Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona 11.9.2019

www.ylojarvi.fi

Ikäneuvoohjaa,

Lähitoritukee

Sivut 6–7

Terveys-keskusmeni

nettiinSivu 8

Hinku hillitsee

ilmaston-muutosta

Sivu 4

Tervetuloa uuteenVanhaan Räikkään!

Sivu 11

[ 2 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona 11.9.2019

Yhteinen YlöjärvemmeKuluva vuosi on Ylöjärvelle monin ta-voin merkityksellinen. Kaupunki viettää 150-vuotisjuhlavuottaan. Kaikille kau-punkilaisille avoimia tapahtumia on jär-jestetty pitkin vuotta, joten mikäli ei ole vielä ehtinyt juhlimaan kaupungin syntymäpäiviä, on siihen vielä syksyn aikana monta mahdollisuutta. Tapahtu-mille yhteistä on se, että ne edustavat yhdessä tekemistä ja kokemista, kau-pungin yhteisöllisyyttä. Kaupunkimme ei ole vain harvoille ja valituille vaan kaikille hyvä paikka elää ja osallistua.

Me päättäjät teemme paljon yhteis-työtä sekä keskenämme, yhteisöissäm-me että viranhaltijoiden kanssa. On tärkeää, että saamme myös kaupunki-laisilta viestejä asioista, joihin täytyy kiinnittää huomiota. Asukkaita, siis si-nua ja minua, vartenhan me päätöksiä teemme.

Positiivisella, rakentavalla yhteis-työllä saamme käytettyä resurssit mahdollisimman viisaasti. Se vaatii myös pitkäjänteistä ponnistelua, mis-tä esimerkkinä toimii Vanha Räikkä. Se oli päässyt jo pahasti ränsistymään ja

Muutto takaisin keskustaanKaupungin tekninen toimisto sekä Ylöjärven Vesi palvelevat asiakkaitaan 16.9.2019 alkaen kaupungintalon läheisyydessä osoitteessa Räikäntie 3 ma-pe klo 9-11 ja 12-15. Asiakaspalvelu tapahtuu As Oy Vivacen katutason toimistotiloissa. Asiakkaille tarkoitetut autopaikat sijaitsevat oven edessä. Teknisen toimiston ja Ylöjärven Veden henkilöstöä työskenteli puolentois-ta vuoden ajan väistötiloissa Topintuvalla Julkujärvellä. Asiakaspalvelu To-pintuvalla päättyi 6.9. Muutto keskustaan ajoittuu viikolle 9.-13.9., jolloin henkilöstön tavoitettavuudessa voi olla katkoksia. Osa henkilöstöstä muut-taa Musikanttiin, entiseen musiikkiopiston taloon. Vivacen ovella asiakas-palvelusihteeri Eva Kurikka ja sähköinsinööri Esa Toikkonen. Vivacen pai-kalta purettiin kaupungin tekninen keskus maaliskuussa 2018. (Kuva: Tiina Helminen)

kaikki eivät sen potentiaalia nähneet. Aktiivinen Pro Räikkä ja muut asian puolesta puhuvat saivat kuitenkin hankkeen etenemään ja nyt meillä on vihdoin mahdollisuus tutustua upeaan rakennukseen, joka on entisöity van-haa kunnioittaen. Siitä on kuoriutunut todellinen helmi ja se rikastuttaa Räi-kän alueen toimintamahdollisuuksia. Toivottavasti kaupunkilaiset ottavat sen omakseen ja siitä tulee yhteinen olohuoneemme.

Räikän alueen kehittäminen on muutenkin ilahduttanut. Talvella latu on kutsunut jo aikaisin hiihtämään. Kesällä Räikän ranta, uudistunut puis-toalue ja remontoitu urheilukenttä keräävät massoittain ihmisiä urheile-maan ja viettämään aikaa yhdessä. Yhtenä ikävänä ilmiönä on tullut esiin ilkivallan teko. Meistä jokainen voi omalta osaltaan edesauttaa sitä, että paikat pysyvät kunnossa, viihtyisinä ja turvallisina meille kaikille. Kunnioite-taan paitsi toisiamme myös ympäris-töämme, on se sitten rakennettu tai luonnollinen.

Merja LehtonenKaupunginvaltuuston1. varapuheenjohtaja (vihr.)

www.ylojarvi.fi/tiedotuslehti

Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti ilmestyy vuonna 2019 kaksi kertaa: keskiviikkona 13.2. ja 11.9.

Julkaisija:Ylöjärven kaupunki, Kuruntie 14, PL 22, 33471 Ylöjärvi

Päätoimittaja:Kaupunginjohtaja Jarkko Sorvanto

Sisällön suunnittelu ja palaute: Tiedottaja Tiina Helminen p. 050 437 1247 tiina.helminen@ylojarvi.fi

Jakelu: Ylöjärvi-lehti jaetaan Ylöjärven Uutisten peittojakelun mukana mainos-jakelun salliviin kotitalouksiin Ylöjärvellä. Lehteä saa myös kirjastoista sekä kaupungintalolta. Sähköisen version voi lukea osoitteessa www.ylojarvi.fi/tiedotuslehti.

Tuottaja: Ylöjärven Uutiset Oy Painopaikka: Alma Manu, TamperePainos: 13 000 kplKansikuva: Jani Saarenpää

ISSN 2323-914X (painettu)ISSN 2323-9158 (verkkojulkaisu)

11. syyskuuta 2019

Ylöjärven keskustan kehittäminen ja alueen tulevaisuuden liikennejärjestelmän suunnitte-lu etenevät. Kaupunki käynnisti vuonna 2018 keskustan kehittämisen hankkeen. Hanke ja-kautuu toisaalta pitkän aikavälin visiointiin ja suunnitteluun, toisaalta lyhyemmän aikavälin konkreettisiin kehittämis- ja rakentamistoi-miin. Kaupunki on rekrytoinut hankepäällikön, jonka tehtäviin kuuluu keskustan ja keskus-tasta Tampereelle suuntautuvan asumisen ja liikenteen käytävän kokonaisvaltainen kehit-täminen.

Hankkeen yhteydessä tarkastellaan myös Teivon alueen tulevaisuutta. Tampereen ja Ylöjärven kaupunginhallitukset hyväksyivät toukokuussa 2019 aiesopimuksen, joka koskee Teivon alueen maankäytön kehittämistä pit-källä aikavälillä. Aiesopimuksessa ilmaistaan kaupunkien yhteinen tahtotila alueen kehittä-miseksi asumisen ja sitä tukevien palvelutoi-mintojen monipuoliseksi kerrostalovaltaiseksi alueeksi. Keskustan kehittämiseen liittyy vah-vasti myös seudullinen näkökulma. Lisäksi val-mistaudutaan solmimaan valtion kanssa MAL4-sopimus eli sopimus maankäytön, asumisen ja liikenteen järjestelyistä tuleville vuosille.

Ylöjärven kaupungin tavoitteena on kehit-Jarkko SorvantoKaupunginjohtaja

tää keskustaa yhtenäiseksi ja eläväksi alueek-si, jossa asunnot, palvelut ja virkistysalueet sijaitsevat lähekkäin. Keskustan kehittämisen hanke koostuu useista kaupunkistrategiaa tu-kevista alahankkeista, joista keskeisimmät ovat Räikän alueen kehittäminen, keskustan (Soppeenmäen) ja Teivo-Mäkkylä-alueen tii-vistäminen sekä tulevaisuuden raideliikenne-ratkaisut.

Räikän puiston ja urheilukentän kunnosta-minen, Räikän alueen täydennysrakentaminen kerrostalokohteilla, Vanhan Räikän peruskor-jaaminen ja käyttötarkoituksen muutos kult-tuuri-, yhdistys- ja kahvilatoimintaa varten sekä Eppu Normaali -yhtyeen uraa kunnioit-tava Alamökki-veistos ovat kaikki osa Räikän alueen kehittämistä.

Kaupunkistrategian mukaisesti Ylöjärven kaupunkirakennetta tiivistetään keskustaa ja Teivon aluetta kehittämällä. Soppeenmäessä sekä käynnissä olevat että tulevat kerrosta-lohankkeet vahvistavat osaltaan keskustan kehittymistä. Teivo-Mäkkylän alue puolestaan sijaitsee Ylöjärven eteläosassa muodostaen kaupunkikeskustan tärkeän kasvusuunnan kohti Tampereen rajaa. Teivon alueen tule-vaa maankäyttöä silmällä pitäen tarkastellaan

nykyisen ravirata-alueen tulevaisuutta yhteis-työssä ravitoimijoiden ja Tampereen kaupun-gin kanssa. Teivo-Mäkkylän osayleiskaavatyö on käynnistymässä ja samassa yhteydessä käydään neuvotteluja suurten liikenneväylien välisistä, tällä hetkellä vajaakäytöllä olevista alueista ja niiden kehittämisestä asumisen ja yritystoiminnan tarpeisiin.

Joukkoliikenteen ja liikennejärjestelmän kehittäminen ja raideliikenteen toteutumi-sen edistäminen ovat myös Ylöjärven kau-punkistrategian kärkiä. Raitiotien mahdollisia laajenemissuuntia Tampereelta Kangasalle, Pirkkalaan ja Ylöjärvelle on tarkasteltu kau-punkiseudun esiselvityksessä. Selvityksen jatkotyönä käynnistettiin keväällä 2019 raitio-tien kaksivuotinen yleissuunnittelu. Tavoittee-na on suunnitella mahdollisen raitiotien linja-uksia ja toteutettavuutta Tampereelta Teivon kautta Ylöjärven keskustaan. Samanaikaisesti vaikutetaan eri toimijoihin Helsingin ja Tam-pereen välisen ns. tunnin juna -hankkeen edistämiseksi ja lisäraiteen saamiseksi myös Tampereelta edelleen kohti pohjoista. Toteu-tuessaan tämä raidehanke avaisi mahdollisuu-den tavoitella Ylöjärvelle omaa asemaa.

Näkökulma

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Alkuvuodesta päätimme lähteä mu-kaan Hinku-verkostoon, joka on ilmas-tonmuutoksen hillinnän edelläkävijöi-den verkosto. Tätä poikkihallinnollista työtä on toden teolla lähdettävä teke-mään yhdessä ja odotan myös meidän päättäjien tuovan siihen oman panok-semme. Päätöksenteossa tulee ottaa huomioon kasvihuonekaasupäästöjen näkökulma. Voisimme olla todellisia edelläkävijöitä esimerkiksi digitaalis-ten ratkaisujen edistäjänä ja samalla uudenlaisten, innovatiivisten yritysten ja työpaikkojen mahdollistajana. Yk-siköissämme tarjotun ruoan laatukri-teereissä tulisi entistä enemmän ottaa huomioon uudistuvat ruokailusuosituk-set, jotka suosittelevat ilmastoystä-vällistä ruokaa. Tällöin laadukkaasta, lähellä tuotetusta ruoasta tulisi meille valttikortti, vaikka maailmanlaajuises-ti. Kaupunkirakenteen ja joukkoliiken-teen kehittäminen on merkittävässä roolissa Hinku-tekoja rakentaessam-me. Onkin hienoa päästä seuraamaan ja kehittämään kaupunkiamme yhdes-sä teidän kaikkien kanssa!

Ylöjärven keskusta kehittyy

Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti [ 3 ]Keskiviikkona 11.9.2019

Miten rakennuslupaa haetaan?

– Kun suunnitellaan oman kodin rakentami-sen aloittamista, niin

tärkeintä on hommata pätevä pää-suunnittelija mahdollisimman aikai-sessa vaiheessa mukaan, sanoo raken-nustarkastaja Katja Helenius ja lisää, että pääsuunnittelija auttaa myös so-pivan talopaketin valinnassa.

Kun piirustukset ovat valmiit ja hankkeen suunnittelu riittävän pit-källä, voidaan rakennusluvan haku aloittaa osoitteessa www.lupapiste.fi. Sieltä hakemus ohjautuu annettujen tietojen perusteella kaupungin raken-nusvalvontaan.

Lupapiste-palveluun rekisteröidy-tään pankki- tai mobiilitunnuksilla, ja palveluun luodaan omat tunnukset. Tämän jälkeen valitaan suunnitellun hankkeen sijainti ja toimenpide. Haki-ja tekee neuvontapyynnön tai lupaha-kemuksen rakennusvalvontaan. Kiin-teistön tiedot näkyvät käsittelijälle, kun hän avaa lomakkeen.

- Ehdimme vastaamaan Lupapisteen kautta tehtyihin neuvontapyyntöihin heti kun meillä on vapaa hetki, sanoo Helenius.

Lupahakemus täytetään sähköises-sä työtilassa. Hakemukseen sisältyvät muun muassa hankkeen kuvaus, raken-nuspaikka, rekisteritiedot, poikkeami-set ja muut tarvittavat dokumentit.

Asemakaava-alueella asiakkaan ei tarvitse enää toimittaa kaavakarttaa. Rakennusvalvonta saa sen suoraan Lu-papisteestä. Haja-asutusalueella kart-ta pitää edelleen toimittaa.

Kaikki keskustelu Lupapisteessä

Tiedot tallentuvat hakemukseen auto-maattisesti. Hakemusta voi täydentää ja muokata itselle sopivana ajankoh-tana. Hakemus näkyy rakennusvalvon-nassa vasta kun luvanhakija jättää ha-kemuksen viranomaiselle nähtäväksi. Kun hakemus saapuu käsiteltäväksi,

lähettää lupasihteeri sivuston kautta viestin pääsuunnittelijalle ja kehottaa ottamaan yhteyttä lupavalmistelijaan.

Sivustolla on keskustelukenttä, jos-sa asianomaiset voivat keskustella keskenään. Hakija voi myös kysyä vi-ranomaisilta neuvoja palvelun kautta. Myös naapurien kuuleminen on tule-vaisuudessa mahdollista Lupapistees-sä.

- Kaikki keskustelu rakentajan kans-sa käydään Lupapisteessä. Kaikki jää sinne näkyviin: kaikki mitä me olemme neuvoneet ja mitä rakentaja on sano-nut, Helenius kertoo.

Näin keskustelut eivät jää yksittäis-ten sähköpostien tai muistin varaan.

Täydellinen hakemus nopeuttaa käsittelyä

Vain täydelliset hakemukset käsitel-lään, joten luvanhakijan tulee huo-lehtia, että kaikki vaaditut tiedot ja tarvittavat liitteet ovat mukana ha-kemuksessa. Täydellisen hakemuksen keskimääräinen käsittelyaika on noin kaksi–kolme viikkoa.

