Toimintasuunnitelma

Varhaiskasvatusyksikkö Aalto-Loiske, Päiväkoti Aalto

- Tultiin tänne kasvamaan, lapsen silmin katsomaan -

Vy Aalto-Loiske, Päiväkoti Aalto 2

Aalto-Loiskeessa katsotaan maailmaa lapsen silmin –

tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle

Varhaiskasvatustyön suunnittelu perustuu valtakunnalliseen

varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin 2016

ja Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan 2017

sekä Lastenoikeuksien sopimukseen.

Lisäksi huomioidaan

Helsingin kaupunkistrategiasta tulevat tavoitteet.

Tässä toimintasuunnitelmassa on kerrottu

Aalto-Loiskelaisesta tavasta toimia ja

päiväkotikohtaisesti toimintavuoden kehittämisvalinnoista.

Toimintasuunnitelmat ohjaavat työtämme ja

ovat konkreettiset arvioinnin välineet

varhaiskasvatusyksikössämme.

Esiopetuksessa on omat toimintasuunnitelmat jotka pohjautuvat

esiopetusta ohjaaviin asiakirjoihin.

3

Aalto-Loiskeen

toiminta-ajatus

- Tultiin tänne

kasvamaan,

lapsen silmin

katsomaan -

Tavoitteena on joka päivä luodavuorovaikutteista pedagogiikkaa:

Lapsi on aktiivinen tutkimusmatkailija yhdessä kasvattajien kanssa.

Yhdessä

luomme yhteisön

lapsille,

jossa he voivat viettää

osan ainutlaatuista

lapsuuttaan

Toimintakulttuuri ja leikin pedagogiikkaToimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia,

joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa.

Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet

lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle,

hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle

”Kun saa leikkiä kavereiden kanssa”

– lapsen kommentti

”Aktiivinen ja ihana päiväkoti, jossa nähdään ja kohdataan lapsi. Retkiä ja

tekemistä on paljon, mutta leikillekin jää aikaa. Tosi tärkeä paikka meidän elämässä! ”

–huoltajan kommentti

”Leikki on asenne” – kasvattajan kommentti

Aalto-Loiske pedagogiikan huoneentaulu

5

Aalto-Loiskeessa toimintakulttuuri on

kiteytetty pedagogiikan huoneen

tauluksi. Taulun muotoiluun ovat

osallistuneet lapset, huoltajat, kasvattajat ja yhteistyökumppanit.

• Arvoperusta

• Opetussuunnitelman avainsanat

• Työtapana projektit ja tekemisen virta

Projekti voi kestää yhden aamupäivän

tai olla pidempi, tärkeintä on yhdessä

tutkiminen, kasvattaja ei johdattele

liikaa, eikä anna valmiita vastauksia,

vaan on avoin lapsen maailmalle.

• Arjen kohtaamisiin pysähtyminen ja

niiden pedagogisen merkityksen

arvostaminen; eteisessä pukiessa ja

riisuessa, ruokaillessa, lepohetkellä, leikin

äärellä tai vaikkapa retkellä.

• Yhteisesti sovitut toimintatavat

• Kalenterivuoden perinteet

Tämän vuoden tärkeimmäksi Aalto-Loiskeen yhteiseksi tavoitteeksi asetimme;

OTETAAN UUDET VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAT KÄYTTÖÖN YHDESSÄ ASKEL KERRALLAAN.

Käyttöönottoon liittyen päätimme tehdä päiväkotikohtaiset toimintasuunnitelmat,

jotta niistä saadaan helpommin arvioitavat.

6

Päiväkoti Aalto on n. 115 lapsen päiväkoti Arabianrannassa.

Aalto muodostaa varhaiskasvatusyksikön yhdessä päiväkoti Loiskeen kanssa.

Päiväkoti Aaltotoimintavuonna 2017-2018

Päiväkodin tilat ovat yhteiskäytössä.

Aallossa on kaksi kotikylää Lummelahti ja Kaislaranta.

Kylissä on tänä vuonna yhteensä seitsemän lapsiryhmää.

Lummelahti: Eskarit, Majakat 2-5v., Ankkurit 1-3v. ja osapäiväryhmä 2-5v.

