Helsinki, 27. 4. 2014
Metropolialueen yrityspalveluiden ekosysteemi,
Toimijat ja niiden asemointi Tapio Koivu, Laura Honkapirtti
2
Alkusanat
Tämä raportti on syntynyt vuonna 2013 käynnistyneen, pääkaupunkiseudun
yrittäjyyttä tukevan palvelutoiminnan uudistumista edistävien toimijoiden
aloitteesta. Aloitteeseen sitoutuneet toimijat ovat organisoineet
toimintansa ”Yrittäjyyden ekosysteemin forumiksi”. Sen puitteissa on tuotettu
vuoden 2013 aikana konsulttitoimeksiantona ekosysteemin kokonaiskuvaus.
Toimeksiannon toteutti menestyneesti Hubconcepts Oy:n Jukka Viitanen. Vuoden
2014 aikana työtä jatkettiin täsmentämällä ekosysteemin toimijoiden roolitusta,
keskinäistä asemointia sekä pohtimalla erityiskysymyksenä hautomotoiminnan
korvaavaa mallia.
Tämän raportin tarkoitus on antaa tarkempi kuva ekosysteemin toimijoista,
keskeisistä rooleista, niihin kohdistuvista muutospaineista sekä antaa suosituksia
pääkaupunkiseudun elinkeinojohdolle investointien kohdentamiseksi. Työ jatkaa
suoraan Jukka Viitasen raportin pohjalta, mutta on nähtävä välivaiheeksi ja
päätöksentekoa tukevaksi materiaaliksi. Raportin tilaajana on toiminut tässä
vaiheessa YritysHelsinki ja sen tekijänä Makery Oy:n Laura Honkapirtti ja Tapio
Koivu.
Yrittäjyyttä tukevat palvelut tapahtuvat pääosin markkinaehtoisesti, ja siksi
toimijoiden kenttä, ansaintamallit, organisaatiomuodot ja roolit muuttuvat
jatkuvasti. Valmista, kokonaista ekosysteemin kuvausta ei lähtökohtaisesti tule
koskaan kukaan saamaan tämän takia aikaan eikä siihen tule myöskään markkinan
dynamiikan vuoksi pyrkiä. Sen sijaan on tärkeä ymmärtää yrittäjyyden elinkaari ja
ekosysteemin palvelukokonaisuus sen ympärillä ja keskityttävä siihen, miten ja
minne investoida tuloksellisesti ja mitata investointien tuottoa, jotta
pääkaupunkiseutu voi nauttia kasvavasta yrittäjyydestä niin lukumääräisesti kuin
liiketoiminnan tulosten ja onnistumisten muodossa.
Helsingissä, 15. 4. 2014
Tapio Koivu
toimitusjohtaja, Makery
3
Sisällysluettelo
Alkusanat .......................................................................................................................... 2
1. Ekosysteemin toimijat .................................................................................................. 4
1.1 Tausta ................................................................................................................. 4
1.2 Sitoutuneet tahot ja palvelut ............................................................................... 5
1.3 Muita toimijoita ja palveluita ............................................................................. 8
1.4 Muut ekosysteemin kannalta oleelliset tahot ja palvelusisällöt .......................... 9
2. Ekosysteemin kattavuus ............................................................................................... 9
2.1 Yrittäjän näkökulma ja tarpeet ........................................................................... 9
2.2 Kuntien näkökulma .......................................................................................... 10
2.3 Palveluiden tuottajien näkökulma .................................................................... 12
2.4 Erikoistuminen vs. peruspalvelu ...................................................................... 13
3. Johtopäätökset ja suositukset ..................................................................................... 14
4
1. Ekosysteemin toimijat
1.1 Tausta
Tämän raportin tarkoitus on antaa kuva pääkaupunkiseudun yrittäjyyden tukemiseen
tarkoitettavista palveluista sekä niitä tuottavista organisaatioista. Raportin pohjana on
syksyllä 2013 tehty alustava ekosysteemin kokonaiskuvaus, jonka antoi toimeksi
Culminatum Oy ja jonka toteutuksen osalta konsulttina toimi Jukka Viitanen ja
työryhmän jäsenenä Timo Onnela, YritysHelsinki, Petri Allekotte, Culminatum Oy,
Seppo Laukkanen, Aalto yliopisto, Tuomas Maisala, Spinno sekä Tapio Koivu, Makery.
Ekosysteemillä1 tarkoitetaan tässä yhteydessä koko pääkaupunkiseudulla yrittäjyyden,
käynnistyvien ja murrosvaiheessa olevien pienten, erityisesti kasvuhakuisten yritysten
tukemiseen tarkoitettuja palveluita, rahoitusmuotoja ja niistä muodostuvaa
yhteistyöverkostoa. Ekosysteemiä ei tässä yhteydessä ole tarkoitus rajata kattamaan vain
tiettyä valittua joukkoa organisaatioita. Ekosysteemin toimijoiden asemaa ohjaa
markkina, ts. yrittäjien ja yrittäjiksi aikovien tarpeet ja mahdollisuudet käyttää rahaa
palveluihin, oli se omaa tai julkiselta rahoittajalta tulevaa. Lähtökohta tälle raportille
kuitenkin on se, että kaupunkien, oppilaitosten, rahoittajien sekä yksityisten rahoittajien
ja palveluorganisaatioiden kesken on muodostunut konsortio, joka ylläpitää ja edistää
avoimella agendalla yrittäjän ja yrittäjyyden edistämiseksi tarkoitettuja palveluja.
Konsortio toimii ilman siihen kohdistettua ohjausta. Lähtökohtana on se, että palvelut,
rahoitus ja tuetut aktitiviteetit kattavat yrityksen ja yrittäjyyden elinkaaren
kokonaisuudessaan ja että toimijat kehittävät kokonaisuutta oma-aloitteisesti,
yhteistyössä käytännön tarpeita vastaavasti ja ”alhaalta-ylös” –periaatteella. .