Kun hakemus on valmis, pääsuun-nittelija ottaa lupavalmistelijoihin yhteyttä ja käy esittelemässä hanke-suunnitelman rakennusvalvonnassa. Rakennusvalvonta puolestaan esitte-lee valmiit hankkeet torstaiaamuisin järjestettävässä katselmuksessa, jos-sa ovat mukana kaupunginarkkitehti, palo-, ympäristö- ja LVI-tarkastaja.

- Käymme hankkeen läpi ja kat-somme, että siinä on kaikki mitä tar-vitaan. Tämän jälkeen päätös voidaan tehdä heti, kertoo Helenius.

- Voimme tehdä päätöksiä joka päi-vä, koska meillä on sähköinen julkipa-no.

Lupapäätös näkyy heti verkossa

Hakemukset eivät mene enää jonoon, vaan päätökset tehdään heti kun ha-kemukset on käsitelty. Sähköinen päätöksenteko onkin nopeuttanut pro-sessia. Aiemmin sihteeri vei paperiset päätökset julkipanoon kerran viikossa, nyt päätökset julkaistaan Lupapistees-sä heti kun ne on tehty. Kaupungin-talon A-aulassa on näyttöpääte, jossa päätökset ovat virallisesti nähtävillä. Tiedot lupapäätöksestä lähtevät säh-köisesti valtion rekisterikeskuksen kautta maistraattiin ja verottajalle.

Rakennusvalvontaan voi edelleen toimittaa paperisen hakemuksen. Sen skannaus sähköiseen muotoon maksaa hakijalle 60 euroa. Omakotitalojen ja isojen rakennusprojektien hakemukset toimitetaan nykyään sähköisenä.

- Joitain pienempiä projekteja tulee vielä paperisena, kertoo Helenius.

Rakennusvalvonnan rakennus- ja toimenpideluvat pidetään nähtävillä valitusajan eli 14 tai 30 päivää. (Kuva: Mika Hiltunen)

Rakennuslupa-asioissa ylöjärveläisiä palvelevat Katri Nevalainen (vasemmalta), Katja Helenius ja Pirkko Ollila.

Ylöjärven rakennusvalvonta on käsitellyt rakennus-luvat sähköisesti viime syksystä lähtien. Sähköinen päätöksenteko otettiin Ylöjärvellä käyttöön vuoden- vaihteessa, toisena koko Suomessa. Muutokset ovat nopeuttaneet lupapäätöksiä ja tehneet hakuprosessista

lähes paperittoman.

Sanna Hillberg

Ajankohtaista

Rakennuslupa sähköisesti

Tietokulma• Rakennuslupahaun

ohjeet: www.ylojarvi.fi/ rakennusvalvonta > Ohjeita

• Tee lupahakemus osoitteessa: www.lupapiste.fi

• Päätökset osoitteessa: julkipano.lupapiste.fi/ylojarvi

Syksyn omakoti- tonttihaku lähestyyYlöjärven kaupungin omakotita-lotontit tulevat haettaviksi lähi-viikkojen aikana. Tänä syksynä tontteja on tarjolla Työläjärven alueelta Metsäkylästä (6 kpl), Sil-tatien alueelta Kirkonseudulta (13 kpl) sekä Viljakkalan Särkän alueel-

ta (10 kpl). Tontit voidaan myydä tai vuokrata. Hakuajan alkamisesta tiedotetaan Etuovi.com-palvelussa, kaupungin nettisivuilla sekä sosi-aalisen median kanavissa - seuraa ilmoitteluamme!

Pysäköinninvalvonta alkaa vuonna 2020Ylöjärven kaupunginvaltuusto on hyväksynyt esisopimuksen pysä-köinninvalvonnan järjestämisestä Ylöjärvellä. Esisopimuksen mukaan Ylöjärvi antaisi pysäköinninvalvon-nan järjestämisen Nokian kaupun-gin hoidettavaksi. Valvontaa suori-tettaisiin keskimäärin noin 10 tuntia viikossa. Valvonnan tavoitteena ei ole tuottaa voittoa. Todennäköisesti tuotot eivät tule kattamaan valvon-nasta aiheutuvia menoja.

Kyse on tässä vaiheessa kahden

vuoden määräaikaisesta kokei-lusta. Tavoitteena on, että pysä-köinninvalvonta aloitetaan vuoden 2020 alussa, kuitenkin viimeistään 1.5.2020. Tällä hetkellä kaupungil-la ei ole keinoja puuttua virheel-liseen pysäköintiin muutoin kuin pyytämällä poliisia suorittamaan valvontaa. Lopullinen sopimus py-säköinninvalvonnasta edellyttää, että Ylöjärven kaupunki saa alue-hallintovirastolta luvan pysäköin-ninvalvonnan harjoittamiseen.

Kurun palvelut tutuiksiPitkään toiveissa ollut Kurun pal-veluhakemisto julkaistiin kevääl-lä. Hakemistoon on kerätty tietoa Kurun alueen yrityksistä ja muista toimijoista palveluiden tarjoajien omien ilmoitusten perusteella. Mu-kana on muun muassa kaupan alan palveluita sekä rakennus- ja kiin-

teistö- ja pitopalveluita tarjoavia tahoja.

Palveluhakemisto löytyy helposti tulostettavassa pdf-muodossa sekä Ylöjärven kaupungin että Ylöjärven Yrityspalvelun sivuilta: www.ylojar-vi.fi/kuru ja https://ylojarvenyri-tyspalvelu.fi/palvelut/yritykset.

Ylöjärven Pohatta -peli tulossa myyntiin Kuka on Ylöjärven Pohatta? Se sel-viää vielä tämän vuoden aikana, kun Ylöjärven oma kaupunkipeli ilmestyy. - Peli on painossa, ja tä-män hetkisen tiedon mukaan saam-me sen myyntiin lokakuussa, ker-too projektipäällikkö Virpi Mäkelä Pirkanmaan Nuorkauppakamarista.

Ylöjärven 150-vuotista taivalta juhlistavassa lautapelissä kenes-tä tahansa voi tulla ylöjärveläisen yrityksen osakkeenomistaja - tai pelaaja voi menettää kaiken pörssi-

romahduksen iskiessä. Pirkanmaan Nuorkauppakamari on toteuttanut pelin yhteistyössä Ylöjärven kau-pungin ja Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n kanssa. Pelin ulkoasun on suunnitellut paikallinen Velhovisio Oy. - Meille nuorkauppakamarissa on tärkeää edistää paikallista elin-voimaa ja yrittäjyyttä. Lautapeli tuo kekseliäällä tavalla esiin ylöjär-veläistä osaamista.

Peli tulee myyntiin pop-up-myy-mälään Kauppakeskus Eloon.

Pelilaudassa pohattahahmoksi on valjastettu Ylöjärven tunnuseläin, palokärki.

[ 4 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona 11.9.2019

HINKU hillitä ilmastonmuutosta

Sähköautoilun asialla

Ylöjärven keskustan tuntumassa, moottori-tien laidalta alkaa Pik-ku-Ahveniston upea, yhtenäinen metsä ja luonnonsuojelualue. Tänä vuonna suojelu-alue laajeni seitsemäl-lä hehtaarilla Lepo-

suon suuntaan.

Susanna Viljanen

Ajankohtaista

Pikku-Ahvenisto on harvinainen helmi

Kun ylittää moottoritien Koukkujärventien ylikul-kua pitkin ja lähtee kul-kemaan oikeanpuoleis-ta hiekkatietä, saapuu

tuota pikaa Pikku-Ahveniston järvelle. Järveltä alkaa laaja Pikku-Ahveniston luonnonsuojelualue, jolla viihtyy edus-tava kattaus harvinaisia, rauhoitettuja kasveja. Pienessä harjulehdossa ku-koistavat esimerkiksi valkolehdokki, lehto-orvokki, mustakonnanmarja, sudenmarja, taikinamarja ja lehtoi-mikkä.

ELY-keskuksen elokuussa vahvis-taman rauhoituspäätöksen jälkeen Pikku-Ahveniston luonnonsuojelualue on nyt 93 hehtaaria laaja. Uusimpana alueena suojelun piiriin saatiin lisää harjumetsää ja vanhaa metsää Julku-järven suunnasta sekä harjuun liittyvä suoalue Leposuo.

Harjun suojelualueen laajennus sekä Mastosvuoren suojelualue ovat Ylöjärven kaupungin luontolahja 100-vuotiaalle Suomelle. Luonnontilai-nen, kitukasvuinen Leposuo on muka-na myös valtakunnallisessa soidensuo-jelun lisäohjelmassa.

Poluilla on ajoittain ruuhkaa

Vaikka Pikku-Ahvenistolta alkava met-sä on rauhoitettua luonnonsuojelualu-etta, se on myös kaupunkilaisten erit-täin tärkeä ulkoilu- ja virkistysalue. Harjulla ja kangasmetsissä risteilee valtava polkujen verkosto, jossa kulje-taan kävellen, juosten, polkupyörällä ja hiihtäen. On lenkkeilijöitä, suunnis-

tajia, marjastajia ja sienestäjiä. Lii-kenne on vilkasta.

– Suosituimmilla metsäpoluilla on ajoittain jopa ahdasta. Etenkin maas-topyöräilyn suosion nopea kasvu on lisännyt liikennettä, ja pyöräilijöiden kova vauhti aiheuttaa toisinaan vaa-ratilanteita. Nyt mietitään, pitäisikö tiettyjä polkuja merkitä vain maasto-pyöräilijöiden käyttöön ja toisia jalan liikkuville, Ylöjärven kaupungin ympä-ristöpäällikkö Pentti Keskitalo kertoo.

Talven aikana Pikku-Ahveniston pol-kujen käytöstä järjestetään keskuste-lutilaisuus tai nettikysely, jotta käyt-täjien erilaiset mielipiteet ja toiveet voidaan ottaa huomioon alueen uuden hoito- ja käyttösuunnitelman teossa.

Uusia polkuja luonnonsuojelualu-eelle ei avata, mutta olemassa olevia

Jääkauden aikana muodostuneen Pikku-Ahveniston suppajärven pohjoisenpuo-leisilla rinteillä saatetaan lähivuosina kaataa joitakin puita, jotta paisterinteille tyypilliset lajit palaisivat vanhoille kasvupaikoilleen.

polkuja voidaan tarvittaessa leventää.– Tekeillä olevalla hoito- ja käyttö-

suunnitelmalla pyritään ohjaamaan alueen käyttäjiä tietyille pääpoluille, jolloin pienimpiä polkuja voitaisiin jättää pois käytöstä, kaupungin metsä-vastaava Jani Aho sanoo.

Alueen luontoarvoja kartoittanut ympäristöpäällikkö Pentti Keskitalo iloitsee siitä, että Pikku-Ahvenistolla on todella siistiä siihen nähden, miten paljon alueella liikkuu ihmisiä.

– Se toki auttaa, että luonnosuoje-lualueella ei ole nuotiopaikkoja, vaan alueen ainoa laavu ja tulentekopaikka sijaitsevat järven länsipäässä. Laavu onkin kovassa käytössä: siellä näkee käytännössä aina retkeilijöitä, kun pai-kalla käy, Keskitalo toteaa.

Suojelualuettakin pitää hoitaa

Pikku-Ahveniston luonnonsuojelu-alueen harjumaastossa kituuttelee myös harvinaisia aurinkoisten, kuivien rinteiden kasveja. Jotta häränsilmä, kissankäpälä, kangasajuruoho ja met-sänätkelmä eivät häviäisi alueelta kokonaan vaan kannat vahvistuisivat, luonnosuojelualuettakin pitää hoitaa.

– Hoito- ja käyttösuunnitelman mu-kaisesti alueella saatetaan esimerkiksi kaataa joitakin puita, jotta saadaan lisää valoa niin sanotuille paisterinteil-le. Tavoitteena on, että heinittymisen sijaan kuivan, paahteisen paikan kas-vit palautuisivat ja vahvistuisivat rin-teillä, Pentti Keskitalo kertoo.

Mahdolliset puiden kaadot tehdään aikaisintaan ensi vuoden syksyllä lintu-jen pesimäajan päätyttyä.

– Luonnonsuojelualueella on toki myös hyvin paljon täysin luonnonti-laisia paikkoja, joissa ei tehdä mitään hoitotoimia, luonnonsuojelualueen puustoa kartoittanut Jani Aho toteaa.

93 hehtaaria luonnonsuojelualuetta kaupunkilaisten ilona

Tietokulma50 suojelukohdetta• Ylöjärven kaupungin alueella on kaikkiaan 50 suojelualuetta. Niistä 32

on lailla rauhoitettuja, muut kuuluvat Natura-alueisiin, soidensuoje-luohjelmaan tai ovat Metsähallituksen päätöksellä rauhoitettuja.

• Ylöjärven kaupungin omistamilla mailla on seitsemän luonnonsuojelu-aluetta: Ansomäki, Leppioja, Mastosvuori, Mikkolankorpi, Mustalammi, Pikku-Ahvenisto ja Vironvuori. Näiden yhteen laskettu pinta-ala on 130 hehtaaria.

• Pinta-alaltaan suurin suojeltujen alueiden maanomistaja on Metsähalli-tus. Muita suojelualueiden maanomistajia ovat seurakunta, metsäyhti-öt ja yksityiset ylöjärveläiset. Yksityisten mailla on 16 vapaaehtoisesti suojeltua aluetta.

• Eppu Normaali -yhtyeen perustajiin kuuluneelle ja tammikuussa 2019 kuolleelle Mikko Saarelalle ollaan perustamassa muistometsää Ylöjär-velle Luonnonperintösäätiön kautta. Muistometsä sijaitsee Asuntilan pohjoispuolella Mastosvuoren alueella ja se rajoittuu kaupungin omis-tamaan suojeltuun alueeseen.

• Neljä prosenttia koko Ylöjärven pinta-alasta on suojeltua luontoa.

Ylöjärven kaupunki on liittynyt Kohti hiilineutraalia kuntaa eli Hinku-hankkeeseen. Siinä kunnat, yritykset, asukkaat ja asiantuntijat ideoivat ja toteuttavat ratkaisuja paikallisten kasvihuonekaasupääs-töjen hillitsemiseksi.

Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin pääs-tövähennystä vuoteen 2030 men-nessä vuoden 2007 tasosta. Ylöjär-vellä tämä tarkoittaa 180 tuhannen tonnin vähennystä, mikä on kasva-vassa kunnassa haastava tehtävä.

