Seurakuntapastori Susanna Hankasensydän sykkii perhetyölle s. 8

Vertainen tietää, että surusta voi selvitä s. 16

MARRASKUU 26.11.2014

s. 14Koe joulu! Runsastapahtumatarjontahurmaa ja huumaa

s. 10Vielä kerran: mitätapahtui seurakunta-vaaleissa 2014?

s. 4Mitä kokkaat jouluna?Löydät vinkit diakoniatyönreseptivihkosta

s. 7Mie, myö ja yhteys-keskusteluillanvieraana Reima Santala

Lappeenrannan evankelis-luterilaiset seurakunnat | www.lappeenrannanseurakunnat.fi

Seurakuntatervehdysπ 26.11.2014, marras–tammikuu – 47. vuosikerta

julkaisijaLappeenrannanseurakuntayhtymä

päätoimittajaMikko Ojanen

toimitussihteeriMarinella Ruutupuh. 040 3126 818

kannen kuvaAtso Suopanki

ilmoitusmyyntiEtelä-Saimaan myyntineuvottelijat:

Arja Hussopuh. 040 554 0038

Kaisa Heiskanenpuh. 040 631 1576

Merja Luhtanenpuh. 040 746 4334

Maarit Ventopuh. 040 554 0036

sähköpostiosoiteetunimi.sukunimi@esaimaa.fi

puhelinmyyntiPäivi Imeläinen, puh. 040 554 0037Anja Leiniäinen, puh. 040 746 4332

sähköpostiosoiteetunimi.sukunimi@lehtimedia.fi

painoSaimaan Lehtipaino Oy

marinella.ruutu@evl.fiKirkkokatu 10 A, PL 4553101 Lappeenranta

toimitusneuvostoAntti O. Arponen, KeijoMartikainen, Timo Mattila, MikkoOjanen, Marinella Ruutuja Marja Talikka

Lehti jaetaan maksutta kaikkiinkotitalouksiin Lappeenrannassa.

Painosmäärä 45 406.

Seuraava numero ilmestyy3.2.2015. Lehteen tulevat aineis-tot voi toimittaa sähköpostitse os.lappeenranta.tiedotus@evl.fi10.1.2015 mennessä.

Raamatun pyhät jaepäpyhät perheet

”Jokaisellaihmisellä onoikeusläheisyyteen,hellyyteen jarakkauteen.”

luottamushenkilöltä

Pala neljän vuodenkakkuapalasin juuri kiitosillasta, joka järjestettiin kaikille Sam-monlahden seurakunnan seurakuntavaaliehdokkaille.Lievästä keski-ikäistymisestäni huolimatta sain huomataolevani paikalle kutsutuista ehdokkaista toiseksi nuorin.Tuskin minäkään olisin istunut tilaisuudessa, ellei Ete-lä-Saimaassa olisi aikoinaan ollut otsikkoa ”Partiomajatmyyntiin”. Luottamushenkilöillä on erilaisia syitä, miksihe haluavat seurakuntayhtymämme päättäviin elimiin jaitselleni tuo otsikko oli se syy. Partiomajoja ei ole myytyeikä myydä sikäli, kun asia on minun päätettävissäni.

kiitosillassa esittäytyivät kaikki seurakunnan työmuo-dot. En muistanut, kuinka monipuolista toimintaa seu-rakuntamme tarjoaa. Luottamushenkilön kosketuspintarajoittuu helposti vain toimintasuunnitelmien ja kerto-musten hyväksyntään, jos työmuoto ei muuten kosketa.Kiinnostuin heti diakonian iskuryhmästä, ihan jo nimentakia: se on toimintaa, jossa vapaaehtoiset auttavat avuntarvitsijoita pienissä arjen askareissa.

seurakuntien toiminnasta iso osa on vapaaehtoistyö-tä. Itse olen ollut mukana partio-, poika- ja nuorisotoi-minnassa kolmekymmentä vuotta ja tehnyt sen eteentuhansia talkootunteja vetäen ryhmiä ja puuhaten kaik-kea muuta mahdollista. Ihme kyllä, kaikki vapaaehtois-toiminta tuntuu edelleen kiinnostavalta.

samassa tilaisuudessa keskusteltiin myös seurakuntara-joista ja niiden toimimattomuudesta. Tämän vaalikau-den avainasioita on tarkastella seurakuntarajoja ja muut-taa ne toimivammiksi kuin nyt. Kaikki kunnia vanhalleemäseurakunnalle Lappeelle, mutta mielestäni Ruoho-lammen asuinalue on luonnollinen osa Sammonlahdenseurakuntaa. Tosin neljän vuoden päästä voi Lappeen-rannassa olla tilanne, että koko kaupunki on yhtä seu-rakuntaa.

neljässä vuodessa voi muuttua moni muukin asia, sekäyhteiskunnassa että seurakunnissa. Harva esimerkiksisaattoi arvata, että Kaukaan toinen paperikone pysähtyyensi vuonna lopullisesti. Seurakuntien pitää elää vahvas-ti mukana ihmisten arjessa ja vastata heidän tarpeisiin-sa. Kaavoihinsa kangistunutta ja joustamatonta kirkkoaei tarvitse kukaan.

siirrän kirjoitusvuoron kohti Taivaan valoa ja haastankirjoitustyöhön Petteri Myllysen Lauritsalan seurakun-nasta.