Toimijoiden yhteisen aloitteen tarkoituksena on nivoa yhteen tehokkaammin:
1. tutkimus- ja koulutuslaitosten yrittäjyyttä edistävät ydinprosessit
2. start-up yrityksille suunnatut palvelut
3. yrittäjyyttä edistävä julkinen palvelutarjonta
4. yksityisten palveluntarjoajien linkittäminen palvelukokonaisuuteen
Tältä pohjalta on luotu kuvaus (ks. Kuva 1. ”Ehdotetut palvelusisällöt”) komponenteista,
joista palvelun toivotaan muodostuvan. Kuva noudattaa jäljempänä (ks. Kuva 2.)
esitettävää yrityksen elinkaareen pohjautuvaa tarkastelua. Elinkaaren alkupäässä
palveluiden on tarkoitus kattaa kaikki yrittäjyydestä kiinnostuneet tai missä tahansa
1 Start-up ekosysteemin määritelmän osalta ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Startup_ecosystem
5
elinkaaren vaiheessa olevat mahdolliset, muutostilanteessa tai murroksessa olevat
yrittäjät tai yritykset. Palveluiden tulisi toimia niin, että julkiset ja yksityiset
palveluntarjoajat toimivat yhdessä kaikissa yrityksen kehityspolun vaiheissa ja jakavat
tietoa ja osaamista yhteisesti sovittavilla tavoilla kokonaisasiakkuusmallin mukaisesti.
Palveluketjussa mukana olevat toimijat voivat toimia joko yleisneuvojina alkuvaiheen
yrittäjyyden suhteen tai valita erityisosaamisalansa (“yrityksen kehitysvaihe”/”toimiala”)
joihin keskittyvät. Erikoistuminen luo osaamisen kriittistä massaa ja kokoaa tarvittavan
asiantuntijajoukon kehittyvän yrityksen ympärille. Ne toimialat, jotka
erikoistumisvaiheessa jäävät julkisen palveluntarjonnan reuna- alueille tai ”yleisten”
palvelujen varaan, voivat hakea tukea yksityiseltä sektorilta (markkinaehtoisesti)
Kuva 1. Ekosysteemin ehdotetut palvelusisällöt, Alkuperäinen: Hubconcepts Oy, 2013
1.2 Sitoutuneet tahot ja palvelut
Konsortioon, joka kutsuu itsensä säännöllisesti koolle avoimeen ”Forumiin”, kuuluu tällä
hetkellä 18 organisaatiota, mm. YritysHelsinki, , Spinno, Makery, Forum Virium,
Helsingin yliopisto, Fiban, Aalto yliopiston yrittäjyyteen liittyviä ohjelmia ja toimintoja,
joukkorahoittaja Invesdor, Greater Helsinki Promotion, Laurea, Metropolia, Haaga-
Helia, jne. Työryhmä on tehnyt tiivistä suunnittelutyötä yhdessä syksystä 2013,
tarkoituksenaan taata alkaville yrittäjille toimiva palvelu resurssitehokkaasti myös
hautomotoiminnan lakkauttamisen jälkeen.
Tavoitteena palvelujen kehittämisessä on toimia verkostomaisesti siten, että jokaisen
toimijan ydinosaaminen ja –ala on selvää myös muille osallistujille, jolloin asiakas
6
osataan ohjata oikeaan osoitteeseen kaikkien osallistujien toimesta. Alla on kuvattu
YritysHelsingin yritysoppaan mukaiset yrittäjyyden vaiheet lyhyesti (ks. Kuva 2).
Jäljempänä oleva kuva havainnollistaa sitä, mitä alkavan yritystoiminnan eri vaihetta
kunkin toimijan tarjooma parhaiten vastaa.
Kuva 2. Alkavan ja kasvuun tähtäävän yrityksen kehitysvaiheet
Vaiheet -2, ja -1: Vaiheet kuvastavat eri tasoja idean kehittymisessä ja tarvittavan
osaamisen kerryttämisessä. Taso -2 kuvastaa aikaista vaihetta, jossa pyritään luomaan
kiinnostusta yrittäjyyteen. Tyypillisesti yliopistot ja amk:t ovat suuressa roolissa vaiheen
aikana esim. yrittäjyyteen liityvine tapahtumineen ja kursseineen. Näihin vaiheisiin voi
liittyä muita yrittäjyyteen kannustavia tapahtumia ja kursseja, jotka järjestetään
koulutuslaitosten tai yliopistojen ulkopuolella. Tasoilla -2 ja -1 yksilöllä tai ydintiimillä
on jo idea, muttei vielä tarkkaa kuvaa siitä, kuinka tämä muutetaan liiketoiminnaksi.
Yritystä ei vielä ole perustettu ja tiimiin tarvitaan vielä osaajia tai osaamista.
Vaihe 0 kuvaa varsinaista perustamista ja sitoutumista rahallisesti ja juridisesti. Vaiheessa
on tärkeintä perustajien sitoutuminen ja erityisesti kasvuun tähtäävien yritysten osalta
osakassopimuksen laatiminen oleellisin vaihe. Vaiheen 0 jälkeen yrityksellä on
valmiudet lähteä markkinoille tai niitä kehitetään tosissaan.
Vaiheet 1-3: Toiminta kehittyy, kasvaa, vakiintuu, syntyy asiakkuuksia. Yrityksen
luonteesta riippuen vaiheissa 2 ja 3 kasvua rahoitetaan muullakin kuin tulovirralla.
Kiinnostus markkinoilla on kasvavaa. Vaiheessa 3 yritys on jo vakiinnuttanut
kasvuasemansa ja pystyy helposti hankkimaan resursseja sekä riskirahoitusta. Omistajat
saattavat siirtyä uusiin haasteisiin.
7
Kuva 3: Metropolialueen ekosysteemityöhön sitoutuneiden toimijoiden positiointi
yrityksen elinkaarella. Alkuperäinen: Hubconcepts 2013, editoitu 4/2014: Makery ja
YritysHelsinki.
