vahvuus, sillä mikään ei motivoi paremmin kuin se, kun joku tulee kiittelemään olemassaolostamme – kyllä täällä Vaasassakin Vihreiden

kannattajia on!Iloa toimintaan tuovat myös Vi-

NOn valtakunnalliset tapahtumat, joiden ansiosta muistaa taas kerran olevansa osa suurta joukkoa aivan huikeita tyyppejä. ViNOn toimis-toon olemme myös aktiivisesti yh-teyksissä, ja saamme sieltä päästä ihan hurjasti tsemppausta – tämä-kin vinkkinä muille jäsenjärjestöil-le!

Tämän vuoden kohokohta on ilmiselvästi eduskuntavaalit, johon olemme saaneet ehdokkaaksi enti-sen puheenjohtajamme, mahtavan Lotta Alhonnoron, jota innolla luot-saamme kohti ensimmäistä Vihrei-den kansanedustajapaikkaa Poh-janmaalla! Vihreiden kannatus on

alueellamme vahvempi kuin vuo-siin, ja se jos mikä parantaa intoa ponnistella tänä keväänä.

Koska elämää on myös vaalien jälkeen, eteen tulevat myös perintei-nen piknikimme touko-kesäkuussa, osallistuminen Mahdollisuuksien toriin toukokuussa, uusien ilta syk-syllä ja muut pienemmät tapahtu-mat, joita usein saamme pystyyn lyhyelläkin varoitusajalla.

Lähetämme kovasti tsemppiä muille jäsenjärjestöille pitkin Suo-mea Vihreän vaalivoiton rakenta-miseen ja toivotamme oikein aurin-koista kevättä kaikille!

Teksti: Maarit Koljonen

Terveiset Vaasan vihreiltä nuorilta

Aaltovihreät (Aalto-yliopisto)www.vihreat.ayy.fi Puheenjohtaja: sameli.sivonen@vino.fi

EsViNO – Espoon vihreät nuoretja opiskelijatwww.facebook.com/espoonvinoPuheenjohtaja: joona.myllarniemi@vino.fi

Helsingin Vihreät Nuoret Nuheviwww.nuhevi.net www.facebook.com/helsingin- vihreatnuoretPuheenjohtaja:minna.silvennoinen@vino.fiToiminnanjohtaja: piritta.hakola@vihreat.fi, 044 067 9800

HYY:n Vihreät – De Gröna vid HUSwww.hyvi.orgwww.facebook.com/hyynvihreat Puheenjohtaja: ada.saarinen@vino.fi

Joensuun vihreät nuoret ja opiskelijatwww.facebook.com/joensuunvihreatnuoret Puheenjohtaja: elina.hietanen@vino.fi

Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat Jyvioniwww.jyvioni.org/ www.facebook.com/Jyvioni

Elina Ripatti ja Laura Mansikkamäki: puheenjohtajat@jyvioni.org

Kanta-Hämeen vihreät nuoret ja opiskelijat KantisToimii alueella Forssa, Riihimäki, HämeenlinnaJos olet kiinnostunut toiminnasta, ota yhteyttä: jarjesto-koordinaattori@vino.fi

Kuopion vihreät nuoret ja opiskelijat Ku-ViOhttps://www.facebook.com/groups/5356668308/ Puheenjohtaja: kim.tamio@vino.fi

Kymenlaakson vihreät nuoret ja opiskelijat KyvinoJos olet kiinnostunut toiminnasta, ota yhteyttä: jarjesto-koordinaattori@vino.fi

Lahden Vihreät Nuoret ViNOLawww.lahdenvino.net/ www.facebook.com/lahdenvihreatnuoret Puheenjohtaja: elli.latva-hakuni@vino.fi

Lapin vihreät nuoret ja opiskelijatwww.facebook.com/lapinvihreatnuoret Puheenjohtaja: miikka.keranen@vino.fi

Lounais-Lapin vihreät nuoret ja opiskelijatYhteyshenkilö: kalle.hietala@vino.fi

Oulun vihreät nuoret OVNwww.facebook.com/oulunvihreatnuoretPuheenjohtaja: mirja.mustapirtti@vino.fi

Satakunnan vihreät nuoret ja opiskelijatJos olet kiinnostunut toiminnasta, ota yhteyttä: jarjesto-koordinaattori@vino.fi