Kaislaranta: Eskarit, Majakat 3-5v. ja Majakka-Ankkurit 3-5v.

Jokaisella ryhmällä on omat vastuukasvattajat, mutta kaikki aikuiset ovat kaikille lapsille

yhteisiä. Lapset kohtaavat erilaisissa leikki-, laulu-, toiminta- ja ruokailutilanteissa.

Toiminta tapahtuu pienryhmissä.

Hoito- ja kasvatushenkilöstöä on tällä hetkellä yhteensä 18. Lisäksi henkilökuntaan kuuluu

kolme ryhmäavustajaa ja Aalto-Loiskeen päiväkodin johtaja.

Moppila ja Kokkila:

Varhaiskasvatusyksikön päiväkotiapulainen ja

palvelukeskus vastaa omalta osaltaan siivous- ja ruokapalvelusta.

Leikillinen ja oppiva yhteisö

Aallon toimintakulttuurin ytimenä…

8

9

… vuorovaikutukseen ja leikkiin kannustava yhteisö –

Osallisuus, yhdenvertaisuus, turvallisuus ja hyvinvointi

10

• Turvallinen ryhmäElokuussa aloitamme toiminnan rauhallisesti tutustumalla päiväkodin arkeen

ja uusiin kavereihin. Kiireettömässä ilmapiirissä mahdollistetaan yksilöllinen

huomio jokaiselle lapselle ja turvallinen aloitus päiväkotivuodelle. Kasvattajat

havainnoivat lasten leikkiä, ryhmän ilmiöitä ja lastenkokouksissa lapset

kertovat heitä kiinnostavista asioista. Panostamme hyvän ryhmähengen

luomiseen, ja opettelemme yhdessä hyviä kaveritaitoja.

Tavoitteena on, että kaikilla on leikkikaveri.

• Aallossa on käytössä Piki-materiaali (Kirkkopelto, K. 2016) kiusaamisen

ehkäisyyn ryhmässä.

• Perheitä on pyydetty tuomaan yhteisesti luettavaksi ja käsiteltäväksi

ystävyydestä kertovia kirjoja.

• Ryhmät julistavat yhdessä leikkirauhan toimintavuodelle.

• Hyveet toimintamalli on käytössä http://www.hyveetelamassa.fi/• ystävällisyys, myötätuntoisuus, reiluus, kannustavuus ja rohkeus

• Vietämme uuden kaverin päiviä, joiden kautta lapset tutustuvat laajemmin

ryhmän toisiin lapsiin ja oppivat leikkimään kaikkien kanssa.

• Eläinleikki pienryhmissä säännöllisesti tukee lasten leikki- ja kaveritaitoja.

• Lapsen oman leikkisuunnitelman näkeminen ja leikkialoitteisiin tarttuminen.

• Leikkipäivät ja leikkiviikot sisällä tai ulkona jolloin on mahdollista keskittyä

pitkäkestoisiin leikkeihin.

• Lähellä olevat sensitiiviset kasvattajat

Aallossa kasvattajat ovat lasta varten. Kasvattaja on kiinnostunut

lasten asioista ja on mukana lasten leikeissä sekä erilaisissa

arjen tilanteissa. Lapsi kohdataan henkilökohtaisesti päiväkotiin

tullessa. Kaikki kasvattajat ovat kaikkia lapsia varten.

Ilmapiiri on salliva, ja kasvattajan tuki ja turva on aina läsnä.

Aallossa ihminen tulee aina ensin kohdatuksi ja

kuulluksi. Sitten vasta ohjatuksi ja opetetuksi.

Kaikki tunteet ovat Aallossa sallittuja: tunnemyrskyn tullessa lapsi

ensin kohdataan ja sitten ohjataan. Syli on aina avoinna.

Rauhallinen kasvattaja toimii esimerkkinä ja sanoittaa lapsen

tunteita.

Aivotaidot koulutuksista saatua materiaalia

otetaan käyttöön lapsiryhmissä ja työyhteisössä.

Stressinsäätelyn keinulauta; tyynnyttäjiä ja kuormittajia

havainnoidaan ja niistä keskustellaan tiimissä.