”Sinun sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni,se on valo minun matkallani.”Psalmi 119:105

pääkirjoitus

Jeesus-lapsi, Maria ja Joosef ovat joulun ikoni, Raama-tun pyhä perhe. Tähän idylliin tuntuisi tiivistyvän kaik-ki se, mitä kristillinen usko julistaa ja opettaa perhees-tä.Totuus on kuitenkin moniulotteisempi. Useiden

kaipaamaa selvää sanaa perheestä on Raamatusta yllättäenvaikea hahmottaa.Vanha Testamentti kertoo meille patriarkoista, kuninkais-

ta ja mahtimiehistä, joilla aikansa valtiaiden tapaan oli lukui-sia vaimoja sekä orjattaria.Syntejään katuva kuningas Daavid ei ollut syyllistynyt sen

vähempään kuin sotilaansa vaimon viettelyyn ja aviomiehensurmauttamiseen. Harva kuningas on uskaltanut tunnustaatällaisia väärinkäytöksiä.Vanha Testamentti kuvaa niin ikään isiä, jotka epäonnis-

tuivat kasvattajina. Ajan ihanteena oli kova kuri, mutta ylen-määräinen hemmottelu tuskin nytkään kasvattaisi nuoristamiehistä vastuullisia ja muut huomioon ottavia ihmisiä.Aikansa yhteiskunta, paimentolaisuus ja orastava maanvil-

jelys määräsivät perhe-elämän muodot.Jeesus ei perustanut perhettä, vaan päinvastoin vei jou-

kon perheellisiä miehiä mukaansa vaeltamaan. Koska Jeesusodotti palaavansa pian uudelleen maan päälle taivaaseen as-tumisensa jälkeen, jäsenyys Jumalan lasten joukossa oli mer-kittävämpää kuin äidit, sisaret ja veljet.Apostoli Paavali hyväksyi avioliiton, jos naimattomana ei

kyennyt elämään. Perhe-elämä ei ollut etusijalla, koska Kris-tuksen uskottiin palaavan ihan pian takaisin.Kuitenkin koti ja perhe ovat tärkeitä meille kai-

kille tämän ajan ihmisille. Me rukoilemme isäätoivoen pääsevämme taivaan kotiin, jonne Jee-sus meni valmistamaan meille asuinsijan. Olem-me siis tekemässä kotimatkaa.Mutta kun ajattelemme aikamme uusperheel-

lisiä, avoliitossa eläviä, jopa sukupuolineutraaliaavioliittoa toivovia, muutummekin varautuneik-si tai jopa tuomitseviksi. Jotkut päästämme koti-pihaan saakka, toisille toivotamme hyvää matkaasinne jonnekin.Kristityn ihmisen on pohdittava, toteutuuko

aikamme perheissä rakkaus, vastuuntunto, toisenkunnioittaminen ja rinnalla pysyminen myös pa-hoina päivinä. Jokaisella ihmisellä on oikeus lä-heisyyteen, hellyyteen ja rakkauteen. Kunkin onvoitava halutessaan kuulua johonkin perheeseen.Sinkkukaan ei ole yksinäinen satelliitti. Kasteenkautta hän on aina Jumalan perheen jäsen, kutenkaikki Jumalan lapsiksi kastetut.Taivaan isän lasten on jaettava elämän lahjat

kristillisesti tasan. Me kaikki olemme sitä maantomua, josta pyhä Jumala itse teki elävän olen-non.

Mikko OjanenLappeenrannan seurakunnan kappalainen

Antti ErämoYhteisen kirkkovaltuuston, yhteisenkirkkoneuvoston ja Sammonlahdenseurakuntaneuvoston jäsenYhteisen kirkkoneuvoston edustajahenkilöstöasiain johtokunnassa

SEURAKUNTATERVEHDYS Marraskuu 2014

gallup

YHTYMÄ

uusi kasvo

vaikka juuri taloon tulleelle työnteki-jälle seurakunnan sesonkiaika, joulu,näyttäytyy haasteellisena, apuemäntäVirpi Haimin ilolla ja energialla senselättää varmasti.

– Kun selviydyn joulusta hengissä,uskon pärjääväni hyvin tässä työssä.

Lokakuussa apuemäntänä Sam-monlahdessa aloittaneen Haimin työ-rytmi vaihtelee paljon kirkkovuodensekä viikoittaisten tapahtumien mu-kaan.

– Teen välillä myös iltatöitä Sam-monlahden vahtimestareiden avuk-si. Nyt tulevat lauantait olen vapaalla,Haimi kertoo.

Haimi on upottanut kauhansa sop-paan useasti jo ennen Sammonlahtea.Hän ehti työskennellä yli 20 vuot-ta yksityisen päiväkodin emäntänä,kunnes joutui irtisanotuksi taloudelli-sista ja tuotannollisista syistä.

Työttömyyspäiviä ehti kuitenkinkertyä vain yksi pakollinen. EnsinHaimille tarjottiin vuorotteluvapaansijaisuutta Lauritsalan seurakunnasta.Sijaisuuden aikana avautui mahdol-lisuus hakea vakipestiä Sammonlah-desta.