Suurimmat päästöt kaupunki-alueella syntyvät Ylöjärven läpi kulkevan valtatien liikenteestä, johon kaupungin on vaikea vaikut-taa. Kaupunkikeskustaa tiivistävä ydinkeskustan uusi osayleiskaava kannustaa käyttämään joukkolii-kennettä sekä pyöräilemään ja kävelemään. Kevyen liikenteen houkuttelevuutta lisätään kehittä-misohjelmalla, ja joukkoliikentees-sä hyvällä suunnittelulla ja hinnoit-

Räikän rannan pysäköintialueelle asennetaan loppuvuoden mittaan kaksi sähköautojen pikalatauspisto-ketta. Samalla selvitetään, saatai-siinko latauspistokkeet myös Kurun ja Viljakkalan alueille. Kaupunki haluaa pistokkeiden hankinnalla tu-kea sähköautoilua.

Räikän pikalatauspistokkeita saavat käyttää kaikki sähköautoili-jat: jos paikka on vapaa, sen voi ot-taa käyttöön. Lataus käynnistetään ja maksetaan matkapuhelinsovel-luksella.

Keväästä lähtien kaupungin tek-niikka- ja ympäristöosaston käy-tössä on ollut yksi sähköauto. Ko-kemukset kiinteistönhoidossa ovat

telulla on päästykin joillain linjoilla jopa 10 prosentin kasvuun.

Päästöjä pyritään vähentämään myös kodeissa ja yrityksissä. Hank-keessa kiinteistöjen omistajia au-tetaan ja kannustetaan siirtymään lämmittämisessä maalämmön, hak-keen ja aurinkoenergian käyttöön sekä säästämään sähköä.

Hankkeen välityksellä niin yk-sityiset kuin yrityksetkin voivat päästä mukaan yhteishankintoihin. Tukena Hinku-työssä ovat muiden muassa Suomen Ympäristökeskus, Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkan-maan liitto.

Hinku-hanke käynnistyy Ylöjär-vellä 24.9.2019, jolloin kaupun-gintalolla järjestetään kaikille kiinnostuneille avoin starttitapah-tuma (ks. alla). Ylöjärvi on mui-den Hinku-kuntien tavoin mukana Nollapäästöpäivässä 21.9. Päivään liittyen kaupunki kannustaa Ilmas-todieetti-laskurin käyttöönottoon 1.-18.9. https://ilmastodieetti.fi

olleet hyviä, mutta toistaiseksi sähköautojen lyhyt toimintasäde ja pieni koko rajoittavat niiden yleistymistä teknisen toimen käy-tössä.

Kesäaikaan yhdellä latauksel-la on päässyt ajamaan noin 200 kilometriä, mikä riittää keskusta-alueella liikuttaessa. Talven tullen latausväli lyhenee.

Yksi ekologinen vaihtoehto tek-nisen toimen autohankinnoissa voisikin olla siirtyminen kaasu-autoihin, joissa on huomattavasti enemmän vaihtoehtoja kuin sähkö-autoissa. Kaasun tankkauspisteen saaminen Ylöjärvelle palvelisi myös yksityisautoilijoita.

Infotori ja tietoiskuja

Tervetuloa Hinku-hankkeen start-tiin! Paikalle voi tulla oman ai-kataulunsa mukaan - kuunnella tietoiskuja, tutustua infotorin tar-jontaan tai tehdä sopivasti molem-pia. Kuulemme mielellämme myös yleisön ideoita hyvästä Hinku-toi-minnasta - ideaseinä on valmiina!

Infotorilla Ylöjärvi-salissa toi-mintaansa esittelevät mm. RANE – rakentamisen ja asumisen ener-gianeuvontapalvelu, Melo Oy, joka tarjoaa tietoa mm. maa- ja ilma-lämpöpumpuista sekä aurinkopa-neelijärjestelmistä, Vihreä Sydän eli paikallinen matkailuyrittäjäyh-

distys, Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja pyöräliike UM-pyörä, joka tarjo-aa sähköpyörien testiajomahdolli-suuden pihamaalla. Tilaisuudessa voi osallistua myös Luonnonperin-tösäätiön Mikko Saarelan muisto-metsäkeräykseen.

Valtuustosalissa on useita noin vartin tietoiskuja, joiden aiheina ovat Hinku-hanke, Ylöjärven jää-hallin uusi energiajärjestelmä, Vanhan Räikän saneeraus, omako-tiasujan energiatehokkaat lämmi-tysratkaisut, ruokahävikin vähen-täminen sekä kylien näkökulma Hinku-toimintaan.

Tiistai 24.9.2019 klo 17-19.30, kahvitarjoilu klo 16.30 Ylöjärven kaupungintalo, Kuruntie 14 D

Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti [ 5 ]Keskiviikkona 11.9.2019

Palkkatyö on ihmisen perusoikeus

Kyläkyyti Ekolla matkustat ilmaiseksi ovelta ovelle Kurussa

– Jos saisin palkkatyötä, voisin muuttaa omaan kotiin. Haaveilen rivi-talokodista, joka olisi lähellä keskustaa. Nyt

asun vielä vanhempieni kanssa maalla, ja sieltä on vähän joka paikkaan pitkä automatka, 26-vuotias Matias Ranta-tulkkila kertoo.

Juuri 27 vuotta täyttänyt Noora Ryttäri asuu jo omillaan. Jos hän saisi palkkatyötä, rahaa riittäisi välillä myös laivareissuihin ja shoppailuun.

Nooran ja Matiaksen tulevaisuuden-haaveet ovat hyvin tavallisia. Haa-veiden toteutumisessa he tarvitsevat apua, ja sitä tarjoaa työvalmennus, jossa kehitysvammaisille etsitään paik-koja avoimilta työmarkkinoilta.

Matias Rantatulkkila on juuri aloit-tamassa työharjoittelun kiinteistö-huoltoalan yrityksessä.

– Alun perin opiskelin kokin ammat-

tiin, mutta totesin, etten ole tarpeeksi nopea pärjätäkseni ammattikeittiössä. Siitä oli kuitenkin se hyöty, että osaan laittaa ruokaa itselleni, hän kertoo.

– Tykkään kyllä myös kiinteistöalas-ta. Saan olla ulkona ja tehdä fyysistä työtä, mikä on terveellistäkin. Ei tar-vitse käydä salilla niin paljon.

Siivousalan erityisammattitutkinnon suorittaneen Noora Ryttärin seuraava työharjoittelupaikka on peruspalvelu-keskuksessa, jossa hän huolehtii kahvi-huoneiden siisteydestä.

– Monelle meidän asiakkaallemme sopii hyvin sellainen työ, joka ei yri-tyksessä oikeastaan kuulu kenenkään muun työtehtäviin. Se voi olla vaikka kahvinkeittoa ja taukohuoneen siisti-nä pitämistä. Työtä voi olla vain parina päivänä viikossa tai tunnin, kaksi ker-rallaan, vastaava ohjaaja Piia Raitti-nen kuvaa räätälöityä työtä

Toki joukossa on niitäkin, jotka et-

Jokainen aikuistuva nuori haaveilee koulutustaan vastaavasta palkkatyöstä ja sen mukanaan tuomasta itsenäisyydestä ja elintasosta. Myös kehitysvammai-silla aikuisilla on oikeus tehdä palkkatyötä. Siihen

päästäkseen he tarvitsevat työvalmennusta.

Susanna Viljanen

sivät täysipäiväistä, koulutustaan vas-taavaa työpaikkaa. Useimmilla työval-mennukseen tulevilla on jonkun alan ammattitutkinto. Yleensä tutkinto on puhdistuspalvelu-, kiinteistönhuolto- tai keittiöalalta, joille kehitysvam-maisten erityisammattikouluissa eni-ten koulutetaan.

Itsetuntoa ja elintasoa

Kehitysvammaiset tarvitsevat palkka-työtä aivan samoista syistä kuin muut-kin: saadakseen rahaa ja tunteakseen

Matias Rantatulkkila on pitkään auttanut kirjastossa, mutta nyt hän toivoo fyysistä palkkatyötä.

Noora Ryttärillä on siivousalan erityisammattitutkinto ja takana työharjoittelu päiväkodissa. Hänen vahvuuksiaan ovat tunnollisuus, hyvä muisti ja kädentaidot.

itsensä hyödylliseksi. Jos haluaa asua itsenäisesti ja harrastaakin jotain, olisi hyvä saada pientä lisätuloa eläkkeen päälle. Itsetuntokin kasvaa, kun oppii uutta ja saa siitä hyvää palautettakin.

Aiemmin kehitysvammaisille tarjot-tiin tavallisesti avotyötoimintaa, jossa heillä oli kyllä mielekästä tekemis-tä, mutta josta ei maksettu palkkaa. Nykyisen yhdenvertaisuuskäsityksen mukaan avotyö ei ole eettisesti hy-väksyttävää, vaan jokaisen ihmisen on saatava tekemästään työstä palkka.

– Palkkatyöllä on valtava merkitys ihmisen itsetunnolle. Se merkitsee

Kehitysvamma ei estä työntekoa

kehitysvammaisellekin kykyä itsenäi-sempään elämään. Kun käytössä on ihan itse ansaittua rahaa, voi ostaa haluamiaan tavaroita, matkustaa tai vaikka muuttaa omilleen, Piia Raitti-nen sanoo.

Työvalmennuksessa tehdään ansio-luetteloita, pohditaan, millaista työtä valmennettava haluaisi tehdä ja miten siihen pääsisi kiinni. Lähtökohtana on koko ajan asiakkaan työkyky eli mieti-tään ensisijaisesti, mitä hän pystyy te-kemään eikä sitä, millaisia rajoituksia hänellä on.

Työnhaussa auttaa työvalmentaja, joka etsii yrityksistä mahdollisia työn-hakijoille soveltuvia tehtäviä, voi olla tukena työhaastattelussa, työtehtä-vien suunnittelussa ja työhön pereh-dyttämisessä. Kun työ- tai harjoitte-lupaikka sitten löytyy, valmentaja voi olla sielläkin aluksi tukena, kunnes työ alkaa sujua ja oma paikka työyhteisös-sä on löytynyt.

– Työvalmentajan kanssa käydään läpi ja hoidetaan mahdolliset haas-teet, joita työtehtävien suorittami-sessa voi olla. Monesti häntä tarvitaan myös tulkkina esimiehen ja työnteki-jän välillä, jotta työntekijä varmasti ymmärtää tehtävänsä ja miten ne suo-ritetaan, Piia Raittinen kertoo.

Oikeaa hyötyä työnantajallekin

Työvalmennuksen piirissä Ylöjärvel-lä on kerrallaan 15–20 ihmistä ajan-kohdasta riippuen. Osa on vasta val-mistunut ammattiin, osa on jo ollut harjoittelussa tai työpaikassa ja etsii seuraavaa paikkaa.

Kaikille ei voi luvata työ- tai harjoit-telupaikkaa, mutta tilanne on kuiten-kin aika hyvä.

– Olemme löytäneet asiakkaille paikkoja aika hyvin, mutta lisää toki kaivataan. Tekijöitä riittää monelle eri alalle, ja kehitysvammaisen palkkaa-miseen on saatavissa palkkatukea. Jos joku huomaa yrityksessään jatkuvasti tekemättömiä töitä, jotka voisivat so-pia meidän asiakkaillemme, kannattaa rohkeasti ottaa yhteyttä minuun, työ-valmennuksen ohjaaja Pia Torvinen kannustaa.

Ohjaaja / työvalmennus Pia Torvinen, 044 430 9184, pia.torvinen@ylojarvi.fi

Tulevaisuudessa haja-asutusalueiden liikkumisen palvelut eivät välttämättä perustu tiukasti määriteltyihin aika-tauluihin ja ennalta suunniteltuihin reitteihin. Sen sijaan kyytejä voidaan tilata älypuhelimen sovelluksella si-ten, että tiettyyn suuntaan matkalla olevat kerätään matkan varrelta yh-teen kulkuneuvoon, joka voi olla mini-bussi tai tavallinen taksi.

Tätä uutta palvelumuotoa on nyt mahdollista kokeilla Kurussa ilmaiseksi 16.9.-31.10.2019. Kyseessä on Sitran rahoittama kokeilu, jonka tulokset ovat kiinnostavia myös kansainvälises-ti.

Palvelu toimii ovelta ovelle eli ku-kin yksittäinen matkustaja voi hakea matkaa haluamastaan osoitteesta toi-vomaansa kohteeseen. Matka tilataan sovelluksella, jolla matkustaja pystyy

seuraamaan auton lähestymistä valit-semaansa lähtöpisteeseen.

Kokeile ilmaisia kyytejä näin:

1. Lataa älypuhelimeesi ilmainen Kyy-ti-sovellus Play Storesta (Android) tai AppStore (iPhone) -sovelluskau-pasta.

2. Valitse haluamasi lähtöpiste ja mää-ränpää sekä aika, jolloin haluat matkustaa. Näet palvelualueen so-velluksen kartalla.

3. Valitse sovelluksen tarjoamista vaihtoehdoista Kyläkyyti Eko. Ky-läkyyti Eko -palvelu on tarjolla, jos matkasi voidaan yhdistää jonkin toisen asiakkaan matkaan palvelu-bussissa tai sote-taksissa. Maksuton kokeilu koskee ainoastaan Kyläkyyti

Eko -palvelua.4. Kyläkyyti Eko perustuu matkustaji-

en mahdollisuuteen joustaa reilusti matkan lähtö- tai saapumisajassa, jotta eri asiakkaiden matkoja voi-daan sovittaa tehokkaasti yhteen. Saat ennen matkaa ilmoituksen tarkasta noutoajasta ja voit seurata auton saapumista kartalla.

5. Huomioithan, että kuljetuskapa-siteettia on rajatusti, eikä kyytien yhdistely ole siksi valitettavasti aina mahdollista. Sovellus kuitenkin ker-too selkeästi, onko ilmaista kyytiä haluamaasi ajankohtaan tarjolla.

Kaikki palaute on arvokasta

Jokainen Kyyti-sovelluksella tehty kyy-tikysely on arvokas, sillä kokeilusta

Kyyti-sovelluksella tilatut ilmaiset matkat ovat mahdollisia Kurussa 16.9.-31.10.2019.

kerätty tieto helpottaa jatkossa pa-rempien liikkumispalveluiden järjestä-mistä haja-asutusalueilla. Kyyti-sovel-lusta kannattaa siis testata, vaikka ei lopulta edes matkustaisi minnekään.

