1 Saavumme planeetalle X

Miten ihmeelliset ekosysteemipalvelut syntyivät?Luetaan toisillemme ääneen muinainen syntytarina tai kuunnellaan netistä:

www.hel.fi/suurimysteeri

SYNTYTARINA

Tervetuloa aik

akapseliin! Hui

jaamme nyt aikaa ja matk

ustam

me maa ilmankaik keu den

tunte

mattomille seu duille.

Olemme hetkessä käsittäm

ättömän

kaukana. Täällä on jo Au

rinko, mutta se

on vielä nuori ja himmeä

.

Erilaisia aineita kasautuu

voimallises

ti yhteen – silmiemme ed

essä muodos

tuu planeetta X! Planeeta

n kuumaan pin

taan iskeytyy pienempiä t

aivaankappalei

ta. Sula kiviaines hohkaa.

Yksi taivaankappale sinko

utuu kiertä

mään radallaan. Täällä on

nyt myös Kuu!

Vähitellen planeetan aine

et erottuvat pai

nonsa mukaan. Vesi on k

evyempää kuin

kivi, pian vesi peittää pla

neetan pintaa

merenä. Kun meri on jääh

tynyt, aikakap

selimme loiskahtaa plane

etalle. On tyyn

tä. Kellumme meressä tur

vallisesti kuin

muinoin emomme kohd

ussa…

Apua, mikä täällä tärisee

ja kuohuu?

Mantereet ryskyvät yhtee

n pirstou

tuakseen jälleen erilleen.

Syntyy jylhiä

vuorijonoja ja syvänteitä

.

Vuosimiljoonien hurjassa

virrassa me

renpohja painuu kasaan.

Vedenalaisiin

kallioihin ja värikkäisiin k

iviin kätkey

tyy mineraalien kirjo.

Ajoittain on hyvin kylmä

ä. Vesi jäh

mettyy jäätiköksi, joka raa

pii kalliota ja

jauhaa kiviä valkeiksi hie

tikoiksi.

On jälleen läm

mintä. Vesi näyttää

elottomalta, mutta… siel

lä tapah

tuu sittenkin jotakin. Ou

to olio

ketjuuntuu. Se kopioi its

eään!

Kun auringonsäde kimalt

aa vedessä,

olio hakeutuu pinnan tun

tumaan. Se

sieppaa vettä, hiilidioksid

ia ja valoa

omakseen. Se tuottaa itse

lleen energiaa

ja vapauttaa samalla happ

ea. Nerokkaita

eliöitä, nuo syanobakteer

it ja viherlevät!

Planeetalla on nyt ilmake

hä – mutta

se ei ole vielä meille sopiv

a.

Eliöt muuntuvat yhä uus

iksi lajeiksi –

punaisten levien rihmoiks

i, sienieläi

miksi, koralleiksi, saalista

viksi kaloik

si. Kuolleet levät ja kasvit

vajoavat poh

jaan. Syntyy sedimenttiä

, joka kätkee

kerroksiinsa muinaisia, ar

voituksellisia

prosesseja.

Aurinko porot

taa, vesi haihtuu sa

taakseen jälleen planeetall

e. Ve

si valuu vuorilta laaksoihi

n ja

notkelmiin.Kun pilvet ja

tuuli heittävät sadetta

jään kasaamalle hiekalle, p

isarat vajoa

vat maakerrosten läpi. Hi

ekan suodatta

ma pohjavesi virtailee ma

an uume nissa

kirkkaana.

Viherlevät muuntuvat ma

akasveiksi.

Retkikuntamme saa todis

taa, miten pla

neetta syttyy hehkumaan

vihreyden tu

hansissa virkistävissä sävy

issä.

Laajat saniaismetsät hum

isevat ja

tuottavat happea. Kuollee

t kasvinosat

Tutkimusretkikuntamme tehtävänä on havainnoida ihmisille välttämättömiä ekosysteemipalveluita. Aluksi tutkimme, miten ekosysteemipalvelut syntyivät.

maatuvat meheväksi

mullaksi. Hätkähdämme,

kun tajuamme, että osa nä

istä

kasveista ja levistä muutt

uu myöhem

min maakerrosten ja vede

n alla kivihii

leksi ja öljyksi.