Työ seurakunnassa on osoittau-

tunut esimerkiksi henkilöstöruoka-loita huomattavasti mieluisammaksivaihtoehdoksi. Keittiöön, jossa ruokavain lämmitetään, Virpi ei halunnut.

– Innostun, kun saan toteuttaa it-seäni.

Ruoan ja leivonnaisten valmista-misen sekä kattausten lisäksi Virpintyötehtäviin kuuluu tarjoilutilauksienvastaanottamista, ruoka- ja siivousai-netilausten tekemistä sekä siivouk-sessa avustamista.

– Esimiehenä vastaan työstä, muttasaan paljon apua suntio-vahtimesta-reilta. Joudun totta kai myös katso-maan kalenteria ja miettimään, mitäpystyn tekemään. Esimerkiksi riisipii-

rakoita en valitettavasti ehdi rypyttä-mään.

Koska Virpi on töissä koko päivänjalkojen päällä, vapaa-ajalla hän huo-lehtii omasta kropastaan.

– Harrastan Folk Fit:ä eli kansan-musiikkiin pohjautuvaa tanssia. Ve-täjä on innostava, hän laittaa meihinvauhtia.

Vaikka tunnin jälkeen jalat ovatvälillä ihan makaroonia, Virpi jatkaatanssista suoraan bodyjoogaan.

– Jooga pitää vetreänä, mutta myösrauhoittaa.

– Oma edistyminen palkitsee: nyttaivun taas siltakaareen, Virpi iloit-see.

Virpi Haimin oma joulu on val-koinen. Myös naapurit ja ohikulki-jat ihastelevat 20-luvun lopun puuta-lon juhlatunnelmaa: pihalla loistaa 23lyhtyä ja sisätiloja valaisevat isän te-kemät kyntteliköt.

Pyhät aatosta sunnuntaihin Virpivetää henkeä.

– Jouluaattooni kuuluu vapaataolemista ja ehdottomasti joulusaunaoman pihasaunan tunnelmassa.

marinella ruutu

”Kun selviydynjoulusta hengissä,uskon pärjäävänihyvin tässä työssä.”

virpi haimi

Virpi Haimi leipoo kotona lähinnä ystävilleen. Jouluna Haimi oikaisee ruoissa ja tekee sitä, mistä mies ja hän itse nauttivat.

Keittiön notkea emäntä

lappeenrannan seurakuntayhtymänValtakadun ja Kirkkokadun kulmauk-sessa sijaitsevaan kiinteistöön asen-netaan info-tv marraskuun lopussa.TV-ruutu suunnataan toisessa kerrok-sessa olevan keskusrekisterin ikku-nasta Kirkkokadulle päin.

Info-tv viestittää ohikulkijoilleajankohtaista tietoa seurakuntien tu-levista tapahtumista, hallinnollisistapäätöksistä, käynnissä olevista hank-

keista ja kirkkovuoden kohokohdis-ta.

TV-ruudulla markkinoidaan lisäk-si seurakuntien erilaisia palveluita,kuten lähetyskauppoja, tilavuokraus-ta ja vapaaehtoispankkia. Info-tv:ltälöytyvät myös kuvat seurakuntavaa-leissa valituiksi tulleista luottamus-henkilöistä.

Painavamman asian ohessa palve-lun hyödyntäjiä ilahduttavat kuvaka-

valkadit, mietelauseet ja jouluna jou-lukalenteri. Tiedot pyörivät TV:ssäkello kahdeksasta iltayhdeksään.

Info-tv:n käyttöä hallinnoivat seu-rakuntayhtymän taloustoimisto javiestintä. Kukin seurakunta tai työalavastaa omasta julkaistavasta materi-aalistaan.

marinella ruutu

ajankohtaista

TV tiedottaa tulevasta

1. Missä vietät joulusi?2. Tapaatko jouluna sisaruksiasi

tai muita lähisukulaisiasi?3. Mikä perinne tai asia joulunvietossa

on sellainen, josta haluatehdottomasti pitää kiinni?

Esko Kaarna1. Kotona VantaanHiekkaharjussa.2. Tyttäremme perhei-neen viettävät joulunmeidän vanhempienkanssa. Toinen tytärmatkustaa Skånesta Suomeen jouluksi.3. Kunniavartio sankarihaudoilla.

Sara Lepistö1. Kotona, vanhempi-en luona.2. Kyllä. Me kaikkisisarukset kokoon-numme äidin ja isänluokse.3. Sauna, aamupuuro, hautausmaallakäynti ja jouluyön kirkko.

Essi1. Kotona.2. Tapaan aattona.3. Sukulaisten kanssavietetty yhteinen aika.

Marinella Ruutu

henkilöstöuutiset3.9.–26.11.2014

KeittiöpalvelutVirpi Haimi vakinaistettiin apuemännäntehtävään 1.10.2014. Hänen työpisteensä onSammonlahdessa.Keittäjä-vahtimestari Eila Pesu siirtyi eläk-keelle 1.10.2014.

KiinteistötoimiPasi Häkkinen vakinaistettiin erityisammat-timiehen tehtävään 1.10.2014.

ErityisnuorisotyöUlrika Soikkeli aloitti erityisnuorisotyön-ohjaajana 1.10.2014.

