3
4.4.2011 1 Vii)omajärjestys FT Tommi Jantunen SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op) 7.4.2011 Kansainvälinen perinne Vii)omajärjestystutkimuksen keskiössä väitefunkIoinen transi’ivirakenne (huom! ei väl)ämä)ä yksinkertainen transiIivilause) Formalis’t: kaikkien järjestyksien perustana on SVOjärjestys Funk’onalis’t: järjestykset vaihtelevat Ilanteen mukaan Ietyin reunaehdoin (esim. tekijän roolissa oleva osallistuja pyritään ilmaisemaan ennen muiden osallistujien ja predikaaIn kielentämistä) Yhteenvedosta ks. h)p://users.jyu.fi/~tojantun/opetus/SVKA112_212_kl09/ luento6/word_order_in_SLs.html Perinne Suomessa (1) Vii)omajärjestystä koskevien erilaisten väi)ämien taustalla on perinteisesI ollut ylikoroste2u ajatus vii)omakielten ja suomen kielen rakenteellisesta erilaisuudesta Etenkin kielenopetuksen perustana on väi)ämä, e)ä järjestys on staaZsesI "OSV" (vrt. perusvii)omajärjestys) Väi)ämien taustalla olevia lausekäsityksiä ei perinteisesI ole kirjoite)u auki Vuo)a 2008 edeltävistä lingvisIsistä kannanotoista ks. h)p://users.jyu.fi/~tojantun/opetus/SVKA112_212_kl09/ luento6/word_order_in_FinSL.html Perinne Suomessa (2) "TeksIn kääntämisen mallinnus typologiskontrasIivisessa mallissa alkaa siten, e)ä suomenkielinen lähtöteksI muokataan ensin isoille kirjaimille teksInkäsi)elyohjelmalla. Sen jälkeen tehdään rakenteen makromuutokset eli syntakIset muutokset, jolloin teksIn sanajärjestystä muutetaan niin, e)ä verbit siirretään lauseiden loppuun vii)omakielen sanajärjestyksen mukaisesI siten, e)ä pääverbi on viimeisenä. (Pääsääntöises’ suomalainen vii2omakieli on (O)SVkieli, eli [objek’subjek’verbi kieli], jossa objek’ voi liikkuakin ja subjek’ usein toistuu paino2omana osoituksena verbin jälkeen, kun taas suomen tunnusmerkitön sanajärjestys on SVO eli [subjek’verbiobjek’ järjestys], vaikka periaa2eessa sanajärjestyksemme on varsin vapaa). Kysyvät tai kieltävät vii2omat sijoitetaan lauseiden loppuun verbivii2omien jälkeen vii2omakielen sanajärjestystä nouda2aen. Painoton osoitus voi tulla niiden jälkeen. Sen jälkeen teksI glossataan eli suomen kielen sanat kirjoitetaan perusmuodoissaan merkitsemään vastaavia vii)omia. Kolmannessa vaiheessa poistetaan sanat, joita ei suomalaisessa vii)omakielessä tyypillisesI viitota (esimerkiksi konjunkIo ja sekä kopula olla). Neljännessä vaiheessa alkaa varsinainen kääntäminen, jolloin teksIin liitetään myös kotou)avia elemen)ejä eli huomioidaan kohdekieli ja kul)uuri. TeksIin tehdään vii)omakielen mukaisia lisäyksiä kuten klassifikaa)orikäsimuotoja ja paikantavia osoituksia." (Rissanen 2006: 123; LihavoinI lisä)y.) Vii)omajärjestys väitöskirjassani Ontologiaan kytke)y käsitys kielestä ja eri kielten vertailtavuudesta > funk’onaalinen typologia Kielen omaehtoinen tarkastelu ja monimenetelmäisyys > menetelmä vaiku2aa tuloksiin Lausekäsityksen aukikirjoitus > tarkasteludomeenina yksinkertainen transi’ivinen väitelause Termistöä Ei ole Iedossa, miten subjek* ja objek* SVK:ssa tulisi määritellä, tai tarvitaanko näitä käsi)eitä SVK:n kieliopin kuvauksessa, joten transiIivilauseiden tarkastelussa on käytössä seuraava kielitypologinen yleistermistö: AargumenJ: yksikkö, joka vii)aa kaksiosallistujaisen Ilanteen akIivisempaan osallistujaan (prototyyppisesI agenZ) PargumenJ: yksikkö, joka vii)aa kaksiosallistujaisen Ilanteen passiivisempaan osallistujaan (prototyyppisesI paIenZ)

viittomajarjestys - Jyväskylän yliopistousers.jyu.fi/~tojantun/opetus/SVKA112_212_kl11/...4.4.2011 1 Vii)omajärjestys& FT&Tommi&Jantunen& SVKA112/212&Morfologiajasyntaksi&(6&op)&