Evoluutio tuottaa yhä uu

sia elämän

muotoja. Pieni eläin raah

autuu merestä

kuivalle maalle ravinnon

toivossa. Val

tavat hyönteiset pörisevät

. Tuuli, vesi ja

hyönteiset kuljettavat ka

s vien siitepölyä

ja siemeniä.

Esihistorialliset pedot saa

listavat, arat

pussieläimet ja pikkunisä

kkäät piilotte

levat sydän tikittäen kolo

issaan.

Yhtäkkiä planeettaa hallin

neet pedot

katoavat! Emme ehdi jääd

ä ratkaise

maan sukupuuton syitä,

vaan syöksym

me kohti yhä uusia aikak

ausia. Lintu

jen sirkuttavat ja kirkuva

t parvet lentä

vät yli merten ja metsäm

aiden kuljet

taen kasvien siemeniä yh

ä laajemmalle.

Planeetan mo

nimuotoista elämää yl

läpitävät ja säätelevät syst

eemit te

kevät meihin suuren vaiku

tuksen.

Kasvit ja eläimet näyttävä

t selviytyvän

hyvin. Katsokaa, miten ta

itavasti hämä

häkki kutoo verkkoaan!

Mutta selviytyykö tutkim

usretki

kuntamme? Onko täällä

meille riit

tävästi makeaa vettä, ravi

ntoa ja

raakaaineita?

Juuri saamiemme tietojen

mukaan

planeetan ilmakehä ei ole

enää meil

le myrkyllinen. Otetaan p

ois suoja

maskit ja sukelletaan aika

kapselista

mereen. Noustaan ku

ivalle maankama

ralle ja tutkitaan, millaisia

eko

systeemipalveluita planee

tan X

eloton ja elollinen luonto

tar

joavat meille!

2 Kohti tuntematonta

II osaKudotaan ekosysteemi-palveluiden verkkoaTarvikkeet: Äskeiset luontohavainnot, lankakerä.

1. Tullaan piiriin.2. Aloittaja löysää lankakerästä lankaa ja kietoo langanpään sormeensa.3. Aloittaja ojentaa tai heittää lanka-

kerän vastapäätä olevalle. Langan-

pää jää aloittajalle. Samalla aloittaja kertoo, mitä hän löysi äsken ympäröivästä luonnosta. Esimerkkejä: Löysin happea. Löysin leskenlehden.4. Se, joka saa aloittajalta lankakerän, kietoo myös langan

sormeensa, kertoo omasta luontohavainnostaan sekä

luovuttaa lankakerän kolmannelle.

Kuvaillaan tähän tapaan planeetan tarjoamia

ekosysteemipalveluita, kunnes jokainen on kietonut

langan viiteen sormeensa.5. Pysytään piirissä. Ryhdytään purkamaan verkkoa yksi sormeen kiedottu lenkki kerrallaan ja kiedotaan

vapautuvaa lankaa takaisin kerään. Samalla mietitään,

miten itse kukin käyttää ekosysteemipalveluita hyödykseen.

Se, jonka vuoro on purkaa yksi lenkki sormestaan,

kertoo, miten hän hyötyy yhdestä ekosysteemipalvelusta,

ja luovuttaa lankakerän seuraavalle. Esimerkkejä: Hengitän happea. Ilahdun leskenlehden keltaisesta väristä.

Ei pidetä kiirettä, jotta jää aikaa miettimiseen.

6. Kun lanka on kiedottu keräksi ja kun kaikki ovat saaneet vuorollaan jakaa erilaisia kokemuksiaan

ekosysteemipalveluista, laitetaan lankakerä

ja tämä kortti takaisin kassiin.

Kun saavuimme planeetalle X, saimme kurkistaa ekosysteemipalveluiden syntyaikoihin. Mutta millaista planeetalla on nyt? Millaista elotonta luontoa löydämme? Millaista elollista luontoa löydämme? Miten hyödynnämme luontoa?

I osa Aistitaan planeetan luontoaTarvikkeet: Omat aistit.1. Hajaannutaan ympäristöön tutkimaan luontoa kaikilla aisteilla. Aikaa tutkimiseen: 5 minuuttia.2. Pidetään havainnot mielessä ja palataan yhteiseen piiriin suorittamaan tutkimuksen toinen osa.

