Upload
suomen-metsaekeskus
View
81
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Kevät 2017
Metsään-peruskurssi
luento 5
Metsätalouden kannattavuus
• Miten voin miettiä metsätalouden kannattavuutta?
• Mitä asioita on huomioitava puukaupassa?
• Miten teen veroilmoituksen ja maksan arvonlisäverot?
• Osa dioista ”Metsätalouden kannattavuus” Arto Koistinen
ja Olli Mäki, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2012
Metsänomistamisen tavoitteet ja kannattavuus
Tavoitteet ohjaavat metsätalouden
päätöksentekoa
• Mikä on metsän rooli omassa taloudessa?
• Kannattaa miettiä omia tavoitteita ja metsätalouden merkitystä omassa taloudessa:
1. Aktiivinen tuoton tavoittelu
2. Taloudellinen turva
3. Luonto- ja maisema-arvot
4. Virkistyminen ja muut käyttöarvot
5. Monitavoitteisuus
Metsäomaisuuden hallinnan
päätöstilanteet, investoinnit
• Investoi metsään, jos:
› olet valmis sitoutumaan pitkäaikaisesti
metsänomistukseen,
› arvostat metsän tarjoamia virkistys-, luonto- ja/tai
käyttöarvoja,
› haluat suhteellisen turvallisen sijoituskohteen
vakaalla tuotolla.
Metsäomaisuuden hallinnan päätöstilanteet,
yhteismetsään liittyminen
• Liity yhteismetsään, jos
› haluat omistaa metsää, mutta et ehdi tai osaa tehdä
hoitotöitä,
› haluat säännöllisiä tuloja ja ammattimaista
metsätaloutta ilman omaa panostusta.
Metsäomaisuuden hallinnan päätöstilanteet,
milloin metsä kannattaa myydä pois?
• Myy metsäomaisuus pois, jos:
› metsällä ei ole tunnearvoa tai muuta käyttöarvoa,
› tila on pieni/hajanainen,
› jos et ole tyytyväinen metsän tuottoon ja
› sijoituksesi on jo hajautettu tarpeeksi tai tarvitset
pääoman esimerkiksi asuntolainan maksuun.
Metsätila tulosyksikkönä
Tulot
• Puukauppa
› Pystykaupat
› Hankintatyö
• Metsätalouden tuet ja
korvaukset
› Kestävän metsätalouden
rahoituslain tuki
› Vakuutus- ja
hirvituhokorvaukset
• Muut
ansaintamahdollisuudet
Menot
• Investoinnit metsänhoitoon
• Hallintokulut
• Riskienhallintakulut
• Rahoituskulut
• Paljonko metsätilaan on
sitoutunut pääomaa?
Yksinkertainen tila-
arvolaskelma
Rakenna kannattavuutta 1/2
• Käytä Metsään.fi-palvelua tai metsäsuunnitelmaa
apuna päätöksenteossa.
• Varmista metsän tuottokyky oikea-aikaisella
metsänhoidolla ja hakkuilla.
• Seuraa kuvioittain metsän arvokasvuprosenttia ja
uudista metsä sopivalla hetkellä.
• Pidä kustannukset kurissa.
• Tee kannattavia investointeja.
Rakenna kannattavuutta 2/2
• Älä anna esimerkiksi uudistamiseen käytettyjen panosten valua hukkaan jättämällä taimikonhoitoa tekemättä.
• Tee harvennukset ajallaan.
• Ei kannata säästää vääristä paikoista, kuten paremmasta maanmuokkauksesta tai viljelykustannuksista.
• Verovähennyskelpoisuudesta huolimatta kaikkia laitteita ja välineitä ei kannata hankkia omaksi.
• Huolehdi metsätalouden kirjanpidosta ja seuraa taloutta.
Tarkkaile arvokasvuprosenttia
• Uudista metsä, kun kuvion puuston ja maan
arvokasvuprosentti alittaa oman korkovaatimuksesi tai kun
vaihtoehtoilla sijoituksilla, esim. korkotalletuksella saadaan
parempi tuotto.
0
1
2
3
4
5
6
65 70 75 80 85 90 95 100 105 110 115 120
%
Puuston ikä, v
Männikön arvokasvuprosentti, VT Etelä-Suomi
Korkovaatimus 2,5 % Arvokasvuprosentti
Arvokasvu kuvio 8
• Puuston kasvu 4.4 m3/ha/v
• Käytännössä puolet tukkia ja puolet kuitua, joten
› Arvokasvu, tukki 56 € x 2,2 m3 = 123 €/v
› Arvokasvu, kuitu 15 € x 2,2 m3 = 33 €/v
• Suhteellinen arvokasvu
156 €
5073 € + 230 €
puuston nykyarvo maapohjan arvo
x 100 = 2,9 %
arvokasvu %
Riskien hallinta
Metsätalouden riskit
• Luonnontuhot
› Myrsky- , lumi- ym. tuhot
› Hirvituhot
› Juurikääpä
• Markkina- ja politiikkariskit
› Puumarkkinoita on vaikea ennustaa pitkällä aikavälillä.