LapsityöKatri Hirvonen työskentelee vs. lapsityön-ohjaajana joulukuun 2014 loppuun.Lastenohjaaja Tuula Talonpoika on perhe-vapaalla, joka päättyy 29.8.2015.

OppilaitostyöOppilaitosteologi Minna Jaakkola siir-tyi pois seurakuntayhtymän palveluksesta6.10.2014.

Joutsenon seurakuntaAki Lasonen työskentelee vs. nuorisotyön-ohjaajana 31.3.2015 asti.

Lappeen seurakuntaSeurakuntapastori Hanna Kilkkinen on per-hevapaalla, joka päättyy 16.9.2015. Hänensijaisenaan työskentelee Anna Niemelä.

Lappeenrannan seurakuntaSeurakuntapastori Reetta Karjalainen onperhevapaalla 19.7.2015 asti.Diakonissa Hanna Korkalaisen virkavapaapäättyy 11.1.2015. Korkalaisen sijaisena onLaura Peltoniemi.Nuorisotyönohjaaja Titta Tonder palasi vir-kavapaalta 24.9.2014.

Lauritsalan seurakuntaVs. seurakuntapastori Leena Haakanan työ-suhde päättyi 30.9.2014 ja vs. seurakunta-pastori Katja Kerkkäsen 5.11.2014.

tekstit marinella ruutu ja kuvat atso suopanki

3

SEURAKUNTATERVEHDYS Marraskuu 2014JUHLANAIKA

Lappeenrannanseurakunnandiakoniatyö on kerännyttyöntekijöiltään jouluisiaruoka- ja herkkureseptejäyksiin kansiin.

reseptejä löytyy painetustavihkosesta reilut kymmenenkappaletta. Vaikka haussa olivatjouluiset reseptit, on mukaankelpuutettu myös esimerkiksityöntekijältä tullut spagettilaa-tikon ohje.

– Sitä voi syödä sitten joulunvälipäivinä, reseptivihkoa koos-tanut vs. diakoniatyöntekijäLaura Peltoniemi ehdottaa.

Muita kokoelmasta löytyviäreseptejä ovat esimerkiksi puo-lukkajäädyke, kuusamolainenrieska, vaaleat piparkakut jajoulukakku.

Jokaisen reseptin yhteydes-sä on nähtävillä, kuka työnteki-

jä on antanut sen käyttöön. Jou-kossa on muun muassa pappeja,nuorisotyönohjaajia ja diakonia-työntekijöitä. Lisäväriä resepti-vihkoon tuovat ajoittaiset selos-tukset siitä, miten resepti päätyisen antajalle.

Viiden euron hintaista resep-tivihkoa myydään joulukuussaesimerkiksi lähetystyön joulu-myyjäisissä ja Koulukadun Lähe-tyssopessa. Sen tuotot menevätkokonaisuudessaan Yhteisvas-tuukeräykseen.

Reseptihaku osoittautuihaasteeksiLaura Peltoniemi kertoo jou-tuneensa patistamaan työnte-kijöitä riittävän reseptimää-rän saamiseksi. Yksi heistä onnuorisotyönohjaaja Antero”Antsa” Sjöblom, jolla on omatsyynsä reseptihaasteen sivuut-tamiseen.

– Olen entinen koulutuksensaanut kokki. Kun ne hommaton 30 vuotta sitten jättänyt, ei

tahdo olla missään tekemisissäreseptien kanssa, Sjöblom puo-lustelee.

Koska kaikki työntekijäteivät välttämättä itse harrastakokkausta, on reseptivihkoonkelpuutettu myös esimerkiksilapsuudenkodista tutuksi tullei-ta ohjeita.

Peltoniemen omaan joulu-pöytään kuuluvat muun muassakinkku, laatikot ja suklaa.

– Suomessa ei saa suklaakon-vehteja kuin jouluna. Kesä ilmankunnon suklaata tuntuu hirveänpitkältä, Peltoniemi nauraa.

Tämä ei ole ensimmäinenkerta, kun reseptejä myydään

Yhteisvastuun hyväksi. Viimekeväänä toteutettu ensimmäi-nen reseptivihkonen sisälsi sa-maten reilut kymmenen re-septiä työntekijöiden tarinoillavarustettuna.

atso suopanki

jouluvinkki

Kattilat täynnä puuroo

Lappeen kirkko, Valtak. 35Su 30.11. klo 10 Ensimmäisen adventtisunnun-

tain messu, 600-vuotisjuhlavuoden avaus.Emerituspiispa Voitto Huotari. Kirkkokah-vit. Kirkkokyydit Nuijamaa-Pontus, Vainikka-la, Hujakkala-Ylämaa.

Su 7.12. klo 10 Toisen adventtisunnuntainmessu, uuden sinisen kirkkotekstiilisarjankäyttöönotto, kirkkokahvit. TekstiilitaiteilijaHelena Vaari.

Su 14.12. klo 10 Kolmannen adventtisunnun-tain messu. Saarna Szentendren ystävyysseu-rakunnan pastori Oliver Horvath-Hegyi.Kirkkokahvit.

Su 14.12. klo 15 Lasten Kauneimmat Joululau-lut. Lauluvarpusten lapsi- ja muskarikuorot.

Su 14.12. klo 18 Kauneimmat Joululaulut.Etelä-Karjalan Klassinen kuoro sekäLauluvarpusten nuorisokuoro.