Yhteisön jäsenet arvostavat toisiaan ja vuorovaikutus on avointa

ja rakentavaa ja kannustavaa. Muistetaan nauraa yhdessä

Leikki on asenne! kasvattajan kommentti

Osallisuus on mukana olemista. kasvattajan kommentti

11

Oppiva yhteisö on kokeilunhaluinen, tutkimusmielinen ja

antaa mahdollisuuden uudelle,

aina voi palata vanhaan tuttuun.

Osaamisen ja ideoiden jakaminen.

Jokaisen työntekijän vahvuudet tulevat kaikkien lasten

hyödyksi, esim. pajatoiminta tai pienryhmätoiminta yli

ryhmärajojen, iltapäivällä salissa temppurata, kammaridisko

ja ateljee.

Toukokuussa 2018 keskisen alueen musakärry

on päiväkoti Aallon lapsiryhmien käytössä.

Heittäydytään musiikin ja liikkumisen rytmiin…

Musakärry koostuu soitinkokoelmasta ja

osaamisen jakamisen mallista, jotka tukevat

laadukasta musiikkikasvatusta päiväkodeissa.

http://musakarry.blogspot.fi/

Aalto-Loiskeessa lapsen hyvinvoinnin lähtökohtana

on arjen teot ja kohtaamiset

Aamulla tulet päiväkotiin:

”Huomenta, mitä kuuluu?”

Aamupalalla saat sopivasti ja

riittävästi energiaa päivän rientoihin.

Pukeminen on tuttu juttu – päälle

menee sukka ja nuttu.

Porrastus ja tekemisen rauha, saat

toimia pienryhmässä sisällä ja

ulkona.

Lastenkokouksessa lapset ja aikuiset

- me yhdessä suunnitellaan oman

ryhmän elämää. Tutustutaan

toisiimme ja opetellaan reilun

kaverin taitoja.

Yhteisten suunnitelmien pohjalta

lähdetään tekemään!

Meillä saat itse kokeilla, yhdessä

opetellaan ja opitaan, harjoitellaan

tietoja ja taitoja.

Yhdessä on helpompaa innostua ja

rohkaistua kokeilemaan uusia asioita.

Mitä leikittäis? ”Leikki on tuttua

kauraa, siinä voi itkeä ja nauraa”

Kimpassa suunnitellaan ja välillä

ollaan erimieltä. Riidelläänkin ja

yhdessä ristiriitatilanteet

ratkotaan.

Liikumme pihassa, rannalla,

metsässä ja voimme hyvin;

pääsen kivelle, pääsen korkealle

ja kaivan syvemmälle. Tutkit

kaupunkiympäristöä senttiesi

mukaan.

”Tänään on ruokana…”

maistamme, haistamme,

pyydämme, kiitämme, kuulumiset

vaihdamme, pöydästä

aikuisenkin löydämme.

”Sitten käynkin nukkumaan,

pikkuinen masuni pullollaan”.

Pieni lepo tekee kaikille hyvää.

Sadun ja musiikin siivin

mielikuvituksiin hiivin.

Välipalalta voimaa ja energiaa

leikkeihin! Pihalla kaikki

päiväkodin kaverit näät!

”Koska mua haetaan?” Ilo tai

suru sulla, aina voit syliin tulla!

Vanhempi, mummi, pappa tai

kummi: hali, syli,

jälleennäkeminen on tärkeää -

olen arvokas ja rakas!

”Kiva kun kysyt, mitä mulle

kuuluu?”

12

Oppimisympäristö

Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista

edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö.

Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä,

välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja

vuorovaikutusta.

Oppimisympäristö Aallossa on muuttuva

ja kulloisenkin ryhmän tarpeisiin

muovautuva.

”Käytiin kotioviretkillä

torstaina. Löydettiin

sinne navigaattorin eli

tabletin avulla.

Navigaattorista katoin

reittiä ja numeroita eli

sitä kuinka kauan aikaa

meillä kestää, kun

kävellään”.

-Lapsen kommentti-

Oppimisympäristö

15

Kehittämiskokeiluja ja uusia ideoita

16

• Kaislaranta Majakoiden ryhmä osallistuu EDUKATA-

kehittämistyöhön

Suunnitellaan ja kehitetään toimintaa sekä pedagogiikkaa

yhteistyössä Helsingin kaupungin Oivalluksia varhaiskasvatukseen

–hankkeen kanssa. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Aalto-

yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa.