› Millaista puuta tarvitaan 20 tai 60 vuoden kuluttua?
› Miten metsien käyttöä säädellään tulevaisuudessa?
Riskinhallinta
• Suunnitelmallinen metsätalous
› Työt toteutetaan ajallaan ja käytetään suositeltuja
menetelmiä.
› Vähentää tuhoriskiä koko kasvatusketjussa.
• Eri kasvatusstrategioiden käyttö
› Hajauttaa riskejä, jotka aiheutuvat
puumarkkinoiden ennakoimattomuudesta ja
luonnontuhoista.
Metsävakuutukset
• Vakuutukset ovat olennainen osa riskien hallintaa.
• Valtion korvausten kattavuus on niukka.
• Vakuutuksia on monenlaisia, korvattavissa asioissa
ja turvan laajuudessa eroja.
• Metsävakuutus kannattaa kilpailuttaa.
Puukauppa
Kuka voi tehdä puukaupan?
• Kiinteistön omistaja
› Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien kirjallinen
suostumus tai valtakirja.
• Kiinteistön hallintaoikeuden haltija.
• Joku muu, omistajan tai hallintaoikeudenhaltijan
antamalla valtakirjalla.
Puukaupan sanastoa
• Tukki
› Rungon järein osa, jota käytetään pääasiassa sahatavaran valmistukseen.
• Kuitu
› Pieniläpimittaiset rungot ja tukkirunkojen latvaosat
› Käytetään pääasiassa sellu- ja paperiteollisuuden raaka-aineena.
• Energiapuu
› Energiapuu tarkoittaa latvusmassaa, harvennushakkuiden energiapuuta, tyveyksiä/lumppeja ja kantoja.
› Käytetään energian tuotantoon.
Puukaupan sanastoa
• Kantohinta
› Pystykaupassa maksettava puun hinta, joka sisältää
raaka-aineen käyttöarvon ja laatuominaisuudet
› Puunostaja vastaa hakkuun sekä metsäkuljetuksen
kustannuksista.
• Hankintahinta
› Puutavaran hinta, joka sisältää puun arvon sekä
puutavaran hakkuun ja lähikuljetuksen hinnan eli
metsänomistaja vastaa puunkorjuun kustannuksista
tien varteen.
Kauppatavat
• Pystykauppa
› Myyjä luovuttaa ostajalle hakkuuoikeuden tietylle
alueelle, tietyksi ajaksi.
• Hankintakauppa
› Myyjä luovuttaa puut valmiiksi tehtyinä tien varressa.
› Kauppasopimus kannattaa tehdä ennen hakkuuta.
Kauppatavat
• Käteiskauppa
› Myyjä myy valmiiksi tekemänsä puut tien varressa.
• Toimituskauppa
› Myyjä toimittaa puut tehtaalle saakka.
› Yksi hankintakaupan muodoista.
Onko sopiva aika tehdä puukauppa?
• Metsänhoidollinen tila
• Taloudelliset asiat
• Muut arvot
› METSO, virkistys, sienestys, marjastus,
metsästys...
• Harvennushakkuiden ajankohdan ajan määrittää
metsän tarve.
• Uudistushakkuissa voi myös huomioida
puumarkkinatilanteen.
Puun hintaan vaikuttavat
• Hakkuualueen raivaus
ennakkoon
• Puuston järeys
• Hakkuutapa
• Puulajisuhteet puutavaralajit
• Leimikon koko
› kuvion koko
› kuvioiden määrä
› hakattavan puun määrä
• Maasto
• Korjuun ajankohta
• Tiestön laatu
• Varastopaikka
• Metsäkuljetusmatka
• Tehdaskuljetusmatka
Puukauppa oikeudellisena
tapahtumana
• Irtaimen omaisuuden myymistä tai ostamista.
• Puukauppasopimus tehdään aina kirjallisena.
Vastuut
• Myyjä vastaa
› Kaupan kohde ei kuulu sivulliselle.
› Kaupan ehdot toteutuvat.
› Hankintakauppa
› Toimitusaika ja sovittu laatu, mitta ja määrä sekä paikka.
• Ostaja vastaa
› Kauppahinnan ja korjuun suorittamisesta sovitulla tavalla.
› Korjuuseen liittyvien lakien noudattamisesta.
Puukaupan kulku 1/2
1. Sopivan ajankohdan valinta
2. Hakkuualueen rajaus
3. Metsänkäyttöilmoitus 10 päivää ennen hakkuita
4. Myyntitarjousten pyytäminen kaikilta ostajilta
5. Saatujen tarjousten vertailu
6. Kauppakirjaan perehtyminen
Kauppakirjan lisäehdot
• Lisäehtoihin kirjatut asiat sitovat ostajaa.
