kansi2001 27.8.2003 11:47 Page 1

2001

ISSN 1237-0584

POHJOISMAIDEN NEUVOSTO

SUOMEN VALTUUSKUNTA

TOIMINTAKERTOMUS

2001

POHJOISMAIDEN NEUVOSTO

SUOMEN VALTUUSKUNTA

TOIMINTAKERTOMUS

HELSINKI 2003

K 11/2003 vp

K 11/2003 vp

ISSN 1237-0584

EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2003

POHJOISMAIDEN NEUVOSTO

Suomen valtuuskunta

Eduskunnalle

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta antaa oheisen kerto-muksen neuvoston toiminnasta 2001. Kertomuksessa selostetaan 6.ylimääräistä istuntoa 26. kesäkuuta ja 53. istuntoa 29.–31. lokakuuta.Lisäksi esitetään katsaus neuvoston ja Suomen valtuuskunnan yleiseentoimintaan vuoden aikana.

Helsingissä 9. joulukuuta 2002

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puolesta

Outi Ojalapuheenjohtaja

Patrick Zilliacussihteeri

5

S I S Ä L L Y S

1 YHTEENVETO ............................... 7

2 NEUVOSTON ORGANISAATIO .... 92.1 Yleiskokous ................................... 92.2 Puheenjohtajisto ............................ 92.3 Valiokunnat ................................... 10

Pohjola-valiokunta ......................... 10Lähialuevaliokunta ........................ 10Eurooppa-valiokunta ..................... 10

2.4 Tarkastuskomitea........................... 102.5 Vaalikomitea .................................. 102.6 Valtuuskunnat ................................ 102.7 Puolueryhmät ................................ 112.8 Pääministerit .................................. 112.9 Yhteistyöministerit ......................... 112.10 Pohjoismainen yhteistyökomitea .. 11

3 SUOMEN VALTUUSKUNTA .......... 123.1 Jäsenet ............................................ 12

Valitut jäsenet ................................ 12Varajäsenet ..................................... 12Suomalaisjäsenet valiokunnittain .. 12

3.2 Toiminta ......................................... 133.3 Työvaliokunta ................................ 16

4 TEEMAKOKOUS ”KESTÄVÄPOHJOLA” ..................................... 17

5 YLIMÄÄRÄINEN ISTUNTO ........... 18

6 53. ISTUNTO ................................. 196.1 Yleistä ............................................ 19

Uusi pohjoismainen päiväjärjestys 196.2 Suomen valtuuskunta .................... 206.3. Pääministereiden selonteko .......... 20

Puolueryhmien puheenvuorot ...... 216.4. Ulko- ja puolustuspolitiikka .......... 21

Ulkopoliittinen selonteko ............. 21Puolustuspoliittinen selonteko ..... 22

6.5 Yleiskeskustelu .............................. 236.6 Kyselytunti ..................................... 23

7 PUHEENJOHTAJISTO ................... 25

7.1 Jäsenet ja kokoukset ..................... 257.2 Työryhmät ...................................... 267.3 Kansainvälinen yhteistyö .............. 26

Baltian yleiskokous ....................... 26Pohjolan ja Venäjän yhteistyö....... 27Konferenssi Petroskoissa .............. 27Kymmenes Itämeri-kokous ........... 27

8 POHJOLA-VALIOKUNTA .............. 288.1 Jäsenet ja kokoukset ..................... 288.2 Työryhmä ....................................... 288.3 53. istunnon valmistelu ja asiat ..... 28

Kulttuurirahasto ............................. 28Kielipolitiikka ................................ 28Kansalaisturva ................................ 29Nais- ja lapsikauppa ...................... 29Mediapolitiikka .............................. 29Pohjoismaiset tutkimuskentät ....... 29Liikkuminen vapaammaksi ........... 29Nordjobb laajemmaksi .................. 30Asunto- ja rakennuspolitiikka ....... 30

9 LÄHIALUEVALIOKUNTA .............. 319.1 Jäsenet ............................................ 319.2 Toiminta ......................................... 319.3 53. Istunnon asiat .......................... 31

Arktinen yhteistyö ......................... 31Lähialueyhteistyö ........................... 31

10 EUROOPPA-VALIOKUNTA........... 3310.1 Jäsenet ............................................ 3310.2 Painopistealueet ja työryhmät ....... 33

Työryhmiä ...................................... 3310.3 53. istunnon valmistelu ja asiat ..... 33

Kansalaisturva ................................ 33Muuttuvat työmarkkinat ................ 34Elinkeinopolitiikka ........................ 34Aluepolitiikka ................................ 35

11 TARKASTUSKOMITEA .................. 36

12 POHJOISMAIDEN NEUVOSTONPALKINNOT................................... 37

6

12.1 Kirjallisuuspalkinto ........................ 3712.2 Musiikkipalkinto ............................ 3712.3 Luonto- ja ympäristöpalkinto ........ 37

13 TIEDOTUS ..................................... 3913.1 Yleistä ............................................ 3913.2 Politiikan Pohjola .......................... 3913.3 Lehtimiesapurahat ......................... 39

LIITE 1 PN:n 6. ylimääräisessä istun-nossa ja 53. istunnossa hyväksymätsuositukset, lausunnot ja sisäiset

päätökset sekä puheenjohtajistonesitykset v. 2001 ..................................... 41

LIITE 2 Resolution adopted by the10th Baltic Sea ParliamentaryConference (BSPC), assembled inGreifswald, Germany, September3rd–4th, 2001 .......................................... 55

LIITE 3 Statement on the Developmentof Co-operation between the BalticAssembly and the Nordic Council ........ 59

Lyhenteet:

FS Frisinnad Samverkankesk Suomen Keskustakok Kansallinen Kokoomuslib Liberalerna på Ålandr Ruotsalainen Kansanpuoluesd Suomen Sosialidemokraattinen

Puoluekd Suomen Kristillisdemokraatitvas Vasemmistoliittovihr Vihreä LiittoÅC Åländsk CenterÅSD Ålands socialdemokrater

7

1YHTEENVETO

Pohjoismaiden neuvosto keskittyi vuonna2001 paljolti niin sanotun viisaiden raportin”Pohjola 2000 – Avoinna maailman tuulille”seurantaan. Raportti esiteltiin ja siitä keskus-teltiin neuvoston Reykjavikin istunnossasyksyllä 2000.

Istunnon jälkeen neuvoston puheenjoh-tajisto asetti työryhmän pohtimaan tulevanpohjoismaisen yhteistyön strategiaa. Työ-ryhmän tehtävänä oli keskustella yhdessäPohjoismaiden ministerineuvoston ja poh-joismaisten yhteistyöministereiden kanssaviisaiden raportin ehdotuksista ja laatia nii-den pohjalta ehdotukset neuvoston uudeksiorganisaatioksi sekä neuvoston ja pohjois-maisen yhteistyön uudeksi strategiaksi.

Työ jatkui läpi toimintavuoden aina Köö-penhaminassa loka-marraskuun vaihteessapidettyyn 53. istuntoon saakka, ja se perus-tui paitsi viisaiden paneelin raporttiin myösv. 2000 Reykjavikin istunnon raporttikes-kusteluun. Keskustelu osoitti neuvoston jä-senten olevan selvästi yksimielisiä siitä, ettävarsinkin neuvoston valiokuntarakennettatulisi muuttaa, jotta neuvosto voisi parantaayhteistyötään ja vuorovaikutustaan Pohjois-maiden ministerineuvoston ja kansallistenparlamenttien kanssa.

Tämän perusteella strategiatyöryhmäpäätti ehdottaa, että maantieteelliseen ja-koon perustuneet kolme valiokuntaa kor-vattaisiin viidellä, poliittisiin aihealueisiinperustuvalla valiokunnalla. Lisäksi työryh-mä hyväksyi yhteistyöministereiden kanssatulevalle pohjoismaiselle yhteistyölle viisistrategista painopistealuetta. Strategiatyö-ryhmän ja yhteistyöministereiden yhteistyöjohti raporttiin ”Uusi pohjoismainen päivä-järjestys”, jonka neuvosto hyväksyi Kööpen-haminan istunnossaan. Strategiaryhmäntyöskentelyä ja raporttia esitellään tarkem-min tuonnempana tässä toimintakertomuk-sessa.

Toinen keskeinen kysymys, jota neuvos-to käsitteli toimintavuoden aikana yhdessäministerineuvoston ja yhteistyöministerei-den kanssa, oli yhteispohjoismainen budjet-tiprosessi. Puheenjohtajiston budjettiryhmäja yhteistyöministerit keskustelivat paitsivarsinaisesta budjettityöskentelystä myösbudjettiprosessista aina budjetin suuntavii-vojen määrittelystä siihen, kun neuvostokäsittelee ministerineuvoston budjettiesityk-sen.

Keskustelun kimmokkeena oli toisaaltaneuvoston halu osallistua budjettiprosessiintavallista aikaisemmin, mikä antaisi entistäparemmat mahdollisuudet vaikuttaa eri sek-toreiden budjettikehyksiin. Toisaalta kes-kustelu perustui ministerineuvoston sihtee-ristön laatimaan budjettianalyysiin. Uuttabudjettiprosessia noudatetaan ensimmäisenkerran vuoden 2003 budjettivalmisteluissa, jase on omiaan parantamaan neuvoston mah-dollisuuksia vaikuttaa budjetin sisältöön.

Pohjoismaisen yhteistyön tulevan strate-gian, neuvoston valiokuntarakenteen jabudjettiprosessin suunnittelun lisäksi neu-vosto kehitti vuonna 2001 edellisvuosientapaan kansainvälistä toimintaansa ja kan-sainvälisiä yhteyksiään. Pääpaino oli Pohjo-lan lähialueiden kanssa tehtävässä yhteis-työssä.

Pohjoista ulottuvuutta sekä konfliktienehkäisyä ja siviilikriisinhallintaa käsitelleettyöryhmät jättivät raporttinsa, ja ne esiteltiinistunnossa. Siviilikriisinhallintaa käsitellytraportti johti neuvoston suositukseen, jossaPohjoismaiden hallituksia kehotetaan kehit-tämään ja tiivistämään maiden välistä yhteis-työtä tällä alalla. Pohjoista ulottuvuutta käsi-tellyt raportti taas pohjusti istunnossa käytyäkeskustelua, ja aiheeseen liittyvä työskente-ly jatkuu muun muassa yhteistyössä Venäjänvaltionduuman ja liittoneuvoston sekä Bal-tian yleiskokouksen kanssa.

8

Pohjoismaiden neuvoston 53. istunto pi-dettiin Kööpenhaminassa 29.–31. lokakuu-ta. Istunto alkoi totuttuun tapaan pääminis-tereiden selonteolla ja Pohjoismaiden minis-terineuvoston tulevan puheenjohtajuusoh-jelman esittelyllä. Norjan ohjelman ”Huo-mispäivän Pohjola” esitteli pääministeri KjellMagne Bondevik, joka totesi ohjelmassa ole-van kolme painopistealuetta: lapsi- ja nuori-sopolitiikka, elintarviketurvallisuus ja poh-joismaisen kestävän kehityksen strategianseuranta. Pää-, ulko- ja puolustusministerei-den selontekojen sekä yleiskeskustelun li-säksi istunnon ohjelmaan sisältyi tälläkinkertaa pääministereiden vilkas kyselytunti.

Istunnossa käsiteltiin useita keskeisiäkysymyksiä, joista annettiin myös suosituk-sia ministerineuvostolle ja Pohjoismaidenhallituksille. Näistä mainittakoon pohjois-maisen yhteistyön uudet strategiset panos-tukset, neuvoston valiokuntarakennetta jatyöjärjestystä koskevan muutosehdotuksenhyväksyminen, konfliktien ehkäisyyn ja si-viilikriisinhallintaan liittyvät yhteispohjois-maiset toimet, Pohjoismainen kulttuurira-hasto, rasismin ja muukalaisvihan vastusta-minen ja kotoutumisen edistäminen, media-politiikka ja julkisen palvelun tv-toiminta,pohjoismaiset työmarkkinat sekä Pohjois-maiden Investointipankin ympäristölaina-järjestelmän kehyksen korotus.

Suomen kannalta oli tärkeää, että Suo-men valtuuskunnan puheenjohtaja OutiOjala (vas) valittiin istunnossa neuvostonjuhlavuoden 2002 presidentiksi.

Vuoden 2002 pohjoismainen yhteistyö-budjetti on 787,2 miljoonaa Tanskan kruu-nua, mikä vastaa edellisvuoden tasoa. Hel-singin sopimuksen mukaan Pohjoismaidenministerineuvoston on luovutettava budjet-tiesityksensä Pohjoismaiden neuvostolle,joka voi ehdottaa varojen uudelleenpriori-soimista ministerineuvoston määrittelemissä

taloudellisissa puitteissa. Ellei erityisiä syitäole, ministerineuvoston tulee myös noudat-taa neuvoston suosituksia.

Pohjoismaiden neuvosto osallistui vuo-den 2002 budjettiesityksen käsittelyyn var-haisessa vaiheessa. Jo ennen budjetin suun-taviivojen hyväksymistä puheenjohtajistollaoli mahdollisuus käydä vuoropuhelua mi-nisterineuvoston kanssa. Neuvoston budjet-timietintöä valmisteli lisäksi erityinen työ-ryhmä.

Budjetin lopullinen käsittely oli Kööpen-haminan istunnossa, jossa neuvosto hyväk-syi suosituksen pohjoismaisen yhteistyönbudjetista. Budjettikäsittelyn yhteydessäneuvosto hyväksyi myös suosituksen, jossaministerineuvostoa kehotetaan kehittämäänbudjetin roolia poliittisena ohjausvälineenäja keinona edistää pohjoismaista yhteistyö-tä. Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2002budjetti on 30 miljoonaa Tanskan kruunua,eli se pysyy entisellään eikä sisällä edesinflaatiotarkistusta.

Toimintavuonna Pohjoismaiden neuvos-ton presidentti oli tanskalainen Svend ErikHovmand keskiryhmästä. Ministerineuvos-ton puheenjohtajamaa taas oli Suomi, jaJan-Erik Enestam oli yhteistyöministereidenpuheenjohtaja.

Kuten sanottu, neuvoston puheenjohta-juus siirtyy vuonna 2002 Suomelle ja presi-denttinä on Outi Ojala vasemmistososialisti-sesta ryhmästä. Ministerineuvoston puheen-johtajamaa on Norja, ja yhteistyöministerei-den puheenjohtajana toimii Svein Ludvig-sen.

Juhlavuonna 2002 neuvoston istunto pi-detään Helsingissä 28.–31. lokakuuta. Reyk-javikissa järjestetään lisäksi demokratiaa kä-sittelevä teemakokous huhtikuussa, ja pu-heenjohtajisto, valiokunnat sekä puolue-ryhmät tapaavat vuoden aikana ainakin vii-desti.

9

2NEUVOSTON ORGANISAATIO

Pohjoismaiden neuvosto perustettiin v. 1952Tanskan, Islannin, Norjan ja Ruotsin parla-menttien ja hallitusten yhteistyöelimeksi.Suomi liittyi neuvostoon v. 1955. Yhteistyönperustana ovat v. 1962 solmittu Helsinginsopimus muutoksineen ja neuvoston työjär-jestys. Helsingin sopimuksen viimeisimmätmuutokset astuivat voimaan vuoden 1996alussa ja neuvoston työjärjestyksen viimei-simmät muutokset vuoden 1997 alussa.Tuolloin tehdyt muutokset pohjautuivatneuvoston ja sen työn uudelleenjärjestelyi-hin, jotka hyväksyttiin vuoden 1995 istun-nossa. Pohjoismaiden neuvoston työhönosallistuvat Pohjoismaiden lisäksi myös Fär-saarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan itse-hallintoalueet.

Pohjoismaiden ministerineuvosto onPohjoismaiden hallitusten yhteistyöelin. Sepanee täytäntöön neuvoston suosituksia jaantaa puolestaan neuvostolle hyväksyttä-väksi omia ehdotuksiaan. Ministerineuvostoantaa neuvostolle vuosittain kertomuksentoiminnastaan sekä seuraavan vuoden bud-jettiesityksensä ja toimintasuunnitelmansa.Ministerineuvosto laatii myös sektorikohtai-sia suunnitelmia politiikan eri osa-alueille.Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineu-voston yhteinen sihteeristö on Kööpenha-minassa.

Pohjoismaiden neuvoston puheenjohta-juus eli ns. presidenttiys ja Pohjoismaidenministerineuvoston puheenjohtajuus vaih-tuvat säännöllisesti Pohjoismaiden välillä.Kierrossa noudatetaan kaavaa, jonka mu-kaan ministerineuvoston puheenjohtajuusedeltää neuvoston puheenjohtajuutta siten,että sama maa on peräkkäisinä vuosina mi-nisterineuvoston ja sitten neuvoston pu-heenjohtajana.

2.1 YleiskokousNeuvoston yleiskokouksen muodostavat 87Pohjoismaiden ja itsehallintoalueiden parla-menteista valittua jäsentä sekä n. 80 hallitus-ten edustajaa. Yleiskokous kokoontuu is-tuntoon kerran vuodessa syksyisin. Istunnotjärjestetään vuorotellen kussakin Pohjois-maiden pääkaupungissa.

Yleiskokous on neuvoston korkein päät-tävä elin. Sen tehtävänä on mm. antaa suo-situksia ja lausuntoja, vahvistaa neuvostontyöjärjestys, valita puheenjohtajiston ja va-liokuntien jäsenet, määrätä valiokuntien lu-kumäärä ja toimialat sekä päättää seuraavanistunnon aika ja paikka.

Helsingin sopimuksen mukaan on mah-dollista kutsua koolle myös ylimääräinenistunto tai teemaistunto. Äänioikeus neu-vostossa on vain valituilla jäsenillä eli parla-mentaarikoilla.

2.2 PuheenjohtajistoNeuvoston puheenjohtajiston muodostavatpresidentti ja kaksitoista muuta jäsentä, jot-ka yleiskokous valitsee. Jokaisen viidenmaan valtuuskunnan ja jokaisen puolueryh-män on oltava edustettuna puheenjoh-tajistossa. Puheenjohtajiston puheenjohtaja,eli neuvoston presidentti, valitaan maasta,jossa neuvoston istunto kulloinkin pidetään.Vuoden 2001 puheenjohtajamaa oli Tanskaja vuonna 2002 se on Suomi.

Puheenjohtajisto huolehtii neuvostonjuoksevien asioiden hoidosta istunnoissa janiiden välillä. Lisäksi se vastaa ulko- jaturvallisuuspoliittisten kysymysten sekä

10

pohjoismaisen yhteistyöbudjetin käsittelys-tä. Puheenjohtajisto käsittelee myös jäsen-ehdotukset, joita ei lähetetä minkään valio-kunnan käsiteltäviksi. Se voi myös toimiayleiskokouksen asemesta ja tehdä esityksentai antaa lausunnon sellaisesta asiasta, jonkakäsittely ei voi odottaa seuraavaan istun-toon.

2.3 ValiokunnatNeuvostossa on organisaatiomuutoksen jäl-keen eli vuoden 1996 alusta lukien ollutkolme valiokuntaa: Pohjola-valiokunta, Eu-rooppa-valiokunta ja lähialuevaliokunta.

Valiokuntien tehtävänä on valmistellaasiat yleiskokouksen tai puheenjohtajistonpäätöksiä varten. Valiokunnat käsittelevätjäsenehdotuksia, ministerineuvoston ehdo-tuksia, pohjoismaisten laitosten kertomuk-sia, ministerineuvoston ilmoituksia hyväk-sytyistä suosituksista sekä saapuneita kirjel-miä. Myös ministerineuvoston selontekoyhteistyösuunnitelmista ja budjettiehdotuskäsitellään kaikissa valiokunnissa.

Pohjola-valiokunta

Pohjola-valiokuntaan kuuluu enintään kol-mekymmentä jäsentä ellei yleiskokous toi-sin päätä. Valiokunnan tehtävänä on valmis-tella asiat, jotka koskevat vapaata liikkumis-ta, kulttuuria, koulutusta, tutkimusta, sosiaa-liturvaa, tasa-arvoa, pohjoismaista alue- jaraja-alueyhteistyötä sekä kansalaisasioita.

Lähialuevaliokunta

Lähialuevaliokuntaan kuuluu enintään kak-sikymmentäviisi jäsentä ellei yleiskokoustoisin päätä. Valiokunnan tehtävänä onedistää ja kehittää yhteydenpitoa sekä Poh-joismaiden ja lähialueiden että lähialueidenja Euroopan unionin välillä sekä valmistellatähän liittyvät asiat. Lisäksi se valmisteleeympäristönsuojelua ja energiapolitiikkaakoskevat asiat.

Eurooppa-valiokunta

Eurooppa-valiokuntaan kuuluu enintäänkaksikymmentäviisi jäsentä ellei yleisko-kous toisin päätä. Valiokunnan tehtävänäon valvoa ja valmistella EU- ja Eta-yhteistyö-hön liittyviä, Pohjoismaiden etua edistäviäasioita. Se valmistelee lisäksi EY- ja Eta-säädösten täytäntöönpanoa ja soveltamistakoskevia asioita. Lisäksi sen tehtäviin kuu-luu myös valmistella asioita, jotka koskevatEuroopan alue- ja talouspolitiikkaa, elin-keino- ja työllisyyspolitiikkaa sekä infra-struktuuria ja tietotekniikkaa.

2.4 TarkastuskomiteaTarkastuskomitean tehtävänä on tarkastaayhteispohjoismaisin varoin rahoitettavaatoimintaa ja vastata siitä pohjoismaisen yh-teistyön tarkastustoiminnasta, josta yleisko-kous päättää. Komitea vastaa myös Helsin-gin sopimuksen, muiden pohjoismaista yh-teistyötä koskevien sopimusten, neuvostontyöjärjestyksen ja muiden sisäisten määräys-ten tulkintaan liittyvistä asioista sekä osallis-tuu näiden säännöstöjen muutosvalmistelui-hin.

2.5 VaalikomiteaVaalikomitea valmistelee istunnossa vahvis-tettavan luottamuspaikkojen jaon sekä netäytevaalit, jotka neuvosto valtuuttaa pu-heenjohtajiston suorittamaan. Vaalikomi-teassa on seitsemän jäsentä.

2.6 ValtuuskunnatKunkin jäsenmaan valitut jäsenet, varajä-senet ja hallituksen edustajat muodostavatmaansa valtuuskunnan neuvostossa. Suo-men valtuuskuntaan kuuluu 18 eduskunnanja kaksi Ahvenanmaan maakuntapäivienvalitsemaa jäsentä sekä hallituksen määrää-mät edustajat.

11

Valituista jäsenistä ja varajäsenistä koos-tuva valtuuskunta järjestäytyy eli valitseeitselleen puheenjohtajan, varapuheenjohta-jan ja työvaliokunnan sekä laatii työlleenohjeet.

2.7 PuolueryhmätParlamentit valitsevat neuvoston jäsenet javarajäsenet puolueiden voimasuhteidenmukaan. Luottamuspaikkojen jakoa ja mo-nia käsiteltäviä asioita valmistellaan puolue-ryhmissä ennen poliittisten elinten päätök-siä. Puolueryhmiä on neljä: keskiryhmä, so-siaalidemokraatit, konservatiivit javasemmistososialistit. Neuvosto tukee ryh-miä taloudellisesti. Niillä kaikilla on myösoma ryhmäsihteeri.

2.8 PääministeritPohjoismaiden pääministereillä on yleisvas-tuu yhteistyöstä. He pyrkivät kytkemäänPohjoismaiden sisäisen yhteistyön euroop-palaiseen ja muuhun kansainväliseen työ-hön.

Pääministerit kokoontuvat säännöllisestikolme tai neljä kertaa vuodessa. Puheenjoh-tajamaalla on vastuu kokouksista, jotka voi-

vat olla luonteeltaan varsinaisia tai ylimää-räisiä. V. 2001 ministerineuvoston pu-heenjohtajamaa oli Suomi, v. 2002 se onNorja.

