RIISTAKOSTEIKKO -PÄIVÄtara.wdfiles.com/local--files/kosteikot...• Ekosysteemipalvelut: kosteikot pidättävät kiintoainetta ja ravinteita sekä tasaavat tulvahuippuja, mikä parantaa

Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi − www.riista.fi

Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä Suomen riistakeskus

RIISTAKOSTEIKKO -PÄIVÄ

Elinympäristö – Tulvasuojelu – Vesiensuojelu – Virkistyskäyttö – Maisema - Biodiversiteetti

Sivujen piirroskuvat: Jari Kostet Kuvat: Timo Niemelä ja Mikko Alhainen

http://www.kosteikko.fi/

http://www.riista.fi/

Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi

Kosteikkojen merkitys luonnon monimuotoisuudelle

• Kosteikot ovat elinympäristöinä tyypillisiä Suomen ilmasto-oloissa

• Kosteikkolajiston kannalta ongelmana on ollut elinympäristöjen dramaattinen väheneminen (esim. viimeisen sadan vuoden aika noin 4000 järveä ja lukematon määrä pienempiä kosteikkoja kadonnut)

• Padotut kosteikot jäljittelevät majavan luomaa luonnon monimuotoisuudelle erityisen arvokasta kosteikkoelinympäristöä

• Kosteikoilla ja niiden lähiympäristöissä tavataan noin puolet maamme reilusta 200 pesivästä lintulajista (merkitys poikue-elinympäristöinä huomattava)

• Hyötyjiä myös monissa muissa lajiryhmissä (lepakot, hirvieläimet, sammakkoeläimet ja monet vesiselkärangattomat)

• Ekosysteemipalvelut: kosteikot pidättävät kiintoainetta ja ravinteita sekä tasaavat tulvahuippuja, mikä parantaa alapuolisten vesistöjen tilaa

Mihin kosteikkoja kannattaa perustaa?

Kuva: maanomistaja Ville Porkka Raasepori, Kotiseutukosteikko Life -hanke

Mihin kosteikkoja kannattaa perustaa? • Periaatteessa mihin vaan, mutta parhaimmat vesilintukosteikot myös

kustannustehokkuuden puolesta perustetaan usein patoamalla ympäristöään alavampiin notkelmiin

• Myös puhtaat kaivukohteet mahdollisia, mutta kaivun korkeat kustannukset rajoittavat hankkeita

• Pinnanmyötäisesti umpeenkasvaneet kohteet (esim. kuivatetut entiset järvet) saattavat olla ongelmallisia padotuskohteita

• Tukikelpoisille kohteille, jotka edellyttävät kosteikolta merkittävää vesiensuojeluhyötyä (esim. ETI-tuen ehdot valtioneuvoston asetuksessa)

• Optimointia voidaan tehdä loputtomasti lukuisten eri valintakriteereiden perusteella, kuten esim. valuma-alueen koko, hankkeen luvanvaraisuus, maaston pinnanmuodot, maaperän ominaisuudet sekä kohteen saavutettavuus ja alue-ekologinen sijainti

• Käytännössä kosteikko perustetaan kuitenkin sinne mihin se on mahdollista lähiympäristön maankäyttö ja maanomistusolot huomioon ottaen





Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/11





Elinympäristöt katoavat – vesilinnut vähissä




Sorsien ravinnonkäyttö lähtökohtana suunnittelulle

• Vesiselkärangattomat ovat elintärkeää ravintoa sorsanpoikasille

→ Hyvistä poikue-elinympäristöistä puutetta

• Myös aikuiset vesilinnut (erityisesti tavit) käyttävät paljon eläinvalkuaista ja ne löytävät nopeasti tuottavimmat tulvikot

• Siemenravinnon merkitys ravinnossa kasvaa kuitenkin selvästi iän karttuessa – sarat, vidat ja palpakot




