Embed Size (px)
Citation preview
pohjoismaat ja baltia taloUDEN tUNNUslUkUjaHelsinki 18. huhtikuuta 2015
2 2015_04 Pohjola ja Baltia tunnuslukuja | 18. huhtikuuta 2015 | Lindholm A. M.
sisältö1. Yleiset lähtötiedot
2. Bruttokansantuote
3. Kansantalouden tila
4. Talouskasvu, vuositasolla
5. Työvoiman hinta
6. Verotus
7. Ulkomaankauppa
Kaikki lukemat ovat v. 2014 lukemia ellei erikseen ole toisin ilmoitettu.
3 2015_04 Pohjola ja Baltia tunnuslukuja | 18. huhtikuuta 2015 | Lindholm A. M.
NORSWE
FIN
DK
EST
LV
LT
Pohjoismaat ja Baltia on 30,8 % EU:n kokonaispinta-alasta, mutta väestömäärä on vain 9,7 % EU:n väestöstä
Pinta-ala km2 Väestö milj. Valtiomuoto Valuutta
SWE 450295 9,6 monarkia SEK
NOR 323802 5,1 monarkia NOK
DEN 43094 5,6 monarkia DKK
FIN 338424 5,5 tasavalta EUR
EST 45227 1,3 tasavalta EUR
LAT 64559 2,0 tasavalta EUR
LIT 65300 2,9 tasavalta EUR
EURO 28 4324782 507,4 - -Lähde: Wikipedia
YlEisEt lähtötiEDot
4 2015_04 Pohjola ja Baltia tunnuslukuja | 18. huhtikuuta 2015 | Lindholm A. M.
NORSWE
FIN
DK
EST
LV
LT
Pohjoismaat ja Baltia tuottavat 9,7 % EU:n bruttokansatuotteesta. Ostovoima per kansalainen on Pohjoismaissa vahvempi ja Baltian maissa heikompi kuin EU:ssa keskimäärin.
BKT milj. € BKT %, EU28 BKT (PPP) € BKT (PPP) , EU28
SWE 429,468 3,2 % 33700 127 %
NOR1 377,224 2,7 % 49600 186 %
DEN 256,938 1,9 % 33100 124 %
FIN 204,015 1,5 % 30100 113 %
EST 19,526 0,1 % 19500 73 %
LAT 24,058 0,2 % 17000 64 %
LIT 36,288 0,3 % 19400 73 %
EURO 28 13920,541 100,0 % 26600 100 %1) Norja ei kuulu EU:hunLähde: Eurostat, BKT v. 2014, BKT (PPP) v. 2013
bRUttokaNsaNtUotE
5 2015_04 Pohjola ja Baltia tunnuslukuja | 18. huhtikuuta 2015 | Lindholm A. M.
NORSWE
FIN
DK
EST
LV
LT
Baltian talouskasvu on nopeaa ja Liettua on EU28 alueen kolmanneksi nopein kasvaja. Pohjoismaista Ruotsin ja Norjan kansantalous on kehittynyt suotuisasti.
Talouskasvu 2005-2014
Julkinen velka BKT % (2013)
Inflaatio %/v (2014)
Työttömyys % (2014)
SWE 16,9 % 38,6 % 0,2 % 7,9 %
NOR 13,9 % 30,3 % 2,1 % 3,7 %
DEN 3,8 % 45,0 % 0,3 % 6,2 %
FIN 7,3 % 56,0 % 1,2 % 9,1 %
EST 26,7 % 10,1 % 0,5 % 6,2 %
LAT 27,7 % 38,2 % 0,7 % 10,4 %
LIT 31,8 % 39,0 % 1,2 % 10,0 %
EURO 28 9,3 % 85,4 % 0,6 % 9,8 %Lähde: Eurostat
kaNsaNtaloUDEN tila
6 2015_04 Pohjola ja Baltia tunnuslukuja | 18. huhtikuuta 2015 | Lindholm A. M.
NORSWE
FIN
DK
EST
LV
LT
Baltiassa suhdanneheilahtelut ovat olleet isoja. Suomella on ollut viime vuosina talouskasvun käynnistysongelmia, vaikka julkinen velanotto on ollut nopeaa.
