Veroilmoitukset ja muutoksenhaku uudistuvat vuoden alussa

Lakineuvoja vastaa: Ammattiliiton jäsenmaksujen tilittäminen

Poimintoja vuoden 2017 talousarviosta

52016

Verotuksen muutoksia 2017

Perhevapaat ja työsuhde

Nuoret yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä.

Yrittäjä on tottunut pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus

tukea ja verkostoja tarvitsee. Nuori yrittäjä tai yrittäjäksi aikova opiskelija

liity osoitteessa yrittajat.fi/liity

MITÄ SIITÄKIN TULISI, JOSEI OLISI YHTÄÄN YRITYSTÄ?

Nuoret yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä.

Yrittäjä on tottunut pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus

tukea ja verkostoja tarvitsee. Nuori yrittäjä tai yrittäjäksi aikova opiskelija

liity osoitteessa yrittajat.fi/liity

MITÄ SIITÄKIN TULISI, JOSEI OLISI YHTÄÄN YRITYSTÄ?

YrittäjäiNFO 5/2016

KustaNtaja Suomen Yrittäjät 6 numeroa vuodessa

issN 1239-4637 (priNt)issN 2342-172X (ONliNe)

tOiMitusSuomen YrittäjätAnna Lantee, viestintäsuunnittelijap. 09 2292 2855anna.lantee@yrittajat.fi

Maarit Kattilakoski, senior adp. 09 2292 2933maarit.kattilakoski@yrittajat.fi

KaNNeN KuVaPixhill

tässä NuMerOssa KirjOittaVat

• Julia Ahlfors, lakineuvoja• Arttu Joensuu, lakineuvoja• Anssi Kujala, varatoimitusjohtaja• Laura Kurki, veroasiantuntija• Raisa Harju, Keskuskauppakamari

ilMestYMiNeN

1 . . . . . . . . . . . 15.1.

2 . . . . . . . . . . . 11.3.

3 . . . . . . . . . . . 13.5.

4 . . . . . . . . . . . 12.8.

5 . . . . . . . . . . . 7.10.

6 . . . . . . . . . . . 2.12

Lue Yrittäjäinfo netissä

Yrittajat.fi/Yrittajainfo

Kirjaudu jäsennumeroLLa!

Sisällys

2016

Yrittäjäinfo 5/2016

4 Infotiski 3

Innovaatiosetelien haku avautuu 3.10.

Yritysverotuksen muutoksia selvitetään

Työsuojeluviranomaisen neuvontaan jo yli 15 000 soittoa

Kolumni: Hankintojen keskittäminen riski

Yrittäjän ABC!

6 Market opportunities kokoaa markkinamahdollisuuksia maailmalta

7 Lakineuvoja vastaa: Perhevapaat ja työsuhde

8 Lakineuvoja vastaa: ammattiliittojen jäsenmaksut

10 Veroilmoitukset ja muutoksenhaku uudistuvat vuoden alussa

12 Sähköiset vuosi-ilmoitukset jo viiden työntekijän yrityksille

14 Hallitus sopi vuoden 2017 talousarviosta

18 AKA – puolueetonta ja asiantuntevaa apua kiinteistöjen arvonmääritykseen

4

i n f o t i s K i

Yrittäjäinfo 5/2016Yrittäjäinfo 5/2016

lue lisää BlOGeja OsOitteessa Yrittäjät.Fi

”Kirjailijoiden tekemä työ tarjoaa tietysti elämyksiä lukijoille,

mutta myös työtä isolle joukolle yrityksiä ja yrittäjiä: luova

prosessi työllistää kustantamoita, kirjapainoja, jakelijoita, kääntäjiä ja kirjakauppoja. Toisinaan kirja poikii hommia myös esimerkiksi

tv- tai elokuvatuotantojen ammattilaisille.”

Saara-Sofia Sirén, yrittäjätaustainen kokoomuksen kansanedustaja

Innovaatiosetelien haku avautuu 3.10.

Osana hallituksen keväistä yrittäjyyspakettia Te-kes kokeilee 5 000 euroa + alv arvoista innovaa-tioseteliä. Asiakkaat voivat hakea innovaatiosete-liä 3.10. alkaen. Setelin kohderyhmänä ovat erityi-sesti pk-yritykset, jotka hyödyntävät ensimmäi-sen kerran innovaatiopalveluja.

Innovaatioseteliä voi käyttää innovaatiotoimin-taan liittyvien asiantuntijapalveluiden hankintaan. Palveluntuottajina voivat toimia esimerkiksi in-novaatiopalveluja tarjoavat yritykset, yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimusorganisaatiot.

Setelin avulla yritys voi hankkia ulkopuolis-ta osaamista ja asiantuntemusta ideaansa tai ongelmaansa liittyen ja tehdä nopeita kokeiluja, demoja ja protoja tai hankkia asiakaspalautetta mm. käyttökokemuksista. Yritys voi myös testa-ta tuote- tai palvelukonseptin kysyntää ja sovel-tuvuutta tavoiteltuun asiakaskuntaan, sekä ke-hittää tuotestrategiaansa.

Innovaatioseteli on de minimis -ehtoista rahoi-tusta, joten sitä ei voida myöntää yrityksille, joi-den toimialana on maatalouden alkutuotanto, ka-lastus tai vesiviljely.

lisätietoja:www.tekes.fi/rahoitus/pk-yritys/innovaatioseteli

Yritysverotuksen muutoksia selvitetään

Valtiovarainministeriö on asettanut yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän tarkastelemaan yritysvero-tuksen tasoa ja mallia kilpailukyvyn, talouskasvun ja tuottavuuden kannalta. Työryhmän toimikausi päät-tyy 31.1.2017. Hallitus tarkastelee yritysverotusta ke-väällä 2017 puoliväliriihen yhteydessä.

Työryhmä esittää asiantuntijanäkemyksen myös in-vestointien edistämiseksi tarkoitetun varauksen käyt-töönotosta yritysverotuksessa. Lisäksi työryhmä käsit-telee hallitusohjelmassa mainitut osinkoverotuksesta tehtävät erillisselvitykset, jotka koskevat First North -kauppapaikalle listautuvien yhtiöiden osinkoverotus-ta ja pienten osinkotulojen verovapautta.

Työryhmä tarkastelee myös yritysten aineellisen ja aineettoman pääoman investointien verokohtelua se-kä osaamisen verokohtelua. Siltä osin kuin käsiteltä-vät asiat kytkeytyvät osinkoverotukseen tai muuhun henkilöverotukseen, myös näiden veromuotojen tar-kastelu kuuluu työryhmän toimeksiantoon.