Su 21.12. klo 10 Neljännen adventtisunnuntainmessu. Kirkkokahvit.

Su 21.12. klo 15 Kauneimmat Joululaulut. Lap-peen kirkkokuoro ja Lappeenrannan Naislau-lajat.

Ti 23.12. klo 21 Karjalan Lauluveikkojenkonsertti

Ke 24.12. klo 15.30 Jouluaaton perhehartausTo 25.12. klo 7 Jouluaamun jumalanpalvelus

Ylämaan kirkko, Koskent. 1Su 14.12. klo 16 Kauneimmat Joululaulut.

Kirkkokuoro.Ke 17.12. klo 18 Lasten Kauneimmat

Joululaulut ja kerhojen joulujuhla

Nuijamaan kirkko, Tassiant. 7Su 21.12. klo 16 Kauneimmat Joululaulut.

Sunnuntailaulajat.

Kauneimmat Joululaulut kylilläSu 30.11. klo 18 Kasukkalassa, Tuula ja Jukka

Penttilällä, Vainikkalant. 78Ti 9.12. klo 18 Hujakkalan vanhalla koululla,

Vaalimaant. 4290Ke 10.12. klo 18 Rapattilan leirimajalla

Ke 10.12. klo 18 Partala-Saarnialassa,Siivapyöräkerhon tallilla

To 11.12. klo 18 Tapavainolan seurojentalolla,Myllynt. 44

Pe 12.12. klo 18 Vilkjärven koululla,Salmelant. 8

Ma 15.12. klo 18 Korkea-ahon koululla,Korkea-ahon tie 737

Ti 16.12. klo 18 Ilottulassa, Sirkka ja PerttiKangasmuukolla, Ilottulant. 276

Ke 17.12. klo 18 Lyytikkälän hiihtolaavulla,Nuijamaant. 988

To 18.12. klo 18 Vainikkalan seurakuntatalolla,Rikkilänt. 38

To 18.12. klo 18 Lappeen puistossa Simolassa,Monolant. 103

Pe 19.12. klo 18 Jussintuvassa, Muukont. 19Su 21.12. klo 14 Sirkjärven metsästysmajalla,

Ylämaant. 520Su 21.12. klo 18 Tervakummussa,

Rummunt. 174

Kauneimmat Joululaulut jaaskartelut kaikenikäisilleyhdessä lapsityön kanssaMa 1.12. klo 18 Pontuksen seurakuntako-

dilla, Juustenink. 29Ke 3.12. klo 18 Karhuvuoren seurakuntatalol-

la, Karhuvuorenk. 19Ke 10.12. klo 18 Nuijamaan seurakuntatalolla,

Tassiant. 7

Kauneimmat JoululaulutsenioreilleTi 2.12. klo 12.30 Nuijamaan palvelutalolla,

Tassiant. 1–3Ke 10.12. klo 13.30 Haapajärven Seniorikerhos-

sa, Haapajärven koululla, Vainikkalant. 765Pe 19.12. klo 13 Kosenkodilla Ylämaalla,

Pappilant. 1

LauraPeltoniemihoukutteliAntero Sjöblo-mia paljasta-maan hyviäkokkausvink-kejä kokki-vuosiltaan.

ajankohtaista

Joulupolullakohtaat ihmeenlappeen kirkossa alkoivat marraskuun alussa joulunäytelmän”Tänä yönä Teille on syntynyt Vapahtaja” harjoitukset. Harjoi-tuksissa ohjaaja Ani Hassinen johdatteli vapaaehtoisia näytte-lijöitä joulutunnelmaan pyytämällä jokaista pohtimaan, mikä onitselle tärkeintä joulun odotuksessa.

Myös tuleva näytelmä, joulupolku kirkolta kellotapuliin,alkaa näistä tunnelmista: miten eri tavoin ja erilaisin tuntemuk-sin me jokainen odotammekaan joulua? Joulupolulla nähtävättapahtumat käynnistyvät kirkon sisältä, jonka jälkeen katsojatsiirtyvät seuraamaan esitystä ulos. Polku huipentuu kellotapulinedustalla nähtävään ihmeelliseen tapahtumaan.

Joulunäytelmä esitetään Lappeen seurakunnan alueella toi-mivien koulujen oppilaille aamuhämärissä 15.–18. joulukuuta.Esitys on yksi kouluille järjestettävistä seurakunnan 600-vuotis-juhlien tapahtumista.

Aamuisten koululaisnäytösten lisäksi näytelmää esitetäänkahtena arki-iltana muulle yleisölle.

anni wahlroos

� Avoimet, maksuttomat esitykset ovat maanantaina 15.12.klo 18 ja 19 ja tiistaina 16.12. klo 18 ja 19. Joulupolku alkaaLappeen kirkosta, Valtakatu 35.

� Kiinnostaako rooli joulupolulla? Ota pikaisesti yhteyttänuorisotyönohjaaja Anni Wahlroosiin, puh. 040 3126 640.

Atso Suopanki

Atso Suopanki

Lappeen juhlavuodentilaisuudet jouluna 2014 jatammi–helmikuussa 2015

Ani Hassinen on toiminut myös Lappeenrannan Ristin tie -näytelmienapulaisohjaajana.

