ETNA202Menetelmäopinnot II

Luento 5.

17.2. 2014

Kirsi-Maria Hytönen ja Arja Turunen

Luennot

• 3.2. Aloituspaketti / arkistojärjestelmä / Tutkimusetiikka

• 6.2. Harjoitustehtävän ohjeet / Muistitietotutkimus Kotitehtävä

• 10.2. Kotitehtävän purku / Muistitietotutkimus loppuun

• 13.2. Vierailu: Keski-Suomen museon arkisto (Vapaudenk. 28)

• 17.2. Visuaalinen kulttuuri. Kotitehtävä.

• 20.2. Kotitehtävän purku Verkkoetnografia ja sähköiset aineistot

• 24.2. Lukutapoja ja näkökulmia arkistoaineistoihin

• 27.2. Lukutapoja edelleen. Kurssin koonti ja valmistautumista arkistomatkaan

Arkistomatka 13.-14.3.2014

• Ilmoittautuminen Korpissa HETI – sitova majoitusten ja Kansatieteen päivien järjestäjien tarpeiden vuoksi

• Kohteena 3 arkistoa Helsingissä sekä Kansatieteen päivät– Museoviraston kansatieteellinen arkisto– Työväen Arkisto– Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran

kansanrunousarkisto

• Hela maksaa matkat, majoituksen ja osallistumisen Kansatieteen päiville

Harjoitustehtävä

• Tavoite on tutustua erilaisiin tapoihin käyttää tekstuaalista, visuaalista tai verkkoaineistoja, hahmottaa lukutapoja ja tutkimuseettisiä kysymyksiä.

• Tehtävänä on lukea tekstejä ja kirjoittaa niiden pohjalta 4 sivun mittainen (riviväli 1,5, fontti 12) essee. Ks. esseen ohjeen Helan nettisivuilta.

• Palautus 21.3.2014 mennessä kurssin opettajalle sähköpostilla.

• Ks. ohjeet kurssin tukisivulta http://etna202jy2014.wordpress.com/2014/02/06/kurssin-harjoitustehtava/

Lue Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston sivuilta tutkimusetiikasta. Lue teksti, selaa linkkejä ja pohdi lukemaasi kurssilla käsiteltyjen aiheiden yhteydessä. http://www.fsd.uta.fi/fi/laki_ja_etiikka/etiikka_lait.html (Luettu 5.2.2014.)

Valitse alla luetelluista artikkeleista kaksi erilaista. Lue ne ja pohdi lukiessasi muun muassa:• Mikä on artikkelissa esitetty tutkimuskysymys?• Millaisella aineistolla kysymykseen pyritään vastaamaan?

Millainen muu aineisto voisi tulla kyseeseen ja miten tutkimusasetelma muuttuisi silloin?

• Millaisia eettisiä näkökulmia tuodaan esiin?• Millaisia näkökulmia ja lukutapoja aineistoon suunnataan?• Millainen vastaus/vastauksia tutkimuskysymykseen saadaan?• Millaisia kysymyksiä artikkeli herättää sinussa?• Mitä pidit artikkelista?

Teoksessa Kansanrunousarkisto, lukijat ja tulkinnat. Toimittanut Tuulikki Kurki. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2004.

Fingerroos, Outi: Sisällissodan arkistoidut muistot ja tulkinnan mahdollisuus. Koski, Kaarina: Monitulkintaisen aineiston ongelmia. Huomioita uskomustarinoiden

luokittelusta. Latvala, Pauliina: Kerrotun ja kertomatta jätetyn jäljillä. Suvun suuri kertomus -keruu ja

tutkimusprosessin vaiheet. Olsson, Pia: Vain lehtohuorat viheltävät. Siveys tyttöjen kasvatuksessa. Teoksessa Sukupuolen

kohtaaminen etnologiassa. Toimittaneet Pia Olsson ja Terhi Willman. Ethnos ry 2007. Hänninen, Vilma ja Timonen, Senni: ”Huoli” ja ”masennus”. Kärsimyksiä ennen ja nyt. Teoksessa

Arki satuttaa. Kärsimyksiä suomalaisessa nykypäivässä. Toimittaneet Marja-Liisa Honkasalo, Terhi Utriainen ja Anna Leppo. Vastapaino 2004.

Helsti, Hilkka: ”Rakkaat omaiset” Heikkilän sisarusten kirjeet ja perhestrategiat 1901–1919. Teoksessa Modernisaatio ja kansan kokemus Suomessa 1860–1960. Toimittaneet Hilkka Helsti, Laura Stark ja Saara Tuomaala.

