jranua

Rectangle

Selostus Rautuvaaran kaivosalueen kivilajien petrografisesta

luokituksesta.

Tyon tavoitteena oli luokitella Rautuvaaran kivet petrografi­

siin ryhmiin, jotka olisivat mallinaytteita hyvaksikayttaen

erotettavissa toisistaan makroskooppisesti teknikkotasoisellekin

kartoittajalle. Sekavuutta aikaisempaan luokitteluun oli ai­

heuttanut raportoijienvaihtelu, jolloin samat kivilajit olivat

saaneet eri nimia, mika puolestaan vaikeutti konnektointeja rei­

ista toiseen.

Tyo suorite~tiin siten, etta kaikista aikeisemmissa raporteissa

mainituista kivilajityypeista ot"ettii'n nayte. Hikali kyseises­

ta kivilajista oli jo olemassa hie, kuten useimmista ali, otet­

tiin nayte vastaavalta kohtaa (alkuperaisia patkia ei loytynyt)

ja samalla tarki-'stettiin, kiven homogeenisuus. Otetut naytteet

sitten ryhmiteltiin makroskooppisen ja mikroskooppisen tutkimuk­

sen perusteella. Raportoimalla muutamia reikia uudelleen seka

kartoittamalla +65 ja +1JJ -tasojen peria selviteltiin kivila­

jien keskinaisia suhteita ja esiintymista kentalla. Taman jal­

keen tehtiin lopullinen luokitus. Vaikeutta jaotteluun tuotti

monzoniittisten kivilajien moninaisuus, seka metasomatoosin ai-' heuttamat muutokset sedimenttikiviin. Ensiksimainitussa tapauk-

sessa on osa vahvasti suuntautune::ista kivista voinut saada meta-

morfisen kiven nimen, kuten on aivan ilmeita joittenkin amfi­

boliittien kohdalla. Epaselvia alkuperaltaan ovat myos biotiit­

tivaltaiset amfiboliitit, jotka mineraalikoostumukseltaan vas­

taisivat kiillerikkaita dioriitteja. Metasomatoosin aiheuttamia

muutoksia ei ole huomioitu. Niinpa esim. kv-mspl:tten ryhmaan

on luettu kvartsittomat skapoliittiset tyypit, jotka esiintyvat

samassa vyohykkeessa kuin kvartsi-maasalpaliuskeet. Amfiboliit­

tisissa kivissa taas ei skapoliittia voi makroskooppisesti var­

muudella erottaa maasalvista. Malmin harmemineraalien selvit­

telyyn puututtiin tassa tyossa vain aivan satunnaisesti.

Oheisena seuraa kuvaukset eri kivilajityypeista, mallinaytteet

seka porasydammista etta kasistuffeista on toimitettu Rautu­

vaaraan jo aikaisemmin.

1. Monzoniittigneissi (Kv-monzoniittigneissi)

(Dictionary of geological terms: Monzoniitti on kivilaji, joka

sis~iltaa Kmsp ja Pla liki samat m~Hirat. Tummina mineraaleina

ovat Sv, Di ja Dt~ Kivilaji on dioriitin ja syeniitin valimuo­

to. Jos Kv:n maara ylittaa 2 %, on kivilaji Kv-monzoniitti).

Rautuvaaran varsinainen monzoniitti on keskirakeinen, punertava

ja selvasti suuntautunut. Paamineraaleina ovat Pla (An 5-25),

Kmsp, Kv, Sv, Bt ja satunnaise~ti myHs Di, joka tallHin on osit­

tain Sv:n ymparHima. Paikoin voi titaniitin maara nousta myHs Co..... -·----·!

niin suureksi, etta sa on luettava p~amineraaliksi. Aksesso-

risena sita esiintyy runsaasti samaten kuin apatiittia ja magne­

tiittia. Vahaisemmassa maarin o~~sessorisena zirkoina ja epi­

doottina. Kv:n maara ylittaa usein 2 %, joten Kv-monzoniitti

on myHs yleinen.

Hannukaisen alueella suoritettujen kartoitusten mukaan on em.

punertava monzoniittityyppi vallitseva malmialueen ulkopuolella,

~Hiltunen) sensijaan ~almivyHhykkeessa on monzoniitti epahomo­

geenisempaa. Punertavien tyyppien lis~ksi tavataan harmaita

Kmsp-kHyhia tyyppeja (es. naytteet R 10J/148 m =OH 101, +210

R 1/19,32 m = OH 774), tummista mineraaleista koyhia tyyppeja

(nayte R 29/498 m OH,676) seka vaaleita tyyppeja, jotka sisal­

tavat lahes yksinomaan albiittia. Tummien mineraalien maaras­

sa saattaa esiintya vaihtelua, joka antaa kivelle raitaisen

ulkonaHn. Kapeina raitoina esiintyessaan em. monzoniittivari­

aatioita ei eroteta kartoituksessa varsinaisesta monzoniitista. -

Albiittirikas tyyppi ~siintyy kuitenkin myHs useita metreja t~

kymmenia metreja leveina jyrkasti rajoittuvina homogeenisina

vyHhykkeina, jolloin ne on kartoituksessa syyta huomioida. Ki-

vea on nimitetty albitj,_;tiksi. ------ " --- _, ___ '

Samaan syeniittiseen differen-

tiaatiosarjaan kdin monzoniitti kuuluu myHs dioriitti ja gabro-

koostumuksisia kivia. Kun namakin es~intyvat homogeenisina

jyrkkarajaisina osueina, on nekin kartoituksessa erotettavissa

punertavasta monzoniitista (ks. dioriitti ja gabro).

Aikaisemmissa raposteissa monzoniitista on kaytetty nimityksia

Svgngr, svgn, grdr, grdrgn (Ahmed) ja kuilukivi. Kivilajista

ovat hieet 726, 725, 676, 100, 101, 32, 724 ja 774.

•

2 •. Dioriitti

Kivi on harmaa, ~eskirakeinen (0 0.5 - 0.7 mm) ja heikosti

liuskeinen. Pää~ineraaleina ovat Pla (An 10), Bt,,Sv, Di ja

Fem. Näistä on maasälvän osuus yli puolet, joskin paikoin esiin­

tyy vaihtelua vaaleitten ja tummien mineraalien paljoussuhteissa,

mikä aiheuttaa kymmenien senttien mittakaavaista raitaisuutta.

Yleisemmin kivi· on kuitenkin homogeenista. Tummien mineraalinen

keskinäisissä määris~ä on myHs vaihtelua, voipa joku/jotkut

puuttuakin. Juuri magneett iraudalla havai ttava_tn.<!~jif!!!.,ti~.~~M~i­

:r._()_:te_ <W J5.1:1.!~-;ell.K~!l. lu9nt,~eE?J?~inen ... ~ii;t"X:2.• Paikoin voi magne­

tiittipirote nousta kuitenkin niin suureksi, että kiveä rapor-

toisi heikkona maimina (es näyte.R 20/117 m, OH 644). Akses­

sorisina tavataan AP• Krb, T~ j~~satuEnaisesti Kmsp. Titanii­

tin määrä on selvästi vähäisempi kuin monzoniiteissa.

Kairausten mukaan on dior~-..m.o..nz.oni i t.ti .. i.xL_j.:J.o.:kkä.

Tason +65 huoltoväylältä lähtevässä perässä on gabrossa n. 3 m:n

~ vyHhyke dioriittia (näyte +65/18). Kontaktit ovat tässäkin

(~.~ ,jyrkät. R 49:ssä vaihettuu dieriitti sarviv~keen ja suuntauk­

~vt.sen lisääntymisen kautta amf'ibo1iittiseksi kivek;i (näyte R 49/

~~~b 107.l0 m). Täten osa amfibol~~te1ksi raportoitav~sta kivistä "t • • (Y

1

V . on syenii tt isar ja~ l~uskett unei:ta emä.~jL"diff*er~n,.!~!,-~,~~~a.

1.

Koska kaikkia amfiboliittisia kiviä ei voi tällaisina pitää,

eikä toisaalta toistaiseksi voida erottaa eri amfiboliitteja,

on kaikki amfiboliittiset kivet syytä raportoida amfiboliittei­

na. Tummien mineraalien vähenemisen kautta päg_dään diorii.ll~.=..

~~~tiseen kive~n •

Keväällä tehdyssä ensimmäisessä luokituksessa käytettiin kivi­

lajista eigeneettistä nimeä albiitti!diopsidi!sarvivälke!

(magnetiitti!biotiitti!magneettikiisu)kivi. Kun kivi kaikel-

la todennäköisyydellä on luettava magmakiviin, on em neutraa­

lista nimestä siirrytty magmakiviluokitukseen. Ahtaissa rajois­

sa kivi 'ei kuuluisi dioriittiluokkaan, sillä dioriittien pla­

gioklaasi pitäisi cilla andesiinia, tässä oli anortosiittipitoi­

suu vain 10 %.

Kivilajista ovat hieet 644, 677, 815, 816, 819, 699, 705, 706,

722, 723, 728, 33, R71/141.4 m, R86/54 m.

Aikaisemmissa raportoinneissa kivilajista on käytetty nimityk­

siä afb, amf.gn, afb gneissimäinen, afb vaalea, gn ja kiisu­

rikkaasta (harvinainen) kiisuliuske.

...,....--------------------------------~---------------

14 •.

•

Gabro, am~iboliittinan

Aikaisemmissa raportoionsissa gabromaisiksi am~iboliitaiksi

nimetyt ja am~iboliitaiks~ väritetyt kivilajit on erotettu

omaksi gabroryhmäksaan. Varsinaisista am~iboliitaista kivi

on helposti erotettavissa suuremman raekoonsa (~ 0.5 - J mm)

ja pilstaisyytansä perusteella.' Kontaktit muihin kivilajeihin

ovat jyrkät. Päämineraaleina ovat Pla (olig), Sv, Bt, Di ja

Fam, aksessorisina~ Ganeasikseltään kivilaji on

luettava samaan di~flerentiaatiosarjaan kuin monz~niitti ja dio­

riitti. Mikäli luokitteluperusteena pidettäisiin vain plagio­

klaasin An~pitoisuutta, olisi kiveä kutsuttava dioriitiksi.

Makroskooppisasti ki~n kuitenkin kartoittaisi gabroksi ja kun ,1 ""

tämän luokituksen tarkoitus on nimenomaan makroskooppinen luo-

kitus, olen käyttänyt nimeä gabro huolimatta oligoklaasisasta

maasälvästä.

Kivilaj~sta ovat hieet 2029 ja +65/1. Kaivoksessa kiveä on

es. tasolla +65 alkaen n. kolmenkymmenen m:n päästä huoltoväy­

lältä (näyte +65/1).

Albitiitti

~~.!l.;?J.n.i.t!:t_ovat___y.aiioleita '!i<a.i vaalean harmai'!ii!> ja k~Htlu.~}iaisia.

Tummien mineraalien niukkuudesta johtuen niissä ei ole selvä_ä

suuntausta. Päämineraalina on plagioklaasi, An ?-10. Tum-

mat mineraalit ovat samoja kuin dioriitissa, määrä vain on

vähäisempi. Plagioklaasi on pyöreähköinä 0.5- 0.7·mm:n rakai-

na, joitten välissä diopsidi ja sarvivälka myös esiintyvät pyö­

reähköinä, joskin pienempinä rakeina. Rakenne on täten granu­

laarinan. Epähomogeenisuutena kivessä voi olla sårvivälka/

diopsidiraakasaumia, suurempia rakeita tai lyhyitä rantuja.

Albitiittien esiintymisen selvittely vaatisi uudallaenrapor­

tointia, nykyisen tietämyksen mukaan se näyttää liittyvän mal­

mien läheisyyteen, es. sinisen malmin huipun kaksoiskialekkeen

välissä onKairausraporttien mukaan albitiittia (ajettu paräkin,

en ehtinyt kontrolloida), samaten malmin kahta puolta vain ka­

pean karsikerroksen malmista erottamana. Sarvivälkakarrassa

näkee myös sotku;ifsia vaaleita alueita, jotka ovat albiittista

maasälpää (näyte '+65/9). Kivi voisi olla ..i.Qnkinla~nen hyl)ridi

~lbitiitista ja karresta. +1JJ tasolla on nähtävissä albitii­

tin ja monzoniitin kontakti. Seinämän alaosassa tapahtuu vai­

hettuminen 1/2 m:n matkalla, seinämän yläosassa raja on jyrkkä,

kontakti ei kuitenkaan seuraa liuskeisuutta. Geneesiksaltään

albitiitit lienevät samaa di~~erentiaatiosarjaa monzoniitin;

i

' '

6.

8.

dioriitin ja gabron kanssa.

Kivilajista ovat hieet 814, 817 ja HV4/86.6 m.

Graniitti

Kivi on pienirakeista, punertavaa, apliittista, poikkeuksel­

lisesti myHs harmaata (OH6J4), juonina esiintyvää. Päämineraa­

lit ovat Km~p ja Pla, aksessorisina Sv, Ti, Klo ja Ap. Tum­

mien mineraalien osuus on vähäinen. Kali_~~.!'l: . .S. .. ~!y_,ħ_§ .. ~-2 .. !! ... -E<ii­

k~Y.~ .. .2~~~t;t;f._tti~.\:J.Sd..Q.A:t.u s • Kivilajista ovat hieet 37, 106, 634 ja 679. Aikaisemmin kiv~laji on raportoitu apl.gr, apl.syeniitti ja

679 al~itiittina.

Pegmatiittigraniitti

Kivi on karkearakeinen,· punertava suuntautumaton, juonina

tai klunsseina esiintyvä. Pääm. Kmsp, Kv, Pla (An 1~ ja

vähäisemmin Sv, Di ja Ti.

Juonikvartsi

Liittyy ruhjevyHhykkeisiin, sisältää kvartsin lisäksi myHs

vaihtelevasti kiisuja.

Amfiboliitti

Amfiboliiteiksi on raportoitu ja kartoitettu pieni-kaskira-• .1

keiset, selvästi sduntautuneet vihertävät kivet. Makroskoop-

pisesti ryhmä on edelleen jaettu Bt~määrän perusteella Bt-pi­

toisiin ja.._B!:: .. ~.i§lisiin. Viimeksimainitut muistuttavat mak­

roskooppisesti kiilleliuskeita.

Mikroskooppitutkimus osoittaa päämineraalien paljoussuhteis-

sa huomattavaa heterogeenisyyttä. Vaaleina päämineraaleina

esiintyvät Pla (Q.lig-andes) ja Skap (J0-50% Meion). Molem­

mat voivat esiintyä joko yksin.än tai yhdessä. Mitenkään ylei­

nen skapoliitti ei kuitenkaan ole. Makroskooppisesti se on vai

keasti ·erotettavissa maasälvistä, joten alueellisen levinnei­

syyden tutkiminen vaatisi tiheän näytteenoton. Graniittiutu­

naisaa tyypeissä kuuluu vaaleisiin päämineraaleihin vielä kali­

maasälpä.

Mafisina päämineraaleina esiintyvät Sv, Di, Bt ja Fem. Näit­

tenkin paljoussuhteissa on huomattavaa vaihtelua aiheuttaen

raitaisuutta. Magnetiitin määrä voi nousta paikoin sellaiseksi

että kivi on heikkoa malmia (es. näyte +57/4 harme plag ja Di,

Fek + Sk myös melkoisesti).

9•

•

Et-valtaiset eivät petrografisesti enää ole amfiboliitteja,

sillä sarvivälkkeen osuus niissä on vähäinen, tai sitä ei

ole ollenkaan. Mikälikivio~oittautuu kartoituskelpoiseksi

yksiköksi, on nimeä syytä tarkistaa +133 tasolta tehtyjen ha­

vaintojen mukaan kivi on homogeeninen rajoittuen kahta puolta

jyrkästi monzoniittiin. Asemalleen se vastaa +65-tason gabroa.

Amfiboliitista ovat hieet 713a, b, 105, 678, 104, 821, 110,

704, 727, 2030a, b, 49/107.1 m, R53/75 m, R 76/139.2 m, R 87/

174.4 m, R 95/302.0 m, R 107/~24.8 m, +133 R1/11.8 m, +133

R 1/22 m, sekä tasoilta otat ut näytteet + 133/4, + 133/5 ja ·•

+133/14.

J

Geneettisesti amfiboliitteihin 'kuulunee sekä para- että orto-

amfiboliitteja, joista viimeksimainituista osa voi liittyä

ajallisesti aikaisemmin kuvattuihin dioriitteihin ja gabroihin.

Näitten erottaminen mahdollisista sed~mentaation aikaisista am­

fiboliiteista (= vulkaniiteista ja tuffeista) toisi selvyyt-

tä sedimentaation aikaiseen magmatismiin.

Aikaisemmissa raporteillssa kivet on myös raportoitu afb:ksi.

Kvartsi-maasälpäliuske

Kvartsi-maasälpäliuskeisiin luetut kivet ovat vaaleita, kerrok-' sellisia, pieni-hienorakeisia, Silikaattien lisäksi ne sisäl-

tävät vaihtelevasti, paikoin runsaastikin magneettikiisua,

sekä toisinaan myös grafiittia. Tällöin kivi lähentelee mus­

taliusketta, joiksi grafiittirikkaampia tyyppejä voisi myös

nimittää •

Silikaattimineraaleina ovat vaihtelevin kombinaatioin ja pal­

joussuhtein Kmsp, Pla, Kv, Bt, Di, Skap, Tre-akt ja Ti. Kirk­

kaissa tyypeissä ovat päämineraaleina Pla, Kmsp, Kv sekä vähäi­

semmässä määrin' Fek +Graf+ (Bt ~ Trem-Akt + Di). Yleisiä

ovat kuitenkin myös punertavat kerrokset , jotka eivät sisäl­

lä laisinkaan kvartsia, vaan päämineraaleina ovat Kmsp, Bt,

Ska, Di ja Ti, (näyte +133/10) heikosti silkinkiiltoiset kerrok

set , joissa päämineraaleina ovat Pla + Trem-akt + Fek + Bt

(näyte +133/27) ja tummemmat kerrokset, jotka sisältävät vain

diopsidia ja plagioklaasia. Kerrosten vuorottelu on tiheää ja

kun ne kaikki lisäksi ovat pienirakeisia, ei niitä normaalikar­

toituksessa voi erottaa toisistaan. Alkujaan kvartsi-maasä~­

päliuskeet ovat olleet sedimenttejä.

Kivilajista ovat hieet 102, 635, 652, 707, 703a,b, HV6/71 m,

ja tasonäytteitten hieet +133/17, +133/18, +133/13 ja +57/16~

Aikaisemmissa kartoitukissa on kivilajista käytetty nimityk­

siä harmaa gn, tumma kvt, kv-msp. kivi ja runsaammin tummia

mineraaleja sisältävistä tyypeistä myös afb.

10. Karsi

4t 11.

Karsien ryhmään kuuluu sekä makroskooppisesti että mikros­

kooppiaesti vaihtelevia kiviä. Luonteenomaista on raitaisuus

sekä yleensäkin epähomogeenisuus. Väri vaihtelee vihteästä

harmaaseen. Päämineraaleina ovat Sv, Di, Gra, (Fem, Fek, Sk,

Bt ja Krb). Paljoussuhteissa on vaihtelua hyvin Sv ja Di­

rikkaista Di-Gra-kiviin. Kivilaji liittyy läheisesti malmeihin.

Aikeisemmissakin raporteissa kiv'ilaji'"'on raportoitu karreksi.

Kivilajista ovat hieet 103, 107 ja 708.

Kalkkikivi, kalkkigneissi

Kivet ovat vaaleita, epähomogeenisuutena vaihte1evasti tummem­

pia karsiraitoja sisältäviä. Päämineraali on karbonaatti, . gneisseissä lisäksi granaatti, diopsidi,maasälp? ja hieman

kvartsiakin sekä 653:ssa myös Ca-rikasta skapoliittia. Karsi­

mineraalien lisääntymisen kautta ki~i vaihettuu karreksi,

Aikaisemmissa raportoinneissa kivi on raportoitu kalkkikiveksi

tai kalkkigneissiksi.

Kivilajista ovat hieet 108, 653 ja 680.

12, Kvartsiitti

Ainoa kvartsiitti oli näyte R 21/255.2 m. Kvartsin lisäksi

(70 %) kuuluivat päämineraaleihin Kmsp, Pla ja Muskov. Klas­

tinan rakenne oli täydelleen hävinnyt.

Aikaisemmin kivilaji on myös raportoitu kvt:na.

Kivestä on hie R 21/255.2 m.

13, Kiilleliuske

Puhtaita kiilleliuskeita tutkittujen hieitten joukossa ei ollut.

Makroskooppisesti Et-rikkaat amfiboliitit kartoittaisi kiille­

liuskeiksi, mutta kun mikroskooppitutkimuksessa niistä ei löy­

dy kvartsia, on ne luettu amfiboliitteihin. Ainoa kiilleliqs­

keeksi tai kiillegneissiksi katsottava näyte on hie 804, jossa

päämineraaleina ovat Kv, Bt, Kms ja Sv.

14. Malmi

Itse malmiin ei tässä tutkimuksessa lähemmin puututtu, näyt­

teitä otettiin vain muun raportoinnin yhteydessä sattumalta

esiintulleista erikoisemmannäköisistä paikoista. Makroskoop­

pisesti näyttää malmin pääharmemineraali olevan pyrokseni tai

amfiboli, erikoisemmannäköisiä paikko~tuli esille seuraavissa

paikoissa.

R 6/60.35 m kivi hyvin musta, harme serpentiiniä.

R 107/207.10 m, harme hyvin vaalea, karbonaattia.

HV 4/89 m, kivessä vaaleita raitoja, ne Kv. Lisäksi harme­

mineraaleina vähän Pla, Di, Krb, Sv.

HV 6/87.2 m, malmissa vaaleita raitoja, leveämpiä kuin edel-

lä, raidat kvartsia.

Luettelo tasoilta +65 - 57 ja +133 otetuista naytteista

Nayte x

1 8575

2

3 4

5

6

7

8

9

10 1 1

12

13 14

15 16

18

8575 II

II

II

II

II

II

8575

y

4755

4590 4618 4634

4690 4687

4685 4680

4628

4616

4631

4737

hie

T/no

T/no

kivilaji

Gabro, amfiboliittinen.

Paam: Olig, Sv, Di, Bt,

(Fern, Ti). Kuuluu samaan

differentiaatiosarjaan kuin

monzoniitti

samaa kivilajia kuin 3,

poistettu

Afb, Bt-pitoinen

HM, harme Pla + Di.

Afb, Bt-pitoinen, rinnastet­

tavissa naytteeseen 3.

.vastaavaa kuin 1, poistettu II II II

HM, pohja ka

Sarvivalkekarsi, jossa al­

biittista maasalpaa

Kvartsi-maasalpaliuske

Ruhjeinen liuske, mineraa­

lit Bt ja Kv

Afb, karsimainen, Bt-rikkai­

ta kerroksia.

Sarvivalkekarsi

Kvartsi-maasalpaliuske, jos­

sa ka-valikerros.

Afb, ruhjeinen

Kv-mspl:tten ryhmaan kuulu­

va kivi, paam. Pla (An 10 ), Trem-Akt, Fek (Bt,Ti).

Dioriitti, kuuluu samaan

differentisaatiosarjaan kuin

monzoniitti.

+133

nayte

2

3 4

5

6

7

8

9 10

1 1

12

13

14

1.5

17

18

X

8460

8455

8470

II

II

II

II

II

II

II

II

II

II

II

II

8481

y

4736 4730

4710

4703

4682 4658

4650 4644 4632

n.4630 II

II

4624

4621 4603

4636

hie

T/no

"

II

II

"

II

II

II

kivilaji

monzoniitti, tumma variaatio

monzoniitti

kuin 2, poistettu

afb, Bt valtainen, paam:

Pla (Olig), Bt, Di, Kmsp,Fem

Afb, Bt valtainen, paam:

Pla (Olig),Bt,Di,Fem. Vas­

taava kuin 4. monzoniitti

a!bitiitti, paam: Ab(Sv,Di,

Kmsp)

Kvartsi-maasalpaliuske

Afb

Kv-mspl-ryhmaa. Kerroksel­

linen. Kmsp-Bt,Skap,Di,Ti­

kerros ja Skap,Kmsp,Ti-kerr.

Juonikvartsi

Sv-karsi, sisaltaa myos kar­

bonaattia.

Kv-mspl. Paam:Fek,Kv,Kmsp

( Di) •

Afb,homog,paam:Plag(Olig)

Sv, Bt, Di

Pgm, gr

Kv-mspl kanssa esiintyva

kivi, paam:Pla (Olig), Trem­

Akt', Fek, Bt

Kv-mspl, paam:Kmsp,Pla,Kv,

Di, Bt.

reikä

+537

" II

t·aso

+133

20

30

"

" 37

-41

45

46

54

56

~7

66

69

82

84 II

II

f4t 85

86 II

88b

89

" 90

92 II

II

" 94a

! 95

syv. prof'. hie

25

26 Kuilu

27

Näyte 13 +133/13

117 m 6500 C.J~ 644

132, 10 6600 GIJ.Q.. 709

150,60 II

167' 13 II

46,27 8600

56,25 II

52 8900

81,25 8600

89,50 8500

284 II

115,10 8600

174,00 8~00

1! 710

'· 711

817

815 . 102

816

819

108

820

814

raporttinimi

Afb+runs Fem

Afb

Afb.karsimainen,

Bt-rikas Afb

Amf.gn

Afb, gn :mäinen

Gn, harmaa

Afb. gn :mäinen

Gn

Kalkkign.

Afb

Af'b

272,00 8200 109 Pgm.gr.

141 8800 103 Karsi, tumma

495,45 7900 804 Klor.l

29,80 7100 SIP 726 Sv.gn.gr.

294 " 11 7J 3a Af'b 11 11 l( 713b

600,8

54

60,35

II

8200

8500 II

592,17 8200

110,15 8700

122,20

~48,6 "

8609

1, 620

105

86/54

81S

652

.634

635

653

61,00 7800 7w 725

374 " .. 106

429.70 " '· 677

498 II 676

215,20 6500 t:J... 978

47 " ,, 104

HM,af'b

Afb

Afb

Pillonolava

Af'b, jossa gr.

Tumma kvt.

Sv-gn. gr.

Gr.

Afb., vaalea

Sv-gn .gr.

Bt.afb.

Pgn. gr+Sv. gn.

rapor­

toi 'a

VH

VH

II

" " RP

" II

VH

" II

JH,RP

JH

JH II

II

" II

JH,JN II II

JH

" " " VM II

II

II

JH

VH

..

uusi nimi näyte

x~näyte mallinäytteenä 0= " paketoitu

Afb = albiitti

Kv-mspl. kiisurikas

Dioriitti

Väärät näytteet

Albitiitti

Dioriitti

Kv-mspl

Abt II

Kalkkign.

Dioriitti

Albitiitti

Pgm.gr.

Karsi

Kl

Montz

Afb

" Afb,HM

Afb.

Dioriitti II

X

0

0

0

X

X

X

0

X

0

X

X

X

X

X

X

0

X

X

X

Graf. rikas kv-mspl.o

Gr.

Kv-mspl.

Kalkkign.

Monzoniitti

Gr.

Dioriitti

Montz.

X

X

0

X

X

X

Afb., Bt-voittoinen x

Sv.gn:afb. X

.,

reikä syv. prof'. hie raporttinimi rapor- uusi nimi näyte

toi ·a

95 241,1 6500 6:t9 A1bitiitti VM Apl.gr. 0

286,, 35 680 •'

II II Kalkkikivi II Kalkkikivi 0

Clb 190,00 6450 821 Af'b. II

.~

e.

1'- ------------

RAUTUVAARAN HIEET: reikä syv. prof:. hie raporttinimi rapor- uusi nimi näyte

toi ·a

97 85 8650 110 Af:b, tavallinen VM Af:b, X

" 190 " 107 Kalkkik. epäpuhd, " Karsi X Karsi+Af:b. välik.

98 104 6450 712 Tek-Bt-1 " Talkki-mustov. 1=

! Ruhj. Af:b. 0

99 21,60 8600 699 Vaalea Af:b. II Ab-Di-Fe-kivi

100 26,30 8750 704 Af:b. raitainen EV Af:b. X

" 39,70 " 705 Harmaa kv-msp.k. " Dioriitti 0

II 59,70 " 706 Af:b. , graniittiut. II Dioriitti X

II 10<;>,75 " 707 Af:b., paikoin kiil-'

lerikas Jl ... Kv-mspl. X

II 112,62 " 703a Kv,msp, kivi II X

" " lf. 703b " Kv-mspl, X

"' 117,30 " 708 Karsi Karsi X

10 31 .03 8550 722 Kgn ,Af:b. silm. EV Dioriitti 0

II 36,60 II 723 II II II

102 110,80 8450 727 Af:b. , hienor. II Di-Af:b. X

" 123,80 " 728 Kiisuliuske II Dioriitti X

103 148 8700 001 sv.gn. JH Montzon X

" 167 II 100 Sv. gn. gr. II II X

104 49,5 8350 32 Gr. dr., hienorak, II II 0

II 96,7 II 33 Vaalea Af:b, Ab-Bt-Fem-kivi Dr? 0

II 200,6 II 37 Apl. syeniitti II Apl. graniitti 0

i +176R 1 58,5 8000 724 Kuilukivi EV Monzon· 0 !

+210Rl 6,78 II 773 Af:b,, jossa graniit.

e osuaita " Af:b. (vast 704) 0

II 19,32 " 774 Kuten kuiluk. mut-

ta harmaa II Monzon X

" 2 26, 12 " 775 Ms.rikas kivi Af:v. " Dioriitti 0

" 6 69,36 8014 812 Granii tt iutunut ·

gneissim. Af:b. II 0

Muuttuneita " " 53,05 II 813 Af:b., muuttunut

tiivis ( ruhjout.) . II 0

II " 78,60 " 811 Af:b, II Af:b. 0

+300R4 194,30 8005 995 Alb:t (Ab,Di,kiviä) JH Muuttuneita 0

+390R3 75,5 8010 2029 Harmaa, karkea Sv-

Bt.gn,(Bi-Sv-Plag-Af:b) VM Gb, tumma X

" 109,0 " 2030 Bi-gn, ( ruhjos) VM Af:b. ruhj. X

" 177,5 " 2031a,b Karsi II Af:b geol. X

" 175,5 " 2032 HM,KA väli'k. fl·

Rautuvaaran rei'istä ja :eeränä~tteistä teetet~t lisähieet

reikä syv. prof'. hie raporttinimi rapor- uusi nimi näyte

toi'a

5 41 '75 8400 R/syv. malmikarsi VH Malmi 0

II 47, II II malmi II (Sisäraakku} X

II 120' 2 . " II Gn. apliit. " 0

6' 60,35 " " malmi " Malmi X

21 255,2 7300 ~~ " Kvt. VHä Kvt. X

49 107,1 8400 " Af'b. tumma RP Af'b, Bt. pit. X

53 49,4 II II Af'b, gn:mäinen VH Dr., pätkä Af'b: s sa of . 5.3 75,0 II II Afb, paik. Bt.rik. VH Af'b, Bt-valtaineri X

. ( = Bt ,Af'b.) .. 71 141 , 4 8000 II Af'b, gr-juonia FH,RP Dr. 0

76 139,2 II II Af'b. GR,JH Af'b, Bt. valt. 0

87 174,4 8400 II Af'b + Fem. JH Af'b. 0 - 302,0 6500. II Af'b. VM Af'b, pienirak. X

107 207' 1 II ei rap. Malmi (Fem, Krb. 01) X

II 214,45 II II II Heikko malmi 0

II 224,8 II Af'b. X

HV 4 '86, 6 II Abt. 0 II 89,0 II HM, raitainen X

(Kvt + Fem raitoja) 6 71 '0 Kv-mspl. X

II 79,25 II Dr. 0

II 83,2 II HM, rait. (Kvt + Fem. rait~ 0

II 100,0 II (Ab,Di,Bt,kivi) Dr X

e· 115,3 II Skap,Di,Fem,Btk. X

+133/R1 11 '8 II Af'b,Bt-valtainen X

II 22,a II Af'b, graniittiut. X

taso/näyt. koord.

X y

+133/4 8470 4710 T/no Af'b, Bt-valt. X

5 II 4703 II II II· II 0

7 II 4658 Ab-kivi X

1o " 4632 II Karsia? Metakiviä? X

14 " 4624 II Af'b, Bt-pit. X

17 II 4603 II Kv-mspl. X

18 8481 4636 II II II

\ /

taso/näyte koordin hie uusi nimi näyte

X y +57/16 8546 4631 T/no Kv-mspl. ryhmää X

(pienirak. A f'b.)

+65/1 8575 4755 II Gb, Af'b: nen X

+63 Dika X

1~ '

.~ ..

.. \

-.,.... ....

..,(~i>«t

..,.,,J: >,

, RAUTARUUKKI OY

Hie

675 676 677 678 679 680 G99 703 a 703 b 704 705 706 707 708 709 710 711 712 713 a 713 b 721 722 723 724 725 ' ':'" _,

726 727 728 729 730 773 774 775 776 790 791 792

15/19,95 92/498 92/429,70 94A/215,20 95/2L~1, 1 95/286,35 99/210,60 100/112,62 100/112,62 100/126,30 100/39,70 100/59,70· R100/100,75 ?..100/117,30 R30/132,10 R30/150,60 ?.30/167, i 3 98/104,00 84/294.00 8L~/2~U ,00

K63/60 R101/31,03 R101/36,60 +176/1/58,50. R92/61,00 84/29,80 102/110,80 102/123,80 Kuilu +223

" 205 +210/1/6,78 +210/1/19,32 +210/2/26,12 5/EV/64 R18/A/64

2

... ·'li··

Rautu.."lelukl\:a Rautuvaara

- il -

CU Rautuvaara _. II -

~ II - ..

Rautuvaara II

- II -

11 -

II

11

II

II

Cu-Rautuvanra II

""' II -

- II -

Rautuvnara

" II

II "'"

w II ""'

. II -

II ,-, ..... -... .~... ..

"" II ... ... II ...

II

II

II ... II

... " II ... II

Saivojarvi Kinaskero Luosuj~rvi

, · ' RAUTARUUIG{I OY

3 ' . ... ::.

Hie

793

794 +210 Halmin sisalla

799 Saivojarvi 804 82/495~45 Rautuvanra 811 +210/6/78,60 - II -

J

812 i-210/6/69,36 II

813 +210/6/53,05 II

814 57/174,00 II

815 37/56,25 II

816 45/81,25 - II·-

817 37 /L~6, 27 II

818 R86/60,35 II

819 46/89,50 II

620 56/11 !5, 10 -" -812 96/190,00' II

995 +300/4/194,30 11

1128 +390 Rautuvaara Halmin sisaraakku II - II - - II - - II -

1129 +-:;90 i •! ') Rautuvaara 1130 +390;6 II

...- . 1131 rr . 5 II , 1132 II . 1 II

' 2029 II /3/75,5 II

2030 II /3/109,0 II

2031 a II /3/144,5 II

2031 b II /3/144,5 II

2032 II /175,5 II