Raporttia kirjoitettaessa seuraavat organisaatiot ovat sitoutuneet yhteistyöhön
palveluiden kehittämiseksi:
1. Haaga Helia -ammattikorkeakoulu
2. Metropolia –ammattikorkeakoulu
3. Spinno –yrityshautomo (Osa Laurean ammattikorkeakoulua):
4. YritysHelsinki ja sen osana NewCoFactory
5. Helsinki Business Hub (Greater Helsinki Promotion)
6. ForumVirium
7. Makery
8. Helsingin yliopisto ja sen osana Helsinki Innovation Services Oy
9. HelsinkiThinkCompany
10. Invesdor Oy
11. Finnish Business Angel Network (FIBAN)
12. Aalto Start-up Center
13. Helsinki Ventures –kiihdyttämö
14. Demos Helsinki –ajatushautomo
15. Arctic Start-up
16. Espoon Uusyrityskeskus
17. YritysVantaa
18. Helsingin yrittäjät
Toiminta perustuu ”bottom-up” periaatteeseen, ts. kukin toimija on mukana omalla
panoksellaan, omista lähtökohdistaan eikä toimintaa erityisesti ohjata ulkopuolelta.
Toistaiseksi keskitytään seitsemään päätehtävään:
8
1. Ekosysteemin kokonaiskuvauksen ja yhteisen strategian tuottaminen
2. Hautomotoiminnan uusiutuminen
3. Riskirahoituksen kehittäminen
4. Viestintä
5. Toiminnan vaikuttavuus ja mittarit
6. Yhteisten työkalujen kehittäminen
7. Yhteisten palveluiden kehittämiseen ja kansainvälistymiseen tarkoitetun EU-
rahoituksen hakeminen.
Toimintaa ei rahoiteta erikseen eikä keskitetysti. Toimijoiden kesken on käynnissä
erilaisia hankkeita, jotka sivuavat palveluiden kehittämistä ja edellä esitettyjä päätehtäviä.
Hankkeissa tehdään yhteistyötä tehtävissä toimivien kanssa sikäli kun se nähdään
tarkoituksenmukaiseksi.
Ekosysteemin toimijat ovat sitoutuneet yhteistyön tiivistämiseen palveluiden osalta.
Tarkoitus on rakentaa yhteydet yrityspalvelualustojen, toimijoiden ja palveluiden välille.
Tavoitteena on saada yrityspalvelut näkymään ulospäin yhtenä toimivana
kokonaisuutena. Tarkastelussa ovat erityisesti mukana yritysneuvonta,
yrittäjyyskoulutus, esihautomotoiminta, hautomotoiminta ja kiihdyttämötoiminta.
Optimoinnin tavoitteena on arvioida yhdessä, mihin kohtaan yrityspalvelukokonaisuutta
yritys/yrittäjä kannattaa jatkossa ohjata ja kuka tällöin vastaa palvelun sisällöstä
1.3 Muita toimijoita ja palveluita
Palveluja on edellisten lisäksi tarjolla yrityksille sekä julkisten että yksityisten
organisaatioiden tuottamina. Julkisten organisaatioiden osalta mm. alkuvaiheen
rahoitukseen liittyviä toimijat, kuten työ- ja elinkeinoministeriön alaiset organisaatiot
palveluineen eivät ole aktiivisesti mukana kansallisen roolinsa vuoksi. Kuitenkin
pääkaupunkiseudun toimijat ja TEM:in YritysSuomi-palveluiden osalta on neuvoteltu
yhteistyöstä. Vastaavasti mm. Tekesillä on kansallinen tehtävä, eikä se ole kohdistamassa
erityisesti rahoitusta pääkaupunkiseudun toiminnan ja rakenteiden kehittämiseen tältä
osin.
Osittain tai kokonaan puhtaasti yksityisen sektorin pelisäännöin toimivat organisaatiot
ovat toistaiseksi varsin pienessä, mutta kasvavassa roolissa pääkaupunkiseudun
yrittäjyyspalveluiden yhteisen kehittämisen osalta. Mm. VIGO-kiihdyttämöistä pääosa ei
ole aktiivisia, eikä varsinaista kytkentää ole myöskään mm. aikaisen vaiheen
pääomasijoittajiin tai niitä edustaviin rahastojen manageerausyhtiöihin.
Pääkaupunkiseudulle on nousemassa myös yksityisiä, toimialakohtaisia yrityshautomoita
tai kiihdyttämöitä, mm. Fonecta, Reactor, sekä GE Healthcaren toimesta
terveydenhuoltoalaan ja ABB:n toimesta teknologiateollisuuteen. Taaleritehdas kehittää
ns. palveluenkelikonseptia. Myös mm. Sanoma –konserni ja Nokia oyj ovat toimineet
aikaisen vaiheen yritystoiminnan suhteen aloitteellisena, jälkimmäinen mm. Bridge –
ohjelman kautta, Aallon kanssa yhteistyössä AppCampuksen osalta, avointen, pienille
9
yrityksille tarkoitettujen mobiiliteknologian kehitystyökalujen tarjoajana ja alkuvaiheen
sijoittajana. Teknologioita yhdistelevä ja uusia yrityksiä synnyttävä Spinverse Oy:n
Innovation Mill –toiminta ei ole aktiivisesti mukana osana palvelujen kehittämistä.
Tutkimuslaitoksista erityisesti VTT ja sen konserniin kuuluva VTT Ventures Oy on
aktiivinen synnyttämään tutkimuslähtöisiä yrityksiä.
