1

Haastavat erot -

yhteistyövanhemmuuden ja

sovinnollisuuden tukeminen

Työpaja 26.9.2019 Kirkkonummi

12.15-13.45

Päivi Hietanen

Ensi- ja turvakotien liitto

Ero lapsiperheessä -työ

2

Eroon liittyvät tunteet ja

niiden heijastuminen

vanhemman toimintaan

2

3

Mikä on normaalia erokriisissä?Shokkivaiheessa

• Tapahtuneen kieltäminen, epätodellinen olo

• Lamaantumien, tunteiden pois sulkeminen

• Voimakas kiihtymystila (huuto, itku), levottomuus

• Ali- tai ylivireystilan vuorottelu

Reaktiovaiheessa

• Pelkoa ja ahdistusta

• Itsesyytöksiä ja tarvetta etsiä syyllisiä

• Unettomuutta ja ruokahaluttomuutta

• Vapinaa, pahoinvointia ja muita fyysisiä oireita

• Puhuminen tapahtuneesta

Käsittelyvaiheessa

* Eroon liittyvien tunteiden kohtaaminen ja käsittely

(vertaisryhmät, terapia, päiväkirja, liikunta, taideaineet,

musiikki)3

4

Aggressio on usein suojatunneErokriisissä olevan aikuisen

sisäinen turvallisuuden kokemus on järkkynyt. Moni on regressiotilassa, avuton, hädissään, syvästi turvaton,

täynnä tunteita.

Hylätyksi tuleminen osuu vanhaan kokemukseen,

traumaan, aiempiin turvattomuuden

kokemuksiin.

Monella tähän liittyy syvä yksinäisyyden kokemus.

Häpeä estää avun hakemista tai oman voinnin aitoa

avaamista toiselle.

Aggressio, esim. viha tai raivo, on tässä suojatunne,

joka suojelee ihmistä murtumasta hätänsä

keskellä.

Kun omaa hätää ei osata käsitellä, se kanavoituu

ulospäin haitallisena toimintana (aggr.), tai

kääntyy sisäänpäin ja voi ilmetä myöhemmin

masennuksena.

Aggressio vähenee, kun ihminen saa käsiteltyä suruaan ja hätäänsä, tulee vastaanotetuksi

kipunsa kanssa

-

(muk. Heli Pruuki, Erofoorumi 2019)4

5

Mikä auttaa vanhempaa toipumaan erosta

ja suuntaamaan kohti tulevaisuutta?• Puhuminen (tunteista), kokeminen, tekeminen, hyväksyminen

• Omien tunteiden tunnistaminen, nimeäminen, sanottaminen

• Itkeminen, menetyksen sureminen

• Vihan rakentava käsittely, purkaminen esim. liikunta, päiväkirja

• Rutiinit, päivärytmi, jokin ehjä rakenne elämässä

• Suunnitelma käytännön asioiden selvittämisestä vähitellen

• Avun hakeminen ja vastaanottaminen ammattilaiselta

• Vertaistuki ja läheisten tuki

• Vanhemmuus ja yhteys lapsiin ja heidän kanssa eläminen

• TEE ITSELLESI HYVIÄ TEKOJA

• VAHVISTA SITÄ, MIKÄ EDISTÄÄ OMAA HYVINVOINTIASI!

5

6

Milloin huolestua?!

• Kun aggressiivisuus ja väkivalta ollut perhe-elämässä jo ennen eroa, tulee työntekijäntunnistaa tilanne ja ottaa asia puheeksi.(mikä on tilanne eron hetkellä)

• Kun kyse ei ole ”vain” erokriisistä tai siihensisältyvistä erimielisyyksistä ja tunteidenkuohumisesta vaan väkivallan ja vallankäytönjatkumisesta eron jälkeen

• Vaikeus hyväksyä eroa

• Ei toivoa, ei vaihtoehtoja

• Pyrkimys kontrolloida toista vanhempaa

• Kostoajatukset ja –tekoja

• Väkivallan tekoja ja väkivallalla uhkailua

• Vainoava käyttäytyminen ja toiminta

• Jos vanhemmalla on aiempaamielenterveyshistoriaa, psykoottisuutta, masennusoireilua – erokriisi laukaisee/vahvistaaoireita tai reaktioita

• Syventyvä masennus, itsetuhoisuus, itsemurhalla uhkailu

• Päihteidenkäytön + muiden riippuvuuksienlisääntyminen

6

7

Jos huolestut, niin kartoita riskit

Milloin eropäätös on tehty?