4 SEURAKUNTATERVEHDYS Marraskuu 2014

lastu

JUHLANAIKA

maallinen veli

Näin vastikäänteatteriesityksen, joka alkoiperhejoulun kuvauksella.Se pohjasi elokuvaan, jonkatekijänä oli ruotsalainenpappisperheen poika.Millaisia muistikuvialapsuutensa jouluista onkotoisten pappiemmejälkikasvulla?

sain juttukavereikseni MonaTaipaleen ja Antti Taipaleen.Monan aviomies on Antin veli.Molempien isät ovat kaupunki-laisille perin tuttuja kirkonmie-hiä ja jo eläkepäivillä.

Taide elättää kumpaakin jutu-tettavaani. Monan tapaa taide-museolla, Antti opettaa musiik-kia.

Kohti jouluaMonan joulu tuoksuu sisään nos-tetulta kuuselta. Sitä edeltää kak-si muistikuvaa.

– Koulun joulujuhlissa sain ollaenkeli, mutta en koskaan Maria.Onni suosi vihdoin perhepiirissä.Koska sisareni on minua 10 vuot-ta nuorempi, kotikuvaelmassasain hänet Jeesus-lapsena syliini.

– Sippolan ajoilta 70-luvultamuistan itsenäisyyspäivän tie-noilta kauniin hetken äitini kans-sa. Äiti lykki potkukelkkaa jaminä istuin kyydissä reitillä, jotavalaisivat molemmin puolin ik-kunoilta tuikkivat kynttilät. Jou-lun odotusta helpotti myös äidintekemä kalenteri taskuineen. Ne

täyttyivät aina yön aikana.Antin joulu tuoksuu imelle-

tylle perunalaatikolle. Varhais-muistiin kuuluvat myös kyntti-lät. Hänelle joulun väri on juurikynttilöistä johtuen valkoinen.

– Jouluna Virolahden isossapappilassa paloi joka ikkunal-la kaksi kynttilää aamusta iltaan.Saimme aina enon joulun vakio-vieraaksi niin lasten- kuin kynt-tilävahdiksi vanhempien poistu-essa hoitamaan töitään kirkolle.Lapsuuteni joululaulu onkin Kellolöi jo viisi, koska siinä joka ikku-nalla on kaksi kynttilää.

– Muistan myös joulun, jonkasankariksi nousi kissa. Kuusessaoli puisia lintukoristeita ja niitäsaalistettaessa koko komeuskaatui salin lattialle.

Pappilan jouluaattoMona muistelee perheen tapaapurkaa lasten aattojännitystä.

– Me lapset katsoimme ainavarhaisaamun lasten tv-ohjelmat.Iltapäivällä teimme itse jouluesi-tyksiä, joihin virikkeinen koti-ympäristö kannusti. Joulunpy-hinä sukulaisetkin saivat niistäosansa.

– Kohokohta oli tietysti pukintulo. Toivelahjani joulusta toi-seen olivat kirjat, joiden pariinsulkeuduin jouluyöksi. Myöhem-min käynnistä haudoilla heti jou-luyön messun jälkeen on tullutperinne, jonka toivon siirtyvänlapsilleni.

– Koska isän molempien van-hempien maallinen taivalluspäättyi joulun alla, antoi se lei-mansa jouluihimme. Tutun lau-lun ”Miespolvet vaipuvat unho-

laan” -säe onkin minulle läheinenjouluaikaan.

– Hellyttävin lahjani on ollutlyijykynänpätkä, jonka pikkusis-koni oli eräänä jouluna käärinytpakettiin. Isältä saimme aina pe-rinnelahjan: viime hetkellä kios-kilta ostetut ja kirjekuoriin su-jautetut jouluarvat varustettuinahauskoilla runoilla.

Yksi suuri perheKummankaan juttukaverini isäteivät joutaneet pukeiksi, koskahalusivat siinä näytelmässä vainsivuroolin. Sen sijaan rooli jou-lun kristillisessä näytelmässä veiperheenpään usein loppuillaksi.Annetaan Antin muistella.

– Virolahdella isä sulkeutuipappilan palonkestävän pans-sarioven taakse kirjoituspöy-dän ääreen valmistelemaan jou-lusaarnaa. Me lapset kurkimmeovenraosta: siellä se on.

Kysyn Antilta ja Monalta,ovatko joulusaarnat sitten niintulikivenkatkuisia, että vaati-vat palo-oven suojakseen? Saanvastaukseksi iloisen naurun-hyrskeen ja eräänlaisen synnin-päästön.

– Jos sinulla on sanoma, jotaosaat ja haluat jakaa ja sinulle ontarjolla vuoden suurin kuulija-kunta, kyllä tilaisuus tulee käyt-tää huolella hyväksi. Joulu onsuuri perhejuhla, jossa me kaik-ki, yksin asuvatkin, olemme yhtäsuurta perhettä.

Voiko sen paremmin sanoa?

timo mattila

Lapsuuden joulu

Mona, tyttöni-meltään Lehti-nen, on kolmenlapsen äiti. Anttion yhä poika-mies.

istun täpötäydessä bussissa. Rankkasateesta johtuen tus-kin näen ulos. Opas kertoo matkakohteistamme vieraallakielellä. Tuolla mäellä on se luostari, josta hän tuli ja jossaabbedissa lauloi. Ja tämä on se kirkko, jossa seremonia ta-pahtui.

