Täsmävalmennus osuu ja tehoaa Piia Kiveläview.sok-julkaisut.fi/public_files/users/jollaso... · Tulosta yhdessä tekemällä ... uusi työyhteisön jäsen tietää, mitä häneltä

HR:stä lisäarvoa liiketoiminnalle

Coachingistaesimiesenergiaa

Piia Kivelä

Täsmävalmennus osuu ja tehoaa

Sale Lindalissa Tulosta yhdessä tekemällä

Aito asiakaspalvelija

2 Jollas News 2/2014

NÄEN POIKKEUKSELLISEN haas-teellisessa tilanteessa, vähittäiskaupan murroksessa, omat hyvät puolensa. Se nimittäin pakottaa meidät nostamaan rimaa kaikessa tekemisessämme. Taka-vuosina olemme päässeet luvalla sanoen aika helpolla, kasin keskiarvolla olemme pärjänneet ihan kivasti, kun kasvu on peittänyt alisuoritukset. Nyt tämä ei enää riitä, pitää pystyä parempaan, ainakin jos tähtäimessä ovat entistä haasteellisem-mat jatkopelit. Riman pitää nousta ja osumatarkkuuden parantua myös osaa-misessa - ja sen kehittämisessä.

NOSTAN ESIIN kolme olennaisen tär-keää tavoitetta, jotka jo ohjaavat ja tulevat entistä tiiviimmin ohjaamaan Jollaksen toimintaa jatkossa: liiketoi-mintalähtöisyys, kustannustehokkuus ja muutosten läpivienti. Tavoitteenamme on entistä konkreettisemmin ja mitat-tavammin palvella liiketoiminnan kehit-tämistä ja tuottaa kaikki palvelumme mahdollisimman kustannustehokkaasti. Nämä elementit tulevat korostumaan myös Jollaksen tulevissa strategia- linjauksissa.

VASTAAMME LIIKETOIMINNAN yk-silöllisiin ja muuttuviin tarpeisiin paitsi räätälöidyillä täsmävalmennuksilla myös uuden kumppaniverkostomme kautta. Meidän jollaslaisten päätehtävä, yhdes-

sä kumppaniemme kanssa, on visiom-me mukaisesti auttaa sinua muutoksen kuin muutoksen läpiviennissä. Kyse voi olla yhtä lailla laaja-alaisesta, strategi-sesta muutosohjelmasta kuin vaikkapa yksittäisen työryhmän myyntiaktiivisuu-den ja osaamisen nostamisesta uudelle tasolle.

KISAN KOVETESSA on entistä kurin- alaisemmin varmistettava oma osaa-minen ja motivaatio unohtamatta kuitenkaan riittävää palautumista tree-nien välillä ja etenkään hyvää joukkue-henkeä. Yhteispeliähän tämä meidänkin laji on. Tuoretta Ässäpäällikköä, Markus Leppästä, koskeva juttu (sivu 8) valot-taa oivallisesti sitä, kuinka tiukassakin kilpailutilanteessa yhdessä tekemällä ja innovoimalla voidaan saavuttaa erin-omaisia tuloksia.

LÖYDÄT TÄSTÄ lehdestä aimo annok-sen uutta näkökulmaa liiketoimintaa palvelevaan osaamisen kehittämiseen. Me Jollaksessa teemme työtä vain ja ainoastaan sinua varten, että saat pa-rasta mahdollista apua hioessasi omaa joukkuettasi jatkopelien vaatimaan huip-pukuntoon.

Pekka Ruuth

JollasNews

Reksin kanslia

© K

ari R

issa

0216.10.2014

PäätoimittajaPekka Ruuth

ToimituspäällikköKatja Männistö

ToimittajatKimmo SaloPälvi Salo

ToimitussihteeriIita Rahkola

UlkoasuPiia Pippuri

ValokuvaajatHanna-Kaisa HämäläinenRoni LehtiPaula MyöhänenMikko NikkinenJarmo TeiniläKimmo Torkkeli

Kannessa: Piia KiveläKuvaaja: Jarmo Teinilä

JulkaisijaJollas Instituutti

ToimitusJollaksentie 8900850 Helsinki

Sähkö[email protected]

PainopaikkaSP-Paino Oy, Nurmijärvi

Jollas News on Jollas Instituutin oma asiakaslehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

Jollas Newsin löydät myös osoitteesta www.jollas.fi

Kasin osaaminen ei enää riitä

Jollas News 2/2014 3

Sisällysluettelo

4 Reissuvihko Ajankohtaisia valmennuskuulumisia

8 Tulosta yhdessä tekemällä Tuore Ässäpäällikkö Markus Leppänen

12 Lisäarvoa liiketoiminnalle Osuuskauppa Keskimaan uusi henkilöstö- johtaja Kaisamaria Thusberg

17 Osaamisvaatimukset kasvavat SOK:n henkilöstöjohtaja Leena Olkkonen

18 Osaaja osuuskaupan johtoon Eekoon toimitusjohtaja Mervi Sillanpää-Jaatinen

20 Koulunpenkiltä vauhtia työelämään Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuoneen vuoropäällikkö Piia Kivelä

24 Täsmävalmennus osuu ja tehoaa Parasta palvelua Pirkanmaalla

26 Asiakaskokemus uudelle tasolle Nostetta tekemiseen TOK:ssa

28 Vierekkäin kulkien, yhdessä oivaltaen Voimavarat käyttöön coachingissa

30 Bisnes oppii urheilusta Valmentajat Kaisu Eronen ja Henna Salmela

32 Välitunnilla Mitä olet oppinut tänään?

33 VIA Group Johtamisen asiantuntija Jollaksen kumppanina

34 Lukujärjestys Jollaksen avoin valmennustarjonta 2014-2015

8Ässäpäällikkö Markus Leppänen, esimies ja valmentaja

12Kaisamaria Thusberg tuntee HR:n merkityksen liiketoiminnalle

18Mervi Sillanpää- Jaatinen luotsaa Eekoota kohti uusia haasteita

24 Tehokkaat täsmävalmennukset Pirkanmaalla


Reissuvihko-uutispalsta kertoo ajankohtaisista opiskelu- ja valmennuskuulumisista.

ReissuvihkoKoonnut Katja Männistö

TIESITKÖ? Vuonna 2013... • Työvuorosuunnitteluun on kehitteil-lä uusi järjestelmä (HERO), joka tulee korvaamaan nykyisen MaraPlanin.

Keskeisenä erona entiseen järjestelmään ovat uudet, henkilöstön käytön suunnitteluun ja ohjaukseen liittyvät ominaisuudet sekä työ-vuorosuunnittelun keskittäminen.

HERO-järjestelmää ja toimintamallia pi-lotoidaan tällä hetkellä muutamassa ABC-yksikössä Hämeenmaalla ja SSO:lla. Pilotti on monivaiheinen ja kestää noin puoli vuotta. Myös HERO-pilotointiin liittyvät koulutuk-set ovat käynnissä. Niihin osallistuvat pilotti-osuuskauppojen pääkäyttäjät, suunnittelijat ja yksiköiden esimiehet, SOK HR -HERO-tiimi sekä Jollas Instituutista Heidi Maisonen ja Jari Ahtiainen.

Pilotointivaiheen jälkeen Jollas valmentaa esimiehiä ja suunnittelijoita muutokseen sekä HERO-järjestelmän käyttöönottoon eri toimi-aloilla.

Lisätiedot: koulutuspäällikkö Jari Ahtiainen, [email protected]

Mitä hyötyä HERO:sta on? HERO mahdollistaa kysyntälähtöisen ja tasapuolisen työvuorosuunnittelun sekä vapauttaa yksikön esimiehen aikaa arjen johtamiseen.

Keille HERO:sta on hyötyä? Kaikille: Työntekijöiden työvuorot sijoittuvat ajankohtiin, jolloin työlle on eniten tarvetta. Lisäksi yksikön esimiehille jää enemmän aikaa arjessa johtamiseen ja työvuoro- suunnittelu on läpinäkyvämpää koko organisaatiolle.

Miksi HERO kannattaa ottaa käyttöön? Järjestelmä on looginen ja helppokäyttöinen vapauttaen päällikön aikaa asiakaspalvelu- työhön ja vuoron johtamiseen. Myös pitkien tasoittumisjaksojen hyödyntäminen selkeytyy, ja työvuorot sijoittuvat ajankohtiin, jolloin työlle on tarvetta.

ODOTETTUA S-PÄÄLLIKKÖPÄIVÄÄ vietettiin tänä vuonna Seinäjoki Areenalla, johon kokoontui reilut 1 200 S-ryhmän johtajaa ja päällikköä. Päivää vietettiin rennon seurustelun, puheiden sekä vauhdikkaiden väliaika- ja iltaohjelmien siivittämänä. Särmää tilai-suuteen toivat Duudsonit ja aito eteläpohjalainen meininki. Positii-vinen muistijälki ja upea tunnelma näkyvät päivän palautteissa:

”Kertakaikkiaan upea kokonaisuus. Monella suomalaisella yrityksellä olisi opittavaa S-ryhmän tavasta huomata ja huomioida onnistumisen takuumiehet ja -naiset, päälliköt. Pidetään tämä perinne voimissaan!”

”Todella onnistunut tilaisuus! Yksityiskohdatkin oli selkeästi mietitty viimeisen päälle. Kiitokset järjestäjille!”

”Paras S-Päällikköpäivä ikinä! Aivan mahtava tunnelma ja fiilis!”

Järjestelyissä olivat mukana Jollaksen lisäksi Eepee ja Festareiden työryhmä.

Unohtumaton S-Päällikköpäivä Duudsoneiden tahtiin

Avoimia valmennuksiapaikallisesti ja alueellisesti

yhteensä

alueosuus- kaupalle

RäätälöityjäTÄSMÄVALMENNUKSIAkaikille alueosuuskaupoille ja SOK:lle tytäryhtiöineenyhteensä 824

15400

3300

20 000

valmennuspäivää valmennuspäivää

OPISKELUTYÖPÄIVIÄ kertyi lähes Opiskelutyöpäiviä

kertyi lähes15 000Viime vuonna

Mikä ihmeen HERO?

Jollaksen kouluttaja Heidi Maisonen vastaa kysymyksiin HERO:sta

eJollaksessaopiskeli lähes

S-RYHMÄLÄISTÄ



ReissuvihkoK aipaatko apua perehdyttämiseen? Onko tiimissäsi

aloittamassa uusi työntekijä? eJollaksesta löydät laa-dukkaat S-ryhmän perehdytyskoulutukset tukemaan

uusien työntekijöiden ensi askelia. eJollas-verkkokoulutusympäristö mahdollistaa oppimi-

sen arjessa ajasta ja paikasta riippumatta, nopeasti ja kustan-nustehokkaasti. Tarjonnastamme löytyy verkkokoulutuksia niin perus- ja jatkoperehdytykseen kuin myös erilaisia toi-miala- ja tehtäväkohtaisia koulutuksia.

– Onnistumisille on luotu erinomaiset edellytykset, kun uusi työyhteisön jäsen tietää, mitä häneltä odotetaan ja mikä omassa työssä on tärkeintä. Hyvin ja tehokkaasti hoidettu perehdyttäminen varmistaa uuden työntekijän oppimisen ja sopeutumisen, jolloin myös työn sujuvuus ja palvelun laatu paranevat, ryhmäpäällikkö Henrik Ikonen painottaa.

Turun Osuuskauppa on hyödyntänyt eJollasta osana uu-sien työntekijöidensä perehdyttämistä jo kahdeksan vuoden ajan.

– Olemme kokeneet eJollas-pereh-dytykset mielekkääksi tavaksi oppia: moduulit ovat kompakteja, synnyttävät ahaa-elämyksiä ja varmistavat tasalaa-tuisen perehdyttämisen hektisen arjen keskelläkin, HR-asiantuntija Minna Vuotila kertoo.

– Meillä uusi työntekijä suorittaa perehdytyksen alkuvaiheessa sekä perus- että jatkoperehdytyksen. Näitä tuetaan toimialoittaisilla kurssitarjotti-milla, Minna jatkaa.

Kiinnostuitko? Lisätietoja eJollak-sesta perehdyttämisen välineenä antaa Henrik Ikonen, [email protected]

Kerroimme numerossa 1/2014 Jollaksen uudesta, pilviympäristössä toimivasta valmennussivustosta. Uusi, yhteisöllinen valmennussivusto on nyt vakiin-nuttanut asemansa olennaisena osana Jollaksen kaikkia pitkiä valmennuksia. Jollas otti valmennus-sivuston käyttöön helmikuussa 2014, ja tällä het-kellä sivustolla on jo 13 aktiivista ryhmää ja 250 opiskelijaa.

Uusi valmennussivusto tarjoaa ainutlaatuisen, vuorovaikutteisen kanavan ajatusten vaihtoon etä-jaksoilla. Valmennussivusto on otettu hyvin vastaan ja saa lähes poikkeuksetta positiivista palautetta valmennuksiin osallistuneilta.

Lisätiedot valmennussivustosta: ryhmäpäällikkö Henrik Ikonen, [email protected]

Valmennussivusto koukuttaa käyttäjän

eJollas osana tehokasta perehdytystä

Kätevää, että valmennusmateriaaleihin pystyy palaamaan ihan koska vaan ja välijaksoillakin voi jakaa kokemuksia arkeen viedyistä käytännöistä. Tehokasta oppimista!Hely Heikkinen, Esimiesten perusvalmennus

Mielestäni valmennussivuston tehtävä on tietotaidon jakaminen ja toisilta oppimisen mahdollistaminen. Hyödyllinen työkalu tähän tarkoitukseen!Sanna Tynkkynen, Suur-Savon kakkosten perusvalmennus

Näppärät ja helppokäyttöiset sivut! Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen on ollut opettavaista ja kommentointi antoisaa.Tiina Valtanen, Esimiesten perusvalmennus

Keskustelu valmennussivustolla on ollut tosi runsasta. Käyt-täjät oppivat toistensa hyvistä kokemuksista, myös palaut-teen antamisesta ja sparraamisesta. Aivan loistava työkalu!Satu Nieminen, ryhmäpäällikkö, Suur-Savo

on suunniteltu käytännönläheisiksi ja erilaisten oppijoiden tarpeet huomioiviksi. Uuden työn- tekijän oppimispolku muotoutuu ensimmäisen kuukauden aikana kätevästi seuraavista verkkokoulutuksista:

S-ryhmä tutuksi -jatkoperehdytys sisältää seuraavat moduulit: työhyvinvointi, S-Pankki, viestintä S-ryhmässä ja vastuullisuus.

S-ryhmä tutuksi -perusperehdytyksessä uusi työntekijä tutustuu S-ryhmään ja omaan osuuskauppaansa vaivattomasti. Perusperehdytys sisältää seuraavat moduulit: osuuskaupan omat moduulit, S-ryhmä tänään ja asiakasomistajuus.

1

eJollaksen verkkoperehdytykset

”

23 Toimiala- ja tehtäväkohtaiset

koulutukset oman tilanteen ja tarpeen mukaan.



Reissuvihko

O nko sinunkin alueosuus-kaupassasi myyjiä, joilta puuttuu liiketalouden pe-

rustutkinto? Miltä kuulostaa käy-tännönläheinen ja joustavasti työn ohessa suoritettava tutkinto, jos-sa lähipäivien sisältö on räätälöity S-ryhmän tarpeisiin?

