Vapaan sivistystyön mahdollisuudet yhteiskunnan

muutosagenttina

Jyri ManninenProfessori (aikuiskasvatustiede)

Itä-Suomen yliopisto

Voiko koulutuksella muuttaa yhteiskuntaa?

Kyllä voi, mutta…

Prologi, osa I

Koulutus on vaarallista

Opetusministeriön päätös Paltamon kansalaisopistonperustamista varten 3.4.1965:

Prologi, osa II

Koulutus on hyödyllistä

Kuva: Samu Nyström, www.snhistory.net

Manninen & Meriläinen 2015; www.bell-project.eu

Prologi, osa III

Koulutuksella voi (yrittää) muuttaa yhteiskuntaa

TARVITAANKO SIVISTYS(TYÖ)TÄ?

Vapaan sivistystyön määritelmä vuodelta 1929”Vapaaksi kansansivistystyöksi sanotaan sitä

moninaista tointa, jonka tarkoituksena onsaada hereille ja edistää aikuisten vapaita

itsekasvatuspyrkimyksiä so. heidän pyrkimyksiänsä sekä tietojensa syventämiseen ja laajentamiseen

että tunne-elämänsä ja käytöstapansa jalostamiseen, jotta he täydellisemmin kehittyisivät

sivistyneiksi ihmisiksi ja vastuukykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi niissä elämänoloissa ja

elämäntehtävissä, jotka he tuntevat omikseen.” (Zachris Castrén 1929)

Onnistuneita yhteiskuntaprojekteja, joissa

”kansanvalistus” ollut mukana1. Kirkon kansanopetus 1500-luvulta alkaen (Agricolan abc-kirja;

lukutaidon idut, suomen kieli)2. Työväen valistushankkeet 1800-luvun puolivälistä

(opiskelumahdollisuus myös tavalliselle kansalle; etenkin Englanti, Itävalta, Ranska, Suomi…)

3. Pohjoismainen kansanvalistus 1800-luvun puolivälistä alkaen (pohjustus demokratialle, yksikamariselle eduskunnalle, tasa-arvoiselle yhteiskunnalle jne.)

4. Fennomaanit ja kansallishengen synty (suomen kieli, oma kulttuuri, kansallismieli itsenäisyyden mahdollistuminen)

5. Peruskoulu ja Suomen tasa-arvoinen maksuton koulutusjärjestelmä sekä kattava sivistystarjonta maakunnissa eli kansalais- ja työväenopistojen laajentuminen 1960-luvulta ja avoin yliopisto 1970-luvulta alkaen (mahdollisti yhteiskuntaluokasta, varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumattomat koulutusmahdollisuudet yhteiskuntaluokkien lähentyminen ja osaamisen tasa-arvoinen hyödyntäminen)

Kansansivistyksen historiaKirkko – raittius – fennomaanit (kansakunta) – työväenliike

(sivistys)

Vaikutusmalli:

Osallistuminen vapaan sivistystyön opintoihin

Laajemmat hyödyt:• hyvinvointi, fyysinen

ja henkinen terveys, jaksaminen arjessa

• luottamus kanssaihmisiin ja instituutioihin, suvaitsevaisuus

• opiskelumotivaatio, koulutuksen arvostus, osaamisen jakaminen

• itseluottamus, elämän mielekkäänä kokeminen

• aktiivinen kansalaisuus, osallistuminen lähiyhteisön kehittämiseen…

= erilaiset ’pääomat’:1. sosiaalinen2. inhimillinen3. yksilöllinen4. kulttuurinen5. taloudellinen

Yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan muutos &kehitys

KOULUTUKSEN JA MUUTOKSEN SUHDE?

Oppiminen ja koulutus nähdään yleensä reaktiivisena työkaluna, joka auttaa sopeutumaan

muutoksiin:• “… improve everyone’s capacity and ability to

cope with life” (LLL-policy, Estonia)

• Financial education can help workforce adapt to a changing economy (www.hrmagazine.co.uk/hro/features/1019910/how-help-workforce-adapt-changing-economic-landscape)

• “… an increased burden is imposed on individuals to adapt their skills in order to remain prepared for future changes” (Council of the European Union (2008). Council Resolution on better integrating lifelong guidance into lifelong learning strategies)

• ”Access to up-to-date information and knowledge [..] are becoming the key to strengthening Europe’s competitiveness and improving the employability and adaptability of the workforce” (Memorandum on Lifelong Learning, Commission of the European communities 2000)

Mutta: aikuiskasvatustieteen keskeiset teoriat määrittelevät aikuisten oppimisen

transformatiiviseksi, muutoshakuiseksi toiminnaksi

• Merkityksiä tuottava oppiminen (Eduard Lindeman)– Aikuiskasvatus muutosta edistävänä toimintana

• Transformatiivinen oppiminen (Jack Mezirow)– Lähtökohtana kriittinen tiedostaminen

muutostilanteissa

• Tiedostava ja vapauttava oppiminen (Paolo Freire, bell hooks)– Oppiminen ja tiedostaminen yhteiskunnallinen

muutos

• Ekspansiivinen oppiminen (Yrjö Engeström)– Muutossykli ja toimintajärjestelmien kehittyminen