Kuka on tehnyt eropäätöksen?

Miten toinen vanhempi saanut tiedon erosta ja miten hän on reagoinut?

Kuinka uudesta tilanteesta on kysymys? Onko vastaavaa ollut aiemmin?

Onko turvallista jäädä kotiin?

Missä lapset ovat? Miten lapset ovat reagoineet tilanteeseen?

Tietävätkö naapurit tai ystävät tilanteesta?

Missä väkivaltaa / vainoa harjoittanut on nyt?

Onko tarve tehdä turvasuunnitelma? (Nettiturvakoti)

Onko tarvetta ottaa yhteyttä poliisiin?

Onko tarvetta lähteä turvakotiin?

7

8

Huoltoriitojen taustatekijät

Ali-Keskikylä (2008, 65–66):

• Yleisin syy huoltoriitojen taustalla katsotaan olevan eron taloudelliset tekijät. Muita taustatekijöitä ovat:

• vanhempien uudet seurustelu- ja parisuhdekumppanit, parisuhdeväkivalta, psyykkiset sairaudet, päihderiippuvuus ja ongelmat kommunikaatiossa.

• Lisäksi vakavat päihdeongelmat, moniulotteiset vaikeat ristiriidat sekä jyrkät uskonnolliset, etniset ja kulttuuriset erimielisyydet (Auvinen Maija 2006, 257)

• Huoltoriitojen yhdeksi taustatekijäksi katsotaan myös eropatologia, eli tilanne jossa vanhemmat käsittelevät eroa eriaikaisesti. Tilanteessa toisella vanhemmalla on vaikeuksia irrottautua liitosta, tai toinen vanhempi syyttelee ja hyökkää toista osapuolta kohti tai mitätöi tämän kokonaan.

8

9

Huoltoriita -tyypit

1. Tasapeliriita

Lapsella on kaksi tasaväkistä vanhempaa, jotka haluavat ulkopuolisen päätöksen asiaan (n. 50 % kaikista)

2. Psyko-sosiaaliset riidat

Toisella tai molemmilla niin vaikeita psykososiaalisia pulmia, että viranomaisten on ratkaistava, kumpi tarjoaa lapselle turvallisemmat olosuhteet (41 %)

3. Patologiset riidat eli high conflict- riidat (9 %).

Eroon liittyy hyvin voimakasta suuttumusta, vihamielisyttä ja epäluottamusta, intensiivinen huoltajuusriita ja pitkittyneet vaikeudet keskustella lasten hoidosta.

(Lastensuojelun käsikirja, Auvinen 2006)

9

10

Vieraannuttaminen – vanhempi

etäännyttää lapsen toisen

vanhemman lapsen elämästäProsessi, jossa lapsen toinen vanhempi, isä tai äiti,

pyrkii vaikuttamaan toisen lapsen ja vanhemman

vuorovaikutussuhteeseen sillä lailla, että se olennaisilta

osilta vaikeutuu ja joissain tilanteissa myös katkeaa

kokonaan.

Vieraannuttaminen pitää monta erilaista käyttäytymistä

sisällään, esimerkiksi:

• toisen vanhemman mustamaalaamista lapselle,

• perusteettomien pelkojen herättämistä,

• tapaamisten ja kontaktin rajoittamista,

• lapsen emotionaalista manipulointia jne.

(Häkkänen-Nyholm ym. 2013)10

11

Mitä vieraannuttaminen ei ole?