2.9 YhteistyöministeritValtuuskunta toimii tiiviissä yhteistyössäpohjoismaisen yhteistyöministerin ja häntäavustavan sihteeristön kanssa. Yhteistyömi-nisterin tehtäviin kuuluu pohjoismaisen yh-teistyön koordinointi hallituksessa sekä eri-tyisesti vastuu yhteistyön budjetin käsittelys-tä. Yhteistyöministeri oli puolustusministeriJan-Erik Enestam (r).

Hallinnollisesti pohjoismaisen yhteis-työn sihteeristö (PYS) kuuluu ulkoasiainmi-nisteriöön.

2.10 Pohjoismainen yhteis-työkomitea

Pääministereitä ja yhteistyöministereitäavustaa pohjoismainen yhteistyökomitea(PYK), joka toimii myös Pohjoismaiden mi-nisterineuvoston sihteeristön ja sen pääsih-teerin hallituksena.

12

3SUOMEN VALTUUSKUNTA

3.1 Jäsenet

Valitut jäsenet

Akaan-Penttilä, Eero, kokBrax, Tuija, vihrEriksson, Karl-Göran, FS (4.4. asti)Erland, Olof, lib (4.4. asti)Erlandsson, Ragnar, ÅC (5.11. alkaen)Haatainen, Tuula, sdHarkimo, Leena, kokKallis, Bjarne, kdKarhu, Saara, sd (26.10. alkaen)Kiljunen, Kimmo, sd (23.10. asti)Lehtomäki, Paula, keskLindeman, Harriet, FS (4.4. alkaen)Löv, Pehr, rManninen, Hannes, keskNeittaanmäki, Petri, keskOjala, Outi, vas, puheenjohtajaPaasio, Heli, sd (7.2. alkaen)Prusti, Riitta, sdRanta-Muotio, Aulis, keskSalo, Petri, kok, varapuheenjohtajaSkinnari, Jouko, sdSvensson, Hasse, lib (4.4.–5.11.)Takkula, Hannu, keskTiura, Marja, kok (18.12. alkaen)Vilén, Jari, kok (14.12. asti)Vähänäkki, Matti, sd (7.2. asti)

Varajäsenet

Backman, Jouni, sdElo, Mikko, sd (7.2. alkaen)Forsius, Merikukka, vihr (7.2. asti)Huotari, Anne, vasHuovinen, Susanna, sd (7.2. asti)Ihamäki, Timo, kok (14.12. asti)Jaakonsaari, Liisa, sd (7.2. alkaen)Kanerva, Seppo, kokKatainen, Jyrki, kok (18.12. alkaen)Komi, Katri, keskKrohn, Irina, vihr (7.2. alkaen)Lindholm, Gun-Mari, ob (5.11. asti)Lintilä, Mika, keskMyllyniemi, Kari, keskMäki-Hakola, Pertti, kokNousiainen, Pekka, keskNurmi, Tuija, kokOlin, Kalevi, sdPaasio, Heli, sd (7.2. asti)Pietikäinen, Margareta, rRauhala, Leena, kdSvensson, Hasse, lib (5.11. alkaen)Taipale, Ilkka, sdTiura, Marja, kok (18.12. asti)Vahasalo, Raija, kok (18.12. alkaen)Wiklöf, Lasse, ÅSD

SUOMALAISJÄSENET VALIOKUNNITTAIN

Pohjola-valiokunta

Brax, Tuija, vihrEriksson, Karl-Göran, FS (4.4 asti)Haatainen, Tuula, sdLindeman, Harriet, FS (4.4. alkaen)Löv, Pehr, r, puheenjohtajaPaasio, Heli, sd (7.2. alkaen)

Ranta-Muotio, Aulis, keskVähänäkki, Matti, sd (7.2. asti)

Eurooppa-valiokunta

Akaan-Penttilä, Eero, kokErland, Olof, lib (4.4. asti)Neittaanmäki, Petri, kesk

13

Salo, Petri, kokSkinnari, Jouko, sdSvensson, Hasse, lib (4.4.–5.11.)Takkula, Hannu, kesk

Lähialuevaliokunta

Harkimo, Leena, kokKarhu, Saara, sd (26.10. alkaen)Kiljunen, Kimmo, sd (23.10. asti)Lehtomäki, Paula, keskManninen, Hannes, kesk

Puheenjohtajisto

Kallis, Bjarne, kdOjala, Outi, vas, puheenjohtaja 10.12. alka-enPrusti, Riitta, sdVilén, Jari, kok (14.12. asti)

Tarkastuskomitea

Erland, Olof, lib (4.4. asti)Ranta-Muotio, Aulis, kesk (26.6. alkaen)

Vaalikomitea

Ojala, Outi, vas

Työvaliokunta

Ojala, Outi, vas, puheenjohtajaSalo, Petri, kok, varapuheenjohtajaBrax, Tuija, vihrEriksson, Karl-Göran, FS (4.4. asti)Erlandsson, Ragnar, ÅC (7.11. alkaen)Kallis, Bjarne, kdLöv, Pehr, rManninen, Hannes, keskPrusti, Riitta, sdSvensson, Hasse, lib (4.4.–5.11.)

3.2 Toiminta

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus-kunnalla oli aktiivinen toimintavuosi. Val-tuuskunta kokoontui kymmenen kertaa jatyövaliokunta viisi kertaa.

Toimintavuoden aikana valtuuskuntakäsitteli useassa kokouksessa pohjoismaistayhteistyöbudjettia, samoin kuin budjetinsuuntaviivoja, ministerineuvoston pääsih-teerin budjettiesitystä sekä yhteistyöministe-reiden ja ministerineuvoston budjettiesitys-tä. Lisäksi valtuuskunta keskusteli Pohjois-maiden neuvoston budjettiryhmän työsken-telystä, puheenjohtajiston budjettimietin-nöstä ja istunnon budjettikäsittelystä. Myösitse budjettiprosessia ja sen kehittämistä kä-siteltiin valtuuskunnassa.

Valtuuskunta seurasi niin ikään Suomenpuheenjohtajuuskautta Pohjoismaiden mi-nisterineuvostossa yhteistyössä ulkominis-teriön pohjoismaisen yhteistyön sihteeristönja eri ministeriöiden pohjoismaisten yhteys-henkilöiden kanssa. Puheenjohtajiston stra-tegiatyöryhmä ja sen ehdotukset neuvostonuudeksi valiokuntarakenteeksi olivat nekinvaltuuskunnan asialistalla.

Valtuuskunnalla oli vuoden aikana tiivis-tä yhteistyötä Pohjola-Nordenin kanssa, jayhteyttä pidettiin myös muihin Helsingissätoimiviin pohjoismaisiin laitoksiin, kutenPohjoismaiden Investointipankkiin. Poh-joismaiden neuvoston juhlavuoden ja juhla-istunnon valmistelut työllistivät niin valtuus-kuntaa kuin sihteeristöäkin.

Eduskunnan 7. helmikuuta valitsemavaltuuskunta piti järjestäytymiskokouksensa8. helmikuuta. Valtuuskunnan puheenjohta-jaksi valittiin uudelleen edustaja Outi Ojala(vas) ja varapuheenjohtajaksi edustaja PetriSalo (kok).

Työvaliokuntaan valittiin puheenjohta-jan ja varapuheenjohtajan lisäksi edustajatTuija Brax (vihr), Bjarne Kallis (kd), PehrLöv (r), Hannes Manninen (kesk) ja RiittaPrusti (sd) sekä Ahvenanmaan maakunta-päivien jäsen Karl-Göran Eriksson (FS).Kokouksessa keskusteltiin vuonna 2002 vie-tettävästä juhlavuodesta sekä Pohjoismai-den yhteisistä juhlajärjestelyistä.

Valtuuskunnan kokous 27. helmikuutapidettiin Pohjoismaiden Investointipankin(NIB) tiloissa. Varsinaisten kokousasioidenlisäksi valtuuskunnalle pidettiin esitelmiä:muiden muassa toimitusjohtaja Jon Sigur√s-

14

son kertoi Investointipankin toiminnasta,johtaja Harro Pitkänen Pohjoismaiden ym-päristörahoitusyhtiön (NEFCO) toiminnasta,ja johtaja Henrik Wilén esitteli Pohjoismai-den Suomen instituutin (NIFIN) toimintaa.

Kokouksessa käsiteltiin myös niin sa-nottua viisaiden paneelin raporttia ja poh-joismaisen yhteistyön tulevaisuutta. Rapor-tin kymmenen trendin todettiin muodosta-van lähtökohdan tulevalle yhteistyölle sekäneuvoston ja ministerineuvoston aloitta-malle uudistusprosessille. Valiokuntien vä-lisestä työnjaosta ja puheenjohtajiston roo-lista todettiin, että puheenjohtajisto voisivastata neuvoston ulko- ja turvallisuuspoli-tiikasta.

Valtuuskunta piti tärkeänä sitä, että poh-joismainen yhteistyö ankkuroidaan edus-kunnan ja sen valiokuntien työskentelyyn jaettä neuvosto ja kansalliset parlamentit tii-vistävät suhteitaan. Tämä edellyttää keskus-teluja mm. eduskunnan valiokuntien sihtee-rien ja puheenjohtajien kanssa.

Valtuuskunta käsitteli raporttia, joka olilaadittu valtuuskunnan työvaliokunnansekä eduskunnan puhemiehen ja pääsihtee-rin välisestä tapaamisesta ja jossa pohdittiinmm. valiokuntakokousten ja valtuuskunnankokousten rinnastamista ja keskinäistäkoordinointia. Valtuuskunta päätti ryhtyävastaisuudessa noudattamaan kiinteitä ko-kousaikoja. Lisäksi valtuuskunta päätti jär-jestää seminaarin 23. maaliskuuta vietettä-vän Pohjolan päivän kunniaksi. Eduskun-nan täysistunnossa järjestettäisiin samanapäivänä ajankohtaiskeskustelu pohjoismai-sesta yhteistyöstä.

Valtuuskunnan kokouksessa 29. maalis-kuuta oli aiheena ympäristöpolitiikka jaPohjoismaiden neuvoston teemakokous”Kestävä Pohjola”, joka pidettäisiin Oslossa2.–3. huhtikuuta.

Ympäristöneuvos Sauli Rouhinen esitte-li ministerineuvoston strategian ”Kestäväkehitys – Pohjolan uusi suunta” ja kertoi senvalmistelusta, rakenteesta ja tavoitteista.Hän totesi, että Pohjola pyrkii aktiivisestiedistämään kestävää kehitystä lähialueillaanja EU:ssa. Neuvotteleva virkamies Ann-BrittYlinen esitteli ympäristöministereiden poh-joismaista ympäristöyhteistyön toimintaoh-jelmaa, jossa pyritään kestävän kehityksenstrategian toteuttamiseen. Hän korosti, että

NIB ja NEFCO olivat olleet aktiivisesti muka-na Itämeren ympäristötyössä esimerkiksipanostamalla merkittävästi Pietarin jäteve-denpuhdistukseen.

Ulkoministeriön pohjoismaisen yhteis-työn sihteeristön va. päällikkö Karl-JohanKrokfors kertoi ministerineuvoston pääsih-teerin budjettianalyysista ja budjettiproses-sin uudistamisesta sekä vuoden 2002 yhteis-pohjoismaisen budjetin suuntaviivoista.

Opetus, tutkimus, tieto- ja viestintäpoli-tiikka sekä kulttuuriasiat olivat aiheena val-tuuskunnan kokouksessa 26. huhtikuuta.Osastopäällikkö Riitta Lampola ministeri-neuvoston sihteeristöstä esitteli koulutus- jatutkimusyhteistyön neljä painopistealuetta:elinikäisen oppimisen, Pohjoismaiden kan-salaisten liikkuvuuden, tutkijankoulutuksensekä tieto- ja viestintäpoliittisen yhteistyön.

Opetusministeriön neuvotteleva virka-mies Risto Kivelä taas kertoi Suomen pu-heenjohtajuuskauteen ja puheenjohtajuus-ohjelmaan liittyvistä kulttuurikysymyksistä.Hän tähdensi, että kulttuurilla on keskeinenasema pohjoismaisessa yhteistyössä, ja tote-si, että budjettiin esitettiin erillistä strategistamäärärahaa kulttuurihankkeita varten.

Valtuuskunnan seuraava kokous pidet-tiin 14. toukokuuta Maarianhaminassa, jon-ne valtuuskunta matkusti Ahvenanmaanvaltuuskunnan eli Suomen valtuuskunnanahvenanmaalaisjäsenten kutsumana. Ahve-nanmaan rauhaninstituutin tiedotussihteeriHelena Rosenblad esitteli kokouksessa insti-tuutin toimintaa. Kansalaisjärjestöjen ja poh-joismaisen yhteistyön suhteesta sekä Pohjo-la-Nordenin ja Ahvenanmaan Norden-yh-distyksen toiminnasta kertoivat lisäksi pu-heenjohtaja Hasse Svensson, johtaja ÅsaJuslin, Pohjola-Nordenin pääsihteeri Lars-erik Häggman ja Pohjola-Nordenin nuori-soliiton pääsihteeri Tapani Tulkki. Valtuus-kunta keskusteli suunnitelmista, jotka liittyi-vät Haloo Pohjola -puhelinpalvelun käyn-nistämiseen kaikissa Pohjoismaissa.

Valtuuskunta käsitteli myös ministeri-neuvoston pääsihteerin budjettiesitystä2002 ja kiinnitti huomiota siihen, että Ruotsiei tällä kertaa vaatinut vähennyksiä määrä-rahoihin. Budjettiesityksen loppusumman,noin 774 miljoonaa Tanskan kruunua, todet-tiin vastaavan edellisen vuoden tasoa. Val-tuuskunta halusi panostuksia esimerkiksi

15

Nordjobbiin, tutkimusyhteistyöhön, vapaa-ehtoisjärjestöihin ja ikääntyvän väestön ti-lanteeseen.

Valtuuskunnan puheenjohtaja Outi Oja-la ja sihteeri Patrick Zilliacus kertoivat pu-heenjohtajiston strategiatyöryhmän työstä jatotesivat, että kaikki puolueryhmät puolsi-vat neuvoston uudelleenorganisointia, ku-ten nykyisten maantieteelliseen jakoon pe-rustuvien valiokuntien korvaamista poliitti-siin aihealueisiin perustuvilla valiokunnilla.Lisäksi strategiaryhmä oli tähdentänyt neu-voston ja kansallisten parlamenttien sekäniiden valiokuntien välistä vuorovaikutustaja pohjoismaisen yhteistyön ankkuroimistakansalliseen työskentelyyn.

Pohjoismaisen kulttuurirahaston halli-tuksen jäsen Hannes Manninen kertoi val-tuuskunnalle rahaston oikeudellista asemaaja hallintoa koskevasta jäsenehdotuksesta,jonka hallituksen parlamentaarikkojäsenetolivat yhdessä tehneet. Manninen totesi, ettäministerineuvoston sihteeristö ja pääsihteeriolivat suhtautuneet ehdotukseen nihkeästi.

Maarianhaminan kokouksessaan val-tuuskunta hyväksyi yhteisen jäsenehdotuk-sen, joka koski Pohjoismaiden Investointi-pankin MIL-ympäristölainajärjestelmän ke-hyksen korottamista 100 miljoonasta euros-ta 300 miljoonaan euroon. Kyseessä olimoneen vuoteen ensimmäinen kansallisenvaltuuskunnan tekemä ja hyväksymä jäsen-ehdotus.

Kokouksessaan 14. kesäkuuta valtuus-kunta jatkoi yhteispohjoismaisen budjetti-esityksen käsittelemistä Karl-Johan Krokfor-sin esittelyn pohjalta. Krokfors huomauttimm., että budjettiesityksessä oli ensimmäis-tä kertaa ns. strateginen reservi, joka antaisiministerineuvostolle aiempaa suuremmanliikkumavaran.

Valtuuskunnan sihteeri kertoi puheen-johtajiston budjettiryhmän työstä ja nimesikeskeisimmiksi kysymyksiksi Nordjobb- jaNordplus-ohjelmat sekä epidemiologiaankeskittyvän tutkimushankkeen ja bioetiikankomitean. Valtuuskunta ilmaisi tukensa epi-demiologiahankkeelle.

Neuvoston uudelleenorganisointia käsit-televän strategiaryhmän todettiin päässeenloppusuoralle, vaikka puolueryhmillä olikinollut pieniä erimielisyyksiä. Valtuuskuntakeskusteli uudesta valiokuntarakenteesta ja

uudistuksen mahdollisista kustannusvaiku-tuksista. Lopuksi valtuuskunta käsitteli Kun-gälvissa 25.–26.6. pidettävää neuvoston yli-määräistä istuntoa sekä puheenjohtajiston,valiokuntien ja puolueryhmien kokouksia.

Ministerineuvoston budjettiesitys ja pu-heenjohtajiston budjettiryhmän työ olivatasialistalla myös valtuuskunnan kokoukses-sa 21. syyskuuta. Valtuuskunnan puheen-johtaja kertoi Pohjoismaiden neuvoston japohjoismaisen yhteistyön strategiatyöryh-män toiminnasta ja raportista. Valtuuskuntakeskusteli uudelleenjärjestelyjä ja uutta va-liokuntarakennetta koskevista ehdotuksistaja etenkin puheenjohtajiston tehtävistä,mahdollisen ulkoasiainvaliokunnan tarpeel-lisuudesta ja neuvoston toiminnan ankku-roimisesta kansallisiin parlamentteihin.

Valtuuskunta keskusteli niin ikään neu-voston vuoden 2002 presidentin valinnasta.Kaikki läsnä olevat poliittiset ryhmät asettui-vat tukemaan valtuuskunnan puheenjohta-jan Outi Ojalan valintaa. Lopuksi valtuus-kunnalle kerrottiin Pohjoismaista kulttuuri-rahastoa koskevan muutosehdotuksen kä-sittelystä.

Kööpenhaminassa pidettävän neuvos-ton 53. istunnon valmistelut olivat puheen-aiheena valtuuskunnan kokouksessa 26. lo-kakuuta. Budjettityöryhmän jäsen Pehr Lövja ulkoministeriön pohjoismaisen yhteistyönsihteeristön va. päällikkö Karl-Johan Krok-fors esittelivät lisäksi ministerineuvostonehdotusta pohjoismaisen yhteistyön budje-tiksi. Valtuuskunta keskusteli varsinkinomista priorisoiduista hankkeistaan, kutenepidemiologisesta tutkimuksesta ja Nord-jobbin säännöistä. Opetusministeriön neu-votteleva virkamies Risto Kivelä kertoi vieläPohjoismaisen kulttuurirahaston uudista-mista koskevan ehdotuksen käsittelystä.

Valtuuskunnalla oli kokous myös Köö-penhaminan istunnon yhteydessä 30. loka-kuuta. Kokouksessa keskusteltiin lähinnäuusien valiokuntien kokoonpanosta, kult-tuurirahastosta sekä valtuuskunnan teke-män, Pohjoismaiden Investointipankin ym-päristölainajärjestelmän kehyksen korotta-mista koskevan ehdotuksen käsittelystä.Nuorten Pohjoismaiden neuvoston suoma-laisedustaja Rauna Nerelli ja Pohjola-Nor-denin nuorisoliiton pääsihteeri Tapani Tulk-ki kertoivat valtuuskunnalle 26.–28. loka-

16

kuuta Kööpenhaminassa pidetyistä NuortenPohjoismaiden neuvoston kokouksista.

Toimintavuoden viimeinen valtuuskun-nan kokous pidettiin 30. marraskuuta. Val-tuuskunnan sihteeri Patrick Zilliacus kertoineuvoston uudesta valiokuntarakenteesta,Suomen edustuksesta valiokunnissa jamuissa neuvoston elimissä sekä valtuus-kunnan sihteeristön uudesta työnjaosta. Ko-kouksessa keskusteltiin myös neuvoston 50-vuotisjuhliin ja juhlaistuntoon liittyvistäsuunnitelmista, kuten juhlatilaisuuksista jaohjelmanumeroista, sekä hyväksyttiin val-tuuskunnan toiminta- ja kokoussuunnitelmavuodeksi 2002.

Pohjola-Nordenin pääsihteeri LarserikHäggman esitteli selvitysmies Ole Norr-backin väliraporttia pohjoismaalaisten oi-keuksista. Valtuuskunta piti raporttia tärkeä-nä ja totesi, että raportti pitäisi aikanaanesitellä myös eduskunnan valiokunnille jakytkeä se niiden työskentelyyn.

Valtuuskunnalle ilmoitettiin, että OutiOjala oli valittu neuvoston vuoden 2002presidentiksi ja että hänen presidenttikau-tensa alkaisi jo joulukuussa. Tämä johtuisiitä, että vuoden 2001 presidentti SvendErik Hovmand oli jättänyt neuvoston tultu-aan ministeriksi.

3.3 TyövaliokuntaValtuuskunnan työvaliokunta kokoontuivuoden aikana viidesti. Työvaliokuntasuunnitteli useaan otteeseen neuvoston juh-lavuoden toimintaa, keskusteli valtuuskun-nan toiminnasta ja pohjoismaisesta yhteis-työstä eduskunnan puhemiehen ja pääsih-

teerin kanssa ja valmisteli valtuuskunnankokouksia, seminaareja ja esimerkiksi edus-kunnan Pohjolan päivänä käymää ajankoh-taiskeskustelua.

Työvaliokunta käsitteli myös neuvostonja Baltian yleiskokouksen yhteiskokousta,joka pidettiin Riiassa toukokuun lopussa, javalmisteli neuvoston omia yhteiskokouksia,jotka pidettiin Turussa syyskuussa. Työva-liokunta valmisteli niin ikään valtuuskunnanjäsenehdotusta Pohjoismaiden Investointi-pankin ympäristölainajärjestelmästä sekävaltuuskunnan esitystä opetus- ja valtiova-rainministeriöille pohjoismaisen oppilas-vaihdon määrärahan korottamisesta.

Pohjoismaista yhteistyöbudjettia ja stra-tegiaryhmän työtä käsiteltiin myös työvalio-kunnassa, jolla oli mm. näissä asioissa tiivis-tä yhteistyötä yhteistyöministeri Jan-ErikEnestamin ja ulkoministeriön pohjoismai-sen yhteistyön sihteeristön kanssa.

Valtuuskunnan omasta toiminnasta mai-nittakoon eduskunnassa käyty ajankohtais-keskustelu sekä yhdessä Pohjola-Nordeninkanssa toteutettu pyöreän pöydän keskuste-lu pohjoismaisen yhteistyön julkisuuskuvas-ta. Molemmat tilaisuudet järjestettiin Pohjo-lan päivänä 23. maaliskuuta. Valtuuskunta jasihteeristö järjestivät yhdessä yhteistyömi-nisterin sihteeristön kanssa strategiasemi-naarin neuvostolle ja ministerineuvostolle31.1.–1.2. sekä strategiatyöryhmän tapaami-sen Naantalissa 12.–13. kesäkuuta. Neuvos-ton syyskokoukset pidettiin Turussa 24.–25.syyskuuta. Ennen istuntoa järjestettiin vielävaltuuskunnan ja yhteistyöministerin lehdis-tölounas 27. lokakuuta. Pohjoismaiden tilas-tollista vuosikirjaa esiteltiin erillisessä leh-distötilaisuudessa.

17

4TEEMAKOKOUS ”KESTÄVÄ POHJOLA”

Neuvosto piti vuosittaisen teemakokouk-sensa aiheesta ”Kestävä Pohjola” 2.–3. huh-tikuuta Oslossa. Kokouksen perustana oli-vat ministerineuvoston ehdotukset pohjois-maisen ympäristöyhteistyön toimintaohjel-maksi 2001–2004 (B 199/när) ja kestävänkehityksen strategiaksi Kestävä kehitys –Pohjolan uusi suunta (B 201/när) sekä lähi-aluevaliokunnan alustavat näkemykset eh-dotuksista.