Työkaluja koulutuksen ja muutoksen suhteen arviointiin

• Kaksi ulottuvuutta (Burrell & Morgan 1979):– tavoitteena radikaali muutos vs. rauhallinen kehitys– muuttujana yksilö vs. yhteiskunta

• Koulutuksen suhde muutokseen (Manninen 1998):– Reaktiivinen, ennakoiva tai muutosta tuottava

• Aikuiskoulutuksen roolit (Schuller ym. 2002):– ylläpitävä vs. muutosta tuottava

• Koulutuksen poliittiset vaihtoehdot (Picon 1991):– säilyttäminen, uudistaminen tai muutos

Aikuiskoulutuksen poliittiset vaihtoehdot

Koulutuksella on aina joku seuraavista poliittisista tavoitteista:

1.nykyisen yhteiskunnan ylläpito ja

säilyttäminen

2.yhteiskunnan uudistaminen ja parantaminen

3.rakenteellinen isompi muutos(Picon, 1991)

(Aikuis)koulutuksen suhde muutokseen:

• (1) reaktiivinen, sopeuttava– Auttaa yksilöitä, organisaatioita ja yhteiskuntaa

sopeutumaan muutoksiin, jotka ovat jo tapahtuneet,– Esim. ”Erotukiryhmä jätetyille”

• (2) proaktiivinen, ennakoiva– Auttaa ennakoimaan tulevia muutoksia, trendejä ja

tilanteita,– Esim. ”Elävänä eläkkeelle –valmennus”

• (3) muutosta tuottava, kehittävä– Auttaa tuottamaan muutosta luomalla tietoa ja

osaamista, jota tarvitaan muutoksen ja kehityksen käynnistämiseksi.

– Esim. ”Luova lähiyhteisöagentti -valmennus”

(Manninen 1998)

TAVOITTEENA MUUTOS(Muutosta tukeva oppiminen)

(Sopeuttava oppiminen ja koulutus)TAVOITTEENA NYKYISEN TILANTEEN SÄILYTTÄMINEN

Yksilön sopeutuminen ja selviäminen * koetut tarpeet, ongelmalähtöisyys* andragogiikka (Knowles)

YK

SIL

ÖK

ESK

EIN

EN

YH

TEIS

ÖK

ES

KEIN

EN

Työyhteisöön ja yhteiskuntaan sopeuttava koulutus* työelämän ja yhteiskunnan tarpeista lähtevä koulutus* Tyler; Ekola & Vaherva

Yhteisö- tai organisaatiotason muutos* organisaation kehittäminen * ekspansiivinen oppiminen (Engeström)* yhteisökasvatus (Lindeman; Freire, bell hooks)

Yksilön muutos * tiedostaminen, yksilötason muutos* transformatiivinen oppiminen (Mezirow)

Aikuiskasvatuksen tavoitekenttä

VAPAAN SIVISTYSTYÖN SUHDE MUUTOKSEEN?

Onko vapaa sivistystyö liberaalia vai populaaria?

“Pohjoismaisen vapaan sivistystyön kaksi mallia” ja niiden sosiaalihistoriallinen ja ideologinen analyysi

• ’Popular adult education’:– Ruotsalaisten pääosin käyttämä käännös

(“folkbildning”)– oikeasti tarkoittaa radikaalia ja muutokseen pyrkivää

koulutusmallia, joka syntyi erityisesti Latinalaisessa Amerikassa (educacion popular)

– kriittinen ja poliittisesti motivoitu kansalaistoiminnan ja kansanliikkeiden toimintamalli

– vastakohta valtion organisoimalle koulutukselle, joka nähdään valtaapitävien keinona hallita kansan mieliä

• ’Liberal adult education’:– Suomalaisten käyttämä käännös (“vapaa sivistystyö”)– englanninkielinen merkitys kuitenkin toinen:

“ammatillisen koulutuksen vastakohta”– pohjautuu antiikin Kreikan ”vapaat tieteet” ajatukseen

(liberal arts, artes liberales)– ei-ammatillisia opintoja, joita harrastetaan sivistymisen

tuottaman mielihyvän ja tietämisen itsensä takia

Frequency Percent A BASIC SKILLS 1608 11,4

Basic ICT skills 957 6,8 Basic competencies 405 2,9 Basic language skills 113 0,8

Basic literacy skills 106 0,8 Basic numeracy skills 27 0,2

B PERSONAL GROWTH 9309 66,2 Languages 2478 17,6

Sports 1669 11,9 Handicrafts 801 5,7

ICT 767 5,5 Culture 685 4,9

Arts 664 4,7 Singing 561 4,0

Health related courses 508 3,6 History 243 1,7

Creative writing 173 1,2 Special skills 168 1,2

Baking and food 155 1,1 Music 154 1,1

Nature 123 0,9 Science courses 84 0,6

Animals 76 0,5 C SOCIAL GROWTH 1510 10,7

Social education 1057 7,5 Political education 453 3,2

D VOCATIONAL TRAINING 1636 11,6 Career promoting courses 1636 11,6

Total 14063 100,0

Kansalaiskasvatus 10,7 %

”Liberal arts” 66,2 %

BeLL-tutkimus:

• 10 Euroopan maata

• 8.664 aikuisopiskelijaa

• 14.063 ei-ammatillista kurssia

• laadullinen teemoittelu kurssin nimen ja aiheen mukaan

• löytyi 24 kurssikategoriaa

Ei-ammatilliset kurssit:

Perustaidot 11,4 %

TAVOITTEENA MUUTOS(Muutosta tukeva oppiminen)

(Sopeuttava oppiminen ja koulutus)TAVOITTEENA NYKYISEN TILANTEEN SÄILYTTÄMINEN

Yksilön sopeutuminen ja selviäminen

YK

SIL

ÖK

ESK

EIN

EN

YH

TEIS

ÖK

ES

KEIN

EN

Työyhteisöön ja yhteiskuntaan sopeuttava koulutus

Yhteisö- tai organisaatiotason muutos

Yksilön muutos

90 %

Vapaan sivistystyön vaikutusten sijoittuminen?

(Koetut hyödyt, suomalainen tutkimus, n= 1744; Manninen 2010)

3 %

3 %4 %

”Popular”

”Liberal”

Sopeuttava tai ennakoiva

Ylläpito ja säilyttäminen

Perustaitojen hankkiminen ja

ylläpitoPerustaitokurssit

Omaehtoinen harrastustavoit-teinen opiskelu

”Liberal arts”(vapaa sivistystyö)

Muutosta tuottava

Uudistaminen ja

parantaminen

Kansalaistaitoja ja demokratiaa

edistävä koulutus

Kansalaiskasvatus

Yhteisökasvatus

Rakenteiden muuttaminen

Radikaali muutoksen

pyrkivä koulutus

Kriittinen aikuiskasvatus

Suhde muutokseen: Poliittinen rooli (Picon): Kuvaus: Koulutustarjonta:

Kysymyksiä pohdittavaksi

• Onko vapaan sivistystyön rooli yhteiskunnassa nykyään yksinomaan sopeuttava?

• Onko sen historiallinen yhteiskuntaa tasa-arvoistava rooli kadotettu tai unohdettu?– Vrt. kansansivistyksen lähtökohdat

(raittiusliike, työväenliike, sivistysliike, kansallisuusaate)

• Onko radikaali rooli edes teoriassa mahdollinen vapaalle sivistystyölle?– vrt. toimiluvat, lakisääteiset tavoitteet,

valtiontuki– huom: Työväenopistot perustettiin

nimenomaan rauhoittamaan työväestöä, vastapainoksi radikalisoitumista ajaville harvoille ryhmille

• Pitäisikö vst:llä olla yksilö- ja yhteisötason muutosta edistävä rooli? Vai onko yhteiskunta jo valmis ja virheetön?

Lisää aiheesta• Burrell, G. & Morgan, G. (1979). Sociological paradigms and or ganizational

analysis. London: Heineman Educational Books.• Desjardins, R. & Schuller, T. 2007. Understanding the Social outcomes of Learning.

Paris: OECD.• hooks, b. 2007. Vapauttava kasvatus. Helsinki: Kansanvalistusseura.• Lindeman, E. (1926/1989). The Meaning of Adult Education. Oklahoma: Oklahoma

Research Center for Continuing Professional and Higher Education.• Manninen, J, 1998. Labour market training strategies in a late modern society. In:

Walther, A. & Stauber, B. (eds.) Lifelong learning in Europe / Lebenslanges lernen in Europa, Vol. 1, Options for the integration of living, learning and working. Tubingen: Neulig Verlag.

• Manninen, J. & Luukannel, S. (2008). Omaehtoisen aikuisopiskelun vaikutukset. Vapaan sivistystyön opintojen merkitys ja vaikutukset aikuisten elämässä. Helsinki: VSY.

• Manninen, J. 2010. Sopeuttavaa sivistystyötä? Aikuiskasvatus 3/2010.• Manninen, J., Árnason, H., Liveng, A. & Green, I. 2012. Analysis of Nordic

educational projects designed to meet challenges in society. Defining the success factors. Copenhagen: NVL Nordisk Nätverk för Vuxnas Lärande.

• Manninen, J. & Meriläinen, M. 2015. Monimenetelmällinen näkökulma omaehtoisen aikuisopiskelun hyötyihin. Aikuiskasvatus 2/2015.

• Picon, C. (1991). Adult education and popular education in the context of state and NGOs. Convergence, 1991, Vol. 24 Issue 1/2.

• Schuller, T., Brassett-Grundy, A., Green, A., Hammond, C. and Preston, J. (2002). Learning, Continuity and Change in Adult Life, Wider Benefits of Learning Research Report No.3. Centre for Research on the Wider Benefits of Learning. London: Institute of Education.

Kysymyksiä, kommentteja, ajatuksia?

Kiljavalle