Jollas Instituutti vastaa alue-osuuskauppojen toiveisiin tarjoa-malla alueosuuskauppakohtaisesti toteutettavan liiketalouden perus-tutkinnon, merkonomi, nyt myös avoimena valmennustarjontana. Jollas toteuttaa koulutuksen yhdessä Point Collegen kanssa. Ensimmäi-nen avoin valmennusryhmä käyn-nistyi lokakuussa 2014.

– Tutkinnon suorittaminen on loistava mahdollisuus syventää jo

kertynyttä ammattitaitoa kaupan alalta ja samalla avata polkuja en-tistä haasteellisempiin tehtäviin. Opiskelu näyttökokeineen on suun-niteltu niin, että siitä on suoraan konkreettista hyötyä omaan työhön. Tämä näkyy paitsi motivaation kas-vuna ja sitoutumisena, myös toimi-paikan myynnissä, asiakasvastaava Maarit Toivanen Point Collegesta toteaa.

Näyttötutkinto on yhdistelmä tehokkaita ja innostavia lähipäiviä sekä erilaisia tutkintosuorituksia työpaikalla. Lähipäiviä on puolen-toista vuoden aikana noin 15 päi-vää, ja niiden sisältö on räätälöity alueosuuskauppojen tarpeisiin. Li-säksi jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opiskeluohjelma.

Uutta! Liiketalouden perustutkinto työn ohessa

Monipuolinen opintokokonaisuus kattaa kaikki myyjän työssä onnistu-misen kannalta tärkeät osa-alueet. Näitä ovat muun muassa: • Myyntityö• Asiakaspalvelu• Tuotetuntemus ja -neuvonta• Esillepanot myymälässä• Kampanjoiden suunnittelu ja

toteutus myymäläympäristössä• Myymälän kannattavuus• ATK-taidot• Kielitaito• Kaupan alan toimintaympäristö.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä koulutuspäällikkö Pirjo Peltomaahan, [email protected]

• Suuren suosion saavuttanut Kauneus-neuvontavalmennus on saanut rinnal-leen jatkokurssin. Jatkokoulutus on

tarkoitettu erityisesti niille kauneuden ja hyvin-voinnin myyjille ja asiantuntijoille, jotka ovat jo suorittaneet peruskurssin. Valmennus vah-vistaa ammattitaitoa käytännön harjoitusten kautta sekä tuo lisää varmuutta ja rohkeutta meikkaamiseen osana myyntityötä.

Kauneusneuvontavalmennuksen perus-kurssilla käydyn teoriaosuuden pohjalta jatko-koulutuksessa työskennellään asiakkaiden parissa meikkitaiteilija Raili Hulkkosen johda-tuksella hänen studiollaan Puuterihuoneella.

Valmennuksen jälkeen kauneuden myyjä osaa löytää asiakkaan tarpeisiin parhaimmat ratkaisut toimipaikan laajasta valikoimasta ja kauneuden viimeisimmistä trendeistä sekä to-teuttaa henkilökohtaista kauneusneuvontaa ammattitaidolla ja tuloksellisesti. Tämä näkyy asiakkaalle entistä laadukkaampana, ideoita antavana ja asiakaslähtöisenä asiakaspalvelu-na, mikä mahdollistaa myynnin kasvun.

Kysy lisää: Katja Vilmi, [email protected]

Uusimmat vinkit kauneuteen jatkokurssiltaKauneusneuvontavalmennuksen peruskurssi Huhtikuu 2015

Kauneusneuvontavalmennuksen jatkokurssi 20.1.201524.2.2015

24.3.201521.4.2015

”Pystyin hyödyntämään uudet opit ja vinkit heti käytännössä.”

”Olen rohkeampi meikkaamaan ja tarjoamaan tuotteita asiakkaille.”

”Meikkauksen tekniikan lisäopit olivat minulle hyödyllisiä.”

Kokonaisarvio 4,75 (asteikolla 1-5)

VALMENNUSPALAUTTEITA PERUSKURSSILTA

OPINTOKOKONAISUUS


Reissuvihko Matkalla maailmallaNimikin sen jo sanoo: opintomatkalle lähdetään aina oppia hakemaan.

Matkanjohtajana sekä Parii-sissa että Kööpenhaminassa toimi Jollaksen pedagogisten taitojen erityisasiantuntija Kaisu Eronen. Hän vastaa mielellään opintomatkoihin liittyviin kysy-myksiin: [email protected]

OSUUSKAUPPA VARUBODEN-OSLAN Sale- ja S-market-päälliköt matkustivat yhdistetylle palkinto- ja opintomatkalle Kööpenhaminaan. Tavoitteena oli tutustua paikalliseen osuuskauppatoimintaan ja myymälöi-hin, nähdä kulttuuria sekä vaihtaa ajatuksia kollegoiden kesken.

Opintomatkalaiset olivat erityisen kiinnostuneita vertaamaan paikal-listen myymälöiden miljöötä oman osuuskaupan liikkeiden kuntoon ja poimimaan hyviä ideoita kotiinviemisiksi. Perehtymisen kohteena olivat etenkin myymälöiden siisteys ja viihtyisyys, massaesittelyt sekä hevi- osastojen, heräteostojen ja hyllynpäätyjen toteutus.

– Huomasimme, että Tanskassa estetiikka ja esillepano tuntuivat olevan volyymia ja tilatehokkuutta tärkeämpiä asioita. Etenkin hevi-osastoilla oli loistokkaita esillepanoja, joiden toteutuksissa oli käytetty maalaishenkisiä puukoreja. Käsityöhön kulutetaan selvästi paljon aikaa, marketkaupan toi-mialajohtaja Bengt Vinberg muotoilee.

Esillepanovinkkien lisäksi matkalta jäi mieleen muhimaan arkea hel-pottava keksintö: digitaaliset hintanäytöt, joihin törmäsi Tanskassa kaik-kialla.

– Elektroniset hintalaput olisi hienoa saada käyttöön meillekin. Muil-ta osin tuntuu, että konseptissamme on enemmän ryhtiä; meillä korostuu ostamisen helppous. Pystyimmekin toteamaan, että yksiköis-sämme asiat ovat varsin hyvin, Vinberg summaa tyytyväisenä.

OSALLISTUJIA matkoilla oli yhteensä

Tiesitkö , että vuonna 2013...

4

Opintomatka kesti keskimäärin päivää.

373

Hämäläisesimiehet hyvän palvelun jäljilläRanskassa

O suuskauppa Hämeenmaan esimie-het matkustivat keväällä Pariisiin havainnoimaan palvelukokemuksia

ja palvelun johtamista sekä syventämään näkemyksiään palvelun kehittämisestä.

– Strategisena hankkeenamme on nostaa palvelun taso hyvästä erinomaiseksi. Sen avul-la haluamme erottua kilpailijoistamme, henki- löstöjohtaja Susa Nikula kertoo matkan taustoista.

Palveluteemaa tutkittiin ja opiskeltiin matkan aikana paitsi havainnoimalla myös luentojen ja oppimistehtävien kautta. Opinto- matkalaisille luennoivat muun muassa kouluttajat, jotka valmentavat luksustuote-bisneksen parissa työskenteleviä henkilöitä.

– Oli upeaa nähdä, kuinka paljon palvelun taso herätti keskustelua. Esimiehet tutkivat in-nolla teemaa ja pohtivat, mitä oppeja palvelun tasosta voisi viedä meillekin, Nikula sanoo.

Pariisin-matkalta hämeenmaalaiset saivat hyvät eväät tavoitteidensa saavuttamiseen.

– Oivalsimme, että palvelun tason kohen- taminen onnistuu kaikilta ja ei vaadi kuin pieniä tekoja: hymyä, ystävällisyyttä ja aitoa kiinnos- tusta asiakkaan ongelman ratkaisemiseksi, Susa kiteyttää.

VBO:n päälliköt tutustuivat tanskalaiseen osuuskauppatoimintaan

24.3.201521.4.2015

Koonnut Iita Rahkola


S Tuore Ässäpäällikkö Markus Leppänen johtaa

joukkoaan edestä ja esimerkillä, tavoitteellisesti ja tuloksellisesti, innostamalla ja innovoimalla.

TULOSTA yhdessä tekemällä


S uomalaisessa päivittäistavarakaupassako ei ole kilpailua? Asiaa voi pohtia vaikkapa Kirkkonummen keskustassa. Muutaman ki-lometrin säteellä, rautatieaseman molemmin puolin, kauppaa tekevät Prisma, Citymarket, S-market, Lidl ja Siwa.

Ja tietysti piskuinen, vaan ei vähäi-nen Sale Lindal, jonka myymäläpäällikkö Markus Leppänen on yksi S-ryhmän tuo-reista Ässäpäälliköistä.

Pärjäämisestä kilpailussa kertovat talou-den tunnusluvut. Alle 400 neliön tiloista Sale Lindal myy yhden kokoaikaisen ja yhdeksän osa-aikaisen henkilön voimin 3,1 miljoonalla eurolla. Sekä työteho- että neliöteholuvut ovat kehittyneet vahvasti viime vuosina.

Tulosta viivan alle kertyy vuodessa 194 000 euroa eli reilut 7 prosenttia liike-vaihdosta. Tämä on pienmyymälälle kova suoritus ja yksi syy siihen, että VBO palkitsi yksikön vuoden parhaana vuonna 2013.

Kuinka tällaisiin lukuihin päästään? Millä keinoilla Sale mittelee huomattavas-ti suurempia yksiköitä vastaan? Annetaan Markuksen kertoa.

Asiakas ennen muuta

– Valttimme on ylivoimainen asiakaspalve-lu. Sen eteen teemme työtä joka päivä, joka hetki. Kaikki lähtee siitä, että myymälä on aina tip top, mutta lisäksi pyrimme autta-maan ja ilahduttamaan asiakkaitamme mo-nin tavoin.

– Iäkkäille ihmisille, joita meillä käy pal-jon, kannamme ostokset odottaviin taksei-hin, joskus jopa kotiin. Joka aamu tarjoamme ilmaiseksi tuoretta kahvia niin työhön rien-täville kuin eläkeläisille. Tunnemme asiak-kaamme ja he tuntevat meidät. Juttelemme ja kyselemme siinä sivussa palautteita ja kehittämisideoita.

Tärkeä kilpailuetu Sale Lindalille ovat pitkät aukioloajat. Ovet ovat avoinna joka päivä kello 7–22.

– Etenkin viikonloppuna tällä on suuri merkitys. Kun Kirkkonummen isot kaupat menevät lauantaina kuudelta kiinni, meillä alkaa säpinä ja rytinä, Markus nauraa.

Ei ”Joku” vaan jokainen

Asiakastyytyväisyys on Sale Lindalissa kor-kealla tasolla. Voisikohan tämä johtua siitä, että samoin on vuodesta toiseen myös hen-kilöstötyytyväisyys? Kuinka hyvää tulosta ja asiakastyytyväisyyttä ruokkiva henkilöstö-tyytyväisyys syntyy?

– Henkilökunnan on tiedettävä, mitä heiltä odotetaan, ja minun on osattava se kertoa. Hyvää asiakaspalve-lua vaadin jokaiselta, koska asiakas menee kaiken muun edelle. Asenteen työtä ja työ-paikkaa kohtaan pitää olla kunnossa. Meillä ei töitä tee se kuuluisa ”Joku”, vaan jo-kainen meistä tekee osansa. Töihin tullessa mielessä pi-täisi olla ajatus, että tänään olen hieman tehokkaampi kuin eilen.

Markus Leppänen kehuu henkilökun-taansa vuolaasti.

– Meillä on hyvä porukka. Vaihtuvuus on ollut yllättävän pientä ja työsuhteet koh-tuullisen pitkiä. Pienmyymälä on kuin pieni perhe: tosi yhtenäinen yhteisö.

– Avainsanamme on joustavuus. 90-pro-senttisesti kaikki osaavat tehdä kaikkia myy-mäläpuolen töitä. Porukka on omatoimista ja itseohjautuvaa. Jos joku on flunssassa, vuo-roja vaihdetaan. Jos joku joutuu lähtemään aikaisemmin, toinen jää pidempään. Erityi-sen iloinen olen asiakaspalautteesta, jonka mukaan meidän hyvä henki näkyy ulospäin.

Yhdessä tekemällä

Markus Leppänen ei vaadi työntekijöiltään mitään, mitä ei itse ole tai itse tee. 32-vuo-tiaalla miehellä on jo pitkä kokemus kau-pan töistä. 18 vuoden aikana hän on ehtinyt

Kimmo ja Pälvi Salo • Kuvat Jarmo Teinilä

”Hyvää asiakaspalvelua vaadin jokaiselta, koska asiakas menee kaiken edelle.”


työskennellä pullopoikana, maitokaapin hoi- tajana, tuoteryhmävastaavana ja Sale-pääl-likkönä. Hiljattain vastuuta tuli lisää, kun hän sai hoitaakseen myös Sale Kantvikin ja Sale Masalan.

Kipinä kaupan alalle syttyi jo poikasena, kun Markus vieraili usein K-kaupassa, jossa äiti oli töissä. Muita kuin kaupan hommia mies ei voisi kuvitella tekevänsä.

Millaisiin asioihin uskot johtamisessa ja esimiestyössä?

– Menestymme yhdessä tekemällä. Vaik-ka olisin taikuri, en voisi tehdä tulosta ilman hyvää henkilökuntaa. Luotta-muksen on oltava molemmin-puolista, ja se on ansaittava. Delegoin töitä mahdollisimman paljon ja jaan vastuuta.

Luonteeltaan sosiaalinen Markus toivoo arjen kiireessä-kin pystyvänsä johtamaan yk-sikköään pilke silmäkulmassa ja hyvällä huumorilla.

– Emme tee vain rutiinin-omaista perustyötä, vaan voim-me joka päivä kehittää uutta. Innovointi on mielestäni sitä, että paranne-taan pieniä asioita. Ne voivat liittyä siistey-teen, kalusteisiin, ulkoasuun, somistami-seen, asiakkaiden piristämiseen tai vaikkapa työrutiinien tehostamiseen.

Tulosta työssä ja pelikentällä

Markus Leppänen uskoo, että omaa osaa-mistaan voi aina kehittää. – Itse opin parhaiten tekemällä ja kuun-telemalla. Olen yhteydessä kollegoihini ja

sparrailen heidän kanssaan. Oman henki-lökunnan ja asiakkaiden toiveet sekä kehi-tysehdotukset otan tosissani. Olen halukas osallistumaan koulutuksiin, niin oman osuuskauppani kuin Jollas Instituutin jär-jestämiin, kertoo useita tuoteryhmävalmen-nuksia sekä myynnin ammattitutkinnon

ja esimiesten perusval-mennuksen suorittanut Markus.

Vapaa-aikanaan mies lisäksi valmentaa kirkko-nummelaista salibandyn edustusjoukkuetta, jossa hän itse pitkään pelasi. Roolit kaupan esimiehe-nä ja urheilujoukkueen valmentajana tukevat toi-siaan.

– Töissä olen oppinut, että autoritäärisellä pomottamisella ei pit-källe pötkitä. Siksi yritän pelien tiukoissakin käänteissä pitää hermoni kontrollissa, vetää happea ja etsiä sitten ratkaisuja. Urheiluken-tiltä voin viedä työpaikalle paineensieto- kykyä. Peli ratkaistaan vasta viimeisellä minuutilla, ja se voittaa, jonka hermot pitävät.