3 Elämän virtailevat lähteet

Vesimaisema

Tehdään aluksi rauhallin

en

mielikuvaharjoitus.

1. Kokoonnutaan piiriin ja valita

an lukija.

2. Lukija lukee Vesilinnun s

iivin -tekstin

hitaasti toisille, ja nämä

toimivat sen

mukaan.

3. Jokainen kertoo lyhyest

i toisille jotakin

siitä vesimaisemasta, jos

sa hän äsken kävi.

VESILINNUN SIIVIN

Sulje silmäsi ja hengittele

rauhassa raikasta ilmaa…

Kuvittele mielessäsi vesilint

u.

Vaella linnun siivin

sellaiseen vesimaisemaan,

joka on sinulle tärkeä.

Aisti maisemaa kaikilla aiste

illasi.

Millainen vesimaisema on?

Miksi se on sinulle tärkeä?

Vesi, joka on sinulle merkit

yksellinen,

on palanen oman kauniin sie

lusi peiliä

– yhteys omaan itseesi.

Tule hiljalleen takaisin tähä

n

hetkeen ja paikkaan.

Kun olet saapunut takaisin

,

avaa silmäsi.

JanoisetLöysimme pla

neetalta vettä!

Ratkaistaan, miten käytämm

e veden.

Tutkimusryhmämme on löyt

änyt 1,5 litraa

juomakelpoista vettä henkilö

ä kohden.

Pohditaan ja päätetään yhde

ssä, miten tämä

yhteinen vesi käytetään 24 s

euraavan tunnin

aikana tutkimusryhmän hyö

dyksi. Otetaan

huomioon mahdolliset yllätt

ävät tilanteet.

Planeetalla virtailee hämmästyttävän paljon erilaisia vesistöjä. Meret eliöineen ovat jatkuvassa liikkeessä vapauttaen planeetalle happea ja sitoen hiilidioksidia. Maakerrosten läpi suotautunut pohjavesi pulppuaa lähteiksi, järvien ja lampien pintavesi päilyy. Hopeakylkiset lohet vaeltavat jokia pitkin kutupaikoilleen. Noin 2,5 prosenttia planeetan vedestä on makeaa. Siitäkin yli puolet on ihmisen ulottumattomissa.

Mielikuvaharjoitus: Yks

i lukee ääneen toisille.

4 Näkymättömien seurassa

Visaillaan ja venytelläänTarvikkeet: Muistiinpanovälineet (kynä ja paperia, tikku ja hiekkamaa tai

kännykkämuistio).1. Kokoonnutaan piiriin.2. Valitaan mikrobivisan lukija ja venyttelyn aloittaja.3. Lukija lukee ääneen yhden kysymyksen

kerrallaan ja toistaa tarvittaessa vaihtoehdot.4. Jokainen kirjoittaa muistiin oman

vastauksensa.5. Venyttelyn aloittaja keksii miellyttävän, aivoja ja koko kehoa virkistävän venyttelyvinkin ja näyttää sen toisille.

Toiset venyttelevät samalla tavalla.

Kiinnitetään huomiota rauhalliseen

hengittämiseen. Esimerkki: Kurkotetaan muutaman kerran

käsillä pilviin ja hengitetään syvään.7. Lopuksi joku lukee ääneen oikeat

vastaukset kortin alalaidasta.

1. Jos ihmisellä on kehossaan monimuotoinen mikrobilajisto, hän... a. tarvitsee antibiootti

kuurin b. saa siitä tukea immuuni puolustukseensa c. todennäköisesti allergisoituu siitepölylle. Venytellään.2. Kuinka paljon ihmisen kehossa on bakteerisoluja? a. Tuhansia b. Miljoonia c. Miljardeja Venytellään.3. Kuinka paljon oman

kehosi bakteerit painavat suunnilleen? a. 200–400 grammaa

b. 1,5 kiloa c. 60–80 grammaa Venytellään.4. Missä ihmisen kehon osassa on eniten bakteereita? a. Vatsalaukussa b. Käsissä ja nenässä c. Suolistossa Venytellään.

