ETNA202Menetelmäopinnot II

Luento 6.20.2. 2014

Diat: Kirsi-Maria Hytönen, Jukka Jouhki, Arja Turunen ja Minna Mäkinen

Luennot

• 3.2. Aloituspaketti / arkistojärjestelmä / Tutkimusetiikka• 6.2. Harjoitustehtävän ohjeet / Muistitietotutkimus

Kotitehtävä• 10.2. Kotitehtävän purku / Muistitietotutkimus loppuun• 13.2. Vierailu: Keski-Suomen museon arkisto (Vapaudenk. 28)• 17.2. Visuaalinen kulttuuri. Kotitehtävä.• 20.2. Kotitehtävän purku Verkkoetnografia ja sähköiset

aineistot• 24.2. Lukutapoja ja näkökulmia arkistoaineistoihin• 27.2. Lukutapoja edelleen. Kurssin koonti ja valmistautumista

arkistomatkaan

Harjoitustehtävä

• Tavoite on tutustua erilaisiin tapoihin käyttää tekstuaalista, visuaalista tai verkkoaineistoja, hahmottaa lukutapoja ja tutkimuseettisiä kysymyksiä.

• Tehtävänä on lukea tekstejä ja kirjoittaa niiden pohjalta 4 sivun mittainen (riviväli 1,5, fontti 12) essee. Ks. esseen ohjeen Helan nettisivuilta.

• Palautus 21.3.2014 mennessä kurssin opettajalle sähköpostilla.

• Ks. ohjeet kurssin tukisivulta http://etna202jy2014.wordpress.com/2014/02/06/kurssin-harjoitustehtava/

Lue Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston sivuilta tutkimusetiikasta. Lue teksti, selaa linkkejä ja pohdi lukemaasi kurssilla käsiteltyjen aiheiden yhteydessä. http://www.fsd.uta.fi/fi/laki_ja_etiikka/etiikka_lait.html (Luettu 5.2.2014.) Valitse alla luetelluista artikkeleista kaksi erilaista. Lue ne ja pohdi lukiessasi muun muassa:• Mikä on artikkelissa esitetty tutkimuskysymys?• Millaisella aineistolla kysymykseen pyritään vastaamaan?

Millainen muu aineisto voisi tulla kyseeseen ja miten tutkimusasetelma muuttuisi silloin?

• Millaisia eettisiä näkökulmia tuodaan esiin?• Millaisia näkökulmia ja lukutapoja aineistoon suunnataan?• Millainen vastaus/vastauksia tutkimuskysymykseen saadaan?• Millaisia kysymyksiä artikkeli herättää sinussa?• Mitä pidit artikkelista?

Teoksessa Kansanrunousarkisto, lukijat ja tulkinnat. Toimittanut Tuulikki Kurki. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2004.

Fingerroos, Outi: Sisällissodan arkistoidut muistot ja tulkinnan mahdollisuus. Koski, Kaarina: Monitulkintaisen aineiston ongelmia. Huomioita uskomustarinoiden

luokittelusta. Latvala, Pauliina: Kerrotun ja kertomatta jätetyn jäljillä. Suvun suuri kertomus -keruu ja

tutkimusprosessin vaiheet. Olsson, Pia: Vain lehtohuorat viheltävät. Siveys tyttöjen kasvatuksessa. Teoksessa Sukupuolen

kohtaaminen etnologiassa. Toimittaneet Pia Olsson ja Terhi Willman. Ethnos ry 2007. Hänninen, Vilma ja Timonen, Senni: ”Huoli” ja ”masennus”. Kärsimyksiä ennen ja nyt. Teoksessa

Arki satuttaa. Kärsimyksiä suomalaisessa nykypäivässä. Toimittaneet Marja-Liisa Honkasalo, Terhi Utriainen ja Anna Leppo. Vastapaino 2004.

Helsti, Hilkka: ”Rakkaat omaiset” Heikkilän sisarusten kirjeet ja perhestrategiat 1901–1919. Teoksessa Modernisaatio ja kansan kokemus Suomessa 1860–1960. Toimittaneet Hilkka Helsti, Laura Stark ja Saara Tuomaala.

Teoksessa Tekstien rajoilla. Monitieteisiä näkökulmia kirjoitettuihin aineistoihin. Toimittaneet Sami Lakomäki, Pauliina Latvala ja Kirsi Laurén. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2011.

Sorainen, Antu: Laki, sukupuoli ja seksuaalisuus. Oikeudelliset tekstit queer-tutkimuksen lähdemateriaalina.

Saarikoski, Helena: Menneisyyden ruumiinkokemusten tutkiminen kirjoitetuissa aineistoissa.Teoksessa Polkuja etnologian menetelmiin. Toimittaneet Pirjo Korkiakangas, Pia Olsson ja Helena Ruotsala. Ethnos ry 2005.