Palkitun esimiehen on helppo löytää yh-teinen nimittäjä työ- ja pelijoukkueille: kun on kivaa, tulosta syntyy. ❧

”Menestymme yhdessä tekemäl-lä. En voi tehdä tulosta ilman hyvää henkilö-kuntaa.”

Sale Lindalissa on hyvä henki, iloitsevat Emil Kvarnström ja Markus Leppä-nen.

SALE LINDALISSA on mukava työskennellä. Asiakkaat ovat tulleet 17 vuoden aikana tutuiksi ja henkilökunta puhaltaa yhteen hiileen – meillä on hyvä yhteishenki.

Aivan mahtavaa, että Markus on valittu Ässäpäälliköksi. Hän on mukava esimies, jonka kanssa on helppo sopia toimintatavoista eri ti-lanteissa. Hän on huumorintajuinen, henkilökun-taan luottava ja rauhallinen kiireenkin keskellä.

Olemme tehneet koko porukalla paljon työtä kaupan toiminnan kehittämiseksi. Olemme on-nistuneet lisäämään myyntiä muun muassa huolehtimalla tuotteiden saatavuudesta ja pitämällä huolta hyvästä asiakaspalvelusta. Hävikkiäkin olemme pystyneet pienentämään, mutta sen tarkkailu vaatii jatkuvaa työtä.

Anita Wesén, Sale Lindalin ”kakkonen”

Työkaveri Markuksesta ja Sale Lindalista

”

”


Osallistu kilpailuun Sintrassa tai etusivun bannerin kautta osoitteessa www.jollas.fi. Lähetä vastauksesi 12.1.2015 mennessä.

Mikä tekisi Jollas Newsistä entistä kiinnostavamman? Otamme mielellämme vastaan palautetta ja juttutoiveita myös Facebookissa tai Twitterissä! Osallistu keskusteluun: #jollasinstituutti #jollasnews

Mikä oli mielestäsi tämän lehden paras juttu? Vastaa ja voit voittaa S-ryhmän lahjakortteja!

OSALLISTUJA VOITA!

SOPPAKOURA BLOGGAA

SALE LINDALISSA tulokset ovat kehittyneet hyvin kaikilla avainmittareilla mitattuna. Suurim-maksi osaksi tämä johtuu Markuksen coachaa-vasta ”rintamajohtajuudesta”. Markus on myös toiminnan kehittäjänä luova. Työtyytyväisyys yksikössä on jo vuosia ollut kiitettävällä tasolla, VBO:n ja valtakunnan kärkikastia.

Markuksen urakehitys on edennyt suotuisasti: nyt hänellä on jo kolme Salea johdettavanaan, ja johtamiseen liittyvää koulutusta hän saa var-masti vielä lisää. Markukselle itselleen ja koko osuuskaupalle on hyötyä siitä, että panostamme erinomaiseen esimiestyöhön. Päivittäistavara-kaupassa hintakilpailukyky on tärkein fokus. Kustannustehokkuusvaatimukset nousevat, ja Markus on esimerkki siitä, että tehokas toiminta sekä hyvä henkilöstö- ja asiakas-tyytyväisyys on mahdollista yhdistää.

Toimialajohtaja Bengt Vinberg, VBO

Esimies Markuksesta ja Sale Lindalista

Jollaksen oma Top Chef, keittiömestari TIMO JOKINEN, tutustuttaa Soppakoura-bloginsa lukijat gastronomian maailmaan. Työnsä ohella hän opiskelee Tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoa.

Blogissaan Soppakoura ruotii rentoon tyyliinsä keittiöelä-mää ja Jollaksen tapahtumia, tarjoilee näppäriä ruokavinkkejä ja herkullisia reseptejä sekä kertoo opiskelukuulumisistaan.

Sukella keittiön saloihin sekä opiskelijaelämään ja liity seuraajajoukkoon osoitteessa:

Joko seuraat Soppakouran blogia?

WWW.JOLLAS.FI/BLOGIT

”

”


Kimmo ja Pälvi Salo • Kuvat Hanna-Kaisa Hämäläinen

Osuuskauppa Keskimaan uusi henkilöstöjohtaja Kaisamaria Thusberg tulee toimialalta, jota ovat ravistelleet rajut rakennemuutokset. Kuinka kauppa hänen mielestään voi selvitä tulevaisuuden haasteista ja mikä on henkilöstö-

toimintojen rooli tarvittavissa muutoksissa?

LISÄARVOALIIKETOIMINNALLE



haalarit niskaan ja hom-miin. Vauhdikkaasti alkoi Kaisamaria Thusbergin työ Osuuskauppa Keskimaan henkilöstöjohtajana muu-tama kuukausi sitten. Ei suinkaan kirjoituspöydän ääressä, vaan siellä, mis-sä asiakkaat ja työntekijät ovat, tässä tapauksessa ABC Vaajakoskella.

– Liikennemyymälässä työntekijällä saa olla silmät selässäkin. Ympäristö on vaativa niin fyysisesti kuin sosiaalisestikin, hän kertoo huomanneensa.

Kaisamaria on käyttänyt ajastaan melkoisen siivun tutustuakseen mahdollisim-man moniin ihmisiin ja mo-nenlaisiin työyhteisöihin. Juuri ennen haastattelua hän on osallistunut liiken-nemyymäläpäälliköiden ko-koukseen.

– Meidän henkilöstötyön ammattilaisten on oltava ak-tiivisia ja mahdollisimman tiiviisti mukana esimies-ten arjessa, kumppaneina ja apuna. Ei siitä ainakaan haittaa ole, jos itsellä on ko-

kemusta käytännön bisnek-sen tekemisestä, toteaa nai-nen, joka on työskennellyt niin kaupoissa, hotelleissa kuin ravintoloissakin.

Lisää työkaluja

Osuuskaupoissa henkilös-töyksikkö on viime vuosina saanut uudenlaisen roolin. Henkilöstöasioiden tärkeys ymmärretään nyt entistä pa-remmin, ja alan ammattilai-silta odotetaan yhä tiiviim-pää yhteyttä ja yhteistyötä liiketoiminnan kanssa.

– Liiketoiminnan ta-voitteiden edistäminen on kaikkien niin sanottujen tu-kitoimintojen olemassa-olon oikeutus. Enää ei riitä, että lakisääteiset asiat, kuten pal-kanlaskenta ja työehtosopi-muskuviot, on vedenpitäväs-ti hoidettu. Nykyään HR:n on kyettävä tuottamaan lii-ketoiminnalle lisäarvoa.

– Koska osuuskauppa ja koko S-ryhmä toimivat erittäin työvoimavaltaisilla liiketoiminta-alueilla, meillä korostuvat hyvä johtaminen, laadukas esimiestyö, työssä viihtyminen ja työhyvin-vointi, korkea työmotivaatio ja sitoutuminen sekä hyvä työnantajakuva, jolla var-mistamme osaavan henki-löstön saatavuuden myös tulevaisuudessa, Kaisamaria

Thusberg sanoo.Hän korostaa, että hen-

kilöstötyön ammattilaisten on pystyttävä tuottamaan esimiesten tueksi työkaluja, joiden avulla he voivat te-hokkaasti johtaa myyntiä, asiakaspalvelua ja osaamista.

– Tarvitsemme entistäkin täsmällisempiä ja paremmin määriteltyjä prosesseja ja toimintamalleja muun mu-assa työvuorosuunnittelun, kehityskeskusteluiden, rek-rytoinnin ja koulutusmah-dollisuuksien neuvonnan ympärille.

– On välttämätöntä, että olemme mukana yhdessä johdon kanssa määrittele-mässä strategisia tavoitteita, jotta voimme varmistaa niiden toteutumisen henki-löstöasioissa. On tärkeää, että johdolla on käytettävis-

Kaisamaria Thusberg liikkuu ahkerasti Keskimaan toimipai-koissa. Sokoksessa hän vaihtoi kuulumi-sia kosmetiikkamyyjä Pirjo Petrescun kanssa.


sään selkeitä tunnuslukuja ja strategisen tason mittareita suunnittelua ja päätöksen-tekoa tukemaan. Niitä pyri-tään myös jatkuvasti kehit-tämään ryhmätasolla lisää, Keskimaan johtoryhmään kuuluva henkilöstöjohtaja toteaa.

Paluu S-ryhmään

Kaisamaria Thusberg sai ensikosketuksensa kaupan alaan jo 14-vuotiaana. Kesä-työpaikassa saarijärveläises-sä K-kaupassa kauppias otti nuoret isälliseen ohjaukseen ja opetti paitsi ammattiasioi-ta, myös tinkimätöntä asen-netta työn tekemiseen.

Korkeakouluopintonsa Kaisamaria suoritti Vaasan yliopistossa ja työskenteli samaan aikaan paikallises-sa Citymarketissa. S-ryhmä tuli ensimmäisen kerran tu-tuksi, kun työpaikka löytyi siihen aikaan Sokos Hotels -ketjuun kuuluneesta Vaa-san Tropiclandiasta. Täällä hän kuuli S-ryhmän kaupal-lisesta kenttäkoulutuksesta, johon hän haki ja pääsi.

– S-ryhmän kenttäkou-lutuksella oli edelläkävijän maine, ja sitä jäljittelivät mo-net yritykset. Eteneminen käytännön töiden kautta yhä vaativampiin esimies- ja johtotehtäviin tuntui itsestä-

• Ollaan ennakkoluulottomia, kun kohtaamme uusia haasteita

• Valmistaudutaan reagoimaan nopeasti• Opitaan ja omaksutaan uusia käytäntöjä – niitä

voi löytyä myös kaupparyhmän ulkopuolelta• Käytetään tarvittaessa asiantuntijoiden apua• Ajatellaan myönteisesti, mutta ollaan

kriisitietoisia• Laajennetaan rekrytointipohjaa• Varmistetaan esimies- ja asiantuntijaosaamisen

riittävyys ja saanti• Arvostetaan ja siedetään erilaisuutta.

”Osaamisen merkitys korostuu, kun maailma muuttuu yhä moni-mutkaisemmaksi.”

nikin kiinnostavalta ajatuk-selta.

Vuonna 1999 Kaisa-maria siirtyi Osuuskauppa Peeässän maratoimialalle. Hän työskenteli Sokos Hotel Puijonsarvessa ja kesällä lisäksi ravintola Wanhassa Satamassa. Tuota kesää hän muistelee huippu-kivana, löytyihän Kuopiosta myös poikaystävä, nykyinen aviomies.

Kaisamaria ehti työsken-nellä vielä hetken Helsingis-sä Sokos Hotel Vaakunassa vuoropäällikkönä, kunnes hänen ja S-ryhmän tiet ero-sivat neljäksitoista vuodek-si. Näinä vuosina hän teki uraa ensin logistiikan ja sen jälkeen metsäteollisuuden parissa. Tehtävät olivat kan-sainvälisiä ja liittyivät asia-kaspalveluun ja myöhemmin henkilöstöasioihin. Ennen Keskimaata hän johti Metsä Tissue Oyj:n henkilöstötoi-mintoja Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä.

Maailma monimutkaistuu

Suomalaisessa teollisuudes-sa on eletty viime vuodet kovia aikoja. Pahimmin ra-jut rakennemuutokset ovat ravistelleet teknologiateolli-suutta sekä perinteistä met-säteollisuutta. Kaisamarian työtehtäviin ovat kuuluneet

lukuisat yt-neuvottelut, joi-ta ovat usein seuranneet lo-mautukset, irtisanomiset ja yksiköiden lopetukset.

Raju murros tekee nyt tu-loaan myös kaupan ja mui-den palveluiden pariin.

– Niin turvallisia työnan-tajia kuin alueosuuskaupat ei tässä maassa todennäköi-sesti ole muita. Tähän asti ne ovat olleet lintukotoja, joihin paha maailma ei ole ulottunut. Huomattavan pitkiä työsuhteita on todella paljon, ja ikävät henkilöstö-toimenpiteet, kuten irtisa-nomiset ja lomautukset, ovat olleet niin koko S-ryhmässä kuin erityisesti Keskimaalla viimeisen parinkymmenen vuoden aikana todella har-vinaisia.

Mikään pahan ilman lin-tu Kaisamaria ei halua olla,

ainoastaan realisti.– Mielestäni on tärkeää,

että kriisi- ja kustannustie-toisuus ulottuvat koko hen-kilöstöön. Myös kauppa on nopeiden, perusteellisten ja peruuttamattomien muutos-ten edessä. Voimme reagoi-da niihin vain varautumalla ja toimimalla mahdollisim-man ketterästi.

Kun maailma muuttuu yhä monimutkaisemmaksi, osaamisen jatkuva kehittä-minen ja ennen kaikkea sen oikea kohdentaminen tulee entistä tärkeämmäksi.

– Meidän on huolehdit-tava lahjakkuuspotentiaalis-tamme. Sellaiset asiat kuin työkierron edistäminen, urasuunnittelussa avustami-nen, seuraajuuden varmis-taminen ja moniosaajuuden edistäminen korostuvat

Kaisamaria Thusbergin ajatuksia muutoksesta


OSAAMIS- VAATI-MUKSET KASVAVAT

henkilöstötoiminnoissa lä-hivuosina. Näiden vaatimus-ten edessä me henkilöstöam-mattilaiset tarvitsemme myös apua. Onneksi sitä on osuuskauppoihin saatavissa, niin SOK:n HR-yksiköstä kuin Jollas Instituutistakin.

Jollas saa haastaa

Tunnistat hyvin kaupan suuret tulevaisuuden haas-teet. Miksi kuitenkin hait Keskimaalle töihin?

– Kun kuulin paikasta, en epäröinyt hetkeäkään. Keskimaa on todella veto-voimainen työnantaja, mer-kittävä maakunnallinen toi-mija, jonka liiketoiminnan pohja on ihmisläheinen ja kestävä.

– Olen jo ehtinyt tavata suuren määrän hyviä ih-misiä, joiden sitoutuminen työnantajaansa ja omaan työhönsä on huippuluokkaa. Samoin toimialaosaaminen on erittäin korkealla tasolla, joten mahdollisuudet vasta-ta tulevaisuuden haasteisiin ovat erinomaiset.

– Tärkeää on kuitenkin muistaa pitää silmät avoin-na ulospäin. Voimme etsiä ennakkoluulottomasti rat-kaisuja ja hyviä käytäntöjä jopa kaupparyhmän ulko-puolelta. Mielestäni Jollas Instituutti voi toimia tässä meille erinomaisena apuna. Jollaksen kehittämä kump-panuusmalli on mielestäni erinomainen ajatus.

Kaisamaria myöntää avoimesti, että valmennus-ten ja koulutusten hankinta ei ole hänen ydinosaamis-taan. Apu on tervetullutta, kun Keskimaalle hankitaan laadukasta valmennusta kulloiseenkin kehittämis-tarpeeseen.

– Toivon, että Jollas haas-taa meitä riittävästi: oletteko havainneet tällaisia kehittä-mistarpeita, miten olette aja-telleet niitä ratkaista, mistä löytäisimme teille parhaan kumppanin? Näitä kysy-myksiä toivon jollaslaisten meille esittävän. ❧

”Mahdollisuudet vastata tulevaisuuden haasteisiin ovat erinomaiset.”

