www.ieep.eu @IEEP_eu

Marianne Kettunen Institute for European Environmental Policy (IEEP) / vieraileva tutkija SYKE

Soiden ekosysteemipalvelut ja turvemaiden kestävän käytön haasteet

Ympäristöakatemian seminaari: Kuinka päästään kestävään turvemaiden käyttöön?

21 tammi 2014, Euroopan komission Suomen edustusto, Helsinki

Picture © SYKE kuvapankki I. Heikkinen

Picture © SYKE kuvapankki A. Torvinen

Puuntuotanto

Picture © SYKE kuvapankki L. Haavasoja

Energiaturpeen tuotanto

Marjat

Riista

Ulkoilu ja virkistyskäyttö

Kulttuuriarvot

Soiden hyödyt ennen …

Luontomatkailu

Kasvu- ja kuiviketurve

Picture © SYKE kuvapankki A. Torvinen

Puuntuotanto

Picture © SYKE kuvapankki L. Haavasoja

Energiaturpeen tuotanto

Marjat

Riista

Veden puhdistus Tulvasuojelu Kalakantojen säätely

Ulkoilu ja virkistyskäyttö

Kulttuuriarvot Opetus, tutkimus ja kasvatus Hyvinvointi ja terveys

Luontomatkailu ja turismi

Globaalin ilmastonsäätely: Hiilivarasto (turve ja puut) Hiilen sidonta

Luonnon lääkeaineet Kosmetiikka Lääke- ja muut bioinnovaatiot

… ja soiden hyödyt nyt !

Paikallisilmastonsäätely

Kasvu- ja kuiviketurve

Bioenergian tuotanto

Picture © SYKE kuvapankki I. Heikkinen

Kestävän käytön haasteet

Pictures © M. Kettunen

Hyötyjen ja arvojen kirjo: Taloudellinen vs. hyvinvointi

Rahallinen vs. ”rahaton”

Pictures © M. Kettunen

Lähde: M Kettunen, karkea luokittelu ko. esitelmää varten, samankaltaista luokittelua käytetty myös Aapala et al. 2014. Pohjois-Karjalan biosfäärialueen soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelujen tunnistaminen ja arvottaminen. Asiantuntijatyöpaja, Joensuu, Tammikuu 2012. Painossa.

Hyöty Hyödyn laatu Hyödynsaaja

Puuntuotanto € yksityinen

Bioenergian tuotanto € yksityinen

Energiaturpeen tuotanto € yksityinen

Kasvu- ja kuiviketurve € yksityinen

Luonnon lääkeaineet € yksityinen

Kosmetiikka € yksityinen

Lääke- ja muut bioinnovaatiot € yksityinen

Marjat taloudellinen (mutta usein ei €) yleinen / yksityinen

Riista taloudellinen (mutta usein ei €) yleinen / yksityinen

Kalakannat (säätely) taloudellinen (mutta usein ei €) yleinen / yksityinen

Hiilivarasto (turve ja puut) aineeton / hyvinvointi yleinen

Hiilen sidonta aineeton / hyvinvointi yleinen

Paikallisilmastonsäätely aineeton / hyvinvointi yleinen

Veden puhdistus aineeton / hyvinvointi yleinen

Tulvasuojelu aineeton / hyvinvointi yleinen

Luontomatkailu ja turismi € yksityinen

Ulkoilu ja virkistyskäyttö aineeton / hyvinvointi yleinen / yksityinen

Kulttuuriarvot aineeton / hyvinvointi yleinen

Opetus, tutkimus ja kasvatus aineeton / hyvinvointi yleinen

Hyvinvointi ja terveys aineeton / hyvinvointi / taloudellinen yleinen / yksityinen

ESIMERKKI: Soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelujen nykyinen merkitys Pohjois-Karjalan biosfäärialueella (n = 30) Viite: Aapala et al. 2013. Pohjois-Karjalan biosfäärialueen soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelujen tunnistaminen ja arvottaminen. Asiantuntijatyöpaja, Joensuu, Tammikuu 2012. Painossa.

ESIMERKKI: Soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelujen merkitys tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan biosfäärialueella (n = 30). Viite: Aapala et al. 2013. Pohjois-Karjalan biosfäärialueen soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelujen tunnistaminen ja arvottaminen. Asiantuntijatyöpaja, Joensuu, Tammikuu 2012. Painossa.

Picture © SYKE kuvapankki S. Saarinen

Pictures © M. Kettunen

Vaihtosuhteet: Mitä hyötyjä pystytään ylläpitämään saman aikaisesti? Kuinka ylläpitää sekä hyötyjä että monimuotoisuutta?

Pictures © M. Kettunen

Picture © SYKE kuvapankki T. Asumaniemi Picture © SYKE kuvapankki T. Asumaniemi Picture © SYKE kuvapankki T. Asumaniemi

Luonnontilainen suo vs. Metsätaloussuo vs. Turvesuo

Trade-offs

Trade-offs

Trade-offs

Total trade-off

Pictures © M. Kettunen

Mittakaava: Kuka hyötyy, missä hyödytään → kuinka soita tulisi käyttää?