Sinisalo, Hannu: Kuva tutkimuksen välineenä ja kohteena. Räsänen, Riitta: Piika ei oo ihminen eikä ihra voita – sukupuoli ja omakohtainen näkökulmina

kyselyaineiston tulkinnassa. Haverinen, Anna: Trobriand-saarilta internetiin – antropologisen kenttätyön haasteita virtuaalisessa

ympäristössä. J@rgonia vol 7 (2009). Online: < http://research.jyu.fi/jargonia/artikkelit/jargonia16_haverinen.pdf> (luettu 5.2.2014).

Media-antropologien kysymyksiä1. Kuinka massamedia ilmaisee ja muokkaa

kulttuurisia arvoja yhteiskunnassa?2. Mikä on massamedian merkitys sosiaalisten

suhteiden ja kulttuuristen identiteettien muotoutumisessa?

3. Kuinka massamedia vaikuttaa paikan ja ajan kokemiseen?

4. Mikä rooli massamedialla on yhteisöjen rakentamisessa/uusintamisessa sekä sosioekonomisessa ja kulttuurisessa muutoksessa?

Ihmisiä?

• Mitä media palvelee?

Yksilöä?

Hallitsevaa eliittiä?

Kuluttajaa?

Yhteiskuntaa?

Muutosta?

Vakautta?

Kulttuuria?

Tietoa?

Kasvua?Taloutta?

Pakoa?

Eristäytymistä? Harhautusta?

Ykseyttä?

Diversiteettiä?

Digitaalinen kulttuuri

• “The habits, customs and patterns of behavior that emerge from the process of digital communication”

• Tutkimuksessa digitaalista kulttuuria lähestytään usein:– Teknologiana– Organisaatiotasolla– Talousjärjestelmänä– Sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä

Virtuaaliantropologin kysymyksiä

• Kuinka ihmisten käyttäytyminen, tarpeet ja halut toteutuvat Internetissä?

• Kuinka ihminen ymmärtää itsensä ja toisensa virtuaalisessa ympäristössä?

• Onko Internet uusi ympäristö vai vain vanhojen normien ja tapojen representaatio?

• Voidaanko puhua kyberkansalaisuudesta? Onko Internet primääri viestintäkanava ja tietolähde?

ETNA103 11

• Kuinka intressiryhmät muodostuvat kun Internet ylittää paikallisuuden sekä etniset ja sosiaaliset rajat? Kuinka uudet rajat ja normit muodostuvat?

• Netti on vallankumouksellinen ilmiö, mutta kuinka se näkyy ihmisyydessä ja vaikkapa politiikassa?

• Virtuaali-ilmiöitä on tutkittu, mutta niitä ei ole tulkittu suuremmassa virtuaalisen maailman merkityksien kontekstissa – mitä tämä kaikki merkitsee?

18.4.2012

Kuinka etnologi voi tutkia digitaalisia aineistoja?

• Kyberavaruuden kulttuurinen merkitys• Uudet kulttuuriset ilmiöt Internetissä• Teknologia, työ, vapaa-aika, leikki• Muutos, vastustus• Osallistuva havainnointi, haastattelut• Laadulliset menetelmät

• Tutkimuskohteena verkossa tapahtuva vuorovaikutus– menetelminä havainnointi, haastattelut,

tekstintutkimukselliset menetelmät – kokonaan verkossa tai perinteiseen etnografiaan

yhdistäen

Millaisia aineistoja verkosta voi löytää?

• Mikä voisi olla virtuaaliantropologin ”kenttä”?KeskustelupalstatBlogitPeliyhteisötSovelluksetDeittipalstatUutissivustot (myös satiiriset)…

Verkkoetnografian haasteita

• Aineiston heterogeenisyys ja analyysi?• Tutkijan rooli ja osallistuminen

verkkoyhteisöissä?• Miten hallitaan laajat aineistokokonaisuudet?• Eettiset ongelmat: onko verkko yksityinen vai

julkinen tila? Miten tutkittavia pitää informoida tutkimuksesta? Ks. esim. mitä Anna Haverinen kirjoittaa.

Tutkimusetiikka• ”Se on verkossa, se on siis julkista?”• Missä menevät yksityisen ja julkisen rajat?• Miten tutkittavat ihmiset hahmottavat

yksityisen ja julkisen rajan?• Onko kaikelle internetissä olevalle tiedolle

lupa asianomaisilta ihmisiltä?• Osaavatko tutkittavat ihmiset käyttää salaus-

asetuksia?• Kirjesalaisuus internetissä?