Työsuojeluviranomaisen neuvontaan jo yli 15 000 soittoa

Työsuojeluviranomaisen valtakunnallinen puhelinneu-vonta on elokuun loppuun mennessä palvellut jo yli 15 000:ta soittajaa. Alueelliset työsuojeluviranomai-set käynnistivät valtakunnallisen puhelinneuvonnan viime helmikuussa.

Palvelusta saa ohjeita ja apua työsuhteen ehtoihin, työturvallisuuteen sekä työssä esiintyvään häirintään ja syrjintään liittyen. Neuvonnan kautta voi tehdä myös valvontapyyntöjä.

Valtaosa soittajista on työntekijöitä, mutta myös työnantajilta on tullut paljon yhteydenottoja.

Työsuhdeasioissa korostuu työsuojeluviranomai-sen ohjaava rooli. Esimerkiksi työsuhteen päättämi-sen laillisuuden arviointi tai palkkasaatavariitojen rat-kaiseminen ovat yksityisoikeudellisia riita-asioita, joi-hin työsuojeluviranomainen ei voi puuttua.

Valtaosassa tapauksista asiantuntijatarkastajat ovat ohjeistaneet asiakasta siinä, miten asiaa tulisi käsitellä työpaikalla. Tarvittaessa yhteydenotot ovat johtaneet myös viranomaisen valvontatoimenpiteisiin.

lisätietoja:Työsuojeluviranomaisen puhelinneuvonta p. 0295 016 620, arkisin kello 8–16.15.

www.tyosuojelu.fi/tietoa-meista/asiointi/puhelinneuvonta

Koonnut: Suomen Yrittäjät, Anna Lantee, viestintäsuunnittelija, p. 09 2292 2855, anna.lantee@yrittajat.fi

Yrittäjäinfo 5/2016Yrittäjäinfo 5/2016

muista Yrittäjän aBC!

suomen Yrittäjien verkkosivuilla on päivitetyt ohjeet tienvarsimainoksista.

www.yrittajat.fi/ yrittajan-abc

Hankintojen keskittäminen riski

Sote- ja maakuntauudistus on pian 100-vuotiaan Suomen näkökulmasta valtava reformi. Se on lähes kaikille yrittäjille mahdollisuus, erityisesti jos valinnanvapaus toteutetaan linjausten mukaisesti. Suomen Yrittäjät on jo pitkään ajanut järjestä-jän ja tuottajan erottamista ja suomalaisille aitoa valinnanvapautta.

Kokonaisuudessa on paljon yksityiskohtia, jotka jäävät vähemmälle huomiol-le. Yhtenä on neljän palvelukeskuksen perustaminen. Näistä erityisesti valtakun-nallisen yhteishankintayksikön perustaminen erilaisiin tukipalveluihin tarkoittaisi väistämättä hankintojen absoluuttisen koon kasvua.

Vaikka maakuntalain pykälässä ei suoraan esitetä hankintojen pakollista keskittämistä valtakunnalliselle toimijal-le, näen isoja riskejä. Hankintojen keskit-täminen suoraan kuntatasolta ohi maa-kuntatason voi tuoda mukanaan todel-la arvaamattoman kehityksen. Kysees-sä on megaluokan kysymys megaluo-kan reformin sisällä.

Hankintayksiköiden suurentuminen on jo johtanut suuriin hankintoihin. Jo soten järjestämisvastuun siirto kunnil-ta maakunnille kasvattanee hankinto-jen kokoa.

osaamisen lisääminen kyllä, keskittäminen eiHankintaosaamista tarvitaan enemmän, keskittämistä ehdottomasti ei. Uudis-tuksessa hankintaosaamisen hankki-minen helpottuu ja hankintaosaajia saadaan lisää.

Keskittämisajatuksien kannattajien näkökulmasta maailma näyttää varmasti aika silppuiselta ja volyymihyödyt kiinnostavilta. Markkinoiden toimivuuden, alu-eellisen elinvoiman, itsehallinnon ja pk-yritysten toimintaympäristön näkökulma on pakko ottaa pohdinnoissa huomioon. Hankintatoimi on merkittävä osa kun-nallista itsehallintoa ja itsemääräämisoikeutta – myös tulevissa maakunnissa. Ei sitä kannata ulkoistaa kasvottomalle suurtoimijalle Helsingissä.

Uudistuksessa pitäisi ohjata paremminkin siihen suuntaan, että maakunnat ymmärtävät oman päätöksentekonsa merkityksen hankinta-asioissa ja haluavat itse suunnitella ja toteuttaa hankinnat, jotta alueella voi toimia elinvoimaisia yrityk-siä. Niiden yrittäjien ja työntekijöiden veroilla voidaan tuottaa tarvittavat palvelut.

Mielestäni valtakunnallisia yhteishankintoja voidaan toteuttaa ainoastaan sil-loin, kun alueellisia toimittajia ei ole. Muuten maakuntien itsehallintokin on entis-tä ohuempaa.

Anssi Kujala Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja

K o L u m n i

Valtakunnallisen yhteishankintayksikön perustaminen tarkoittaisi hankintojen kasvua.

maakuntalain mukaan on tarkoitus perustaa neljä valtakunnallista palvelukeskusta:

• yhteishankintojen palvelukeskus

• toimitila- ja kiinteistö- hallinnon palvelukeskus

• talous- ja henkilöstö- hallinnon palvelukeskus

• tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus.

ABC!

6 Yrittäjäinfo 5/2016

Market opportunities kokoaa markkina-mahdollisuuksia maailmaltaTeam Finland on koonnut Market opportunities -palveluun markkinaoivalluksia kansainvälistä kasvua hakeville pk-yrityksille. Palvelussa on tarjolla suomalaisen pk-yrityksen liiketoiminnalle olennaista, markkinakohtaista tietoa niin konkreet- tisista kysyntätarpeista kuin pidemmän aikavälin markkinoiden muutosilmiöistä.

Pääasiassa palvelun sisältö tuotetaan ja jalostetaan Finpron, Tekesin ja ulko-asiainministeriön yhteistyönä. Aiem-min hajallaan ollut tieto on nyt esitelty yhdessä osoitteessa. Palvelun käyttä-minen on maksutonta.

Verkkopalveluun kootun sisällön mer-kitys ja relevanssi perustuvat Team Fin-land -organisaatioiden kansainvälisiin verkostoihin ja niiden markkinatunte-mukseen, asiantuntija- ja asiakashaas-tatteluihin sekä asiantuntijaselvityksiin.