Sitran koordinoimassa kehityshank-keessa selvitetään, voiko yhteiskunnan tukemia kuljetuspalveluita ja yksityis-henkilöiden liikkumistarpeita yhdiste-lemällä löytyä uusia liikkumisen rat-kaisuja.

Tarkoituksena on turvata kylien ja haja-asutusalueiden liikkumispalvelui-ta ja parantaa mahdollisuuksia kulke-miseen.

Pirkanmaalta kokeilussa on Kurun li-säksi mukana Vammala.

www.ylojarvi.fi/kylakyyti

[ 6 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona 11.9.2019

Ikäneuvosta ja Lähitorilta apua arjen pulmiin

Tietoa, tekemistä ja yhdessä kahvittelua

Olisiko minun mahdol-lista saada jotain ko-tiapua? Miten pääsen osallistumaan virkistys-päiville, kuntoutuksiin

tai vaikka vesijumppaan? Missä voisin tavata ihmisiä ja saada uusia ystäviä vielä eläkeiässä?

Kaikkiin näihin kysymyksiin löytyy apuja Ikäneuvo-puhelinpalvelusta. Pir-kanmaan kuntien yhteiseen neuvovaan puhelimeen vastaavat tehtävään kou-lutetut sosiaali- ja terveydenhuolto-alan ammattilaiset. He auttavat ratko-maan ikääntyvää ihmistä askarruttavia arjen pulmia.

– Ikäneuvo on ensimmäinen numero, johon ikäihmisen tai hänen omaisen-sa kannattaa aina soittaa, oli pulma mikä hyvänsä. Siellä osataan suoraan vastata monenlaisiin kysymyksiin ja tarvittaessa kysyjä ohjataan laajem-paan palvelutarpeen selvittelyyn, asia-kasohjauksen esimies Marjut Välimäki

Mitä tapahtuu, kun bussia odottavien ihmisten kännykät pirahtavat soimaan yhtä aikaa? Lähitorin kulttuuriryhmä tekee pieniä draamaharjoituksia ja valmistelee ehkä kevääksi jonkin näytelmän. Tämänvuotisen näytel-män ensi-illassa Emminkammarissa oli yli 60 katsojaa.

Aforismit herättävät muistoja ja vilkasta keskustelua. Ikäihmisten porinapiirissä ei toki muutenkaan juuri ole hiljaista hetkeä.

Kaupunkilaisten hyvinvointiin eli ongelmien ennaltaehkäisyyn ja mielekkään, toimivan arjen tuke-miseen on monenlaisia keinoja. Hyvinvointia luodaan paitsi palve-luilla myös kaupunkisuunnittelulla, oikeanlaisella rakentamisella tai harrastustoiminnalla. Ikääntynei-den hyvinvointisuunnitelma on asiakirja, joka ohjaa suunnittelua ja päätöksentekoa niin, että ikäih-misten näkökulma otetaan kaupun-gin kaikessa toiminnassa huomioon.

– Ikääntyneiden hyvinvointi-suunnitelma tulee ottaa huomioon esimerkiksi silloin, kun kaupungin hallinnossa valmistellaan talousar-viota. Ikäihmisten hyvinvointia edis-tävät myös useat yhdistykset ja tie-tysti ikääntyneet itse. Suunnitelma koskeekin kaikenlaista toimintaa aina päätöksenteosta ikääntyneiden jokapäiväiseen arkeen, vanhustyön johtaja Sirpa Ellala kertoo.

Suunnitelman kattavuuden an-siosta se sisältää hyvin erityyppisiä tavoitteita ja toimenpide-ehdotuk-sia. Isoja toimenpiteitä on esimer-kiksi kohtuuhintaisten vuokra-asun-tojen rakentaminen palveluiden läheisyyteen, pienemmästä päästä erilaisten digineuvontapalveluiden kokoaminen yhteen esitteeseen.

Arkinen työkalu

Kaupunginvaltuuston kesäkuussa hyväksymää Pärjätään yhdessä Ylö-

järvellä -suunnitelmaa laatimas-sa oli paitsi viranhaltijoita myös vanhusneuvosto ja sen välityksellä kaikki eri eläkeläisjärjestöt. Jär-jestöillä on tärkeä rooli ikäihmisten yksinäisyyden ja turvattomuuden torjumisessa sekä neuvonnassa ja tiedottamisessa, ja ne ovatkin nä-kyvästi esillä myös suunnitelmassa.

Sipra Ellala kertoo, että van-husneuvoston jäsenet painottivat valmistelussa ikääntyvän omaa vastuuta hyvinvoinnistaan. Vaikka kuinka järjestettäisiin harrastuksia, digineuvontaa ja ennaltaehkäiseviä terveyspalveluita, ikäihmisen on itse niihin osallistuttava.

– Osallisuutta ja aktiivisuutta tu-etaan neuvonnalla ja ohjauksella. Palvelut löytyvät yhä useammin verkosta, joten digitaalisten pal-veluiden käyttöopastusta tarvitaan jatkuvasti, vanhustyön johtaja to-teaa.

Lakisääteinen, valtuuston hy-väksymä ikääntyneiden hyvinvoin-tisuunnitelma on osa kaupunkistra-tegiaa. Se on ennen kaikkea tärkeä arjen työkalu työntekijöille ja vi-ranhaltijoille, ja sen toteutumista seuraavat muun muassa vanhus-neuvosto ja kaupunkilaiset.

Sirpa Ellala kannustaakin kaikkia ikääntyneitä kaupunkilaisia tutus-tumaan suunnitelmaan, joka löytyy kaupungin verkkosivuilta Hyvin-voinnin edistäminen -otsikon alta sekä Lähitorin ja perusturvaosaston eri toimipisteistä.

Ikäihmisten hyvinvoinnin tukeminen on kaupun-gin kaikkien toimialojen sekä kolmannen sektorin ja tietysti ikääntyneiden itsensä asia. Työtä ohjaa ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma, jonka ot-sikko on osuvasti Pärjätään yhdessä Ylöjärvellä.

Susanna Viljanen

Pärjätään yhdessä Ylöjärvellä

Ikääntyneiden näkökulma kaikessa mukana

Ikääntymiseen liittyy monenlaisia käytän-nön asioita aina tarjol-la olevien palveluiden hankkimisesta omalle kunnolle sopivien har-rastusten löytämiseen. Kaikkiin pulmiin löy-tyy onneksi apuja yh-destä luurista eli Ikä-neuvosta. Tietoa löytyy myös Lähitorilta, jossa on lisäksi tarjolla seu-raa ja mukavaa teke-

mistä.

Susanna Viljanen

Heloposki Hennaja Urhea MattiKurun vuoden 2019 Heloposki Hen-na ja Urhea Matti -arvonimien saajat julkistettiin perinteisesti kesällä osana Kuru-viikon ohjelmaa Kurun markkinoilla. Kuru-neuvosto nimesi vuoden 2019 Heloposki Hen-

naksi Tiina Kalliojärvi-Tienarin ja Urheaksi Matiksi Petri Alasen. Molempien kohdalla tärkeä valinta-peruste oli pitkäaikainen vapaaeh-toistyö kurulaisten lasten ja nuor-ten hyväksi. Onnittelut!

Keväällä myönnetyn, Ylöjärven kaupungin ensimmäisen esteettömyyspal-kinnon saivat iltapäivätoiminnan ohjaajat Pirjo Laine ja Minna Ristiluo-ma, jotka työskentelevät kehitysvammaisten koululaisten iltapäivätoi-minnassa Ylöjärven yhtenäiskoululla. Palkinnon perusteluissa todetaan, että Pirjo ja Minna ovat tehneet pitkään pyyteetöntä työtä lasten hyväksi niin iltapäivätoiminnassa kuin koulun loma-aikoinakin. Esteettömyys-palkinnon myönsi Ylöjärven kaupungin vammaisneuvosto. (Kuva: Tiina Helminen)

Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti [ 7 ]Keskiviikkona 11.9.2019

Ikäneuvosta ja Lähitorilta apua arjen pulmiin

Tietoa, tekemistä ja yhdessä kahvittelua

Mitä tapahtuu, kun bussia odottavien ihmisten kännykät pirahtavat soimaan yhtä aikaa? Lähitorin kulttuuriryhmä tekee pieniä draamaharjoituksia ja valmistelee ehkä kevääksi jonkin näytelmän. Tämänvuotisen näytel-män ensi-illassa Emminkammarissa oli yli 60 katsojaa.

Aforismit herättävät muistoja ja vilkasta keskustelua. Ikäihmisten porinapiirissä ei toki muutenkaan juuri ole hiljaista hetkeä.

Hyvinvointi syntyy yhteistyöllä

Asukkaiden hyvinvoinnin ja ter-veyden edistäminen on kaupungin tärkeä, lakisääteinen tehtävä. Hy-vinvointiin vaikuttavia päätöksiä ja toimia tehdään kaikkien kaupungin toimijoiden kesken, kaikilla hal-linnon aloilla sekä seurakunnassa, järjestöissä ja alan palveluita tar-joavissa yrityksissä.

Jotta hyvinvointiin tähtäävä yh-teistyö sujuisi parhalla mahdolli-sella tavalla ja synergiaa tuottaen, Ylöjärvelle on perustettu hyvin-vointikoordinaattorin toimi.

– Yhteinen tavoitteemme on luo-da puitteet, joissa ylöjärveläiset voisivat elää mahdollisimman hy-vää elämää. Hyvinvointikoordinaat-torin tehtävä on koota toimijat ja voimat yhteen sekä ohjata heidän katseensa samoihin painopisteisiin, Ylöjärven ensimmäinen päätoimi-nen hyvinvointikoordinaattori Anna Koski kuvailee tehtäväänsä.

Kunnan lakisääteiset tehtävät sekä Ylöjärven kaupungin hyvin-vointisuunnitelma kertovat, mitä hyvinvointityön painopisteet ovat. Vaikka hyvinvointikoordinaattorin työkenttä on todella laaja, teke-misen suunnalle on siis olemassa hyvät ohjenuorat.

Ammattina tuppautuminen

Tampereen yliopiston työhyvinvoin-nin tutkimus- ja kehitysryhmästä Ylöjärvelle hyvinvointikoordinaat-torin toimeen tullut terveystie-teiden maisteri Anna Koski sanoo, että hänen tuore toimenkuvansa muotoutuu koko ajan paikallisia toimijoita kuulostellen. Työ alkoi

Tuoreen hyvinvoin-tikoordinaattorin työnä on pitää hyvin-voinnin näkökulma esillä kaikessa, mitä kaupungissa suunni-tellaan ja tehdään. Tärkein tehtävä on edistää erilaisten toi-mijoiden yhteistyötä.

Susanna Viljanen

toukokuussa, ja kesä on kulunut paikkakuntaan sekä paikallisiin toi-mijoihin tutustuen.

– Olen huomannut olevani tässä vaiheessa jonkinlainen ammatti-tuppautuja: pyydän päästä mukaan kaikenlaisiin palavereihin teke-mään itseäni ja tätä uutta tehtävää tutuksi, jotta minuun osattaisiin sitten ottaa yhteyttä oikeanlaisissa asioissa, Koski selittää.

– Asukkaille joudun valitettavas-ti usein kertomaan, että en ratko kenenkään henkilökohtaiseen hy-vinvointiin liittyviä pulmia tai anna yksilökohtaista neuvontaa. Koor-dinaattorin tehtävä rajoittuu ylei-selle tasolle, ja sellaisiin asioihin liittyviä ideoita ja palautetta otan mielelläni vastaan.

Tehty työ näkyväksi

Anna Koski sanoo ilokseen toden-neensa, että Ylöjärvellä on jo tehty todella paljon asukkaiden hyvin-voinnin eteen. Haaste on se, että saadaan tehty työ esiin — hyvin-vointityö ei aina ole kovin näkyvää.

– Kun eri toimijat ovat tietoisia siitä, mitä muut ovat jo tehneet tai tekemässä, syntyy vaikutta-vampaa yhteistyötä ja oivalluksia. Myös asukkaiden on tärkeää tietää, missä mennään, jotta he pääsevät osallisiksi ja käyttämään erilaisia palveluita.

Anna Koski antaa tunnustusta Ylöjärvelle myös siitä, että moni asiakirja ja strategia on ajan ta-salla. Kevään mittaan on päivitetty esimerkiksi lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden hyvinvointisuunni-telmat ja kaupungin turvallisuus-suunnitelma.

Tuorein hyvinvointityön uutuus on vasta perustettu ehkäisevän päihdetyön ryhmä, jonka toimin-tasuunnitelmaa laaditaan parhail-laan.

Hyvinvointikoordinaattori kokee, että ylöjärveläiset viranhaltijat ja muut toimijat ovat kehitysmyöntei-siä ja toimeen tarttuvia.

– On mielekästä tulla tällaiseen työhön, kun yhteistyökumppaneilla on myönteinen asenne hyvinvoin-nin näkökulmiin, Koski toteaa.

Hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävät suunnitelmat ja uusi Hyvinvoinnin talkoot -blogi löytyvät osoitteesta ylojarvi.fi/hyvinvointi

Ylöjärven uuteen hyvinvointikoordinaattorin virkaan valittiin sadan haki-jan joukosta terveystieteiden maisteri Anna Koski.

kertoo Ikäneuvo-puhelimen palvelus-ta.

Neuvovasta puhelimesta saa kat-tavasti tietoa kaikesta asumiseen liit-tyvästä kuten kotihoidosta, kunnalli-sesta palveluasumisesta ja yksityisistä asumispalveluista sekä taloudellisista eduista ja tuista. Ammattilaiset ovat perehtyneet myös järjestö- ja harras-tuspuoleen, joten he osaavat kertoa myös liikuntaharrastuksista, eläkeläis-järjestöistä ja erilaisista kerhoista.

Palveleva puhelin sai alkunsa Ikä-neuvo-hankkeessa. Hanke päättyi vuodenvaihteessa, mutta Ikäneuvo-puhelin todettiin niin hyväksi, että kunnat päättivät jatkaa sen toimintaa, kehittämistä ja markkinointia vielä hankkeen päätyttyäkin.

Puhelinpalvelu neuvoo arkisin puoli yhdeksästä puoli viiteen.

Kasvokkain Lähitorilla

Jos Ikäneuvo-puhelinpalveluun soitta-jalla on kovin monenlaisia pulmia ja tarpeita, hänet ohjataan oman kunnan asiakasohjaajalle, jonka kanssa selvi-tetään palveluiden tarve kokonaisval-taisesti. Ikäihmisen palveluita kokoa-van ja koordinoivan asiakasohjaajan kanssa voidaan sitten hakea vaikka ko-tihoitoa tai palveluasumispaikkaa.