Kimmo ja Pälvi Salo • Kuva Jarmo Teinilä


Osaamisvaati-mukset ovat entistä korkeammalla, toteaa Leena Olkkonen.

H enki löstöstrate-giansa mukaan S-ryhmä haluaa olla palvelualan houkuttelevin työn- antaja parhaille osaajille. Tavoite

sai lisää pontta, kun tuoreessa ryhmä-strategiassa yhdeksi pitkän tähtäimen tavoitteeksi nostettiin osaamisen kehit-täminen ja innovaatiokulttuurin synnyt-täminen.

– Osaamisvaatimukset ovat entis-tä korkeammalla. Kaupan alan mur-ros asettaa uusia vaatimuksia yritysten osaamistarpeille, SOK:n henkilöstöjoh-taja Leena Olkkonen toteaa.

– Asiantuntijatehtävissä vaatimuk-set ovat erilaisia kuin palvelutehtävissä.

Osuuskaupoissa korostuvat nyt asia-kas-, myynti-, palveluja tuoteosaami-nen. SOK:ssa avainosaamisalueita ovat muun muassa uusien konseptien, lii-keideoiden ja toimintamallien kehittämi-nen sekä monikanavaiset ratkaisut.

Koska osaamisen merkitys kilpai-luetuna korostuu, sen kehittäminen on tärkeää kaikilla tasoilla.

Olkkonen arvioi, että S-ryhmässä henkilökunnan osaaminen ja sitoutumi-nen työhön on korkealla tasolla.

– Tätä kautta toteutuu S-ryhmän tavoite parhaasta palvelusta. Meillä on lisäksi runsaasti nuoria, liikkuvia työn-tekijöitä, jotka eivät jää pysyvästi palve-lualalle. Myös heidän osaamisensa on varmistettava.

Osaamisen kehittäminen on yhteinen asia

Lahjakkuuspotentiaalin säilyttäminen ja laajentaminen on kaikille palvelualan toi-mijoille välttämätöntä lähivuosien suuris-sa haasteissa.

– Tuntevatko esimiehet oman henki-lökuntansa? Osaavatko esimiehet kar-toittaa tarvittavan osaamisen ja luo-da puitteet osaa-misen kehittämi-selle? Osataanko sisäistä liikkuvuut-ta hyödyntää niin, että oikeat ihmiset saadaan entistä osuvammin oikeille paikoille? Olkkonen pohtii.

S-ryhmällä on mahdollisuus tarjota monipuolisia työtehtäviä sekä kehittää ja syventää henkilöstön osaamista. Kun S-ryhmä haluaa kasvattaa tulevaisuu-den esimies- ja asiantuntijapotentiaalia, S-Trainee- ja S-Päällikkö-valmennukset ovat erittäin merkittävässä roolissa.

– Kaiken kaikkiaan ilmapiiri osaami-sen kehittämiselle on kaupparyhmäs-sämme erittäin hyvä. Sen ovat ottaneet asiakseen niin johtajat, esimiehet kuin henkilöstötyön ammattilaisetkin, Leena Olkkonen kiittelee.

Kolmikannalla tuloksia

Olkkonen lupaa, että henkilöstötyö on jatkossa entistä tiiviimmin kiinni liiketoi-minnan kyljessä. Tämän varmistamiseksi

”Ilmapiiri osaamisen kehittämiselle on kaupparyhmässämme erittäin hyvä.”

kehitetään jatkuvasti kolmikantayhteis-työtä liiketoiminnan, henkilöstötyön am-mattilaisten sekä Jollaksen välillä.

Hyvä esimerkki tästä ovat Jollaksen suunnittelemat myyntivalmennukset, joita on toteutettu S-ryhmän yksiköille. Myyntiosaamisen lisäksi on pureuduttu myynnin johtamisen tapoihin sekä palkit-semiseen hyvistä suorituksista. Valmen-nuksissa liiketoiminta asettaa osaamisen kehittämiselle tavoitteet ja määrittelee ne kilpailulliset haasteet, joihin kehitystyöllä on pystyttävä vastaamaan.

Henkilöstötyön ammattilaiset tuo-vat palkitsemisen näkökulman, ja Jollas puolestaan suunnittelee ja toteuttaa val-mennukset. Yhdessä kaikki kolme osa-puolta laativat suunnitelman kehitystyön prosessiksi sekä päättävät käytettävistä mittareista.

Hämähäkinseitin keskiössä

Entä millaisena henkilöstöjohtaja näkee Jollas Instituutin roolin muuttuvassa S-ryhmässä?

– Kun maailma monimutkaistuu ja verkostoituu, verkko-opiskelu ja erilaiset

opiskelutapojen yhdistelmät yleis-tyvät. Myös työs-sä oppimisella on suuri merkitys. Näistä lähtökoh-dista Jollaksenkin on uudistettava toimintaansa, ja

tämä uudistuminen on jo käynnissä.Leena Olkkonen uskoo, että tule-

vaisuuden Jollas on entistä enemmän verkoston rakentaja. Se on kuin hämä-häkinseitin keskiö, joka kokoaa ihmisiä ja eri organisaatiotahoja yhteen jakamaan osaamistaan ja oppimaan toisiltaan.

– Tietyt valmennukset Jollas hoitaa jatkossakin itse, mutta entistä suurempi rooli on tarkkaan valikoiduilla yhteistyö-kumppaneilla, joilla on syvälle menevää täsmäosaamista.

– Jollasta arvostetaan laajasti, ja sillä on taatusti hyvä tulevaisuus S-ryhmäs-sä. Täyttäessään 50 vuotta Jollas mää-ritteli visiokseen olla Suomen tunnetuin ja arvostetuin palvelualan muutoksen asiantuntija. Uskon lujasti, että tämä visio toteutuu.

Kimmo ja Pälvi Salo • Kuva Jarmo Teinilä


OSAAJAOSUUSKAUPAN JOHTOON

Kimmo ja Pälvi Salo • Kuvat Mikko Nikkinen

Ihminen kasvaa tehtäviensä mukana. Siksi kokemusta kannattaa hankkia rohkeasti erilaisista työtehtävistä ja eri toimialoilta. Näin uskoo Etelä-Karjalan Osuuskaupan uusi toimitusjohtaja Mervi Sillanpää-Jaatinen, joka on itse hyvä esimerkki monitoimialaosaajasta.

•”Kuis sie oot viihtyny?” Mervi Sillanpää-Jaatinen on kuullut kysymyksen kerran jos toisen-kin kiertäessään Etelä-Karjalan Osuuskaupan toimipaikoissa. Kesäkuussa aloittanut uusi toi-

mitusjohtaja on otettu lämpimästi vastaan.”Kiitos, hyvin olen viihtynyt”, on Mervi ai-

dosti vastannut. Itäinen Suomi on tähänastisen työuransa Tampereen seudulla tehneelle nai-selle tuttua ja kotoisaa; äiti on karjalainen ja Pohjois-Karjalassa sijaitsee Mervin ja aviomie-hen kesäpaikka.

Ja kun on luonteeltaan toimeenpanija, kuten hän itseään luonnehtii, viihtymistä lisää se, että Eekoossa tapahtuu. Osuuskauppa on tekemässä yli 100-vuotisen historiansa suurimpia inves-tointeja.

Original Sokos Hotel Lappeeta uudistetaan osaksi kauppakeskus IsoKristiinaa ja huone-määrä kasvaa yli 50:llä. Entiseen Sokoksen kiin-teistöön avautuu uusi ravintolamaailma, jonka vetonaulaksi tulee Lappeenrannan ensimmäi-nen Amarillo. Emotion, Marks & Spencer ja S-market lisäävät palvelutarjontaa. Ja Imatralle nousee aivan uusi Prisma.

Ihan kuin tuossa ei olisi tarpeeksi, Eekoo on ehtinyt jo alkuvuonna avata Imatralle ABC- liikennemyymälän ja uudistaa pari S-marketia. Niiden siivittämänä osuuskaupan myynti kas-

voi tammi-kesäkuussa lähes 3,5 prosenttia ver-rattuna edelliseen vuoteen. ”Ei paha” yleinen taloudellinen tilanne huomioon ottaen.

Päänsärkyä Putinista

Itärajan läheisyydessä yritysten intoa investoida ovat lisänneet venäläiset ostosmatkailijat. Moni perustaa tuotto-odotuksensa pääasiassa kasva-van turismin varaan.

Mervi Sillanpää-Jaatinen ajattelee samal-la tavalla kuin edeltäjänsä Olli Vormisto ja Ahti Manninen. Eekoo kehittää palvelujaan eteläkarjalaisille asiakasomistajille. Jos ne kel-paavat myös venäläisille, hyvä.

Iltapäivälehden lööppi hehkuttaa venäläis-turistien ostoryntäystä Lappeenrantaan, kun Putin-pakotteet painavat päälle. Mervi toppuut-telee käyttämästä ylisanoja. Myynnin räjäh-dyksestä ei todellakaan ole kyse, vaikka viime päivien ”bussi-indeksi” Prisman parkkipaikalta lupaakin hyvää.

Lappeenrannan alueella taxfree-ostokset ovat vähentyneet vuoden takaisesta 25 prosent-tia. Matkailijoita riittää, mutta keskiostos on selvästi laskenut. Euro on nyt suhteessa ruplaan 30 prosenttia kalliimpi kuin vuosi sitten. Se nä-kyy, totta kai.

Sillanpää-Jaatinen on siis aloittanut työn-sä vaativissa olosuhteissa. Samaan aikaan, kun osuuskauppa tekee suurinvestointeja, sen olisi

Vahva laatuajattelu Eekoossa on erinomainen ponnahduslauta osaami-sen johtamiselle, toimitus-johtaja Mervi Sillanpää-Jaatinen toteaa.


säilytettävä myyntivolyyminsa vähintään ny-kyisellä tasolla – ja mieluummin kasvatettava sitä. Uudenlaista kekseliäisyyttä ja osaamista tarvitaan.

Mervin kasvupolku

Mervi Sillanpää-Jaatinen on S-ryhmän kasvatti. Pirkanmaan Osuuskaupassa vierähti 25 vuotta, lukuisissa eri tehtävissä ja eri toimialoilla.

– Aina sopivin väliajoin olen halunnut uu-siin haasteisiin. Johtoajatuksenani on ollut hankkia kokemusta mahdollisimman laajasti ja oppia. S-ryhmä on siitä upea työnantaja, että se mahdollistaa tämän.

Mervi muistelee yhtä uransa tiukkaa paik-kaa, jolloin piti rohkeasti tarttua tarjottuun teh-tävään ja olla valmis laajentamaan omaa osaa-mistaan uusille alueille.

– Aloitin Pirkanmaalla ravintola- ja lii-kennemyymälätoimialalla, jossa etenin ravin-tolapäälliköstä ryhmäpäälliköksi ja edelleen toimialajohtajaksi. Satuin sanomaan silloisel-le Pirkanmaan Osuuskaupan toimitusjohtaja Esko Kuuselalle, että marketkauppa voisi kiin-nostaa. Seuraavana aamuna Esko soitti ja sa-noi, että sinä lähdet nyt johtamaan Kangasalan Prismaa. Tehtävästä muodostui oikea kaupan korkeakoulu, kun sain vastuulleni minulle uu-det liiketoiminta-alueet, päivittäis- ja käyttö-tavarakaupan.

Kangasalta Mervi siirtyi Kalevan Prismaan ja sai pian vastuulleen koko ketjun, joka oli vih-doin laajenemassa myös Pirkanmaalla. Samaan aikaan Mervi otti vastatakseen myös rauta-kauppabisneksen. Noina vuosina Sillanpää-Jaatiselle kertyi vahva kokemus ja osaaminen liikepaikkojen hankinnasta ja kehittämisestä. Eekoon johtoon hän siirtyikin liikepaikkojen kehitysjohtajan tehtävästä.

Osaamisaluettaan kannattaa laajentaa

– Laaja-alainen osaaminen on paras lähtökohta hyvälle johtamiselle, Mervi pohtii.

– Siirtyminen alueelta toiselle ei aina ole ol-lut helppoa. Joskus mietin, mitä meninkään te-kemään, kun hyppäsin tuntemattomaan. Mutta olen huomannut, että johtaminen toimii samal-la dynamiikalla toimialasta riippumatta.

Hän uskoo, että kun kehitetään monitoimi-alaosaamista, voidaan synnyttää valtavasti sy-nergiaetuja, ovathan toimialojen rajat koko ajan hämärtymässä ja häviämässä.

Eekoossa hän kertoo törmänneensä useisiin henkilöihin, jotka ovat ottaneet askeleita osaa-misensa laajentamisen suuntaan.

– Monitoimialaosaamiseen ja sen kehittämi-seen tulemme voimakkaasti panostamaan, hän linjaa.

Osaamisen johtaminen yhteinen asia

Eekoossa on Mervin edeltäjien aikana syntynyt vahva laatujohtamisen perinne. Hän itse arvioi, että laatuajattelu on suorastaan imeytynyt yri-tyskulttuuriin.

– Kun ihmiset tietävät työskentelevänsä laa-dukkaasti, syntyy ylpeys omasta työstä. Tämän huomaa täällä käsin kosketeltavasti. Laatukult-tuuri on erinomainen ponnahduslauta, jota aion edelleen hyödyntää henkilöstön osaamisen ke-hittämisessä.

Laatujohtamisen tukipilareita ovat osallista-va asioiden käsittely yhdessä, selkeiden tavoittei-den asettaminen ja sen valvominen, että tavoit-teisiin päästään. Luetteloon Mervi haluaa lisätä sanat aikaansaaminen ja tekemisen meininki.

– Johtaminen on sitä, että ollaan tekemisis-sä ihmisten kanssa. Tavoitteiden asettamisen ja niiden toteutumisen valvonnan välillä on käytävä keskusteluja, vaiheistettava prosessia ja kannustettava saavuttamaan seuraava porras. Tämä tarkoittaa, että johdon on oltava näkyväs-ti mukana etulinjassa.

– Osaamisella on keskeinen yhteys työtyy-tyväisyyteen. Työstä nauttii eniten silloin, kun työtehtävät ja osaaminen ovat tasapainossa. On yhtä turhauttavaa työskennellä tehtävissä, jot-ka tuntuvat osaamiseen nähden ylivoimaisilta kuin tehtävissä, joissa ei pysty hyödyntämään kuin murto-osan kapasiteetistaan.

– Haluan korostaa asiaa, jonka Pirkanmaalla omaksuin. Osaaminen ja sen johtaminen ei ole pelkästään henkilöstöihmisten tehtävä. Se on kaikkien johtajien, esimiesten ja asiantuntijoi-den vastuulla.

Tuntosarvet ojossa

Eekoossa on hiljattain päivitetty osuuskaupan strategia. Kuluvan syksyn aikana konkretisoi-daan lähiajan tärkeimmät tavoitteet. Tämän pohjalta määritellään se osaaminen, jota tarvi-taan. Yhteistyökumppanina on luonnollisesti Jollas, jonka palveluja Eekoo on käyttänyt run-saasti läpi historiansa.

Mervi uskoo, että jatkuva kiinnostus toimin-taympäristöä kohtaan on jokaiselle johtajalle tärkeää. Hänelle itselleen tulevaisuuden tutki-mus on harrastus. Visiointi on mielenkiintoista, erilaisten signaalien seuraaminen omassa johto-ryhmässä ja tiimissä ajatuksia avaavaa ja ener-gisoivaa. ❧

”Laaja-alainen osaaminen on paras lähtökohta hyvälle johtamiselle.”