  • Upload
    others

  • View
    3

  • Download
    0

Embed Size (px)

Citation preview

  • 4.4.2011  

    1  

    Vii)omajärjestys  

    FT  Tommi  Jantunen  SVKA112/212  Morfologia  ja  syntaksi  (6  op)  

    7.4.2011  

    Kansainvälinen  perinne  •  Vii)omajärjestystutkimuksen  keskiössä  väitefunkIoinen  

    transi'ivirakenne  (huom!  ei  väl)ämä)ä  yksinkertainen  transiIivilause)  

    •  Formalis't:  kaikkien  järjestyksien  perustana  on  SVO-‐järjestys  •  Funk'onalis't:  järjestykset  vaihtelevat  Ilanteen  mukaan  

    Ietyin  reunaehdoin  (esim.  tekijän  roolissa  oleva  osallistuja  pyritään  ilmaisemaan  ennen  muiden  osallistujien  ja  predikaaIn  kielentämistä)  

    •  Yhteenvedosta  ks.    h)p://users.jyu.fi/~tojantun/opetus/SVKA112_212_kl09/luento6/word_order_in_SLs.html  

    Perinne  Suomessa  (1)  

    •  Vii)omajärjestystä  koskevien  erilaisten  väi)ämien  taustalla  on  perinteisesI  ollut  ylikoroste2u  ajatus  vii)omakielten  ja  suomen  kielen  rakenteellisesta  erilaisuudesta  

    •  Etenkin  kielenopetuksen  perustana  on  väi)ämä,  e)ä  järjestys  on  staaZsesI  "OSV"  (vrt.  perusvii)omajärjestys)  

    •  Väi)ämien  taustalla  olevia  lausekäsityksiä  ei  perinteisesI  ole  kirjoite)u  auki  

    •  Vuo)a  2008  edeltävistä  lingvisIsistä  kannanotoista  ks.  h)p://users.jyu.fi/~tojantun/opetus/SVKA112_212_kl09/luento6/word_order_in_FinSL.html  

    Perinne  Suomessa  (2)  •  "TeksIn  kääntämisen  mallinnus  typologis-‐kontrasIivisessa  mallissa  alkaa  siten,  e)ä  

    suomenkielinen  lähtöteksI  muokataan  ensin  isoille  kirjaimille  teksInkäsi)elyohjelmalla.  Sen  jälkeen  tehdään  rakenteen  makromuutokset  eli  syntakIset  muutokset,  jolloin  teksIn  sanajärjestystä  muutetaan  niin,  e)ä  verbit  siirretään  lauseiden  loppuun  vii)omakielen  sanajärjestyksen  mukaisesI  siten,  e)ä  pääverbi  on  viimeisenä.  (Pääsääntöises'  suomalainen  vii2omakieli  on  (O)SV-‐kieli,  eli  [objek'-‐subjek'-‐verbi  -‐kieli],  jossa  objek'  voi  liikkuakin  ja  subjek'  usein  toistuu  paino2omana  osoituksena  verbin  jälkeen,  kun  taas  suomen  tunnusmerkitön  sanajärjestys  on  SVO  eli  [subjek'-‐verbi-‐objek'  -‐järjestys],  vaikka  periaa2eessa  sanajärjestyksemme  on  varsin  vapaa).  Kysyvät  tai  kieltävät  vii2omat  sijoitetaan  lauseiden  loppuun  verbivii2omien  jälkeen  vii2omakielen  sanajärjestystä  nouda2aen.  Painoton  osoitus  voi  tulla  niiden  jälkeen.  Sen  jälkeen  teksI  glossataan  eli  suomen  kielen  sanat  kirjoitetaan  perusmuodoissaan  merkitsemään  vastaavia  vii)omia.  Kolmannessa  vaiheessa  poistetaan  sanat,  joita  ei  suomalaisessa  vii)omakielessä  tyypillisesI  viitota  (esimerkiksi  konjunkIo  ja  sekä  kopula  olla).  Neljännessä  vaiheessa  alkaa  varsinainen  kääntäminen,  jolloin  teksIin  liitetään  myös  kotou)avia  elemen)ejä  eli  huomioidaan  kohdekieli  ja  -‐kul)uuri.  TeksIin  tehdään  vii)omakielen  mukaisia  lisäyksiä  kuten  klassifikaa)orikäsimuotoja  ja  paikantavia  osoituksia."    (Rissanen  2006:  123;  LihavoinI  lisä)y.)  

