Mitä tutkimus ja kehitystyö on ammattikorkeakoulussa LAMK 2011

Outi Kallioinen 2011

Mitä tutkimus- ja kehitystyö onammattikorkeakouluissa?

LAMK TKI-ryhmä 18.10.2011Outi Kallioinen


Mahdollisuuksia/haasteita ammattikorkeakoulujen t&k-toiminnalle:• Kasvuyrittäjyys • Vuorovaikutteiset innovaatiotoiminnan yritykset

ja yhteisöt• Innovatiivisuuteen kannustava

oppimisympäristö• Kansainvälisesti kilpailukykyinen osaamisen ja

innovaatioiden T&K-ympäristö

Kansallinen innovaatiostrategia


Taustalla näkemys ”uudesta maailmasta” ja sen menestystekijöistä – menestys rakennetaan itse

* Globalisoituva maailma ja suuret muutokset * Verkostoituminen ja prosessoituminen * Ihmisten ja yritysten/organisaatioiden toiminnan ja

käyttäytymisen fragmentaatio * Osaaminen * Tiedolla johtaminen * Innovaatiot * Toimintamalleilla kilpailu palvelu- ja

tietoyhteiskunnassa * Arvojen, etiikan ja moraalin merkityksen kasvu

Suomalaiset korkeakoulut ovat nyt merkittävässä strategisessa muutosprosessissa (Neilimo 2008)


Kansainväliset T&K-hankkeet Korkeakoulussa kansainvälistä osaamista 20 – 30

henkeä resurssijoukko – kansainvälisen tason osaajajoukko◦ Joukko täytyy löytyä ja olla aidossa

kansainvälisessä toiminnassa kiinni◦ Globaalit osaamisvirrat

Kansainvälistämisen osaaminen Korkeakoulujen ja innovaatiojärjestelmän

uusiutuminen

Yhteenveto Neilimon puheenvuorosta


Paikallinen, kansallinen ja globaali toimintaympäristö◦ Analysointi◦ Ennakointi◦ Verkostot

Tutkimus- ja kehitystyön tiivis kytkeytyminen alueelliseen innovaatioympäristöön

Innovaatioiden ja uuden osaamisen tarve ovat korostuneet -> toimintaympäristön odotukset ovat kovat

Työelämä tarvitsee uudistumista Liike-elämä tarvitsee patentteja

Toimintaympäristön haasteet ja tarpeet


Ammattikorkeakoulut harjoittavat: ’ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehittämistyötä’

Kolmen tehtävän sulauttaminen toiminnallisesti yhteen.

Amk:jen tutkimus- ja kehittämistyö on saanut lyhyessä ajassa vahvan jalansijan innovaatiojärjestelmässämme ja jatkaa vauhdilla kasvuaan.

Erilaiset rahoitusinstrumentit alkaneet avautua (Suomen Akatemia, Tekes, SITRA)

Ammattikorkeakoulujen t&k-työ


tuotteeseen, palveluun tai muuhun toimintaan liittyvä uudistus, jolla on arvoa kilpailutilanteessa (Ståhle & Grönroos 1999)

enemmän kuin ajatustason ilmiö, sisältää aina käytännön toimintaa

innovaatio = uusi idea+toteutus+arvon luominen sosiaalisissa innovaatioissa yhteisöllisiin

ongelmiin tuotetaan uudenlaisia ratkaisuja tutkimuskirjallisuudessa löydettävissä kymmeniä

määritelmiä

Innovaatio


Innovaatio voi olla esim. uusi:◦ prosessi, ◦ parannus, ◦ kehittämisosaaminen, ◦ johtamistaito, ◦ oppiminen, tieto tai kokemus◦ laatuominaisuus tai hyöty◦ strategia◦ organisointitapa◦ yhteistyömuoto

Innovaatio


Innovaatio ei ole sama kuin keksintö Keksinnöstä voi syntyä innovaatio vasta silloin,

kun se tuotteistetaan ja levitetään markkinoille (Garcia&Calantone 2002)

Innovaatio ei välttämättä tuota taloudellista lisäarvoa

Arvoa voi olla myös esim. työilmapiirin, elämänlaadun tai oppimistulosten paraneminen

Innovaatio ei välttämättä johda organisaation tuloksen paranemiseen

Innovaatio


Innovaation alkuidean ei tarvitse olla absoluuttisesti uusi siinä mielessä, etteikö sitä olisi kukaan muu aiemmin esittänyt

On riittävää, että idea on uusi sitä soveltavalle toimijalle

Esim. yhdessä organisaatiossa toteutettavan toimintatavan omaksuminen toisen organisaation käyttöön voidaan nähdä innovaationa

Innovaation uutuusarvo


Koulutustehtäväorientaatio◦ Amk:jen päätehtävänä opetus, jota huonosti

resursoitu t&k-työ häiritsee. Liikkeellelähdön vaihe. Palvelutehtäväorientaatio

◦ T&k-työ nähdään yritysten palvelemisena ja korkeakoulun tulonhankkimiskeinona. Kokeiluvaiheena aika ja vakinaisen toiminnan alkuvuodet.