”Osaamisella on keskeinen yhteys työtyytyväisyyteen.”


P iia Kivelä on erittäin tyy-tyväinen työhönsä perin-teikkään ja nyt Solo-lipun alla purjehtivan hotellin vuoropäällikkönä. Me-neillään oleva Jollaksen vuoropäällikkövalmen-nus antaa lisävalmiuksia

ja varmuutta esimiestehtäviin.– Loistava luontainen asiakaspalvelija,

joka tulee juttuun erilaisten ihmisten kans-sa ja hallitsee monenlaiset palvelutilanteet, hotellinjohtaja Jani Ruponen luonnehtii Piiaa.

– Piian asennetta kuvaa se, että hän va-litsi lopputyönsä aiheeksi hotellitoiminnan luvut ja numerot. Tämä on hänelle var-masti rankempi tie kuin jos aiheena olisi vaikkapa asiakaspalvelu tai markkinointi. Numeroiden ymmärtäminen on elintär-keää, jos haluaa tehdä vastaisuudessa tulosvastuullisia töitä hotellissa.

Piia itse määrittelee, että tärkeintä on kehittyminen, ei vain lopputyön suoritta-minen.

– Haluan oppia ymmärtämään, mitä on numeroiden takana, mihin asioihin voin omalla toiminnallani vaikuttaa ja millai-siin poikkeamiin on syytä kiinnittää huo-miota.

Kimmo ja Pälvi Salo • Kuvat Jarmo Teinilä

Asiakaspalvelija

Piian opinnäyte on hyvä esimerkki siitä, kuinka huolellisesti mietitty lopputyö voi hyödyttää paitsi opiskelijaa itseään myös koko yksikköä. Hän paneutuu muun mu-assa huonetuoton laskentaan, aiheeseen, joka on läheinen myös esimiehelle.

– Kun huonetuottoa lasketaan, pelataan todella tarkoilla luvuilla. Meillä tiedot on viimeksi päivitetty vuonna 2012, joten nyt on korkea aika tehdä laskenta uudestaan. Me suomalaiset olemme jälkijunassa, sillä monissa maissa tuottolaskentaa hyödyn-netään jo aktiivisesti myös ravintoloissa. Voipa olla, että tulemme olemaan ensim-mäinen hotelli Suomessa, joka tuo tällaisen tarkastelun bankettiruokailuun, Jani visioi.

Kaukokaipuu kuljettaa

Piia Kivelä on ehtinyt nuoresta, 25 vuo-den iästä huolimatta tehdä jo monenlais-ta. Hän tutustui koululaisena työelämään Osuuskauppa Keskimaassa ensin ABC Keljonkankaalla ja myöhemmin Sokoksen Mestarin Herkussa.

Lukion jälkeen hän lähti opiskelemaan matkailualaa. Opintoihin liittyvä harjoit-telupaikka löytyi sekin Jyväskylästä, Sokos Hotel Alexandrasta. Samassa hotellissa hän jatkoi kesätöissä ja pian vakituisena työntekijänä.

Opiskelijan ja esimiehen kokemuksia pitkän valmennuksen vaikuttavuudesta omaan työhön ja liiketoimintaan.

Halu ja uteliaisuus nähdä, kokea ja oppia uutta ajaa eteenpäin Piia Kivelää, joka aurinkoisesti hymyillen tervehtii asiakkaita Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuoneen vastaanotossa. Nuorella naisella on selvät pasmat: ammattitaitoa on jatku-vasti kehitettävä, jotta uralla on mahdollista päästä eteenpäin.

perehtyy numeroihin


”Haluan oppia ymmärtämään,

mitä on numeroiden takana, mihin voin

omalla toiminnallani vaikuttaa ja millaisiin poikkea-

miin on syytä kiinnittää huomiota.”

Piiasta kehittyy yhä monipuolisempi mara-alan ammattilainen ja esimies, Jani Ruponen toteaa tyytyväisenä.

!Haluatko lisävarmuutta esimiestyöhön? Tutustu näihin valmennuksiin: Majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen erikoisammatti-tutkinto 19.1.2015 Laadukas esimiestyö 28.1.2015 Vuoropäällikkö-, palvelu-päällikkö- ja vuoromestari-valmennus 3.3.2015

Lisää valmennuksista:www.jollas.fi


Lahjakkuuksille löytyy aivan varmasti ky-syntää muualtakin, joten heistä kannattaa pitää kiinni. Piialle rakennamme nyt uraa terveellä tavalla tukevalle pohjalle. Hän esimerkiksi pääsi kesäloma-aikana tuuraa-maan hotellipäällikkö Marika Päiviötä. Piia kantoi uuden vastuunsa hienosti ja on-nistui tehtävässä hyvin.

Jani kiittelee Piiaa myös kyvystä ja us-kalluksesta heittää uusia ideoita peliin. Nii-tä tarttuu mukaan reissulta kuin reissulta, ja monia niistä on voitu toteuttaa käytän-nössä.

Janin mielestä matkailualan koulutus sopii erinomaisesti hotelliuraa suunnitte-leville. Ja tietynlaista kansainvälisyyttä, johon matkustaminen liittyy, hän pitää välttämättömänä edellytyksenä uralla me-nestymiselle.

Mies on itse hyvä esimerkki monipuo-lisesta kokemuksesta, osaamisesta ja roh-keista uravalinnoista. Hän on aloittanut ravintolakokkina ja edennyt esimies- ja johtotehtäviin. Työkokemusta on karttu-nut myös rapakon takaa. Lisäksi 12 vuoden ajan Jani kävi kokeilemassa, miltä maistuu pääkilpailija Scandicin leipä.

Hänen mielestään hyvä mara-ammattilainen on innovatiivinen ja joustava, ehdottomuus ei sovi alan mentaliteettiin.

– Vieraiden eli asiakkaiden toivomus on laki. He matkustavat ja saavat vaikut-teita sekä kokemuksia yhä enemmän ja yhä erilaisemmista hotelleista. Siksi meidänkin on kehityttävä jatkuvasti, hän summaa.

Sitten iski kaukokaipuu. Piia päätti, että matkailualalla, jos millä, pelkkä teoria-opiskelu ei riitä. Niinpä nuori nainen mat-kusti maapallon ympäri.

– Vaikka nuorena pitää tietysti tark-kaan laskea matkabudjettinsa, olen aina investoinut siihen, että voin viettää yön tai pari luksusluokan hotellissa ja saada niistä ideoita työhöni, Piia kertoo.

Rinkka täynnä uusia ajatuksia ja koke-muksia hän palasi Suomeen ja sai heti työ-paikan Radisson Blu Espoosta. Matkailu-vietti ei kuitenkaan ollut vielä lähellekään tyydytetty, ja niinpä Piia löysi seuraavaksi itsensä työskentelemästä yläilmoissa.

– Vaikka lentoemännän työ Thomas Cookilla vastasi monella tavalla unelmia, en halunnut tehdä siitä elämänuraa. Kuu-lin, että Jyväskylään avataan aivan uusi hotelli, joka edustaa uudentyyppistä brän-di- ja palveluajattelua Sokos Hotel -ketjus-sa. Kiinnostuin, hain ja pääsin Solo Sokos Hotel Paviljonkiin, Piia kertoo.

Mutta jälleen puuttui kohtalo peliin. Tällä kertaa kuvaan astui suuri rakkaus – mies Lahdesta. Ja kuten hyvissä rakkaus-tarinoissa aina, myös tässä oli mukana hiven onnea. Solo-hotelliksi juuri muut-tuneella Lahden Seurahuoneella avautui paikka vastaanottoon.

– Olin ehtinyt osallistua Jyväskyläs-sä Solo-valmennukseen, joka teki todella hyvän vaikutuksen sekä sai uskomaan ja sitoutumaan Solo-ajatteluun. Terveiset ja kiitokset Jollakseen Hanna Haapaselle, Kaisu Eroselle ja Päivi Murtopurolle sekä Trainers’ Housen konsulteille. Valmennuk-sessa konkretisoitui, että tekemällä pienet-kin asiat huippuhyvin ratkaistaan, onko palvelu hyvää vai erinomaista. Asiakasta on aina kohdeltava kuin hän olisi odotettu vieras talossa, Piia toteaa.

Lahjakkuuksista on pidettävä kiinni

Osuuskauppa Hämeenmaassa HR-ammat-tilaiset kartoittavat aktiivisesti henkilöstön koulutustarpeita. Osuuskaupassa toimii myös mentorit-ryhmä esimiespolulla ete-nevien henkilöiden neuvonantajana.

– Jokaisessa yksikössä on lisäksi mie-tittävä, millaista osaamista siellä tarvitaan lisää ja millaista kehittymispotentiaalia työntekijöistä löytyy, Jani Ruponen ko-rostaa.

– Meidän johtajien ja esimiesten velvol-lisuus on huolehtia henkilökunnastamme ja kasvattaa heitä työtehtävissään eteenpäin.

”Meidän johtajien ja esimiesten velvolli-suus on huolehtia henkilökunnastamme ja kasvattaa heitä työtehtävissään.”


Piia selvisi hienosti hotellipäällikön tehtävien tuurauksesta kesäloma-ni aikana, lähin esimies Marika Päiviö antaa tunnustusta.

Annan kovasti arvoa sille, että työnantaja antaa mahdollisuuden opiskella, Piia Kivelä toteaa.

Voimaa vuorovaikutuksesta

Palataan vielä Piian ajankohtaiseen Jollas-valmennukseen. Tämän lehden ilmesty-essä lopputyön jättäminen jo häämöttää. Mikä asia valmennuksesta on päällimmäi-senä mielessä?

– Ehdottomasti upea vuorovaikutus ja tiimihenki, joka meille on syntynyt. On hienoa, että samassa ryhmässä on mo-nenikäisiä, nuorimmat parikymppisiä, vanhimmat viidenkymmenen korvilla. Mukana on ihmisiä ravintoloiden sali- ja keittiötehtävistä, hotellien vastaanotosta ja ABC-liikennemyymälöistä. Yhteiset kes-kustelut, kokemusten vaihtaminen ja toisil-ta oppiminen ovat koko prosessin parasta antia, hän toteaa.

Taas on terveisten paikka. Nyt ne me-nevät Jollakseen Pirjo Peltomaalle, joka Piian mielestä on vastuukouluttajana ra-kentanut mielenkiintoisen, monipuolisen kokonaisuuden ja huolehtinut ryhmästään erinomaisesti.

– Nykyisessä elämäntilanteessani ei ole vaikeuksia sovittaa yhteen siviilielämää, koulutusta ja työelämää. Valmennus ei ole taakka, päinvastoin olen erittäin kiitolli-nen, että olen päässyt mukaan. Ratkaisevaa on tietysti se, että työnantaja tukee opiske-lua. Nytkin lähden tekemään respan taka-huoneeseen erästä koulutustehtävää, kun vastaanotossa on hieman hiljaisempaa.

Jani kuuntelee vieressä ja huomauttaa, että koulutus on aina iso panostus työnan-tajalle, siksi täytyy olla varma valmennet-tavan innosta ja motivaatiosta.

– Innostunut opiskelija rikastuttaa koko organisaatiota. Saamme uusinta tietoa ja kuulemme parhaista käytännöistä. Samalla meidän esimiesten on itsekin päivitettävä kovalevyämme ja skarpattava positiivisella tavalla. ❧


KTÄSMÄVALMENNUS

OSUU JA TEHOAA

un räätälöidyt täsmäval-mennukset käynnistettiin Pirkanmaan Osuuskaupassa vuonna 2013, niillä oli alus-ta asti ylimmän johdon tuki. Toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko painotti, että osuuskaupan strateginen ta-voite – Parasta palvelua Pir-kanmaalla – ei synny ilman taitavaa esimiestyötä: ”Osaa-mistarpeet muuttuvat ajan mukana. Siksi me Pirkan-maalla tarjoamme esimiehil-le yksilöllistä tukea uran eri vaiheissa ja näin varmistam-me sekä henkilökohtaisen että liiketoiminnan kasvun ja menestyksen.”

– Tässä on osuttu asian ytimeen, Jollas Instituutissa täsmävalmennuksia kehittä-nyt valmennusjohtaja Juha Ruosteenoja toteaa.

– Täsmävalmennukset ovat nimenomaan liiketoi-minnan tavoitteista lähtevää

osaamisen kehittämistä ja yksi osaamisen johtamisen keino. Tarjonnan pohjana on aina osuuskaupassa tehty osaamiskartoitus.

Hyvät kokemukset

Ensimmäisenä osuuskaup-pana täsmävalmennuksia on toteuttanut laajamittaisesti Hämeenmaa. Lisäksi uusina mukana ovat KSO ja Keula. Pirkanmaan Osuuskaupassa täsmävalmennukset tulivat erittäin ajankohtaisiksi, kun strategian uudistamistyö käynnistyi.

– Strategisia tavoitteita, joita tuemme näillä valmen-nuksilla, ovat muun muassa ylivoimainen asiakaspalvelu, ruokatuoteosaamisen kehit- täminen sekä valmenta-vaan johtamiseen perustuva esimiestyö, kertoo henki-löstön kehittämispäällikkö Marko Saarenketo.

Jollaksen uudet täsmävalmennukset lähtevät suoraan liiketoiminnan tavoitteista ja suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä

alueosuuskauppojen ja S-ryhmän liiketoimintojen kanssa.

Kimmo ja Pälvi Salo • Kuva Kimmo Torkkeli

– Valmennustarpeita olemme selvittäneet Jollak-sen tekemän osaamiskartoi-tuksen lisäksi tutorpäivissä, esimiesten osaamiskeskuste-luissa sekä suoraan liiketoi-minnoista kyselemällä. Tällä hetkellä valmennukset on suunnattu kaikille esimie-hille. Parhaillaan olemme ra-kentamassa omaa ohjelmaa keskijohdolle ja myöhemmin koko henkilöstölle.

Kuten Hämeenmaalla, myös Pirkanmaalla esimies-ten kokemukset täsmäval-mennuksista ovat olleet voit-topuolisesti erittäin hyviä.

– Prosessin myötä olem-me oppineet, että osuuskau-pan tulee antaa oma vahva panoksensa valmennusten sisällön suunnitteluun. Mitä selkeämmin on tiedossa, mitä tarvitaan ja tavoitellaan, sitä paremmin valmennus osuu ja tehoaa, Marko toteaa.

Essi Porola, Mikko Mäki ja Suvi Ränsi ovat kokeneet täsmä-valmennukset erittäin hyödyllisinä.