    Vii)omajärjestys  väitöskirjassani  

    •  Ontologiaan  kytke)y  käsitys  kielestä  ja  eri  kielten  vertailtavuudesta  >  funk'onaalinen  typologia  

    •  Kielen  omaehtoinen  tarkastelu  ja  monimenetelmäisyys  >  menetelmä  vaiku2aa  tuloksiin  

    •  Lausekäsityksen  aukikirjoitus  >  tarkasteludomeenina  yksinkertainen  transi'ivinen  väitelause  

    Termistöä  

    •  Ei  ole  Iedossa,  miten  subjek*  ja  objek*  SVK:ssa  tulisi  määritellä,  tai  tarvitaanko  näitä  käsi)eitä  SVK:n  kieliopin  kuvauksessa,  joten  transiIivilauseiden  tarkastelussa  on  käytössä  seuraava  kielitypologinen  yleistermistö:  

    •  A-‐argumenJ:  yksikkö,  joka  vii)aa  kaksiosallistujaisen  Ilanteen  akIivisempaan  osallistujaan  (prototyyppisesI  agenZ)  

    •  P-‐argumenJ:  yksikkö,  joka  vii)aa  kaksiosallistujaisen  Ilanteen  passiivisempaan  osallistujaan  (prototyyppisesI  paIenZ)  

  • 4.4.2011  

    2  

    Tulokset:  yksinkertaisen  transiIivisen  väitelauseen  vii)omajärjestys  

    AVP      AVP    APV      AVP    APV    PAV  

    MIES  VIDEOIDA  NAINEN  'Mies  videoi  naista'  

    NAINEN  POIKA+B-‐OS  LAULAA  'Nainen  laulaa  pojalle'  

    KIRJA  OS-‐1  ETSIÄ  'Minä  etsin  kirjaa'  

    Laboratoriolauseet  

    TeksIlauseet  

    Laboratoriolauseet    Esimerkkejä:    MIESA  KATSOOV  NAINENP  'Mies  katsoo  naista.'  (argumenZpalapeli,  1)    NAINENA  VIDEOIDAVMIESP  'Nainen  videoi  miestä.'  (argumenZpalapeli,  5)    NAINENA  MIESP  PIDÄTTÄÄV  'Nainen  pidä)ää  miehen.'  (argumenZpalapeli,  6)    

    Isoloituja  lauseita  

    JUMALAA  RAKASTAAV  MAAILMAP  'Jumala  rakastaa  maailmaa.'  (Suvi  169/1)  

    POIKAA  (')  OMENAP  OSTAAV  'Poika  ostaa  omenan.'  (elisitaaIotesI,  uudelleenviito)u  esimerkki  MK5)  

    Tekstuaalisempia  lauseita  

    MINÄA  ILMOITTAUTUAV  TIETO^KILPAILUP  …  'Ilmoi)auduin  Ietokilpailuun….'  (Suvi  51/2)  

    …MINÄA  MOOTTORIPYÖRÄP  "AJAA-‐  MOOTTORIPYÖRÄLLÄ"V  …  '…Minä  ajan  moo)oripyörällä…'  (Suvi  25/2)  

    PAV  teksIlauseissa  

    KIRJAP  MINÄA  ETSIÄV  /  …  'Minä  etsin  kirjaa…'  (Suvi  46/1)  

    Tyypin  3  verbaalit  syntakIsesI  (1)  

    •  Tyypin 3 verbaalit sijoittuvat poikkeuksetta lauseen loppuun."•  Tyypin 3 verbaaleihin koodautuu automaattisesti tietoa

    predikaatin semanttisista argumenteista. Käytännössä argumentteja merkitsevät klassifikaattorimorfeemit:"–  kokonaisen kohteen klassifikaattori viittaa aina predikaatin

    ykkösargumenttiin,"–  käsittelyklassifikaattori viittaa aina predikaatin kakkosargumenttiin."