1.4 Muut ekosysteemin kannalta oleelliset tahot ja palvelusisällöt
Yrittäjien kannalta on luonnollisesti tarjolla runsaasti erilaisia yrityksen alkuvaiheen
palveluita. Toimitilojen osalta markkinatilanne on muodostunut sellaiseksi, että pelkän
tilan saaminen ei nouse enää yrityksen kannalta haasteeksi. Alkuvaiheeseen keskittyviä
palveluita löytyy juridiikan, viestinnän, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon,
rekrytoinnin alueilta runsaasti. Hautomo-ohjelmien päätyttyä subventoituja palveluita ei
ole enää tarjolla. Tilojen osalta palvelut ovat muuttumassa selvästi alkavan toimitilan
tarjoamisesta yhteistoimintaa ja –työtä tukevien ns. co-creation tai co-working –tilojen
tarjoamiseen. Palvelua tarjoavat jo yksityiset organisaatiot.
2. Ekosysteemin kattavuus
2.1 Yrittäjän näkökulma ja tarpeet
Yrittäjät tarvitsevat alkuvaiheessa eniten kahta asiaa: rahoitusta ja asiakkuuksia.
Yrittäjälle on kriittistä, että voidaan näyttää, miten neuvottelu käynnistetään rahoittajien
kanssa, miten käytännössä rahoitusta haetaan ja miten rahoitusneuvottelut sekä
rahoittamisen prosessi hoidetaan. Asiantuntija-apua on perinteisesti tarvittu myös
taloushallinnon osalta. Yrittäjät ovat toivoneet hyvin aikaiseen vaiheeseen tarkoitettua
rahastoa, ns. ”Boost fundia”, jolla voidaan nopeuttaatuotteistusta ja iteroida tarjoama
sopimaan oletettuun markkinaan.
Yrittäjät tarvitsevat apua arvolupauksensa kirkastamiseen asiakkaidensa suuntaan.
Pääviestin hiominen, pitchaus-harjoitukset, esiintymiset, ensimmäisen
referenssiasiakkaan saaminen, skaalattavuuden analysointi, yhteydet
asiakasverkostoihin, kanavat markkinoille sekä tuotteiden ja palvelujen yhdistäminen
nousevat esiin säännönmukaisesti yritysten suunnasta. Jotta ekosysteemin tuottama
palvelu on arvokas yritykselle, on kyettävä näyttämään toimialaan liittyvä osaaminen ja
myöskin kyettävä kasvattamaan sitä palvelun tarjoajan taholta.
Yrittäjät arvostavat myös aikasäästöjä. Näitä voidaan tuottaa mm. antamalla opastusta ja
oppaita liiketoiminnan suunnitteluun, oikeaa ja realistista tietoa erilaisista hakemus- ja
rekisteröintiprosesseista, sekä tukea ja esittelyjä oikeille päättäjille. Yleisesti näitä
palveluja on jo tuotteistettu ja käytetään laajasti.
10
Alkavan yrityksen kilpailuetua voidaan parantaa myös tuomalla erilaisia
ratkaisuehdotuksia esim. tuotteen tai tarjoaman vahvistamiseen (esim. komponenteista
järjestelmiin ja ratkaisuihin markkinoiden tarpeista lähtien), osaamisen täydentämiseen,
tiimin rakentamiseen ja viestintään.
Yrittäjien näkökulmasta palvelu näyttäytyy tällä hetkellä vahvalta erityisesti elinkaaren
alkuvaiheen osalta, kuten aktivoinnissa, perustamisvaiheen neuvonnassa ja toiminnan
saamisessa operatiiviseksi. Palveluihin tulee kuitenkin selviä aukkoja, kun ensimmäisten
asiakkuuksien suhteen olisi luotava referenssejä, tehtävä verifikaatioita
markkinapotentiaalista, tuotteen/tarjoaman sopimisesta asiakkaiden vaatimuksiin, jne.
Ilman yrityksen rekisteröimistä on käytännössä mahdotonta saada aikaan pieniä kokeiluja
edes yliopistoympäristöissä.
Kasvuun tähtäävät palvelut eivät toistaiseksi kohdennu elinkaaren aikaisiin vaiheisiin,
joissa on vielä mahdollisuus vaikuttaa liikeideaan, tiimiin ja osaamiseen. Varhain ei
yleensä käydä perusteellista ja laajaa keskustelua siitä, miten yritysten liikeideaa
voitaisiin vahvistaa esim. teknologiaa ja tarjoamaa laajentamalla. Resurssien käyttäminen
hyvin vaikaisessa vaiheessa vaatii luonnollisesti riskinottoa, ja riski vastaavasti pienenee
sitä mukaa, kun saadaan näyttöjä potentiaalista ja liiketoiminnan onnistumisen
mahdollisuuksista. Erityisesti pienessä markkinassa kuten Suomessa, jossa riskinottoon
ei ole yleisesti valmiuksia, ei ole yksityisiä toimijoita, jotka uskaltavat tai julkisia, jotka
osaavat tarjota palveluita niissä vaiheessa kehitystä, joissa epävarmuus on suurin. .
2.2 Kuntien näkökulma
Kuntien näkökulmasta yrittäjyyden tukemisen perusmotiivi on luoda työpaikkoja, jotka
tuottavat verotuloja. Kuntien rooli on olla aktiivinen yritysten perustamisen tukemisessa.
Kuntien näkökulmasta on ratkaisevaa, toimitaanko palveluiden rahoittajan, tilaajan vai
tuottajan roolissa. Tällä hetkellä kunnat tuottavat yleisluonteista neuvontaa ja
perustettaessa tarvittavaa hallinnollista tukea. Rahoittajana on tuettu ohjelmallista,
muutoinkin julkisrahoitteista toimintaa, joka edistää yrittäjyyttä ja joka palveluna
yleisesti ostetaan mm. hautomo- tai kehitysyhtiöiltä.
Kunnat ovat rahoittaneet hautomotoimintaa yhdessä elinkeino- ja liikenne- ja
ympäristökeskusten EU-rahoitteisten ohjelmien kautta. Rahoituksen turvin on voitu
tuottaa perustamisvaiheeseen palveluja, jotka helpottavat mm. liiketoimintasuunnitelman
laatimisessa, käynnistämisvaiheen rahoituksen saamisessa, tilojen ja muiden
peruspalveluiden (kirjanpito, viestintä, juridiikka) hankkimisessa kohtuuhintaan.
