www.ieep.eu @IEEP_eu
Marianne Kettunen Institute for European Environmental Policy (IEEP) / vieraileva tutkija SYKE
Soiden ekosysteemipalvelut ja turvemaiden kestävän käytön haasteet
Ympäristöakatemian seminaari: Kuinka päästään kestävään turvemaiden käyttöön?
21 tammi 2014, Euroopan komission Suomen edustusto, Helsinki
Picture © SYKE kuvapankki I. Heikkinen
Picture © SYKE kuvapankki A. Torvinen
Puuntuotanto
Picture © SYKE kuvapankki L. Haavasoja
Energiaturpeen tuotanto
Marjat
Riista
Ulkoilu ja virkistyskäyttö
Kulttuuriarvot
Soiden hyödyt ennen …
Luontomatkailu
Kasvu- ja kuiviketurve
Picture © SYKE kuvapankki A. Torvinen
Puuntuotanto
Picture © SYKE kuvapankki L. Haavasoja
Energiaturpeen tuotanto
Marjat
Riista
Veden puhdistus Tulvasuojelu Kalakantojen säätely
Ulkoilu ja virkistyskäyttö
Kulttuuriarvot Opetus, tutkimus ja kasvatus Hyvinvointi ja terveys
Luontomatkailu ja turismi
Globaalin ilmastonsäätely: Hiilivarasto (turve ja puut) Hiilen sidonta
Luonnon lääkeaineet Kosmetiikka Lääke- ja muut bioinnovaatiot
… ja soiden hyödyt nyt !
Paikallisilmastonsäätely
Kasvu- ja kuiviketurve
Bioenergian tuotanto
Picture © SYKE kuvapankki I. Heikkinen
Kestävän käytön haasteet
Pictures © M. Kettunen
Hyötyjen ja arvojen kirjo: Taloudellinen vs. hyvinvointi
Rahallinen vs. ”rahaton”
Pictures © M. Kettunen
Lähde: M Kettunen, karkea luokittelu ko. esitelmää varten, samankaltaista luokittelua käytetty myös Aapala et al. 2014. Pohjois-Karjalan biosfäärialueen soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelujen tunnistaminen ja arvottaminen. Asiantuntijatyöpaja, Joensuu, Tammikuu 2012. Painossa.
Hyöty Hyödyn laatu Hyödynsaaja
Puuntuotanto € yksityinen
Bioenergian tuotanto € yksityinen
Energiaturpeen tuotanto € yksityinen
Kasvu- ja kuiviketurve € yksityinen
Luonnon lääkeaineet € yksityinen
Kosmetiikka € yksityinen
Lääke- ja muut bioinnovaatiot € yksityinen
Marjat taloudellinen (mutta usein ei €) yleinen / yksityinen
Riista taloudellinen (mutta usein ei €) yleinen / yksityinen
Kalakannat (säätely) taloudellinen (mutta usein ei €) yleinen / yksityinen
Hiilivarasto (turve ja puut) aineeton / hyvinvointi yleinen
Hiilen sidonta aineeton / hyvinvointi yleinen
Paikallisilmastonsäätely aineeton / hyvinvointi yleinen
Veden puhdistus aineeton / hyvinvointi yleinen
Tulvasuojelu aineeton / hyvinvointi yleinen
Luontomatkailu ja turismi € yksityinen
Ulkoilu ja virkistyskäyttö aineeton / hyvinvointi yleinen / yksityinen
Kulttuuriarvot aineeton / hyvinvointi yleinen
Opetus, tutkimus ja kasvatus aineeton / hyvinvointi yleinen
Hyvinvointi ja terveys aineeton / hyvinvointi / taloudellinen yleinen / yksityinen
ESIMERKKI: Soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelujen nykyinen merkitys Pohjois-Karjalan biosfäärialueella (n = 30) Viite: Aapala et al. 2013. Pohjois-Karjalan biosfäärialueen soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelujen tunnistaminen ja arvottaminen. Asiantuntijatyöpaja, Joensuu, Tammikuu 2012. Painossa.
ESIMERKKI: Soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelujen merkitys tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan biosfäärialueella (n = 30). Viite: Aapala et al. 2013. Pohjois-Karjalan biosfäärialueen soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelujen tunnistaminen ja arvottaminen. Asiantuntijatyöpaja, Joensuu, Tammikuu 2012. Painossa.
Picture © SYKE kuvapankki S. Saarinen
Pictures © M. Kettunen
Vaihtosuhteet: Mitä hyötyjä pystytään ylläpitämään saman aikaisesti? Kuinka ylläpitää sekä hyötyjä että monimuotoisuutta?
Pictures © M. Kettunen
Picture © SYKE kuvapankki T. Asumaniemi Picture © SYKE kuvapankki T. Asumaniemi Picture © SYKE kuvapankki T. Asumaniemi
Luonnontilainen suo vs. Metsätaloussuo vs. Turvesuo
Trade-offs
Trade-offs
Trade-offs
Total trade-off
Pictures © M. Kettunen
Mittakaava: Kuka hyötyy, missä hyödytään → kuinka soita tulisi käyttää?