Pohjoismaisen ympäristöyhteistyön toi-mintaohjelmassa on kahdeksan osa-aluetta,eli ilmansuojelu, ilmasto, meret, biologinenmonimuotoisuus ja geenivarat, maisema jakulttuuriympäristö, luonnon virkistyskäyttö,kemikaalit ja jätteet sekä mm. maatalous-,kalastus-, kuljetus-, talous-, terveys- jaympäristöasioissa tehtävä sektorienvälinenyhteistyö.

Ohjelmaan on kirjattu ne panostukset,joilla ympäristösektorin edellytetään toteut-tavan kestävän kehityksen strategiaa vuosi-na 2001–2004. Alustavissa kommenteissaanlähialuevaliokunta piti ohjelmaa hyvin muo-toiltuna, mutta kaipasi kuitenkin ohjelmanja kestävän kehityksen strategian välistä kes-kinäistä koordinointia sekä luonnonvarojenkäytön tehostamiseen ja ydinturvallisuuteenliittyviä lisätoimenpiteitä.

Kestävän kehityksen strategia käsitteleePohjolan ja lähialueiden kehitystä aina vuo-

teen 2020. Globalisoitumisen merkitystä,tietoyhteiskunnan kehitystä sekä kestävääkehitystä tarkastellaan eri sektoreilla, jotkavastaavat pitkälti ympäristöohjelman osa-alueita. Alustavassa lausunnossaan lähialue-valiokunta toteaa, että strategia ei ole nykyi-sellään tarpeeksi velvoittava, joten tavoittei-ta tulisikin pikimmiten konkretisoida tehos-tamalla sektoreilla tehtävää seurantaa.

Yhteistyöministeri Jan-Erik Enestam to-tesi mm., että päävastuu kestävän kehityk-sen strategian seurannasta on kullakin maal-la ja pääministerillä. Ministerineuvoston sih-teeristö taas hyödyntää muiden järjestöjen jalaitosten osaamista ja pyrkii siten osaltaankehittämään raportointi- ja arviointimene-telmiä.

Neuvosto hyväksyi päätöslauselman,jonka kimmokkeena oli USA:n presidentinGeorge W. Bushin lausunto siitä, että USAsuhtautuu vastahakoisesti Kioton ilmasto-neuvotteluihin osallistumiseen. Päätöslau-selmassa mm. tuetaan EU:n aloitetta USA:nosallistumista koskevan vuoropuhelunkäynnistämiseksi Bushin ja hänen uudenhallintonsa kanssa.

Teemakokouksen yhteydessä neuvos-ton Suomen valtuuskunta antoi lausunnon,jonka mukaan Pohjolan sisäiset voimassaolevat liha- ja maitotuotteiden tuontikiellottulisi purkaa pikimmiten.

18

5YLIMÄÄRÄINEN ISTUNTO

Neuvoston kuudennessa ylimääräisessä is-tunnossa 26. kesäkuuta 2001 Ruotsin Kun-gälvissä käsiteltiin mm. ministerineuvostonehdotukset pohjoismaisen ympäristöyhteis-työn ohjelmaksi ja kestävän kehityksen stra-tegiaksi (ks. edellä). Käsittelyä pohjustivatlähialuevaliokunnan mietinnöt, jotka vasta-sivat muutamia korjauksia lukuun ottamattavaliokunnan ennen 2.–3. huhtikuuta pidet-tyä Oslon-kokousta esittämiä alustavia nä-kemyksiä. Ministerineuvoston ehdotukset

hyväksyttiin ottaen huomioon lähialuevalio-kunnan esittämät näkökannat.

Yleiskeskustelussa konservatiivisen ryh-män puheenjohtaja, edustaja Jari Vilén(kok) korosti tehokkaan ympäristönsuoje-lun tärkeyttä ja totesi, että Ruotsi oli EU-puheenjohtajuuskaudellaan ottanut merkit-täviä edistysaskelia etenkin Pietarin jätevesi-ongelman ratkaisemisessa. Suomikin aikoisijoittaa projektiin 60 miljoonaa markkaaseuraavan kolmen vuoden aikana.

19

653. ISTUNTO

6.1 YleistäPohjoismaiden neuvoston 53. istunto pidet-tiin Kööpenhaminassa 29.–31. lokakuuta.Istunto alkoi totuttuun tapaan pääministe-reiden selonteolla ja Pohjoismaiden ministe-rineuvoston tulevan puheenjohtajuusohjel-man esittelyllä. Norjan ohjelman ”Huomis-päivän Pohjola” esitteli pääministeri KjellMagne Bondevik, joka totesi ohjelmassa ole-van kolme painopistealuetta: lapsi- ja nuori-sopolitiikka, elintarviketurvallisuus ja poh-joismaisen kestävän kehityksen strategianseuranta. Pää-, ulko- ja puolustusministerei-den selontekojen sekä yleiskeskustelun li-säksi istunnon ohjelmaan sisältyi tälläkinkertaa pääministereiden vilkas kyselytunti.

Istunnossa käsiteltiin useita keskeisiäkysymyksiä, joista annettiin myös suosituk-sia ministerineuvostolle ja Pohjoismaidenhallituksille. Näistä mainittakoon ”Uusi poh-joismainen päiväjärjestys” ja pohjoismaisenyhteistyön uudet strategiset panostukset,neuvoston valiokuntarakennetta ja työjär-jestystä koskevan muutosehdotuksen hy-väksyminen, konfliktien ehkäisyyn ja siviili-kriisinhallintaan liittyvät yhteispohjoismai-set toimet, Pohjoismainen kulttuurirahasto,rasismin ja muukalaisvihan vastustaminen jakotoutumisen edistäminen, mediapolitiikkaja julkisen palvelun tv-toiminta, pohjoismai-set työmarkkinat sekä Pohjoismaiden Inves-tointipankin ympäristölainajärjestelmän ke-hyksen korotus. Lisäksi neuvosto hyväksyilukuisia ministerineuvoston ehdotuksia jajäsenehdotuksia kaikkien valiokuntien toi-minta-alueilta.

Suomen kannalta oli tärkeää, että Suo-men valtuuskunnan puheenjohtaja OutiOjala valittiin istunnossa neuvoston juhla-vuoden 2002 presidentiksi. Ojalasta tuli sa-malla neuvoston ensimmäinen vasemmisto-sosialistinen presidentti.

Istunnossa esiteltiin selvitysmies OleNorrbackin ensimmäinen väliraportti poh-joismaalaisten oikeuksista. Sama aihe olisiyksi tulevan vuoden juhlaistunnon päätee-moista sekä neuvoston ja ministerineuvos-ton tulevan toiminnan keskeisistä painopis-tealueista.

Uusi pohjoismainen päiväjärjestys

Kööpenhaminan istunnossa hyväksytty”Uusi pohjoismainen päiväjärjestys” oli tulosneuvoston ja ministerineuvoston ponniste-luista pohjoismaisen yhteistyön strategian jarakenteen uudistamiseksi. Työtä oli tehty jaraporttia laadittu paitsi erillään myös kah-dessa yhteisessä työryhmässä, jotka neuvos-ton puheenjohtajisto ja yhteistyöministeritolivat asettaneet.

Ehdotuksen pääsisältönä oli toisaaltaneuvoston valiokuntarakenteen uudistami-nen siten, että maantieteellisestä valiokunta-jaosta palataan takaisin poliittisiin aihealuei-siin perustuvaan jakoon. Toisaalta ehdotuk-sessa määriteltiin viisi painopistealuetta, joi-hin neuvoston ja ministerineuvoston tuleekeskittää toimintansa.

Pohjola-, lähialue- ja Eurooppa-valio-kuntien tilalle tulee viisi erityisvaliokuntaa:kulttuuri- ja koulutusvaliokunta, hyvinvoin-tivaliokunta, kansalais- ja kuluttajavaliokun-ta, ympäristö- ja luonnonvaravaliokunta jaelinkeinovaliokunta, jotka käsittelevät javalmistelevat oman alansa asioita Pohjolan,lähialueiden ja Euroopan näkökulmasta.Puheenjohtajiston tehtävät säilyvät lähesentisellään, eli se käsittelee jatkossakinulko- ja turvallisuuspoliittisia asioita sekävastaa alueellisten ja kansainvälisten järjes-töjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja senpäälinjoista.

20

Pohjoismaisen yhteistyön viisi panostus-aluetta ovat (1) tekninen kehitys, varsinkintietoyhteiskunnan kysymykset ja huipputut-kimus, (2) hyvinvointi sekä pohjoismaalais-ten oikeudet ja mahdollisuudet asua, työs-kennellä ja opiskella muissa Pohjoismaissasekä väestö- ja siirtolaiskysymykset, (3)Pohjolan sisämarkkinat ja yhteistyö rajaes-teiden poistamiseksi, (4) yhteistyö naapuri-maiden ja -alueiden kanssa sekä (5) ympä-ristö ja kestävä kehitys. Käsitellessään ehdo-tusta neuvosto lisäsi pääalueisiin vielä kulut-tajapolitiikan ja elintarviketurvallisuuden.

6.2 Suomen valtuuskuntaIstunnon Suomen valtuuskuntaan kuului-vat:

Hallituksen edustajina: pääministeri Paa-vo Lipponen, ulkoasiainministeri Erkki Tuo-mioja, ulkomaankauppaministeri KimmoSasi, puolustusministeri ja pohjoismainenyhteistyöministeri Jan-Erik Enestam ja kult-tuuriministeri Suvi Lindén.

Ahvenanmaan maakuntahallituksenedustajina: maaneuvos Roger Nordlund, va-ramaaneuvos Olof Salmén, maakuntahalli-tuksen jäsenet Gun Carlsson ja Danne Sund-holm.

Eduskunnan valitsemat jäsenet: kansan-edustajat Eero Akaan-Penttilä, Tuula Haatai-nen, Leena Harkimo, Anne Huotari, KimmoKiljunen, Katri Komi, Paula Lehtomäki, MikaLintilä, Pehr Löv, Petri Neittaanmäki, HeliPaasio, Riitta Prusti, Jouko Skinnari, HannuTakkula, Marja Tiura ja Jari Vilén sekä vara-jäsen Seppo Kanerva.

Ahvenanmaan maakuntapäivien valitse-mina: maakuntapäivien jäsenet Olof Erlandja Ragnar Erlandsson sekä varajäsen Karl-Göran Eriksson.

6.3. Pääministereidenselonteko

Pääministereiden selonteon esitteli Norjanpääministeri Kjell Magne Bondevik, jonkamukaan Norja tulee keskittymään Pohjois-maiden ministerineuvoston puheenjohtaja-kaudellaan kolmeen asiaan: lapsiin ja nuo-

riin, elintarviketurvallisuuteen ja kestäväänkehitykseen. Norja on antanut kaudelleennimen ”Huomisen Pohjola”.

Bondevikin mukaan Norja haluaa pai-nottaa puheenjohtajakaudellaan suhdettaPohjoismaiden neuvoston edustajiin jaodottaa rakentavaa yhteistyötä vuonna2002, koska toiminnan perustana ovat yhtei-set arvot. Lapset ja nuoret tulevat olemaanasialistan kärjessä ja Norja tulee panosta-maan heikossa asemassa olevien lasten januorten olojen parantamiseen Pohjoismais-sa. Lisäksi on taisteltava rasismia ja muuka-laisvihaa vastaan ja nuorille on annettavalisää mahdollisuuksia osallistua yhteiskun-taelämän ja pohjoismaisen yhteistyön kehit-tämiseen. Vaihto-ohjelmia tullaan laajenta-maan, jotta lisättäisiin yhteisymmärrystäpohjoismaiden välillä. Norja odottaa myöspohdiskelua huomisen koulusta, mikä voivahvistaa kouluja kaikissa Pohjoismaissa.

Bondevik totesi, että Norja haluaa näilletoimilleen antaa myös lähialueulottuvuudenavustamalla Luoteis-Venäjän ja Baltian las-ten ja nuorten terveys- ja elinoloja. Pohjois-maiden ministerineuvosto tulee tukemaanprojekteja, jotka tukevat Pohjoismaiden lä-hialueita.

Toinen Norjan panostusalue on elintarvi-keturvallisuus. Ministerineuvosto tulee laati-maan Pohjoismaiden elintarviketurvallisuu-den lisäämistä koskevan toimintasuunnitel-man vuonna 2002 pidettävässä elintarvi-kekysymyksistä vastaavien pohjoismaistenministerien kokouksessa. Elintarviketurval-lisuus käsittää terveys-, ympäristö-, kauppa-ja kuluttajakysymyksiä. Tuottajien, kulutta-jien ja viranomaisten välistä vuoropuheluaon parannettava. Siksi tullaan laatimaanmyös pohjoismainen kuluttajapoliittinentoimintasuunnitelma.

Norjan puheenjohtajuuskauden kolmaspääasia on pohjoismaisen kestävän kehityk-sen 20-vuotisstrategian seuranta Pohjois-maissa ja lähialueilla. Jokainen pohjoismaavastaa itse strategian seurannasta ja yhdessämaat toteuttavat tämän projektin. YK pitääsyksyllä 2002 kestävää kehitystä koskevanhuippukokouksen Johannesburgissa, jokaon vuoden 1992 Rion kokouksen seuranta.Pohjoismainen strategia on ensimmäisiämaailmassa ja antaa hyvät lähtökohdat pit-kän aikavälin ympäristöpolitiikalle.

21

Lisäksi puheenjohtajamaa haluaa huo-miota meriympäristöyhteistyöhön. Vuoden2002 aikana pidetään Bergenissä Pohjan-meri-konferenssi, jota Pohjoismaat tulevatkäyttämään painostaakseen brittiviranomai-sia Sellafieldin ydinvoimalan radioaktiivisiapäästöjä koskevassa kysymyksessä.

Bondevikin mielestä EU näyttää suhtau-tuvan avoimemmin pohjoismaiseen yhteis-työhön. Merkki siitä on se, että Pohjoismai-den pääministerit tapaavat ennen EU:nhuippukokouksia. Lopuksi pääministeriBondevik korosti, että Pohjoismailla on yh-dessä voimaa ja että yhteenkuuluvuutta voi-daan vahvistaa entisestään Pohjoismaissa jalähialueilla, millä on taas seurannaisvaiku-tuksia muualla maailmassa.

Pääministereiden selonteosta puolue-ryhmien puheenvuoron käyttivät AnitaJohansson sosiaalidemokraattisesta ryhmäs-tä, Ragnwi Marcelind keskiryhmästä, JariVilén konservatiivien ryhmästä ja Outi Ojalavasemmistososialistisesta ryhmästä.

Johansson korosti, että terrorismin vas-taisessa taistelussa tulisi käyttää aseiden li-säksi diplomaattisia, poliittisia ja taloudelli-sia keinoja. Hän oli huolestunut köyhyys-kuilun kasvamisesta, jonka vuoksi olisi kai-kin keinoin taisteltava köyhyyden vähentä-miseksi maailmasta. Pohjoismailla on hyvin-vointivaltioina paljon annettavaa tulonjako-politiikassa, ympäristöpolitiikassa ja tasa-arvopolitiikassa.

Puolueryhmien puheenvuorot

Ragnwi Marcelind korosti, että maailmassaei juuri nyt ole tarpeen lisätä eristäytymistäja protektionismia, vaan mieluumminkinkansainvälistä yhteistyötä YK:ssa, kokomaailmassa, EU:ssa ja Pohjoismaissa.

Terrorismin vastaisen taistelun lisäksiolisi taisteltava köyhyyttä, sosiaalista epäoi-keudenmukaisuutta, aidsia, sortoa ja nälkäävastaan. Pohjoismaisessa yhteistyössä keski-ryhmä korosti pohjoismaista hyötyä ja pää-töksenteon avoimuutta kansalaisille.

Konservatiivien ryhmän puheenvuoronpiti kansanedustaja Jari Vilén. Hän käsitteliPohjoismaiden neuvoston uutta organisaa-tiota ja katsoi sen tehostavan työtä ja paran-

tavan yhteistyötä kansallisten parlamenttienja eri ministerineuvostojen kanssa.

Konservatiivien ryhmä olisi mielelläänkehitellyt pidemmälle Viisasten raporttiakansainvälisen yhteistyön osalta. Viisastenehdotus ministerineuvoston perustamisestapuolustus-, ulko-, kehitysapu- ja ulkomaan-kauppaministereille sekä konservatiivienryhmän ehdotus turvallisuus- ja ulkopoliitti-sen valiokunnan perustamisesta Pohjoismai-den neuvostoon olisi nostanut Pohjoismai-den neuvoston ja ministerineuvoston kom-petenssia kansainvälisissä kysymyksissä.

Ministerineuvoston uuden lähialuestra-tegian osalta hän huomautti, että viisastenryhmä oli ehdottanut huomattavasti tiiviim-pää yhteistyötä lähialueiden kanssa, niinettä lähialueet muodostaisivat eräänlaisen”Pohjola+” -alueen, joka osallistuisi todellapäätöksentekoon eikä olisi vain tarkkailija.Baltian maille tulisi pitää ovet auki Pohjois-maiden neuvoston jäsenyyteen.

Vasemmistososialistien ryhmän puheen-vuoron käytti kansanedustaja Outi Ojala.Hän katsoi Pohjoismaiden neuvoston ra-kenteen ja valiokuntatyön muutosten vas-taavan paremmin uusiin haasteisiin yhäglobalisoituvassa maailmassa. Koko maail-ma on tuominnut New Yorkissa tapahtuneetterroriteot, jotka ovat johtaneet sotilaallisiintoimiin ja saaneet kaikki maat miettimään,kuinka terrorismia vastaan voitaisiin parhai-ten taistella omalla alueella. Hän oli iloinensiitä, että Pohjoismaiden pääministerit olivatkeskustelleet, mitä Pohjoismaat voisivat teh-dä yhdessä. Ojala oli huolestunut Afganista-nin humanitaarisesta tilanteesta ja kysyi,mitä Pohjoismaat voisivat tehdä sen puoles-ta. Pohjoismaissa kansalaisilla on laajatkansalaisvapaudet ja siksi onkin syytä ky-syä, kuinka pitkälle Pohjoismaat ovat val-miita menemään taistelussa terrorismia vas-taan.

6.4. Ulko- ja puolustus-politiikka

Ulkopoliittinen selonteko

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja piti laa-jan katsauksen globalisaatiosta ja sen yh-

22

teyksistä turvallisuusperusteiden ja oikeus-ja hyvinvointivaltion muutoksiin, joissa poh-joismainen panos on erityisen vahva. USA:ntapahtumien jälkeen on turvallisuuden kat-sottava olevan luonteeltaan globaalia ja laa-jempi ja kokonaisvaltaisempi käsite kuinaikaisemmin. Yhteistä turvallisuuttammevaarantavia uhkia vastaan on taisteltavamahdollisimman laajalla kansainväliselläyhteistyöllä ja Pohjoismaat ovat painotta-neet ennen kaikkea YK:n keskeistä roolia.Tuomioja teki seuraavat johtopäätöksetkansainvälisen kriisinhallinnan tarpeesta jatehtävistä:

Kansainvälisen yhteisön on puututtavakaikkiin kriiseihin ensinnäkin YK:n tai YK:nvaltuuttaman tahon avulla. Tämä ei koskeainoastaan sotilaallisia kriisejä vaan myösniitä edeltäviä kriisejä, kuten etnisiä kiistoja,jatkuvia rikkomuksia ihmisoikeuksia koh-taan tai yhteiskuntia, jotka ovat sortuneetluonnonkatastrofien johdosta.

Toiseksi, sotilaallisen voiman käyttämi-nen ei riitä konfliktien ratkaisemiseen, vaik-ka se jossakin vaiheessa voi olla sekä välttä-mätöntä että oikeutettua. Sotilaallisten toi-mien lisäksi on panostettava humanitaari-siin, jälleenrakennus-, kehitysapu- ja muihinsiviilitoimiin.

Kolmanneksi, siviilikriisinhallintaval-miutta on kehitettävä, niin että sitä voidaankäyttää hyväksi rinnakkain sotilaallisen krii-sinhallinnan kanssa tai erikseen parhaassatapauksessa konfliktien estämiseksi. Val-mius tähän oli ulkoministeri Tuomiojan mie-lestä alimitoitettua YK:ssa, EU:ssa ja muissaalueellisissa järjestöissä.

Neljänneksi on valmistauduttava siihen,että kaikki tämä maksaa paljon enemmänkuin mihin tähän asti on oltu valmiita. Eu-rooppa-neuvosto antoi Göteborgin kokouk-sessa lupauksen korottaa kehitysmaidenpanosta kehitysyhteistyössä 0,7 % BKT:sta janyt on aika lunastaa lupaus, vaikka samallatiedetään, että lasku sekä sotilaallisesta ettäsiviilikriisinhallinnasta tulee nousemaan.

Ulkoministeri Tuomioja kuvasi globali-saatiota väistämättömäksi ilmiöksi, jolle ku-kaan ei voi kääntää selkäänsä. Globalisaatiorikastuttaa maailmaa kokonaisuudessaan, jasen hyvinvointia luovia vaikutuksia näh-dään myös kehitysmaissa. Suurin haaste onvalvoa, että resurssit jakautuvat tasaisesti

sekä maiden ja alueiden kesken että niidensisällä. Tämä on myös haaste demokratialle.Mitä vanhempi ja vakaampi demokratia, sitävahvemmin ihmiset tuntuvat kokevan, ettäasiat ovat luisuneet käsistä; eivät ainoastaantavallisilta ihmisiltä, vaan myös niiltä, jotkahe ovat valinneet edustajikseen, ja ovatkoko demokraattisen päätöksenteon ulottu-mattomissa.

Globalisaation hallinta koskee sekä poli-tiikan menetelmiä – ylikansallisen demokra-tian kehittämistä - ja sen sisältöä, toisinsanoen ihmisoikeuksien vahvistamista, tasa-puolista voimavarojen jakoa, köyhyydenvähentämistä sekä kehitystä, joka on ekolo-gista, taloudellista ja sosiaalisesti kestävääkoko maailmassa. Tämä asettaa myös haas-teita turvallisuudelle ja edellyttää terrorisminkitkemistä.

Ajankohtaisia kysymyksiä pohjoismai-sessa yhteistyössä on edelleen oikeudenmu-kaisemman maailmanlaajuisen sääntöihinperustuvan kauppajärjestelmän kehittämi-nen, joka ottaa enemmän huomioon sekäkehitysmaiden tarpeet että työelämän, ym-päristönsuojelun, kansallisen kulttuurin jajulkisen palvelun perusoikeudet.

Puolustuspoliittinen selonteko

Puolustusministeri Jan-Erik Enestam selostipuolustuspoliittisen yhteistyön tämän het-kistä tilannetta ja jonkin verran myös tule-vaisuuden näkymiä. Työssä on keskityttymateriaalipuoleen, jossa helikopteripro-jektissa on päädytty hankkimaan sama heli-kopterityyppi sekä Suomessa, Norjassa ettäRuotsissa. Projekti takaa sen, että Pohjois-maissa kehitetään tieto-taitoa helikopterilai-vueen rakentamisessa ja ylläpidossa.

On myös edistytty pohjoismaisen kriisin-hallintavoimakonseptin kehittämisessäNORDCAPin (Nordic Coordinated Arrange-ment for Military Peace Support) puitteissa.Pyrkimyksenä on, että vuonna 2003 voitai-siin asettaa prikaatin kokoinen pohjoismai-nen yksikkö kansainvälisen yhteisön käyt-töön.

Vanhat uhkakuvat ovat hajoamassa ja nekorvataan uusilla, jolloin keskitytään kehit-tämään kykyä toimia yhdessä kriisinhallinta-kysymyksissä. Lähitulevaisuudessa on to-

23

dennäköisesti tärkeämpää puolustautua in-formaatiosodankäyntiä vastaan, joka uhkaasivuuttaa energiahuollon, pankkilaitoksenja valtionhallinnon.

6.5 YleiskeskusteluKonservatiivien ryhmän puheenvuoronkäytti Chris Heister, joka käsitteli kansainvä-listä terrorismia. Pohjoismaiden tulisi hänenmielestään toimia voimakkaasti yhdessäkansainvälisen terrorismin ehkäisemiseksi,koska Pohjoismailla on pitkä avoimuuden jademokratian perinne. Näitä arvoja tulisipuolustaa myös uusien uhkien edessä. Hä-täisiä päätöksiä ei tulisi tehdä eikä kompro-misseja.