• Lähtee suoraan liiketoiminnan tavoitteista ja perustuu osaamiskartoituksiin

• Proaktiivista, pitkäjänteistä ja systemaattista osaamisen kehittämistä

• Ei ole kaikkea kaikille, osuu siksi maaliin• Jokaisessa mukana asiaan motivoituneet ja valmennusta

itselleen tärkeänä pitävät henkilöt• Toimeksiantaja osallistuu sisällön suunnitteluun, mikä

mahdollistaa tarkan räätälöinnin• Kustannustehokasta, valmennukset järjestetään paikallisesti • Lyhytkestoisia ja intensiivisiä valmennuksia

Esimerkkejä Pirkanmaan Osuuskaupan esimiesten täsmä-valmennuksista

Henkilöstötyöhön liittyvät:

• TYT-purku- valmennus

• Esimies innostavana palaverin pitäjänä

• Kehityskeskustelu-valmennus

• Esimies ja varhainen tuki

• Itsensä johtaminen ja innostaminen

• Perehdyttämis- valmennus

• Työvuorosuunnittelu-valmennus

• Henkilöstöasioiden lainsäädäntö

• Oman johtamistyylin analyysi

Asiakkuuksiin liittyvät:

• Asiakastiedolla johtaminen

• Asiakaspalautteisiin vastaaminen

• Parasta palvelua Pirkanmaalla – Uskalla puuttua

• Ruokatuoteosaa-minen

Talouteen liittyvät:

• Talouskoulu• It-valmennukset • Excel-kurssit• PowerPoint-kurssit• Outlook-kurssit

”Sain selvyyden tuloslaskelman tul-kitsemiseen ja ymmärrän nyt katteen vaikutuksen tulokseen sekä kampan-jamyynnin merkityksen. Laskeminen pitää viedä arkeen.”Opiskelijapalaute, Talouskoulu

– Suurimpana haastee-na olen kokenut sen, että muutamat erittäin tärkeät ja osaamisen kehittämistä vaativat aiheet eivät ole hou-kutelleet riittävästi osallis-tujia, jotta valmennus olisi toteutunut. Tällainen aihe on ollut, uskokaa tai älkää, esimerkiksi turvallisuus.

Talouskoulu avasi numeroiden maailman

Tampereen ydinkeskustas-sa sijaitsevan Sale Puutar-hakadun ovipumppu laulaa tiheään. Myymäläpäällikkö Essi Porola kertoo viihty-vänsä hektisessä työympä-ristössä ihmisten parissa ja tavarapelin pyörteissä.

Essi valmistui elokuussa 2013 S-Päällikkökoulutuk-sesta.

– Tuloslaskelmat olivat minulle aluksi täyttä hepre-aa. Kun tarjoutui mahdolli-suus osallistua osuuskaupan omaan Talouskouluvalmen-nukseen, lähdin innolla mu-kaan.

Essi halusi oppia ymmär-tämään numeroita: mitkä ovat omalle yksikölle tärkei-tä, mihin voi itse vaikuttaa ja mitkä voi jättää vähemmälle huomiolle. Hän nauraa, että on paikallaan tietää, milloin plusmerkki luvun edessä merkitsee hyvää ja koska sii-tä pitää huolestua.

– Oli todella yllätys, mi-ten aiheesta oli saatu niin rento, mielenkiintoinen ja käytännönläheinen valmen-

nus. Jollaksen valmentajat käyttivät esimerkkejä osuus-kaupastamme. Koska ne oli-vat lähellä arkityötä, niihin oli helppo paneutua. Koko ryhmämme oli motivoitunut oppimaan.

Pirkanmaan Osuuskau-pasta Talouskoulua olivat suunnittelemassa ryhmä-päällikkö Jyrki Halme ja Prisma Kalevan johtaja Mikko Mäki.

Valmennus on hyödyt-tänyt Essiä, joka osaa nyt kiireen keskellä lukea nume-roita nopeasti ja poimia jou-kosta oleellisimmat.

– Kun ymmärrän asian itse, osaan kertoa siitä ym-märrettävästi myös omalle henkilökunnalle.

Ruokatuoteosaaminen on ammattitaitoa

– En todellakaan ole mi-kään Hans Välimäki, myy-mäläpäällikkö Suvi Ränsi Sale Metsäkylästä perustelee osallistumistaan Pirkan-maan esimiesten ruoka-tuoteosaamisen valmennuk-seen.

– Halusin paitsi parantaa kokkaustaitojani myös en-

nen muuta lisätä ruokatuo-tetuntemustani. Asiakkaat kyselevät nykyään päivittäin mitä erilaisimpia asioita ruu-asta, ruuanvalmistuksesta, lisäaineista ja ruuan terveys-vaikutuksista, hän kertoo.

Pienissäkin Saleissa on 4 000 tuotetta, joukossa myös monia eksoottisia val-misteita. Yksi valmennuksen tavoitteista olikin lisätä myös näiden harvemmin käytetty-jen tuotteiden tuntemusta.

Kahden valmennuspäi-vän aikana perehdyttiin muun muassa ruhonosiin, puhuttiin ruoka-allergioista ja eri uskontojen vaikutuk-sesta ruokailuun. Kypsen-nykset, säilytyslämpötilat, maustaminen ja käyttöyh-teydet olivat myös tapetilla.

– Upeaa oli, että toisen koulutuspäivän vietimme oikeasti keittiössä eli ABC:n koulutustilassa ja pääsimme itse kauhan varteen. Kiitos innostaville ja asiantunte-ville Jollaksen valmentajil-le, joiden ansiosta sain lisää varmuutta omaan asiakas-palvelutyöhöni. Nyt uskallan entistä paremmin neuvoa ja suositella, Suvi toteaa. ❧

”Innostavuutta on monenlaista. Sain valmennuksesta monta oivallusta siitä, millä eri tavoin voin innostaa porukkaa itselleni luontevalla tavalla.”Opiskelijapalaute, Esimies innostavana palaverin pitäjänä

Täsmävalmennusten etuja


amupäivä S-market Ruskossa, Turun kupeessa.

– Uunista hajosi lamppu juuri, kun olin aikeissa pais-

taa pullaa, asiakas harmit-telee myymäläpäällikkö Elina Hautamäelle.

– Kyllä me sinulle uusi lamppu löy-detään, Elina toteaa iloisesti ja kipaisee myymälän toiselle puolelle. Ja tulee kohta takaisin paitsi uuninlamppu myös jauhopussi kainalossaan.

Elina on hyvä emäntä. Hän saa jo-kaisen asiakkaan tuntemaan, että Rus-kon S-market on olemassa juuri häntä varten.

– Vaikka maailma on kylmä, täältä löytyy vielä oikeaa välittämistä, totesi hiljattain eräs asiakkaamme, Elina hymyilee.

– Se oli kaunis kiitos työstämme. Mehän olemme täällä asiakkaita palve-lemassa ja toisinaan ratkomassa heidän pulmiaan. Tarvittaessa tankkaamme asiakkaan auton tai kipaisemme itse hakemassa täydennystä toisesta yksi-köstä, jos vaikka korianteri on päässyt loppumaan.

Kasvun polulle

Samanlaista asiakaskokemuksen nosta-tusta sekä Emäntä ja isäntä -asennetta kuin Ruskon S-marketissa haetaan nyt Turun Osuuskaupan jokaiseen

Kimmo ja Pälvi Salo • Kuva Roni Lehti

Turun Osuuskaupan S-marketeissa ja Saleissa toimipaikkaa johdetaan ja asiakkaista huolehditaan

Emäntä ja isäntä -asenteella.

S-market- ja Sale-yksikköön. Meneil-lään on valmennusprosessi, joka en-simmäisessä vaiheessa koskee esimie-hiä ja myöhemmin koko yli 600-päistä henkilökuntaa.

– Olemme kouluttaneet yksittäisiä esimiehiä Jollaksessa ja teemme niin jatkossakin. Pari vuotta sitten alkoi itää ajatus laajemmasta, kaikki S-mar-ketit ja Salet läpäisevästä ravistelusta, kertoo marketkaupan toimialajohtaja Mikko Rauhanen.

– Jotta pääsemme hyvälle kasvun polulle, asiakastyytyväisyyttä on sel-keästi pystyttävä parantamaan. Uskon, että toiminnan kehittämisen täytyy aina lähteä sisältäpäin. Ensimmäiseksi pyrimmekin nostamaan työtyytyväi-syyttä esimiestoimintaa kehittämällä.

Emäntä ja isäntä -asennetta

Kun myyntijohtaja Päivi Murtopuro tuli kummikäynnille Turkuun, idea S-market- ja Sale-ketjuille räätälöidys-tä valmennuksesta sai nopeasti tuulta purjeisiin.

– Päivi osasi kysyä oikeat kysy-mykset, ja parin yhteisen palaverin jälkeen meillä oli selkeä käsitys siitä, mitä tavoittelemme. Tiedostimme, että avainasemassa muutoksen läpiviemi-sessä on oma organisaatio. Mukana kehityshankkeessa oli alusta asti myös HR-asiantuntijamme Olli Saarinen sekä koulutuspäällikkö Tony Stenberg Jollaksesta, Mikko kertoo.

NOSTETTA TEKEMISIIN

Turun Osuuskaupan S-market- ja Sale-ketjuissa on käytössä Jollaksen kehittämä sähköinen työkalu nimeltään Noste. Ideana on kannustaa esimiehiä antamaan henkilökunnalleen positiivista palautetta.

Nosteeseen kirjataan hyvät palautteet, jotka voivat liittyä asiakaspal-veluun, onnistumiseen tavarapelissä ja esille-panoissa sekä hyviin ideoihin, joita henkilö-kunta toteuttaa.

Nosteesta esimiehet voivat seurata toisten yksiköiden tekemisiä ja näin oppia toinen toisil-taan. Turussa ryhmä- päälliköt seuraavat Nostetta ja kommentoi- vat palautteita. Myös toimialajohtaja seuraa Nostetta aktiivisesti ja keskustelee sen annista ryhmäpäälliköiden kanssa.

ASIAKASKOKEMUSuudelle tasolle


Valmennusta työstettiin yhteisen suunnittelupäivän aikana. Syntyi työkirja, jonka tehtävänä on auttaa esimiestä johtamaan omaa toimipaik-kaansa Emäntä ja isäntä -periaatteella. Työkirja on samalla esimiehen työväli-ne, kun hän viestii ja valmentaa omaa henkilökuntaansa kohti entistä parem-pia asiakaskokemuksia.

Johda oikeita asioita

– Yksi tärkeä osa prosessia on ollut kaikkien myymälässä työskentelevien roolin kirkastaminen. Päivitetty on nyt niin myyjien, tuoteryhmävastaavien, yksiköiden kakkosten, marketpäälli-köiden kuin meidän ryhmäpäälliköi-denkin toimenkuvat, kertoo Kari Öyry.

Millaisten asioiden haluttiin muut-tuvan?

– Tiedostimme, että esimiestyö on meillä liian paljon päivittäisten rutiini-en johtamista. Tulos tehdään ihmisten kautta: johtamalla ihmisiä ja johtamalla oikeita asioita, Kari korostaa.

Toimintaa on nyt lähdetty jämäköit-tämään aivan perusasioista alkaen.

– Haluamme kehittää vuorovaiku-tustaitoja, lisätä työkiertoa, opettaa niin rakentavan kuin myönteisen palaut-teen antamista, puuttua alisuorituksiin

oikealla tavalla ja yhdenmukaistaa pa-laverikäytäntöjämme, Öyry luettelee tekemisiä.

– Avainmetodimme on asiakaspol-ku- ja kävelyjohtamisajattelun sisäistä-minen. Näiden toteutumista yksiköissä nyt seuraamme ja mittaamme, Mikko Rauhanen täydentää.

Esimerkillä johtamista

4,4 miljoonan euron vuosimyynnillään Rusko on suhteellisen pieni S-market. Asiakaskunta muodostuu pääosin lähi-alueen lapsiperheistä.

– Olemme selkeästi ruokakauppa. Panimojuomia emme myy kovin pal-jon, mutta sitäkin enemmän lasten-ruokaa ja lemmikkieläintarvikkeita, asiakkaidensa ostotottumukset hyvin tunteva Elina Hautamäki toteaa.

Viisi vuotta Ruskon tulosvastuulli-sena esimiehenä toiminut Elina on to-dellinen esimerkillä johtaja. Hän tekee itse kaikkia myymälän töitä ja kaikkia vuoroja. Samaa hän edellyttää henkilö-kunnaltaan.

– Pääsääntöisesti meillä kaikki te-kevät kaikkea. Olemme hävittäneet raja-aidat osastojen väliltä ja luopuneet reviiriajattelusta. Kun jokainen hoitaa omat tehtävänsä ja auttaa toisia aina

Kun työtyytyväisyys lisääntyy, paranee myös asiakastyyty-väisyys. Näin myynti kasvaa ja tulos ko-henee. Tähän tähtää Emäntä ja isäntä -projektimme, kerto-vat Elina Hautamäki, Mikko Rauhanen ja Kari Öyry.

tarvittaessa, työt sujuvat ja fiilis on hyvä.

– Kaiken takana on korkea työ-moraali ja se, että arvostamme toinen toistemme työtä. Minulla on hyvä po-rukka, hän toteaa.

S-market Ruskon työtyytyväisyys-arvosanat ovat jo vuosia olleet erin-omaiset. Silti Elina Hautamäki kokee saaneensa Emäntä ja isäntä -valmen-nuksesta uusia oivalluksia.

– Ymmärsin, miten suuri merkitys palautteella on. Oma missioni on nyt lisätä positiivisen palautteen antamista ja kirjata palautteet säännöllisesti myös Nosteeseen. Mottoni on: mieluummin korjaavaa palautetta kuin ”parjaavaa kolautetta”.

Yhteishenki parantunut

– Kun Emäntä ja isäntä -asennetta on nyt vuoden verran viljelty Turun Osuuskaupassa, näyttää siltä, että yh-teishenki ketjuissa on mennyt eteen-päin ja yhteistyö toimipaikkojen välillä parantunut. Hengennostatus on ollut yksi keskeisimpiä tavoitteitamme, Kari Öyry kertoo.

– Nyt odotamme mielenkiinnolla ja vähän jännittyneinäkin, mitä seuraavat työ- ja asiakastyytyväisyystutkimukset kertovat. Meillä on selvät numeraaliset tavoitteet niin kokonaisuudelle kuin jokaiselle toimipaikallekin, Mikko Rauhanen sanoo. ❧

”Kaiken takana on korkea työmoraali ja arvostus toistemme työtä kohtaan.”


yhdessä oivaltaen

Kimmo ja Pälvi Salo • Kuvat Paula Myöhänen

Coachaus on keskustelua, kyselyä – haastamistakin. Coach ei jakele neuvoja, eikä anna valmiita vastauksia. Coachattava löytää ne itse.

H elteisenä kesä-perjantaina Mik-kelin Prismassa riittää vilskettä, kun kaupun-kilaiset ja sa-dat mökkiläiset

varustautuvat viikonloppuun. Tuore Prisman johtaja Sami Marttinen kii-rehtii tapaamiseen puolijuoksua. Niin hoppu miehellä ei kuitenkaan ole, ettei hän ehtisi poimia lattialle pudonnutta roskaa parempaan talteen. Pitkän lin-jan marketosaajalla myymälän siisteys-asiat ovat syvällä selkäytimessä.

Kun Sami ja Jollaksen senior coach Jarmo Haapala tapaavat, ulkopuoli-nenkin huomaa, että miehillä synkkaa kuin vanhoilla tutuilla. Sitä he eivät kuitenkaan ole.

– Olemme tavanneet vain neljä ker-taa, mutta nämä tapaamiset ja niissä käydyt keskustelut ovat olleet todella intensiivisiä sukelluksia pintaa syvem-mälle, toteavat valmentaja ja valmen-nettava – coach ja coachattava.