• 50 – 50 – 50 muistisääntö – % avovettä – % mosaiikkimaista

kasvillisuutta – cm syvyistä vesialuetta

tai tätä matalampaa • Rakenteellinen monimuotoisuus - vaihtelevat syvyyssuhteet - runsas ja rikkonainen rantaviivaa - loivarantaisuus (lieterannat) - niemet, saaret, vedenalaiset tasanteet jne. • Kalattomuus • Ympäristön avoimuus

Hyvän vesilintukosteikon ominaisuudet

11

Syvänneosa

Erilaiset saaret ja veden

ohjailemiseksi toteutetut rakenteet

Avoimet ja

loivat rannat

Suojavyöhyke

Tulo-oja

Patopenger ja

vedensäätelylaitteisto

Pensaita

suojaksi

Luonnonhoito

-pellot

Kasvillisuus-

mosaiikki

Kosteikko kunnossa – sorsat kertovat




Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista

• Tavoitteena kuvata asianosaisille mitä hanke pitää sisällään sekä kartoittaa ja laatia tarvittavia selvityksiä hankkeen toteuttamisen ja vaikutusten arvioinnin tueksi

• Kosteikkosuunnitelmalle ei ole asetettu tarkkoja sisältö- ja muotovaatimuksia, mutta kaikkien suunnitelmien tulee sisältää olennaiset perustiedot hankkeesta ja siitä miten rakentaminen aiotaan toteuttaa sekä riittävässä laajuudessa kuvaukset toimenpiteiden keskeisistä vaikutuksista

• Seuraavaksi tarkemmin kosteikkosuunnitelman rakenteesta ja siitä mitä aihealueita suunnitelmaan tulisi ainakin sisällyttää





1. Hankkeen perustiedot 1.1 Toimenpiteiden yleiskuvaus ja tavoitteet

- lyhyt kuvaus suunnitelluista toimenpiteistä ja siitä mitä niillä yritetään saavuttaa

1.2 Kosteikon sijainti

- esitettävä ainakin lähestymiskartta sekä hankkeen laajuuteen nähden riittävä tarkka maastokartta,

jossa kosteikon sijainti on selkeästi esitetty (kartalla näkyvissä mielellään kiinteistörajat ja - tunnukset)

1.3 Toteutus-, hoito- ja rahoitusvastuut

- yksityiskohtainen selvitys erityisesti siitä kuka on hankkeen toteuttaja sekä tarvittaessa muita

kuvauksia erilaisten vastuujakojen yksilöimiseksi

1.4 Kosteikon perustamista varten hankitut suostumukset

- valvonta- ja lupaviranomaisen kannalta tärkeä dokumentointiosio, jossa näytetään toteen

hankkeen yleinen hyväksyttävyys osoittamalla maa- ja vesialueiden omistajilta sekä mahdollisilta muilta asianosasilta saadut kirjalliset suostumukset hankkeen toteuttamiselle

Suomen riistakeskus

www.kosteikko.fi − www.riista.fi




1.5 Osallistaminen

- kuvaus siitä mitkä tahot ovat olleet mukana suunnittelun eri vaiheissa ja miten tiedottaminen ja

yhteydenpitoa asianosaisten kuulemiseksi on hoidettu

2. Suunnittelualueen tila 2.1 Alueen yleiskuvaus - suunnittelualueen ja sen lähiympäristön maankäytön ja olosuhteiden luonnehdintaa

2.2 Suojelualueet ja muut luontoarvot - suojeluarvot (suojelualueet , uhanalaisten lajit, suojeltavat luontotyypit ja erityisen arvokkaat

elinympäristöt) eriteltynä sekä varsinaisen suunnittelualueen että sen välittömän lähiympäristön osalta

- luontoarvojen kartoittamiseksi kannattaa paikalliseen Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskus) olla yhteydessä jo hankkeen suunnitteluprosessin alkuvaiheessa