• Vieraannuttamisen taustalla on ajatus siitä, että ennen eroa lapsen ja vieraannuttamista kokevan vanhemman suhde on ollut ”normaali”, hyvä ja myönteinen.

• Vieraannuttamisen käsite ei näin ollen koske esimerkiksi tilanteita, joissa vanhempi on käyttäytynyt väkivaltaisesti lasta kohtaan tai lapsi pelkää vanhempaa.

• Vieraannuttaminen ei koske myöskään tilanteita, joissa vanhempi on itse halunnut olla vähemmän vuorovaikutuksessa lapsensa kanssa tai lapsi haluaa itse etääntyä vanhemmasta omaehtoisesti.

• (Häkkänen-Nyholm, Laajasalo & Tuuri 2013, 18–21.)

11

12

Vainoaminen

• Joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muuten näihin rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti vainoaa toista siten, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta, vainoamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi rikoksena RL 25 luku 7 a §

• Voi olla esim. uhkaamista, seuraaminen, myös netissä ja somessa, tarkkaileminen, yhteyden ottaminen

• Haasteena on todisteiden kerääminen ja vainon osoittaminen

12

13

Vainon tunnusmerkkejä• Pakottava kontrolli vrt. panttivankitilanne (tekijän kontrolli ja

pakottava ote tukahduttaa kohteen elinpiirin)

• Tekijä hyödyntää kohteen lähipiiriä

• Erilaiset apuvälineet esim. vakoiluohjelmat ja kamerat

• Voi sisältää myös ns.väkivallattomia tekoja

• Uhrin subjektiivisena kokemuksena epämieluisa, tungettelevuus

ja ahdistus

• Vaino ei jätä näkyviä jälkiä

• Perheessä on jatkuva valmiustila

• Lapsi on vainon välineenä (mm. tapaamiset, rakkaudelliset teot)

• Vaino rajoittaa myös lapsen elämää ja osallistumista

• Kohteena ovat myös lapset, läheiset, ystävät, työkaverit

• Uhrille vaino kokemus on kokoaikaista, ei yksittäisiä tapahtumia

• Vainossa on läsnä henkirikoksen mahdollisuus

13

14

Vainon ja vieraannuttamisen

eroavaisuudetKeskeistä on tarkastella vanhempien ja lasten käyttäytymistä sekä tunteiden ilmaisemista

Vainottu vanhempia suuntautuu pelon vaikutuksesta poispäin toisesta vanhemmasta ja vieraannuttajan käytös on vihan täyttämä ja toista vanhempaa kohtaan hyökkäävää

Vieraannuttajaa luonnehtii itsekkyys, tunnekylmyys, ehdottomat ja kohtuuttomat vaatimukset, manipulatiivisuus, toisen vanhemman mitätöinti ja hyökkäävyys

Vainon uhri tunnemaailmaan ja käyttäytymistä luonnehtii pelko, ahdistuneisuus, sosiaaliset menetykset ja varovaisuus

Vieraannetun lapsen tunnemaailma keskeistä on viha, välinpitämättömyys ja uhrin näkeminen täysin pahana, opetellut puheet.

Vainon kohteena oleva lapsi tunnemaailmassa keskeistä on pelko, turvattomuus ja häpeä, lapsi tietää olevansa vainon välikappale. Lapsi tietää vainoavan vanhemman olevan myös hyvä

14

15

Vanhemman päihdeongelma (Kokko 2019):

• Vanhemman käytöksen muutokset päihtyneenä - lapselle

hämmentävää, arvaamatonta, ahdistavaa, pelottavaa ->

turvattomuuden tunteet

• Vähentää vanhemman kykyä olla emotionaalisesti läsnä,

reagoida sensitiivisesti ja johdonmukaisesti lapsen tarpeisiin

• Lapsi katoaa mielestä, ei ”ole edes olemassa” (varsinkaan

raskausaikana)

• Yhteistyövanhemmuuden toteutuminen ja tukeminen

haastavaa

• Työskentelyn lähtökohtana lapsen etu: päihteidenkäytön

vaikutus suhteessa lapsen turvallisen kasvuympäristön

edellytyksiin

15

16

Päihteiden käyttö ja

yhteistyövanhemmuus (Ovaskainen 2019):

• Eroa käsitellään päihteiden avulla: tapa käsitellä

tunteita/kriisejä, puhuminen helpompaa päihtyneenä,

ei muita opittuja keinoja käsitellä tunteita.