Hän piti myönteisenä koko kansainväli-sen yhteisön taistelua terrorismia vastaan.Pohjoismaiden yhteistyön lisäksi on tärkeätäosallistua kansainväliseen yhteistyöhön uu-sien terroristihyökkäysten estämiseksi. Täs-sä työssä on erityisen tärkeätä pyrkiä turvaa-maan siviilien asema eri puolilla maailmaa.

Tanskan yhteistyöministeri MarianneJelved käsitteli pohjoismaisen yhteistyönperuspilareita: demokratiaa, oikeusvaltio-käsitettä, ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja vä-hemmistöjen suojaa. Näiden kysymystenkehittämiseen tulisi hänen mielestään vai-kuttaa kansainvälisellä tasolla. Olisi pyrittä-vä rakentamaan kansainvälinen oikeusval-tio, joka antaisi ihmisille ja köyhille mailletodelliset mahdollisuudet parempaan tule-vaisuuteen.

Kansanedustaja Riitta Prusti käytti so-siaalidemokraattisen ryhmän puheenvuo-ron ja käsitteli pohjoismaalaisten oikeuksiaja velvollisuuksia, jotka muodostavat erityi-sen tärkeän osan pohjoismaista yhteisöä jayhteenkuuluvuutta ja tekevät Pohjoismai-den kansalaisten muodostamasta kulttuuri-ja sosiaaliyhteisöstä monessa mielessä ai-nutlaatuisen koko maailmassa.

Hän piti tärkeänä käynnissä olevaa selvi-tystä kansalaisten oikeuksien ja velvolli-suuksien käytännön toteutuksesta. Tämä ontärkeätä erityisesti siksi, että Pohjoismaidensopimuksiin vaikuttavat Euroopan unioninsosiaaliset ja kansalaisoikeuksia koskevatjärjestelyt.

Kaikkien Pohjoismaiden etujen mukaistaon, että EU-järjestelyt eivät rajoita niitä oi-keuksia, jotka olemme Pohjolassa kehittä-neet ja että EU-oikeuksien kansalliset sovel-lutukset eivät vie meitä eri suuntiin lisäteneroavaisuuksia maittemme välillä. Pohjois-maiden neuvoston tehtävänä on valvoa, et-tei näin käy.

6.6 KyselytuntiHarriet Lindeman (konservatiivinen ryhmä)tiedusteli, aikoivatko pääministerit helpot-taa opintoviikkojen ja -pisteiden siirtämistämaasta toiseen. Ministeri Jan-Erik Enestamvastasi, että ministerineuvosto oli teettänyterityisen selvityksen kaikista niistä ongel-mista, jotka liittyvät kansalaisten vapaaseenliikkuvuuteen Pohjolassa ja sen eri osa-alueisiin – kuten opintoihin ja työskente-lyyn. Hän toivoi Pohjoismailta löytyvän riit-tävästi tahtoa, jotta selvityksessä todetutpuutteet saataisiin pikaisesti paikattua.

Aulis Ranta-Muotio (keskiryhmä) kysyi,oliko yhteispohjoismainen helikopterihan-ke vahingoittanut pohjoismaista yhteistyötä.Tanskahan oli vetäytynyt hankkeesta viimehetkellä. Ministeri Enestam vastasi, että kul-jetushelikopterihanke oli suuri menestys.Vaikka kyseessä olikin erittäin vaikea pro-jekti, se oli onnistunut lähes täydellisesti.Tanskalla oli toisenlainen konsepti ja toisen-laiset tarpeet kuin Norjalla, Ruotsilla ja Suo-mella, mikä oli tietenkin hieman valitetta-vaa. Tanskan helikopterivalinta mahdollis-taa silti yhteistyön jatkamisen etenkin huol-topalvelujen ja lentäjien koulutuksen toteut-tamisessa.

Bjarne Kallis (keskiryhmä) kysyi alko-holin vähimmäisverosta, joka oli hänen mie-lestään suuri kysymys kaikissa Pohjoismais-sa. Ministeri Leif Pagrotsky vastasi, että nyky-tilanne johtui Pohjoismaiden aikaisemmistavirheistä. Ruotsi oli esimerkiksi arvioinutneuvottelutilanteen väärin ja neuvotellutsäännöt, jotka olivat myöhemmin osoittau-tuneet huonoiksi itsenäisen alkoholipolitii-kan kannalta. Pohjoismaiden olisi pitänyttoimia neuvotteluissa yhdessä muiden EU-maiden kanssa, mutta Ruotsi oli yksin toivo-nut pidennystä. Hän piti vähimmäisveroa

24

yhtenä ratkaisuna mutta korosti, että pää-tökset on tehtävä yksimielisesti. Tämä eikuitenkaan tule olemaan helppoa, koskamuilla mailla on erilainen näkemys alkoho-lipolitiikasta. Ne voitaisiin ehkä saada vä-himmäisveron taakse, jos Pohjoismaat alen-taisivat voimakkaasti alkoholiverojaan.

Hannes Manninen (keskiryhmä) kysyiRuotsin yhteistyöministeriltä, tiesikö tämä,

että Ruotsin tullilaitos oli uudistamassa toi-mintaansa pohjoisessa. Uudistuksen myötäHaaparannan tulli ei todennäköisesti olisiauki ympäri vuorokauden. Ministeri Pag-rotsky vastasi, ettei hän ollut tietoinen asias-ta. Hänestä Haaparannan tullin aukiolo eiole välttämätöntä, jos Suomen puolen tulliolisi auki. Hän toivoi naapurimaiden tehos-tavan yhteistyötään tässä asiassa.

25

7PUHEENJOHTAJISTO

Neuvoston toimintaa johtaa ja koordinoipuheenjohtajisto, jonka puheenjohtajana onneuvoston presidentti. Puheenjohtajisto kä-sittelee ministerineuvoston budjettiesityk-sen, valmistelee yleisiä ulko- ja turvallisuus-poliittisia asioita ja koordinoi valiokuntientyöskentelyä. Lisäksi puheenjohtajisto hoi-taa hallinnollisia tehtäviä sekä ylläpitää neu-voston kansainvälisiä suhteita.

Vuonna 2001 puheenjohtajisto keskittyiPohjoismaiden neuvoston uuden strategianja rakenteen kehittämiseen. Tulevan poh-joismaisen yhteistyön strategiaan ja neuvos-ton organisaation kehittämiseen liittyvä kes-kustelu alkoi jo vuoden 2000 istunnossa,jossa käsiteltiin niin sanottua viisaiden ra-porttia. Hanke jatkui koko toimintavuoden,ja neuvosto sekä ministerineuvosto tekivätsiinä läheistä ja tiivistä yhteistyötä. Yhteistyöjohti raporttiin ”Uusi pohjoismainen päivä-järjestys”, joka esiteltiin neuvoston 53. istun-nossa Kööpenhaminassa. Raportissa on eh-dotuksia pohjoismaisen yhteistyön uusistarakenteista ja strategisista panostuksista.

Uuden yhteistyöstrategian lisäksi pu-heenjohtajisto keskusteli Pohjolan pyrki-myksistä edistää kestävää kansainvälistä ke-hitystä, Pohjoismaiden panoksesta kansain-välisten konfliktien ehkäisyssä ja rauhantur-vatoiminnassa, neuvoston kansainvälisentoiminnan kehittämisestä, neuvoston roolis-ta EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikantoteuttajana ja tukijana sekä Pohjoismaidenvälisten rajaesteiden poistamisesta.

Puheenjohtajisto valmisteli myös vuonna2002 vietettäviä Pohjoismaiden neuvoston50-vuotisjuhlia. Juhlavuosi alkaisi demokra-tiaseminaarilla Reykjavikissa huhtikuussa japäättyisi Helsingissä lokakuussa järjestettä-vään juhlaistuntoon, johon osallistuisivatmyös Pohjoismaiden valtionpäämiehet.

Neuvoston puheenjohtajisto esitti vuo-den aikana myös jyrkän vastalauseensa

pohjoismaisen uusnatsismin kehittymisestäja kehotti ministerineuvostoa antamaanvuosittain selonteon Pohjoismaissa toteute-tuista toimenpiteistä, joilla on pyritty torju-maan arkipäivän rasismia, muukalaisvihaaja syrjintää. Lisäksi neuvosto tuomitsi syys-kuun 11:nnen terrori-iskut ja ilmaisi tukensakansainvälisen yhteisön pyrkimyksille tais-tella terrorismia vastaan ja puolustaa demo-kraattisia arvojamme.

7.1 Jäsenet ja kokouksetPuheenjohtajistossa oli kolmetoista jäsentä.Neuvoston työjärjestyksen mukaan kaik-kien jäsenmaiden ja puolueryhmien on olta-va edustettuina puheenjohtajistossa. Pu-heenjohtajiston puheenjohtaja ja neuvostonpresidentti oli toimintavuonna Tanskankansankäräjien jäsen Svend Erik Hovmandneuvoston keskiryhmästä. Suomea edusti-vat Bjarne Kallis (kd), Outi Ojala (vas),Riitta Prusti (sd) ja Jari Vilén (kok). Puheen-johtajisto kokoontui vuoden aikana kahdek-san kertaa.

Neuvoston istunnon yhteydessä pu-heenjohtajistolla oli tapaamiset Pohjoismai-den pääministereiden ja ulkoministereidenkanssa. Pääministereiden tapaamisessa kes-kusteltiin pääasiassa Pohjoismaiden välises-tä EU-koordinoinnista ja kansainvälisen ter-rorismin vastustamisesta. Ulkoministereidentapaamisessa taas käsiteltiin pohjoista ulot-tuvuutta, konfliktien ehkäisyä ja siviilikrii-sinhallintaa neuvostossa laaditun kahdenraportin pohjalta.

Puheenjohtajistolla oli vuoden aikanakokouksia myös pohjoismaisten yhteistyö-ministereiden ja varsinkin yhteistyöministe-reiden puheenjohtajan puolustusministeriJan-Erik Enestamin kanssa. Keskusteluissakäsiteltiin muun muassa tulevan pohjois-

26

maisen yhteistyön strategiaa ja pohjoismai-sen yhteistyön budjettia.

Puheenjohtajistolla oli toimintavuonnatapaamisia myös Baltian yleiskokouksenpuheenjohtajiston kanssa. Tapaamiset jär-jestettiin touko-kesäkuussa Riiassa pidetynBaltian yleiskokouksen istunnon sekä Poh-joismaiden neuvoston ja Baltian yleisko-kouksen kolmannen yhteiskokouksen yh-teydessä sekä joulukuussa Tallinnassa pide-tyn Baltian yleiskokouksen istunnon yhtey-dessä.

7.2 TyöryhmätPuheenjohtajiston vastuulla on koordinoidaPohjoismaiden ministerineuvoston budjetti-esityksen ja toimintasuunnitelman sekäpohjoismaisen yhteistyöbudjetin käsittelyäPohjoismaiden neuvostossa. Puheenjohta-jisto asetti siten tänäkin vuonna erityisenbudjettityöryhmän, jonka tehtävänä olikoordinoida puolueryhmien ja valiokuntiennäkemyksiä, neuvotella ministerineuvostonkanssa sekä laatia puheenjohtajiston budjet-timietintö. Ryhmän suomalaisjäsen oli PehrLöv.

Pohjoinen ulottuvuus oli ja on edelleen-kin korkealla neuvoston päiväjärjestykses-sä. Neuvoston 53. istunnossa käsiteltiin eri-tyisen työryhmän laatimaa raporttia, jossakorostetaan muun muassa neuvoston, kan-sallisten parlamenttien ja EU-parlamentinjäsenten välistä vuoropuhelua pohjoiseenulottuvuuteen liittyvistä pohjoismaista ta-voitteista ja mahdollisista aloitteista.

Puheenjohtajistolla oli myös työryhmä,joka valmisteli tulevan pohjoismaisen yh-teistyön strategiaa ja viisaiden raportin seu-rantaa. Työryhmä työsti yhdessä ministeri-neuvoston edustajien kanssa ”Uuden poh-joismaisen päiväjärjestyksen”, joka käsitte-lee tulevan yhteistyön rakennetta ja sisältöä.Ehdotuksesta keskusteltiin ja se hyväksyttiinneuvoston 53. istunnossa. Työryhmän suo-malaisjäsen oli Outi Ojala.

Puheenjohtajistolla oli niin ikään työryh-mä, joka laati eri lähteiden ja hankkeidenpohjalta yleiskatsauksen konfliktien ehkäi-syyn ja siviilikriisinhallintaan liittyvistä toi-mista ja kokemuksista. Työ poiki raportinja lukuisia Pohjoismaiden hallituksille suun-

nattuja suosituksia, jotka neuvosto hyväksyiistunnossaan. Suomea työryhmässä edus-tivat Kimmo Kiljunen ja Olof Erland, jokaoli osan ajasta myös työryhmän puheenjoh-taja.

7.3 Kansainvälinen yhteistyöKansainvälinen yhteistyö sekä ulko- ja tur-vallisuuspoliittiset asiat olivat edelleenkinkeskeisellä sijalla Pohjoismaiden neuvostontyössä. Tämä koskee varsinkin puheen-johtajistoa, jolla on vastuu kansainvälistenasioiden valmistelusta ja käsittelystä ja jokapitkälti huolehtii neuvoston kansainvälisistäyhteyksistä. Myös valiokunnissa kansainvä-linen näkökulma on tullut yhä tärkeämmäk-si. Neuvoston kansainvälisen toiminnan pai-nopiste oli tänäkin vuonna Pohjolan lähi-alueiden eli Baltian maiden ja Venäjän kans-sa tehtävässä yhteistyössä.

Baltian yleiskokous

Pohjoismaiden neuvoston edustajat osallis-tuivat kahteen Baltian yleiskokouksen istun-toon, joista toinen pidettiin touko-kesäkuus-sa Riiassa Latviassa, toinen joulukuussa Tal-linnassa. Riiassa pidetyn 18. istunnon yhtey-dessä järjestettiin myös Baltian yleiskokouk-sen ja Pohjoismaiden neuvoston kolmasyhteiskokous. Kokouksen pääaiheet olivatEU:n laajentuminen, alueyhteistyö, parla-mentaariset vaikutusmahdollisuudet pohjoi-seen ulottuvuuteen sekä Naton jäsenmääränkasvun vaikutukset Itämeren turvallisuus-politiikkaan. Kokouksen loppuasiakirja liit-teenä 3.

Joulukuun istunnon yhteydessä järjestet-tiin myös Pohjoismaiden neuvoston ja Bal-tian yleiskokouksen puheenjohtajistojenkokous. Siellä keskusteltiin mm. tulevanyhteistyön suunnasta ja sisällöstä sekä ny-kyisen yhteistyösopimuksen ja nykyistenyhteistyöhankkeiden mahdollisesta uudista-misesta vuonna 2002. Kokouksessa sovittiinmyös, että järjestöjen neljäs yhteiskokouspidettäisiin 27.–29. huhtikuuta 2003 Lundis-sa. Kaupungissa juhlittaisiin samalla sitä,että tulee kuluneeksi 900 vuotta itsenäisenpohjoismaisen kirkkoprovinssin perustami-

27

sesta. Provinssin arkkipiispan toimipaikka-na oli Lund.

Pohjolan ja Venäjän yhteistyö

Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunta vie-raili Moskovassa maaliskuussa 2001. Vierai-luun sisältyi tapaamiset duuman puhemie-hen, liittoneuvoston puhemiehen ja varaul-koministerin kanssa. Keskusteluissa käsitel-tiin alustavasti Pohjoismaiden neuvoston jaVenäjän parlamentin yhteistyömuotoja.Keskustelujen lähtökohtana oli pohjoinenulottuvuus, ja aiheista mainittakoon rikolli-suuden torjunta sekä ympäristö- ja energia-asiat.

Lokakuussa Pohjoismaiden neuvostonsekä Venäjän valtionduuman ja liittoneuvos-ton edustajat tapasivat Pohjoismaiden neu-voston Kööpenhaminan istunnon yhteydes-sä. Päiväjärjestyksessä oli pohjoinen ulot-tuvuus. Keskustelunaiheista mainittakoonBarents-yhteistyö, Arktisen alueen parla-mentaarinen yhteistyö ja Itämeren alueenyhteistyö. Keskustelua herätti etenkin Pieta-rissa syyskuussa 2002 järjestettävän Itämeri-konferenssin valmistelu ja sisältö sekä poh-joista ulottuvuutta käsittelevän yhteisen par-lamentaarikkoseminaarin järjestäminen.

Konferenssi Petroskoissa

Pohjoismaiden neuvosto, valtionduuma jaKarjalan tasavalta järjestivät Petroskoissa14.–16. kesäkuuta seminaarin ”Pohjoismai-den yhteistyö Luoteis-Venäjän kanssa”. Siel-lä käsiteltiin mm. pohjoista ulottuvuutta,neuvoston lähialueyhteistyötä, ympäristö- ja

terveysyhteistyötä sekä Venäjällä tehtäviininvestointeihin liittyvää lainsäädäntöä. Se-minaariin osallistui mm. neuvoston, valtion-duuman sekä Karjalan tasavallan hallituksenja alueparlamentin edustajia. Neuvoston val-tuuskuntaa johti presidentti Svend ErikHovmand. Suomesta osallistuivat edustajatRiitta Prusti (sd) ja Paula Lehtomäki (kesk).

Valtionduuman varapuhemies ArturTªilingarov esitti presidentti Vladimir Puti-nin tervehdyksen. Hän tähdensi arktisenyhteistyön merkitystä ja piti Baltian maidenkanssa tehtävää yhteistyötä hedelmällisenä,joskin Pohjoismaiden tulisi hänen mukaan-sa tukea myös alueen vähemmistöjä.Tªilingarov suhtautui myönteisesti pohjoi-seen ulottuvuuteen, mutta toivoi ohjelmallenykyistä konkreettisempaa sisältöä.

Edustaja Prusti muistutti seminaarin jäl-keisessä lehdistötilaisuudessa, että yhteistyöoli omiaan edistämään rauhaa ja turvalli-suutta alueella, sillä se luo edellytyksiä mah-dollisten kriisitilanteiden ehkäisemiselle jakäsittelemiselle.

Kymmenes Itämeri-kokous

Kymmenes parlamentaarikoiden Itämeri-kokous pidettiin Greifswaldissa Mecklen-burg-Vorpommernissa 3.–4. syyskuuta. Pää-aiheena olivat konfliktien ehkäisy ja siviili-kriisinhallinta.. Muita aiheita olivat meritur-vallisuus, vähemmistöt ja ihmisoikeudet.Kokouksen jälkeen asetettiin erillinen työ-ryhmä selvittämään Itämerenalueen meri-turvallisuutta. Raportti pitäisi jättää seuraa-valle kokoukselle, joka pidetään Pietarissa.

Kokouksen loppuasiakirja on liitteenänro 2.

28

8POHJOLA-VALIOKUNTA

8.1 Jäsenet ja kokouksetPohjola-valiokunnan suomalaisjäsenet oli-vat Tuija Brax (vihr), Tuula Haatainen(sd), Pehr Löv (r) puheenjohtaja, AulisRanta-Muotio (kesk), Matti Vähänäkki (sd)sekä Karl-Göran Eriksson (FS) Ahvenan-maalta. Vähänäkin tilalle tuli helmikuussaHeli Paasio (sd) ja Erikssonin tilalle huhti-kuussa Harriet Lindeman (FS).

Valiokunta kokoontui vuoden aikanakuudesti. Kahdessa valiokuntakokouksessakuultiin kulloisiinkin pääteemoihin pereh-tyneitä asiantuntijoita. Kööpenhaminan ko-kouksessa 6. helmikuuta keskusteltiin poh-joismaisen korkeakoulu- ja tutkimusyhteis-työn haasteista ja Oslon kokouksessa 3.huhtikuuta käsiteltiin Pohjoismaista tutki-jankoulutusakatemiaa ja pohjoismaista kan-salaissopimusta sekä keskusteltiin Pohjolankielipoliittisista haasteista.

Valiokunnan kesäkokoukseen Grönlan-nin Nuukissa 27.–28. heinäkuuta sisältyiuseita miniseminaareja, joissa käsiteltiinLänsi-Pohjolaa ja Pohjolan rajaseutuja, vää-rinkäyttäjäperheiden lapsiin kohdistuvia en-nalta ehkäiseviä toimia sekä Grönlantia jakulttuurin globalisaatiota. Lisäksi järjestettiinteemakokous grönlannin kielestä.

8.2 TyöryhmäValiokunta päätti kokouksessaan 6. marras-kuuta 2000 asettaa työryhmän, jonka toi-meksianto olisi kaksiosainen: toisaalta tulisiselvittää turvapaikanhakijoiden elämänlaa-tua Pohjolassa, toisaalta rasismia, muuka-laisvihaa ja integraatiota. Ryhmän on määräsaada työnsä valmiiksi vuoden 2002 istun-toon mennessä. Työryhmän suomalaisjäsenoli Tuija Brax, jota avusti kansainvälistenasiain sihteeri Paula Moisander.

Vuonna 2001 työryhmä käsitteli toimek-siannon ensimmäistä puoliskoa ja laati kaksiehdotusta. Toinen niistä käsitteli turvapai-kanhakijoiden elämänlaatua Pohjoismaissa,ja se hyväksyttiin valiokuntaehdotukseksi(A 1267). Toinen ehdotus taas käsitteli rasis-mia ja integraatiota (A 1268). Toimeksian-non toista puoliskoa, eli rasismia, muuka-laisvihaa ja integraatiota, käsittelevästä ra-portista on tarkoitus keskustella neuvoston54. istunnossa vuonna 2002.

8.3 53. istunnon valmistelu jaasiat

Kulttuurirahasto

Vuoden aikana valiokunnan jäsenet tekivätjäsenehdotuksen Pohjoismaista kulttuurira-hastoa koskevan sopimuksen muuttamises-ta (A 1251). Valiokunta hyväksyi ehdotuk-sen ja kehotti puheenjohtajistoa tekemäänaiheesta esityksen (nro 7).

Neuvoston 53. istunnossa ministerit japarlamentaarikot olivat yksimielisiä siitä,että rahasto on itsenäinen oikeushenkilö,että rahaston hallitus päättää sen toiminnas-ta ja hallinnosta ja että rahasto on tärkeä niinneuvostolle kuin ministerineuvostollekin.Pohjola-valiokunta arveli saavansa kulttuu-rirahaston uuden sopimuksen valmiiksivuodenvaihteeseen mennessä.

Kielipolitiikka

Valiokunta käsitteli vuoden aikana myöspohjoismaista kielipolitiikkaa. Oslon koko-uksessa huhtikuussa valiokunta kuuli asian-tuntijoiden näkemyksiä monikulttuurisillaasuinalueilla elävien nuorten kielestä ja kie-

29

lenkäytöstä sekä Pohjoismaiden kulttuurinopetuksesta ulkomaisissa ja pohjoismaissayliopistoissa. Osa valiokunnan johtoryhmänjäsenistä osallistui myös Euroopan neuvos-ton kielikonferenssiin Lundissa 19. helmi-kuuta sekä Pohjoismaiden ministerineuvos-ton kielikonferensseihin Islannissa 21.–23.syyskuuta ja Paraisilla 12.–13. lokakuuta.

Lundin konferenssin yhteydessä johto-ryhmällä oli asiantuntijoiden kanssa ko-kous, jossa käsiteltiin aihetta pohjoismainenkielipolitiikka – Euroopan kielivuoden seu-ranta. 53. istunnossa Pohjola-valiokuntaesitti suosituksen 22/1998 käsittelyn yhtey-dessä toivomuksen siitä, että vuonna 2001vietettävälle Euroopan kielivuodelle pantai-siin paljon painoarvoa ja että tämä näkyisimyös budjetista.

Yleiskokoukselle kerrottiin myös, ettäsosiaalidemokraattinen ryhmä aikoi ehdot-taa pohjoismaista elokuvapalkintoa, jollapyrittäisiin epäsuoraan edistämään pohjois-maisten kielten ymmärtämistä.