5. Kuinka monta bakteerilajia ihmisestä on löydetty? a. Yli 500 b. Alle 100 c. Noin 1000 Venytellään.6. Mikä on patogeeni? a. Geeni manipulaatio b. Tauteja aiheuttava eliö c. Mikrobitutkija Venytellään.7. Saat kehoosi hyvinvointia vahvistavia mikrobeja, jos... a. hengität raikasta ulkoilmaa b. laitat kädet multaan ja kosketat erilaisia luonnonkasveja c. syöt villivihanneksia,

yrttejä ja marjoja.

Yksi lukee ääneen toisille!MIKROBIVISA

Seurassamme on miljardeja näkymättömiä olioita. Miten ne vaikuttavat meihin? Tutkitaan olioita tietovisalla ja virkistetään aivojamme kevyellä liikkumisella.

Oikeat vastaukset1b. Monimuotoinen mikrobilajisto tukee

immuunipuolustusta ja hyvinvointia.2c. Ihmisen kehossa on miljardeja bakteerisoluja.3b. Ihmisen kehon bakteerit painavat noin 1,5 kiloa.4c. Ihmisellä on hyvinvointiin vaikuttavia bakteereita

eniten suolistossaan.5a. Ihmisestä on löydetty yli 500 bakteerilajia.6b. Patogeeni on tauteja aiheuttava eliö.7. Hyvinvointia vahvistavia mikrobeja saa

altistamalla itseään mahdollisimman paljon luonnolle (kaikki vaihtoehdot oikein).

5 Kriisi

Planeetan ekosysteemipalveluita ja asukkaiden hyvinvointia uhkaa katastrofi: ilmasto lämpenee liikaa! Uutisissa kerrotaan tulvista, myrskyistä, tukalista helteistä, elinympäristöjen järkkymisestä, elinkeinojen katoamisesta ja tautiepidemioista.

Asukkaat lähtevät liikkeelle suurin joukoin. Myös monet eläinlajit siirtyvät kohti pohjoista. Mitä teemme? Kokoonnutaan planeettakokoukseen neuvottelemaan!

Ilmastopuheet

planeettakokoukse

ssa

Löytävätkö rikkaat j

a köyhät yhteisen

ratkaisun? Valmistet

aan vetoavat puhee

t.

1. Jakaannutaan kahteen

ryhmään:

Teollistuneide

n maiden rikkaat,

jotka asuvat

viileillä seuduilla

Teollistuvien

maiden ja saarivaltio

iden köyhät

Kummassakin

joukkueessa valitaan

tulkki.

2. Rikkaat ja köyhät v

etäytyvät erilleen

suunnittelemaan ve

toavan esityksen.

Koska asukka

illa ei ole yhteistä kie

ltä,

käytetään luovia vie

stinnän keinoja.

Esimerkkejä: Pe

rformanssi, pantomi

imi

tai ihmisten muo

dostama still-kuva

(liikkumaton kuv

a).

Esityksiä voi h

öystää ilmeillä, eleill

ä ja

siansaksalla.

Aikaa esityksen

suunnitteluun: 5 m

inuuttia.

3. Kokoonnutaan yhte

en. Kummatkin jouk

kueet

esittävät oman vetoa

van puheensa.

Tulkki yrittää

arvailla esityksen sa

nomaa

ja tulkkaa sen parha

ansa mukaan omalle

joukkueellensa niin,

että esittäjätkin kuu

levat

tulkkauksen.

Taputetaan p

uheille rohkaisevasti

!

Lopuksi voidaan

paljastaa puolin ja t

oisin,

mitä oikeasti yrit

ettiin esittää.

Eläimenä 2080-luvu

lla

Kun ilmasto lämpen

ee ja

elinympäristöt muu

ttuvat,

jotkut eliöt joutuvat

ahtaalle

ja toiset selviytyvät

paremmin.

Tehdään tästä aihee

sta lyhyt

myötätuntoharjoitu

s.

1. Jokainen piirissä va

staa

seuraavaan kysymyk

seen:

Joudu

t eläinhahmoon

2080-luvulle. Sinun t

äytyy

selviytyä! Minkä hah

mon

valitset?

a. Jääkarhu

b. Itämeren

norppa

c. Kettu

e. Naali

Mikä eläin selviyt

yy parhaiten

suurissa myllerryksis

sä – miksi?

Lähden toisinaan ulos ilman erityistä tarkoitusta. Kuljen hiljakseen. Aistin ympäristöä vapaasti… puiden huminaa, sadepisaroita, kivikehää, vastaantulijoita, kukan hehkuvaa terälehteä.