• Päihteiden käyttö alentaa itsetuntoa -> ei vaatimuksia -

> luopuminen huoltajuudesta. Huono itsetunto, häpeä

ja syyllisyyden tunteet -> ei uskallusta osallistua lasten

huoltajuutta koskeviin palavereihin.

• Isän päihteiden käyttö lyömäaseena

huoltajuuskeskusteluissa: isät kokevat olevansa ”äidin

armoilla” siinä, millaiseksi isyys/vanhemmuus

muodostuu.

• Lasten äideillä on hätä siitä, voiko olla turvallisin

mielin, kun lapsi on isällä, jolla on päihteiden

ongelmallista käyttöä.16

17

Miten yhteistyövanhemmuus voi

mahdollistua? (Kokko 2019):

• Vanhemmuuden toteuttaminen turvallisesti, pohdi (arvioi)

• Voiko vanhemman kykyyn pitää huolta lapsesta luottaa?

• Päihdeongelman vähättely, avusta kieltäytyminen

• Vanhempi ei näe päihteidenkäytön vaikutuksia lapseen

• Vanhemman sitoutumattomuus päihdekuntoutukseen

• Ei suostu yhteistyöhön, sopimusten rikkominen toistuvasti

• Ei suostu tuetut/valvotut tapaamiset tapaamispaikassa

• Lapsi tarvitsee vanhemmaltaan tukea poissaolevan vanhemman mielessä pitämiseen (kuvat, tarinat, yhteydenpito)

17

18

Väkivallan vaikutus vanhemmuuteen (Karhuvaara, Kaitue, Ruuhilahti: THL opas 30/2013)

• Kyky toimia vanhempana voi heiketä:

• kykenemätön suoriutumaan arkipäivän askareista,

• toimii vanhempana liioittelevan suojelevasti tai käyttää

kovia rangaistustapoja kasvatuksen välineinä. (Smith ym.

1997; ks. Piispa 2006)

• Masentuminen/väsymys tilanteeseen:

• ei kykene kiinnittämään huomiota lapsen tarpeisiin tai mikä

olisi lapsen edun mukaista.

• jaksamattomuus puheissa, ilmeissä ja eleissä heijastuu

lapsiin.

• ei jaksa hakea apua - lapsi saattaa joutua hoivaamaan

vanhempaansa.

18

19

Väkivallan vaikutus vanhemmuuteen (Karhuvaara, Kaitue, Ruuhilahti: THL opas 30/2013)

• Traumatisoituminen, väkivaltainen kotiympäristö,

erotilanteet, yksinhuoltajuus ja lasten aggressiivisuus liittyvät

usein perheväkivaltakriisiin ja voivat lisätä toisen vanhemman

lapsiin kohdistaman väkivallan todennäköisyyttä.

• Avun hakemista ja lapsen selviytymistä tukevia ratkaisuja

pohdittaessa tulisi huomioida myös nämä näkökohdat.

• Väkivaltaa kohdannutta ei saisi vastuuttaa lapsen

turvallisuudesta tai väkivallan loppumisesta, vaan tilannetta

tulisi pohtia yhdessä.

19

20

Perhesurmariskiä arvioitaessa, huomioi

Yhdistäviä taustatekijöitä (THL selvitys 2012)

• parisuhteen ongelmat,

• erotilanteeseen liittyvät kriisi- ja eroaikeet

• vanhemman päihde- ja mielenterveysongelmat

• perhesurmiin liittyi väkivaltaisuutta ja sillä uhkaamista, puolet tekijöistä oli uhannut itsemurhalla.