Vaikuttavuusorientaatio◦ T&k-työ on laadukkaan oppimisen, osaamisen

kehittämisen ja amk:n vaikuttavuuden takaaja. OPM-linjaukset ja amk-laki 2003. Tässä kehityksessä edetään vahvasti parhaillaan

Ammattikorkeakoulujen t&k-työn orientaatiot (Rauhala 2007)


Korkean asteen ammatillisen osaamisen vaalija, kehittäjä ja uudistaja

Uuden työelämän, alueen ja opetuksen kehittämistä palvelevan tiedon tuottaja (yhteistyöverkostoissa muiden toimijoiden kanssa)

Uuden tiedon ja osaamisen siirtäminen◦ Asiantuntijana muiden hankkeissa◦ Osaajien kouluttaminen tutkimusjärjestelmään ja muualle

työelämään◦ Yrittäjyyteen kannustaminen ja oman yrityksen

käynnistämisen tukeminen Keksintöjen tuottaminen ja innovaatioiden

edistäminen sekä innovaatioiden käytäntöön saattaminen

Ammattikorkeakoulujen rooli innovaatiojärjestelmässä (Karjalainen 2007)


Ammattikorkeakoulun t&k-toiminta osana innovaatiojärjestelmää (mukaillen Matthews 1996 ja Hakala 2007)

Kehittämishankkeet ja palvelutoiminta

Omat strategiset tutkimushankkeet

Tutkimusyhteistyö

Yhteisrahoitteiset hankkeet

Konsultointi ja koulutus

So

vell

uks

en e

päv

arm

uu

s

Asiakaslähtöisyys


Muodostuu neljästä päätekijästä:1) innovaatiojärjestelmä2) pörinä3) globaalit tiedon kanavat4) paikallisten toimijoiden yhteiset tulkintakehykset

Innovaatioympäristöjen tietoinen kehittäminen edellyttää aina valintoja

Innovaatioympäristöjen kehittäminen tapahtuu aina jaetun johtajuuden keinoin

Innovaatioympäristö


Tutkimus- ja oppilaitosten rooli

ja arvoverkot

(Kyösti Karjula, t&k-päivät 2007, HML


Innovaatioympäristölle tyypillistä verkostomainen yhteistyö

Verkosto on valikoitu, tietoinen yhteys tavoiteltujen kumppaneiden välillä

Innovaatioympäristö on avoin ulospäin Innovaatioympäristöille usein ominaista

energinen, uuteen suuntaava henki, joka innostaa siinä työskenteleviä ihmisiä

Innovaatioympäristön ominaisuuksia


Paikallisen innovaatioympäristön kolme tasoa (Kolehmainen 2004):◦ rakenteiden ja instituutioiden taso◦ organisaatiotaso◦ yksilöiden taso

Innovaatiotoimintaa on mahdollista johtaa rakenteiden, organisaatioiden ja yksilöiden muodostamissa ympäristöissä

Innovaatioympäristön tasot


Innovaatioympäristön verkostoissa vahvat, eksplisiittiset sidokset ja löyhät, implisiittiset sidokset toimijoiden välillä

Innovaatioympäristö koostuu monien toimijoiden välisistä heikoista sidoksista, joissa ei välttämättä suoria yhteyksiä toimijoiden välillä

Heikot sidokset voivat perustua kaupunkiseudulla laajalti jaettuun toimintakulttuuriin tai median, seminaarien ym. kautta tapahtuvaan yleiseen tiedonvälitykseen (Florida 2002)

Innovaatioympäristön verkostot


Heikot sidokset ja niiden varassa muotoutuva innovaatioympäristön yleinen luovuus tarjoavat perustan vahvoihin sidoksiin nojautuvien verkostojen syntymiselle

Toimijoiden näkökulmasta innovaatioympäristö on löyhien ja vahvojen sidosten rihmasto, jolla on parhaimmillaan paikallisia, kansallisia ja globaaleja ulottuvuuksia

Innovaatioympäristön verkostot


Tietoisen kehittämistoiminnan lisäksi innovaatioympäristölle ominaisia ovat avoimet prosessit, joita luonnehtii tietämättömyys, epäselvyys, hämmennys ja väärinymmärrykset

Avoimet prosessit tekevät mahdolliseksi oppimisen ja uusien asioiden tutkiskelun ja ovat tärkeitä pörinän, inspiraation ja innovaation lähteitä

Innovaatioympäristön avoimet prosessit


Innovaatioympäristön itseuudistumiseen perustuvassa kehittämisotteessa epävarmuus on perusehto (Ståhle 2004)