Yli tuhat yritystä on hyödyntänyt markkinaoivalluksiaMyyntiliidejä ja liiketoimintamahdolli-

suuksia on tuotettu Market opportuni-ties -palveluun vuoden 2016 alkupuolis-kolla lähes 200. Yli 800 yritystä on hyö-tynyt niistä ja esimerkiksi tehnyt myyn-titarjouksen asiakkaalle kohdemarkki-noilla tai tavannut kansainvälisiä asi-akkaita matchmaking-tapahtumassa.

Tulevia kasvumarkkinoita tunnuste-levilla Future Watch -selvityksillä on ollut tuhansia lukukertoja, ja tapahtumiin on osallistunut vuosittain satoja yrityksiä. Lisäksi palvelussa on julkaistu kuluvan vuoden aikana noin sata edustustora-porttia sekä 36 maakohtaista artikkelia.

Market opportunities -palvelun ke-hittämisessä on ollut Team Finland -or-ganisaatioiden lisäksi mukana suoma-laisia yrityksiä.

Lisätietoja:

www.marketopportunities.fi

team.finland.fi.

PIXHILL

Yrittäjäinfo 5/2016 7

KYsYmYs

Meillä on työntekijä, joka on ollut äitiys-, vanhempain- ja hoitovapaalla nyt neljä vuotta. Hän on ilmoittanut halustaan palata töihin. Työntekijän poissaolon aikana olemme laajentaneet toimintaamme ja muuttaneet myös toimintakonseptia. Millainen on velvollisuutemme tarjota hänelle töitä, jos meillä periaatteessa ei ole tarjota sitä työtä, jota hän on aikanaan tehnyt?

Lakineuvoja vastaa

Työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan työhönsä perhe- vapaan jälkeen.

Vastaus

Työntekijällä on lähtökohtaisesti oikeus palata aikaisempaan työhönsä perhe-vapaan jälkeen. Työsuhteen ehtojen on säilyttävä samanlaisina, lukuun ot-tamatta työsuhteisiin yleisesti tulleita muutoksia, kuten työehtosopimusten mukaisia palkankorotuksia.

työtehtävien järjestely mahdollistaTyönantajalla on kuitenkin oikeus jär-jestellä tehtäviä uudelleen myös per-hevapaan aikana, jos uudelleenjär-jestelyt ovat todellisia eikä niiden tar-koituksena ole kiertää työntekijän työhönpaluuoikeutta.

Jos aikaisempaan työhön palaami-nen ei ole mahdollista, tulee työnteki-jälle tarjota aikaisempaa työtä vastaa-vaa työsopimuksen mukaista työtä. Jos tällaista työtä ei ole, on työntekijälle tar-jottava muuta työsopimuksen mukais-ta työtä.

työntekijän irtisanominen Työntekijä voidaan irtisanoa, jos työnan-tajalla ei ole tarjota sellaista muuta työ-tä, jota työntekijä voisi työkokemuksen-sa ja koulutuksensa perusteella tehdä. Tällaisessa tilanteessa työnantaja voi ir-tisanoa työsopimuksen siten, että irtisa-nomisaika alkaa kulua työntekijän per-hevapaan päättymisestä lukien.

Työnantaja saa irtisanoa äitiys-, eri-tyisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoi-tovapaalla olevan työntekijän työsuh-teen päättymään perhevapaan aikana taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisano-

misperusteilla vain, jos työnantajan toi-minta päättyy kokonaan.

Irtisanominen henkilöstä johtuvien syiden vuoksi on normaalisti mahdol-lista myös perhevapaan aikana.

Oikeus perhevapaaseen

Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi se aika työstä, jolta tämä saa äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Äitiys-, isyys- ja van-hempainvapaasta sekä hoitovapaasta on ilmoitettava viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Jos vapaan kesto on enin-tään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on yksi kuukausi.

Ilmoitetun perhevapaan voi keskeyttää tai sen ajankohtaa muuttaa ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muu-tosta, jos muutokselle on perusteltu syy, kuten lapsen hoitojärjeste-lyjen muuttuminen merkittävästi. Työntekijä saa aikaistaa äitiys- ja isyysvapaan ajankohtaa, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lap-sen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi.

Vaikka perhevapaalla olevalla on oikeus erilaisiin Kelan korvauk-siin, ei työnantajalla työsopimuslain perusteella ole palkanmaksu-velvollisuutta perhevapaiden ajalta. Työehtosopimuksissa on kuiten-kin saatettu sopia palkanmaksusta esimerkiksi äitiysvapaan aikana.

Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan aikana vuosilo-maa kertyy enintään 156 arkipäivän eli noin kuuden kuukauden ajal-ta. Hoitovapaa ei kerrytä vuosilomaa.

Jos työnantaja maksaa perhevapaan ajalta palkkaa, lomapalkkaa tai lomakorvausta, voi työnantaja hakea näistä korvausta Kelasta.

Suomen Yrittäjät, Julia Ahlfors, lakineuvoja, p. 09 229 221, julia.ahlfors@yrittajat.fiSuomen Yrittäjät, Julia Ahlfors, lakineuvoja, p. 09 229 221, julia.ahlfors@yrittajat.fi

8 Yrittäjäinfo 5/2016

KYsYmYs

Noudatamme yleissitovaa työehtosopimusta. Tuleeko meidän periä työntekijöiltä ammattiliittojen jäsenmaksut ja tilittää ne ammattiliitolle?

Lakineuvoja vastaa

Työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella

noudattavan työnantajan ei tarvitse tilittää ammatti- yhdistyksen jäsenmaksuja.

Vastaus

Työehtosopimuksen yleissitovuus tar-koittaa sitä, että työnantajan on nouda-tettava vähintään valtakunnallisen, asi-anomaisella alalla edustavana pidettä-vän työehtosopimuksen määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työolois-ta, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä.

Työnantajan on noudatettava yleis-sitovan työehtosopimuksen määräyk-siä riippumatta siitä, kuuluuko työnan-taja työehtosopimuksen tehneeseen työnantajaliittoon. Siten myös järjes-täytymättömien työnantajien on nou-datettava niitä määräyksiä, joista asian-omaisella alalla edustavassa yleissito-vassa työehtosopimuksessa on sovittu.

Velvollisuudet yleissitovuuden perusteellaYleissitovuuden perusteella työnanta-ja on velvollinen noudattamaan työeh-tosopimuksen määräyksiä niistä työ-suhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai sii-hen rinnastettavaa työtä. Näillä mää-räyksillä tarkoitetaan ehtoja työsopi-muksissa (palkkaus, työaika, vuosilo-ma jne.) sekä työpaikan työoloja kos-kevia määräyksiä esimerkiksi peseyty-mis- ja pukeutumistiloista.

Sen sijaan yleissitovuuden perusteel-la työehtosopimusta noudattava työn-antaja ei ole velvollinen noudattamaan työehtosopimuksen toteuttamista kos-kevia määräyksiä. Tällaisten määräys-ten katsotaan palvelevan työehtosopi-muksen solmineiden liittojen intressejä.

maksujen tilittäminenTyöehtosopimuksissa on saatettu so-pia siitä, että työnantaja pidättää työn-

tekijän palkasta ammattiliiton jäsen-maksut ja tilittää ne tämän jälkeen ammattiliitolle.

Esimerkiksi Kaupan alan työehto-sopimuksessa määrätään, että ”Työn-tekijän pyynnöstä työnantaja pidättää Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jä-senmaksut ja tilittää ne liiton pankkiti-lille. Perinnässä noudatetaan voimassa olevaa keskusjärjestösopimusta.”

Ammattiyhdistysten jäsenmaksujen perintäjärjestelmä perustuu alun perin keskusjärjestöjen 13.1.1969 allekirjoitta-maan sopimukseen.

Ammattiyhdistyksen jäsenmak-sun tilitystä ei voida pitää työehtoso-pimuksen määräyksenä niistä työsuh-teen ehdoista ja työoloista, jotka kos-kevat työntekijän tekemää työtä. Tili-tysvelvollisuus voidaan ennemminkin rinnastaa työehtosopimusta toteutta-

vaan määräykseen. Intressi kyseisen määräyksen antamiselle on nimittäin ammattiyhdistyksellä.

Työehtosopimusta yleissitovuu-den perusteella noudattavan työnan-tajan ei tarvitse tilittää ammattiyhdis-tyksen jäsenmaksuja. Sen sijaan työn-antajaliittoon kuuluvaa järjestäytynyt-tä työnantajaa määräys velvoittaa työ-ehtosopimuksen normaalisitovuuden perusteella.

Jos työnantaja ja työntekijä ovat kes-kinäisesti esimerkiksi työsopimukses-sa sopineet jäsenmaksujen tilittämi-sestä, tulee työnantajan tilittää mak-sut sopimuksenmukaisesti.

Lisätietoja:

Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu, p. 09 229 221, arkisin klo 9–16

Suomen Yrittäjät, Arttu Joensuu, lakineuvoja, p. 09 229 221,arttu.joensuu@yrittajat.fi

Seminaarin toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint OySuomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki | p. 09 229 221 | koulutus@yrittajat.fi | yrittajat.fi/koulutus

Raimo Sailas

Viking Linen m/s Mariella, Helsinki–Tukholma – Helsinki

Yrittäjän veroseminaari 16.–18.11.

Keskiviikko 16.11.

11.15 Ilmoittautuminen, Viking Linen terminaali, Katajanokka

11.40 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

12.00 Seminaarin avausToimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät

12.30 Verotus ja sen vaikutus talouteenMinisteri Raimo Sailas

13.00 Veromenettelyn ja muutoksenhaun uudistukset 2017 alustaVeroyliasiamies Timo Räbinä, Verohallinto

14.15 Buffetlounas ja hytteihin majoittuminen

15.15 Verolainsäädännön muutokset 2017 Ennakkoperintä 2017 Vuosi- ja kausiveroilmoitukset

Ylitarkastaja Sari Wulff, Verohallinto

16.30 Tauko, kahvia tarjolla

16.45 Ajankohtaista arvonlisäverotuksestaVaratuomari, partner Kirsti Auranen, EY Oy

17.45 Kysymysklinikka

19.15 Tauko

21.00 À la carte -illallinen

Torstai 17.11.

7.00 Meriaamiainen

10.00 Saapuminen Tukholmaan

10.30 Tutustuminen Kuninkaanlinnan huoneisiin

12.45 Kahvi ja välipala

13.15 Yritysverotuksen muutokset 2016 ja näkymät vuodelle 2017Vero-oikeuden apulaisprof., kauppatiet. tri Tomi Viitala, Aalto-yliopisto

14.25 Yrittäjän vastuu veroveloista, korkeimman oikeuden ja hovioikeuksien oikeus- käytäntöä verorikkomus- ja veropetosjutuissaOikeustiet. tri Harri Vento, Asianajotoimisto Harri Vento Oy

15.20 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

15.45 Kirjanpitolain soveltaminen käytäntöönVeroasiantuntija, KTL, KLT Risto Walden, Bilanssi Oy

17.00 Kysymysklinikka

18.15 Tauko

19.30 Buffetillallinen

Perjantai 18.11.

7.00 Erikoisaamiainen

10.10 Saapuminen Helsinkiin

Huom. kaikki ajat ovat paikallisia

Jäsenhinta € (normaalihinta €/hlö), alv 0 %

532 (692) 2 hengen A-luokan ikkunallisessa hytissä572 (732) 1 hengen B-luokan sisähytissä594 (754) 1 hengen A-luokan ikkunallisessa hytissä554 (714) 2 hengen A-luokan ikkunallisessa hytissä parivuode614 (774) 1 hengen A-luokan ikkunallisessa hytissä parivuode 598 (758) 2 hengen luksushytissä678 (838) 1 hengen luksushytissäKysy avec-hintaa!

www.yrittajat.fi/yvs tai kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai p. 09 2292 2923/Härkönen

• Muista mainita: syntymävuosi, hyttivalinta, ruokarajoitteet ja osallistutko tutustumiskäynnille.

Peruutukset: Myöhemmin kuin 10 vrk mutta viimeistään 7 vrk ennen lähtöä tehty peruutus: 50 % veloitetaan. Peruuttamaton tai myöhemmin kuin 7 vrk ennen lähtöä peruutettu matka veloitetaan kokonaan. Hintaan sisältyy: seminaari luentoaineistoineen,

majoitus valitussa hyttiluokassa ja ohjelman ruokailut ruokajuomineen. Tutustuminen Kuninkaanlinnan huoneisiin 22 €/hlö (ilmoittautuminen etukäteen).

Inspiroivaa asiantuntemusta — täsmätietoa — rentoa meininkiä — tuulahdus Tukholmaa!

Ilmoittaudu viimeistään 1.11.Seminaarin hinnat

Soveltuu KLT-ylläpitokoulutukseksi.

Seminaarin puheenjohtajana toimii veroasiantuntija, KTL, KLT Risto Walden, Bilanssi Oy.

Kirsti Auranen

Tomi Viitala

Risto Walden

Sari Wulff

Timo Räbinä

Harri Vento

Mikael Pentikäinen

10 Yrittäjäinfo 5/2016

Veroilmoitukset ja muutoksenhaku uudistuvat vuoden alussaVerotusmenettelyn uudistukset koskevat erityisesti oma-aloitteisia veroja eli arvon-lisäveroa ja työnantajasuorituksia. Muutokset koskevat kaikkia, jotka ilmoittavat oma-aloitteisia veroja sekä antavat työnantajan vuosi-ilmoituksia.

Uudistuksella sääntelyä on yksinker-taistettu ja joustavoitettu, mikä paran-taa verotuksen ennakoitavuutta ja vä-hentää yrityksille aiheutuvia hallinnol-lista taakkaa. Yrityksiä helpottaa esi-merkiksi mahdollisuus korjata vähäi-nen virhe ilman seuraamuksia sekä pi-dennettyjen verokausien soveltamis-alan laajentaminen.

Uudistuksen myötä myös käsite kau-siveroilmoitus jää pois käytöstä, sillä jat-kossa kausiveroilmoituksen sijaan ve-rokaudelta annetaan veroilmoitus, esi-merkiksi veroilmoitus arvonlisäverosta.

sähköinen ilmoittamisvelvollisuus laajeneePaperilomakkeilla annetut ilmoitukset hyväksytään jatkossa vain erityisistä syistä, joiden vuoksi ei kohtuudella voi-da edellyttää sähköisen veroilmoituk-sen antamista. Näin on esimerkiksi sil-loin, kun luonnollisella henkilöllä tai sa-tunnaisella työnantajalla ei ole tosiasi-allista mahdollisuutta antaa veroilmoi-tusta sähköisesti.

Jos yrityksellä ei vielä ole Katso-tun-nistetta, sellainen kannattaa nyt hankkia tai valtuuttaa kirjanpitäjä antamaan yri-

tyksen ilmoitukset sähköisesti. Henkilö-asiakkaat voivat käyttää tunnistautumi-sessa verkkopankkitunnuksia. Paperi-il-moitusten määräpäivä on jatkossa sa-ma kuin sähköisesti annettavien ilmoi-tusten määräpäivä (12. päivä).

ilmoitusten korjaaminen muuttuuKorjaukset oma-aloitteisten verojen ve-roilmoituksiin ja vuosi-ilmoituksiin tulee tehdä 1.1.2017 alkaen uudella, aiemmat tiedot korvaavalla ilmoituksella nykyi-sen lisäilmoituksen antamisen sijaan. Korvaavalla ilmoituksella tulee myös ilmoittaa myös virheen syy.

Uudessa laissa on uusi taloudelliselta merkitykseltään vähäisen virheen kor-jausmenettely. Tällaisen virheen korja-usta ei tarvitse kohdistaa sille verokau-delle, jota virhe koskee, vaan virheen voi joustavasti korjata muuttamalla seu-raavilta verokausilta ilmoitettavan ve-ron määrää tai muuta tietoa vastaa-vasti. Virhe tulee kuitenkin korjata il-man aiheetonta viivytystä. Verohallin-to täsmentää vielä ennen uudistuksen voimaantuloa taloudellisesti vähäisen virheen rajat.

myöhästymismaksu lasketaan uudella tavalla

Verokauden tietoja voi oikaista 45 päi-vän ajan ilman myöhästymisseuraa-musta. Nykyisin myöhästymismaksu lasketaan 15 prosentin vuotuisen kor-kokannan mukaan myöhässä ilmoite-tulle maksettavan veron määrälle. Seu-raamusjärjestelmän uudistuksessa ve-rokaudelle annettavan ensimmäisen veroilmoituksen ja oikaisuilmoituksen myöhästymismaksut eriytetään.

Verokauden ensimmäiselle veroil-moitukselle lasketaan ensimmäisen 45 päivän osalta myöhästymismaksua 3 euroa/päivä, enintään 135 euroa. Jos il-moitus on yli 45 päivää myöhässä, myö-hästymismaksua määrätään lisäksi 2 prosenttia myöhässä ilmoitetun mak-settavan veron määrästä.

Verokauden veron määrää voi oi-kaista 45 päivän ajan ilman myöhäs-tymisseuraamusta. 45 päivän jälkeen annetusta oikaisuilmoituksesta peri-tään myöhästymismaksuna 2 prosent-tia myöhässä ilmoitetun maksettavan veron määrästä. Myöhästymismaksu on enintään 15 000 euroa verokaudel-ta verolajia kohden.

Uusi korjausmenettely mahdollistaa vähäisten virheiden korjaamisen koko oikaisuajan ilman myöhästymismaksua.

Veronkorotuksia yhtenäistetään Oma-aloitteisten verojen veronkorotuk-set yhtenäistetään ja veronkorotusta

Jos yrityksellä ei vielä ole Katso-tunnistetta, sellainen kannattaa nyt hankkia.

Yrittäjäinfo 5/2016

alennetaan huomattavasti nykyisestä. Veronkorotus määrätään nykyiseen ta-paan, kun verovelvollinen ei ole antanut veroilmoitusta tai on antanut veroilmoi-tuksen tai muun tiedon vaillinaisena tai virheellisenä.

Veronkorotuksen määrä määräytyy kaavamaisesti. Sen perustaso on 10 prosenttia verovelvollisen vahingoksi määrätystä verosta. Veronkorotus voi-daan jättää määräämättä, jos laimin-lyönti on vähäinen tai laiminlyönnille on pätevä syy.

Pidennettyjen verokausien soveltamisala laajeneeValinnaisten verokausien rajat nousevat, ja verokauden muuttaminen tulee jous-tavammaksi. Verokausi on jatkossakin lähtökohtaisesti kalenterikuukausi. Va-linnaiseen, pidennettyyn verokauteen on mahdollista siirtyä erillisestä hake-muksesta. Uuden lain myötä käsitteet ilmoitusjakso ja kohdekausi korvataan

termillä verokausi. Neljänneskalenterivuosimenettelyn

soveltamisalaa laajennetaan nostamal-la ylärajaa nykyisestä 50 000 eurosta 100 000 euroon.

Arvonlisäverotuksessa sovelletta-vaan kalenterivuosimenettelyyn oikeut-tavaa ylärajaa korotetaan nykyisestä 25 000 eurosta 30 000 euroon.

Verokauden muuttamista joustavoi-tetaan niin, että lyhyempään verokau-teen voi siirtyä nykyistä nopeammin ja valittu verokausi sitoo nykyisen kolmen vuoden sijaan vain yhden vuoden ajan. Jatkossa arvonlisäveron ja työnantaja-suoritusten verokaudet eivät myöskään enää ole sidoksissa toisiinsa, vaan ne voivat olla eripituiset.

muutoksenhaku yhtenäistyyEri verolajien muutoksenhaku- ja oi-kaisumenettelyt eroavat nykyisin toi-sistaan. Jatkossa kaikkiin verolajeihin

haetaan ensin muutosta verotuksen oikaisulautakunnalta.

Määräaika oikaisuvaatimuksen te-kemiseen kolme vuotta, mikä merkit-see muutoksenhakuajan lyhenemistä nykyisestä viidestä vuodesta esimer-kiksi tuloverotuksessa, perintö- ja lah-javerotuksessa sekä kiinteistöverotuk-sessa. Arvonlisäverotuksen muutoksen-hakuaika säilyy ennallaan.

Oikaisuvaatimukseen annetuista päätöksistä voi valittaa hallinto-oikeu-teen. Valitus tulee tehdä 60 päivän ku-luessa siitä, kun verovelvollinen on saa-nut tiedon päätöksestä.

Uuden lain mukaan Verohallinto voi oikaista havaitsemansa virheen vero-velvollisen hyväksi tai vahingoksi riippu-matta siitä, millaisesta virheestä on kyse ja mistä virhe on aiheutunut. Joissakin tilanteissa oikaisun tekemistä kuitenkin rajoitetaan. Viranomaisen aloitteesta ta-pahtuvan verotuksen oikaisun määrä-aika on pääsääntöisesti kolme vuotta.

Verovuoden 2016 säännönmukais-ta verotusta koskevaan verotuspäätök-seen haetaan muutosta lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

Lisätietoja:

www.vero.fi > Tietoa Verohallinnosta > Muutoksia2017 > Verotuksen muutok-sia 2017

Vähäisiä virheitä voi korjata 45

päivän ajan ilman myöhästymismaksua.

Verohallinto järjestää infotilaisuuksia

Verohallinto järjestää marraskuusta alkaen maksuttomia verkkoseminaareja ja asiakastilaisuuksia, joissa käsitellään vuodenvaihteessa voimaan tulevaa uudistusta. Verohal-linto on myös avannut oman sivustonsa uudistuksesta.

Verohallinnon Verotuksen muutoksia 2017 -internetsi-vuilta löytyy uudistuksesta kattava tietopaketti. Sivuille tu-lee syyskuun aikana myös tarkempaa tietoa loppuvuon-na järjestettävistä maksuttomista asiakastilaisuuksista.

12 Yrittäjäinfo 5/2016

Sähköiset vuosi-ilmoitukset jo viiden työntekijän yrityksille

Maksuvuodesta 2016 alkaen työnantajan vuosi-ilmoitustiedot tulee antaa sähköisesti, jos tulonsaajia on viisi tai enemmän.

Vuosi-ilmoitustietojen antamista pape-rilomakkeella rajoitetaan. Maksuvuo-desta 2016 alkaen työnantajan tai muun suorituksen maksajan tulee antaa vuo-si-ilmoitustiedot sähköisesti, jos tulon-saajia on viisi tai enemmän. Pakollisen sähköisen ilmoittamisen raja siis laskee 15 työntekijästä viiteen.

Tulonsaajan koko kalenterivuoden tiedot on myös annettava yhdellä vuo-

si-ilmoituksella maksuvuodesta 2016 alkaen. Uudessa ilmoittamismenette-lyssä uusi erittely korvaa aina aikaisem-min annetun erittelyn. Erittelyssä siis il-moitetaan tulonsaajan kaikki tiedot eli myös ne, jotka alkuperäisessä ilmoituk-sessa olivat oikein.

Korvaava ilmoitus annetaan vain niis-tä tulonsaajista, joiden alkuperäiset tie-dot ovat olleet puutteellisia tai virheelli-

siä. Erillistä poistolomaketta ei enää tar-vitse käyttää.

Uusi korjaamistapa koskee vain osaa maksuvuoden 2016 vuosi-ilmoituksis-ta. Muiden vuosi-ilmoitusten korjaami-nen säilyy ennallaan.

Lisätietoja:

www.vero.fi

Vuosi-ilmoitukset, joiden korjaaminen muuttuu:• Työnantajan tai suorituksen maksajan vuosi-ilmoitus• Vuosi-ilmoitus rajoitetusti verovelvollisille

maksetuista suorituksista• Vuosi-ilmoitus eläkkeistä ja etuuksista• Vuosi-ilmoitus osingoista• Vuosi-ilmoitus osuuskunnan ylijäämistä• Vuosi-ilmoitus TVL:n mukaisista koroista

ja jälkimarkkinahyvityksistä• Vuosi-ilmoitus korkotulon lähdeveron alaisista koroista• Puun ostajan vuosi-ilmoitus

Sähköistä ilmoittamista koskeva muutos koskee seuraavia vuosi-ilmoituksia:

• Työnantajan tai suorituksen maksajan vuosi-ilmoitus

• Vuosi-ilmoitus rajoitetusti verovelvollisillemaksetuista suorituksista

• Vuosi-ilmoitus eläkkeistä ja etuuksista• Vuosi-ilmoitus osingoista• Vuosi-ilmoitus osuuskunnan ylijäämistä• Vuosi-ilmoitus TVL:n mukaisista

koroista ja jälkimarkkinahyvityksistä• Puun ostajan vuosi-ilmoitus

WWW

Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä

ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja

yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä.

Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Suomen Yrittäjien ansioristeillä. Ne sopivat jaetta-

viksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä.

Hakemuslomakkeet ja lisätietoja: www.yrittajat.fi/huomionosoitukset tai puhelin 09 229 221.

KIITÄ JA MUISTA

WWW

Hallitus sopi vuoden 2017 talousarviosta

Hallitus on sopinut vuoden 2017 budjettiesityksestä. Työn verotus-ta kevennetään hallituksen lupauksen mukaisesti kilpailukyky-

sopimuksen tukemiseksi. Hallitus päätti myös kasvua ja yrittäjyyttä edistävästä veropaketista.

Valtiovarainministeriö on asettanut yritysverotuksen asiantuntija-työryhmän tarkastelemaan yritysverotuksen tasoa ja mallia

kilpailukyvyn, talouskasvun ja tuottavuuden kannalta.

15

Ansiotuloverotus

Ansiotuloverotus kevenee 515 miljoo-naa euroa. Veroperusteisiin tehdään myös kuluttajahintaindeksin nousua vastaava tarkistus, yhteensä 178 mil-joonaa euroa.

Kevennys kohdistuu tasaisesti kaikil-le tulotasoille siten, että palkkatulon ve-rotus kevenee keskimäärin noin 0,6 pro-senttiyksiköllä. Verokevennykset perus-tuvat kilpailukykysopimuksen 90 pro-sentin kattavuuteen.

Asuntolainakorkojen vähennyskel-poisuutta rajataan edelleen jo aiem-min sovitun mukaisesti. Ensi vuonna vä-hennyskelpoinen osuus korkomenois-ta on 45 prosenttia, vuonna 2018 se on 35 prosenttia, ja vuonna 2019 osuus on 25 prosenttia.

Yrittäjävähennys

Uudella yrittäjävähennyksellä vahviste-taan kannusteita yritystoiminnan har-joittamiseen. Vähennyksen suuruus on viisi prosenttia elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden tulokses-ta. Metsätalouden verotuksessa ote-taan huomioon vastaavan suuruinen vähennys.

PIXHILL

16 16 Yrittäjäinfo 5/2016

Maksuperusteinen arvonlisäverotus

Pienyritysten maksuvalmiutta lisätään mahdollistamalla arvonlisäveron mak-superusteinen tilitys. Lisäksi korotetaan arvonlisäveron harvennettuihin tilitys-jaksoihin oikeuttavia liikevaihtorajoja.

KotitalousvähennysKotitalousvähennystä korotetaan 45 prosentista 50 prosenttiin työkorvauk-sen osuudesta. Vähennyksen kasvatta-misella edistetään kotitalouspalvelujen kysyntää ja tarjontaa.

Sukupolvenvaihdosten edistäminen

Yritysten ja maatilojen sukupolvenvaih-doksia edistetään perintö- ja lahjave-rotusta keventämällä. Veroprosentte-ja alennetaan lahja- ja perintöveroas-teikkojen veroluokissa lukuun ottamat-ta lahjaveron I veroluokan ensimmäis-tä porrasta.

Veropohjaa laajennetaan poistamalla kuoleman perusteella maksettavan va-kuutuskorvauksen osittainen perintöve-rovapaus. Puolisovähennys korotetaan samalla 60 000 eurosta 90 000 euroon ja alaikäisyysvähennys 40 000 eurosta 60 000 euroon.

Metsälahjavähennys Uudella metsälahjavähennyksellä pyri-tään lisäämään puun käyttöä ja kasvat-tamaan tilakokoja. Vähennyksen enim-mäismäärä olisi 195 000 euroa. Metsä-talouden pääomatulosta voisi vähentää enintään 50 prosenttia. Vähentämättä jäänyt määrä voitaisiin vähentää myö-hemmin. Vähennys olisi käytettävä vii-meistään viidentenätoista verovuotena lahjoitusvuoden jälkeen.

Yrittäjäinfo 5/2016

Tulolähdejaosta luopuminen valmisteluun

Budjettiriihessä päätettiin käynnistää syksyllä lainvalmisteluhanke tulolähde-jaon poistamiseksi osakeyhtiöiltä siten, että säännökset olisivat voimassa vuon-na 2018. Valmistelun tueksi asetetaan erillinen asiantuntijaryhmä.

Hallitusohjelman mukaan tappioiden vähentämisoikeutta oli aiemmin tarkoi-tus muuttaa siten, että osakeyhtiöissä tulolähteen tappiot vähennettäisiin mui-den tulolähteiden tuloksista. Hallitusoh-jelman tavoite siis muuttui.

KiinteistöverotusKiinteistöveroa korotetaan hallitus-ohjelmassa jo olleen linjauksen lisäksi 50 miljoonalla eurolla.

Noin 9 miljoonaa euroa kohdistuu rakentamattoman, asuinkäyttöön kaa-voitetun rakennusmaan kiinteistöve-roon. Loppuosa toteutetaan korot-tamalla yleistä ja asuinrakennusten kiinteistöveroa.

SähköverotusKaivostoiminta siirretään alemman sähköveron piiriin.

Makeis- ja tupakkavero Tupakkaveroa korotetaan asteittain vuosina 2016–2019. Vuonna 2017 tu-pakkaveroa korotetaan kaksivaiheises-ti, vuoden alusta sekä heinäkuun alus-ta. Lisäksi uuden tupakkalain myötä sähkösavukkeet tulevat markkinoille ja myös verotuksen piiriin.

Makeisten ja jäätelön vero poiste-taan, koska Euroopan komissio on epäil-lyt veroon liittyvän kiellettyä valtiontu-kea veron ulkopuolelle jääville tuotteille. Samassa yhteydessä virvoitusjuomave-ron veropohjaan tehdään muutoksia.

Uusi venevero ja liikenteen verotus

Rekisteröityjen veneiden ja kevyiden moottoriajoneuvojen vuotuinen vero otetaan käyttöön 1.5.2017 lähtien. Ve-ro lisää valtion verotuloja noin 50 mil-joonalla eurolla.

Autoverotuksen asteittaista keventä-mistä jatketaan. Autoveroa alennetaan vuosittain yhteensä 182 miljoonalla eu-rolla hallituskauden aikana. Kevennyk-sessä painotetaan vähäpäästöisyyttä.

Ajoneuvoveroa korotetaan. Veronko-rotus lisää ajoneuvoveroa henkilöautoil-la noin 36,5 eurolla vuodessa.

Liikenteen polttoaineiden veronko-rotus kasvattaa verokertymää noin 100 miljoonalla eurolla. Korotus tehdään makeisveron poistamisen kattamiseksi.

Lämmitys-, voimalaitos- ja työkone-polttoaineiden veroa korotetaan, mi-kä kasvattaa verokertymää 52 miljoo-naa euroa.

17

18

Keskuskauppakamari, Raisa Harju, lakimies p. 09 4242 6214, raisa.harju@chamber.fi

Yrittäjäinfo 5/2016

AKA – puolueetonta ja asiantuntevaa apua kiinteistöjen arvonmääritykseenYrityksen varallisuuteen sisältyy usein sisältyy kiinteistöomaisuutta – tuotan-tohalleja, toimistorakennuksia, vuok-ramaata tai jopa metsä- ja peltomaa-ta. Toisinaan tarvitaan puolueetonta ja asiantuntevaa näkemystä kiinteistön arvosta.

Tarve kiinteistöjen arvon määrityk-selle voi tulla eteen esimerkiksi, kun hankitaan uutta toimitilaa, tehdään yri-tysjärjestelyjä tai kun tietoja tarvitaan kirjanpitoon.

Kun arvio kiinteistöjen arvosta me-nee ulkopuoliselle, arvonmäärityksen perusteluilla on olennainen merkitys. Silloin on hyvä pitää mielessä Keskus-kauppakamarin auktorisoimat kiinteis-töarvioijat (AKA).

Vaativa auktorisointikoe osaamisen mittarina Auktorisoitu kiinteistöarvioija (AKA) on arviointialan ammattilainen, usein itse-näinen yrittäjä. Hänen tehtävänsä on antaa puolueeton ja perusteltu näke-mys asunnon tai kiinteistön arvosta.

AKA-arvioijien ammattitaito on mi-tattu auktorisointikokeella, johon pää-sy edellyttää sekä kokemusta käytän-nön arviointityöstä että arviointialaan jollain tavoin liittyvää tutkintoa. Koe mittaa arviointiosaamista sekä arvi-ointialan lainsäädännön, kansainväli-sen arviointistandardin ja arviointijär-jestelmän tuntemusta monipuolisesti ja yksityiskohtaisesti.

AKA-arvioijien on noudatettava Kes-

kuskauppakamarin kiinteistönarvioin-tilautakunnan sääntöjä ja lautakunnan antamia määräyksiä, hyvää kiinteistö-arviointitapaa sekä kansainvälistä arvi-ointistandardia (IVS).

milloin käyttää auktorisoitua arvioijaa?Tyypillisesti AKA-arvioijaa käytetään silloin, kun kiinteistön arviointi vaatii erityistä asiantuntemusta esimerkik-si markkinatilanteen haastavuuden tai kiinteistön erityispiirteiden vuoksi. Sa-moin AKA-arvioijan käyttö on yleistä sil-loin, kun arvioijan puolueettomuus ja riittävät perustelut arviolle ovat tilaajan näkökulmasta tärkeitä asioita.

Yritysomaisuuden riittävän läpinäky-vä ja huolellisesti tehty arviointi puolus-taa hyvin paikkaansa. Esimerkiksi uusia tuotantotiloja hankittaessa on erityisen tärkeää se, että hankittavan kiinteistö-omaisuuden arvo on määritetty kestä-vin perustein ja senhetkiseen markkina-tilanteeseen nähden järkevällä tavalla.

Asiansa osaava arvioija toimii tosi-asioiden pohjalta eikä perusta arvioi-taan spekulaatioon. Asianmukaisen ar-violausunnon antamiseksi työssä tarvi-taan paljon tausta-aineistoa ja asiantun-temusta. Arvion lopputulos ilmaistaan arviokirjassa, josta ilmenevät myös ar-vioinnin perusteet.

AKAt perivät toiminnastaan palkki-on, joka määräytyy työn määrän, vaati-vuuden ja tehtävän suorittajan osaami-sen perusteella. Kohteen arvo ei vaikuta

palkkion suuruuteen. Kirjallinen arvio-kirja maksaa suullista arviointia enem-män, mutta todennäköisesti arviokir-ja kertoo kohteestakin enemmän kuin suullinen arvio.

Valvottu järjestelmäAKA-kiinteistöarvioijien auktorisointi perustuu alan itsesääntelyyn. Järjes-telmä takaa arvion tilaajan näkökulmas-ta sen, että auktorisoitu kiinteistöarvi-oija on suorittanut ammattitaidon mit-taavan pätevyyskokeen ja sitoutunut noudattamaan hyvää kiinteistöarvioin-titapaa ja kiinteistöarviointilautakun-nan sääntöjä sekä kansainvälistä arvi-ointistandardia. Näiden noudattamis-ta valvotaan.

Kiinteistönarviointilautakunta valvoo auktorisoituja kiinteistöarvioijia kolmel-la tavalla. Vuosivalvonnan kautta py-ritään pitämään huolta siitä, että am-mattitaito arvioitsijana säilyy. Arviokir-jojen laatuvalvonta puolestaan toteute-taan omavalvonnan kautta. Lisäksi auk-torisoidun kiinteistöarvioijan tässä omi-naisuudessa tekemästä työstä voi teh-dä määräajassa valituksen kiinteistö-arviointilautakunnan valvontajaostolle.

Valitusoikeus on niillä, joiden oikeut-ta kiinteistöarviointi välittömästi kos-kee. Valituksen seurauksena valvonta-jaosto voi määrätä arvioijalle muistutuk-sen, varoituksen tai peruuttaa arvioijan auktorisoinnin määräajaksi tai lopulli-sesti. Valvontajaoston päätöksestä voi valittaa kiinteistöarviointilautakunnalle.

Lisätietoja:

Tietoa kiinteistöarvioinnista sekä AKA-arvioijien yhteystiedot löytyvät Kes-kuskauppakamarin nettisivuilta, www.kauppakamari.fi/kiinteistoarviointi

Asiansa osaava arvioija toimii tosiasioiden pohjalta

eikä perusta arvioitaan spekulaatioon.

Ainutlaatuinen ja alansa merkittävin seminaari on kuntavaikuttajien, yrittäjien ja elinkeinopolitiikan toimijoiden kohtaamispaikka.

Merkitse päivä kalenteriin ja ilmoittaudu mukaanwww.kunnallisjohto.fi

Suomen Yrittäjien

KUNNALLISJOHDON SEMINAARIOulu 7.–8.6.2017

Suomen Yrittäjät on maan kattavin elinkeinoelämän järjestö. Suomen Yrittäjät toimii 400 paikallisyhdistyksen ja 4 500 luottamushenkilön voimin jokaisessa Suomen kunnassa. Suomen kuntien ja kaupunkien valtuustoissa vaikuttaa 2 020 yrittäjävaltuutettua. Suomen Yrittäjiin kuuluu 115 000 yritystä.

Suomen Yrittäjät | Mannerheimintie 76 A, 00250 HELSINKI | PL 999, 00101 HELSINKI puhelin 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi | yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät | Mannerheimintie 76 A, 00250 HELSINKI | PL 999, 00101 HELSINKI puhelin 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi | yrittajat.fi