Palvelutuottajat ovat myöskin aktivoineet yrittäjiä perustamiseen ja rahoituksen
etsimiseen kasvun aikaansaamiseksi. Toimintaa on mitattu perustettujen yritysten
määrällä. Hautomo-ohjelmien loppuessa on aktiivisesti pohdittu sitä, millaiseksi toiminta
tulisi jatkossa miettiä ja miten sen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta mitata.
11
Palvelun tuottamisen ja rahoittamisen roolien muuttuessa kuntien on syytä pohtia, mihin
investoimalla voidaan saada aikaan paras vaikuttavuus – joko kunnan houkuttelevuuden
kannalta yrittäjyyden suhteen, uusien yritysten rekisteröitymisen osalta kuntaan, uusien
työpaikkojen synnyn suhteen vaiko yritysten tuottaman veronkantokyvyn suhteen.
Haastavaa on yritysten oikean tyyppinen tukeminen siten, että kunta ei käytä rahoitusta
palveluun, joka kilpailee suoraan markkinaehtoisen toiminnan kanssa. Yrittäjäksi aikovan
ja hyvin alkavassa vaiheessa olevan yrityksen kyky maksaa markkinaehtoisesti
hinnoitelluista palveluista ennen kuin se on ylittänyt klassista ”kuolemanlaaksoa” ja
saanut riittävän rahoituksen tai tulovirtaa, on käytännössä olematon. Siksi on ollut
perusteltua auttaa yrityksiä juuri perustamisvaiheessa.
Palveluiden tuottajien kyvykkyyttä, onnistumista ja lisäarvoa ei ole voitu sitoa yrittäjän
menestymiseen, koska tälle on nähty lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia esteitä tai sitä ei
ole tavoiteltu palveluiden tuottajien riippumattomuuden säilyttämiseksi. Palvelun
onnistumista ei mitata suoraan yksittäisen asiakasyrityksen menestymisen kautta. Tämän
vuoksi on osoittautunut haasteelliseksi luoda pitkäjänteisiä yhteistyömalleja, joissa
kannustettaisiin tiiviimpään, molempia osapuolia samoin kriteerein palkitsevaan
toimintaan. Ratkaisuksi on haettu ns. ”public-private” –toimintamalleja, joissa julkisesti
rahoitetun palvelun tuottaja ja yksityinen taho molemmat toimivat samojen mitattavien
tavoitteiden ja vaikuttavuuden saavuttamiseksi.
Ekosysteemin toimijoiden aloitteesta on pyritty luomaan mallia, jossa palvelun
ansaintalogiikka perustuisi yrityksen onnistumiseen. Palvelusta saatava korvaus
voitaisiin maksaa yrityksen näkökulmasta vasta, kun yritys onnistuu rahoituksen
hankkimisessa tai liikevaihdon kasvutavoitteissaa (”success fee” –perusteinen ansainta).
Vaihtoehtoisesti palvelun tarjoaja voi saada omistusosuuden yrityksestä ja sopia erikseen
julkisesti rahoitetulle toimijalle erilaisen ehdon irtautumisesta kuin yksityiselle
sijoittajalle. Ekosysteemin puitteista ansaintaa on kutsuttu ”investointimalliksi”, ts.
yrittäjälle tai yritykselle voidaan tuottaa palveluita, jotka nähdään sekä kunnan että
yrityksen näkökulmasta pitkäjänteisenä investointina. ”Investoidun palvelun”
takaisinmaksun ja siihen liittyvän riskin jakaa sekä kunta, yrittäjä että palvelun tuottaja.
Investoinnin takaisinmaksun lisäksi ja siitä erillisenä asiana kunta voi käsitellä tuotetun
palvelun ja luodun järjestelmän vaikuttavuutta verokertymään ja työllisyyteen.
Kuntien lähestymistavoissa ja resursseissa panostaa yrityksille tarjottaviin palveluihin on
eroja pääkaupunkiseudulla. Kunkin kunnan talous antaa erilaiset lähtökohdat jo
resurssienkin suhteen. Helsinki on selvästi suurimpana kuntana kyennyt panostamaan
eniten. Tällä hetkellä panostus näkyy aktiivisena mm. uusien yrittäjille tarkoitettujen
palvelumuotojen ja perusinfrastruktuurin luomisena. Mm. YritysLinna ja sen puitteissa
kehittyvä uusi, vahvempi kasvuun tähtäävä toiminta, kasvuvalmennus sekä tuki
yliopistoyhteisössä syntyvän yrittäjyyden edistämiseksi hakevat selkeämmin uutta,
vahvempaa roolia yrittäjyyden tukemiseen.
12
Espoossa Aalto yliopiston rooli näkyy vahvimmin pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.
Etenkin tapahtumista SLUSH houkuttelee vuosittain tuhansia osallistujia, ja koko
Otaniemen alue StartupSauna keulakuvanaan on onnistunut muutoinkin olemaan koko
maan start-up –näyttämön keskipisteenä. Espoon kaupungin omaa palvelutoimintaa
edustaa YritysEspoo ja sen peruspalvelut. Lisäksi ammattikorkeakouluista Espoo on
tukenut mm. Laurean Spinno-toimintaa, joka jatkaa palveluiden tarjoamista.
Vantaan rooli ei ole ollut niin näkyvä kuin naapurikaupunkien. Muiden Uudenmaan
kuntien toiminta on aktivoitunut mutta on mittakaavaltaan huomattavasti muuta
pääkaupunkiseutua vaatimattomampaa.