Tampereen vihreät nuoret Virnuwww.virnu.net/www.facebook.com/tampereenvihreatnuoret Puheenjohtaja: iiris.suomela@vino.fi

Turun vihreät nuoret ja opiskelijathttp://www.turunvino.fi/ www.facebook.com/turunvihreatnuoret Puheenjohtajat: kati.systa@vino.fi jainka.ahonen@vino.fiJärjestösihteeri Riina Paimen: jarjestosihteeri@turunvino.fiVaasan vihreät nuoret ja opiskelijat – Vasa gröna unga och studerande Vaaviwww.facebook.com/vaasanvino vaasanvino.blogspot.fi/Puheenjohtaja: maarit.koljonen@vino.fi

Vantaan vihreät nuoret ja opiskelijat rywww.facebook.com/vantaanvihreatnuoret Puheenjohtaja: emil.bulut@vino.fi

www.vino.fi/yhteystiedot/jasenjarjestot/www.facebook.com/vihreatnuoret

Rönsy 1/2015 19

Harva meistä on lähtenyt mukaan politiikkaan pyörittämään exce-leitä ja täyttämään Patentti- ja rekisterihallinnon lomakkeita. Me olemme lähteneet muuttamaan maailmaa: olemme tulleet jakamaan tasa-arvoista avioliittoa puoltavia meemejä sosiaalisessa mediassa, osoittamaan miel-tämme translain läpimenon puolesta, parantamaan heikoimmassa ase-massa olevien ihmisten oloja tukemalla läheistä turvakotia ja näyttämään puheillamme feminismin tärkeyden 2010-luvun aatteena. Tiivistetysti: me olemme tulleet tekemään politiikkaa ja vaikuttamaan yhteiskunnan raken-teisiin!

Siksi poliittisen nuorisojärjestön toiminnan tulisi mahdollistaa poli-tiikan teko myös paikallistasolla: mielipidekirjoitusten kirjoittaminen ja niillä paikallislehtien pommittaminen, vegaanikokkaus-kurssien järjestä-minen, kunnanvaltuutettujen tapaaminen sekä Autottoman päivän park-kipaikkapiknikit.

Ja toki heillä, jotka rakastavat yhdistysbyrokratiaa ja sen kanssa telmi-mistä, on oltava mahdollisuus kirjoittaa strategioita ja ohjelmapapereita.

Toiminnan pääpainon pitää kuitenkin olla aktiivien kannalta mielek-käässä tekemisessä. Ruohonjuuritasolla politiikan pitää olla voimaannut-tava harrastus.

Silti valitettavan usein poliittinen nuorisotoiminta typistyy yhdistys-byrokratian kanssa painimiseksi ja pakollisten kokousten järjestämiseksi. Se on ok, jos se tuntuu aktiiveista hyvältä. Jos kuitenkin fiilis on, etten mä tämän vuoksi ole lähtenyt mukaan Vihreään politiikkaan, kaipaa järjestö-toiminta muutosta.

Yhdistyslaki ja yhdistyksen säännöt ohjaavat toimintaa, ja niiden muuttaminen on pitkä prosessi. On kuitenkin olemassa helppoja tapoja keventää yhdistysbyrokratiaa ja muutaman pienen kikan avulla järjestö-toiminta voi saada uutta potkua ja vapauttaa tilaa politiikalle:

Iso osa lain vaatimasta yhdistyshallinnasta on mahdollista siirtää Vi-NOn toimistolle. Järjestökoordinaattori voi olla vastuussa yhdistyksen jä-senrekisteristä, mihin riittää pyyntö ja käytännön asioiden sopiminen.

Hallituksen kokouksista voidaan jättää hallinnolliset asiat pois ja siirtää ne kevät- ja syyskokousten päätettäväksi. Sen sijaan kokouksissa keskitytään suunnittelemaan toimintaa ja tehdään vain keveitä muistioita omaan käyttöön.

Toimintasuunnitelma ja talousarvio voidaan pitää keveinä. Toimisto auttaa kutsuissa, esityslistoissa ja pöytäkirjoissa. Rahaakin saa, kunhan sitä hankeavustusten muodossa hakee.

Aktiivien jaksaminen on meille kaikista tärkeintä. Paikallistason toi-minta on tarkoitettu mukavaksi ja antoisaksi harrastukseksi ja sellaisena sen tulee pysyä. ViNOssa panostetaan siihen, että toiminta on vähemmän byrokratiaa ja enemmän maailman pelastamista.