2.3 Pohjavesialueet - selvitys hankkeen kannalta merkityksellisistä pohjavesialueista ja niiden laadusta

Suomen riistakeskus





2.4 Muinaisjäännökset - asianmukaiset selvitykset muinaismuistolain (295/1963) nojalla suojelluista muinaisjäännöksistä

3. Toteutus

3.1 Kosteikon yksilöity toteutustapa ja –aika

3.2 Kosteikon mitoitustiedot - hydrologisten perustietojen ja mitoituslaskennan tavoitteena on tukea kosteikon rakenteellista

suunnittelua ja ohjata patolaitteiden riittävää mitoitusta sekä kuvata kosteikon vesiensuojelullista arvoa






Esimerkkikosteikon mitoitustietoja:




• Ylivaluman (Hq 1/20) määrittämiseen tarvitaan: 1. Valuma-alueen pinta-ala (km2) 2. Lumen vesiarvo Wemax

• Valuma-alueen peltoprosentti, järvisyys ja muoto huomioidaan

tarvittaessa


Valuma-alue

≈ 854 ha



Valuma-alue ≈ 24 ha



Kuva: Järvettömän valuma-alueen ylivaluman Hq1/20 nomogrammi (Nissinen 1984, julkaisematon)


3.3 Selvitys kosteikon vaikutusalueesta ja padotuskorkeuksista

- osiossa esitetään vaaitusmittauksiin perustuvat kartta-aineistot suunnitellun padotustason

mukaisesta kosteikon vesialueesta sekä tätä täydentävät muihin maankäyttömuotoihin liittyvät kuivatusvarojen määritykset tarvittaessa



3.4 Kosteikon perustamiseksi tarvittavat patorakenteet ja -laitteet

- kuvataan patorakentamisen tärkeitä työvaiheita sekä havainnollistetaan tarvittaessa erilaisin periaatepiirroksin padon rakennetta ja mitoituksen yksityiskohtia


- Esitellään kohteelle valitun patolaitteen ominaisuuksia ja teknisiä yksityiskohtia sekä osoitetaan

tarvittaessa laskelmia käytettyjen mitoitusperiaatteiden tueksi

Kuva: Vesihallitus 1985, 107


3.5 Selvitys kosteikkoalueen rakenteesta

- kuvaus kosteikon rakenteellisista yksityiskohdista sekä suunnitelmakartta



3.6 Puuston ja kasvillisuuden käsittely kosteikon lähiympäristössä

- sisältää yleiskuvaukset kosteikkoalueella ja sen lähiympäristössä toteutettavista

hakkuutoimenpiteistä sekä luonnonhoidon järjestämisestä alueella

4. Hankkeen vaikutusten arviointi

4.1 Kosteikon perustamisen vaikutukset vesi- ja ympäristönsuojelulain näkökulmasta - selvitys hankkeen toteuttamisen oikeudellisista edellytyksistä ja luvanvaraisuusharkintaan

vaikuttavista tekijöistä - arvio hankkeen toteuttamisen aiheuttamista ympäristövaikutuksista sekä keinoista, joilla

mainittuja vaikutuksia voidaan lieventää

4.2 Arvio vedennoston vaikutuksista kosteikkoalueen ulkopuolella viljeltävien peltojen kuivatustilanteeseen tai muuhun maankäyttöön

- tarvittavat selvitykset vedennoston aiheuttamasta kuivatushaitasta erityisesti niiden maanomistajien maille, jotka eivät ole antaneet suostumustaan hankkeen toteuttamiselle





4.3 Natura-arvioinnin tarveharkinta tai varsinainen Natura -vaikutusten arviointi

- hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava onko

suunnitelluilla toimenpiteillä vaikutuksia Natura 2000 -alueen suojeluperusteissa mainittuihin luontoarvoihin (luonnonsuojelulaki (1996/1096), 65 §)