Kansalaisturva

Neuvoston 53. istunnossa oli yhtenä teema-na kansalaisten suojelu, johon liittyi neljäPohjola-valiokunnan valiokuntaehdotustaja kolme jäsenehdotusta.

Valiokuntaehdotus A 1267 turvapaikan-hakijoiden elämänlaadusta Pohjoismaissaoli edellä mainittu valiokunnan työryhmänlaatima ja valiokunnan hyväksymä ehdotus.Yleiskokous hyväksyi ehdotuksen pohjaltasuositukset Pohjoismaiden hallituksille (nro17) ja Pohjoismaiden ministerineuvostolle(nro 18).

Myös toinen Pohjola-valiokunnan työ-ryhmän ehdotuksista, eli valiokuntaehdotusA 1268 rasismista ja integraatiosta, johti neu-voston suositukseen Pohjoismaiden minis-terineuvostolle (nro 19).

Kahdella jäsenehdotuksella oli pääosinsama sisältö: toinen niistä oli keskiryhmänjäsenehdotus A 1232 todistajansuojeluohjel-man luomisesta, ja toinen sosiaalidemo-kraattisen ryhmän ehdotus A 1246 yhteis-pohjoismaisista toimenpiteistä rikosoikeu-denkäyntien osapuolten ja todistajien suoje-lemiseksi väkivallalta, uhkauksilta ja kostol-ta. Yleiskokous hyväksyi niiden pohjalta

suosituksen Pohjoismaiden ministerineu-vostolle (suositus 20).

Nais- ja lapsikauppa

Sosiaalidemokraattinen ryhmä oli tehnytkesäkuussa jäsenehdotuksen nais- ja lapsi-kaupasta, ja Pohjola-valiokunta hyväksyisen valiokuntaehdotukseksi syyskuussa2001. Yleiskokous taas hyväksyi ehdotuk-sen pohjalta suositukset Pohjoismaiden hal-lituksille (nro 21) ja Pohjoismaiden ministe-rineuvostolle (nro 22).

Sosiaalidemokraattinen ryhmä oli niinikään tehnyt ehdotuksen pakkoavioliittojenvastaisten toimien yhdenmukaistamisesta.Valiokunnan mietinnön pohjalta yleisko-kous antoi ehdotuksesta suosituksen Poh-joismaiden ministerineuvostolle (nro 23).

Mediapolitiikka

Pohjola-valiokunta jatkoi täysistunnossakäytyä, mediapolitiikkaa ja yleisradiotoi-mintaa koskenutta keskustelua pohjois-maisten kulttuuriministereiden kanssa pitä-mässään tapaamisessa.

Pohjoismaiset tutkimuskentät

Alueyhteistyöhön liittyi valiokuntaehdotusA 1269, joka koski selvitystä pohjoismaisentutkimuskentän kehittämisestä alueellisenaosana eurooppalaisen tutkimuskentän ke-hittämistä ja vahvistamista. Yleiskokous hy-väksyi ehdotuksen pohjalta suosituksenPohjoismaiden hallituksille (nro 34).

Liikkuminen vapaammaksi

Sosiaalidemokraattisen ryhmän tekemässäjäsenehdotuksessa A 1236 toimenpiteistäPohjoismaiden välisen vapaan liikkuvuu-den lisäämiseksi korostetaan, että Pohjois-maiden tulisi luoda yhteinen tarkastusjärjes-telmä, joka koskisi eri Pohjoismaissa toimi-via yrityksiä ja niiden henkilökuntaa, ja ettäniiden tulisi perustaa elin, jolta saisi tietojasiitä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia Poh-

30

joismaasta toiseen muuttavalla tai työnvuoksi Pohjoismaasta toiseen liikkuvallahenkilöllä on. Yleiskokous hyväksyi ehdo-tuksen perusteella suosituksen Pohjoismai-den ministerineuvostolle ja Pohjoismaidenhallituksille (nro 35).

Nordjobb laajemmaksi

Sosiaalidemokraattisen ryhmän jäsenehdo-tus A 1243, joka koski myös muiden kuinPohjoismaiden kansalaisten mahdollisuuttaosallistua Nordjobb-vaihto-ohjelmaan, hy-väksyttiin muuttuvia pohjoismaisia työ-markkinoita koskeneen keskustelun yhtey-

dessä ja siitä annettiin suositus (nro 36)Pohjoismaiden ministerineuvostolle.

Asunto- ja rakennuspolitiikka

Pohjola-valiokunta oli käsitellyt ministeri-neuvoston ehdotuksen rakennus- ja asunto-sektorin yhteistyöohjelmaksi 2002–2005 (B206). Yleiskokous käsitteli ohjelmaa osanateemaa kestävä kehitys ja hyväksyi ohjel-man ottaen huomioon Pohjola-valiokunnanmietinnössään esittämät näkökohdat. Ohjel-masta annettiin suositus Pohjoismaiden mi-nisterineuvostolle (nro 44).

Suositukset ja esitykset liitteessä 1.

31

9LÄHIALUEVALIOKUNTA

9.1 JäsenetValiokunnan suomalaisjäsenet olivat LeenaHarkimo (kok), Paula Lehtomäki (kesk),Hannes Manninen (kesk) sekä lokakuuhunasti Kimmo Kiljunen (sd), jonka tilalle tuliSaara Karhu (sd). Valiokunnan puheenjoh-tajana oli norjalainen Per-Kristian Foss.

9.2 ToimintaValiokunta kokoontui vuoden aikana seitse-män kertaa. Keskeisimpiä asioita sen työssäolivat ministerineuvoston ehdotukset poh-joismaisen ympäristöyhteistyön ohjelmaksija kestävän kehityksen strategiaksi. Keskei-siä olivat niin ikään tarkistettu lähialuestrate-gia sekä arktisen yhteistyön ohjelma.

Huhtikuun lopussa valiokunnan jäseniäosallistui puheenjohtaja Fossin johdollaBrysselissä järjestettyyn ilmastokokouk-seen, jonka järjestivät Pohjoismaiden neu-voston lisäksi Beneluxin parlamentti ja Bal-tian neuvosto. Suomesta osallistui edustajaLehtomäki. Kokous hyväksyi päätöslausel-man, jossa kunkin maan hallitusta jaEU-komissiota kehotetaan mahdollisimmanpian ratifioimaan Kioton pöytäkirja.

Syyskuussa valiokunnan edustajat kes-kustelivat energia-asioista kauppa- ja teolli-suusministeri Sinikka Mönkäreen kanssaHelsingissä. Keskustelussa käsiteltiin pää-asiassa ministerineuvoston ehdotusta poh-joismaiseksi energiapoliittiseksi yhteistyök-si.

Edustaja Lehtomäki, joka raportoi valio-kunnalle Karjalan ympäristöön liittyvistä ter-veyskysymyksistä, vieraili ongelmakenttääkartoittaakseen eri puolilla Karjalan tasaval-taa Petroskoissa 14.–16. kesäkuuta pidetyn,Pohjoismaiden ja Luoteis-Venäjän yhteistyö-

tä käsitelleen konferenssin yhteydessä. Mar-raskuun alussa hän vieraili vastaavasti Kos-tamuksen alueella.

9.3 53. Istunnon asiat

Arktinen yhteistyö

Neuvoston 53. istunnossa käsiteltiin mm.ministerineuvoston ehdotus uudeksi arkti-sen yhteistyön ohjelmaksi (B 209/när), jon-ka päätavoitteena on kehittää ja parantaaalueen asukkaiden elämänlaatua, tukealuonnon ja biologisen monimuotoisuudensäilyttämistä, ehkäistä saastumista sekä ke-hittää arktisille valtioille järkeviä yhteistyö-muotoja.

Valiokunta otti ohjelman myönteisestivastaan, mutta kaipasi yhteistä pohjatyötäArktiksen ympäristön kuvaamiseksi. Ohjel-ma hyväksyttiin ottaen huomioon mainitutnäkökohdat (suos. 33).

Lähialueyhteistyö

Ministerineuvoston ehdotuksessa tarkiste-tuksi pohjoismaiseksi lähialuestrategiaksi (B202/när) panostetaan aikaisempaa enem-män Venäjään paitsi EU:n Venäjän-politii-kan myös pohjoisen ulottuvuuden tiimoilta.Valiokunta piti strategiaa hyvin muotoiltu-na, mutta kaipasi kuitenkin projektienpriorisointiperusteiden tarkentamista. Yleis-kokous hyväksyi ehdotuksen (suos. 32).

Ministerineuvoston ehdotus Pohjoismai-den tulevasta energiapoliittisesta yhteistyös-tä (B 207/när) pyrkii edistämään tehokasta,kilpailukykyistä, turvallista ja kestävää ener-giahuoltoa. Ohjelmaa koskevassa mietin-nössään valiokunta toteaa, että tärkeisiin ja

32

kauaskantoisiin asioihin tulisi kiinnittää vie-läkin enemmän huomiota ja että ohjelmanroolia pohjoismaisen kestävän kehityksenstrategian toteuttamisessa tulisi tarkentaa.Ohjelma hyväksyttiin ottaen huomioon va-liokunnan näkökohdat (suos. 43).

Neuvoston Suomen valtuuskunta oli teh-nyt ehdotuksen Pohjoismaiden Investointi-pankin ympäristölainajärjestelmän (MIL)

kehyksen korottamisesta 300 miljoonaaneuroon (A 1257/när). Edustaja Manninentotesi yleiskeskustelussa, että Pohjoismai-den hallitukset olivat ilmaisseet ehdotuksel-le tukensa lukuun ottamatta Tanskan halli-tusta, joka suhtautui siihen epäilevästi. Man-ninen toivoi tanskalaisiltakin yksimielistätukea. Yleiskokous hyväksyi valtuuskunnanehdotuksen (suos. 14).

33

10EUROOPPA-VALIOKUNTA

10.1 JäsenetEurooppa-valiokunnan suomalaisjäsenetolivat Eero Akaan-Penttilä (kok), Petri Neit-taanmäki (kesk), Petri Salo (kok), JoukoSkinnari (sd) ja Hannu Takkula (kesk) sekämaakuntapäivien jäsen Olof Erland (lib) jahänen seuraajansa Hasse Svensson (lib). Va-liokunnan laajennetussa johtoryhmässäSuomea edusti Petri Salo.

10.2 Painopistealueet jatyöryhmät

Valiokunnalla oli vuoden aikana viisi ko-kousta. Kööpenhaminan kokouksen yhtey-dessä 6. helmikuuta valiokunta järjestielintarviketurvallisuutta käsitelleen kuule-mistilaisuuden. Oslon kokouksessa 3. huhti-kuuta valiokunta perehtyi elintarviketuotan-toon ja etenkin varovaisuusperiaatteen nou-dattamiseen sekä riskinarviointeihin. Kun-gälvin kokouksessa 26. kesäkuuta taas kes-kusteltiin Irlannin kansanäänestyksestä, jaKööpenhaminan kokouksessa 29. lokakuu-ta oli aiheena EU:n politiikka syyskuun 11.päivän jälkeen.

Valiokunta vieraili Strasbourgissa 14.–15.toukokuuta. Matkan aikana valiokunta tapa-si Euroopan parlamentin jäseniä sekä Eu-roopan ihmisoikeustuomioistuimen pu-heenjohtajan Elisabeth Palmin ja EU:n oi-keusasiamiehen Jacob Södermanin.

Valiokunta vieraili myös Dublinissa 27.–28. kesäkuuta. Vierailun aikana valiokuntakeskusteli parlamentin Joint Committee ofEuropean Affairsin kanssa niistä seurauksis-ta, joita Irlannin kansanäänestyksen kieltei-sellä kannalla Nizzan sopimukseen on. Li-säksi valiokunta vieraili Enterprise Irelandis-

sa, European Foundation for Living andWorking Conditionsissa ja Institute of Euro-pean Affairsissa.

Työryhmiä

Valiokunnalla oli vuoden aikana neljä työ-ryhmää, jotka jättivät loppuraporttinsa. Työ-elämäaiheista teemaraporttia käsitelleeseentyöryhmään osallistui Jouko Skinnari; pien-ten ja keskisuurten yritysten pohjoismaistaperuskirjaa käsitelleeseen työryhmään taasosallistui Hasse Svensson. EU:n aluepolitii-kan työryhmässä oli mukana Olof Erland jaelintarviketurvallisuuden työryhmässä Han-nu Takkula.

Valiokunnalla oli myös viides työryhmä,joka käsitteli elinkeinoverotusta. Ryhmäntoimikausi on kuitenkin kaksivuotinen, jasen on määrä jättää raporttinsa syksyllä2002. Työryhmän tehtävänä on kartoittaaongelmia, jotka liittyvät haitalliseen verokil-pailuun ja kansallisiin järjestelmiin, joillapyritään houkuttelemaan ulkomaisia yrityk-siä ja investointeja, sekä tunnistaa alueita,joilla voitaisiin tehdä pohjoismaisia aloitteitakansallisten verojärjestelmien väärinkäytönrajoittamiseksi tai ehkäisemiseksi.

10.3 53. istunnon valmisteluja asiat

Kansalaisturva

Elintarviketurvallisuutta koskenut kuule-mistilaisuus, jonka valiokunta järjesti Köö-penhaminassa 6. helmikuuta, sai valiokun-nan asettamaan työryhmän asian käsittelynjatkamiseksi. Työ poiki neljä valiokuntaeh-

34

dotusta: ehdotus Pohjoismaissa markkinoi-tavien tuotteiden elintarvikemerkintä- jatuotetietosääntöjen perusteista (A 1260),ehdotus riskinhallinnasta elintarvikealalla(A 1261), ehdotus kuluttajatiedon, mm. elin-tarviketurvallisuuden, opetuksesta Pohjois-maissa (”Det handlar om att leva – Kyse onelämästä”) (A 1262) ja ehdotus elintarvikkei-den tuonnista Pohjoismaihin Euroopan sisä-markkinoilta ja EU:n ulkopuolelta (A 1263).Valiokuntaehdotuksia käsiteltiin istunnossa,ja ne johtivat seuraaviin suosituksiin: elintar-vikemerkintöjen ja tuotetietojen takaaminenPohjoismaissa (nro 24), elintarvikekriisienhallinta (nro 25), kansainvälinen riskienhal-linta elintarvikealalla (nro 26), pakollinenkuluttajaopetus peruskoulussa (nro 27), ku-luttajaopetuksen oppimateriaali ja pohjois-mainen kotisivu (nro 28) sekä elävien eläin-ten kauppaa ja kuljetusta koskevat kansain-väliset sopimukset (nro 29).

Muuttuvat työmarkkinat

Eurooppa-valiokunta oli määritellyt Poh-joismaiden ministerineuvoston vuotuisentyöllisyysraportin pääaiheeksi työympäris-tön roolin varsinkin suhteessa rajalliseentyövoiman tarjontaan. Lisäksi valiokuntahalusi raportissa valotettavan seuraavaa kol-mea pääkysymystä: ennalta ehkäisevät toi-menpiteet sairauspoissaolojen vähentämi-seksi paikallistasolla, työsopimusten ja hen-kilöstön sosiaalisten tarpeiden suhde sekäloppuunpalamisen ehkäisy tietyillä aloilla.

Työllisyysraportista keskusteltiin istun-nossa ja keskustelussa todettiin, että väestö-kehitys on omiaan kärjistämään työmarkki-noiden toimintaan liittyviä ongelmia. Valio-kunta tähdensi jatkuvan pätevöitymisen jajoustavuuden merkitystä sekä työllistyvyy-den parantamista. Kykyjen ja koulutuksenlisäksi työllistyvyyteen vaikuttavat terveys jatyökyky kuin myös asenteet, tahto ja moti-vaatio.

Elinkeinopolitiikka

Pohjoismaiden ministerineuvosto jätti ehdo-tuksen pohjoismaiseksi elinkeinopoliittisek-

si yhteistyöohjelmaksi 2002–2005 (B 205).Ohjelmassa korostetaan, että Pohjoismaidenelinkeinoelämä on jälleen kiinnostunutPohjolasta kotimarkkinoina, mistä on kiittä-minen osaavaa työvoimaa, innovaatioitasekä strategisia verkostoja. Tuloksena tästäovat lukuisat pohjoismaiset yritysfuusiot,jotka ovat olleet laajempia ja joiden yhden-tymisvaikutukset ovat olleet syvällisempiäkuin koskaan aikaisemmin. Valiokunnanmietinnön mukaisesti neuvosto hyväksyiyhteistyöohjelman (suositus 37).

Eurooppa-valiokunta asetti marraskuus-sa työryhmän laatimaan valiokuntaehdotus-ta innovatiivisia pienyrityksiä, yrittäjiä jakeksijöitä koskevaksi pohjoismaiseksi char-teriksi eli peruskirjaksi (A 1259). Työryh-män lähtökohtana oli pieniä ja keskisuuriayrityksiä koskeva eurooppalainen peruskir-ja, joka hyväksyttiin EU:n Feiran huippuko-kouksessa kesäkuussa 2000. Valiokunta ha-lusi kuitenkin peruskirjan kohderyhmäksimyös yrittäjät ja itsenäiset keksijät. Ryhmäntyöskentely poiki ehdotuksen pohjoismai-seksi peruskirjaksi, ja valiokuntaehdotuksenpohjalta neuvosto hyväksyi kaksi suositusta:toinen niistä oli suunnattu Pohjoismaidenhallituksille ja käsitteli innovatiivisia pienyri-tyksiä, yrittäjiä ja keksijöitä koskevan poh-joismaisen peruskirjan hyväksymistä (nro38), toinen taas oli suunnattu Pohjoismaidenministerineuvostolle ja koski kyseisen pe-ruskirjan toimeenpanoa (nro 39).

Sosiaalidemokraattinen ryhmä oli tehnytjäsenehdotuksen toimenpiteistä, joidenavulla pyritään saamaan Pohjoismaiden yri-tykset ja luottolaitokset noudattamaan mo-nikansallisia yrityksiä koskevia OECD:nsuuntaviivoja (A 1247). Ehdotuksessa tode-taan, että useimmat monikansalliset yrityk-set eivät käytännössä tunne OECD:n suunta-viivoja ja että pohjoismaisten laitosten, ku-ten Pohjoismaiden Investointipankin, tulisinoudattaa niitä. Jäsenehdotus käsiteltiin is-tunnossa, ja sen perusteella hyväksyttiinkaksi suositusta, joista toinen oli suunnattuPohjoismaiden hallituksille ja koski kansalli-sia yrityksiä ja luottolaitoksia (nro 40). Toi-nen suositus taas koski Pohjoismaiden mi-nisterineuvostoa ja pohjoismaisia laitoksia(nro 41).

35

Aluepolitiikka

Eurooppa-valiokunnan asettama EU:n alue-politiikan työryhmä esitteli raporttinsa valio-kunnan kokouksessa 29. lokakuuta. Työ-ryhmän toimeksiantona oli tutkia EU:n ra-kennerahastojen perusteita ja periaatteita ja

pohjustaa siten arvioita siitä, pystyvätkö ra-kennerahastot vastaamaan riittävän hyvinEU:n laajentumisen synnyttämiin uusiin tar-peisiin. Työryhmän raportti johti seitsemäänehdotukseen. Raportin lopullinen käsittelyon vuonna 2002.

36

11TARKASTUSKOMITEA

Tarkastuskomitean suomalaisjäsen oli huh-tikuuhun asti Olof Erland (lib), jonka seu-raajaksi tuli kesäkuussa edustaja AulisRanta-Muotio (kesk). Komitean puheenjoh-tajana oli edustaja Eva Johansson Ruotsista.Ranta-Muotio nimitettiin neuvoston 53. is-tunnossa komitean varapuheenjohtajaksivuoden 2002 alusta

Tarkastuskomitean pääasiallisena tehtä-vänä on tarkastaa ja valvoa Pohjoismaidenministerineuvoston toimintaa sekä Pohjois-maiden neuvoston työn tehokkuutta. Lisäksikomitean vastuulle kuuluvat neuvoston pe-rustamisasiakirjoihin liittyvät kysymykset.Komitea kokoontui vuoden aikana viidesti.

Komitea selvitti etupäässä pohjoismais-ten tutkimusmäärärahojen käyttöä. Selvityk-sen sai tehtäväkseen norjalainen konsulttiKarl-Erik Brofoss Norjan tutkimus- ja koulu-tusinstituutista (Norsk institutt for studier avforskning og utdanning, NIFU). Neuvoston

53. istunnossa Brofoss esitteli valiokunnallealustavan version raportistaan ”Pohjoismai-set tutkimusmäärärahat ja pohjoismainenhyöty”. Raportin lopullinen versio päätettiinantaa neuvoston eri elimille kommentoita-vaksi.

Komitean seuraava suuri tehtävä koskeeneuvoston uuden rakenteen täytäntöönpa-noa. Tarkoituksena on seurata, miten toi-minta kehittyy ensimmäisen vuoden aikanaeritoten suhteessa kansallisiin parlamenttei-hin ja kansainvälisiin järjestöihin. Tarkastus-tehtävä päättyy vuoden 2003 ensimmäiselläpuoliskolla.

Neuvoston 53. istunnossa päätettiin tar-kastuskomitean ehdotuksen (A 1 270/kk)mukaiseksi mm., että neuvoston elimet pyr-kivät työssään käymään vuoropuheluasuunnitelmista ja ohjelmista sekä niidenvuosiraportoinnista ministerineuvoston vas-taavien elinten kanssa.

37

12POHJOISMAIDEN NEUVOSTON PALKINNOT

Pohjoismaiden neuvosto jakaa vuosittainkolme palkintoa: kirjallisuuspalkinnon, mu-siikkipalkinnon sekä luonto- ja ympäristö-palkinnon. Neuvoston kirjallisuuspalkinnonperustivat Pohjoismaiden hallitukset v.1961. Se jaettiin ensimmäisen kerran v. 1962,jolloin palkintosumma oli 50 000 Tanskankruunua. Neuvoston suosituksesta hallituk-set perustivat v. 1964 samansuuruisen mu-siikkipalkinnon. V. 1995 perustettiin silloi-sen ympäristövaliokunnan ja ministerineu-voston yhteisestä esityksestä luonto- jaympäristöpalkinto. Nykyisin kaikki palkin-not jaetaan vuosittain samansuuruisina eli350 000 Tanskan kruunua kukin.

12.1 KirjallisuuspalkintoKirjallisuuspalkinto on annettu vuodesta1962 lähtien joka vuosi. Se myönnetäänpohjoismaisella kielellä kirjoitetusta teok-sesta. Palkinnolla halutaan lisätä kiinnostus-ta naapurimaiden kieliin ja kirjallisuuteensekä vahvistaa pohjoismaista kulttuuriyhtei-söä. Palkinnonsaajan valitsee pohjoismai-nen lautakunta, jonka suomalaisjäsenet oli-vat Suomen kansallisteatterin pääjohtajaMaria-Liisa Nevala ja kirjailija Mary-AnnBäcksbacka. Myös Grönlannista, Färsaariltaja saamelaisalueelta voidaan asettaa ehdollekirjoja.

Palkinto luovutettiin norjalaiselle JanKjærstadille romaanistaan Oppdageren(Aschehoug, 1999) juhlallisessa jakotilaisuu-dessa, joka pidettiin 2. huhtikuuta Oslossa.

Suomen palkintolautakunta oli asettanutehdolle Mari Mörön romaanin Kiltin yönlahjat (WSOY, 1998), joka palkintolauta-kuntaa varten tehdyssä ruotsinnoksessa saikääntäjä Ulla Ruusulehdolta nimen ”Gåvorför en snäll natt” sekä Kjell Westön romaaninVådan av att vara Skrake (Söderström,

2000), suom, Isän nimeen, Katriina Savo-lainen (Otava, 2000).