2.3 Palveluiden tuottajien näkökulma
Palveluiden tuottajilla tässä yhteydessä käsitetään sekä julkisomisteisia tai julkisella
tuella toimivia organisaatioita (mm. kuntien yrityspalveluihin keskittyvät
elinkeinotoiminnan alaiset yksiköt, julkisesta ohjelmatoiminnasta rahoitusta saavat
kehitysyhtiöt) että yksityisiä yrityksiä, jotka tarjoavat palveluitaan markkinaehtoista
korvausta vastaan yrittäjille, alkuvaiheessa ja murrosvaiheessa oleville yrityksille.
Palveluita tuottavat myös yritysten itsensä perustamat ja rahoittamat yhdistykset (mm.
Helsingin Yrittäjät ry.)
Palveluiden kirjo pääkaupunkiseudulla on hyvin laaja ja kansallisesti ainoa laatuaan.
Pääkaupunkiseudulle keskittyy merkittävin osa alkavista yrityksistä koko Suomessa
kuten myös suurin osa niitä tukevista rahoitus- ja asiantuntijapalveluista. Markkinana
pääkaupunkiseutu asettaa palveluiden tarjoamiselle kovin erilaiset puitteet ja haasteet
kuin pienemmillä alueilla. Näitä ovat mm. yksityisesti saatavilla olevien palveluiden
runsaus, yrityksille tarjolla olevien asiakkuuksien läheisyys, tilojen ja muiden toimintaan
liittyvien perusedellytysten saatavuus. Toimijoiden on kyettävä osoittamaan yrityksille
lisäarvonsa ja palveluidensa kautta eikä sijaintiinsa, asemaansa tai kunnan toimintaan
liittyvän roolin kautta.
Palveluiden tuottajien kannalta yrittäjyyteen tukemiseen liittyvä rahoittaminen elää
merkittävää murrosvaihettaan. Uusia painotuksia ja strategiaa ollaan luomassa sekä
Euroopan Unionin toimesta että kansallisesti. Strategiassa näyttää painottuvan tuen
kohdistaminen suoremmin yrityksille ja niiden kykyyn ja kapasiteettiin ostaa palveluita.
Myös vaiheet ennen yritysten perustamista, kuten yrittäjyyteen aktivointi,
tarvelähtöisempi ideointi ja konseptointi näyttää saavan aikaisempaa paremmin
ymmärrystä.
Raporttia kirjoitettaessa palvelun tuottajien näkökulmasta eletään vaihetta, jossa
resurssien leikkaaminen pakottaa sekä uusiutumiseen että toiminnan selkeään volyymin
pudottamiseen entiseen verrattuna. Subventoituja palveluita ei enää ole tarjota. Alkavien
yrittäjien ja yritysten on joko tultava toimeen ilman niitä tai haettava markkinahintaisia
korvaavia vaihtoehtoja. Riskinä on, että alkavien yrittäjien näkökulmasta
13
klassisen ”kuolemanlaakson” ylittäminen tulee entistä haastavammaksi. Tuottajien osalta
kriittistä on vastaavasti miettiä, miten kuolemanlaakson ylittämiseen saadaan aikaan
palvelu ja kumppanuus, joka voidaan rahoittaa uudella ja jopa riskiä jakavalla tavalla.
Julkisen rahoittajan, investoijan ja rahoittajan kannalta on vastaavasti kriittistä saada
julkinen investointi kohdentumaan oikein.
Palveluiden ja yrittäjyyden kehittämisen rahoituksen eläessä suvantovaihetta, ovat
palveluiden tuottajat osaamisen uudistamisen haasteen edessä. Koska resursseja on
leikattu, osaamisen katoaminen on väistämätöntä. Haasteena on se, että osaavimmat
löytävät helpoiten muita vaihtoehtoja. Jäljelle jäävät joko kykenevät odottamaan uusia
rahoitusmahdollisuuksia tai poistuvat markkinoilta. Osaamista uhkaa vähentyä julkisisti
tuotetuista palveluista kasvuun tähtäävien, aikaisten vaiheiden yritysten tarpeita
palvelevasta osasta, mm. myynnin tehostaminen, kansainvälistyminen, yhteyksien
luominen suuriin kumppaniyrityksiin sekä erityisesti mahdollisuuksista rahoittaa hyvin
aikaisen vaiheen ideoiden markkinakelpoisuuden pienimuotoisia testejä. Kansainväliset
yhteydet ja kontaktit erityisesti riskirahoitukseen uhkaavat jäähtyä ja uusien luominen jää
hyvin harvojen toimijoiden varaan.
Vaikuttavuus ja sen mittaaminen on oleellista. Aiemmin toimintaa on arvioitu luotujen
työpaikkojen ja kunnan verotulojen näkökulmasta sekä kunnissa että valtion tasolla.
Tämä on johtanut siihen, että pyritään nostamaan syntyvien yritysten ja niissä
työllistyvien henkilöiden lukumäärää. Kuitenkin toimintaa on pyrittävä arvioimaan
samoista lähtökohdista kuin mitä markkinat tekevät. Niille on toisarvoista, saako kunta
verotuloa – sen sijaan on saatava pääomaa kasvuun, asiakkuuksia ja liikevaihtoa,
mahdollisuutta kasvattaa yrityksen arvoa ja kannattavuutta. Mikäli kunnalliset ja muut
julkiset organisaatiot haluavat kehittää kasvuyrityksille palveluita, on niiden otettava
lähtökohdaksi samat toiminnan kriteerit kuin muutkin kentässä toimivat. Tämä on tehtävä
silläkin uhalla, että julkiselle toimijalle kehittyvä ansaintatapa (eikä siis tuettu palvelu)
häiritsee kilpailua tilapäisesti kunnes markkinan voi katsoa kehittyneen rittävästi.