Voin pysähtyä. Annan satunnaisen yksityiskohdan maisemassa puhutella itseäni.

Annan ajatusten tulla… ja annan ajatusten mennä. Minä itse olen tässä, yhteydessä olemassaoloni perustaan.

6 Ympäristösuru - ympäristöonni

Minun ympäristötunteen

i

Jaetaan toistemme kanssa

ympäristösuru

– mutta jaetaan myös onn

i ja luottamus!

1. Jokainen vaeltaa ympärist

össä omassa rauhassaan,

luontoa vapaasti havainno

iden. Mietitään vastauksia

seuraaviin kysymyksiin:

Tunnenko huolta j

a surua jostakin ympäristöö

n

liittyvästä asiasta? Millaine

n tuo ympäristöasia on?

Mitä ajatuksia se herä

ttää minussa?

Tunnenko ympäris

töön liittyvää onnea? Milla

inen tuo

onnenaihe on? Mitä ajatuks

ia se herättää minussa?

Aikaa: noin 3 minuuttia

.

2. Kokoonnutaan kahteen riv

iin parit vastakkain.

Jos parit eivät mene t

asan, muodostetaan parie

n

lisäksi yksi kolmen hen

gen ryhmä, mutta pysytään

silti kahdessa rivissä.

3. Vastakkain olevat kertovat

vuorotellen toisilleen

omasta ympäristösurustaa

n.

Aikaa: yhteensä noin 2

minuuttia.

4. Vaihdetaan riveissä paikka

a siten, että kukaan ei ole

enää vastakkain saman ka

nssa.

Nyt vastakkain olev

at kertovat vuorotellen

toisilleen ympäristöon

nestaan.

Aikaa: yhteensä noin 2

minuuttia.

5. Lopuksi mennään piiriin. P

iirissä yksi lukee ääneen

kortin toiselta puolelta An

nan tuulen viedä -tekstin.

Painetaan teksti mieleemm

e harjoituksena, jonka

voimme tehdä milloin vain

.

Olemme kulkeneet planeetalla jo kauan… niin kauan, että olemme kiintyneet syvästi maisemien viehättävään vaihteluun ja lajien rikkauteen. Nautimme planeetan ekosysteemipalveluista joka ikinen sekunti. Kaikki ei ole täällä kuitenkaan hyvin. Jokin maisema on jäljellä ehkä vain haikeissa muistoissamme... jokin laji on poissa.

7 Planeetan kaupungissa

Planeetan asukkaista yhä usemmat asuvat kaupungeissa. Monen kaupunkilaisen hyvinvointia kaivertaa vihreyden puute. Mahtuuko kaupunkiin ekosysteemipalveluita?

Kekseliäät vanha

t ja

viisaat nuoret

Suunnitellaan k

aupunkiin

elämänsisältöä j

a toimintaa, joka

yhdistää eri-ikäis

iä ihmisiä.

1. Jakaannutaan k

ahteen joukkuee

seen:

kekseliäisiin van

hoihin ja viisaisiin

nuoriin.

2. Joukkueet vetä

ytyvät erilleen

suunnittelemaan

toisilleen ihanaa

vähähiilistä lahja

a.

Lahjan pi

tää tuoda

kaupunkiin vihre

yttä ja muita

ekosysteemipalv

eluiden hyötyjä.

Lahjan pi

tää sisältää mon

en-

ikäisille ja e

rilaisissa elämän

-

tilanteissa ol

eville asukkaille

yhteistä teke

mistä ja iloa.

Aikaa suunn

itteluun:

5 minuuttia.

3. Tullaan yhteisee

n piiriin

kertomaan,

millaiset lahjat

suunniteltiin

.

Ekologiset suunn

ittelijat

Suunnitellaan ju

lkinen rakennus

mahdollisimman

ekologisesti. Ei

kilpailla

toisiamme vastaa

n, vaan yhteisek

si hyväksi!

Tarvikkeet: Vihko

t ja kynät sekä lu

onnonmateriaale

ja,

mikäli maahan ra

kennetaan pieno

ismalli.

Kilpailusäännö

t

Rakennuk

sen pitää sovelt

ua eri-ikäisten

asukkaide

n kohtaamisiin.