Asiakasohjaaja ottaa aina yhteyttä asiakkaaseen saatuaan Ikäneuvo-pu-helinpalvelusta palveluntarpeen arvi-ointipyynnön. Hänet voi myös tavata kasvokkain Lähitorilla eli ikäihmisten

kohtaamispaikoilla. Lähitorilla asiakas-ohjaajan puheille pääsee ilman ajan-varausta.

Soppeenmäessä Emminkammarin kerhotilassa asiakasohjaaja pitää vas-taanottoa joka maanantai tunnin ver-ran Lähitorin toiminta-aikana. Kerran kuukaudessa asiakasohjaaja on ta-vattavissa Lähitorin porina- tai virike-piirissä Kurun kirjastolla, Viljakkalan kyläpuodilla, Siivikkalan seurakunta-talolla ja Ylöjärven seurakuntakeskuk-sessa. Ajat löytyvät kaupungin verkko-sivuilta.

– Lähitoreilla käyvät asiakas- ja pal-veluohjaajat edustavat eri aloja, joten jos kaipaa tietoa ja tukea erityisesti kotona asumista tukevista palveluista, sosiaalisista etuuksista, omaishoidon tuesta, kuntoutus- tai apuvälineasiois-ta, toimintakyvyn arvioinnista tai ve-teraanien palveluista, netistä voi tar-kistaa, milloin juuri sen alan ohjaaja olisi paikalla, Marjut Välimäki neuvoo.

Käy silloin tällöin tai kolmesti viikossa

Lähitorit ovat tärkeä suora yhteys asiakasohjaajiin, mutta niiden varsi-nainen anti on vertaistuki ja toisten varttuneempien kansalaisten kohtaa-minen. Lähitorin eri pisteissä on oh-jelmallisia harrastepiirejä, joissa myös erilaiset asiantuntijat käyvät kerto-massa ikäihmisille tärkeistä ja mielen-kiintoisista asioista.

Esimerkiksi maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin toimivalla Soppeenmä-

en Emminkammarin Lähitorilla on po-rinapiirien lisäksi käsityökerho, teatte-rikerho ja ulkoiluryhmä. Maanantaisin ohjelmassa on Sepon musakahvila, nettikammari ja tuolijumppa, perjan-taipiirissä on vaihtuvaa ohjelmaa kuten muistikahvila, jalkahoitajan esitelmä tai palveluliikenteen esitte-lytilaisuus. Lopuksi lauletaan yhdessä Sepon kitaran säestyksellä.

– Ohjelmaa ideoidaan yhdessä osal-listujien kanssa. Yritämme tehdä siitä niin monipuolista, että ihan jokainen löytäisi sieltä edes joskus jotain, mikä houkuttelisi paikalle kohtaamaan mui-ta ja saamaan tietoa itselle tärkeistä palveluista, Lähitoreja vetävä ohjaaja Marja Myllymäki kertoo.

– Lähitorin mukava tunnelma al-kaa jo siitä, kun Lähitorin isäntä Eino avaa ulko-oven ja toivottaa jokaisen tervetulleeksi. Yhdessä kahvittelu ja Lähitorilla vallitseva iloinen ilmapiiri piristävät aina.

Syksyn porinapiirien ohjelma löytyy kaupungin verkkosivuilta samasta os-oitteesta kuin asiakas- ja palveluoh-jaajien vastaanottoajatkin.

Lähitorien ajankohdat ja ohjelmat sekä asiakasohjaajien vastaanotto-ajat saat selville Lähitorin toimipis-teistä ja työntekijöiltä sekä netistäwww.ylojarvi.fi/ikaihmiset > Lähitori

Ikäneuvo-puhelin: 040 733 3949 ma–pe klo 8.30–16.30

[ 8 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona 11.9.2019

Klinik-palvelu löytyy verkosta osoitteesta www.ylojarvi.fi/terveys.

Elämä pelissä – perhetukikeskus Kiirus 10 vuotta

Hoida terveysasiasi

kätevästi verkossa

Sähköisessä asiointi-palvelussa asiakas voi jättää yhteydenotto-pyynnön terveyden-huoltoon. Palvelu arvioi

yhteydenoton kiireellisyyden. Hoito-henkilökunta käsittelee kaikki yhtey-denotot ja kuittaa ne asiakkaalle. Jos vaiva vaatii hoitoa tai tutkimuksia, asi-akkaaseen otetaan yhteyttä puhelimit-se tai tekstiviestillä yhden - kahden ar-kipäivän sisällä. Jos ohjelma tulkitsee, että vaiva on kiireellinen, se ohjaa asi-akkaan ottamaan yhteyttä päivystyk-seen tai hätänumeroon. Näin ei synny viivettä hoidon aloittamisessa.

Tekoäly diagnosoi alustavasti

- Palvelun tekoäly tekee alustavan diagnoosin potilaan vaivasta ja hoi-toonohjaus saadaan tehokkaasti hoi-dettua sähköisesti. Palvelu on avoinna 24/7 ja yhteyttä voi ottaa vaikka maa-pallon toiselta puolelta, kertoo avo-

Ylöjärven kaupungin ylläpitämä perhe-tukikeskus Kiirus on seutukunnallinen lastensuojelun päivystysyksikkö, jos-sa on osastopaikka seitsemälle 12–17 -vuotiaalle nuorelle. - Toimimme ym-pärivuorokautisesti pyhät ja arjet, kertoo johtaja Hannu Järvinen.

Kiirukseen sijoitetaan lastensuoje-lulain määrittelemät kiireelliset tapa-ukset. Sijoituspäätöksen tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Sijoitus kestää tavallisesti 30 vuoro-kautta, mutta se voi olla tapauksesta riippuen joko pitempi tai lyhyempi. Sijoituksen jälkeen nuori palaa kotiin tai hänet huostaanotetaan ja jatkosi-joitetaan.

Miksi sijoitetaan?

Sijoituksen syy on tavallisesti se, että nuori vaarantaa omalla toiminnallaan kasvuaan ja kehitystään. Syitä ovat esimerkiksi päihteiden käyttö, runsaat

sairaanhoidon osastonhoitaja Mikko Hyytiäinen.

- Ohjelman tekoäly ehdottaa am-mattilaiselle todennäköisimmät diag-noosit, jotka sopisivat annettuihin vaivoihin. Lisäksi ammattilainen saa tarkemmat tiedot näihin diagnoosei-hin liittyen, muun muassa kotihoito-ohjeet, ja milloin mennä lääkäriin. Nämä mahdollistavat tasaisen laaduk-kaan palvelun asiakkaan suuntaan riip-pumatta siitä vastaako viestiin juuri valmistunut hoitaja vai pitkän työko-kemuksen omaava konkari. Ihminen tekee aina lopullisen ratkaisun vaivan hoitoon ja kiireellisyyteen liittyen, mutta tekoäly on osunut oikeaan yli 99 prosentissa tapauksista, Hyytiäinen lisää.

Palveluun ollaan tyytyväisiä

Palvelu on suunnattu kaikille ylöjär-veläisille. Järjestelmään jätettävä yhteydenottopyyntö ei vaadi vahvaa

tunnistautumista esimerkiksi pankki-tunnuksilla. Terveyskeskuksen henki-lökunta tarkistaa annetut yhteystiedot potilastietojärjestelmästä/väestöre-kisteristä ennen asian käsittelyä.

- Ylöjärveläiset ovat löytäneet pal-velun hyvin siitäkin huolimatta, ettei sitä juurikaan ennakkoon mainostettu. Ensimmäisen kahden kuukauden aika-na yhteydenottoja oli jo yli 500 kap-paletta, ja määrä nousee jatkuvasti. Palvelusta saatu palaute on myös ollut lähes poikkeuksetta hyvää. Käyttäjistä 87 prosenttia antoi palvelulle arvosa-naksi hyvän tai loistavan, kertoo Hyy-tiäinen.

Hän lisää, että positiivista palautet-ta on tullut myös siitä, että asiointi on mahdollista vaikka yöllä, eikä terveys-keskukseen tarvitse yrittää soittaa pu-helintunnin aikana.

Miten Klinik näkyy terveyskeskuksen arjessa?- Palvelu on integroitunut hyvin ter-

Kiiruksessa on iso oleskelutila, jossa nuoret voivat viettää aikaa yhdessä vaikka-pa ohjaaja Mari Niemisen kanssa (kuvassa takana).

Ylöjärven terveyskeskuspalveluissa ja suun terveyden-huollossa otettiin huhtikuussa käyttöön sähköinen asiointipalvelu Klinik. Uuden digitaalisen palvelun tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa oireiden tunnis-tamista ja hoitoon pääsyä sekä muuta yhteydenpitoa

terveyskeskukseen. Palvelu löytyy osoitteesta: www.ylojarvi.fi/terveys.

Sanna Hillberg

koulupoissaolot ja vanhempien päih-de- tai mielenterveysongelmat. Kii-rukseen tulee myös nuorisopsykiatrian osastolta sellaisia nuoria, jotka eivät voi mennä osastolta suoraan kotiin.

Kiiruksessa työskentelee Järvisen lisäksi vastaava ohjaaja, viisi ohjaajaa ja kaksi yövalvojaa.

Jokaisella nuorella on omaohjaaja.- Me hoidamme, hoivaamme, kasva-

tamme, annamme rajoja ja neuvom-me elämän vaikeammissa ja helpom-missa asioissa. Yritämme saada rungon ja säännönmukaisuuden nuoren elä-mään, Järvinen kertoo.

- Äärimmäisen tärkeää on yhteyden-pito perheeseen ja tärkeät ihmissuh-teet. Tapaamme perhettä suunnitel-mallisesti sijoituksen aikana, hän lisää.

Sijoituksen aikana on kotijaksoja, jolloin harjoitellaan kotona olemista ja sovitaan esimerkiksi kotiintuloajois-ta ja päihteettömyydestä.

Kiiruksessa huolehditaan myös kon-takteista tai niiden käynnistämisestä

terveydenhuoltoon tai sosiaalitoi-meen. Sijoituksen aikana nuoret jatka-vat koulunkäyntiä joko omassa koulus-saan tai kotikoulussa.

- Työssämme on tärkeää arvion te-keminen siitä, millaista tukea nuori tarvitsee joko kotona tai jatkosijoitus-paikassa.

Muutoksia kymmenen vuoden aikana

Järvinen on työskennellyt Kiiruksessa koko sen toiminta-ajan.

- Ne nuoret, jotka apua tarvitsevat, voivat entistä huonommin, hän toteaa.

Sijoituspaikoista on nykyään pulaa. Niitä on jouduttu hankkimaan kauem-paa ja yksityiseltä puolelta. Kiireel-listen sijoitusten määrä on kasvanut. Päihteiden saanti on helpottunut ja nuorten käyttämät aineet koventu-neet vuosien aikana. Myös lastensuo-jelulaki on muuttunut kymmenessä vuodessa.

Vuonna 2018 ylöjärveläisten osuus hoitopaikoista oli noin 41 %. 14–16 -vuotiaat ovat suurin asiakaskunta. Vuonna 2018 Kiirukseen sijoitetuista

poikia oli 53 % ja tyttöjä 47 %. Touko-kuusta 2009 lähtien Kiiruksessa on ol-lut yhteensä 448 sijoitusta.

Sanna Hillberg

veyskeskuksen päivittäisiin toimiin. Sähköinen asiointi on rauhoittanut ennen niin ruuhkaisia puhelintunteja. Sähköisiin yhteydenottoihin voidaan vastata joustavasti puhelintuntien ulkopuolella. Monesti asia saadaan hoidettua ilman erillistä puhelimitse tapahtuvaa yhteydenottoa. Puhelin-soittoa vaativissa tapauksissa hoita-ja on voinut ennen soittoa perehtyä asiakkaan ongelmaan ja mahdollisiin ratkaisuihin, jolloin puhelu keskittyy oleellisiin asioihin palvellen molempia osapuolia.

Terveyskeskuksessa hoitajat ja po-tilastoimistojen työntekijät käyttävät ohjelmaa.

- Suun terveydenhuollossa toimis-tossa työskentelevät hoitajat vastaa-vat Klinikistä, kertoo apulaisosaston-hoitaja Sari Tahlo.

- Suuri käsittelijämäärä takaa pal-velun toimivuuden ja luotettavuuden, Hyytiäinen toteaa.

Hän vakuuttaa, että asiakkaiden tiedot ovat turvassa:

- Noudatamme Euroopan tietosuoja-lainsäädäntöä GDPR:ää, joka on eten-kin terveydenhuollon puolella vahvasti vaikuttamassa ja ohjaamassa.

Monipuolinen palvelu

Sähköisen asiointipalvelun kautta voi jättää yhteydenottopyynnön esimer-kiksi, kun tarvitsee vaivaansa tai sai-rauteensa neuvontaa tai ajan vastaan-otolle. Klinikin kautta voi muun muassa varata ajan hammastarkastukseen tai sairauden määräaikaiskontrolliin, perua tai siirtää varatun ajan, uusia reseptejä ja kysellä tutkimustuloksia.

- Asioinnin kautta voi kysyä neuvoa askarruttaviin asioihin, voi kertoa huo-lensa vaikka lähimmäisen terveydenti-lasta tai päihteiden käytöstä, Hyytiäi-nen lisää.

Kiireellistä hoitoa vaativissa tapa-uksissa pitää ottaa yhteyttä päivystyk-seen ja hätätapauksissa yleiseen hätä-numeroon 112.

Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti [ 9 ]Keskiviikkona 11.9.2019

Monen lajin harjoitusmekka

Elovainiolle Valon koulu-tuskeskuksen kupeeseen valmistuvan monitoi-mihallin rakennustyöt ovat hyvässä vauhdissa.

Hallin rakennuttaa Ylöjärven Areena Oy ja pääurakoitsijana toimii Niskos-hallit Kihniöstä. Kustannusarvio on noin 1,2 miljoonaa euroa. Ylöjärven Urheiluhallit Oy vuokraa hallin Ylö-järven Areena Oy:ltä, ja vastaa hallin käyttövuoroista. Teräsrunkoinen halli valmistuu kaupungilta vuokratulle ton-tille, jonka vuokra-aika on 15 vuotta. Monitoimihalli avataan käyttäjille lo-kakuussa.