• Kehittämistyön teemana on mediakasvatus, tavoitteina lasten

kuulemisen sekä osallisuuden lisääminen varhaiskasvatuksessa

sekä digitaalisten välineiden pedagogisen käytön lisääminen.

Tavoitteet perustuvat opetushallituksen uuteen

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2016).

• Käytännössä toiminta on oppimis- ja leikkiaktiviteettien suunnittelua

ja toteutusta yhdessä päiväkodin henkilökunnan ja lasten kanssa.

Myös vanhemmat ovat tervetulleita suunnittelutyöhön mukaan.

• Kehittämistyö on osa Aalto-yliopiston väitöstutkimusta.

Lapset tuottavat tutkimusaineistoa, kun he osallistuvat toiminnan

yhteissuunnitteluun ja kun oppimis- ja leikkiaktiviteetteja

toteutetaan.

Yksi päiväkoti Aallon

Lastentarhanopettaja osallistuu

12 kunnan kehittävä palaute

Varhaiskasvatuksessa hankkeeseen

Hankkeen avulla luodaan menetelmät,

joilla mitataan ja analysoidaan luotettavasti

lapsen ja ympäristön välisiä prosesseja.

Saatavan tiedon perusteella kehitetään

toimintatapoja, joista on hyötyä lapselle,

hänen osallisuudelleen,

hyvinvoinnilleen ja oppimiselleen.

Lisäksi hyödynnetään digitalisaation

tuottamat mahdollisuudet.

Hankkeen avulla saadaan

noin 100 000 havaintoa lasten toiminnasta

varhaiskasvatusyksiköissä.

Lisätietoa: http://blogs.helsinki.fi/reunamo/

Kehittämiskohde asiakaskyselystä

ja otetaan digiaskeleita yhdessä

• Laatulupaus: Monien mahdollisuuksien piha

Kasvattajien osallisuus lasten leikeissä ja peleissä, ei pelkkää

pihavalvontaa!

- Käytössä on peli-/leikkikortit

- Mahdollisuus pelaamiseen, rakenteluun, kiipeilyyn sovituissa pisteissä

kasvattajan ohjauksessa

- Leikkien ja tekemisten ohjaaminen yli ryhmärajojen > yhteisöllisyys

Aamu-ulkoilujen porrastus/reppuretket mahdollistavat pienemmällä

lapsimäärällä pihan monipuolisen käytön ja yhdessä tekemisen ja

opettelun

Iltapäivällä ulkoiluun lähdön hidastaminen

Ex tempore tai suunnitellut ”poikkea pólulta parkour hetket” tuovat

liikunnallista iloa.

Pihatouhujen dokumentointi / näkyväksi tekeminen valokuvin,

piirustuksin ja leikkiohjeiden avulla, jolloin myös huoltajat tutustuvat

koko päiväkotipäivän pedagogiseen sisältöön. Samalla kannustetaan

leikkien ja pelien jatkamiseen myös päiväkodin ulkopuolella. Koko

päiväkodin yhteinen, vaihtuva ”seinä” esillä Ravintolassa Lummelahden

päädyssä ”Monien mahdollisuuksien piha” –kyltin alla.

Sää ei ole este! Se on mahdollisuus pihaleikeille ja tekemisille!

17

• Mediakasvatus digiaskeleet Huoltajien kanssa pohdintaa omasta

mediakasvattajuudesta vuosittain vasu-keskustelussa:

kuinka paljon lapsi käyttää / katsoo?

mitä välineitä käyttää? Ikärajojen huomiointi?

Aloitus ensi kevään arviointikeskusteluissa

Lasten kiinnostuksenkohteiden havainnointi eri tavoin

ja niiden huomioiminen toiminnassa: tutut hahmot /

musiikki / sisällöt rooli- ja välineleikeissä ja niiden

rikastuttaminen > lasten kaverisuhteiden ja

mielikuvituksen tukeminen

Aiheita tutkitaan kirjoista / netistä > kirjasto

Erilainen toiminta dokumentoidaan lasten kuvin sekä

tarinoin.