2.4 Erikoistuminen vs. peruspalvelu
Yritysten perustamiseen ja käynnistämiseen liittyvää neuvontaa on ollut tarjolla laajasti
eri pääkaupunkiseudun kuntien yritysneuvonnan toimesta. Osaamisen kasvaessa sekä
palvelun tarjoajien että alkavien yrittäjien taholta, on syntynyt tarve erikoistuneemman
palvelun tarjoamiseen yleisluontoisen neuvonnan lisäksi (vrt. Kuva 1) vaiheeseen, jossa
ei vielä ole näköpiirissä voimakasta kasvua tai idean rajaamisessa ja kehittämisessä vielä
ollaan alkuvaiheessa. Myöhemmissä vaiheissa yrityksillä on tarjolla sekä rahoitusta että
erikoistuneita kumppaneita ja kanssayrittäjyysohjelmia (esim. Tekesin NIY-rahoitus,
VIGO-kiihdyttämöt).
Euroopan Unionin taholta kannustetaan ”smart specialization” –tukeen ja myös julkisia
toimialoja keskittymään joko toimialaan, yritysten kannalta keskeiseen haasteeseen tai
vaikeaan vaiheeseen elinkaarella. Jo nyt on havaittavissa, että myös julkiset toimijat
14
alkavat keskittyä toimialoihin, mm. peliteollisuuteen, elintarvikkeisiin, jne. Osa
erikoistuu tietyn, oleellisen tehtävän, esim. myynnin käynnistämisen, tiimin rakentamisen
ja rahoitusvalmiuksien kehittämiseen. Ammattimaisista sijoittajista löytyy hyvin
menestyneitä rahastojen managerointiyrityksiä (mm. mobiiliteknologiaan sijoittava Nexit
Ventures), erikoistuneita, VIGO-ohjelman kiihdyttämöitä (mm. Lifeline Venture
Partners). Näiden kehittäminen on ollut kansallinen tehtävä, jossa Tekesin rahoitukselle
ja jatkossa erityisesti Tekes Pääomasijoitus Oy:llä on merkittävä rooli alkuvaiheen
rahoituksen kohdentamisessa toimialoittain.
3. Johtopäätökset ja suositukset
Yrittäjyyden palveluiden koko ekosysteemiä ja toimivuutta tarkasteltaessa lähtökohdaksi
on otettava yrityksen tarpeet rahoituksesta, asiakkuuksista ja toiminnan käynnistämisen
sujuvuudesta. Tarkasteltaessa yhteiseen tavoitteeseen sitoutuvien organisaatioiden
määrää ja rooleja, voidaan väittää, ettää palvelut eivät kata yrittäjien elinkaaren aikaisia
tarpeita. On aiheellista kysyä, onko tavoitteen takana kriittinen massa toimijoita ja
toimintaa, jotta mahdollisuudet onnistumiseen on olemassa. Koska raporttia
kirjoitettaessa eletään suvantovaihetta rahoituksen suhteen ja odotetaan uusien
instrumenttien syntymistä ja aukeamista, on kriittistä kohdentaa resurssit oikein ja mitata
niiden käyttöä, jotta palvelutoiminnalle saataisiin riittävän laaja alusta ja että uuden
yrittäjyyden ja yritysten syntyä voidaan sekä todennettavasti lisätä että nopeuttaa
Raportin ja sen taustana tehdyn työn pohjalta voidaan tehdä mm. seuraavia
johtopäätöksiä:
- Yksityisten toimijoiden määrä tulee lisääntymään yrittäjyyttä tukevien
palveluiden osata. Julkisesti palvelutoiminnan on kohdennettava resursseja
sinne, missä yksityiset eivät kykene ottamaan riskejä yksin lainkaan, kuten
yrittäjyyteen aktivointi, hyvin aikaisen vaiheen kokeilut (proof-of-
relevance/concept).
- Pääkaupunkiseudulla operoivat palvelua tuottavat organisaatiot ovat hyvin
heterogeenisiä ja niiden omistuspohjat poikkeavat toisistaan. On lähes
mahdotonta muodostaa yhtä rakennetta, joka ohjaisi palvelutuotantoa
keskitetysti. Sen sijaan nähdään mahdolliseksi palveluiden tuottamisen
ostaminen ja rahoittaminen yhteisin kriteerein ja periaattein.
- Julkisen palvelutoiminnan on erotettava selkeämmin toisistaan kaikille yrittäjille
tasapuolisesti tarkoitetut perustamisvaiheeseen kohdistuvat palvelut ja
mahdolliset palvelut, joiden saamiseksi on täytettävä erityiset kasvutavoitteista
johdetut kriteerit.
- Yksityisten ja julkisten palvelua tuottavien, erityisesti kasvuun tähtäävien
toimijoiden on pystyttävä sitoutumaan yhteisiin perusteisiin ja palvelun
saamiseen yrittäjän näkökulmasta helpommin käytettäväksi.
- Julkisten toimijoiden on kyettävä muuttamaan toimintamallejaan sellaiseksi, että
ne sitouttavat palvelun tarjoajan yrityksen menestymiseen, jota mitataan
yritystoiminnan näkökulmasta.
15
- Julkisten toimijoiden on kyettävä varmistamaan osaaminen kasvua tuottavien
palveluiden osalta ja osattava myöskin insentivoimaan osaajat siten, että heitä
palkitaan asiakkaiden, ts. yrittäjien menestymisestä.
- Yrittäjiksi aikovien, alkavien tai murrosvaiheessa kasvua tavoittelevien yritysten
kannalta ei ole ratkaisevaa merkitystä sillä, missä kunnassa yritys sijaitsee. Siksi
ei ole tarkoituksenmukaista tarjota kilpailevia palveluiden vaihtoehtoja
pääkaupunkiseutujen kuntien tarjoamina.
Suosituksina toimivamman palvelukokokonaisuuden luomiseksi ja rahoituksen
kohdentamiseksi kunnille ehdotetaan mm:
1. Palveluiden uusimiseksi käynnistettävä ohjelma.
Palveluiden tuottamisen osalta on luotava ohjelma, joissa kunnat, kansalliset
organisaatiot ja Euroopan Unionin taholta saatava rahoitus kanavoidaan
kilpaillun hankinnan tai ohjelmallisen toiminnan kautta riittävän laajapohjaiseen,
yrityksille yhtenäisen pohjan omaavaan kokonaisuuteen. Kokonaisuuden on
tähdättävä kasvuyritysten yhteiseen lisäarvoon yrittäjille ja asiakkuuksien
hallintaan yhtenäisellä strategialla, viestinnällä ja jaetuilla työkaluilla.