Tutkimusesimerkkejä:

• Anna Haverinen: kuolemaan ja suruun liittyvät rituaalit virtuaalitiloissa

• Anne Holappa: Nettideittailu ja ruumiillisuus• Sari Östman: elämäjulkaiseminen, ks. esim. Elore

2/2008• Riikka Turtiainen: mediaurheilu• Turun yo, digitaalinen kulttuuri: professori Jaakko

Suominen ja monta hyvää tutkijaa (em. lisäksi). Ks. esim. Sosiaalisen median lyhyt historia

• Jukka Jouhki: esim. nettipokeri; kännykän käyttö Intiassa

• Heli Niskanen: naisten vauvakuumeilusta kertovat verkkopäiväkirjat (ks. esim. Ethnologia Scandinavica 2009)

Vuorovaikutus internetissä• Internetissä myös tutkija on tutkittaville

ihmisille läsnä vain verkkopersoonana• Kuinka esiintyä netissä tutkijana?– Omana itsenään? Nimimerkillä? Millaisella

nimimerkillä? Keksityllä identiteetillä?– Vrt. perinteinen etnografia: tutkijan ulkonäkö ja

ulkoasu sekä (suulliseen ja ruumiilliseen ilmaisuun perustuvat) vuorovaikutustaidot

– Millaista visuaalista tietoa tutkija itsestään antaa? – Millaista kirjoitettua kieltä tutkija käyttää?

Mitä tietoja tutkijasta on saatavilla?

• Suositeltavaa laatia nettisivu tutkimusprojektista, jossa tutkimusta, sen tavoitteita ja tehtäviä esitellään lähemmin – myös tutkimustulokset julki

• Keskustelumahdollisuus projektin sivuilla?• Mitä tietoa tutkijasta löytyy pikaisella google-

haulla?• Entä jos mitään tietoa ei löydy?

Vuorovaikutus internetissä• Haastateltavien aitouden todentaminen?• Tulisiko haastateltavat tavata myös ”livenä”?• Osallistujien anonyymiyden aste?• Yksi ihminen voi osallistua verkkokeskusteluun monen

nimimerkin kautta

• Mitä tutkija haluaa tutkia:– Aitoja merkityksiä?– Diskursseja?– Todellisten ihmisten todellisia mielipiteitä vai online-

ihmisten online-mielipiteitä?

Osallistuva havainnointi online• Esim. keskustelupalsta: Participant-observer –

participant-experincer: muita osallistujia ei voi havainnoida, mutta tutkija voi kokea, millaista on osallistua ryhmään

• Avoin osallistuminen tutkijana – tutkijan roolin salaaminen – sivustaseuraajan rooli?

• Roolit voivat vaihdella tutkimuksen edetessä• Mikä on tutkijan valitseman roolin/osallisuuden

merkitys tiedon saamiselle? • Onko ryhmässä sallittua olla vain seuraajana? (Sallitut

käyttäytymiskoodit ryhmässä?)

Verkkoetnografiaa

• Post-moderni antropologia: Mikä on kenttä? Mikä on tutkijan rooli? Mikä on tiedon luonne? Miten tietoa saadaan?

• Refleksiivisyys: tutkimusprosessin aukikirjoittaminen, tutkijan ja tutkimuksen läpinäkyvyys– Tutkimusasetelman tausta– Oma tausta– Tutkimuksentekoa koskevat valinnat– Kuinka loppupäätelmiin on päädytty

YhteenvetoaYksinkertainen jaottelu:

– Perinteinen etnografia – verkkoetnografia

Moniulotteisempi jaottelu:• Internet-aineistot voi ”elävän elämän” virtuaalisen version

lisäksi nähdä jatkeena monille aiemmin käytetyille aineistoille tai niiden yhdistelmänä: erilaiset tekstit, visuaaliset aineistot, muistitietoaineistot, media-aineistot

• Tutkimuksen lähestymistapana ja -menetelmänä voi hyödyntää seuraavia tutkimussuuntauksia: mediatutkimus, mediaetnografia, media-antropologia, tekstin tutkimus, visuaalisen viestinnän tutkimus, muistitietoaineiston tutkimus

• Verkko-etnografia ei perustu kasvokkaiseen vuorovaikutukseen – tutkijan tulee hallita tekstien ja visuaalisten aineistojen analyysitaitoja sekä verkkoympäristölle ominaiset interaktiivisuuden muodot

• Tutkija on tutkittaville ihmisille itse läsnä vain tekstuaalisten ja visuaalisten viestintämuotojen ja representaatioiden kautta

• Yksityisen ja julkisen jako on internetissä toisenlainen, vaatii tutkijalta perehtyneisyyttä asiaan!– Tutkimusasetelma: milloin tarvitaan tutkimuslupa, milloin

tieto on julkista?– Tulosten raportointi: miten huolehtia tutkittavien

anonyymiyden säilymisestä

Seuraava kerta

• Aiheena ensi viikolla lukutavat ja –menetelmät.