12.2 MusiikkipalkintoNeuvoston musiikkipalkinto, joka on viralli-selta nimeltään Pohjoismaiden neuvostonmusiikkipalkinto luovalle ja esittävälle sä-veltaiteelle, annettiin ensimmäisen kerran v.1965. Vuoteen 1988 asti se annettiin jokatoinen vuosi ja vuodesta 1990 lähtien jokavuosi. Palkinto myönnetään vuorovuosinluovalle ja esittävälle säveltaiteelle; tänävuonna esittävälle taiteelle. Palkinnonsaajanvalitsee Pohjoismainen musiikkikomiteaNOMUS:in vuosittain asettama palkintoko-mitea.

Palkinto jaettiin 2. huhtikuuta Oslossatanskalaiselle trumpetistille, orkesterinjoh-tajalle ja säveltäjälle Pelle Mikkelborgille.

NOMUS asettaa joka vuosi viisijäsenisenpalkintoraadin, jonka jäsenet valitaan pal-kinnon saantivuorossa olevilta musiikinaloilta. Suomea edustivat johtaja Jari Muik-ku ja musiikkikoulun rehtori Marcus Bo-man Ahvenanmaalta.

Suomesta olivat ehdolla klarinetisti KariKriikku sekä kitaristi Raoul Björkenheim.

12.3 Luonto- ja ympäristö-palkinto

Neuvoston ympäristövaliokunta ja Pohjois-maiden ympäristöministerit päättivät syksyl-lä 1994 perustaa Pohjoismaiden neuvostonluonto- ja ympäristöpalkinnon kahden kult-tuuripalkinnon rinnalle. Sääntöjen mukaan350 000 Tanskan kruunun palkinto voidaanantaa henkilölle, jonka panos pohjoismai-sen luonnon ja ympäristön hyväksi on mer-

38

kittävä tai ryhmälle, järjestölle, tiedotusväli-neelle, yritykselle tai laitokselle, joka onottanut esimerkillisellä tavalla huomioonluonnon ja ympäristön omassa toiminnas-saan.

Palkinto annettiin Kööpenhaminassa is-tunnon yhteydessä pidetyssä juhlassa 30.lokakuuta ruotsalaiselle Mats Segnestamille”hänen kaukonäköisestä ja ratkaisevastaroolistaan, joka hänellä on ollut ympäristö-asioiden sisällyttämisessä kehitysohjelmiinkestävän kehityksen perustaksi. Segnesta-mille kehittyi jo varhain globaali omatunto.Ainutlaatuisen ja huomattavan osaamisensahän on käyttänyt pitkäjännitteisesti ja epäit-sekkäästi, mistä hän on saanut laajaa tun-nustusta kaikilta suurilta ympäristö- jakehitysjärjestöiltä, joissa hän on toiminut.”

Vuoden 2001 teema oli: ”Pohjolan vas-tuu maailman ympäristöstä”. Kaikkien onkannettava vastuunsa ympäristön turvaami-sesta. Jotta laajoja ympäristöongelmia voitai-siin ratkaista, meidän on tehtävä yhteistyötärajojen yli. Estämällä ympäristöä tuhoutu-masta – myös muualla kuin Pohjolassa –voimme parantaa elinehtoja maailmanlaa-juisesti.

Palkintokomitean suomalaisjäsenet oli-vat ympäristöministeriön kansliapäällikköSirkka Hautojärvi ja ekologian ja ympäris-tönhoidon professori Erkki Leppäkoski ÅboAkademista sekä projektipäällikkö HenrikBeckman Ahvenanmaan maakuntahallituk-sesta.

39

13TIEDOTUS

13.1 Yleistä

Neuvoston yleisessä tiedotusstrategiassa,jota Kööpenhaminan sihteeristö koordinoi,on kolme pääkohtaa: Politiikan Pohjola -lehti, viikoittain sähköisesti julkaistava Viik-ko Pohjolassa -uutiskirje ja virallista pohjois-maista yhteistyötä esittelevä Internet-sivustowww.norden.org. Uutiskirje Top of Europeilmestyi lisäksi kuudesti, ja se julkaistiinenglanniksi, saksaksi, ranskaksi, latviaksi,liettuaksi, viroksi ja venäjäksi. Vuoden aika-na tuotettiin myös muuta neuvoston toimin-nasta kertovaa tiedotusaineistoa.

Pohjoismaiden neuvostolla ja ministeri-neuvostolla on Kööpenhaminassa yhteinentiedotusosasto, johon kuuluvat tiedottajienja toimittajan lisäksi kääntäjät ja tulkit sekäjulkaisuosasto.

Suomen valtuuskunnalla oli myös omaatiedotustoimintaa. Vuoden aikana valtuus-kunnan sihteeristö lähetti kuusitoista lehdis-tötiedotetta ja järjesti useita lehdistötilai-suuksia. Lisäksi sihteeristön henkilökuntaesitelmöi paitsi omille vieraille myös mui-den järjestämissä tilaisuuksissa. Lehdistössäkäytävää keskustelua seurattiin laatimallaaika ajoin leikekokoelmia.

13.2 Politiikan PohjolaPolitiikan Pohjola -lehden tarkoituksena onkirvoittaa keskustelua, ja se on neuvoston jaministerineuvoston yhteisen tiedotustoimin-nan keskeinen osa. Lehdestä ilmestyi viisiteemanumeroa, ja sen kokonaispainos oli11 500 kpl. Skandinaavisen kieliversionosuus oli 9 900 kpl, josta 660 lähetettiinSuomeen. Suomenkielistä versiota painet-tiin 1 600 kpl.

13.3 Lehtimiesapurahat

Pohjoismaiden neuvosto jakaa vuosittainlehtimiesapurahoja kuhunkin Pohjoismaa-han. Apurahaohjelman tarkoituksena onantaa toimittajille mahdollisuus raportoidaPohjoismaiden olosuhteista ja pohjoismai-sesta yhteistyöstä. Suomen osuus apurahas-ta oli 90 000 Tanskan kruunua (noin 72 000mk). Saajista päättivät puheenjohtajistonsuomalaisjäsenet Outi Ojala (vas), BjarneKallis (kd), Riitta Prusti (sd) ja Jari Vilén(kok). Neuvoston lehtimiesapurahaa haki35 suomalaistoimittajaa, ja heistä kaksitoistasai apurahan.

Vapaa toimittaja Sunniva Ekbom Tammi-saaresta sai apurahan tutustuakseen Uuma-jassa työskentelevien suomenruotsalaistensairaanhoitajien arkeen; Helsingin Sano-mien toimittaja Jaakko Hautamäki Järven-päästä selvittääkseen, miten ne suomalaiset,jotka muuttivat 1960- ja 1970-luvuilla LapistaRuotsiin rakenteilla olleen tekojärven tieltä,ovat sopeutuneet Ruotsissa asumiseen; va-paa toimittaja Heikki Jokinen Helsingistätutustuakseen Grönlannin tiedotusvälinei-siin ja elokuvakulttuuriin; Österbottningen-lehden kulttuuritoimittaja Harriet JossfolkKokkolasta tehdäkseen jutun Reykjavikinyksinhuoltajaäideistä; Porin Sanomien pää-toimittaja Markku Kontto Porista tutustuak-seen muun muassa pohjoismaiseen puolus-tusyhteistyöhön, helikopterihankintoihin jaTanskan puolustuspolitiikkaan; Pohjalaisentoimittaja Riitta Koski Vaasasta selvittääk-seen, millaiseksi Ruotsissa työskentelevätpohjalaiset metallityöntekijät ja Norjassatyöskentelevät pohjalaiset sairaanhoitajatkokevat tilanteensa; Demarin toimittajaHilkka Kotkamaa Helsingistä tehdäkseenislantilaista kulttuuria käsitteleviä kirjailija-haastatteluja; Hufvudstadsbladetin talous-

40

toimittaja Carl-Gustav Lindén Helsingistäperehtyäkseen pohjoismaisiin energiamark-kinoihin; Lapin Kansan taloustoimittaja Pek-ka Mauno Rovaniemeltä tutkiakseen poh-joismaista rajayhteistyötä; YLEn tv-toimittajaArto Nurmi Helsingistä tutustuakseen Tele-nor Broadband Services -yrityksen satelliitti-toimintaan Oslossa sekä uuteen vuorovai-kutteiseen tv-toimintaan; YLEn radiotoimit-

taja Kirsi Pelttari Helsingistä perehtyäkseenNorjan yhteiskunnallisiin kysymyksiin jaetenkin maan EU-politiikkaan ja pohjois-maiseen yhteistyöhön sekä (kulttuurilehti)Kaltion päätoimittaja Jussi Vilkuna Oulustatutustuakseen pohjoisruotsalaisiin ja -norja-laisiin kulttuurilehtiin ja niiden valmiuksiinosallistua yhteisen Internet-sivuston toteut-tamiseen.

41

L I I T E 1

PN:n 6. ylimääräisessä istunnossa ja 53. istunnossa hyväksy-mät suositukset, lausunnot ja sisäiset päätökset sekä

puheenjohtajiston esitykset v. 2001

Puheenjohtajiston hyväksymät esityksettammi–huhtikuulta 2001

Esitys 1 Rasismi ja uusnatsismiPohjoismaissa (A 1245/p)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden ministerineuvostolle,

että se antaisi vuosittain selonteon Poh-joismaissa toteutetuista toimenpiteistä, joillaon pyritty torjumaan arkipäivän rasismia,muukalaisvihaa ja syrjintää.

Esitys 2 Pohjoismainen tasa-arvo-yhteistyön ohjelma2001–2005 (B 195/nord)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden ministerineuvostolle,

että tämä hyväksyisi ehdotuksen poh-joismaiseksi tasa-arvoyhteistyön ohjelmaksi2001–2005 sisällyttäen siihen Pohjola-valio-kunnan kommentit, jotka käyvät ilmi valio-kunnan mietinnöstä.

Esitys 3 Sektorienvälisen lapsi- januorisopoliittisen yhteis-työn toimintasuunnitelma2001–2005 (B 200/nord)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden ministerineuvostolle,

että se hyväksyisi Pohjoismaiden minis-terineuvoston ehdotuksen sektorienvälisek-si lapsi- ja nuorisopoliittisen yhteistyön toi-mintasuunnitelmaksi sisällyttäen siihenPohjola-valiokunnan kommentit, jotka käy-vät ilmi valiokunnan mietinnöstä.

Esitys 4 Huumekaupan torjumisesta(A 1223/nord)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden ministerineuvostolle,

että laaditaan yhteispohjoismainen stra-tegia ja harkitaan ryhtymistä koordinoitui-hin pohjoismaisiin toimenpiteisiin rahanpe-sun torjumiseksi,

että tutkitaan, millaisen uhan huume-kauppa muodostaa demokratialle Pohjois-maissa ja niiden lähialueilla ja laaditaantoimenpiteitä varten yhteinen strategia.

Esitys 5 Pohjoismaisen terveyttäkulttuurista –toiminnanvahvistamiseksi(A 1210/nord)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden ministerineuvostolle,

että pyritään integroimaan taide ja kult-tuuri sekä teorian että käytännön tasollatärkeänä ja olennaisena tekijänä terveyttäedistävään, sairauksia ehkäisevään ja kunto-uttavaan työhön, jota pohjoismaisissa yh-teiskunnissa tehdään,

että sisällytetään kulttuuri- ja terveysnä-kökulmat lääketieteelliseen, sosiaali- ja ter-veysalan sekä kulttuurialan koulutukseenkaikilla koulutusasteilla Pohjoismaissa.

Esitys 6 Pohjoismaisen demokratia-rahaston perustamisestaVenäjän kanssa tehtävääyhteistyötä varten(A 1220/när)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden ministerineuvostolle,

42

että se parantaa mahdollisuuksia laaja-pohjaisiin kansalaisyhteyksiin pohjoismais-ten ja venäläisten järjestöjen, puolueiden,kansanliikkeiden, verkostojen ja laitostenkesken ryhtymällä koordinoimaan Pohjois-maiden Venäjällä toteuttamia kansallisia de-mokratiahankkeita ja muun muassa Pohjois-maiden ministerineuvoston lähialueohjel-maan sisältyviä, demokratiaa tukevia toi-menpiteitä.

Esitys 7 Pohjoismaista kulttuuri-rahastoa koskevan sopi-muksen muuttaminen(A 1251/nord)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden hallituksille,

että Pohjoismaista kulttuurirahastoa kos-kevan sopimuksen artiklat 1, 2, 7, 9, 10, 11,12 ja 13 muutetaan oheistetun ehdotuksenmukaisesti seuraavalla tavalla:

Artikla 1Pohjoismaisen kulttuurirahaston tarkoi-

tuksena on edistää sivistyksellistä yhteistyö-tä Pohjoismaiden ja Pohjolan itsehallintoalu-eiden välillä.

Artikla 2Avustuksia voidaan myös jakaa pohjois-

maiden sivistyksellistä yhteistyötä ja kult-tuurielämää koskevan toiminnan tukemi-seksi Pohjoismaissa tai niiden ulkopuolella.

Artikla 7Rahasto on itsenäinen oikeushenkilö.

Sitä hoitaa, sen varat jakaa ja sen muutakintoimintaa johtaa hallitus.

Rahaston nimen kirjoittaa hallitus tai hal-lituksen valtuuttama.

Hallituksella on valtuudet päättää jäse-nilleen maksettavista palkkioista.

Artikla 9Hallitus voi pyytää lausuntoja Pohjois-

maiden neuvostolta tai Pohjoismaiden mi-nisterineuvostolta tai muilta asiantuntijoilta.

Artikla 10Hallitus päättää rahaston sihteeristön

tehtävistä ja taloushallinnosta. Sihteeristönsijainti tulee ilmoittaa hallituksen työjärjes-tyksessä.

Artikla 11Rahaston varoista maksetaan matkakor-

vaukset, päivärahat, palkkiot sihteeristön ja

hallinnon edellyttämät ja muut rahaston toi-minnasta johtuvat kulut. Lisäksi voidaan ra-haston varoista maksaa erityisestä asiantun-tija-avusta johtuvat kulut.

Artikla 12Rahaston toimipaikka on siellä, missä

rahaston sihteeristö sijaitsee.Artikla 13Hallitus hyväksyy oman työjärjestyksen-

sä, joka sisältää tarkemmat määräykset ra-haston sihteeristön tehtävistä, taloushallin-nosta ja toiminnasta.

Pohjoismaiden neuvoston 6. ylimääräi-sessä istunnossa 2001 hyväksymätsuositukset

Suositus 8 Pohjoismaisen ympäris-töyhteistyön toimintaoh-jelma 2001–2004 (B 199/när)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden ministerineuvostolle,

että se lisäisi luonnonvarojen käytön te-hostamisen ja ydinturvallisuuden panostus-alueiksi Pohjoismaisen ympäristöyhteistyöntoimintaohjelmaan 2001–2004,

että vuoden 2002 pohjoismaisessa bud-jetissa ja toiminnassa asetettaisiin etusijalleseuraavat seikat:

a) nykyisen energian ympäristötilinpitoakoskevan suosituksen seuranta ja sähkön-tuotannon ympäristökustannusten hinnoit-telujärjestelmän luominen sekä hanke Kio-ton mekanismien kokeilemiseksi Itämerenalueella

b) meri- ja rannikkoalueiden ympäris-tönsuojelun hyväksi tehtävä työ esim. öljy-päästöjen ehkäisemiseksi

c) toimenpiteet Sellafieldin ja muidenlaitosten radioaktiivisten päästöjen lopetta-miseksi meriin ja ilmaan sekä käytetystäydinpolttoaineesta aiheutuvien radioaktii-visten vuotojen estäminen meriin ja vesistöi-hin, etenkin Venäjän duuman päätettyä tuo-da maahan käytettyä ydinpolttoainetta

d) vuosittainen raportointi käytetynydinpolttoaineen maahantuonnista Venäjäl-le ja Sellafieldin tilanteen kehittymisestä

e) vahvistaa Pohjoismaiden mahdolli-suuksia vaikuttaa elintarviketurvallisuuteen

43

ja eläintensuojeluun kansainvälisissä neu-votteluissa ja prosesseissa, etenkin FAO:ssa,WHO:ssa ja WTO:ssa sekä EU:n ja ETAnuuden elintarvikelainsäädännön kehittämi-sessä

että se vahvistaisi ministerineuvostonehdotuksen B 199/när Pohjoismaisen ympä-ristöyhteistyön toimintaohjelma 2001–2004ottaen huomioon Pohjoismaiden neuvostonmietinnössään esittämät näkökannat ja ra-portoisi vuosittain toimintaohjelmaan sisäl-tyvien projektien toimeenpanosta ja mah-dollisista ehdotuksista Pohjoismaiden neu-voston etusijaistusten tarkistamiseksi.

Suositus 9 Kestävän kehityksenstrategia (B 201/när)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden hallituksille ja Pohjoismaiden minis-terineuvostolle,

että ne pyrkivät edistämään Kioton sopi-muksen ratifioimista vuoden 2001 aikana jasopimuspyötäkirjan voimaanastumista en-nen YK:n Rion 10-vuotisseuranta-kokoustavuonna 2002,

että ne pyrkivät tekemään Itämerenalueesta Kioto-mekanismien koekentän,mm. luomalla yhteiset pohjoismaiset kiintiö-markkinat viimeistään 2005,

että ne tekevät aloitteen kansainvälisentason toimenpiteiksi torjua ja lievittää odo-tettavissa olevien ilmastonmuutosten seu-rauksia ja tässä yhteydessä kiinnittävät eri-tyistä huomiota kehitysmaiden tarpeisiin jamahdollisuuksiin sopeutua uuteen tilantee-seen,

että ne vaikuttavat siihen, että kansainvä-lisellä tasolla kehitettävissä kestävän kehi-tyksen mittaukseen tarkoitetuissa indikaat-toreissa otetaan huomioon sekä sosiaalisetettä taloudelliset ja ympäristölliset tekijät,

että ne vievät eteenpäin, resurssien käy-tön tuntuvan tehostamisen osana, tähänmennessä kansallisella ja pohjoismaisellatasolla tehtyjä vähentämis- ja tehostamista-voitteita (kerroin 4 ja kerroin 10), kestäviätuotanto- ja kulutusmalleja ja materiaalivirta-analyysejä ym. koskevia panostuksia,

että ne panevat alkuun vedyn käytönteknologiaa tulevaisuuden energialähteenäkoskevan tutkimuksen ja kehittelyn,

että ne vahvistavat ministerineuvostonehdotuksen B 201/när Kestävä kehitys –Pohjolan uusi suunta ottaen huomioon Poh-joismaiden neuvoston ehdotusta koskevas-sa mietinnössä esittämät näkökohdat.

Puheenjohtajiston kesäkuussa 2001hyväksymä esitys

Esitys 10 Pohjoismainen tasa-arvo-yhteistyön ohjelma2001–2005 – naisten asemaPohjolan lähialueilla(A 1256/när)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden ministerineuvostolle,

että se Pohjoismaisen tasa-arvoyhteis-työn ohjelman 2001–2005 puitteissa:

– tukee hankkeita, joilla pyritään valista-maan Pohjoismaiden lähialueiden naisiademokratiasta ja päätöksenteosta yhteis-kunnan kaikilla tasoilla

– tukee lisääntymistä, seksuaalisuutta janaiskauppaa käsittelevien tiedotuskampan-joiden käynnistämistä Pohjoismaiden lähi-alueilla.

Pohjoismaiden neuvoston 53. istun-nossa hyväksymät suositukset

Suositus 11 Pohjoismaisen yhteistyönbudjetti vuodeksi 2002(C 2; B 203/p)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden ministerineuvostolle,

että Pohjoismaiden neuvoston ja minis-terineuvoston välinen keskustelu vuoden2003 budjettia koskevasta budjettisäännös-töstä aloitetaan mahdollisimman pian istun-non jälkeen, jotta poliittisia etusijaistuksiapystyttäisiin selventämään ennen budjetti-työskentelyn aloittamista. Budjettityöryhmäviittaa puheenjohtajiston mietintöön minis-terineuvoston ehdotuksesta 204/p koskienbudjettimenettelyä.

että päätös budjettikohtiin 1-2203-2 Stra-tegiset ja kulttuuripoliittiset panostuksetsekä 4-0445-2 Ministerineuvoston strategisethankkeet kuuluvien varojen käytöstä teh-

44

dään Pohjoismaiden neuvoston suositustenja poliittisten etusijaistusten mukaisesti jaettä varojen myöntämisestä keskustellaanPohjoismaiden neuvoston kanssa.

että ministerineuvosto tulevassa budjetti-työssään konkretisoi yksittäisten budjetti-kohtien sisältöä, jotta saataisiin projekteihinja tukijärjestelmiin varattujen, käyttämättäjääneiden varojen osuutta pienennettyä en-tisestään.

että ministerineuvosto vuoden 2003 bud-jettityössään ottaa huomioon neuvostonsuositusten mahdolliset budjettivaikutukset

että ministerineuvosto asettaa vuoden2003 budjettityössään etusijalle alueet, jotkaovat yhteneviä strategia-asiakirjan Uusi poh-joismainen päiväjärjestys – viisaiden rapor-tin seuranta luvun 2 sekä Pohjoismaidenneuvoston vuoden 2002 toiminnan suunta-viivojen kanssa, joita käsitellään istunnossa.Budjettityöryhmä haluaa tässä yhteydessänostaa erityisesti esiin seuraavat toiminta-alueet:

– pohjoismaisten kielten ymmärtäminenja Pohjoismaiden kulttuurinen yhteenkuulu-vuus

– toimenpiteet rasismin ja muukalaisvi-han torjumiseksi Pohjoismaissa

– pohjoismainen yhteistyö konfliktienehkäisemisestä ja siviilikriisinhallinnasta Eu-roopassa

– kuluttajakysymykset ja elintarviketur-vallisuus

– lisäpanostus Pohjoismaiden lähialuei-den kanssa tehtävään yhteistyöhön – myösympäristön, pohjoismaisen työmarkkina- jatyöympäristömallin sekä tasa-arvon alalla

– lisäpanostus ympäristökysymyksiin,etenkin Kioton sopimuksen soveltamiseenItämeren alueella ja kuljetussektorin resurs-sienkäytön tehostamiseen

– ajankohtaisten toimintasuunnitelmienja strategioiden seuranta C2-asiakirjan mu-kaisesti

Puheenjohtajisto ehdottaa yleisistunnol-le, että se päättäisi muuttaa vuoden 2002budjettia seuraavilta osin verrattuna ministe-rineuvoston 14. kesäkuuta 2000 tekemäänehdotukseen:

Lisätään seuraavia määrärahoja:1-3110-2Aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistys-

työn pohjoismainen yhteistyö (FOVU), jois-

ta 500 000 Tkr varataan muille kuin niilleviidelle hankkeelle, jotka saavat ns. opinto-liittotukea 800 000 Tkr

1-2510-1Koulualan pohjoismainen yhteistyö

(NSS) 1 200 000 TkrPohjoismainen tiedepoliittinen neuvos-

to, FPR, epidemiologisen tutkimusohjelmankäynnistämiseen

1-3140-2Pohjoismainen bioetiikkakomitea

300 000 Tkr2-0830-2Demokratia ja kansalaispolitiikka

1 000 000 TkrSumma 3 300 000 Tkr

Supistetaan seuraavia määrärahoja:1-2520-2Aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistys-

työn pohjoismaisen yhteistyön (FOVU) joh-toryhmä –800 000 Tkr

3-4380-3Pohjoismainen lääkelautakunta (NLN)

–1 000 000 Tkr3-4620-2Hyvinvointitutkimus –1 000 000 Tkr4-0445-2Ministerineuvoston strategiset hankkeet

–500 000 TkrSumma 3 300 000 Tkr

Suositus 12 Budjettianalyysi(B 204/p)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden ministerineuvostolle,

että se kehittää budjetin roolia poliittise-na ohjausvälineenä ja keinona edistää poh-joismaista yhteistyötä

että se muuttaa budjettimenettelyä ot-taen huomioon puheenjohtajiston mietin-nössään esittämät näkökannat, niin ettämahdollisuudet Pohjoismaiden neuvostonja Pohjoismaiden ministerineuvoston väli-seen poliittiseen keskusteluun pohjoismai-sen yhteistyön sisällöstä ja suuntaviivoistatodella paranevat. Tämä merkitsee, että:

– sekä Pohjoismaiden neuvoston sisäi-nen että neuvoston ja ministerineuvostonvälinen keskustelu budjetin suuntaviivoistaaloitetaan välittömästi istunnon jälkeen, jot-

45

ta poliittisia etusijaistuksia pystytään selven-tämään. Neuvosto odottaa budjetin suunta-viivojen olevan valmiit 1. tammikuuta.