- mikäli hankealueen läheisyydessä ei ole Natura 2000 -verkostoon kuuluvia suojelualueita, voidaan

Natura-arvioinnin tarveharkintaan kirjata, ettei perusteita mainitulle arvioinnille ole

- jos Natura-alueita esiintyy hankealueen läheisyydessä ja vaikutusten arvioinnissa päädytään siihen, ettei luontoarvoja heikentäviä vaikutuksia ole , voidaan vaikutuksia arvioida kevyemmällä Natura- arvioinnin tarveharkinta -menettelyllä. Toimenpiteiden haitattomuutta suhteessa suojeluperusteissa mainittuihin luontotyyppeihin ja lajeihin on kuitenkin perusteltava, jonka turvin voidaan vasta vetää johtopäätös, ettei hanke tai suunnitelma merkittävästi heikennä luontoarvoja.

- jos sen sijaan päädytään siihen, että hanke tai suunnitelma todennäköisesti merkittävästi heikentää niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 - verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset varsinaisessa Natura -vaikutusten arviointimenettelyssä






5. Kosteikon seurannat ja jatkohoito

5.1 Kosteikon hoitoseuranta ja jatkohoidon järjestäminen

- selvitys siitä kenelle kuuluu vastuu kosteikon hoidosta

- kosteikon ylläpidon kannalta tärkeiden hoito- ja kunnossapitotöiden kuvaukset - pienpetojen pyyntisuunnitelma

5.2 Vaikuttavuusseurannat

- kuvaukset mahdollisten vaikuttavuusseurantojen (esim. vesilintulaskennat) järjestämisestä

6. Hankkeen kustannusarvio

7. Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat viranomaisluvat 7.1 Paikallisen ELY-keskuksen lausunto 7.2 Maankäyttö- rakennuslain (132/1999) mukainen maisematyölupa




Kosteikon perustamisesta aiheutuvia kustannuksia työvaiheittain esitettynä

Kosteikkojen rahoitusmahdollisuuksia

• Maatalouden ympäristötuki (ei-tuotannollinen investointituki)

• Maaseudun hanketuet eli Leader-rahoitus

• KEMERA –rahoitus metsäluonnon hoitohankkeille

• Kosteikon perustaminen peruskuivatushankkeen yhteydessä Maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) –varoilla

• Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ –hanke

• Suomalainen talkoohenki




Maatalouden ympäristötukijärjestelmän mahdollisuudet

• Maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteet

• Ei-tuotannollisten investointien tuki

• Maatalouden erityisympäristötuet




Ei-tuotannollisten investointien tuki kosteikon perustamiseen

• Tukea voidaan myöntää vain monivaikutteisille kosteikoille (kriteereinä mm. vesiensuojeluhyöty ja vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle)

• Peltoa oltava tuettavan kosteikon valuma-alueen pinta-alasta vähintään 20 %

• Kosteikon tukikelpoisen pinta-alan oltava vähintään 0,5 % kosteikon valuma-alueen pinta-alasta (vaadittuun pinta-alaan voidaan laskea mukaan samalla valuma-alueella sijaitsevat muut kosteikkokohteet)

• Kosteikon perustamisen maksimituki yli 0,5 ha kohteilla 11500 € / ha

• 0,3-0,5 ha kosteikoille saatavissa oleva tuki enintään 3226 € / ha

• Perustamistuki maksetaan takautuvasti kosteikon rakentamisesta aiheutuneita todennettavissa olevia kuluja ja tulonmenetyksiä vastaan




Ei-tuotannollisen investointituen hakeminen

• Tuen hakijana voi olla ympäristötukeen sitoutunut 18-65-vuotias viljelijä tai hänen puolisonsa tai rekisteröity yhdistys ns. Leader-toimintatavan perusteella