En ymmärrä valtaosaa oppaan kertomuksista, etenkäänvitsejä. Välillä ympäri maailmaa koottu herännäisväkiyltyy laulamaan. Levyltä kuuluva alkuperäismusiikki huk-kuu kuitenkin meidän pyhiinvaeltajien kuoroon. Valtaosamatkalaisista laulaa ulkoa. Do-Re-Mi.

Itävallalla on kulttuurikaupunkinsa. Jo 45 vuotta turis-tit ympäri maailmaa ovat seuranneet Julie Andrewsin ja-lanjälkiä Salzburgin seuduilla ja Sound of Music -elokuvankuvauspaikoilla. Kosketan hartaudella sateesta märkää hu-vimajan seinää, missä Rolf (17 vuotta) ja Liesel (16 vuotta)hehkuivat ensirakkaudesta.

salzburg on mainiota pyöräilyseutua. Lappeenranta-laisryhmämme on edellispäivänä laskeutunut satulastapaikalla, jossa historia muuttui säveliksi. Jonkun tarinanmukaan eräässä pääosassa ovat olleet hiiret, jotka tärveli-vät Oberndorfin kyläkappelin urut.

Jouluna vajaat kaksi sataa vuotta sitten pastori JosephMohr näytti kirjoittamaansa runotekstiä urkurilleen FranzGruberille. Syntyi uusi laulu, jonka ensiesitystä säestettiinkitaralla. Laulu on sittemmin valloittanut maailman ja sitälauletaan jo yli 300 kielellä.

Oberndorfin muistokappelia uhkasi jonkin aikaa sittentulva, minkä seurauksena turistikohteen wc-tilat ovat yhäkäyttökiellossa. Sen sijaan laulun tulvaa emme pidätelleet.Hiljennyimme historian ääreen ja lopuksi elokuiseen ilta-päivään kajahti kotosuomella tuttu Jouluyö, juhlayö.

rehellisyys maan perii. Elokuvasta poiketen oikea Trap-pin perhe ei paennut vuorten yli Sveitsiin, vaan junalla Ita-liaan. Georg von Trapp ei myöskään ollut lastensa mu-kaan jöröjukka vaan sitä oli perheen äiti,Maria Kutchera.Eivätkä ne hiiret tainneet olla syypäitä Oberndorfin urku-jen alennustilaan.

Totta sitä vastoin on, mitä komeili pari joulua sitten kis-sankorkuisin kirjaimin Nokialla seurakuntatalon ulkosei-nällä: 25.12. – Poika tuli!

Tervetuloa joulu.

Pyhiin-vaelluksia

mika kolehmainen

TimoMattila

lappeenrannan seurakuntayhtymä liittyi marraskuunalussa mukaan Kirkkohallituksen vuoden 2012 lopussakäynnistämään verkkopalveluhanke Lukkariin. Hankkeenmyötä seurakuntayhtymän verkkosivut www.lappeenran-nanseurakunnat.fi uudistuvat täysin. Tuoreet sivut ovatseurakuntalaisten käytössä arviolta syksyllä 2015.

Uusi verkkoalusta suunnitellaan ja toteutetaan alustaalkaen käyttäjälähtöisesti. Sivuston tavoitteena on tukeaseurakuntalaisten hengellisyyttä, mutta myös arkea sekäyhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemusta. Tämä näkyysivustolla esimerkiksi sanavalinnoissa ja sivurakenteessa.Verkkosivustolla panostetaan lisäksi tapahtumien laaduk-kaaseen kuvaamiseen.

Seurakunnille verkkohankkeesta sekä yhteisestä julkai-sujärjestelmästä on runsaasti hyötyä. Esimerkiksi verkonsisältöjä on mahdollista tuottaa yhdessä, jolloin voimava-rat jakaantuvat tasaisemmin.

Kirkkohallitus vastaa hankkeen kuluista ainakin vuo-den 2016 loppuun asti. Lappeenrannan seurakuntayhty-mässä verkkopalvelu-uudistuksen etenemistä koordinoiviestintäyksikkö.

marinella ruutu

palvelu-uudistus

Uusi verkkosivustorakentuu käyttäjälähtöisesti

joulumuistoja

5

SEURAKUNTATERVEHDYS Marraskuu 2014YHTEISKUNTA6

keräyskohde

Yhteisvastuu tekee hyväämyös paikallisestiLappeenrannan evankelis-lu-terilaisten seurakuntien dia-koniatyö lahjoitti paikallisellesairaalalle kaksi kipupumppuaYhteisvastuukeräyksestä saa-duilla varoilla. Kipupumpunavulla potilas voi itse säädelläkivun hoitoa.

lappeenrannan seurakuntiendiakoniatyö on pitänyt tärkeä-nä ohjata Yhteisvastuukeräyksentuotosta saamansa kymmenenprosentin osuuden keräyskoh-teen mukaiseen, omalla toimi-alueella havaittuun akuuttiin tar-peeseen.

Koska Yhteisvastuukeräyksenvuoden 2014 kotimaisena koh-teena oli saattohoito, diakonia-työ hankki lahjoitusvaroin kaksikipupumppua Armilan sairaalanpalliatiiviselle osastolle.