Ajatus monitoimihallista on kytenyt jo kymmenisen vuotta. Etenkin jalka-pallon talviharjoitteluvuoroille on ol-lut kysyntää. Hallin paikaksi valikoitui lopulta Elovainion alue.

- Pari vuotta sitten lähdimme tosis-samme miettimään tätä vaihtoehtoa ja hakemaan paikkaa. Keskustelimme kaupungin kanssa ja se innostui hank-keesta. Kaupunki päätti hakea yksityi-sen toimijan ja vuokrata maapohjan, kertoo Ylöjärven Urheiluhallit Oy:n hal-lituksen puheenjohtaja Juha Kanto.

Halli monelle lajille

Pelleteillä lämpiävä halli on 90 metriä pitkä ja 45 metriä leveä. Hallin sisä-lämpötilaksi tulee noin 18 astetta. Sen etuosaan tulee koko hallin levyinen, 60 metriä pitkä Saltex-tekonurmi, joka on virallinen 8 vastaan 8 -kenttä. Sen voi jakaa kahdeksi pienemmäk-si kentäksi. Väliverhon taakse, hallin päätyyn valmistuu Taraflex-pohjainen pelialusta, ja sinne tulevat viralliset salibandy- ja futsalkentät.

- Pelialustat ovat erittäin laaduk-kaat ja kansainvälisten lajiliittojen hy-väksymiä. Niistä ei ole haluttu tinkiä, sanoo Kanto.

- Kenttärajat löytyvät lento-, sul-ka-, jalka- ja pesäpalloon. Alue riittää käytännössä aika moneen muuhunkin lajiin. Mihin kaikkeen sitä käytetään, on käyttäjistä kiinni. Siellä voidaan frisbeegolfata, pelata jenkkifutista ja rugbyä, kertoo Ylöjärven Urheiluhallit Oy:n toimitusjohtaja Sami Päivinen.

Liikuntatilaa myös kouluille ja päiväkodeilleHalli on suunniteltu pääasiassa harjoi-tuskäyttöön, eikä siellä ole varsinais-ta katsomoa. Juoksusuoraa hallissa ei ole, mutta yleisurheilijat voivat hyö-dyntää tekonurmikenttää. Myös koulut ja päiväkodit ovat tervetulleita käyt-tämään tiloja.

- Tänne hankitaan kiinteät lajikoh-taiset varusteet, kuten maalit, sali-bandykaukalo ja verkot. Pelaajakoh-taiset varusteet, kuten pallot, ovat

seuroilla ja ne tuovat ne mukanaan, sanoo Kanto.

Suunnitteilla on hankkia tarpeen ja sopimuksen mukaan lukollisia kaappe-ja pelaajakohtaisia varusteita varten.

Hallin yhteyteen tulevat 80 neliön sosiaalitilat valmistuvat neljään läm-mitettyyn konttiin. Niihin tulee kak-si pukuhuonetta, toimisto-kioski ja WC:t, mutta ei suihkuja. Konteista on suora kulku halliin.

Jäähalli sai uuden jäähdytysjärjestelmän

Ylöjärven jäähallin, Huurre Areenan viisi kuukautta kestänyt remontti val-mistui syyskuun alussa. 20-vuotiaan hallin jäähdytysjärjestelmä moderni-soitiin vastaamaan nykyisiä ja tulevia vaatimuksia. Suunnittelu- ja hankinta-menettelyvaiheessa painotettiin uutta teknologiaa. Nyt hallissa on Suomen ensimmäinen suorahöyrysteinen hiili-dioksidijäähdytysjärjestelmä.

Jäähdytysjärjestelmän uusiminen oli remontin lähtökohta. Järjestelmä oli tullut käyttöikänsä päähän ja lisäksi jäähdytykseen käytettiin kylmäainet-ta, jonka valmistusta ja käyttöä EU rajoittaa.

- Samalla modernisoitiin myös jää-hallin muuta talotekniikkaa. Lämmitys ja ilmanvaihto linkittyvät kokonaisuu-teen, kertoo Ylöjärven Jäähalli Oy:n toimitusjohtaja Rami Honkala.

- Pyrimme siihen, että jäähalli on

Viljakkalan liikuntasalin rakentaminen etenee aikataulussa

Hauskaa haastetta keholle – Ylö Splash

Viljakkalan yhtenäiskoulun uuden liikuntasalin rakentaminen alkoi viime keväänä maatöillä.

- Teimme täytöt ja pihat. Park-kipaikka ja luiskat on tehty. Isom-mat maatyöt ovat valmiina, kertoo kaupungin rakennuspäällikkö Jukka Nurmi.

Haastatteluhetkellä elokuun puolivälissä betonilattiat on va-lettu ja ne ovat kuivumassa, ra-kennuksen runko on pystytetty ja vesikatto valmis. Sisätyöt ja tekniikka-asennukset, kuten IV-ra-kentaminen, ovat työn alla. Syksyn aikana sisätiloissa tehdään runkoa täydentäviä töitä: pesutiloja, pu-kutiloja, teknisiä ja varastotiloja

Ylöjärven uimahallissa otettiin keväällä käyttöön ilmatäytteinen esterata, Ylö Splash. Rata on mo-nitoimialtaassa ja se on tarkoitus kulkea päästä päähän ilman, että tipahtaa välillä veteen.

- Rata on käytettävissä erilaisis-sa lasten ja nuorten tapahtumissa, kuten Lasten lauantaissa, joka jär-jestetään kerran kuussa, seuraavan kerran 21. syyskuuta. Lisäksi rata on käytettävissä valikoidusti ja mahdollisuuksien mukaan tiettyinä aikoina, kuten koulujen loma-aikoi-na, kertoo vs. liikuntakoordinaatto-ri Olli Alamäki.

- Rata on tarkoitettu lapsille ja nuorille ohjeiden mukaisiin vesi-leikkeihin ja vesiliikuntaan. Käyt-täjän on oltava uimataitoinen, sillä rataa on pidettävä isossa ja syvässä

sekä niiden väliseiniä ja rakenteita. Työmaa-alue pysyy aidattuna tur-vallisuuden vuoksi.

Nurmi kertoo, että projekti ete-nee suunnitellun aikataulun mukai-sesti ja liikuntasali valmistuu urak-kasopimuksen mukaan tammikuun 2020 loppuun mennessä.

Uuden liikuntasalin laajuus on 400 neliömetriä ja se voidaan jakaa kahteen osaan. Pesu-, puku- ja va-rastotilojen sekä kuntosalin myötä tilan kokonaislaajuus on noin 780 neliömetriä.

Urakoitsijana toimii Pekka Kyn-nös Oy. Hankkeen kokonaiskustan-nusarvio on vajaa 1,9 miljoonaa euroa.

altaassa, ja sen päältä on mahdol-lista luiskahtaa veteen, Alamäki lisää.

- Rata on hauska myös aikuiselle ja yllättävän haastava. Se haastaa tavallaan koko kehoa. Se on fyysi-sesti jopa raskas, kun menet sen monta kertaa. Siinä tulee tasapai-noa, yllätystilanteita ja uimataito kehittyy, kertoo liikunnanohjaaja Eveliina Rosenström.

- Itse kun olen ollut työvuorossa, niin lapset ovat jaksaneet mennä sitä monta tuntia. Ilmeisesti se on viihdyttävä, Rosenström toteaa.

Radan käyttö sisältyy kussakin tapahtumassa voimassa olevaan sisäänpääsymaksuun. Silloin kun esterata on altaassa ja vapaassa käytössä, sen käyttö sisältyy uima-lipun hintaan.

Ajankohtaista

Elovainion alueen monipuoliset liikuntamahdollisuu-det paranevat entisestään, kun lokakuussa valmistu-va monitoimihalli avaa ovensa. Jäähalli puolestaan palvelee jääurheilijoita entistä turvallisempana ja terveellisempänä harjoitteluympäristönä kesän re-monttitauon jälkeen. Skeittaajat joutuvat odotta-maan uutta skeittiparkkia ainakin ensi vuoteen asti.

Sanna Hillberg

Elovainiolla liikutaan

Uusi monitoimihalli valmistuu Elovainiolle. Sami Päivisen (vasemmalla) ja Juha Kannon takana asennetaan hallin sisäkatetta.

turvallinen ja energiatehokas sekä ter-veellinen ympäristö.

Optimaaliset jääolosuhteet eri lajeille- Jäähdytysjärjestelmässä on digitaa-linen ohjausjärjestelmä, ja jään läm-pötilaa voidaan säätää käyttäjäryhmän mukaan.

Esimerkiksi taitoluistelijoille jään pinta voidaan säätää hieman lämpi-mämmäksi ja pehmeämmäksi kuin jää-kiekkoilijoille.

Merkittävä investointi

Hankkeen pääurakoitsija oli Huurre ja Jäähalli Oy:n lainaa on takaamassa Ylöjärven kaupunki, joka omistaa hal-liyhtiön.

- Koska tässä otettiin käyttöön uutta teknologiaa, Business Finland myönsi 30 prosentin tuen hankintaan.

Käyttäjille isoin näkyvä muutos ovat remontin yhteydessä asvaltoitu parkki-alue ja sosiaalitilojen uudistetut WC-tilat. Tarkkasilmäinen hallin käyttäjä huomaa, että kaukalot ovat kymme-nen senttimetriä aiempaa korkeam-malla jäähdytysjärjestelmän putkituk-sien vuoksi.

Skeittiparkkia odotetaan

Jo alkuvuonna 2015 Ylöjärven Uutisis-sa kerrottiin, että “skeittaajien odo-tus on pian ohi”, mutta odotus jatkuu edelleen. Skeittipuiston rakentamista on suunniteltu esimerkiksi Julkujärvel-le ja Räikälle, sen jälkeen kun Urheilu-talon edustalla ollut ramppi purettiin.

Kaupunginvaltuuston hyväksymä taloussuunnitelma vuosille 2019–2021 sisältää skeittiparkin. Se on tarkoitus rakentaa Elovainion alueelle.

- Skeittiparkin suunnittelu on edel-leen käynnissä. Kyllähän sitä toivottu on. Toivotaan, että löydetään hyvä ja toimiva ratkaisu, toteaa kaupungin työmaapäällikkö Jyrki Tanhuanpää.

Esteradan ylitys on hauska haaste uimisen lomassa.

Uusi liikuntasali valmistuu alkuvuodesta 2020. Kuva otettu heinäkuussa 2019. (Kuva: Jani Saarenpää)

[ 10 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona 11.9.2019

Musiikki- ja työväenopistossa ennätysvilkasta

Kaupungin 150-vuotis-juhlan kunniaksi Pirkan-maan musiikkiopiston Ylöjärven toimipisteen opiskelijoiksi hyväk-

syttiin tänä vuonna kaikki halukkaat ilman valintakokeita. Yli 100 lasta ja nuorta ilmoittautui uusiksi opiskeli-joiksi, ja heistä 54 otti paikan vastaan.

– Poikkeuksellisen iso aloittajien joukko on saatu soviteltua opettajien lukujärjestyksiin hyvin. Nuorimmat vasta-alkajat ovat ryhmissä tapahtu-vassa valmennusopetuksessa, josta voi sitten halutessaan jatkaa yksilöopetuk-seen, Hämeenkyrön ja Ylöjärven toimi-pisteiden johtaja, huilunsoiton lehtori Merja Eskelinen kertoo.

Musiikkiopiston orkestereita ja soit-tajia on kuultu useissa Ylöjärvi 150 vuotta -tapahtumissa, ja syksyn mit-taan opisto esiintyy ja esittäytyy aina-kin Leija-kirjaston juhlaviikolla.

Musiikkia iltapäiväkerhoihin

Tänä syksynä uutta on musiikkiopiston ja kaupungin yhteinen "Hyvinvoiva kou-lulainen" -hanke, jossa PMO järjestää maksutonta musiikkikerhotoimintaa 1.–2.-luokkalaisten iltapäiväkerhoissa. Syyslukukauden aikana alkavat ainakin Asuntilan- ja Veittijärven toimipistei-den sekä Yhtenäiskoulun pienryhmän musiikkikerhot. Lukuvuoden mittaan kerhoja pyritään tuottamaan mahdolli-simman monelle alakoululle.

– Kerhoissa korostuu toiminnallisuus ja mukana on paljon musiikin mukana liikkumista. Myöhemmin ehkä soitin-kerhotkin ovat mahdollisia, Merja Es-kelinen arvelee.

Uutta on myös soitonopetuksen laa-jeneminen Yhtenäiskoululta ja Vuoren-taustan koululta Veittijärvelle ja Siivik-kalaan.

Ylöjärvellä voi opiskella viulun, alt-toviulun, sellon, huilun, klarinetin, saksofonin, oboen, trumpetin, bari-tonitorven, tuuban, pasuunan, käy-rätorven, pianon, kanteleen, lyömä-soitinten, kitaran ja harmonikan sekä bändisoitossa rumpujen, kosketinsoit-timen, sähkökitaran ja basson soittoa sekä orkesterisoittamista puhallin- ja jousiorkestereissa.

Kaikkiaan ylöjärveläisiä oppilaita on musiikkiopistossa tänä vuonna 350.

– Vain pieni prosentti heistä hakeu-tuu musiikin ammattilaisiksi, mutta kaikki pääsevät omakohtaisesti sisälle musiikin maailmaan ja saavat elinikäi-sen, ihanan harrastuksen, huilunsoiton opettaja vakuuttaa.

Opiskelua etänä ja netissä

Tampereen seudun työväenopisto jär-

jestää Ylöjärven, Kurun ja Viljakkalan alueella opetusta noin 40 paikassa, kouluilla, kirjastoilla ja seurantaloilla.

– Haluamme tulla lähelle asukkaita. Ylöjärvellä asuu aktiivisesti harrasta-vaa väkeä, ja moni osallistuu useam-malle kurssille. Osallistumisia on par-haimmillaan vuoden aikana lähemmäs 6 000, vs. apulaisrehtori Susanna Yli-härsilä kehuu.

– Osallistujamäärien perusteella uskon, että tarjontamme vastaa aika hyvin kysyntää. Otamme mielelläm-me vastaan palautetta ja uusia ideoita vaikkapa verkkosivujemme kautta.

Verkossa voi paitsi antaa palautetta myös opiskella. Työväenopisto jatkaa verkko-opetuskokeilua, jossa opiskelu tapahtuu osittain tai kokonaan kotona tai missä tahansa nettiyhteyden päässä.

Etäopetuksessa voi opiskella muun muassa suosituimpia kieliä sekä Pyt-hon-ohjelmointikieltä ja 10-sormijär-jestelmää pelillisin keinoin. Oman po-rukan kanssa voi osallistua etänä myös kolmelle viinikurssille.

– Kannattaa muistaa, että myös osa Sampolassa pidettävistä yleisluennois-ta kuvataan ja ne näkyvät myös netis-sä, Susanna Ylihärsilä sanoo.

Ylöjärvellä pidettävien yleisluento-jen aiheita ovat kuluttaminen ja koh-tuullisuus, hävikkiruoan vähentäminen sekä hoitava hengitys, josta voi olla apua astman, uniapnean ja kuorsaus-oireiden lievittämiseen. Teivossa käy-dään läpi hevosalan murrosta ja Kurus-sa luodaan katse vuoteen 1771 Kurun kappalaisen palkkakysymyksen kautta

Liikuntaryhmät täyttyvät ensin

Työväenopiston ylivoimaisesti suosi-tuin ainealue on terveyden edistä-

minen. Ohjattu kuntosaliharjoittelu, pilates, jooga, tanssilliset tunnit sekä perheliikunta ja temppujumpat kiin-nostavat, ja tunnit täyttyvät nopeasti.

– Joitakin hajapaikkoja voi löytyä eli aina kannattaa yrittää, Susanna Ylihär-silä rohkaisee.

Syksyn uutuuksia ovat voimaharjoit-telun, alaselän ja niska-hartia-alueen huollon ja satuhieronnan intensiivikurs-sit sekä mindfulness-hyvinvointipäivä. Koko kauden mittaisissa opinnoissa harrastetaan uutena showtanssia, lii-kunnallista aivojumppaa, syvävenytte-lyä, äiti-vauva-pilatesta ja lihaskunto-treeniä.

Käsityöopinnoissa painottuu ekolo-gisuus. Lyhytkursseilla tutustutaan ve-gaaniseen nahkapaperiin, ekologiseen korkkikankaaseen ja ekologisiin siivo-usvälineisiin ja aineisiin.

Yhteistyössä Rantajätkät ry:n kanssa toteutetaan yli 15-vuotiaille suunnattu uusi studiotekniikan kurssi.

– Kielissä alkaa pitkästä aikaa ruotsin ryhmä ja matkailijoille suunnattu por-tugalin viikonloppukurssi, joka ei vaadi aiempaa osaamista, Susanna Ylihärsilä kertoo.

Kotitaloudessa uutta ovat nuorten välipalakurssi sekä viikon ruoat yhdelle -kurssi.

Sanataideaamiaiset, fanifiktion kir-joittaminen ja kaamoskertomukset avaavat uusia näköaloja kirjoittami-seen.

Viljakkalassa ja Kurussa tanssitaan

Kurussa ja Viljakkalassa uutta ovat hidas valssi ja tango -kurssit. Satuhie-rontaan pääsee tutustumaan myös Viljakkalassa. Jumppa- sekä käsityö-ryhmät, suosittu luontokuvausopetus ja kirjailija Veera Ahlgrénin ohjaama Virtaa kirjoittamiseen -kurssi jatkavat ennallaan.

Kurussa opiston monipuolinen tar-jonta ulottuu mopon ja moottoripyö-rän korjausopetuksesta leikkiin, lii-kuntaan, kuvataiteeseen, lukupiireihin ja soitonopetukseen. Historiaan tutus-tutaan kotiseututarinoiden kautta, ja käsitöissä tehdään muun muassa lusik-kakoruja. Kuuluupa opiston Kurun tar-jontaan ensiapukurssikin.

SYYSKUUKeilailun Junnuiltasunnuntaisin syys-joulukuussa klo 17-18, Ylöjärven KeilahalliPerhekeilailuasunnuntaisin klo 14.30-17, Ylöjärven KeilahalliNäyttely: 90 vuotta Kuru-laivan haaksirikosta1.-30.9., Kurun kirjastoMari Järvinen: Urban shades -näyttely2.-15.9., kirjasto Leijan näyttelytilaTaidegrafiikkaa: Inari Krohn, Marika Mäkelä ja Osmo Rauhala4.-27.9., Vanha RäikkäYleisötilaisuus Matkatien linja-autopysäkin parantamisesta13.9. klo 17-18.30 kaupungintalon valtuustosaliMaataidenäyttely - Ylöjärvi 150 vuotta13.-29.9., kirjasto Leijan sekä Kurun ja Viljakkalan kirjastojen pihamaatOsta tilalta! -päivä14.9., Korpulan tilaRäikän tulet -tapahtuma14.9. klo 18–21, Räikänpuisto ja Vanha RäikkäSyysiltamat ja livemusaa14.9. klo 20, Ylöjärven Keilahalli ja pienoisgolfSamiakki14.9. klo 23, Soittola Pub KuruSatusauna - suomen- ja venäjänkielinen satutunti14., 21. ja 28.9. klo 11-12, kirjasto LeijaMikkolan työtuvan valokuvanäyttely16.-27.9., kirjasto Leijan näyttelytilaLasten lauantai uimahallilla 21.9., monitoimiallas varattu lapsille, Urheilutalo-uimahalliLastenjuhla22.9. klo 14-17, Viljakkalan SeurojentaloHinku tulee, hyppää kyytiin! Vinkkejä ilmastoystävälliseen arkeen24.9. klo 17–19.30 (kahvit klo 16.30), kaupungintaloLaura Moisio duo25.9. klo 18.30, Vanha RäikkäAgilitykilpailut28.-29.9., YLÖKK-halliPetri Laaksonen: Täällä Pohjantähden alla, 25-vuotisjuhlakonsertti29.9. klo 18, Ylöjärven kirkkoKurun kappalaisen palkkakysymys v. 177130.9. klo 17-19.15, Kurun kirjasto, Kuru-saliEurooppalaisen kulttuuriyhdistyksen näyttely30.9.-19.10., kirjasto Leijan näyttelytila

LOKAKUUKumppanuusfoorumi: kaupungin ja järjestöjen yhteistyötapaaminen1.10. klo 17-19, kaupungintalon valtuustosaliKaupungin asukasilta: digipalvelut, kaupungin talousarvio 20202.10. klo 15-18, kirjasto LeijaLars Holmströmin taidenäyttely: LXX – digit II –2.-27.10., Vanha RäikkäSunnuntai-iltapäivätanssit6.10. klo 15, Kurun SeurataloRunoja & Ruutuja9.10. klo 17.30, läänintaiteilija Ville Pirisen jututettavana runoilija Silja Järventausta ja sarjakuvataiteilija Milla Paloniemi, Vanha RäikkäSavet pois SuperEnduro12.10. klo 10, Dynaset Offroad AreenaMyllypuron kunnostustalkoot12.10. klo 11-18, Myllypuro, SiivikkalaAgilitykilpailut12.-13.10., YLÖKK-halliLasten lauantai uimahallilla19.10., monitoimiallas varattu lapsille, Urheilutalo-uimahalliPasi Kivimäki: Konsertti Olavi Virran hengessä20.10. klo 16, Kurun SeurataloKirjaesittely: Suomen Aavemetsästäjät25.10. klo 18, kirjasto LeijaSalin klassiset -konsertti27.10. klo 15, Satukuvia pianolle - Toivo Kuulan pianoteoksia, Janne Oksa-nen, piano, kaupungintalon Ylöjärvi-sali

Tapahtumatarjonta päivittyy koko ajan: www.ylojarvi.fi/tapahtumat

Tapahtumakalenteri Opistot

Musiikin opiskelu alkaa musiikkileikkikoulussa vaikkapa sormipianoa soittamal-la. Pirkanmaan musiikkiopiston muskarit toimivat Kangasniemen päiväkodilla, Koulukallion päiväkodilla, Kauraslammen koulun Veittijärven toimipisteessä ja Vihriälässä.

Pirkanmaan musiikkiopiston ja Tampereen seudun työväenopiston Ylöjärven toimipisteissä on alkanut vilkas toimintakausi – ylöjärveläiset ovat aktiivisia harrastajia. Opistot ovat näyttävästi esillä myös Ylö-

järven 150-vuotisjuhlinnassa.

Susanna Viljanen

Lomaliikuntaa yhdessä!YLÖJÄRVEN URHEILUTALO Koko viikko. Uimahallin perhelippu voimassa koko koululaisten syyslo-maviikon (42), 1-2 aikuista ja 2-3 lasta, 19 euroa. Virtuaalivesijump-pia joka päivä, uimahallimaksu.

Ma 14.10. Perhetapahtuma klo 10-14 palloiluhallissa. Temppurata, pomppulinna, SuperSam ja kah-vio. Osallistujat saavat myös ”yl-lätysedun” uimahallille. Uimahalli aukeaa poikkeuksellisesti jo klo 12.

Ke 16.10. Koululaisten (1.-6. lk.) SYYS-SPORTTIS (ohjattua liikuntaa) klo 10-14 palloilu- ja uimahallissa. Ilmoittautuminen www.kuntapalve-lut.fi/ylojarvi. Vesijumppamaraton uimahallissa klo 17.30-19.30, uima-hallimaksu.

Pe 18.10. Retkipäivä Pikku-Ahvenistolle klo 10-14. Tehtävä- ja kiipeilyrasteja, kepparirata, luonto-jumppaa, makkaranpaistoa ja mu-kavaa yhdessäoloa kaikenikäisille.

Ilmoittautuminen www.kuntapalve-lut.fi/ylojarvi. Säävaraus.

La 19.10. Lasten lauantai uima-hallissa ja YLÖ SPLASH, uimahal-limaksu, muista myös perhelippu-mahdollisuus.

VILJAKKALA Ti 15.10. Perhetapahtuma Vil-jakkalan koulun liikuntasalissa klo 10-12.30. Temppurata ja palloilua. Osallistujat saavat myös ”yllä-tysedun” uimahallille.

KURU To 17.10. Perhetapahtuma Kurun urheilutalolla klo 10-13. Temppura-ta ja palloilua. Osallistujat saavat myös ”yllätysedun” uimahallille.

YLÖJÄRVEN JÄÄHALLI Ma-pe 14.-18.10. Maksuttomat yleisöluistelut molemmissa kauka-loissa klo 9-14.45 (toinen kaukalo mailapeleille, toinen luistelulle).

Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti [ 11 ]Keskiviikkona 11.9.2019

Urakoitsija Olli Turunen, arkkitehti Ursula Dye ja kulttuurisihteeri Minna Vallin testaavat Keijärven puoleista uutta terassia, jonka kaiteet on muotoiltu käsityönä. Kau-pungintalon aukion puolelta taloon on esteetön kulku.

Tehty kestämään. Vanhan Räikän ulkoverhouksessa ei käytetty tavanomaista paneelia vaan paksua lautaa, joka kestää ainakin seuraavat sata vuotta.

Sohva on Räikän alkuperäistä kalustoa. Fröökynöinä istuskelemas-sa kulttuurisihteeri Minna Vallin ja arkkitehti Ursula Dye.

Kirsi Kunnaksen kammarin tapettien värisävyt elävät valon vaihte-luiden mukaan.

Ikkuna menneisyyteen. Porraskäytä-vässä jätettiin näkyviin pala alkupe-räistä tapettia.

Kahvilayrittäjä Johanna Koivun työmaana on uutuuttaan hohtava valmistuskeittiö.

Kun Vanhan Räikän kun-nostus oli vasta kaunis haave, siitä haluttiin tehdä kaupunginaukion helmi. Pari vuotta sitten

lehtihaastattelussa Pro Räikkä ry:n puheenjohtaja Leena Joensivu visioi, että kunnostuksen ”lopputuloksena on kaunis aukio, jolla näkyvät eri aika-kausien kerrostumat. Vastakkain ovat yhden aikakauden kirkko ja Räikkä sekä myöhempiä aikoja edustavat pe-rusturvakeskus ja kaupungintalo”.

Nyt Joensivun visio on toteutunut.– Räikän ranta, tämä talo ja kaupun-

gintalon aukio Alamökki-veistoksineen muodostavat kokonaisuuden, joka avaa mahtavia mahdollisuuksia. Toi-von, että kaupunkilaiset ottavat tilan ahkeraan käyttöön, sillä myös Vanha Räikkä on nimenomaan kaupunkilaisia varten tehty, ei pelkille kutsuvieraille tai millekään tietylle ryhmälle, kult-tuurisihteeri Minna Vallin korostaa.

Hän toivottaa kaupunkilaiset ter-vetulleiksi kahville, lounaalle ja kat-somaan vaihtuvaa taidenäyttelyä. Taloa ja sen kabinetteja voi vuokrata kokous- ja juhlakäyttöön. Yläkerrassa kokoontuvat yhdistykset, työväenopis-ton opetusryhmiä ja kaupungin lauta-kuntia.

Talon pitkä historia näkyy huonei-den nimissä. Kaupunkilaisten käytössä ovat alakerran Everstin sali, Riihikoski-kabinetti, Fröökynä Ainan huone ja Matti Räikän huone sekä yläkerran Joensivu-sali ja Kapteenin huone. Kirsi Kunnaksen kammariksi nimetyn kirjai-lijatyöhuoneen ensimmäinen haltija on runoilija Silja Järventausta.

Kahvia ja kulttuuria

Vilkkaaseen jokapäiväiseen käyttöön tarkoitettunakin Vanha Räikkä on kau-nis kokonaisuus. Talon alkuperäisiä

kalusteita ei ole jäljellä kovin paljon, joten ne on koottu yhteen alakerran kulmahuoneeseen. Täällä voi helposti kuvitella olevansa 1800-luvulla nuo-ruuttaan elänyt Räikän fröökynä, joka juo kahvia ja katselee ulos ikkunasta kosijoita odotellen.

Ikkunoista aukeava maisema on kovin toisenlainen kuin fröökynöiden aikoina, mutta kahvia, kahvileipää ja lounasta alakerran kahvila-ravinto-lassa on tarjolla joka arkipäivä sekä tapahtumien aikana. Kahvilassa toimii myös pitopalvelu.

– Liikkeelle lähdetään nykyaikaisilla lounailla ja kahvilatuotteilla, mutta kenties jossain vaiheessa ehdimme kehitellä jonkun talon historiaan liitty-vän leivonnaisen tai ruokalajin, kahvi-layrittäjä Johanna Koivu sanoo.

Modernisti vanhaa

1825 valmistuneen Vanhan Räikän re-montti on tehty suurella pieteetillä eli vanhaa arvostaen ja kunnioittaen. Parin vuosisadan varrella taloon tehdyt aiemmat muutokset ovat olleet sen verran suuria, että varsinaisesta enti-söinnistä ei voida puhua, mutta vasta valmistunut kunnostus on tehty alku-peräisen Räikän tilan päärakennuksen henkeä tavoitellen.

– Ylöjärvi-Seuran arkistoista löy-tyneistä vanhoista valokuvista voi päätellä jotain, mutta emme kovin tarkkaan tiedä, millainen talo on alun perin sisältä ollut, kunnostuksen suun-nitellut arkkitehti Ursula Dye kertoo.

1950-luvulla taloon tehdyt muu-tokset kuten yläkerran pienet toimis-tokopperot ja kehnot tukirakenteet jäivät tässä kunnostuksessa historiaan. Remontissa tehtiin uusia kantavia sei-

Vanha Räikkä kunnostettiin alkuperäisen hengessä

Fröökynätkin viihtyisivät

Kaupunkilaisten olohuoneeksi ja kokoontumistilaksi kunnostettu Vanha Räikkä huokuu 1800-luvun ar-vokasta ilmapiiriä. Täällä kelpaa istuskella Räikän fröökynöiden sohvalla, kahvitella, kokoustaa, juhlia

ja ihastella taidetta.

Susanna Viljanen

niä ja palkkeja, valettiin runsaasti betonia pohjakerroksen tueksi sekä vaihdettiin pehmenneet hirret uusiin ja terveisiin.

– Terveinä säilyneet 200 vuotta van-hat hirret ovat kyllä todella tiiviitä ja kovia. Sellaisia ei nykyisissä talous-metsissä edes kasva, rakennustöistä vastannut urakoitsija Olli Turunen to-teaa.

Urakkaan on sisältynyt paljon pai-kalla tekemistä ja käsityötä, koska tehdasratkaisut istuvat usein huonosti vanhoihin kohteisiin. Kauniit tapetit ja paneloinnit kätkevät sisäänsä kaiken tarvittavan nykyaikaisen talo- ja koko-ustekniikan.

Ei mikään museo

On selvää, että näin laaja rakenteiden uusiminen ja iso käsityön määrä ovat vaatineet sekä aikaa että rahaa. Sa-neeraustyö kesti puolitoista vuotta, ja siihen kului noin 1,7 miljoonaa euroa.

– Yksityiskohdista tarkkana ihmisenä olisin halunnut saada talon aivan vii-meistä piirtoa myöten valmiiksi ennen sen vihkimistä käyttöön 3. syyskuuta. Toisaalta Vanhan Räikän kunnostus on ollut valtava kulttuurityö, jonka he-delmistä ylöjärveläiset saavat nauttia kymmeniä vuosia, joten ihan pieniä yksityiskohtia ei ehkä kannata mu-rehtia, kulttuurisihteeri Minna Vallin myöntää.

– Alkuperäistä on pyritty säilyttä-mään mahdollisimman paljon, mutta ei tässä kuitenkaan mitään museota ole tehty vaan tilaa, jossa kaupunkilai-set voivat tavata toisiaan ja harrastaa.

www.facebook.com/vanharaikka

Tapahtumia Vanhalla Räikällä• 14.9. klo 18–21 Räikän tulet, ohjelmaa talossa ja Räikänpuistossa• 25.9. klo 18.30 Laura Moisio duo esiintyy• 9.10. klo 17.30 Runoja ja Ruutuja: läänintaiteilija Ville Pirisen

jututettavana runoilija Silja Järventausta ja sarjaku-vataiteilija Milla Paloniemi

• Lounaskahvila auki arkisin kello 11–17 sekä tapahtumien aikana.

• Kahvila-ravintolassa on syyskuun ajan esillä Inari Krohnin, Marika Mä-kelän ja Osmo Rauhalan teoksista koostuva näyttely. Taidenäyttelyt vaihtuvat kuukausittain.

• Ajo pysäköintialueelle Räikäntien kautta (kaupungintalon aukiolla ei ole parkkipaikkoja). Lähimmät bussipysäkit Asemantie ja Kirjasto.

Tietokulma

[ 12 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona 11.9.2019

Legorobotit voidaan ohjelmoida kulkemaan tiettyä reittiä.

Paavo Salmio (vasemmalla) ja Juuso Norrena tutustuttavat Ylöjärven koululaisia robotiikan ja virtuaalitodellisuuden saloihin.

p. 03 565 30 000 ma-pe klo 8-15.30kirjaamo@ylojarvi.fi x www.ylojarvi.fi

Ylöjärven kaupunkiKaupungintaloKuruntie 14, PL 2233471 YlöjärviVirastoaika ma-pe klo 9-15

PerusturvakeskusKuruntie 10, 33470 YlöjärviMa-pe klo 8.15–10 ja 13.30-15

Tekninen toimistoRäikäntie 333470 YlöjärviMa-pe klo 9-11 ja klo 12-15

Teknisten palveluiden päivystysiltaisin ja viikonloppuisinp. 044 486 0669

EnsiapuArki-iltapäivystys klo 20 asti ja viikonloppupäivystys klo 18 astiYlöjärven pääterveysasemap. 03 565 28000

Yöpäivystys Acuta Taysp. 03 3116 6411p. 03 3116 3345 alle 16-v.

Ajanvaraus terveyskeskukseen, tukea vanhem-muuteen, työnhaku, tonttitarjonta, rakennuslu-pa, kirjastokortti, bussilippu, jätehuolto… Säh-köisten palvelujen valikoima kasvaa koko ajan. Tunnetko sinä digitaaliset mahdollisuutesi ja

osaatko hyödyntää niitä?

Tiina Helminen

- Kaupunki on resursoi-nut Opetushallituksen tuella 12 tuntia tun-tikehykseen, jolloin molemmilla tutoropet-

tajilla on yksi päivä viikossa, jolloin he kiertävät kaupungin kouluilla. Kier-tävän tutoropettajan avulla taataan, että jokainen viidesluokkalainen saa robotiikka- ja ohjelmointiopetusta ja kuudesluokkalainen kokemuksen lisätystä- ja virtuaalitodellisuudesta. Samalla tutoroidaan kohdekoulujen ja luokkien opettajia uuteen opetus-suunnitelmaan ja monipuolisiin työ-tapoihin, kertoo kaupungin tieto- ja viestintätekniikan koordinaattori Jari Halonen.

Robotiikkaa ja ohjelmointia

viidesluokkalaisillePaavo Salmio on vastuussa robotiikan ja ohjelmoinnin tutoroinnista. Aina torstaisin hän tutustuttaa uuden luo-kan robotiikan saloihin ja tämän jäl-keen luokalla on viikko aikaa hyödyn-tää legorobotteja opetuksessa, kunnes Salmio vie robotit ja niiden ohjelmoin-tiin käytettävät laitteet vierailulle seuraavaan luokkaan.

- Opetan perusidean siitä, miten ro-bottia ohjelmoidaan graafisessa ympä-ristössä. Ehdimme ohjelmoida luovasti ja opetella käyttämään robotin senso-reita ja ohjelmoimaan sensoreilla eh-tolauseita, Salmio valottaa.

Oppilaat opettelevat ohjelmoimaan robottia vaikkapa väistelemään esteitä tai seuraamaan tiettyä reittiä.

- Oppilaista on hauskaa, kun robotit painivat keskenään, Salmio naurahtaa.

Konkreettista oppia

- Kaikki saavat vitosluokalla jonkun kokemuksen ohjelmoinnista ja robotin käytöstä.

- Ohjelmointi on loogisen ajattelu-kyvyn kehittämistä. Kaikista ei tarvitse tulla koodareita. Tässä vaiheessa riit-tää, että jokainen ymmärtäisi, miten laitteet toimivat ja miten koodeja on tehty.

- 95 prosenttia oppilaista innostuu robotiikasta. Se on niin erilaista, kun pääsee käytännössä kokeilemaan koo-

daamista ja näkemään mitä robotti tekee.

Viime keväänä Urheilutalolla järjes-tettiin tieto- ja viestintätekniikkata-pahtuma. Sen yhteydessä järjestettiin koululaisille robotiikkaturnaus, jossa oppilaat saivat hyödyntää oppimiaan taitoja. Tapahtuma saa jatkoa tänä keväänä.

AR/VR-maailmat avoimiksi

kuudesluokkalaisilleJuuso Norrena puolestaan tutustuttaa kuudesluokkalaiset lisätyn- ja virtuaa-litodellisuuden saloihin. Kurssi on ai-van uusi ja toimii samalla konseptilla kuin robotiikkakurssi: aina keskiviik-koisin Norrena opettaa laitteiden käyt-töä uudelle kutosluokalle.

- Teemme virtuaalimatkoja Google Expeditions -ohjelmassa. Tarkoitukse-na on, että oppilaat pääsisivät myös tuottamaan sisältöä, ettei se ole pel-kästään sitä, että nautitaan viihtees-tä. Päädyimme Googlen palveluun, koska siinä on mahdollisuus tuottaa itse sisältöä, kertoo Norrena.

Virtuaalimatkojen tekemiseen käy-tetään virtuaalilaseja. Opettaja pystyy keskitetysti hallitsemaan ohjelmaa ja seuraamaan, että oppilaiden katseet siirtyvät oikeaan suuntaan.

- Virtuaalilasien sisälle laitetaan kännykkä, jossa pyörii tavallaan se

matka tai sisältö. Laseista seuraamal-la, päätä kääntämällä, liikuta an vaik-ka museohuoneessa tai ihmisen elimis-tön sisällä, Norrena tarkentaa.

- Historiassa ja maantiedossa pystyy siirtymään ajassa ja paikassa halutes-saan helposti tai pääsee paikkoihin, joihin ei oikeasti pääse, Salmio lisää.

Tulevaisuuden taitoja

- Lisätty todellisuus tarkoittaa sitä, että tähän meidän todellisuuteemme lisätään joitakin elementtejä, esimer-kiksi että pöydälle ilmestyisi joku hah-mo tai esine, jota voisimme tarkastel-la lasien avulla, Norrena kuvailee.

- Kun oppilaat pääsevät miettimään, että mitä he voivat laseilla tehdä, niin mennään vielä eteenpäin ja he pääse-vät luomaan uutta. Toivoisin, että vir-tuaalilasit sulautuisivat opiskeltavaan asiaan ja syventäisivät sitä, eivätkä olisi vain irrallinen temppu, hän jatkaa.

- Nämä ovat tulevaisuuden taitoja ja liittyvät opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen taitoihin, Jari Ha-lonen tarkentaa. Hän tähdentää, että asian ydin on, että oppilaat tuottavat ja luovat uutta tietoa sekä vertaisar-vioivat toisiaan.

- Pitää kehua kaupunkia, että se on panostanut tähän toimintaan: rahoit-tanut laitteet ja opetustunnit, kiittää Paavo Salmio.

Robotiikkaa sekä lisättyä- ja virtuaalitodellisuutta

alakoululaisille

Asukasilta Leijassa ke 2.10. klo 15-18

Tule tutustumaan digipalveluihin

Kaikkien Ylöjärven koulujen viidesluokka-laiset pääsevät tutus-tumaan lukuvuoden aikana robotiikkaan ja ohjelmointiin, kun taas kuudesluokkalaiset saavat oppimiskoke-muksia lisätyssä- (AR) ja virtuaalitodellisuu-dessa (VR). Tutor-opettajat Paavo Sal-mio ja Juuso Norrena johdattavat oppilaat ja heidän opettajansa näihin digitaalisiin op-

pimisympäristöihin.

Sanna Hillberg

Ylöjärven asukaslautakunta jär-jestää sähköisiä kuntapalveluita esittelevän asukasillan pääkirjasto Leijassa (Koivumäentie 2) keskiviik-kona 2. lokakuuta. Paikalla on laaja kirjo kaupungin eri toimialojen asi-antuntijoita varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, terveyskeskuk-sesta rakennusvalvontaan. Voit ju-tella asiantuntijoiden kanssa, ker-toa mielipiteesi, testata palveluita ja teknisiä välineitä, vaikka virtu-aalitodellisuuslaseja.

Tapahtumassa on mukana myös kaupungin yhteistyökumppaneita. Tampereen seudun joukkoliikenne vastaa joukkoliikennettä koskeviin kysymyksiin ja tarjoaa kävijöille kampanjakoodin, jolla saa alennus-ta Nyssen nettipalvelussa tehdystä ostoksesta. Pirkanmaan Jätehuolto antaa neuvoja jätteiden lajitteluun ja kierrättämiseen. Ylöjärvi-Seura kertoo poikkeuksellisen mittavasta Ylöjärven muisti -projektista, jossa digitoidaan tuhansia valokuvia säh-köiseen kuva-arkistoon.

Tietoa taloudestaOsana asukasiltaa on mahdollisuus

tutustua kaupungin ensi vuoden talousarvion valmisteluun. Talous-johtaja Juha Liinavuori on paikalla keskustelemassa talouden näkymis-tä ja vastaamassa kysymyksiin.

Kaupungin tuore hyvinvointi-koordinaattori Anna Koski valottaa hyvinvointityön kokonaisuutta ja kuuntelee kaupunkilaisten näke-myksiä aiheesta.

Kaupungin kotisivut (ylojarvi.fi) uudistuvat ensi keväänä ja asuka-sillassa voit kertoa, millaisen sivus-ton sinä haluaisit kotikaupungillesi.

Kahvia ja arvontaToimintapisteet sijaitsevat Leijan keskuskäytävällä ja voit poiketa pisteissä oman aikataulusi mukaan. Tapahtumassa on kahvitarjoilu.

Asukaslautakunta ottaa mielel-lään vastaan palautetta asukas-illan onnistumisesta. Palautetta kerätään iltapäivän aikana yhteis-käyttötableteilla ja palautteen an-taneille on mahdollisuus osallistua arvontaan, jossa on palkintona il-maislippuja Ylöjärven uimahalliin.

Tervetuloa - nähdään asukasillassa!

Asukasillassa Leijassa voit antaa palautetta kaupungille sekä sähköisesti että kasvotusten suoraan asiantuntijoille. Messutyyppisen tapahtuman esittelypisteet sijaitsevat Leijan keskuskäytävällä.

Hyvä Ylöjärvi! Ylöjärven lukio on saanut Pirkanmaan ensimmäisen Yrittä-jyyskasvatusteko-palkinnon. Pirkanmaan Yrittäjät valitsi Ylöjärven voittajaksi kymmenien, eri puolilta Pirkanmaata annettujen ehdotusten joukosta. Onnittelut lukiolle!