Lasten kanssa tutustutaan ja opetellaan käyttämään

erilaisia TVT-välineitä ikätason mukaisesti > valokuvia,

videoita, äänitteitä lapsille ja huoltajille näkyväksi esim.

viikkokirjeissä ja toimintaympäristössä.

Digiaskel on jokaisen tiimin kehittämistehtävä.

Ryhmillä on käytössä tabletit ja älypuhelimet:

arkipäiväinen dokumentointi, tiedonhaku,

opetuspelit ja animaatiot.

Kulttuurinen moninaisuus

ja kielitietoisuus

näkyy sekä kuuluu päiväkoti Aallossa

18

Toteutetaan kestävän kehityksen kartoitus ja otetaan käyttöön KEKE päiväkodissa ohjelma.o Tiimit kirjaavat omia ryhmäkohtaisia kestävän kehityksen valintoja ryhmän pedagogiseen suunnitelmaan.

o Yhdessä vanhempainryhmän kanssa keke-tekoja

Sisällä;o käytän vain yhden käsipyyhepaperin

o harkitsen ennen kuin printtaan kopiokoneella

o piirrän piirustusvihkoon

o sammutan valot, kun niitä ei tarvitse

o ruokahävikki; otan sen verran kuin syön

Ulkona;o kun tutkitaan kasveja, annetaan niiden kasvaa, ja annetaan myös eläimille rauha.

o retkillä ei roskata; tähän voidaan vaikuttaa jo kotona pakkaamalla retkieväät uudelleen käytettäviin

rasioihin.

o Joukkoliikenne; jokainen ryhmä tekee bussi tai ratikkaretken ja pohtii sen merkitystä kestävän kehityksen

näkökulmasta ”kuinka monta autoa tarvitaan oman ryhmän retkelle entä ratikkaa”?

Yleisesti;o lasten kanssa kestävän kehityksen asioista keskustellaan, pohdiskellaan valintojen tekoa yhdessä ja sitä

kautta lisätään ymmärrystä.

19

Kestävän kehityksen

ajattelun herättäminen

Arviointi

Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen

kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen.

Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää

tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua

dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa

varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen

toimintasuunnitelmaan.

Pedagoginen dokumentointi ja arviointi

21

Toiminnan arviointi

Aallossa kasvattajat kokoontuvat säännöllisesti

tiimikokouksiin, joissa arvioidaan ja suunnitellaan ryhmän

toimintaa. Aalto-Loiskeessa on kaksi kehittämispäivää

toimintakauden aikana, joissa kehitetään toimintaa koko

varhaiskasvatusyksikön tasolla. Muutaman kerran

vuodessa toteutetaan myös peda-iltoja

kasvattajayhteisölle. Kasvattajat osallistuvat myös

erilaisiin koulutuksiin täydentääkseen ja kehittääkseen

omaa osaamistaan. Lisäksi yksikössämme osallistutaan

aktiivisesti erilaisiin kehittämiskokeiluihin.

Kasvattajat havainnoivat lasten leikkiä ja kirjaavat havainnot

leikin havainnointi-lomakkeisiin.

TOIMINTAVUODEN 2017-2018 aikana Aalto-Loiskeessa

jokainen tiimi tekee yhden kasvattajan vertaisvaihdon

kokonaiseksi työpäiväksi. Vaihtoon liittyy havaintopäiväkirja

esim. ”päiväni Loiskeen Solina tiimissä”

22

Lapsille on arviointikysymyksiä, joita kysellään pitkin

vuotta 1-3 kerrallaan ja kirjataan ylös. Kasvattajat

huomioivat lasten mielipiteet ja muokkaavat toimintaa

niiden pohjalta.

• Huomataan se hyvä, mitä ollaan tehty! Iloitaan

lapsiryhmän vahvuuksista ja nähdään pienetkin

edistysaskeleet!

• Minimitavoite, jota arvioidaan:

Lapset tulevat mielellään päiväkotiin, ja kaikilla

on kaveri.

Ilmapiiri on avoin lasten ihmettelylle ja

kokeilemiselle.