• Haku vuosittain kesäkuun loppuun mennessä paikallisesta ELY-keskuksesta

• Toimenpiteitä ei saa aloittaa ennen rahoituspäätöksen saamista

• Rakentamistyöt on toteutettava kahden vuoden kuluessa siitä, kun myönteinen tukipäätös on annettu

• Tuki maksetaan kaksi kertaa vuodessa toteutuneita kuluja vastaan erillisen hakemuksen perusteella




Erityishuomioita ETI –kohteiden suunnitteluun

• Tuen hakeminen edellyttää aina asianmukaisen kosteikkosuunnitelman laatimista

• Kohteen tukikelpoinen pinta-ala

- ilmoittakaa mieluummin suuremmaksi kuin toteutuu

→ tukea voidaan pienentää, jos pinta-ala jää suunniteltua pienemmäksi

→ tukea ei voida maksaa suurempana, kuin päätös edellyttää, vaikka

kohde toteutuisikin suunniteltua suurempana

• Suunnitelman kustannusarvio

- arvioikaa hankkeen toteutuvat kulut mieluummin ylisuuriksi ja maksimitukeen oikeuttaviksi

→ lopullinen tuki maksetaan kuitenkin hyväksyttyjen kulujen ja työaikakirjanpidon mukaan




Monivaikutteisen kosteikon hoidon erityisympäristötuki

• Pakollinen sitoumus ei-tuotannollisella investointituella perustetuille kosteikoille

• 5 tai 10-vuotinen sopimus

• Hakemuksessa tarkoitetun kohteen oltava tuen hakijan hallinnassa koko ympäristötuen erityistukisopimuskauden ajan

• Tuen saanti perustuu hoitosuunnitelmaan, tukitaso enintään 450 € / ha / v

• Haku paikallisesta ELY-keskuksesta päätukihaun yhteydessä 30.04. mennessä

Maaseudun hanketuet eli Leader-rahoitus • Rahoitusta on mahdollista saada maaseudun kylien kehittämistä edistäviin

yleishyödyllisiin hankkeisiin, kuten esim. kosteikon perustamiseen tai kunnostamiseen

- tukea voivat hakea yksityis- tai julkisoikeudelliset yhteisöt tai säätiöt, esimerkiksi rekisteröidyt metsästysyhdistykset, kylä- tai kulttuuriyhdistykset, 4H-yhdistykset, ympäristöjärjestöt, maamiesseurat, kunnat, kuntayhtymät ja oppilaitokset

1. Haetaan rahoitusta kosteikkokunnostuksen suunnitteluun yleishyödyllisenä kehittämishankkeena

- tukea voidaan myöntää esim. työntekijöiden palkkauskuluihin, matkakustannuksiin, asiantuntijoiden palkkioihin, ostopalveluihin, toimistokuluihin, vuokriin ja ohjausryhmän kuluihin

- tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta tuen määrä voi olla toimenpiteestä ja kustannuksista riippuen enintään 90 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista

Suomen riistakeskus




Maaseudun hanketuet eli Leader-rahoitus

2. Haetaan rahoitusta suunnitellun kunnostushankkeen toteuttamiseen yleishyödyllisenä investointihankkeena

- tukea voidaan myöntää muun muassa työntekijöiden palkkauskuluihin, matkakustannuksiin, asiantuntijoiden palkkioihin, ostopalveluihin, toimistokuluihin, vuokriin ja ohjausryhmän kuluihin sekä aineettomiin ja aineellisiin investointeihin, kuten laitteiden hankkimiseen, rakennelmiin, rakennusten kunnostamiseen ja käyttöoikeuksien hankkimiseen

- tuen määrä voi olla toimenpiteestä ja kustannuksista riippuen enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista

- omarahoitusosuudesta jopa kolme neljäsosaa saa olla talkootyötä

• Hanketukia haetaan Maaseutuviraston lomakkeella, jonka jälkeen Ely-keskus päättää tuen myöntämisestä