Hyväksytään se, että inhimilliset systeemit koostuvat ihmisistä, jotka eivät tiedä, mitä se on, mitä he eivät tiedä, eivätkä näin ollen voi tietää, miten suhtautua siihen sitten, kun saavat tietää (ks. Sotarauta 1996)

Perusoletus on, että itseuudistuva innovaatiojärjestelmä on osin spontaani (Kaskinen 2007):◦ Sitä ei voi synnyttää ja ylläpitää vain tiukalla ulkoisella

kontrollilla ◦ Kuitenkin itseuudistuvaa innovaatiojärjestelmää

voidaan ruokkia luovan jännitteen aktivoinnilla, epävirallisella ja virallisella vuorovaikutuksella ja tulevaisuussuuntautuneella visionäärisellä johtamisella.

Itseuudistuva innovaatioympäristö


Alueellisen innovaatiojärjestelmän ymmärtämiseen ja ydinpätevyyksien kehittämiseen tarvitaan holistinen näkökulma◦ pehmeät indikaattorit

Klusteriajattelun kääntöpuoli on ”xyz –laaksot” – (”biolaaksot ja ICT –kukkulat”) – omia ydinpätevyyksiä ei välttämättä edes tunnisteta vaan valitaan ne missä ”ajan hengen mukaisesti pitäisi olla hyviä” ◦ kehittämistukea saa vain ”ajan hengen mukaisille

virallisesti oikeille aloille”◦ alueelliset toimijat kilpailevat keskenään saman nichen

sisällä, joka saattaa tukahduttaa arvoverkostojen synnylle oleellisen komplementaarisuuden

◦ Onko esim. innovaatiopolitiikan painopiste liikaa soveltamisen tukemisessa?

SPIDERIN OPETUKSET (Kaskinen 2007)


Innovaatiojärjestelmällä tarkoitetaan taloudellisesti käyttökelpoisen tietämyksen tuottamiseen, levittämiseen ja käyttöön osallistuvia erilaisia toimijoita ja näiden välisiä vuorovaikutussuhteita (esim. Ståhle&Sotarauta 2003)

Olemukseltaan sosiaalinen järjestelmä ja korostaa siten ihmisten välisen vuorovaikutuksen merkitystä (esim. Kolehmainen 2001)

Muodostaa innovaatioympäristön institutionaalisen rungon ja on siten kuin elävän organismin luuranko

Innovaatiojärjestelmien tutkimus lisää ymmärrystä innovaatiotoimintaan osallistuvien organisaatioiden rooleista ja organisaatioiden välisistä linkeistä

Useimmat organisaatiot määrittelevät itsensä osaksi kansallista ja/tai alueellista innovaatiojärjestelmää

Innovaatiojärjestelmä


Joillekin alueille on kehittynyt ns. innovatiivinen miljöö, jossa tieto ja parhaat käytännöt kulkevat nopeasti läpi verkostojen ja johon sekä yritysten että kehittäjäorganisaatioiden luovuus perustuvat

Vähentää yritysten kokemaa epävarmuutta, koska miljöön toimijoilla on laajasti parempi ymmärrys toimintaympäristön muutoksesta, päätöksistä ja niiden taustoista (ks. Cooke&Morgan 1993.)

Innovatiivinen miljöö


Innovatiivinen miljöö on kompleksinen, pääasiassa epävirallisten sosiaalisten suhteiden verkosto rajatulla maantieteellisellä alueella, jolla on usein ulospäin näkyvä erityinen imago sekä tunne yhteenkuuluvuudesta -> tämän uskotaan vaikuttavan synergisiin ja kollektiivisiin oppimisprosesseihin ja siten paikalliseen innovaatiokyvykkyyteen (Camagni 1991)

Innovatiivinen miljöö antaa innovaatioverkostoille mahdollisuuden kukoistaa

Innovatiivinen miljöö


innovaatioympäristössä on menossa monenlaisia kiehtovia ja hyödyllisiä uutta luovia prosesseja, jotka tekevät niistä monipuolisia inspiraation ja innovaatioiden lähteitä

pörinä viittaa jollekin toimialalle syntyneeseen informaatio- ja kommunikaatioympäristöön, jossa tutkimus ja käytäntö kietoutuvat toisiinsa yritysten kehittämistyössä

pörinä synnyttää tietoista ja sattumanvaraista oppimista, mutta myös systemaattisia ja spontaaneja kommunikointikanavia organisaatioiden välille

Buzz – innovaatioympäristön pörinä


Academic Higher Education◦ Tieteenalaperustaisuus◦ Akateemisuus◦ Sivistys ja yhteiskunnallinen eheys keskiössä

Professional Higher Education◦ Osaamisperustaisuus◦ Professionaalisuus◦ Vaikuttavuus ja uudistaminen keskiössä