• tekijät olivat tunnistaneet pahoinvointinsa ja kertoneet siitä lähipiirille sekä pyytäneet apua terveydenhuollosta.

Suomessa laki ei tunnista perhesurmaa, ainoastaan surman, murhan ja tapon. Laki tunnistaa myös lasten surman, jonka määritelmän mukaan nainen, joka synnytyksestä johtuvasta uupumuksesta tai siitä johtuvasta ahdistuksesta johtuen surmaa lapsensa. (Finlex 1995).

20

21

Lapset väkivallan kokijoina

→ todistaa väkivaltaa silminnäkijänä, kuulla huutoa ja riitaa tai nähdä

väkivallan jälkiä vanhemmalla tai sisaruksilla

→ olla piilossa tai pakotettuna omassa huoneessaan, kuulla tavaroiden

rikkomisen ja vanhemman huudon, raivon ja anelun väkivallan

lopettamisesta

→ pelätä, että vanhempi vahingoittuu tai kuolee, vaikka he eivät

suoranaisesti tilannetta näkisikään

→ joutua väkivallan kohteeksi myös itse tai puolustamaan väkivallan

kohteeksi joutunutta sisarustaan tai vanhempaansa

→ joutua viestinviejäksi vanhempien välillä. Lasta voidaan kuulustella

toisen vanhemman asioista tai kehottaa yhteiseen salailuun.

Pieni lapsi ei osaa erottaa itseään vanhemmasta. Toiseen vanhempaan

kohdistuvalle väkivallalle altistuminen voi olla seurauksiltaan jopa

vakavampaa kuin itseen kohdistuva. Väkivaltaan altistuneilla lapsilla on

havaittu erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita: ahdistusta, aggressiivista

käytöstä, posttraumaattista stressireaktiota, syömishäiriöitä, itsetunnon

alenemista, pelkoa ja keskittymisvaikeuksia.

(Karhuvaara, Kaitue, Ruuhilahti: THL opas 30/2013)21

22

Lähestymiskielto

Konsultoi poliisia, ohjaa hakemaan

• Voi toimia ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä fyysiselle väkivallalle tai häirinnälle = TURVAAMISTOIMENPIDE

• Perusteltu uhka: Henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuva rikos tai muu vakava häirintä

• Perusmuotoinen lähestymiskielto, laajennettu lähestymiskielto, perheen sisäinen lähestymiskielto

• Poliisi: heti voimaantuleva väliaikainen perheen sisäinen lähestymiskielto (käytännössä osapuolten pitää saada päätös tiedoksi)

• Myös poliisi, syyttäjä tai sosiaaliviranomainen voi hakea perheen sisäistä lähestymiskieltoa, jos suojaa tarvitseva ei itse uskalla tai kykene

22

23

Väkivalta ja sopimusneuvottelut Osapuolten asema neuvottelutilanteessa

• Väkivalta ei lähtökohtaisesti estä (perhe)sovittelua

vanhempien välillä yhteisten lasten asioista sopimiseksi

->Vaikka kaikki väkivalta on vahingollista, voi tilanne

kuitenkin olla sellainen, että vanhemmat kykenevät

yhteistyöhön lasta koskevissa asioissa tapahtuneesta

väkivallasta huolimatta

• Väkivaltaa kokenut ja väkivallan harjoittaja eivät

kuitenkaan välttämättä ole keskenään tasa-arvoisessa

asemassa neuvotellessaan lapsen asioista

->tulee arvioida, voidaanko asiassa ylipäätään

neuvotella/sopia, miten väkivalta vaikuttaa

vanhemmuuteen ja vanhempien väliseen yhteistyöhön,

ja toteutuuko lapsen etu/voidaanko hänen

turvallisuutensa taata vanhempien ehdottamilla

sopimusjärjestelyillä

(Kaitue ja Karhuvaara 2014)23

24

Väkivalta ja sopimusneuvottelut

• Väkivalta jää helposti huomiotta neuvotteluissa, joiden päämääränä on

sovinnon aikaansaaminen

• Mikäli perheessä olisi ollut väkivaltaa, sitä ei voida jättää huomioimatta.