2. ”Boost” rahasto.
Yhteisen ”Boost” –rahasto tarvitaan osaksi palvelukokonaisuutta. Rahaston on
kyettävä tuki- ja lainamuotoisten instrumenttien avulla rahoittamaan
kasvupotentiaalin perusteella valikoitujen ideoiden, aihioiden ja käynnistyneiden
yritysten tarpeita, joko sijoittamalla alkuvaiheessa yritykseen pääomaa tai
tuottamalla palvelua, joka maksetaan osakkuudella tai tuottoa jakamalla
myöhemmin. Rahasto voi jakautua pienempiin, toimialakohtaisiin osiin.
Rahaston toiminta voi olla epäsymmetristä, ts. takaisinmaksussa suositaan
yrittäjää rahaston kustannuksella.
3. Yhteistyöohjelma ankkuriyritysten kanssa.
On käynnistettävä uusia yritysaihioita ja suurten yritysten innovaatiotoiminnan
yhdistäviä ohjelmia. Toiminta on syytä rakentaa segmentteittäin tai sidottaviksi
pääkaupunkiseudulla esim. kampusalueisiin ja niiden ympärille houkuteltaviin
ns. kansainväliseen toimintaan kykeneviin ankkuriyrityksiin.
4. Tilaajafunktion perustaminen.
On syytä harkita kuntien yhteisen palveluita tulevaisuudessa tilaavan
vastuutahon muodostamista tai nimeämistä. Tilaajan roolin tulee olla palvelun,
kompetenssien ja osaamisesta tasosta, yhteistyöstä sekä yhteisestä näkyvyydestä
ja markkinoinnista huolehtiminen.
5. Julkisen tuen käyttäminen uusien toimintamallien pilotointiin.
Julkista tukea on oleellista kohdentaa toimintamalleihin, joiden kannattavuutta ja
toimivuutta yksityisen sektorin on vaikea tai mahdotonta kokeilla. Tuetun uuden
mallin osoittaessa toimivuutensa, julkisen tuen on kyettävä vetäytymään tai
yksityistämään. Mikäli toimivuutta ei kyetä osoittamaan, kokeilun voi päättää
muutoin.
6. EU-rahoituksen hyödyntäminen.
Toimijoiden yhteistyötä on tuettava sikäli, kun toimijat ovat liian pieniä esim.
hakemaan yksin EU-tason rahoitusta. Samalla on kyettävä kohdentamaan tukea
osaamisen kehittämiseen markkinalähtöisyyden ja kysynnän tarpeista.
Toimintamalleihin on kyettävä saamaan kompetenssit teknologioiden
16
yhdistämiseen ja luotavien aihioiden ja aloittavien yritysten tiimien
merkittävämpään vahvistamiseen.
7. Alkuvaiheeseen osuvan kiihdyttämöpalvelun yhtenäinen kehittäminen.
On kehitettävä palvelu, joka tukee kasvuyritysten tarpeita, yhtenäisellä mutta
samalla toimialojen erityispiirteet huomioivalla tavalla. Palvelun tuottaminen
voidaan toteuttaa kuntien yhteisten tilaajana toimivan vastuutahon tai jopa
yhteisesti omistetun konseptin omistavan ja sitä franchising –periaatteella
toteuttavan organisaation toimesta.
Erityiskysymyksenä nostettiin esiin uuden tyyppisen palvelun tuottaminen hautomo-
ohjelmien tilalle. Raporttia kirjoitettaessa osa organisaatioista, jotka ovat aiemmin
tuottaneet hautomopalveluita, tekevät yhteistyötä hankkeessa, joka hakee esimerkkejä
uudenlaisista yrityskehittämisen kansainvälisten vastaavien organisaatioiden
ansaintamalleista. Yksityiskohtaista, yhteistä mallia esimerkkilaskelmineen tai
investointivaatimusten näkökulmasta ei ole toistaiseksi esittää. Hautomotoiminnan sijaan
ehdotetaan mallia, jossa muodostetaan malli hyvin aikaisten vaiheiden, kasvupotentiaalia
tai kasvun edellytykset omaavien aihioiden kiihdyttämistä (ks. kuva 4).
Palvelutoiminta on osin uusyrityskeskusten kanssa samassa vaiheessa, mutta kohdentuu
välittömästi kasvupotentiaalin hyödyntämiseen siten, että palvelua tuottava organisaatio
ottaa tulevien yrittäjien kanssa operatiivisen, kanssayrittäjän tai –perustajan roolin ja
myös jakaa riskiä. Toiminnan riskin voi kantaa kiihdyttämötoimintaa rahoittavat tahot,
kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä EU:n ohjelmatoiminta. Riski
voidaan jakaa siten, että yrityksille palvelu maksetaan tulevilla tuotoilla tai jakamalla
omistusta. Kiihdyttämöpalvelua tarjoava toimija ja luotava uusi yritys voivat yhteistyössä
hakea ”takausta” ja rahoitusta suurelta osin julkisesti rahoitetusta ohjelmasta, joka
maksaa palvelun tuottamisen välittömät kustannukset. Kun yritys onnistuu rahoituksessa
17
tai merkittävän liikevaihdon ja –voiton aikaansaamisessa, maksaa yritys rahoituksen
takaisin ja sen lisäksi palveluntuottajalle erikseen sovitun osuuden voitosta.
Kuva 4. Hautomoiden tilalle kaavailtu kiihdyttämötoiminta ja sen asemointi.
LIITE, Metropolialueen palvelukartta
(erillinen pdf-tiedosto)