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
SWE -0,6 -5,2 6,0 2,7 -0,3 1,3 2,1
NOR 0,4 -1,6 0,6 1,0 2,7 0,7 2,2
DEN -0,7 -5,1 1,6 1,2 -0,7 -0,5 1,1
FIN 0,7 -8,3 3,0 2,6 -1,4 -1,3 -0,1
EST -5,3 -14,7 2,5 8,3 4,7 1,6 2,1
LAT -3,2 -14,2 -2,9 5,0 4,8 4,2 2,4
LIT 2,6 -14,8 1,6 6,1 3,8 3,3 2,9
EURO 28 0,5 -4,4 2,1 1,7 -0,5 0,0 1,3 Lähde: Eurostat
taloUskasvU, vUositasolla
7 2015_04 Pohjola ja Baltia tunnuslukuja | 18. huhtikuuta 2015 | Lindholm A. M.
NORSWE
FIN
DK
EST
LV
LT
Työvoiman kokonaishinta Pohjoismaissa on merkittävästi kalliimpi kuin Baltian maissa. Baltian maissa palkat kehittyvät nopeasti mm. tuottavuuden nousun takia.
Työvoiman kokonais-kustannus (per tunti)
Muiden kuin palkka-menojen osuus %
Muutos vrt ed. vuoteen
SWE 37,40 € 31,6 % -2,2 %
NOR 54,00 € 18,1 % -4,2 %
DEN 40,30 € 13,1 % 0,9 %
FIN 32,30 € 22,2 % 1,3 %
EST 9,80 € 26,3 % 6,6 %
LAT 6,60 € 20,2 % 6,0 %
LIT 6,50 € 28,0 % 3,5 %
EURO 28 24,60 € 24,4 % 1,4 %Lähde: Eurostat 2014
tYövoimaN hiNta
8 2015_04 Pohjola ja Baltia tunnuslukuja | 18. huhtikuuta 2015 | Lindholm A. M.
NORSWE
FIN
DK
EST
LV
LT
Verotustiedot EI ole suoraan vertailukelpoisia erilaisten poikkeamien ja verotuksen rakenteen erilaisuuden takia
Yleinen alv taso
Suurin palkkatulon verotus %
Yritysvero (varat nostetaan
kassasta ulos)
Verojen suhde % BKT
SWE1 25 % 55,56 % 22,0 % 45,8 %
NOR 25 % 47,2 % 27,0 % 43,6 %
DEN2 25 % 45,0 % 24,5 % 49,0 %
FIN 24 % 53,0 % 20,0 % 43,6 %
EST3 20 % 20,0 % 20,0 % 32,3 %
LAT 21 % 23,0 % 15,0 % 30,4 %
LIT 21 % 42,0 % 15,0 % 20,9 %1) Ruotsi harkitsee yritysverotuksen pudottamista 16,5 % tasolle2) Tanska laskee yritysveroa v. 2015 tasolle 23,5 % ja v. 2016 tasolle 22 %3) Virossa yritysvero on 0 % jos varoja ei nosteta yrityksestä ulos (käytetään esim. investointeihin)
vERotUs
9 2015_04 Pohjola ja Baltia tunnuslukuja | 18. huhtikuuta 2015 | Lindholm A. M.
NORSWE
FIN
DK
EST
LV
LT
Baltian maiden kauppatasessa palvelusektori on ylijäämäinen ja tavarasektori alijäämäinen. Norjan vahvaa kauppatasetta selittää pääosin energiakauppa.
Vienti tavarat v. 2013 milj USD
Tuonti tavarat v. 2013 milj USD
Vienti palvelut v. 2013 milj USD
Tuonti palvelut v. 2013 milj USD
SWE 167 497 158 372 74 975 57 437
NOR 153 254 90 063 37 597 42 794
DEN 111 297 97 215 69 481 59 829
FIN 74 154 77 249 29 878 28 606
EST 16 294 18 154 5 720 4 268
LAT 14 511 17 628 4 828 2 687
LIT 32 575 35 189 7 028 5 170Lähde WTOTilastoitu palveluiden määrä ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Tavaroiden valmistukseen liittyy usein huomattava määrä. palvelua, joka kirjautuu teollisuustuotannoksi.
UlkomaaNkaUppa
KIITOS MIELEN- KIINNOSTANNEMitä haluaisitte tehdä ja saavuttaa?
Ari [email protected] +358-40-5589799
fi.linkedin.com/in/arilindholm @BoulderD slideshare.net/Lindholm/