• Lisäehtoihin tulee kirjata kaikki erityispiirteet, mm.
› Korjuuaika ( kesä / talvi )
› Luontoarvot
› Teiden käyttö
› Korjuun aloittamisesta ilmoittaminen.
› Menettely ostajalle kelpaamattomien puutavaralajien
osalta ja niiden korjuun hinta.
Puukaupan kulku 2/2
7. Kauppakirjan sopimuskohtien tarkistaminen ennen
allekirjoitusta.
8. Korjuun ja mittauksen valvonta.
9. Mittaustodistuksen hyväksyminen ja loppumaksu.
10.Mahdollisten arvonlisäverojen tilitys ja veron
tasaus.
11.Hakkuuseen liittyvien metsälain vaatimien
jälkitöiden hoitaminen.
Mittausmenetelmät
• Konemittaus pystykauppa
• Tienvarsimittaus hankintakauppa
• Kuitupuu mitataan pinoissa, tukit yksitellen
• Tehdasmittaus hankintakauppa
• Puutavaran mittausta säätelee Laki puutavaran
mittauksesta.
Metsäteollisuusyritysten, metsäpalveluyritysten
ja metsähoitoyhdistysten palvelut puukaupassa
• Metsäalan toimijoilta saa monenlaista apua puukauppaan.
• Puukaupasta osan tai vaikka kaikki voi valtuuttaa jonkun
muun tehtäväksi.
• Palvelujen hinnoissa ja laajuudessa eroja, vertailu
kannattaa!
Metsänomistajan verotus
Mitä veroja ja milloin?
• Luovutusvoittovero
› Luovuttaessa metsästä
› Ei aina lähisukulais-
kaupoissa
• Varainsiirtovero
› Ostettaessa metsää
• Perintö- ja lahjavero
› Kuoleman jälkeen tai
lahjan saatua
• Tulovero
› Metsätyöstä verovuonna
• Pääomatulovero
› Metsän verotettavasta
tulosta verovuonna
• Arvonlisävero
› Vuosittain saaduista
alv:stä
Verovelvollinen
• Yksityinen ihminen
• Aviopari
• Kuolinpesä
• Yhtymä verotuksen laskennallinen yksikkö, jossa
verotus päättyy yksilöön.
• Yhteismetsä, yritys tai yhteisö
• Sama henkilö voi kuulua moneen veroyksikköön.
Parhaat veroneuvot
• Vero.fi
› Pitää vain jaksaa lukea koko teksti.
› Ajantasaisin tieto.
› Veroilmoituksen täyttö verkossa.
• Metsäkeskus.fi
› Yksinkertaistettua perustietoa.
• Veronmaksajat.fi
› Veroneuvontaa ammattitaidolla, osa maksusta.
• Metsälehden Metsäverokirja
Pääomatuloverotus
Pääomatulovero
• Pääomatulolajien verokanta 30 %
• Yli 30 000 €:n pääomatulo 34 %
› Maksetaan pääomatulojen ja -menojen erotuksesta
• Lopullisessa verotuksessa kaikki pääomatulolajit
yhdistetään.
› Esimerkkinä vuokrat, puunmyyntitulot, korkotulot, maa-ainesten
myynti.
› Tulo- ja menolajit voivat olla eri lähteistä.
Pääomatuloverotus
• Muistiinpanovelvollisuus
• Kassaperiaate tuloissa ja menoissa
• Poistot pitkäkestoisissa hankinnoissa
• Metsätalouden menot ovat vähennyskelpoisia.
• Verovuonna voi olla ainoastaan menoja.
Muistiinpanot ja vähennyskelpoiset kulut
Muistiinpanovelvollisuus
• Kuitit ja muistiinpanot säilytetään kuusi vuotta.
› Veroilmoitusvuosi + 5 seuraavaa vuotta
› Ei kirjanpitovelvollisuutta.
• Kassaperiaate
› Kirjataan aikajärjestyksessä.
› Kuitit numeroidaan juoksevasti.
› Ei liitetä veroilmoitukseen.
› Tarvittaessa selvitys muistiinpanoihin.
Metsätalouden tulot
• Pystykauppa
• Hankintakauppa
• Joulukuusen myynti
• Polttopuiden myynti
• Omaan käyttöön otetun puutavaran tulo.
› Polttopuuta saa ottaa verovapaasti.
• Kemera-tuki
• Huom! Linkkimastojen, tuulivoimaloiden ym.
vuokratulo maatalouden tuloa.
Metsätalouden menot
• Kaikki metsätalouteen kohdistuva
› Yksityistalous erotettava metsätaloudesta.