Sivistystehtävä on kaikille korkeakouluille yhteinen -> kansalaisuus ja osallistuminen

Kaksi ulottuvuutta


’Mode 2 –knowledge’ tai ’socially distributed knowledge’

Soveltavien tutkimusten yhteydessä tuotettua tietoa luonnehtii Gibbons ym. (2000) mukaan:

◦ tieteenalojen välisyys (transdisciplinarity)◦ heterogeenisyys◦ organisationaalinen heterarkia◦ tieteidenvälisyys◦ sosiaalinen vastuu◦ refleksiivisyys

Keskeistä uudenlainen laadun arviointi, jossa korostuu riippuvuus kontekstista ja tiedon käytöstä -> tiedon vaikuttavuus ja merkitys, käyttökelpoisuusvrt. esim. yamk-tutkintojen kehittämishankkeet

Mode 2 -tieto soveltavissa tutkimusprosesseissa 1/3


Osaamisen rajapinnoilla toimivan tiedonluomisprosessin piirteitä:

1) luodaan kehittyvä viitekehys ohjaamaan ongelmanratkaisupyrkimyksiä, tavoitteiden saavuttamista

2) kehitetään omat teoreettiset rakenteet, tutkimusmenetelmät ja käytännöt, joita ei ehkä saada sovitettua perinteiseen tieteen kenttään

3) tulokset välittyvät prosessiin osallistujille ja tulosten leviäminen sekä jalkautuminen tapahtuu jo tiedon tuottamisen yhteydessä, verkostomaisesti



4) tieteenalojen välisyys on dynaamista, liikkeessä olevaa ongelmanratkaisun kyvykkyyttä, jossa vuorovaikutuksen verkostoja ylläpidetään sekä epävirallisten että virallisten kanavien kautta.

5) Tiedon liikkuvuus ja seuraavan sovellusalueen ennakointi on hyvin vaikeaa. (Gibbons 2000.)

• Soveltavan tutkimuksen raja siirtyy kohti uuden osaamisen tuottamista ja innovaatioita, jotka ovat ennalta aavistamattomia prosessin alussa.



perinteiseen tapaan tuotettu, enimmäkseen luonteeltaan kognitiivista

Synnytetty tieteenalan sisällä hierarkkisesti

Säilyttää yleensä muotonsa Akatemia asettaa ja ratkaisee ongelmat

enimmäkseen oman yhteisönsä voimin

Mode 1 -tieto


Luotettava tieto lopullisena päämääränä tai tieteellisen tutkimuksen absoluuttisena arvona on riittämätön määritelmä yhä avoimemmissa tietoympäristöissä.

Tiedon tulee olla myös yhteiskunnallisesti kestävää, koska professionaalisen tutkimuksen tieto suunnataan mitä erilaisimmille sidosryhmille (tiedon tuottajat, levittäjät, välittäjät ja käyttäjät). Akateemisen tutkimuksen tieto suuntautuu pääasiassa tiedeyhteisöille.

Mode 2 –tiedon osalta kehitetty uudenlaisia laatukriteereitä ja laatukäytänteitä.

Uuden osaamisen ja tiedon laatua sekä käyttökelpoisuutta arvioidaan erityisesti käytön yhteydessä. (Novotny ym. 2001.)

Tiedon luotettavuus – mitä se on ?


Toimijoiden roolit määritettävä mahdollisimman selkeästi, kun ydinosaamiset on määritetty ja yhteisöllisesti sovittu

Mode 2 –tiedon tuotannossa jokainen osallistuja on tiedon tuottaja, levittäjä ja jakaja ’tiedon tihkusateessa’

tiedon omistajuus on yhteisöllistä ja jaettua kaikkien osaaminen on arvostettua gibbonsilainen korkeakoulu osallistaa kaikki

tiedon tuotantoon – myös työelämän edustajat

Toimijoiden roolit gibbonsilaisessakorkeakoulussa


ARENEn julkaisu 1 Yrittäjyyden edistäminen,

verkostot, yrityshautomot T&k-pohjaiset yritykset Sosiaaliset innovaatiot Tutkimustulosten

kaupallistaminen Välittäjäorganisaationa

toimiminen, solmukohta, osaamiskeskustoimija

Työelämän kehittäjä, yamk-tutkinnot

Alueellisen innovaatioympäristön kehittäjä

Kansainvälisen verkoston luoja

T&K-työn tuloksia eri näkökulmista

• ARENEn julkaisu 2• Hyvinvointi ja työllisyys• Osaamisintensiivinen

yrittäjyys• Palvelut ja toimintamallit• Tuotekehitys ja innovaatiot• Ympäristö ja yhdyskunta

KOHTEENA AUTENTTINEN

TYÖELÄMÄ, JOHON

TUTKIMINEN JA

KEHITTÄMINEN

SUHTEUTETAAN