Teoksessa Tekstien rajoilla. Monitieteisiä näkökulmia kirjoitettuihin aineistoihin. Toimittaneet Sami Lakomäki, Pauliina Latvala ja Kirsi Laurén. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2011.

Sorainen, Antu: Laki, sukupuoli ja seksuaalisuus. Oikeudelliset tekstit queer-tutkimuksenlähdemateriaalina.

Saarikoski, Helena: Menneisyyden ruumiinkokemusten tutkiminen kirjoitetuissa aineistoissa.Teoksessa Polkuja etnologian menetelmiin. Toimittaneet Pirjo Korkiakangas, Pia Olsson ja Helena Ruotsala. Ethnos ry 2005.

Sinisalo, Hannu: Kuva tutkimuksen välineenä ja kohteena. Räsänen, Riitta: Piika ei oo ihminen eikä ihra voita – sukupuoli ja omakohtainen näkökulmina

kyselyaineiston tulkinnassa. Haverinen, Anna: Trobriand-saarilta internetiin – antropologisen kenttätyön haasteita

virtuaalisessa ympäristössä. J@rgonia vol 7 (2009). Online: < http://research.jyu.fi/jargonia/artikkelit/jargonia16_haverinen.pdf> (luettu 5.2.2014).

Kokemus

• Onko kokemusta mahdollista tutkia? Vai onko kyse kokemuksen ilmaisuista?

– Eletty kokemus, kerrottu kokemus, välitetty kokemus

• Kokemukseen liittyy muisti, muistaminen ja kertomisen konteksti.

• Koska kokemuksen tutkimiseen liittyy aina tulkinta, voidaan kysyä kenen kokemusta itse asiassa tutkitaan: tutkijan, kertojan vai jonkun toisen?

Kokemuksen käsitteestä (lähteenä Ville Kivimäki 2006)

• Ero arkikäyttöön. Kaksi eri merkitystä: Erfahrung (kokeneisuus) ja Erlebnis (elämys).

• Kokemus on kielellistetty omakohtainen käsitys elämyksestä tai tapahtumasta.

Esim. tapahtuma: kranaatinsirpaleen osuminen ihmiseen muuttuu kielen avulla kokemukseksi haavoittumisesta ympäröivän kulttuurin ja merkitysten vaikutus

• Kokemusten ja muistojen yhteys: kokemuksia unohdetaan, muistetaan, arvotetaan, uusinnetaan ja muunnetaan muistot ja kokemukset kerrostuvat ja liittyvät toisiinsa erilaisiksi yhdistelmiksi (Reinhart Koselleck)

• Yhtenäinen kokemus? Harhaajohtava ajatus, koska häivyttää kulttuuriset ja yksilölliset erot.

Lue kokemuksen tutkimuksesta

• Esim.– Ulla-Maija Peltonen: Rajaton kokemus – näkökulmia

toiseen tietoon. Teoksessa Työväki ja kokemus. Toim. Kati Launis ja Marko Tikka. Väki Voimakas 22. Tampere: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2009.

– Ville Kivimäki: Sodan kokemushistoria. Uusi saksalainen sotahistoria ja kokemushistorian sovellusmahdollisuudet Suomessa. Teoksessa Ihminen sodassa. Suomalaisten kokemuksia talvi- ja jatkosodasta. Toim. Tiina Kinnunen ja Ville Kivimäki. Helsinki: Minerva 2006.

Kuva ja elokuva kansatieteessä

• Kuvilla eri funktioita etnologisessa tutkimuksessa

1. Tallennuksen väline

2. Tutkimuksen lähde

3. Tutkimuksen kohde

Kuinka objektiivinen tallennusväline kamera on?

Kuva osana kansatiedettä

• Valokuva ja liikkuva kuva

• Tallennuksen väline: vanhat työmenetelmät, kansanperinne, kansanomainen lääkintä, arkielämä, lasten leikit yms.

• Muista esim. Ahti Rytkönen (kuvakokoelma digitoitu, löytyy Helasta) sekä työpari Kustaa Vilkuna (ks. esim. Ylen Elävä Arkisto) ja Eino Mäkinen (Kansatieteellinen Filmi Oy).

• Elokuva kansatieteellisten kohteiden taltiointimenetelmänä. Akateemikko Kustaa Vilkunan haastattelulausunto ohjelmasta Uhattu elokuva (1978)

• Rymättylän talvikalastus. Asiantuntija Kustaa Vilkuna, kuvaaja Eino Mäkinen 1939.

Kuvia voi katsoa (esim.):

• Pintatasolta: kuvassa nähtävät esineet, ihmiset ja ympäristö

• Syvätasolta: kuvan kohteen kulttuuristen merkitysten analyysi

• Kuva voi olla lähde, mutta se myös aina käsitteellistä kohdettaan (Sinisalo 2005, 211).