Vuosittain tehtävän asiakaskyselyn kautta saamme

arvokasta palautetta onnistumisista ja kehittämisen

kohteista. Asiakaskyselyn tulokset julkaistaan perheille

sähköpostilla, vanhempien facebook-ryhmässä sekä

tarkemmin posteri-torikävelyllä jonka kautta voi osallistua

kehittämistyöhön.

3. Marras-joulukuu: Ryhmän pedagogisen

suunnitelman täydentäminen lasten

vasujen ja havainnoinnin/

dokumentoinnin myötä

4. Tammikuu: Ryhmän pedagogisen suunnitelman arviointi

ja tarvittaessa täydentäminen sekä

tiimisopimuksen arviointi.

Talon kokouksissa arvioidaan

toimintasuunnitelman toteutumista.

5. Maalis-huhtikuu: Ryhmän pedagogisen

suunnitelman arviointia Katse

tulevaan.

Talon kokouksessa toimintasuuunnitelmanarviointi – miten ovat

toteutuneet?

1. Ryhmissä kevään/kesän

”varaslähtö”, katse tulevaan

toimintakauteen edelliseen peilaten: Alustava pohdinta ja

suunnitelma erityisesti

ryhmäytymisestä

2. Elo-lokakuu: Lasten havainnointi,

vanhempainilta, lasten vasut Ryhmän

pedagogisen suunnitelman sekä

tiimisopimuksen laatiminen

(Kehittämispv/Peda-ilta) Näiden pohjalta

laaditaan talon toimintasuunnitelma

23

Yhteistyö ja viestintä

Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että

jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta,

opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja

suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat

myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan monialaisesti.

Yhteistyö ja viestintä

Huoltajien osallisuus• Yhteistyön perustana pidämme päivittäisiä kohtaamisia ja

lapsen varhaiskasvatussuunnitelma keskusteluja.

Huoltajat voivat milloin tahansa tulla tutustumaan ja

osallistumaan lapsensa päivään sekä keskustelemaan

kanssamme. Lisäksi lähetämme viikoittain sähköpostilla

huoltajille viikkokirjeet. Sähköpostia käytämme muutenkin

aktiivisesti viestintävälineenä huoltajien kanssa.

• Vanhempainiltoja järjestetään syksyn alussa sekä uusille

perheille ja tuleville eskareille kesäkuussa.

• "Anna lapselle lahja -päivä” tarkoittaa sitä, että

vanhemmat ovat tervetulleita viettämään päiväkotipäivää

Loiskeeseen. Päivä antaa vanhemmille tilaisuuden kokea

päiväkodin arkea ja nähdä oma lapsi osana ryhmää. Lahja-

päivä voi olla kestoltaan koko päivän tai vaikkapa

aamupäivän.

• Perheiden kanssa vietämme yhteisiä juhlia; tänä vuonna

Suomi 100v juhlapaja sekä toukokuussa kylittäin

kevätjuhlanyyttäreiden merkeissä. Rennot kahvit-

kohtaaminen järjestetään ryhmittäin syksyn alussa.

Ne mahdollistavat perheiden keskinäistä

tutustumista ja rentoa yhdessäoloa.

25

• Vanhempainryhmä on osa kodin ja päiväkodin välistä

yhteistyötä. Vanhempainryhmä toimii ajatusten ja

ideoiden välittäjänä kodin ja päiväkodin välillä. Siellä on

myös mahdollisuus tavata muita vanhempia.

Vanhempainryhmä kohtaa erityisesti oman facebook-

ryhmän välityksellä ja säännöllisissä kokouksissa.

Yhteisiä projekteja tänä vuonna ovat juhlapajaan liittyvä

keräys vähävaraisille lapsiperheille, lelujen kierrätys ja

askartelupiste. Lisäksi suunnitteilla käynti Koskelan

monipuoliseen palvelukeskukseen ja kestävä kehitys

tempaus.

Monialainen yhteistyö

• Päiväkoti toimii monialaisessa yhteistyössä lasten ja

perheiden tarpeiden mukaan• kiertävän erityislastentarhanopettajan (kelto),

• S2-lastentarhanopettajan, neuvolan, puheterapeuttien,

lastensuojelun, varhaisen tuen perhetyön, perheneuvolan

ja esiopetuksen kuraattoripalvelun kanssa.

