1

Johdatus viittomakieltenfonologian tutkimukseenTommi Jantunen, SVKA111/211, 8.9.2008

Österberg (1916)

Österberg (1916: 23)

• Vanliga följden vid beskrivningarna: Ihändernas grundställning, II formeroch placeringar, III rörelserna.

Stokoe (1960)

Stokoe (1960: 41)

• A tab is that aspect of the unanalyzed visual complexcalled the sign which by proximity to a part of thesigner's body, by position in space, or byconfiguration of the non-moving hand signals positionas contrasted with dez and sig.

• A dez is the configuration of the hand or hands whichmake a sig in a tab.

• A sig is the movement or change in configuration ofthe dez in an otherwise signalled tab.

DASL (1965)

2

DASL (1965: xii-xiii) Rissanen (1985)

Rissanen (1985)

• Viitotut perussanomat, viittomat, rakentuvatkolmesta [---] kereemityypistä (käsimuoto,paikka ja liike) (id., 19).

• Kereemien yhteydessä esitettymerkintäjärjestelmä perustuu pääosinStokoen esittämään notaatioon (id., 46).

Perussanakirja (1998)

Perussanakirja (1998) Viittomakielten muistiinmerkitseminen(Savolainen 2006: 67)

1. elävä kuva2. piirrokset ja valokuvat3. viittomien artikuloinnin kuvaus jollakin

puhutulla kielellä4. puhutun kielen glossit5. viittomakielten kirjoitusjärjestelmät

3

Simultaanisuus

• The sign-morpheme, however, unlike the word, is seen to be notsequentially but simultaneously produced. Analysis of the signcannot be segmented in time order but must be aspectual.(Stokoe 1960: 39-40.)

• [T]he organization of signs is primarily simultaneous rather thansequential (Klima & Bellugi 1979: 39).

• [T]he word is organized sequentially - as a linear sequence ofsound segments; the sign is organized as a combination ofsimultaneously occurring components taken from several spatialdimensions (Klima & Bellugi 1979: 41).

Sekventiaalisuus

• Signs have sequential internal segments, rather thanbeing simultaneous bundles of features (Liddell 1984:377).

• [A]n adequate description of many phenomena inASL requires the recognition of sequences of primes,and demonstrates that such sequences are capableof signaling contrast among signs (Liddell & Johnson1989: 245).

Jantunen (2001: 43)simultaaninen paradigma sekventiaalinen paradigma

viittomien sekventiaalista rakennetta ei nähdä

fonologisesti merkityksellisenä

viittomien sekventiaalista rakennetta

korostetaan (usein simultaanisen rakenteen

kustannuksella)

viittomat tulkitaan samanaikaisesti

(simultaanisesti) toteutuvien priimien

(käsimuotojen, paikkojen, liikkeiden ja

orientaatioiden) yhdistelmiksi

viittomat tulkitaan peräkkäin (sekventiaalisesti)

järjestyneiden pidäke– ja päästö–segmenttien

muodostamiksi »jonoiksi»

viittomat nähdään ajallisesti jakamattomina

yksikköinä

viittomat voidaan jakaa ajallisesti

staattisuus

dynaamisuus

käsimuodon, paikan, liikkeen ja orientaation

priimit ovat analogisia puhuttujen kielten

segmenttejä koostavien artikulatoristen

priimien kanssa

pidäke– ja päästö–segmentit ovat analogisia

puhuttujen kielten sanoja koostavien

konsonanttien ja vokaalien kanssa

Teorioista ja malleista...Yleislingvistiikka• strukturalistinen

foneemiteoria• klassinen generativistinen

teoria• autosegmentaaliset teoriat

(usein piirregeometriallajatkettu generativismi) janiiden optimaaliteoreettisetlaajennukset; prosodinenfonologia

Viittomakielilingvistiikka• foneemimalli (Stokoe 1960,

Rissanen 1985)• klassiset piirremallit (Battison

1978)• HM-malli (Liddell & Johnson

1989, Fuchs 2004), HandTier -malli (Sandler 1989),mora-malli (Perlmutter1992), prosodinen malli(Brentari 1998, Jantunen2005)

Jantunen (2008: 18)

• Suomalaisen viittomakielen kieliopillisessatutkimuksessa peruskielioppiteorian voidaan katsoaolleen käytetyin teoreettinen viitekehys aina [---]Rissasen (1985) pioneeritutkimuksesta lähtien [---].Selkeitä poikkeamia peruskielioppiteoriaannojaavasta tutkimusperinteestä ovat olleetainoastaan Fuchs (2004) ja Jantunen (2005).

Kirjallisuus• Battison, R. (1978). Lexical Borrowing in American Sign Language. Silver Spring, Maryland: Linstok Press.• Brentari, D. (1998). A Prosodic Model of Sign Language Phonology. Cambridge, Massachusetts: A Bradford Book.• DASL = Stokoe, W.C., Casterline, D.C. & Croneberg, C.G. (1965). Dictionary of American Sign Language. Washington, D.C:

Gallaudet College Press.• Fuchs, B. (2004). Phonetische Aspekte einer Didaktik der Finnischen Gebärdensprache als Fremdsprache. Jyväskylä Studies in

Humanities 21.• Jantunen, T. (2001). Suomalaisen viittomakielen synnystä, vakiintumisesta ja kuvaamisen periaatteista. Kuurojen Liitto ry,

julkaisusarja L 1/2001.• Jantunen, T. (2005). Mistä on pienet tavut tehty? Analyysi suomalaisen viittomakielen tavusta prosodisen mallin viitekehyksessä.

Jyväskylän yliopisto, kielten laitos. Suomalaisen viittomakielen lisensiaatintutkielma.• Jantunen, T. (2008). Tavu ja lause. Tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa

viittomakielessä. Jyväskylän yliopisto, kielten laitos. Suomalaisen viittomakielen tohtorinväitöskirja.• Klima, E. & Bellugi, U. (1979). The Signs of Language. Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press.• Liddell, S. K. (1984). THINK and BELIEVE: Sequentiality in American Sign Language. Language 60:372–399.• Liddell, S. K. & Johnson, R. E. (1989). American Sign Language: The Phonological Base. Sign Language Studies 64:195–277.• Perlmutter, D. M. (1992). Sonority and Syllable Structure in American Sign Language. Linguistic Inquiry 23:407–442.• Perussanakirja = Suomalaisen viittomakielen perussanakirja (1998). Kuurojen Liitto ry ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Helsinki: Kuurojen Liitto ry.• Rissanen, T. (1985). Viittomakielen perusrakenne. Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 12.• Sandler, W. (1989). Phonological Representation of the Sign. Linearity and Nonlinearity in ASL. Dordrecht: Foris.• Savolainen, L. (2006). Viittomakielten kirjoitusjärjestelmien periaatteet ja käytäntö. Helsingin yliopisto, yleisen kielitieteen

laitos. Yleisen kielitieteen pro gradu -tutkielma.• Stokoe, W.C. (1960). Sign Language Structure. An Outline of the Visual Communication Systems of the American Deaf. Studies

in Linguistics, Occasional Papers 8, University of Buffalo. New York.• Österberg, O. (1916). Teckenspråket (med rikt illustrerad ordbok över det av Sveriges dövstumma använda åtbördsspråket).

Uppsala: P Alfr. Persons Förlag.