Uratie kuin S-ryhmän oppikirjasta

Sami Marttisen ura on malliesimerkki siitä, kuinka S-ryhmässä voi edetä pe-rustöistä johtotehtäviin. Vuonna 1992 merkonomiopiskelija pääsi hommiin Mikkelin kupeeseen, Otavan Saleen. Hän osallistui valtakunnallisen Sinul-le Asiakas -koulutuksen Ässämyyjä-kisaan ja voitti sen. Hieno suoritus palkittiin vakituisella työsopimuksella sekä pääsyllä market- ja osastopäällik-kövalmennukseen Jollakseen.

Ensimmäinen esimiestehtävä auke-ni vuonna 1999, kun hänet nimitettiin Sale Anttolan päälliköksi.

– Seitsemän vuoden aikana näin käytännössä mökkipaikkakunnan ke-sän kaupallisen ihanuuden ja talven kurjuuden, Sami muistelee hymyillen.

Mutta tulosta syntyi, ja kun Peitsarin Spar muutettiin S-marketiksi, Samista tuli sen päällikkö. Yksikkö oli tuloskorttiin peilaten yksi Osuus- kauppa Suur-Savon parhaista, ja niin-pä neljän vuoden pestin jälkeen Samin ura eteni jälleen: nyt Mikkelin Prisman päivittäistavaraosaston päälliköksi.

Kun prismajohtaja Risto Hyvärinen siirtyi uusiin tehtäviin, Samin näytöt katsottiin niin koviksi, että 1.4.2014 hän aloitti Riston seuraajana. Näin nelikymppiselle miehelle on ehtinyt kertyä jo 14 vuoden rautainen esimies-kokemus. Käytännön bisneksen teke-miseen hän ei varmaankaan tarvitse opastusta. Mihin sitten?

Tukena uudessa roolissa

Kun Sami valittiin prismajohtajaksi, henkilöstöpäällikkö Mia Ilkka-Moll totesi, että erinomaisista valmiuk-sistaan huolimatta Sami voisi hyötyä coachingista, olihan hän astumassa aivan uudentyyppiseen rooliin suur- yksikön johtajana.

– Asioita on osattava johtaa esi-miesten kautta. Enää en ehdi, enkä voi puuttua kaikkeen itse. Minulle uusi tuotealue, käyttötavarakauppa, vaatii opiskelua. Kaikki tämä on uutta, Sami pohtii.

Vierekkäin kulkien,

Sami Marttinen ja Jarmo Haapala määrittelevät coachin ja coachattavan välisen suhteen luottamus- ja spar-raussuhteeksi.

– Coachin tehtävä on toimia tukena, innoittajana ja vierellä kulki-jana, Jarmo Haapala kuvailee omaa rooliaan.

– Jotta coachauksesta hyötyy, on uskallettava heittäytyä ja tunnus-tettava, että kukaan ei koskaan ole täydellinen ja valmis, Sami Marttinen pohtii.


Tukijaksi uuden roolin ottamisessa valikoitui Jarmo Haapala, yksi Jollak-sen neljästä sertifioidusta coachista.

Jarmolla on takanaan yli 35 vuoden ura S-ryhmän marketkaupassa. Kas-vattajaseurana on ollut HOK-Elanto, jossa Jarmo viimeksi toimi S-market- ketjussa ryhmäpäällikkönä. Koulutta-jan ja koulutuspäällikön työstä hänellä on yli 12 vuoden kokemus. Coachauk-sen lisäksi hän on vetänyt lukuisia valmennuksia asiakaspalvelusta ja myynnistä esimies-, työryhmä- ja työ-hyvinvointivalmennuksiin.

Omat voimavarat käyttöön

Coaching on valmennusprosessi, jonka aikana valmentaja auttaa valmennetta-vaa löytämään ja ottamaan käyttöönsä omat voimavaransa täysimittaisesti. Se tähtää valmennettavan kokonaisvaltai-seen kasvuun ja kehitykseen.

– Avainsana on ratkaisukeskeisyys. Keskitymme tähän päivään ja tulevai-suuden mahdollisuuksiin sen sijaan, että murehtisim-me menneisyydes-sä mahdollisesti tehtyjä virheitä, Jarmo Haapala selvittää.

Oleellista on myös valmennettavan oppimistyylin huomioon ottaminen.

– Yksi oppii lukemalla, toinen teke-mällä, kolmas näkemällä, neljäs päätte-lemällä. Oppimistyylin tunnistaminen on osa coachin ammattitaitoa samoin kuin se, että harjoitteet laaditaan oppi-mistyylin mukaan, Jarmo toteaa.

Coachiksi ei tulla yhdessä yössä. Opinnot kestävät useamman vuoden, minkä lisäksi valmentajalla on oltava niin ammatillista kuin elämänkoke-

mustakin. Jarmo on suorittanut opin-tonsa suomalaisen alan uranuurtajan Jukka Lehtelän johdolla, joka aikanaan valmistui amerikkalaisen Robert Dilt-sin opissa yhtenä kolmesta ensimmäi-sestä eurooppalaisesta coachista.

Henkinen kantti ratkaisee

Prosessina coaching on matka omaan itseen ja aito mahdollisuus kehittyä.

– Vaikka olenkin tällainen lupsakka savolaispoika, olen myös aika perin-teinen suomalainen mies, joka ei ihan helpolla avaudu syvimmistä tunnois-taan. Siksi aluksi mietinkin, onko tämä ollenkaan minun juttuni, Sami kertoo.

– En olisi ikinä uskonut, millaisia asioita käymme valmennuksen aikana läpi. Voisin jopa väittää, että tietyt hen-kiset lukot ovat auenneet. Jamppa on loistava tsemppaaja, jonka kovan mai-neen niin bisneksentekijänä kuin kou-luttajanakin tiesin entuudestaan, Sami kertoo.

Jarmo puolestaan sanoo, että Sami on varsin erin-omainen valmen-nettava: avoin, rohkea, motivoi-tunut, todellinen heittäytyjä. Hän ei aja käsijarru pääl-

lä, vaan uskaltaa päästellä täysillä. Sami on myös hyvin tietoinen tavoitteistaan; niin omista henkilökohtaisista kuin organisaationsa odotuksista.

Viime mainittu on coachingissa keskeistä: päämääränä on aina konk-reettisten tavoitteiden saavuttaminen yksilön suorituskykyä parantamalla.

– Uskaltaisin väittää, että jokaisel-le esimiehelle on suuri ja pysyvä hyöty henkilökohtaisesta psyykkaamisesta ja sparraamisesta, Jarmo kiteyttää. ❧

Coaching tähtää valmennet-tavan kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehitykseen.

• Tasaveroinen sparraussuhde• Valmennettava on oman

työnsä paras asiantuntija• Valmentaja on tukija, innoit-

taja ja vierellä kulkija • Syvälle meneviä, kahden-

keskisiä keskusteluja sekä yksilön oppimistyylin mukaan räätälöityjä harjoitteita

• Johtajille, esimiehille ja vaativissa asiantuntijatehtävissä työskenteleville sekä hetero- geenisille ryhmille

• Tavoitteellista, ratkaisukes-keistä sekä nykyhetkeen ja tulevaisuuteen suuntautuvaa

• Jollaksen sertifioidut coachit: Jarmo Haapala, Päivi Murtopuro, Minna Korja ja Kaisu Eronen.

Coachingin perustana on NLP-ajattelu eli malli siitä miten opimme, ajattelemme, viestimme, teemme päätöksiä ja motivoidumme sekä kuinka haluttuja muutoksia saa-daan aikaan.

Coachingia käytetään ja so-velletaan muun muassa koulutuk-sessa, urheiluvalmennuksessa, terapiassa, myyntitaitojen kehittä-misessä ja johtamisessa.

Coaching on matka omaan itseen ja aito mahdollisuus kehit-tyä, Sami Marttinen

ja Jarmo Haapala sanovat.

Mitä onCoaching?


Kaisu Erosen ja Henna Salmelan valmennuksissa Jollaksen opiskelijat hyötyvät huippu-urheilussa hankituis-ta opeista.

Noina vuosina Henna putsasi palkin-topöydän moneen kertaan. Yhdeksän SM-mitalin ja 12 pelatun Itä–Länsi-ottelun nainen valittiin kolmesti vuo-den lukkariksi ja lyöjäkuningattareksi. Vuoden pesäpalloilijan tittelinkin an-sainnut Salmela valmentaa nykyisin Roihuvuoren B-junioreita.

Hienon uran niin ikään lukkarina tehneen Kaisu Erosen ykköslaji oli ko-ripallo. Aktiivivuosia Hyvinkään Pon-tevan naisten edustusjoukkueessa tuli täyteen 20. Peliuran päätyttyä hän on jatkanut joukkueen managerina ja val-mentaa lisäksi 2002 syntyneiden tyttö-jen koripallojoukkuetta.

– Urheilu on aina ollut ja on tärkeä osa elämäämme, naiset toteavat yhteen ääneen.

Sydän ja pää mukaan

Nauru raikuu ja pallo halkoo ilmaa, kun Kaisu ja Henna kopittelevat Jol-laksen vihreällä nurmella. Pari kertaa saamme ihailla kunnon laakalyöntejä. Ruista on sen verran ranteessa ja taitoa tallella, että heikompaa hirvittää.

Koko ajan naiset tsemppaavat toisi-aan. Sama innostava ja kannustava ote on tuttua sadoille s-ryhmäläisille, jotka ovat osallistuneet heidän vetämiinsä valmennuksiin: pitkiin esimiesval-mennuksiin, asiakaspalvelun ja myyn-nin valmennuksiin, ammattitutkintoi-hin, opintomatkoille ja niin edelleen.

Jalat ja kädet saadaan kyllä liikkeelle, mutta vasta, kun sydän ja pää ovat mukana, valmentaja on onnistunut.Henna Salmela

BISNES OPPII

URHEILUSTA

Henrik Dettman, Sakari Pietilä, Jukka Jalonen, Hannu Aravirta, Juhani Tam-minen. Bisnes- seminaareissa ja työelämän

valmennuksissa nämä herrat vetävät täysiä saleja, missä vain liikkuvatkin.

Hiljattain kuumin trendi yritysmaa-ilmassa oli ottaa oppia sodankäynnistä. Nyt päivän sana on huippu-urheilu.

Bisnesoppikirjat vilisevät termejä ja teesejä, jotka on lainattu suoraan ur-heilun areenoilta. Hyvänä ja tuoreena esimerkkinä toimii toisaalla tässä leh-dessä haastatellun Tero J. Kauppisen Johtamisen pelikirja. Kirja, joka kolahti kovaa kahteen jollaslaiseen pitkän lin-jan valmennusammattilaiseen, Kaisu Eroseen ja Henna Salmelaan.

Lukkari ja jokeri

Naisten pesäpallon Itä–Länsi-ottelu 1990-luvun alussa. Mailan varressa yleisöä huudattaa pelätty kotiuttaja, jokerilyöjä Kaisu Eronen, lautasen ää-ressä vastustajaa psyykkaa ja korkeaa tolppaa syöttää Henna Salmela. Ei ole ensimmäinen kerta, kun nämä Hyvin-kään Tahkoa ja Oulun Lippoa edustavat voimanaiset ottavat mittaa toisistaan.

Kaisulle ehti urheilu-uran aikana kertyä yhdeksän vuotta naisten Super-pesiksessä, Hennalle peräti viisitoista.

Kimmo ja Pälvi Salo • Kuvat Piia Pippuri

”


Molempien osaamisrepusta löytyy iso määrä tavaraa. Mitkä ovat nyt ajan-kohtaisimpia tekemisiä ja projekteja?

– ABC-ketjun Peukutettavaa palve-lua -valmennus oli melkoinen ruljanssi. Erittäin haastava, mutta antoisa. Samaa voi sanoa Original Sokos Hotels -val-mennuskiertueesta. Kummassakin ta-voitteena oli saada aikaan uudenlaista ajattelua ja muuttaa toimintaa käytän-nössä, Henna Salmela kertoo.

Pystyitkö hyödyntämään urheilu-taustaasi?

– Hyvin paljon, kuten muulloinkin. Joukkuepelissä tiimi on voittoisa, kun kaikki oivaltavat yhteisen taktiikan ja toimivat roolinsa mukaisesti. Jalat ja kädet saadaan kyllä liikkeelle, mutta vasta sitten, kun mukana ovat myös sy-dän ja pää, valmentaja on onnistunut, Henna pohtii.

Kaisu Eronen kehittää jollaslaisten omia pedagogisia valmiuksia. Vastuu on suuri, mutta mieluisa. Hän vastaa lisäksi muun muassa useista osuus-kauppoihin toteutettavista valmenta-javalmennuksista ja on yksi Jollaksen neljästä sertifioidusta coachista (ks. jut-tu coachingista sivuilta 28-29).

– Työyhteisön hyvinvointi on mi-nulle sydämen asia. Olen viimeiset nel-jä vuotta vastannut Innostava esimies ja hyvinvoiva työyhteisö -valmennuk-sesta ja saanut viedä työssä jaksamisen ja hyvän olon ilosanomaa eteenpäin S-ryhmän esimiehille.

Asenne ratkaisee

Miksi suuren yrityksen johtaja käyt-tää kallista aikaansa kuuntelemalla Don Tamia? Todennäköisesti siksi, että Tammisella ja muilla huippu-urhei-luvalmentajilla on hallussaan paljon sellaista tietoa ja kokemusta, joka on arvossaan yrityselämän yhä kovenevas-sa kilvoittelussa. Maailma on hektinen kuin kiekkokaukalo, eikä kukaan enää menesty keskinkertaisilla suorituksilla.

Millaisia oppeja olette itse tuoneet urheilusta valmennuksiinne?

– Pelaatko voitosta vai pelailetko huviksesi? Tavoite ohjaa toimintaa on motto, jonka opin Oulun Lipon silloi-selta valmentajalta, nykyiseltä Osuus-kauppa Maakunnan toimitusjohtaja Hannu Pelkoselta. Tavoitteen saavut-taminen edellyttää pitkäjänteisyyttä ja periksiantamattomuutta, Henna toteaa.

Kaisu ottaa ajatuksesta kopin.– Asenne ratkaisee kaiken. Sen täy-

tyy olla riittävän kunnianhimoinen. Jos tavoitteena on esimerkiksi paras

palvelu, sen on toteuduttava kaikessa tekemisessä ja jokaisessa yksityiskoh-dassa. Tarvitaan harjoittelua ja toistoa. Eikä pieni kilpailuhenkisyys tiimin sisällä ja tiimien välillä ole pahitteeksi.

– Joukkue menestyy vain, kun jo-kainen tekee parhaansa ja kantaa vas-tuunsa joukkueen menestymisestä, he muistuttavat.

Tavoite ohjaa toimintaa

Pesäpallokentällä lukkari on kaikkien katseiden kohteena. Jos siinä hommas-sa ei pätevöidy estraditaiteilijaksi, ei sit-ten missään.

Kaisu ja Henna tunnetaan erin-omaisina esiintyjinä, jotka saavat po-rukan kuin porukan innostumaan. Valmennuksista tulee hyvää palautetta.

Naiset korostavat, että tärkeintä ei ole hurmata.

– Jälleen tavoite ohjaa toimin-taa. Valmennuspäivän on kuljetta-va pelisuunnitelman mukaan, jot-ta haluttu vaikutus saadaan aikaan. Minulle tärkeää on huolellinen valmis-

tautuminen, johon kuuluu muun muas-sa tutustuminen ennakolta valmennet-tavaan porukkaan. Olipa kyseessä sitten kotiottelu Jollaksessa tai vieraspeli osuuskaupassa, minun on itse aina ol-tava huippuvireessä, Henna toteaa.