Muita yhteistyökumppaneita

• Lisäksi päiväkoti tekee yhteistyötä päiväkoti Loiskeen

kanssa, esiopetusvuonna Arabian peruskoulun kanssa,

Arabianrannan kirjaston sekä muiden Arabiarannan ja

Toukolan alueen toimijoiden kanssa.

• Helsingin tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään

aktiivisesti.

Lapsen varhaiskasvatuksessa

aloittaminenAalto-Loiskeessa

Lapsen varhaiskasvatuksessa

aloittaminen ja pehmeä lasku

Pehmeällä laskulla lapsi ja perhe saa tutustua uuteen hoitopaikkaan omassa tahdissa,

mikä on tärkeää turvallisuuden tunteen kannalta.

Molemmin puolisen luottamuksen syntymiselle on hyväksi, että huoltaja pystyisi

olemaan päiväkodissa kaikissa päivän toiminnoissa lapsen tukena n. 1-2 viikon

ajan.Näin huoltajalle ja lapselle muodostuu kokonaiskuva lapsen päiväkotipäivästä.

HUOLTAJIEN LUOTTAMUSTA HERÄTTÄVÄT TEKIJÄT:

• Lyhyt tutustumisvierailu ilman lasta

• aloituskeskustelu siinä yhteydessä jos mahdollista

• Aloituskeskustelu: käydään ennen lapsen hoidon aloitusta, vastuukasvattajan ja

vanhemman välillä. Molemminpuolinen tiedon jakaminen.

• Aloituskeskustelussa käydään läpi lapsen tähänastiset kasvun vaiheet ja perheen

toiveet varhaiskasvatukselle.

• Lisäksi esitellään Aalto-Loiskeen pedagogiikan huoneentaulu kuva

Huoltajat voivat soittaa päiväkotiin ja varmistaa lapsen kuulumiset päivän aikana.

Alku kesästä on tulevan syksyn aloittajille info-vanhempainilta. Kesken vuotta tuleville

aloituskeskustelun yhteydessä päiväkodin ja sen toimintatapojen esittely.

LAPSEN TURVALLISUUDEN TUNNETTA VAHVISTAVAT TEKIJÄT:

• Oma naulakkopaikka on valmiina lasta odottamassa

• Valokuvat perheestä ja tärkeistä kodin asioista muistuttava tavara mukaan

päiväkotiin: esim. kodilta tuoksuva paita/huivi.

• Unirätti/unilelu unille. jne..

• Lapsen päivän kuvaus valokuvin

PÄIVÄKOTIIN TUTUSTUMINEN

Ihanne on 1-2 viikon tutustumisjakso huoltajan tuella.

Pehmeä lasku suunnitellaan lukujärjestyksen avulla, johon täytetään yhdessä kuinka

harjoittelu etenee, kenen kanssa lapsi tulee minäkin päivänä ja mihin aikaan.

- Huoltajalla ja lapsella on mahdollisuus tutustua päiväkodin vastuukasvattajaan ja

tulevaan päiväkotiryhmään. Aloitetaan ulkoilemalla päiväkodin pihalla ja siirrytään

vähitellen tutustumaan sisätiloihin sekä oman ryhmän toimintaan.

TOISEEN RYHMÄÄN SIIRTYMINEN

Loiskeessa on tapana ottaa kesän alussa varaslähtö syksyyn, jolloin Solinoista

Maininkeihin ja Mainingeista Eskariin syksyllä siirtyvät lapset saavat aloittaa

tutustumisen omaan uuteen ryhmäänsä. Lapset saavat totutella uuden ryhmänsä

rutiineihin turvallisesti kasvattajien ja ryhmässä jatkavien lasten ohjauksessa jo ennen

kesälomia. Tämä helpottaa arkeen palaamista lomien jälkeen.

Päiväkodin kasvattajat käyvät myös ryhmästä toiseen siirtyvistä lapsista siirtopalaverin,

jotta lapsen kasvun ja kehityksen kannalta tärkeät tiedot siirtyvät tulevan ryhmän

kasvattajille.

Tarpeen mukaan siirtopalaveri järjestetään yhdessä huoltajien kanssa.

27

Tutkimusmatkat minne ne meidät viekään…

siitä muodostuu toimintavuoden pedagogiikka.