– Pohjoismaiden neuvosto saa pääsih-teerin budjettiehdotuksen viimeistään 1.toukokuuta ja siihen tulevat ministerineu-voston muutosehdotukset viimeistään 15.kesäkuuta.

Suositus 13 Pohjoismaisen kulttuuri-rahaston tilintarkastus-kertomuksen uusi jättö-päivämäärä (C 5/kk)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden ministerineuvostolle,

että se muuttaa Pohjoismaista kulttuuri-rahastoa koskevan sopimuksen artiklaa 16,jossa mainitaan hallituksen ja tilintarkasta-jien kertomuksien jättöajankohta, niin ettätilintarkastuskertomus jätetään Pohjoismai-den neuvostolle viimeistään 1. syyskuuta.

Suositus 14 Pohjoismaiden Investoin-tipankin ympäristölaina-järjestelmä (A 1257/när)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden hallituksille,

että Pohjoismaiden Investointipankinympäristölainajärjestelmän kehystä koro-tettaisiin 300 miljoonaan euroon.

Suositus 15 Suunnitelmia ja ohjelmiakoskeva tiedonvaihtoPohjoismaiden ministeri-neuvoston kanssa(A 1270/kk)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden ministerineuvostolle,

että se lähettää uuden puheenjohtajuus-ohjelman yhteydessä Pohjoismaiden neu-vostolle katsauksen suunnitteilla olevistaehdotuksista toimintasuunnitelmiksi, strate-gioiksi jne. ja harkitsee samalla suunnitel-mien ja ohjelmien nimeämiskäytännön yh-denmukaistamista

että ministerineuvostot antavat Pohjois-maiden neuvostolle mahdollisuuden osallis-

tua toimintasuunnitelmien käsittelyyn en-nen niiden lopullista hyväksymistä asian-omaisissa ministerineuvostoissa siten, ettäneuvoston huomautukset voidaan todellasisällyttää suunnitelmiin

että se raportoi vuosittain Pohjoismaidenneuvostolle toimintasuunnitelmien noudat-tamisesta pyrkien näin vuoropuheluun Poh-joismaiden neuvoston eri elinten kanssa.

Suositus 16 Pohjoismaisen yhteistyönuudet strategiset panos-tukset (B 208/p)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden ministerineuvostolle,

että se jatkaa työtä strategisten panostus-ten toteuttamiseksi ja esittää Pohjoismaidenneuvostolle mahdollisimman nopeasti toi-menpidesuunnitelman antamalla konkreet-tiset ministerineuvoston ehdotukset Poh-joismaiden neuvoston käsiteltäviksi ja pää-töksentekoa varten.

että se raportoi vuosittain puheenjohta-jistolle strategisten panostusten etenemises-tä ja tuloksista.

Suositus 17 Turvapaikanhakijoidenelämänlaatu Pohjois-maissa (A 1267/nord)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden hallituksille,

että kunkin turvapaikkahakemuksen kä-sittelyyn pyritään käyttämään korkeintaanvuoden verran aikaa ilman, että hakemuk-sen käsittely kärsii. Asiaa käsittelevän virkai-lijan tulee pitää turvapaikanhakija jatkuvastiajan tasalla asian käsittelyn etenemisestä.Turvapaikanhakijalle tulee kertoa hänen oi-keudestaan hakemuksen yksilölliseen käsit-telyyn.

että huolehditaan siitä, että turvapaikan-hakija saa heti maahan tultuaan asianmu-kaista kirjallista tietoa kielellä, jota hän ym-märtää. Turvapaikanhakijalle tulee tiedottaahänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan,turvapaikkamenettelystä sekä oikeudestasaada oikeusapua ja käyttää tulkkia. Lisäksitulee antaa tietoa UNHCR:stä ja muista olen-naisista vapaaehtoisjärjestöistä. Turvapai-

46

kanhakijalla tulee olla esteetön pääsy järjes-töihin heti maahan tultuaan.

että huolehditaan siitä, että turvapaikan-hakijan oleskelupaikkakuntaa koskevat tar-peet otetaan huomioon. Oleskelupaikka-kunta ei saa vaikuttaa turvapaikanhakijalleannettavaan taloudelliseen tukeen.

että otetaan huomioon ne turvapaikkaahakevat miehet ja naiset, jotka toivovat eri-tyiskäsittelyä sukupuoleen ja seksuaalisuu-teen liittyvistä syistä, ja huolehditaan siitä,että kaikki turvapaikkamenettelyyn osallis-tuvat virkailijat pystyvät koulutuksensa poh-jalta huomioimaan nämä seikat.

että annetaan turvapaikanhakijalle oi-keus päästä koulutukseen ja ryhtyä työnha-kuun heti, kun hänen henkilöllisyytensä ontodennettu, ja luodaan yhteispohjoismainenpätevyydenarviointijärjestelmä.

että huolehditaan siitä, että turvapaikan-hakijalle laaditaan yksilöllinen toiminta-suunnitelma yhdessä turvapaikanhakijankanssa.

että huolehditaan siitä, että kaikkiin vas-taanottokeskuksiin perustetaan kyseisenkeskuksen asukkaista koostuva neuvoa-an-tava elin, jonka kokoonpanossa otetaanhuomioon etninen, ikä- ja sukupuolijakau-ma.

että tarjotaan psykologin ja psykiatrinpalveluja niille turvapaikanhakijoille, joillaon tarve työstää sitä, mitä he ovat ennenturvapaikanhakijaksi joutumistaan tai turva-paikkamenettelyn aikana joutuneet koke-maan, ja käynnistetään erityisiä kuntoutus-ohjelmia sekä yksittäisille turvapaikanhaki-joille että perheille, jonka jäsenet kärsivätposttraumaattisesta stressistä.

että huolehditaan siitä, että turvapaikan-hakijalla on yhtäläinen oikeus käyttää julki-sia terveyspalveluja kuin kyseisen maankansalaisilla.

että varmistetaan, että turvapaikanha-kijoiden lapsen oikeuksia noudatetaanYK:n lasten oikeuksien sopimuksen mukai-sesti.

että laaditaan yksilöllinen suunnitelmailman huoltajaa maahan tulevia, turvapaik-kaa hakevia lapsia varten. Suunnitelmaantulee sisällyttää muun muassa huoltajajärjes-telmä, oleskelupaikka, oikeusapu, opetus,vapaa-ajanharrastukset ynnä muut kullekinlapselle tärkeät seikat. Huoltajatta maahan

tulevien lasten turvapaikkahakemukset tu-lee aina pyrkiä käsittelemään ennen muitahakemuksia ja lapsen etu tulee aina asettaaetusijalle. Ilman huoltajaa maahan tulleenlapsen perheen jäljille tulee yrittää päästä japerheeseen tulee ottaa yhteyttä mahdolli-simman varhaisessa vaiheessa. Mikäli turva-paikkaa ei myönnetä, ei huoltajatta maahantullutta lasta saa koskaan karkottaa maasta,ellei hänellä ole ulkomailla perheenjäseniätai muuta verkostoa, joka voi huolehtia hä-nestä.

että huolehditaan siitä, että turvapaikan-hakijoille tiedotetaan selkeästi siitä, mitenrikokseen syyllistyminen voi vaikuttaa hei-dän tilanteeseensa, ja huolehditaan siitä,että rikollisten turvapaikanhakijoiden turva-paikkahakemusten käsittelyä joudutetaan,ilman että heidän oikeusturvansa kärsii.

Suositus 18 Turvapaikanhakijoidenelämänlaatua käsitteleväyhteispohjoismainenseminaari (A 1267/nord)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden ministerineuvostolle,

että pyritään parantamaan turvapaikan-hakijoiden elämänlaatua järjestämällä yh-teispohjoismainen seminaari, jossa vastaan-otto- ja pakolaiskeskusten työntekijät, alanasiantuntijat sekä vapaaehtoisjärjestöjenedustajat vaihtavat kokemuksia.

Suositus 19 Rasismin ja muukalais-vihan torjuminen, integ-raation edistäminen(A 1268/nord)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden ministerineuvostolle,

että Pohjoismaiden ministerineuvostonkaikkien sektoreiden työhön pyritään kiin-teästi ja tavoitteellisesti sisällyttämään rasis-min ja muukalaisvihan vastaisia panostuksiasekä toimenpiteitä, joilla edistetään etnistenvähemmistöjen integroitumista Pohjoismai-den yhteiskuntaan

että se sektoreidensa yhteistyöohjelmis-sa ja toimintasuunnitelmissa nostaa esiinrasismin torjumiseen ja integraation edistä-

47

miseen pyrkiviä aloitteita ja esittää Pohjois-maiden neuvostolle vuosittain kirjallisen se-lonteon toteutuneista toimenpiteistä

että se varaa budjetistaan vuosittain riit-tävästi määrärahoja rasismin torjumisen jaintegraation edistämisen hyväksi tehtävääntyöhön kullakin sektorilla. Määrärahoja tu-lee varata vuoden 2003 budjetista alkaen jamahdollisuuksien mukaan jo vuoden 2002budjetista.

Suositus 20 Todistajien ja rikos-oikeudenkäyntienosapuolten suojeleminenväkivallalta, uhkauksiltaja kostolta (A 1232/nordja A 1246/nord)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden ministerineuvostolle,

että se laatisi mahdollisimman pian mi-nisterineuvoston ehdotuksen yhteispohjois-maisista toimenpiteistä rikosoikeudenkäyn-tien osapuolten ja todistajien suojelemiseksiväkivallalta, uhkauksilta ja kostolta.

Suositus 21 Nais- ja lapsikauppa(A 1258/nord)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden hallituksille,

että ne yhdessä seuraisivat nykyistä nais-ja lapsikaupan vastaista lainsäädäntöä ja ar-vioisivat samalla mahdollisten lakimuutos-ten tai toimenpiteiden tarpeen

että ne eurooppalaisessa ja kansainväli-sessä yhteistyössään tehostaisivat nais- jalapsikaupan vastaista toimintaa

että ne mm. nykyaikaisen tietotekniikanavulla kehittäisivät nopeaa ja tehokasta tie-donvaihtoa eri viranomaisten kesken

Suositus 22 Tiedotustoimenpiteetnais- ja lapsikauppaavastaan (A 1258/nord)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden ministerineuvostolle,

että se pohjoismaisen lähialueyhteistyö-ohjelman puitteissa tukisi mm. kansalaisjär-

jestöjen työtä nais- ja lapsikaupan torjumi-seksi

että se pyrkisi edistämään tiedotusta jatiedonvaihtoa nais- ja lapsikaupasta.

Suositus 23 Pakkoavioliittojenvastaiset toimet(A 1221/nord)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden ministerineuvostolle,

että se mahdollisimman pian laatii koke-musten- ja tiedonvaihtoon perustuvan eh-dotuksen pakkoavioliittojen vastaisten toi-mien yhdenmukaistamisesta Pohjoismaissa.

Suositus 24 Elintarvikemerkintöjen jatuotetietojen takaaminenPohjoismaissa(A 1260/euro)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden ministerineuvostolle,

että se laatisi ehdotuksen siitä, mitenkuluttajille voitaisiin taata riittävät elintarvi-kemerkinnät ja riittävästi tuotetietoa Poh-joismaissa markkinoitavista elintarvikkeista.Pohjoismaiden ministerineuvoston tuleeperustaa työnsä sektoreidenvälisen Tver-merk-elintarvikemerkintäprojektin raportis-sa Forbrugernes krav til fødevaremærkningog vareinformation esitettyihin päätelmiinsekä käsillä olevassa ehdotuksessa esitettyi-hin arvioihin ja ajatuksiin.

Suositus 25 Elintarvikekriisienhallinta (A 1261/euro)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden ministerineuvostolle,

että asetetaan virkamiesryhmä, jonka jä-senet välittömästi tiedottavat toisilleen kan-sallisista toimista elintarvikekriisien yhtey-dessä ja joka neuvottelee ja ehdottaa ratkai-suja sekä vaihtaa riskianalyysitietoa. Nämätehtävät voitaisiin yhdistää jo käynnissä ole-vaan vaarallisten aineiden analysointityö-hön.

että laaditaan strategia väestöjen tiedot-tamiseksi elintarvikekriisitilanteissa.

48

Suositus 26 Kansainvälinen riskien-hallinta elintarvikealalla(A 1261/euro)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden hallituksille,

että riskinarviointi perustetaan yhteisiinkriteereihin kansainvälisillä näyttämöillä japyritään tiukkaan riskinhallintaan

että pyritään siihen, että kaikki maat,joista tuodaan elintarvikkeita Pohjoismai-hin, pystyisivät noudattamaan Pohjoismai-den asettamia raja-arvoja, esim. varmista-malla, että mailla on tähän tarvittavat analyy-simenetelmät ja välineet

että maat tekisivät voitavansa sen puo-lesta, että varovaisuusperiaatetta tulkittaisiintiukasti kansainvälisillä näyttämöillä.

Suositus 27 Pakollinen kuluttaja-opetus peruskoulussa(A 1262/euro)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden hallituksille,

että peruskoulun opetussuunnitelmaansisällytetään pakollista kuluttajaopetustaesim. otsikolla ”Det handler om at leve –Kyse on elämästä”. Näin parannettaisiin op-pilaiden toiminta- ja valintakykyä niin kulu-tustavaroiden kuin elintarvikkeidenkin ku-luttajina.

Suositus 28 Kuluttajaopetuksenoppimateriaali japohjoismainen kotisivu(A 1262/euro)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden ministerineuvostolle,

että se laatisi oppimateriaalia peruskou-lun kuluttajaopetusta varten ja täydentäisiaineistoa perustamalla kotisivun, jolla olisiPohjoismaiden ministerineuvoston omaamateriaalia sekä erilaista pohjoismaista ai-neistoa. Pohjoismaiden ministerineuvostonon varattava tarpeeksi varoja oppimateriaa-lin ja Internet-sivun kehittämiselle ministeri-neuvoston vuoden 2003 budjetissa.

Suositus 29 Elävien eläinten kauppaaja kuljetusta koskevatkansainväliset sopimuk-set (A 1263/euro)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden hallituksille,

että Pohjoismaat sopisivat keskenään,missä tapauksissa SPS- ja TBT-sopimuksiasovelletaan

että toimitaan sen hyväksi, että EU:ssasovellettaisiin elävien eläinten kauppaan jakuljetukseen erityistä säännöstöä, joka var-mistaisi eettisen kohtelun ja eläinsuojelun, jajoka ehkäisisi tartuntojen leviämisen.

Suositus 30 Konfliktien ehkäiseminenja siviilikriisinhallinta(A 1234/p)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden hallituksille,

että yhdessä päätetään konfliktien eh-käisemisen ja siviilikriisinhallinnan suuntaa-misesta, tehtävistä sekä resurssien kartoitta-misesta ja lisäämisestä

että yhdessä vahvistetaan ja kehitetäänYK:n yleistä roolia ja tehtäviä konfliktienehkäisemisessä ja siviilikriisinhallinnassa

että yhdessä tuetaan Etyjin (REACT) sivii-likriisinhallintakyvyn luomista

että yhdessä tehdään aloitteita, ylläpide-tään vauhtia ja vaikutetaan kehityksen suun-taan kehitettäessä EU:n konfliktien ehkäise-mistä ja siviilikriisinhallintaa. EU:n suomatmahdollisuudet EU:n sisäisten ja ulkoistenmaiden yhteistyölle konfliktien ehkäisemi-sessä ja siviilikriisinhallinnassa on hyödyn-nettävä.

että yhdessä tuetaan Naton/PfP:n siviili-valmiuden kehittämistä laajan turvallisuus-käsitteen ja siviilikriisinhallinnan suuntaan

että eri näyttämöillä pyritään selkeyttä-mään järjestöjen rooli- ja vastuujako konflik-tien ehkäisemisessä ja siviilikriisinhallinnas-sa sekä luomaan yhteisymmärrystä siitä

että ollaan valmiita tukemaan taloudelli-sesta ja muutenkin vapaaehtoisjärjestöjenmahdollisuuksia kerätä resursseja konflik-tien ehkäisemiseen ja siviilikriisinhallintaanosallistumista varten

49

että yhdessä tuetaan taloudellisesta jamuutenkin konfliktien ehkäisemiseen ja si-viilikriisinhallintaan liittyvää tutkimusta, ke-hitystä, osaamisen kokoamista ja koulutusta

että Pohjoismaiden hallitukset pyrkivätluomaan säännöllisen ja toistuvan yhteisenpohjoismaisen mekanismin, jossa ministeritja korkeat virkamiehet voivat pohtia, kes-kustella ja valmistella pohjoismaisia yhteis-työaloitteita konfliktien ehkäisemiseksi jasiviilikriisinhallinnaksi

että Pohjoismaiden hallitukset tekevätaloitteen yhteispohjoismaiseksi konfliktienehkäisemisen työryhmäksi, joka selvittäisimahdollisuudet lähemmin koordinoidamaiden konfliktien ehkäisemiseen tähtäävättoimenpiteet

että Pohjoismaiden hallitukset asettavatyhteispohjoismaisen siviilikriisinhallinnantyöryhmän selvittämään yhteispohjoismai-sen nopean siviilikriisinhallintakyvyn luo-misen mahdollisuudet ja edellytykset. Ryh-mä koostuisi ministeriöiden, viranomaisten,järjestöjen ja vapaaehtoisjärjestöjen edusta-jista.

Suositus 31 Pohjoismaiden ulko-maanedustustojen yhteis-työ (A 1253/p)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden hallituksille,

että ne selvittäisivät saatuja kokemuksiaja tutkisivat, millaiset edellytykset on yhteis-työn lisäämiseen Pohjoismaiden ulkomaan-edustustojen välillä

että edistäisivät yhteistyön lisäämistäPohjoismaiden ulkomaanedustustojen välil-lä niillä alueilla, joilla se on mahdollista jasuotavaa

että ne liittäisivät kysymyksen Pohjois-maiden ulkomaanedustustojen yhteistyöstäulkoministerien selontekoon Pohjoismai-den neuvoston 54. istunnossa Helsingissä.

Suositus 32 Tarkistettu Pohjoismai-den lähialuestrategia(B 202/när)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden ministerineuvostolle,

että se vahvistaa tarkistetun Pohjoismai-den lähialuestrategian ottaen huomioon nenäkökohdat, jotka Lähialuevaliokunta esit-tää ministerineuvoston ehdotusta B 202/närkoskevassa mietinnössään.

Suositus 33 Arktisen yhteistyönohjelma (B 209/när)

että Pohjoismaiden neuvosto suosittaaPohjoismaiden hallituksille, se yhteistyössäkansainvälisten elinten kanssa käynnistääalustavan työn Arktiksen ympäristön kuvaa-miseksi pitäen lähtökohtana sitä, kuinkaerilainen ympäristölle haitallinen toimintaArktiksen ulkopuolisissa Euroopan maissasaastuttaa Arktiksen ympäristöä ja

että se vahvistaa arktisen yhteistyön oh-jelman ottaen huomioon ne näkökohdat,jotka lähialuevaliokunta esittää ministeri-neuvoston ehdotusta B 209/när koskevassamietinnössään.

Suositus 34 Pohjoismaisen tutkimus-kentän kehittäminen(A 1269/nord)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden hallituksille,

että laaditaan pohjoismaista tutkimus-kenttää koskeva strategia ja selonteko ehdo-tuksen mukaisesti ja Pohjoismaiden neu-vostossa käytävä poliittinen keskustelu huo-mioon ottaen

että varataan riittävästi kansallisia määrä-rahoja Pohjoismaiden ministerineuvostonpilottiprojektiin, jossa tarkastellaan pohjois-maisia huippututkimusyksiköitä

että parannetaan kansallisten tutkimus-neuvostojen keskinäistä yhteistyötä, jotta nevoisivat yhdessä rahoittaa tutkimusohjelmiaesimerkiksi perustamalla yhteispohjoismai-sen tutkimusrahaston.

Suositus 35 Liikkuvuuden lisääminenPohjoismaiden välillä(A 1236/nord)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden hallituksille,

50

että luotaisiin koordinoiva tai yhteinenlupa- ja tarkastusjärjestelmä, joka koskisi eriPohjoismaissa toimivia yrityksiä ja niidenhenkilökuntaa

että perustettaisiin elin, jolta saisi luotet-tavia ja mahdollisimman sitovia tietoja siitä,mitä oikeuksia ja velvollisuuksia Pohjois-maasta toiseen muuttavalla tai työn vuoksiPohjoismaasta toiseen pendelöivällä henki-löllä on.

Suositus 36 Osallistuminen Nordjobb-ohjelmaan (A 1243/nord)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden ministerineuvostolle,

että se pyrkisi mahdollistamaan pohjois-maalaisten, kansalaisoikeuksia omaamatto-mien nuorten osallistumisen Nordjobb-vaihto-ohjelmaan.

Suositus 37 Pohjoismainen elinkeino-poliittinen yhteistyöohjel-ma 2002–2005(B 205/euro)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden ministerineuvostolle,

että hyväksytään Pohjoismaiden elinkei-nopoliittinen yhteistyöohjelma 2002–2005

että Pohjoismaiden ministerineuvostoottaa huomioon Eurooppa-valiokunnan täs-sä mietinnössä esittämät kommentit ohjel-man toteutuksen yhteydessä ja painottaaerityisesti pohjoismaisten yritysten kansain-välistä vuorovaikutusta ja tietotekniikankäyttöä sekä ulkoisten tietolähteiden käyt-töä tulevan strategian muotoilussa.

Suositus 38 Pienten innovatiivistenyritysten, yrittäjien jaitsenäisten keksijöidenyhteispohjoismaisenperuskirjan hyväksymi-nen (A 1259/euro)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden hallituksille,

että ne hyväksyisivät innovatiivisia pien-yrityksiä, yrittäjiä ja keksijöitä koskevanpohjoismaisen peruskirjan

Suositus 39 Pienten innovatiivistenyritysten, yrittäjien jaitsenäisten keksijöidenyhteispohjoismaisenperuskirjan toimeenpano(A 1259/euro)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden ministerineuvostolle,

että innovatiivisia pienyrityksiä, yrittäjiäja keksijöitä koskevan pohjoismaisen perus-kirjan tavoitteet sisällytettäisiin Pohjoismai-den ministerineuvoston tuleviin elinkeino-poliittisiin aloitteisiin

että Pohjoismaiden ministerineuvostojärjestäisi mahdollisimman pian kuulemisti-laisuuden tai konferenssin, jossa pyritäänhankkimaan tietoa siitä, miten hyväksyisivätinnovatiivisia pienyrityksiä, yrittäjiä ja keksi-jöitä koskevan pohjoismaisen peruskirjankohderyhmälle voidaan parhaiten luodasuotuisat kehittelyolosuhteet.

Suositus 40 OECD:n monikansallisiayrityksiä koskeviensuuntaviivojen soveltami-nen Pohjoismaidenluottolaitoksissa jayrityksissä(A 1247/euro)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden hallituksille,

että ne ryhtyisivät toimenpiteisiin, joillapyritään saamaan joko osin tai kokonaanviranomaisten valvonnassa olevat yrityksetja luottolaitokset ottamaan OECD:n suunta-viivat huomioon kaikessa toiminnassaan jaedellyttämään samaa lainanottajiltaan ja yh-teistyökumppaneiltaan

että ne soveltaisivat suuntaviivoja julki-sissa hankinnoissa ja kehitysyhteistyössä

että ne toimisivat vastaavien toimenpitei-den toteuttamiseksi muissa EU- ja Eta-mais-sa sekä EU:ssa.