• Historiallisen aineiston kohdalla huomattava, että kuvien käyttö on varsin uutta!

• Esim. sanomalehtiin kuvien käyttö on alkanut tulla vasta 1950-luvulla, sanomalehdissä mustavalkokuvista on luovuttu vasta 2000-luvulla

• Kuvaa on perinteisesti pidetty objektiivisempana kuin tekstiä.

• Kuvien rooli osana lehtijuttua on muuttunut journalismin kehittyessä.

→ Nykyään kuvalukutaito on entistä tärkeämpää ja kuvien muodot monipuolistuneet.

Kysymyksiä kuville (ja tekstille)

• Mitä asioita / keitä ihmisiä kuvissa on?

• Miten asioita kuvataan kuvien kautta?

• Millaisia representaatioita kuvien kautta rakentuu?– Ihmisistä

– Paikoista

– Jutun aiheena olevasta ilmiöstä

• Millainen kokonaisuus kuvien, kuvatekstien ja tekstin kautta muodostuu (tukevatko toisiaan, ovatko ristiriidassa)

• Millaista todellisuutta kuvat tuottavat?

Representaatioiden rakentaminen

Ideationaalinen funktio: kuva kuvaa maailmaa

• Mitä / keitä kuvassa on?

• Kun valokuvassa on mies, hän representoipaitsi itseään myös kaikkia miehiä

• Kun kuvassa on ministeri, hän representoipaitsi itseään, myös kaikkia ministereitä

• Kun kuvassa on maahanmuuttaja, hän representoi kaikkia maahanmuuttajia (kuvataanko yksilönä vai ryhmänä)

Kuvan elementit

• Mitä eri elementtejä kuvassa on?

• Miten kuvan elementit sijoittuvat?

• Miten juttukokonaisuuden elementit (teksti ja kuva) sijoittuvat?

• Mitä elementtejä kuvissa yhdistellään?

– Klassinen esimerkki: automainoksessa on vähäpukeinen nainen

• Lähde: Tiimari.fi

Määrällinen sisällönanalyysi

• Lasketaan tiettyjen havaintoyksiköiden määrää aineistossa

• Esim. kuinka monessa aineiston (esim. lehti) kuvassa näkyy mies, kuinka monessa nainen; kuinka monessa näkyy valkoihoinen, kuinka monessa mustaihoinen

→ Laadullinen analyysi: millaisissa rooleissa miehet esiintyvät, millaisissa naiset = millaista todellisuutta, millaisia valta-asemia tämä tuottaa?

Pohdi kuvamateriaalista esim.

• Mitä asioita / keitä ihmisiä kuvissa on?• Miten asioita kuvataan kuvien kautta?• Millaisia representaatioita kuvien kautta rakentuu?

– Ihmisistä– Paikoista– Jutun aiheena olevasta ilmiöstä

• Millainen kokonaisuus kuvien, kuvatekstien ja tekstin kautta muodostuu (tukevatko toisiaan, ovatko ristiriidassa)?

• Millaista todellisuutta kuvat tuottavat?• Mihin kuvalla mielestäsi pyritään? Millaisen viestin se

lähettää?

Lähteitä• Kress, Gunther & van Leeuwen, Theo 2006. Reading Images. The Grammar

of Visual Design. Second edition. London: Routledge.• Mervola, Pekka 1995. Kirja, kirjavampi, sanomalehti. Ulkoasukierre ja

suomalaisten sanomalehtien ulkoasu 1771–1994. Bibliotheca Historica 1. Jyväskylä studies in communication 1. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura.

• Männistö, Anssi 1999. Islam länsimaisessa hegemonisessa diskurssissa. Myyttis-ideologinen ja kuva-analyyttinen näkökulma sivilisaatioiden kohtaamiseen. Tutkimuksia, Rauhan ja konfliktintutkimuskeskus 87. Tampere: Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus

• Sinisalo, Hannu 2005. Kuva tutkimuksen välineenä ja kohteen. Teoksessa Polkuja etnologian menetelmiin. Toim. Pirjo Korkiakangas, Pia Olsson ja Helena Ruotsala. Helsinki: Ethnos ry.

• Seppä, Anita 2012. Kuvien tulkinta. Helsinki: Gaudeamus.• Seppänen, Janne 2001. Katseen voima. Kohti visuaalista lukutaitoa.

Tampere: Vastapaino.• Seppänen, Janne 2005. Visuaalinen kulttuuri. Teoriaa ja metodeja

mediakuvan tulkitsijalle. Tampere: Vastapaino.