• Maksatusta on haettava erikseen ja tuki maksetaan jälkikäteen toteutuneiden kustannusten mukaan




KEMERA-rahoitus luonnonhoitohankkeille

• Metsäluonnon hoitohankkeiden rahoittaminen perustuu kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996)

• Myönnetty tuki maksetaan korvauksena luonnonhoidon ylimääräisistä kustannuksista Suomen metsäkeskuksen toteuttamassa luonnonhoitohankkeessa, jolloin suunnittelu ja toteutus ovat maksuttomia yksityiselle metsänomistajalle

• Etusijalla rahoituspäätöksissä ovat sellaiset vesiensuojeluhankkeet, joiden avulla voidaan vähentää laajoilla metsätalousvaltaisilla alueilla toteutettujen ojitusten aiheuttamia vesistöhaittoja sekä lisätä metsäluonnon biologista monimuotoisuutta




Kosteikon perustaminen peruskuivatushankkeen (MAKERA) rahoituksella

• Valtion osallistuminen kuivatushankkeen toteuttamiseen perustuu peruskuivatustoiminnan tukemisesta annettuun lakiin (947/1997) ja tätä vastaavaan asetukseen (530/1998)

• Tukea voidaan myöntää joko uudelle peruskuivatushankkeelle tai vanhan hankkeen peruskorjaukselle siten, että tuen saajana ovat yhteistä hanketta varten perustettu ojitusyhtiö tai sopimusojituksessa hyötyalueen kiinteistönomistajat

• Perustilanteessa kuivatushankkeen valtionavustusosuus on enintään 50 % hankkeen hyväksytyistä kustannuksista




• Avustusta voidaan korottaa enintään 20 % silloin, kun hankkeessa tarvittavat vesiensuojelutoimenpiteet ovat erityisen kalliita, tai merkittävä osa hankkeen kustannuksista johtuu yläpuolisella valuma-alueella toteutettujen toimenpiteiden aiheuttamista liettymis- ja tulvavahinkojen poistamisesta

• Harkinnanvaraiset ympäristönsuojelu ja -hoitotoimenpiteet voidaan rahoittaa kokonaan valtion avustuksella

• Rahoittaja voi vaatia, että hankkeen ojitussuunnitelma kustannusarvioineen vahvistetaan ojitustoimituksessa

• Ojitussuunnitelmaan tulee myös sisällyttää selvitykset kaikista peruskuivatushankkeen lisäavustuksiin oikeuttavista erityistoimenpiteistä ja niiden toteuttamisen aiheuttamista kustannuksista




For the Future of Wetlands Nature

Return of Rural Wetlands Kotiseutukosteikko Life -hanke

Kotiseutukosteikko -Life

• Valtakunnallinen mallikohteiden verkosto

vähintään 30 kosteikkoa, joiden pinta-ala yhteensä vähintään 200 ha

• Rahoitettavien kohteiden valintakriteereinä mm.

paikalliset haluavat kohteen toteutusta

soveltuu vesilintujen poikue-eliympäristöksi

edistää luonnon monimuotoisuutta

kustannustehokkuus

• Hankkeella rahat suunnitteluun ja kaivinkonetyöhön

paikalliset mukaan perinteisillä talkoilla!




Hankeen aikataulu ja rahoitus 01.09.2010 31.12.2015

• Hankkeen budjetti

n. 2,06 milj. €

1,03 milj. €

0,68 milj. €

0,35 milj. €




MAHDOLLISUUKSIA ON JOKA KYLÄSSÄ www.kosteikko.fi

Kiitos!

Kuva: maanomistaja Mikko Koho Sauvo, Kotiseutukosteikko Life -hanke


Documents

RIISTAKOSTEIKKO -PÄIVÄtara.wdfiles.com/local--files/kosteikot...• Ekosysteemipalvelut: kosteikot pidättävät kiintoainetta ja ravinteita sekä tasaavat tulvahuippuja, mikä parantaa