Käytettäv

ät luonnonvarat

on listattava

ja niiden r

ahallinen arvo on

arvioitava.

Ekosystee

mipalveluille aih

eutuvat haitat ja

niistä seu

raavat kustannu

kset on arvioitav

a.

Haitat on

kompensoitava.

Esimerkki

: Jos rakennetaa

n joutomaalle,

päällystäm

ätön maa-alue ja

vihreys vähenev

ät.

Kompensaatio

na suojellaan kau

punkimetsät

pysyvästi.

Kuvasta löytyy li

sää esimerkkejä.

1. Jakaannutaan kah

teen joukkueese

en.

2. Joukkueet vetä

ytyvät erilleen su

unnittelutyöhön

ja etsivät ra

kennushankkeel

leen sopivan paik

an

tästä ympär

istöstä.

Aikaa suunn

itteluun: Miettik

ää, kuinka

perusteellis

esti haluatte syv

entyä suunnittel

uun,

ja päättäkää

sopiva aika.

3. Joukkueet esittele

vät suunnitelmat

toisilleen.

4. Joukkueet päät

tävät yhdessä ke

skustellen,

kumpi raken

nushanke toteut

etaan.

Jos toteut

etaan molemma

t hankkeet,

keksitään vi

elä nopeasti yksi

kompensaatiora

tkaisu,

joka tuo alue

elle lisää vihreää

viihtyisyyttä.

8 Muutuimmeko planeetalla X?

Maisemamuotoku

va

Tutkitaan suhdett

amme

ekosysteemipalve

luihin taiteilemall

a.

Tarvikkeet: Känn

ykkäkamera,

paperia ja kyniä ta

i luonnonmateriaa

leja.

1. Jokainen ottaa o

man tilan ja pyörii

paikallaan

ympäri hyvin hita

asti – maisemaa h

avainnoiden.

2. Kun katse kiinnit

tyy sellaiseen mai

semaan

ja yksityiskohtaan

, joka tuntuu oma

an

mielentilaan sopiv

alta, kävellään siih

en

suuntaan.

3. Tehdään valituss

a paikassa maisem

amuotokuva

omasta itsestä ja

mietitään samalla

omaa

suhdetta luontoo

n.

Työskentel

ytavat: Maisema-s

elfie, katoava

taideteos luonno

nmateriaaleista ta

i piirustus.

Ka

toava taideteos te

hdään ympäristöön

niin

hienovarai

sesti, että se kato

aa pian tuulen,

lumen tai v

eden vaikutuksest

a.

Aikaa: 5–10 m

inuuttia.

4. Näytetään toisille

taiteilun tulokset

hiljaisuuden

vallitessa. Ei komm

entoida omia

eikä toisten taiteil

ua, vaan annetaan

kuvien

ja teosten pu

hutella.

Maisema-s

elfien tai kuvan ka

toavasta

taideteoksesta vo

i näyttää toisille m

yös

sosiaalisessa medi

assa.

Lopuksi:

Kiitollisuuspiiri

Jaetaan tutkimus

retken

ja ekosysteemipa

lveluiden

herättämiä tunnel

mia ja oivalluksia

vielä kerran piiris

sä.

Tarvike: Kivi, käpy

tai muu pieni luo

ntojuttu.

1. Se, jolla on käde

ssään kivi, aloittaa

ja

vastaa seuraaviin

kysymyksiin:

Mitä olet o

ivaltanut

tällä tutkimusretk

ellä

ekosysteemipalve

luista?

Mistä yhde

stä ekosysteemipa

lvelusta

olet tällä hetkellä

erityisen kiitolline

n?

2. Aloittaja luovutt

aa kiven vieressää

n

olevalle, ja tämä k

ertoo omat

vastauksensa.

Jatketaan s

amaan tapaan,

kunnes jokain

en on vastannut.

Saavuimme planeetalle luonnonhistorian varhaisina hetkinä. Olemme löytäneet todisteita ekosysteemipalveluiden nerokkuudesta ja runsaudesta – mutta myös niiden herkkyydestä ja suojeluntarpeesta. Planeetta on joutunut hurjiin mullistuksiin ja muuttunut. Miten tutkimusretki on vaikuttanut meihin itseemme?