Pictures © M. Kettunen
Globaalit hyödyt: Hiilen varastointi & sidonta
Alueelliset hyödyt: Kaupalliset tuotteet Veden kierto / puhdistus Matkailu ja virkistyskäyttö
Paikalliset hyödyt: Metsästys, marjastus, kalastus Puhdas juoma- ja uimavesi Virkistyskäyttö Paikallinen kulttuuriperintö (mm. mökkimaisemat)
Kansalliset hyödyt: Kaupalliset tuotteet Virkistyskäyttö → kansanterveys Matkailu Kansallinen kulttuuriperintö
Pictures © M. Kettunen
Käytännön päätöksenteko: Kuinka ymmärrystä ekosysteemipalveluista
voidaan hyödyntää käytännössä?
Pictures © M. Kettunen
• Tietopohjan lisääminen: aineettomien / markkinattomien hyötyjen määrä, arvo ja ekologia hyötyjen takana (esim. veden puhdistus ja säätely)
• Valtavirtaistaminen: EPS näkökulma systemaattisesti mukaan päätöksen tekoon, erit. alueellisella ja paikallisella tasolla
• Linkit laajempaan maankäyttöön: soiden ESP:hin vaikuttaa myös laajempi maankäyttö. (esim. ympäröivät ojitukset heikentävät ojittamattomien suoalueiden hydrologisia ekosysteemipalveluita.)
• Laajempi ohjauskeinojen valikoima: lakisääteisen suojelun lisäksi / tueksi innovatiivisia keinoja. Esim. investointi ”vihreään infrastruktuuriin”, ekosysteemipalvelumaksut (PES schemes), jne.
Picture © SYKE kuvapankki I. Heikkinen
Kestävän käytön mahdollisuudet
Pictures © M. Kettunen
Esimerkki: suot veden puhdistajina, Suomi
Pictures © M. Kettunen
Lähde: Sallantaus, T. 2013. Soiden hydrologiset ekosysteemipalvelut. S. 18-19 teoksessa: Toimiva suoluonto vesiensuojelun ja ilmastonsuojelun edellytyksenä. Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3. 9. 2013. Ympäristöakatemia, Helsinki. 40 s.
• Suot poistavat vesistä merkittävästi mm. fosforia, epäorgaanista typpeä, kiintoainesta.
• Esim. Suurisuon pidättämä fosforimäärä tällä hetkellä 2/3 tulevasta fosforista (n. 100 g/ha/v)
• Jos valuma-alueella tehdään vesistöjä kuormittavia toimia → suot puskuroivat muutoksia
• Ojitukset heikentävät sekä soiden luontoarvoja että niiden roolia veden puhdistajana
• Ojittamattomienkin suoalueiden veden puhdistuskyky on heikentynyt, koska ympäröivät ojitukset estävät valuma-alueen vesien pääsyn ojittamattomalle osalle.
• Vihreä investointi: ojittamattomien suoalueiden vesitalouden korjaaminen voisi olla kustannustehokas tapa sekä biodiversiteetin suojelun (ennallistaminen) että veden puhdistuksen turvaamiseksi
Suurisuon suojelualue (103 ha) Miehikkälä Suurisuon seurattu valuma-alue osavaluma-alueineen, korkeusmallin laskemana, Punaiset pallukat veden laadun havaintopisteet. Lähtevä havaintopiste on hyvin vanhassa ojassa, joka kerää vedet yhteen uomaan, purkautuen länsilounaaseen, tuleva samoin ojassa.
Pictures © M. Kettunen
Esimerkki: suot ilmaston muutoksen torjunnassa
Pictures © M. Kettunen
• Suojellut ja ennallistetut suo- ja turvemaat voivat olla osa ilmastonmuutoksen hillintää
• EU EAKR rahaston prioriteetit 2014-2020: ilmaston muutoksen hillintä ja sopeutuminen, vihreä infrastruktuuri, innovaatio, kustannustehokkuus, kaupunkien vähähiilisyys (Art. 5.5a ja 5.4e)
• Vihreä investointi: Useat EU maat suunnittelevat suo- ja turvemaiden suojelua ja ennallistamista EAKR:n avulla
• Esim. Saksassa suunnitteilla EUR 55 mil. EAKR sijoitus soiden suojeluun ja ennallistamiseen
• Esim. Mecklenburg-Vorpommern alueella > 29 000 ha soita on ennallistettu 2000-2008. Ennallistamisen seurauksena on vältytty CO2
päästöiltä (300,000 tCO2-equivalent / vuosi).
Lähde: Förster in the context of TEEB , based on Schäfer (2009 ) Peatlands restoration in Germany – a potential win-win-win solution for climate protection, biodiversity conservation and land use
http://www.moorfutures.de/en/moorfutures/example-project
• Soiden ekosysteemipalvelujen ymmartaminen tukee kestävääkäyttöä
• Haasteita: arvojen kirjo, mittakaava, tietopohja, valtavirtaistaminen …
• Mahdollisuuksia: investointi soiden suojeluun ja ennallistamiseen
Summa summarum … Picture © SYKE kuvapankki I. Heikkinen
www.ieep.eu @IEEP_eu
Picture © SYKE kuvapankki I. Heikkinen
Marianne Kettunen
Senior Policy Analyst IEEP /
Vieraileva tutkija SYKE
IEEP is an independent, not-for-profit institute dedicated to the analysis, understanding and promotion of policies for a sustainable environment in Europe.
Kiitos !