Henkistä tukea on aina tarjolla. Me ollaan tässä veneessä kaikki yh-dessä!

ToimistoltaJanette Huttunen

Vähemmän byrokratiaa, enemmän maailmanpelastamista

8.-14. huhtikuuta ja 19. huhtikuuta, koko maassa (ennakko-äänestys ulkomailla 8.-11. huhtikuuta)

Ennakkoäänestys ja vaalipäiväMuista käyttää ääntäsi ja kannusta kaverisikin äänestämään! Nyt jos koskaan on aika tehdä vihreä vaalivoitto, nyt on muutosta ilmassa!

Ennakkoäänestyspäivinä voit äänestää missä tahansa ennak-koäänestyspaikassa – myös toisella paikkakunnalla tai ulko-mailla. Äänestämiseen tarvitset vain henkilöllisyystodistuk-sen! Vaalipäivänä voit äänestää vain omassa äänestyskunnassasi. Äänestyspaikat voit tarkistaa osoitteesta www.vaalit.fi

23.-27. kesäkuuta Granö, Sipoo

ViNOn kesäleiri ViNOn kesäleirillä koetellaan vihreiden erätaitoja, tehdään rentoja kesäasioita, pelataan pihapelejä, keskustellaan po-litiikasta ja terästetään mm. melontataitoja. Leirillä tullaan keskustelemaan monista teemoista kuten parisuhteista, eläi-noikeuksista, ilmastopolitiikasta ja feminismistä.

24.-25. lokakuuta

VäentapaaminenKaikki uusista toimijoista vanhoihin aktiiveihin ovat terve-tulleita ViNO:n vuoden suurimpaan tapahtumaan. Luvassa poliittista keskustelua, rentoa verkostoitumista, päräyttäviä luentoja ja aktiivista tekemistä.

13.-15. marraskuuta

LiittokokousLiittokokous on ViNOn ylintä valtaa käyttävä kokous. Liitto-kokouksessa valitaan ensi vuoden puheenjohtajat ja hallitus sekä täytetään muut luottamustoimet. Lisäksi kokouksessa linjataan ViNOn politiikkaa, väitellään kannoista ja käydään kiihkeää poliittista keskustelua.

Lisäksi ViNOn kuntafoorumi ja opiskelijavaltuuskunta jär-jestävät vuoden mittaan omia tapahtumiaan. Seuraa ViNO:a Facebookissa tai Twitterissä ja käy kotisivuilla www.vino.fi, niin pysyt perillä tuoreista tapahtumista.

Mitä ViNOssatapahtuu?Tervetuloa mukaan ViNOn valtakunnallisiin tapahtumiin!

K

www.vihreatnaiset.fi

Rohkeita naisia, feminististä toimintaa!

ÄÄNESTÄ NAISTA! !

www.heidihautala.fi | www.mitenmeppiaanesti.fi

Tarvitaanko yritysvastuuseen sitovat säännöt?

Äänestys 25.11.2014 vuoden 2015 jälkeisestä globaalista kehityksen toimintakehyksestä. Kohta 68: parlamentti äänesti sitovista vastuullisuussäännöistä kehitysmaissa toimiville yrityksille. Hyväksytty 369–288.

Pitääkö yritysten vastuullisuutta ohjata vapaaehtoisuuden lisäksi sitovilla säännöillä?

Puolesta:

Hautala Greens/Vihr

Pietikäinen EPP/Kok

Tyhjää:

Rehn ALDE/Kesk

Jaakonsaari S&D/SDP

Kumpula-Natri S&D/SDP

Torvalds ALDE/RKP

Kyllönen GUE/Vas

Virkkunen EPP/Kok

Vastaan:

Halla-aho ECR/PS

Sarvamaa EPP/Kok

Terho ECR/PS

Jäätteenmäki ALDE/Kesk

Väyrynen ALDE/Kesk

LentäminenHalpaa sinulle – kallista ympäristölle

Kanna vastuusi ja maksa vapaa ehtoinen lento­maksu! Varat käytetään ympäristö järjestö Maan ystävien kautta ilmasto­työhön kotimaassa ja päästövähennys­projekteihin etelässä.

www.lentomaksu.fi