Väkivallan olemassaolo ja sen laatu/vakavuus saadaan esiin vain

konkreettisilla kysymyksillä.

• Valtasuhteen epätasapaino, käytetyn väkivallan muodot ja vakavuus sekä

väkivallan toistuvuus ja pitkäkestoisuus vaikuttavat siihen, millaisia

sopimuksia vahvistetaan.

• Lapsen etu on saada suojakseen sellainen sopimus, joka minimoi

vanhempien välisen konfliktin jatkumisen. Sopimuksella tulee suojella

lasta myös vanhempaan kohdistuvaan väkivaltaan altistumiselta

• -> On osattava arvioida, miten väkivalta vaikuttaa

huoltomuotoon, asumisratkaisuihin sekä tapaamisoikeuden

muotoon ja laajuuteen

(Kaitue ja Karhuvaara 2014.)24

25

Vanhemmuuskeskustelut(Perhekulma Puhuri, Tampere)

• Otetaan aina kanta väkivallattomuuteen!

• Erilaiset väkivallan muodot määritellään, tehdään

näkyväksi – turvallisuus ensin

• Havainnoidaan ja nimetään vanhemman kanssa

tapahtuneiden asioiden vaikutukset lapsen kehitykseen

• Ylisukupolvisuuden tunnistaminen, vanhemmuus-ketju

• Vanhemmuuden vahvistaminen - lapsen tarpeet näkyväksi

Tavoitteena:

• tilanteen rauhoittuminen

• turvallisuuden lisääntyminen

• lapsen kasvun turvaaminen väkivallattomassa ilmapiirissä

25

2626

Riskinarvioinnin lomakkeen avulla saatu tieto koetusta väkivallasta ja sen perusteella

tehty arvio väkivallan uusiutumisesta ja vakavuudesta.

27

RISKINARVIOINNIN TEKEMINEN JA

ASIAKKAAN OHJAAMINEN MARAK:IIN

Jokainen työryhmän jäsen ja hänen edustamansa organisaatio voivat tehdä riskinarvioinnin ja ohjata asiakastapauksen työryhmän käsiteltäväksi.

Sinä voit kouluttaa

omaan työyhteisöäsi MARAK:sta ja tällä tavoin parantaa asiakastyöskentelyä ja edistää

väkivaltaan puuttumista.

Koulutusmateriaalia löydät THL:n nettisivuilta, www.thl.fi/marak

Muista aktiivisesti tiedottaa omaa työyhteisöäsi osallistumisestasi työryhmään!

27

28

Turva10

+ On turvallisuuden puheeksioton väline, auttaakeskustelun aloittamisessa

+ Tukee lapsen toimijuutta+ Vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa+ Varmistaa turvallisuutta

- Ei ole väkivallan arviointiväline- Ei ole työntekijän huolen arviointiväline- Ei ole suorite- Kaikkea ei tarvitse käydä läpi, yksikin kysymys

voi herättää keskustelun

Photo by Papunet.net

29

Turva10-välineet eri-

ikäisille

• Vauva & Taaperoikäiset

• Leikki- ja kouluikäisille

• Nuorille

30

Tapaamispaikka

Valvotut vaihdot

Tuettu tapaaminen

Valvottu tapaaminen

Vanhemmuuskeskustelut

30

31

Moniammatillinen yhteistyö

31

Poliisi

Sosiaalityö/lastensuojelu

Lakimies/oikeusapu/ käräjäoikeus

Päihde- ja mielenterveyspalvelut

Muut perheen kanssa työskentelevät tahot

Turvakoti ja väkivaltatyö

Perheneuvola / lastenpsykiatria

Terveydenhuolto

32

Nettiturvakoti www.nettiturvakoti.fi

Varjotukikeskus www.varjosta.fi

Nollalinja www.nollalinja.fi

Kaapatut Lapset ry www.kaapatutlapsetry.fi

32