– Valmennuspäivä alkaa alkuver-ryttelyllä, jonka aikana karistamme turhat jännitteet ja löydämme yhtei-sen peliajatuksen. Päivän aikana pyrin tsemppaamaan porukkaa aurinkoisella asenteella. Eikä koskaan saa unohtaa jälkiverryttelyä eli palautetta, yhteen-vetoa ja kokemuksista oppimista, Kaisu jatkaa.

Niin joukkuepelaajia kuin ovatkin, on molempien valmennusfilosofiassa keskeistä myös yksilöiden huomioimi-nen ja kannustaminen.

– Yritämme antaa ja vastaanottaa palautetta mahdollisimman avoimes-ti. Haluamme myös korostaa jokaisen omaa vastuuta oppimisestaan, Henna sanoo ja Kaisu jatkaa:

– Valmentaja avaa oven, sisään täytyy mennä itse. ❧

Asenne ratkaisee kaiken. Sen täytyy olla riittävän kunnianhimoinen.Kaisu Eronen”


”

TUKEA JA VARMUUTTA ESIMIESTEHTÄVIIN

V almennus: Parasta palvelua Alepa-ketjussaKun pääsen vaihtamaan näkemyksiä kollegoiden kanssa, itsevarmuus ja luottamus omaan tekemiseen lisääntyvät. Mielestäni jokainen esimies tarvit-see tukea erityisesti alisuoriutumiseen puuttumisessa; esimies saattaa hel-posti pelätä alaisen suuttumista ja jättää siksi huomauttamatta epätasaisesta työnlaadusta. Apulaismyymäläpäällikkönä velvollisuuteni on huolehtia, että kaikki asiakkaat saavat yhtä hyvää palvelua. Vastaavasti myös työntekijöiden onnistumisia on nostettava esille. Jatkossa aionkin antaa herkemmin palau-tetta ja näyttää enemmän esimerkkiä siitä, miten asiat hoidetaan hyvin.”

Hely Heikkinen, Alepa Caloniuksenkatu, apulaismyymäläpäällikkö

SYVEMPÄÄ OSAAMISTA JOHTAMISESTAV almennus: Johtamisen erikoisammattitutkinto”Olen työskennellyt hallinnon tehtävissä ja esimiehenä jo useamman vuoden ajan, mutta halusin syventää osaamistani ja saada työkaluja vastuualueeni toiminnan johtamiseen. Monimuotoisessa ryhmässämme on ollut antoisaa vaihtaa ajatuksia johtamisesta sekä keskustella eri näkökulmien soveltami-sesta käytännön työhön. Johtamisteorioiden avulla olen lähtenyt pikkuhiljaa analysoimaan oman organisaationi johtamiskulttuuria: miten eri johtamistavat näkyvät yrityksessämme ja miten niitä toteutetaan?

Pirjo Kivelä, Rekla Oy, hallintopäällikkö

UUSIA IDEOITA OMAN MYYMÄLÄN ARKEENV almennus: Esimiesten perusvalmennus”Valmennusporukkamme on pieni ja tiivis, ja meillä on hyvä ryhmähenki. Pyrimme ottamaan valmennuksesta kaiken irti: sparraamme toisiamme ja jaamme tietämystämme. Verkostoituminen sekä tutustumisvierailut ovatkin valmennuksen parhaita puolia; kuulen muiden osuuskauppojen ja myymä-löiden toimintatapoja sekä käytäntöjä, joista pyrin viemään parhaat ideat omalle työpaikalleni. Nyt mielessäni on esimerkiksi pyörinyt myymälämme asiakaspalvelun tavoitetaso sekä toimenpiteet, joilla siihen päästään.

Olli Seppänen, Alepa Pukinmäki, apulaismyymäläpäällikkö

”

”VAIHTELUA LAKIMIESTYÖHÖNV almennus: Johtamisen erikoisammattitutkintoJohtaminen on kiinnostanut minua jo pidempään, mutta olen silti aivan uuden äärellä! Minulla oli tarve kehittää itseäni ja halusin jotakin vaihtelua lakimiestyön rinnalle. Toisaalta työpaikallani on meneillään isoja uudistuksia, joiden läpivientiin haen hyötyä etenkin tutkintoon kuuluvista projekteista ja työnäytöistä. Valmennus on vasta alussa, mutta ryhmämme tuntuu jo nyt huikean hienolta ja monipuoliselta. Valmentajamme suorastaan yllyttää meitä keskustelemaan, joten opimme paljon toisiltamme.”

Virpi Kutila, HOK-Elannon Perunkirjoitustoimisto, lakimies

välitunnilla Iita Rahkola

Jollaksen syksyn valmennuskausi on pyörähtänyt käyntiin vilkkaana. Tapasimme opiskelijoita valmennustauoilla ja kysyimme heidän mietteitään päivän annista.

”


JOHTAMISEN ASIANTUNTIJAJollaksen kumppanina

IA Group on yksi kokeneimmista koulu-tus- ja konsultointiyrityksistä Suomessa.

Jokunen aika sitten sen toimitusjohtaja Tero J. Kauppinen sai tunnustusta Talous-

elämä-lehdessä 1/2011, jossa pörssiyhtiöiden edustajat nimesivät Kauppisen kahden eniten

johtamisajatteluun vaikuttaneen suomalaisen alan osaajan joukkoon.

Kauppinen johti uransa keskivaiheessa vii-si vuotta globaalisti toimivaa konsulttiyritystä Yhdysvalloissa. Näiltä ajoilta lähti muotoutu-maan yrityksen kansainvälinen verkosto.

Nykyään VIA Groupin asiakkaiden palve-luksessa on sen partneriverkoston kautta 56 toi-mistoa 38 maassa. Yrityksen kehittämiä mene-telmiä ja työkaluja on käytössä 150 maassa.

VIA Groupin ydinosaamista on johtamisen kehittäminen.

– Missiomme on tehdä johtamisesta asia-kasyrityksillemme ylivoimaa luova kilpailuetu. Jollas-yhteistyössä tavoitteemme on tuoda kan-sainvälisesti parhaat johtamisajatukset, -opit ja -välineet S-ryhmän käyttöön. Johtamisesta tulee S-ryhmälle kilpailuetu vain, jos se on laa-dukkaampaa kuin kilpailijoilla, itse 15 kirjaa ai-heesta kirjoittanut Kauppinen tiivistää.

Ketteryys avain voittamiseen

VIA Group on alusta lähtien yhdistänyt kon-sultoinnin ja koulutuksen. Siihen viittaa myös yrityksen nimilyhenne Via, joka tulee sanoista Vision into Action.

– Useissa johtamisopeissa tarkastellaan erik-seen strategista ja operatiivista päätöksentekoa. Kuitenkin tosiasiassa johtamisen vaikuttavuu-desta 2/3 sijoittuu strategisen ja operatiivisen toiminnan välimaastoon, Kauppinen pohjustaa.

Hänen mukaansa avainsana tämän päivän menestyville yrityksille on ketteryys eli agility.

– Ketteryys voittaa voiman, Kauppinen avaa niin sanotttua gasellijohtamisajattelua.

– Ketteryys syntyy monen eri tekijän sum-mana, vaan ei itsestään. Sitä on rakennettava or-ganisaation sisälle, ja tässä Via Group voi auttaa.

Oivaltavaa oppimistaVIA Group on tunnettu monista yritysten ylim-mälle johdolle suunnatuista koulutusohjelmis-taan. Tero J. Kauppinen korostaa, että ohjelmia on räätälöity laajasti esimerkiksi seniorijoh- dolle, tulevaisuuden johtajille, keskijohdolle sekä uusille esimiehille.

– Jollaksen kanssa tutkimme yhteistyömah-dollisuuksia muun muassa johtoryhmävalmen-nusten käynnistämiseksi. Uskallan väittää, että olemme 2 500 johtoryhmäsessiollamme valta-kunnan kokenein johtoryhmien kehittäjä. Viime aikoina olemme osallistuneet myös monien eri yritysten hallitustyöskentelyn kehittämiseen.

VIA Group käyttää Jollaksen tapaan val-mennuksissaan paljon käytännönläheisiä työ-kaluja ja perustaa päivien kulun oivaltavaan oppimiseen.

Toimivia ratkaisuja– Meillä on kykyä räätälöidä valmennuksia hyvin erilaisille ryhmille ja hyvin erilaisiin tarpeisiin. Meillä on laaja pohja hyödyntää erilaista vertailutietoa ja osaamista, myös kan-sainvälisesti. Omalla henkilökunnallamme on paitsi runsaasti koulutus- ja konsultointikoke-musta, monilla myös oma, pitkä johtajataustan-sa, Kauppinen summaa. ❧

Osallistuin VIA Groupin Johtamisen pelikirja -valmennukseen. Siinä johtamisen kokonaisuus on jaettu erilaisiin peleihin, jotka osallistujat pyrkivät voittamaan sään-töjen puitteissa. Valmennuksessa tunnistin oman luontaisen pelitapani eli johtamis-tyylini sekä sain hyviä vinkkejä johtamis-järjestelmäni kehittämiseksi.Toimialajohtaja Heikki Tervanen, Osuuskauppa Keskimaa

Kimmo ja Pälvi Salo

20152014

Pitkät, avoimet valmennukset

MYYJILLE

Kassavastaavavalmennus 8.9.2015

Kauneusneuvontavalmennuksen peruskurssiHuhtikuu 2015

Kauneusneuvontavalmennuksen jatkokurssi20.1.2015 24.2.201524.3.2015 21.4.2015

Liiketalouden perustutkinto: merkonomiVuoden 2015 valmennuksen aikataulu avoin

Myynnin ammattitutkinto, ABC- ja marketkauppa12.1.201526.8.2015

Pukeutumisneuvojavalmennus 20.1.20151.8.2015

HALLINNOLLE

Hallinnon perusvalmennus26.11.20148.4.201520.10.2015

Hallinnon erityisvalmennus 16.3.201522.9.2015

Hallinnon jatkovalmennus4.11.201411.5.201517.11.2015

ESIMIEHILLE JA ASIANTUNTIJOILLE

ABC Huolehdimme sinusta – Peukutettavan palvelukokonaisuuden jatkumon varmistaminen johtamisen näkökulmasta12.2.2015

ABC-Palveluvastaavavalmennus 21.10.2014

ABC Peukutettavan palvelun arkijohtaminen11.2.2015

Esimiesten perusvalmennus, ABC- ja marketkauppa 20.10.20142.3.20157.9.2015

Johtamisen erikoisammattitutkinto 15.9.2015

Kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto, ABC- ja marketkauppa 13.1.2015

Laadukas esimiestyö 28.1.2015

Majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen erikoisammattitutkinto 19.1.2015

Rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto 29.9.2015

Ruokamestarin erikoisammattitutkinto 3.11.2015

Syväjohtaminen® 27.1.2015

Talouden ammattilainen 24.3.2015

Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto 21.4.2015

Vuoropäällikkö-, palvelupäällikkö- ja vuoromestari- valmennus 3.3.2015

REKRYTOIVAT VALMENNUSOHJELMAT

S-Trainee-koulutusohjelma 12.1.2015

LUKUJÄRJESTYS

Valmennuksiin hakeudutaan oman esimiehen kautta ja niihin ilmoittaudutaan yrityksen käytäntöjen mukaisesti Hertassa.

Lyhyet, avoimet valmennukset

Lisätiedot valmennuksista ja eJollas-verkkokoulutuksista osoitteesta

www.jollas.fi/valmennustarjonta

IT-VALMENNUKSET Aitiopaikka-valmennus18.11.2014

Excel-peruskurssi 2.2.201515.9.2015

Excel-jatkokurssi 28.10.201410.3.20153.11.2015

Exceliä eksperteille2.12.2014 11.6.20153.12.2015

Excel makrot -peruskurssi 28.1.20159.9.2015

Excel makrot -jatkokurssi 27.5.201517.11.2015

Microsoft Project -perusteet 22.4.201518.11.2015

Microsoft Visio -perusteet 18.3.201516.9.2015

Outlookin tehokäyttö22.4.201527.10.2015

PowerPoint -peruskurssi 3.2.201522.9.2015

PowerPoint -jatkokurssi 5.5.201516.11.2015

S-In Tech DRA 27.1.201526.5.20152.9.20155.11.2015

Word-peruskurssi 26.1.201510.9.2015

Word-jatkokurssi9.12.2014 10.6.20159.12.2015

VIESTINTÄ-, PROJEKTI- JA MUUT VALMENNUKSET Vaikuta varmasti -esitysgrafiikkatyöpaja27.11.2014 17.3.201510.11.2015

Vaikuttava neuvottelutaito 27.10.201416.3.201512.10.2015

Vakuuta kuulijasi -esiintymisvalmennus9.12.2014 23.4.201524.11.2015

Projektipäällikkövalmennus 13.11.201416.4.201512.11.2015

Tuloksellinen projektityöskentely -perusvalmennus 17.9.2015

TUHTI-valmennus14.4.201510.11.2015

S-Tietopäivä uusille SOK:laisille4.2.201515.10.2015

Yllättävän ainutlaatuinen

”Kiitos valtavasti, päivämme oli oikein onnistunut. Järjestelyt toimivat hyvin ja joustavasti. Kaikki ruoat olivat äärimmäisen hyviä, ja sain myös vierailtamme erittäin positiivista palautetta. Mielelläni suosittelen Jollasta kokouspaikkana.”- Suomalainen investointiyritys -

”Suurkiitokset ihanasta juhlapaikasta, väki todella viihtyi. Ja kokille suurkiitokset mahtavista tarjoiluista. Kaikki ovat ylistäneet tilaisuutta, joten kerrothan terveiset eteenpäin.”- Terveyspalveluja tuottava yritys -

J ollaksen ainutlaatuisissa saaristomaisemissa järjestät paitsi riemukkaan Oktoberfestin

ja tunnelmalliset pikkujoulut myös sydäntalven ihanimmat juhlat. Tarjoamme upeat puitteet myös elämyksellisiin kokouksiin sekä energisoiviin työhyvinvointi- ja virkistyspäiviin.

Meiltä löydät useita isoja ja pieniä tiloja onnistuneen tilaisuuden järjestämiseen. Tarjoamme myös moni-puoliset oheispalvelut, ja loistavasta ruoastaan tunnettu keittiömme takaa unohtumattomat makujäljet ja muistot.

Kerro toiveesi, me toteutamme!

Terveisiä asiakkailtamme

”Kerää pienelle alalle mitä viehättävin maisema: vuoria, puistoja, selkiä, lahtia ja niemiä, ...aseta Tuurholman viereen

Jollas ja Stansvik,, äläkä vaadi suomalaiselta saaristomaisemalta enempää.”Zacharias Topelius, Tähtien turvatit, 1889

020 1234 600 (Sokos Hotels Myyntipalvelu)

[email protected] Jollaksentie 89, 00850 Helsinki

jollas.fi/ainutlaatuinen

Tervetuloa Jollakseen – uniikkiin miljööseen merenrannalle!

Documents

Täsmävalmennus osuu ja tehoaa Piia Kiveläview.sok-julkaisut.fi/public_files/users/jollaso... · Tulosta yhdessä tekemällä ... uusi työyhteisön jäsen tietää, mitä häneltä