51

Suositus 41 OECD:n monikansallisiayrityksiä koskeviensuuntaviivojen soveltami-nen pohjoismaistenjärjestöjen toiminnassa(A 1247/euro)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden ministerineuvostolle,

että se varmistaisi pohjoismaisten laitos-ten ottavan OECD:n suuntaviivat huomioonkaikessa toiminnassaan ja edellyttävän sa-maa myös lainanottajiltaan ja yhteistyö-kumppaneiltaan.

Suositus 42 Budjettianalyysin seuran-ta (A 1231/p)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden ministerineuvostolle,

että Pohjoismaiden ministerineuvostobudjettianalyysin seurantana tekee aloitteenhallinnollisten, taloudellisten ja asiantunte-muksellisten etujen selvittämiseksi siinä ta-pauksessa, että yksittäisiä laitoksia fuusioi-daan, niiden hallinnointia yhdistetään tainiitä sijoitetaan samoihin toimitiloihin.

Suositus 43 Pohjoismainen energia-poliittinen yhteistyö(B 207/när)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden ministerineuvostolle,

että se ministerineuvoston ehdotusta to-teuttaessaan ottaisi huomioon toisaalta Poh-joismaiden neuvoston suosituksen 9/2001/när kestävän kehityksen strategiasta ja toi-saalta Pohjoismaiden neuvoston suosituk-sen 8/2001/när pohjoismaisesta ympäristö-yhteistyön toimintaohjelmasta vuosille2001–2004 kiinnittäen erityisesti huomiotasuosituksen toisen että-lauseen a-kohtaansekä kolmannen että-lauseen raportointiakoskevaan osaan

että se perustelee Pohjoismaiden neu-vostolle, miten kaasun käytön lisääminenvastaa Pohjoismaiden neuvoston suosituk-sia kestävän kehityksen strategiasta ja poh-joismaisesta ympäristöyhteistyön toiminta-ohjelmasta

että se hyväksyisi ministerineuvostonehdotuksen B 207/när, lähivuosien pohjois-mainen ympäristöyhteistyö, ottaen huomi-oon Pohjoismaiden neuvoston mietinnös-sään esittämät näkökannat.

Suositus 44 Rakennus- ja asuntosek-torin yhteistyöohjelma2002–2005 (B 206/nord)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Poh-joismaiden ministerineuvostolle,

että se hyväksyisi ministerineuvostonehdotuksen rakennus- ja asuntosektorinyhteistyöohjelmaksi 2002–2005 (B 206/nord) ottaen huomioon Pohjoismaiden neu-voston ehdotusta koskevassa mietinnössäänesittämät näkökannat.

Suositus 45 Petoeläinkantojen poh-joismainen hoitaminen(A 1250/när)

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjois-maiden ministerineuvostolle,

että se laatisi ehdotuksen yhteiseksi pe-toeläinkantojen hoitamisstrategiaksi, jonkatavoitteena on pysyvästi elinkykyiset peto-eläinkannat, ja että ehdotuksessa otettaisiinhuomioon tarve mukauttaa kotieläimiinkohdistuvien vahinkojen korvausjärjestelmäuuteen strategiaan.

Lausunnot

Lausunto 1 Toimenpiteet Pohjoismai-sen kulttuurirahastonvuoden 2000 tilintarkas-tuskertomuksen pohjalta(C 5/kk)

Pohjoismaiden neuvosto esittää Pohjoismai-den ministerineuvostolle,

että Pohjoismaiden ministerineuvosto jakulttuurirahaston sihteeristö tekevät tilintar-kastajien ehdottamat muutokset.

52

Sisäiset päätökset

Sisäinen Pohjoismaiden neuvostonpäätös 1 työ ministerineuvoston

suosituksia ja esityksiäkoskevien ilmoitustenparissa ja Pohjoismaidenneuvoston elimien javastaavien ministerineu-vostojen viralliset kontak-tit (A 1270/kk)

Pohjoismaiden neuvosto päättää,että Pohjoismaiden neuvosto mahdolli-

suuksien mukaan poistaa Pohjoismaidenministerineuvoston suunnitelmia ja ohjel-mia koskevat suositukset ohjelmien toi-meenpanon jälkeen. Taustalla on toive toi-mintasuunnitelmien toteuttamista koskevis-ta vuotuisista raporteista.

että Pohjoismaiden neuvosto järjestäätyönsä siten, että neuvoston elimet voivatvaihtaa vastaavien ministerineuvostojenkanssa tietoja suunnitelmista ja ohjelmistasekä niitä koskevista vuotuisista raporteista.

Sisäinen Pohjoismaiden neuvostonpäätös 2 työjärjestykseen tehtyjen

muutosten hyväksyminen

Pohjoismaiden neuvosto päättää,että puheenjohtajiston ehdottamat muu-

tokset Pohjoismaiden neuvoston työjärjes-tykseen hyväksytään.

Päätökset olla ryhtymättä toimiin

1 Jäsenehdotus saamelaisväestön asemas-ta Pohjoismaiden neuvostossa(A 1181/p)

2 Jäsenehdotus pohjoismaisen Alzheimer-kattojärjestön perustamisesta(A 1264/nord)

3 Jäsenehdotus yhteispohjoismaisesta si-viilikriisinhallintakoulutuksesta(A 1272/p)

4 Jäsenehdotus raja-alueyhteistyön arvioi-misesta ja kehittämisestä (A 1249/nord)

Ehdotukset numerojärjestyksessä

A 1181/p Jäsenehdotus saamelaisväestön asemastaPohjoismaiden neuvostossa Ei toimenpiteitä

A 1210/nord Jäsenehdotus pohjoismaisen terveyttä kulttuurista-toiminnan vahvistamisesta Esitys 5/2001

A 1220/när Jäsenehdotus pohjoismaisen demokratiarahastonperustamisesta Venäjän kanssa tehtävää yhteistyötä Esitys 6/2001

A 1221/nord Jäsenehdotus pakkoavioliittojen vastaisten toimienyhdenmukaistamisesta Suositus 23/2001

A 1223/nord Jäsenehdotus demokratiaa uhkaavan huumekaupantorjumisesta Esitys 4/2001

A 1231/p Jäsenehdotus uudenlaista elinkeinoelämän edistämistäPohjoismaissa Suositus 42/2001

A 1232/nord Jäsenehdotus todistajansuojeluohjelman luomisestaA 1246/nord ja jäsenehdotus yhteispohjoismaisiksi toimenpiteiksi

rikosoikeudenkäyntien osapuolten ja todistajiensuojelemiseksi väkivallalta, uhkauksilta ja kostolta. Suositus 20/2001

A 1234/p Jäsenehdotus konfliktien ehkäisemisestä ja siviili-kriisinhallinnasta Euroopassa Suositus 32/2001

A 1236/nord Jäsenehdotus toimenpiteistä Pohjoismaiden välisenvapaan liikkuvuuden lisäämiseksi Suositus 35/2001

53

A 1243/nord Jäsenehdotus Nordjobb-ohjelmasta Suositus 36/2001A 1245/p Puheenjohtajiston ehdotus rasismin ja uusnatsismin

vastaisista toimista Pohjoismaissa Esitys 1/2001A 1232/nord Jäsenehdotus todistajansuojeluohjelman luomisesta jaA 1246/nord jäsenehdotus yhteispohjoismaisiksi toimenpiteiksi

rikosoikeudenkäyntien osapuolten ja todistajiensuojelemiseksi väkivallalta, uhkauksilta ja kostolta. Suositus 20/2001

A 1247/euro Jäsenehdotus toimenpiteistä, joiden avulla pyritäänsaamaan Pohjoismaiden yritykset ja luottolaitoksetnoudattamaan monikansallisia yrityksiä koskevia Suositus 40/2001OECD:n suuntaviivoja Suositus 41/2001

A 1249/nord Jäsenehdotus raja-alueyhteistyön arvioimisesta jakehittämisestä Ei toimenpiteitä

A 1250/när Jäsenehdotus petoeläinkantojen pohjoismaisestahoitamisesta Suositus 45/2001

A 1251/nord Jäsenehdotus Pohjoismaista kulttuurirahastoa koskevansopimuksen muuttamisesta Esitys 7/2001

A 1253/p Jäsenehdotus Pohjoismaiden ulkomaanedustustojenyhteistyöstä Suositus 31/2001

A 1256/när Valiokuntaehdotus tuen lisäämisestä lähialueidennaisten aseman parantamiseksi Esitys 10/2001

A 1257/när Jäsenehdotus Pohjoismaiden Investointipankin (PIP)ympäristölainajärjestelmän kehysten korottamisesta Suositus 14/2001

A 1258/nord Valiokuntaehdotus nais- ja lapsikaupasta Suositus 21/2001Suositus 22/2001

A 1259/euro Valiokuntaehdotus innovatiivisia pienyrityksiä, yrittäjiä Suositus 38/2001ja keksijöitä koskevaksi pohjoismaiseksi peruskirjaksi Suositus 39/2001

A 1260/euro Valiokuntaehdotus Pohjoismaissa markkinoitavientuotteiden elintarvikemerkintä- ja tuotetietosääntöjenperusteista Suositus 24/2001

A 1261/euro Valiokuntaehdotus riskinhallinnasta elintarvikealalla Suositus 25/2001Suositus 26/2001

A 1262/euro Valiokuntaehdotus kuluttajatiedon, mm. Suositus 27/2001elintarviketurvallisuuden, opetuksesta Pohjoismaissa Suositus 28/2001(Det handler om at leve – Kyse on elämästä)

A 1263/euro Valiokuntaehdotus elintarviketuonnista PohjoismaihinEuroopan sisämarkkinoilta ja EU:n ulkopuolisistamaista. Suositus 29/2001

A 1264/euro Jäsenehdotus pohjoismaisen Alzheimer-kattojärjestönperustamisesta Ei toimenpiteitä

A 1266/p Puheenjohtajiston ehdotus muutoksiksi Pohjoismaidenneuvoston työjärjestykseen (toiminta-alueet, rakenne Sisäinen päätösja työmuodot) 2/2001

A 1267/nord Valiokuntaehdotus turvapaikanhakijoiden Suositus 17/2001elämänlaadusta Pohjoismaissa Suositus 18/2001

A 1268/nord Valiokuntaehdotus rasismista ja integraatiosta Suositus 19/2001A 1269/nord Valiokuntaehdotus ”selvitys pohjoismaisen

tutkimuskentän kehittämisestä alueellisena osanaeurooppalaisen tutkimuskentän kehittämistä javahvistamista” Suositus 34/2001

A 1270/kk Komiteaehdotus suunnitelmia ja ohjelmia koskevasta Suositus 15/2001tiedonvaihdosta Pohjoismaiden ministerineuvoston Sisäinen päätöskanssa 1/2001

54

A 1272/p Jäsenehdotus yhteispohjoismaisestasiviilikriisinhallintakoulutuksesta Ei toimenpiteitä

B 195/nord Ministerineuvoston ehdotus yhteistyöohjelmaksi:Pohjoismainen tasa-arvoyhteistyön ohjelma 2001–2005 Esitys 2/2001

B 199/när Ministerineuvoston ehdotus pohjoismaiseksiympäristöyhteistyön toimintaohjelmaksi 2001–2004 Suositus 8/2001

B 200/nord Ministerineuvoston ehdotus ”Pohjola uudelle vuosi-tuhannelle”. Sektorienvälisen lapsi- ja nuoriso-poliittisen yhteistyön toimintasuunnitelma 2001–2005 Esitys 3/2001

B 201/när Ministerineuvoston ehdotus: Kestävä kehitys –Pohjolan uusi suunta Suositus 9/2001

B 202/när Ministerineuvoston ehdotus tarkistetuksiPohjoismaiden lähialuestrategiaksi Suositus 32/2001

C 2; B 203/p Selonteko pohjoismaisen yhteistyön suunnitelmista,Pohjoismaiden ministerineuvoston ehdotus vuoden2002 talousarvioksi Suositus 11/2001

B 204/p Ministerineuvoston ehdotus budjettianalyysiksi Suositus 12/2001B 205/euro Ministerineuvoston ehdotus pohjoismaiseksi

elinkeinopoliittiseksi yhteistyöohjelmaksi 2002–2005 Suositus 37/2001B 206/när Ministerineuvoston ehdotus rakennus- ja

asuntosektorin yhteistyöohjelmaksi 2002–2005 Suositus 44/2001B 207/när Ministerineuvoston ehdotus lähivuosien

pohjoismaiseksi energiapoliittiseksi yhteistyöksi Suositus 43/2001B 208/p Ministerineuvoston ehdotus Uudet strategiset

panostukset Suositus 16/2001B 209/när Ministerineuvoston ehdotus uudeksi arktisen

yhteistyön ohjelmaksi Suositus 33/2001C 5/kk Pohjoismaisen kulttuurirahaston toimintakertomus ja

tilintarkastuskertomus Suositus 13/2001

55

L I I T E 2

RESOLUTION

The participants of the Conference

concentrating on

Political and legal foundations of a civilsociety as backbone of a stable democracyincluding the inter-active civic participationin political decision-making on all levels inthe Baltic Sea area

taking into account

– the proclamation of the Charter of Funda-mental Rights of the European Union onDecember 7th, 2000 in Nice

– the NGO Conference in Copenhagenorganised by the Copenhagen NGO-initia-tive on March 24–25th, 2001 and the 1stBaltic Sea NGO Forum under the auspices ofthe CBSS held in Lübeck, May 28th–29th,2001

– that the region building process in theBaltic Sea Area should be based on a region-al civil society and its active participation inpublic life

call on the CBSS and their own parliaments

to support the development of a stablecivil society and to strengthen the sense ofcitizenship and democracy in the Baltic SeaRegion

especially by

– granting fundamental rights, compris-ing civil and social rights as well as newrights such as technology change, the grow-

ing awareness of environment and demo-graphic developments

– good administration and governance,demanding to provide legal assistance, pro-moting public trust in democratic institu-tions and guaranteeing the rights of citizens

– promoting human rights at the legisla-tive level and the implementation thereof, toconsolidate democratic development, in-cluding the division of power and the rule oflaw, and the protection of political freedomsin the CBSS Member states. In this regard theinstitution of the CBSS Commissioner re-mains an essential instrument. Thus theCBSS and the parliaments in the Baltic SeaArea are called on to establish close workingcontacts between national and regional par-liaments and the CBSS Commissioner onDemocratic Development

– underlining that the Region buildingprocess has to be based on a bottom-upapproach, avoiding at the same time powerstructures misusing civil society engage-ment by means of a top-down approach

– strengthening the co-operation withNon Governmental Organisations in orderto support the ongoing socio-political trans-formation process of a civil society, makinguse of their engagement and know-howconcerning the control of state power, polit-ical education, the promotion of values andstandards and input for reforms

– promoting youth policy, calling on thegovernments of all Baltic Sea countries tosupport the Baltic Sea Secretariat for YouthAffairs

– establishing the Baltic Sea Youth As-sembly as an initial multinational project for

PART I

adopted by the 10th Baltic Sea Parliamentary Conference (BSPC),assembled in Greifswald, Germany, September 3rd–4th, 2001,

56

youth exchange, paving the way for a BalticSea Youth Fund as well as participation ofBaltic Youth Assembly delegates in theBSPC annual conferences

– developing procedures for a dialoguewith existing and emerging regional civilsociety structures

– fostering measures of mutual under-standing by means of research, teaching anddocumentation of the common features anddifferences in political culture and commu-nication in the Baltic Sea Region

– initiating and supporting an observato-ry for the development of civil society struc-tures in the Baltic Sea Region

– supporting the idea of a ”Baltic SeaYouth Ferry Ticket” (price reduction foryouth groups) to set a sign for more mobilityin the Baltic Sea Region and to promoteyouth exchange

– tressing the need for a simplification ofthe administration of international youthprograms like ”YOUTH”

– creating favourable conditions for in-terregional youth co-operation, meaningthat especially on the local level multilateralmeetings between youth NGO’s should besupported and encouraged

– establishing the practice of consultingall Baltic Sea States on important issues

– close co-operation with relevant insti-tutions, such as the UN, the OSCE and theCouncil of Europe, applying their standardsand expertise

agree to

– charge the Standing Committee withidentifying in close co-operation with theCBSS Commissioner on Democratic Devel-opment and with the CBSS Working Groupon Democratic Institutions a selectednumber of key issues in order to follow upthe various aspects of the discussion how todevelop a civil society

– further charge the Standing Committeewith discussing the future composition ofthe Standing Committee

– charge the Standing Committee inclose co-operation with the secretariat of theCBSS Task Force on Communicable DiseaseControl to identify development in publichealth and control of infectious diseases to

be discussed as one of the key issues forfuture Baltic Sea Parliamentary Conferences

celebrate

the 10th anniversary of the BSPC bypresenting the booklet ”BSPC – 10 years ofwork” and by opening officially the BSPChomepage (www.eyekey.de/bspc)

accept

with pleasure the offer of the AdriaticIonian Initiative (AII), expressed in the con-clusions drawn at the 1st meeting of thePresidents / Speakers of Parliaments in Za-dar, 27th April 2001, to co-operate withother parliamentary dimensions of Europe-an regional initiatives such as the Baltic SeaParliamentary Conference and ensure theinterest of the BSPC to establish an ex-change of information especially with re-gard to the development of civil society

with gratitude the invitation of the Rus-sian Federal Parliament to hold the 11thBaltic Sea Parliamentary Conference in 2002in St. Petersburg.

Part II

adopted by the 10th Baltic SeaParliamentary Conference (BSPC),assembled in Greifswald, Germany,September 3rd–4th, 2001,

The participants of the Conference

concentrating on

Safety of Ships and SeA Lanesconcerning the resolution, approved by

the 9th BSPC in Malmö, calling on theirparliaments and their governments to en-courage multilateral co-operation in orderto prevent and combat catastrophes and toorganise international disaster control

taking note of

– the efforts made by the Council ofBaltic Sea States (CBSS) at its conference on

57

– 7th June 2001 to grant high priority tomaritime safety in the Baltic Sea and tosupport a number of measures to be imple-mented at international level

– the decision by the IMO NAV-Subcom-mittee at the beginning of July 2001 toapprove the extension of the deepwaterroute North East of Gedser (DW 17m) 5nautical miles inside the Traffic Separationsouth of Gedser (the Kadet fairway) and theendorsement of the Subcommittee that Den-mark and Germany initiate an early imple-mentation of the amendment in January2002

– the regional work of the HelsinkiCommission´s expert group preparing forthe extraordinary ministerial meeting in Co-penhagen on 10th September 2001

– the appended report on current prob-lems with regard to maritime safety on theBaltic Sea, presented by the Parliament ofMecklenburg-Vorpommern at the request ofthe Standing Committee of the Baltic SeaParliamentary Conference

call on the CBSS and their own parliaments

to continue to fundamentally improve theprevention and control of shipping acci-dents, as well as the safety of ships andnavigation, and international co-operationin this field – especially in the Baltic Sea– and to grant high priority to maritimesafety, by establishing solidarity and acommon culture of maritime safety in viewof the potentially catastrophic effects ofaccidents

especially by

– initiating a review at international levelwith the aim of designating the Kadet fair-way as a Particularly Sensitive Sea Area(PSSA) and investigating the benefits ofdesignating further parts of the Baltic SeaArea as a Particularly Sensitive Sea Area

– jointly trying to convince the IMO ofthe need for an international agreement onthe establishment of mandatory pilotageand of a Vessel Traffic Management andInformation System (VTMIS) in the Route T,the Sund and the Kadet fairway

– adopting suitable measures to ensurethat, when ships arrive at Baltic Sea ports,their captains will be given a leaflet infor-ming them about the navigational peculiari-ties of particularly dangerous traffic areas(the Kadet fairway, the Gulf of Finland andthe Gulf of Bothnia) and, where necessary,updating nautical charts, which may also bedone in the framework of the port statecontrol

– jointly making efforts at internationallevel to codify a port-of-distress law so thata procedure for directing distressed ships toa port of distress can be laid down in law

– adopting similar initiatives with the aimof transforming EU standards – in particularthose envisaged with the ”ERIKA I and IIpackages” – into legally binding rules in theframework of international agreements atthe level of the IMO

– improving safety and pollution preven-tion measures in the Gulf of Finland

– protecting the environment by moreeffectively enforcing the prohibition of alldischarges from ships, especially oil andsewage, in all traffic in the Baltic Sea

– additional measures to ensure impro-ved hydrographic services and to promotethe use of Electronic Navigational Charts(ENC)

– the enhanced use of Automatic Identi-fication Systems (AIS)

– promoting an obligatory reporting sys-tem for navigation in the Gulf of Finland, theKadet fairway and other main parts of theBaltic Sea

– phasing out the use of single hull oiltankers in the Baltic Sea Area up to 2015

– carrying out port state control onthe basis of either the 1982 Paris Memo-randum of Understanding on Port StateControl or Council Directive 95/21/EC, asamended

– promoting a safety and environmentalculture through the establishment of a com-mon procedure for the investigation intomarine casualties

– promoting the implementation of eco-nomic incentives as a means to encourageenvironmental protection in maritime tran-sport by, for example, granting lower portdues for ships complying with certain envi-ronmental standards

58

– ensuring adequate emergency capacity(fire-fighting, emergency lightering andemergency towing capacities)

– basing the development of the BalticSea Region on co-operation of the Baltic SeaStates in order to prevent the catastrophiceffects of accidents and technogenic catas-trophes

– urging the governments of the BalticSea Region to co-operate and assist eachother during shoreline clean-up operations

– realising an observer status for both theConference of the Peripheral Maritime Re-gions of Europe (CPMR) and the Baltic SeaParliamentary Conference (BSPC) at the In-ternational Maritime Organisation (IMO)

call on the participants of the extraordina-ry ministerial meeting on 10th September2001 (Helcom Extra 2001)

– to reach a mutual agreement on the abovemeasures

agree to

– establish a working group on the topicof ”Maritime Safety on the Baltic Sea” forwhich each parliament that participates inthe Baltic Sea Parliamentary Conference cansend a representative and which will prepa-re additional resolutions for adoption du-ring the next Baltic Sea Parliamentary Con-ference.

59

L I I T E 3

STATEMENT

On the Development of Co-operation between the BalticAssembly and the Nordic Council

The Baltic Assembly,

greatly appreciating

– the Nordic countries’ support for regai-ning the Baltic States’ independence andtheir integration into the European Union,the proposal by the Conservative Group ofthe Nordic Council on 27 June 2000 to ex-tend an invitation to the Baltic States to jointhe Nordic Council, and the survey on thefurther development of the northern regioncarried out by the working group of theNordic Council of Ministers which emphasi-ses the need to intensify co-operation withthe Baltic States;

noting

– the existing co-operation between theBaltic Assembly and the Nordic Council, theresults of the 3rd Joint Meeting and the factthat in the enlarged European Union Esto-nia, Latvia and Lithuania, together with theNordic countries, will logically constitute asingle region based not only on geographi-cal closeness but also on common valuesand noting the need for small countries toco-operate with the European Union andother international organisations;

stressing

– that the Baltic States’ membership in theNordic Council is an issue for an immediateagenda;

emphasizes

– that the Baltic Assembly is interested infurther expansion and intensification of co-operation with the Nordic Council and inparticipation in NorthernDimension projects by:

– organizing joint conferences on issuesrelevant for the region,

– expressing a common stand of theeight countries of the region at internationalforums,

– forming joint standing committees,– promoting co-operation between the

committees of the Baltic Assembly and theNordic Council,

– actively participating in the workinggroups of the Nordic Council,

– vitalizing contacts between politicalparty groups,

as well as by facilitating and supporting:

– Nordic countries’ investments in theBaltic States,

– people-to-people contacts among theeight countries of the region,

– co-operation of local governments,– co-operation of non-governmental and

civic organizations,– development of tourism, and– creation of a common educational

space of the Baltic and Nordic countries,and calls on the Nordic Council to facilitaterapprochement of the Baltic States with theNordic countries by admitting the BalticStates to those Nordic co-operation institu-tions where their participation is alreadypossible.

Riga, 2 June 2001

kansi2001 27.8.2003 11:47 Page 1

2001

ISSN 1237-0584

POHJOISMAIDEN NEUVOSTO

SUOMEN VALTUUSKUNTA

TOIMINTAKERTOMUS