› Esimerkiksi: raivaussaha, metsäkurssi, näppylä-
hanskat, kuusen taimet, atk-kulut, ammattilehdet
neuvontapalvelu, MYEL-maksu, sahapolttoaine…
• Matkakustannukset 0,24 €/km autolla (2016)
› Muut kulkuneuvot tositteen mukaan
• Poistot: tiet, ojat, metsätalouden rakennukset,
koneet, sillat
Kuitittomat menot
• Julkisen liikenteen kuukausilippu
• Atk-kulut
• Päiväraha koulutuspäiviltä
• Työhuonevähennys
• Puhelinkulut
• Suhteuta menot oman toimintasi laajuuteen.
Selvitykset muistiinpanoissa
• Kirjaa tarpeelliset hankinnat muistiinpanoihin
liitteeksi tuoreeltaan.
• Kerro, mikä metsätaloudentarve hankinnalla oli nyt
ja seuraavina vuosina.
• Selviteltävää on
› maastomönkijässä ja moottorikelkassa,
› eksoottisemmissa metsämatkoissa,
› uudessa tiessä ja vajassa,
› muu mikä tahansa, joka on hyvä olla muistissa.
Metsävähennys
Metsävähennys
• Koskee 1.1.1993 jälkeen vastikkeellisesti hankittuja
tiloja.
• Tilan hankintamenot lasketaan yhteen,
metsävähennyspohja on 60 % tuosta.
• Vapaaehtoinen, pienentää maksettavan veron määrän.
• Voidaan hyödyntää vain niinä vuosina, kun
metsätaloudesta on tuloja.
• Puukauppatulosta vähintään 1 500€, enintään 60 %
› Minimi puukauppatulo vuodessa 2 500€
• Vähentämisellä ei määräaikaa.
Menovaraus
Menovaraus
• Puukauppa tai vakuutuskorvauksesta tehtävä varaus.
• Laskennallinen muistiinpanoissa
• Siirretään veronmaksua tulevaisuuteen.
• Varaudutaan tuleviin vuosiin, jolloin on pelkkiä
menoja.
• Puukaupasta 15% neljäksi vuodeksi (P-S 6 v)
Matkakustannukset
Matkakustannukset
• Metsänhoitoon ja –talouteen kohdistuvilta matkoilta
0,24 €/km (2016).
• Bussi-, juna tai muut liput kuitin mukaan.
• Metsätalouden matkoja ovat esimerkiksi
kurssimatka, sahan huolto, tarkastusmatka myrskyn
jälkeen, taimikonhoito, metsänviljely…
• Metsätalouden matkoja eivät ole: polttopuiden
haku, joulukuusen nouto ja yleistepastelu
suppilovahveroaikaan.
Poistot
Poistot
• Poistoina käsitellään isot investoinnit, joiden vaikutus yli 3
vuotta tai hankintahinta yli 200 euroa.
• Poistoissa vähennetään vuosittain tietty prosentti
hankintahinnasta.
• Koneet ja laitteet
• Ojat ja tiet
• Rakennukset
• Kesämökki, sauna, polttopuuvarasto ovat yksityistalouden
rakennuksia, eivät metsätaloutta.
Arvonlisäverotus
Arvonlisäverotus
• Metsänomistajaa kohdellaan arvonlisäveron suhteen samoin kuin yrittäjiä.
› Kun metsänomistaja ostaa esim. moottorisahan, hän maksaa myyjälle arvonlisäveron.
› Kun metsänomistaja myy puuta, puunostaja maksaa metsänomistajalle arvonlisäveron.
• Vuoden lopussa ostojen ja myyntien alv lasketaan.
› Metsänomistaja tilittää alv:a Verohallinnolle tai hän saa palautuksena ostojensa arvonlisäverot.
• Alv on ”läpikulkuerä”.
• Kannattaa liittyä oma-aloitteisesti alv-velvolliseksi.
• Pakollinen alv-velvollisuus, jos liikevaihto ylittää kerran 10 000 euroa.
Arvonlisävero muistiinpanoissa
• Arvonlisäveron verokanta 24, 14 tai 10%.
› Alv:n määrä löytyy kuitista.
• Merkitse alv eriteltynä muistiinpanoihin.
• Vähennä myytien alv summasta ostojen alv.
• Poistojen (ojat, tiet ym. isot hankinnat) alv
ilmoitetaan sinä vuonna jolloin lasku on maksettu.
• Tarkista myyjän alv-velvollisuus.
Yhteenveto
Illan tärkeimmät
• Selvitä omat tavoitteesi, ne auttavat päätöksenteossa.
• Etsi sinulle sopivat keinot metsätalouden riskinhallintaan.
• Puukaupassa tärkeää on muukin kuin yksikköhinta.
• Metsäverotuksessa kaikki lähtee muistiinpanoista.
Kiitos • ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus