Upload
swain
View
29
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
28.4. Helsingin yliopiston pieni juhlasali. Psykologit käräjäoikeuksien avuksi – tavoitteena lasten etu ja sovintoratkaisu. Psykoterapian erikoispsykologi, PsL Päivi Mäntylä-Karppinen. - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
Psykoterapian erikoispsykologi, PsL
Päivi Mäntylä-Karppinen
28.4. Helsingin yliopiston pieni juhlasali
Vapaaehtoinen avustettu kohtaaminen ja keskustelu, joka aikaansaa yhteistyötä, jonka tuloksena syntyy sopimus, jossa molemmat irtautuvat omista henkilökohtaisista pyyteistään saavuttaakseen isompaa etua eli sovinnollisuutta
*Neuvottelu- ja sopimuskulttuuri voimistunut
*Sovittelun eri sovellusalueet
2
*Käräjäoikeuksissa vaihtoehtona oikeudenkäynnille, vanhempien vapaaehtoisesti valittavissa* Sovittelija (tuomari) ja asiatuntija-avustaja
(psykologi/sosiaalityöntekijä) avustavat vanhempia saavuttamaan lapsen etua toteuttavan sopimuksen lapsen huoltoa, asumista, tapaamista ja elatusta koskevissa erimielisyyksissä*Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen, se vahvistetaan, jos
taas eivät, asia siirtyy oikeudenkäynnissä ratkaistavaksi*Sovittelijatyöparin lisäksi sovitteluun osallistuvat
vanhempien asianajajat*Kaikki ammattilaiset toimivat yhteistyössä sovittelun
päämäärän saavuttamiseksi*Vanhemmat päättävät, viranomaiset mahdollistavat
(fasilitoiva ote)
3
*Sovittelu toteutetaan yhteisistuntoina (kesto max 1 työpäivä) lisäksi mahdollisia lyhyet erilliskeskustelut kummankin vanhemman kanssa erikseen
*Sovitteluistuntoja tarvittaessa 1-3 muutaman kuukauden välein, väliajalle tehdään kokeilusopimus (tavoitteena hankkia arjessa kokemusta sopimuksen toimivuudesta)
*Sovitteluistunnot järjestetään joutuisasti, 6 viikon kuluessa
*Asiantuntija-avustajat tulevat sosiaalitoimesta, pääosin perheneuvoloista, heidän työpanoksensa kustantaa valtio
*sovittelun päämääränä on saada aikaan lapsen etua palveleva sopimus
*Lapsen näkökulma tulee kuulluksi vanhempien kautta, koska menettelyn ydin on vanhempien vastuunotto sopimukseen pääsystä (ja lapsen suojeleminen ratkaisuntekijäksi joutumisesta)4
Kokeilun tuloksia
*Seuranta ensimmäisen kahden vuoden ajalta silloin kokeilussa mukana olleista neljästä käräjäoikeudesta (Espoo, Helsinki, Oulu ja Pohjois-Karjala)
*Sovitteluistuntoon johtaneita juttuja oli 367 (suurin osa syviä ja vaikeita konflikteja)
*Sovittelu päättyi 62 % kokonaissovintoon ja 15 % osasovintoon, 28 % jäi vaille sopimuksia
*Käsittelyaika sovittelussa 1½ kk
*Vanhemmat olivat 84 % tyytyväisiä
(Oikeusministeriön lausuntoja ja raportteja 25/2013)
5
Määrällisten saavutusten lisäksi vaikuttavuus toteutuu
*Lasten hyvinvoinnin lisääntymisenä ja vanhempien toimintakyvyn kasvuna
*Oikeuslaitoksen ja sosiaali- ja terveystoimen palvelujen tarpeen vähentymisenä (kustannustehokkuus)
*Psykologisen työn uutena käyttöalueena, osallistujien oppimis- ja osaamispääomana
6
Nykytilanne
*Nyt sovitteluja tehty n. 1 000 koko maassa kokeilussa mukana olleissa 11 käräjäoikeudessa
*Mukana 16 psykologia, 26 sosiaalityöntekijää, 44 tuomaria
*Kaikista huoltoriidoista sovitteluun ohjautuu 33 % Helsingissä ja 70 % Oulussa
Vakinaistuminen tuo mukaan 15 uutta käräjäoikeutta, lähtövalmiina eli koulutettuina ja organisoituneina on yhteensä noin 160 sovittelijatuomaria ja asiantuntija-avustajaa
7
Ero lapsen kannalta
*Ei ole yksiselitteistä ennustetta, miten vanhempien ero vaikuttaa lapseen, mutta vanhemmat voivat tehdä paljon lapsen hyvinvoinnin eteen
*Ero vaikuttaa yksilöllisesti (resurssit kestää ja käsitellä vaihtelevat)
*Suurin osa lapsista sopeutuu eroon saatuaan tehostettua tukea vanhemmilta ja tarvittaessa lyhytmuotoista ammattiapua
8
Perheasiainsovittelu perheneuvolassa auttaa
*lisäämään sekä vanhempien herkkyyttä havaita lapsen tarpeita että taitoja vastata niihin
*lasta ilmaisemaan omia huoliaan ja toiveitaan vanhempien vastattaviksi
*Perheasiansovittelu tarjoaa vanhemmille foorumin työstää yhteistyövanhemmuuttaan lapsen tilanteen helpottamiseksi
9
Vuorovaikutuksen rakentaminen
*Kannustava keskusteluilmapiiri (motivointi)
*Luottamuksen kasvattaminen
*Neuvotteleva ote (vaihtoehtojen etsiminen)
*Aktiivinen kuuntelu (kiinnostus, arvostus, empatia)
*Vuoropuhelun lisääminen (dialogisuus)
10
Keskustelun suuntaaminen
*Menneestä tulevaisuuteen
*Syytöksistä toiveisiin
*Yleisestä yksilölliseen
*Väittämistä kysymyksiin
*Vaatimuksista ehdotuksiin
*Abstraktista konkreettiseen
*Vaatimuksista intresseihin
*Epäonnistumisiin keskittymisestä positiivisiin poikkeuksiin
Tunteiden kohtaaminen
*Konfliktien hillintä
*Kokemusten kuuleminen ja tunteiden nimeäminen
*Konfliktia ylläpitävien taustamotiivien avaaminen11
Onnistunut tilanne*Kumpikin kykenee näkemään oman osuutensa ja oman vaikutusvaltansa
*Vanhemmuuden näkeminen ensisijaisena
*Lapsen tarpeitten huomioiminen yli oman kriisin
*Tunnustuksen antaminen toiselle vanhemmalle
*Suree ja pystyy käsittelemään omia tunteitaan
Kun sovintoa ei synny*Sovittelu on hyvä mahdollisuus, ei ylivertainen taikakalu
*Sovinto voi syntyä myöhemmin
*Monen tekijän summa ei kenenkään ansio tai tappio
*Huoltoriidalle on olemassa vaihtoehtoinen käsittelytapa: oikeudenkäynti - auktoriteettiratkaisua - tarvittaessa täydennettynä olosuhdeselvityksellä, jossa lapsen kuuleminen ja (vakaan) mielipiteen selvittäminen
12
Sovittelijatyöparin toimintatapa
*Asennoituu ja toimii tasapuolisesti ja puolueettomasti (mutta ei välinpitämättömästi)
*Toimii suunnannäyttäjänä mutta ei ratkaisijana
*Pyrkii luomaan edellytyksiä (fasilitoimaan)
*Kiinnostuu, kuuntelee ja kunnioittaa
*Kyseenalaistaa, keksii ja kannustaa
13