    •  Osallistujarooleja ilmaistaan myös gesturaalisesti."•  Ei ole yksiselitteisen selvää, moniko paikkaisia predikaatteja

    tyypin 3 verbaalit ovat."

  • 4.4.2011  

    3  

    Tyypin  3  verbaalit  syntakIsesI  (2)  

    TALO  /  HELIKOPTERI  KL-‐Y-‐"laskeutuu-‐katolle"   MIES  /  PAKETTIAUTO  mk:KL-‐5-‐"työntää"  

    IntransiIivilauseet  

    •  S-‐argumenJ:  yksikkö,  joka  vii)aa  yksiosallistujaisen  Ilanteen  ainoaan  osallistujaan  (prototyypp.  agenZ)  

    •  SV-‐järjestys:    1.  S[TYTTÖ]  V[ITKEÄ]  

    'Ty)ö  itkee.'  2.  S[VAUVA]  V[NUKKUA]  

    'Vauva  nukkuu.'  3.  S[PARISKUNTA]  V[EROTA]  

    'Pariskunta  erosi.'  

    EkvaIivilause  

    •  Iden'fioin'-‐  ja  esi2elyrakenne  •  Järjestys  NP+NP  (usein  myös  Top-‐Kom):  

     

    – NP[OMA  SUKUNIMI]  NP[JÄRVINEN]  'Hänen  sukunimensä  on  Järvinen.'  

    – NP[RANSKAN  PÄÄKAUPUNKI]  NP[PARIISI]  'Ranskan  pääkaupunki  on  Pariisi.'    

    •  Huom!  kopula2omuus  

    VGT:n  eksistenIaalirakenne  (1)  

    •  ExistenIal  construcIons  have  the  funcIon  of  introducing  new,  important  referents  in  a  discourse.    

    •  These  construcIons  are  semanIcally  related  to  locaIve  and  possessive  ones  as  they  all  express  a  certain  place  of  a  certain  object.    

    •  ExistenIal,  locaIve,  and  possessive  construcIons  are  related  syntacIcally.  

    (De  Weerdt  2009)  

    VGT:n  eksistenIaalirakenne  (2)  •  ExistenIal  construcIons  in  Flemish  Sign  Language  have  the  

    order  of  Loca'on  preceding  Located  Element.  •  LocaIve  RelaIon  within  these  construcIons  is  marked  by  a  

    preposiIon  sign,  a  Verb  ConstrucIon  or  a  localized  lexical  sign.    

    •  The  choice  of  these  markers  affects  the  place  of  LocaIve  RelaIon  within  the  construcIon.    –  Verb  Construc'ons  and  localized  lexical  signs  appear  at  the  final  

    posi'on  of  the  construc'on.  –  PreposiIon  signs  can  occur  both  at  the  iniIal  posiIon  of  the  

    construcIon  as  well  as  right  axer  the  LocaIon.  •  Ks.  h)p://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-‐200902161068  

    (De  Weerdt  2009)  

    Kirjallisuus  •  De  Weerdt,  D.  (2009).  Expressing  existence  in  Flemish  Sign  

    Language.  Published  MA  thesis  in  Finnish  Sign  Language,  University  of  Jyväskylä.  Urn:  h)p://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-‐200902161068  

    •  Rissanen,  T.  (2006).  Typologis-‐kontrasIivinen  malli.  Teoksessa  N.  Hytönen  &  T.  Rissanen  (toim.),  Käden  käänteessä.  Vii?omakielen  kääntämisen  ja  tulkkauksen  teoriaa  ja  käytäntöä.  Helsinki:  Finn  Lectura.  

    •  Suvi  =  Suvi  –  Suomalaisen  vii?omakielen  verkkosanakirja.  [Helsinki:]  Kuurojen  Lii)o  ry,  2003.  Online  publicaIon:  h)p://suvi.vii)omat.net.  

    •  Ks.  myös  kurssin  pakollinen  kirjallisuus.