Pictures © M. Kettunen

Globaalit hyödyt: Hiilen varastointi & sidonta

Alueelliset hyödyt: Kaupalliset tuotteet Veden kierto / puhdistus Matkailu ja virkistyskäyttö

Paikalliset hyödyt: Metsästys, marjastus, kalastus Puhdas juoma- ja uimavesi Virkistyskäyttö Paikallinen kulttuuriperintö (mm. mökkimaisemat)

Kansalliset hyödyt: Kaupalliset tuotteet Virkistyskäyttö → kansanterveys Matkailu Kansallinen kulttuuriperintö

Pictures © M. Kettunen

Käytännön päätöksenteko: Kuinka ymmärrystä ekosysteemipalveluista

voidaan hyödyntää käytännössä?

Pictures © M. Kettunen

• Tietopohjan lisääminen: aineettomien / markkinattomien hyötyjen määrä, arvo ja ekologia hyötyjen takana (esim. veden puhdistus ja säätely)

• Valtavirtaistaminen: EPS näkökulma systemaattisesti mukaan päätöksen tekoon, erit. alueellisella ja paikallisella tasolla

• Linkit laajempaan maankäyttöön: soiden ESP:hin vaikuttaa myös laajempi maankäyttö. (esim. ympäröivät ojitukset heikentävät ojittamattomien suoalueiden hydrologisia ekosysteemipalveluita.)

• Laajempi ohjauskeinojen valikoima: lakisääteisen suojelun lisäksi / tueksi innovatiivisia keinoja. Esim. investointi ”vihreään infrastruktuuriin”, ekosysteemipalvelumaksut (PES schemes), jne.

Picture © SYKE kuvapankki I. Heikkinen

Kestävän käytön mahdollisuudet

Pictures © M. Kettunen

Esimerkki: suot veden puhdistajina, Suomi

Pictures © M. Kettunen

Lähde: Sallantaus, T. 2013. Soiden hydrologiset ekosysteemipalvelut. S. 18-19 teoksessa: Toimiva suoluonto vesiensuojelun ja ilmastonsuojelun edellytyksenä. Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3. 9. 2013. Ympäristöakatemia, Helsinki. 40 s.

• Suot poistavat vesistä merkittävästi mm. fosforia, epäorgaanista typpeä, kiintoainesta.

• Esim. Suurisuon pidättämä fosforimäärä tällä hetkellä 2/3 tulevasta fosforista (n. 100 g/ha/v)

• Jos valuma-alueella tehdään vesistöjä kuormittavia toimia → suot puskuroivat muutoksia

• Ojitukset heikentävät sekä soiden luontoarvoja että niiden roolia veden puhdistajana

• Ojittamattomienkin suoalueiden veden puhdistuskyky on heikentynyt, koska ympäröivät ojitukset estävät valuma-alueen vesien pääsyn ojittamattomalle osalle.

• Vihreä investointi: ojittamattomien suoalueiden vesitalouden korjaaminen voisi olla kustannustehokas tapa sekä biodiversiteetin suojelun (ennallistaminen) että veden puhdistuksen turvaamiseksi

Suurisuon suojelualue (103 ha) Miehikkälä Suurisuon seurattu valuma-alue osavaluma-alueineen, korkeusmallin laskemana, Punaiset pallukat veden laadun havaintopisteet. Lähtevä havaintopiste on hyvin vanhassa ojassa, joka kerää vedet yhteen uomaan, purkautuen länsilounaaseen, tuleva samoin ojassa.

Pictures © M. Kettunen

Esimerkki: suot ilmaston muutoksen torjunnassa

Pictures © M. Kettunen

• Suojellut ja ennallistetut suo- ja turvemaat voivat olla osa ilmastonmuutoksen hillintää

• EU EAKR rahaston prioriteetit 2014-2020: ilmaston muutoksen hillintä ja sopeutuminen, vihreä infrastruktuuri, innovaatio, kustannustehokkuus, kaupunkien vähähiilisyys (Art. 5.5a ja 5.4e)

• Vihreä investointi: Useat EU maat suunnittelevat suo- ja turvemaiden suojelua ja ennallistamista EAKR:n avulla

• Esim. Saksassa suunnitteilla EUR 55 mil. EAKR sijoitus soiden suojeluun ja ennallistamiseen

• Esim. Mecklenburg-Vorpommern alueella > 29 000 ha soita on ennallistettu 2000-2008. Ennallistamisen seurauksena on vältytty CO2

päästöiltä (300,000 tCO2-equivalent / vuosi).

Lähde: Förster in the context of TEEB , based on Schäfer (2009 ) Peatlands restoration in Germany – a potential win-win-win solution for climate protection, biodiversity conservation and land use

http://www.moorfutures.de/en/moorfutures/example-project

• Soiden ekosysteemipalvelujen ymmartaminen tukee kestävääkäyttöä

• Haasteita: arvojen kirjo, mittakaava, tietopohja, valtavirtaistaminen …

• Mahdollisuuksia: investointi soiden suojeluun ja ennallistamiseen

Summa summarum … Picture © SYKE kuvapankki I. Heikkinen

www.ieep.eu @IEEP_eu

Picture © SYKE kuvapankki I. Heikkinen

Marianne Kettunen

Senior Policy Analyst IEEP /

Vieraileva tutkija SYKE

mkettunen@ieep.eu

IEEP is an independent, not-for-profit institute dedicated to the analysis, understanding and promotion of policies for a sustainable environment in Europe.

Kiitos !