– Apu jää myös tänne, vaikkayhteisvastuu ulottuu koko Suo-meen ja aina maailmalle asti,Lappeen seurakunnan diakonia-työntekijä Sirkka Kiuru vakuut-taa.

Kipupumppu on arvokas han-kinta. Pumpun avulla potilas voiitse annostella lääkettä turvalli-sesti tarpeensa mukaan.

– Mitä enemmän sairaalalla onkipupumppuja, sen parempi. Poti-las voi kantaa laitetta mukanaan

ja pysyä siten helpommin kivut-tomana, Kiurun kollega, Lappeen-rannan seurakunnan diakonissaPirkko-Liisa Ojanen kertoo.

yhteisvastuukeräyskampanjanostatti kuluneen vuoden aika-na vilkkaan keskustelun saatto-hoitopalveluiden tilasta.

Keräystuoton turvin palvelui-den laadukkuutta on voitu paran-taa kehittämällä valtakunnallinensaattohoidon osaamisverkostoja järjestämällä koulutuksia ter-veydenhuollon henkilökunnalle,kuolevien parissa seurakunnissa

työskenteleville sekä vapaaehtoi-sille.

Kiuru ja Ojanen arvelevatmyös paikallisen saattohoidonolevan paremmalla mallilla.

– Armilan osasto 4 palveleekoko maakuntaa. Paikalliset am-mattilaiset niin seurakunnissakuin terveydenhuollon piirissäovat päässeet osallisiksi koulu-tuksista.

– Seurakunnat ovat pitäneetasiaa esillä järjestämällä esimer-kiksi keskustelutilaisuuden saat-tohoidosta sekä sururyhmiä.

Kiuru ja Ojanen kokevat, että

myös diakoniatyöntekijät voisi-vat olla enemmän tarjolla omais-ten ja potilaiden tueksi niin te-hostetun kotisairaanhoidon kuinsairaalankin puolella.

– Hengellisten tarpeiden huo-mioiminen on tiedostettu osanalaadukasta saattohoitoa myösEtelä-Karjalassa.

– Esimerkiksi kotikäynnit ovatluonteva paikka kohdata niin po-tilaita kuin omaisia, Kiuru ja Oja-nen muistuttavat ja rohkaisevatihmisiä yhteydenottoon.

marinella ruutu

Lähimmäisenrakkaudenkansanliike edistää hyvin-vointia myös vuonna 2015.

�Suomalaiset lahjoittivatYhteisvastuukeräykselle tä-nä vuonna 3 944 588,33euroa. Varoilla parannetaansaattohoitoa Suomessa jaturvataan ihmisoikeuksiaGuatemalassa.

�Lappeenrannan seurakun-tayhtymään kuuluvien vii-den seurakunnan Yhteisvas-tuukeräyksen nettotuottooli 27 278,31 euroa.

�Vuoden 2015 Yhteisvas-tuukeräys käynnistyy sun-nuntaina 1.2. ja sen esi-miehenä toimii Espoonhiippakunnan piispa TapioLuoma.

�Ensi vuoden keräys tukeekotimaassa Suurella Sydä-mellä –vapaaehtoistoimin-taa. Tutustu palveluun os.suurellasydamella.fi.

�Yhteisvastuun vuoden2015 ulkomaisena esimerk-kikohteena on Haiti, jossaedistetään keräysvaroin las-ten ja nuorten koulutustasekä koulujen rakentamista.

Palliatiivisenosaston hoi-tajat SinikkaYlänen (vas.)ja Sirpa VainiotutustuttivatdiakonissatPirkko-Liisa Ojasen jaSirkka Kiurunkipupumpuntekniikkaan.

virsipuu

Jumalankämmenellä-täti ja turvatonttu”toi on se jumalankämmenellä-täti”, kuului vuosia sitten kirk-kosalista ja pieni sormi osoit-ti kirkon urkuparvella olevaakanttoria. Olin käynyt viikol-la laulattamassa lapsia päivä-kerhossa. Virttä Jumalan käm-menellä oli varmasti laulettu jaleikitty myös silloin, kuten niinmonesti lasten kerhoissa.

Lasten laulamaan oppiminenja elämän konkreettisuus tuleeesille tässä laulussa. Eräs poikalauloi ”kaikille vaippoja on”, tär-keä tieto sekin. Itse kuulin, kunlapseni, joka ei voinut ymmär-tää laulun loppuvan ton-tavuun,lauloi ilta illan perään ”...ei ku-kaan ole turvatonttu” ja sai ryt-miikan mieleisekseen.

Virren on tehnyt kuopiolai-nen nuorisotyönohjaaja ja päi-väkerhotyön toiminnanohjaajaPirkko Halonen (1926–1997).Ensimmäinen säkeistö valmis-tui vuonna 1968. Kun Jumalankämmenellä haluttiin ottaa ny-kyiseen virsikirjaan, Haloseltatilattiin lisäsäkeistö lauluun. Sä-keistöjä syntyi kaksi, mutta vaintoinen niistä sisällytettiin virsi-kirjaan.

Virsi on suosittu niin lastenkuin myös lapsuutensa jo ohit-taneiden keskuudessa. Toive-virsiä kysyttäessä on tavallista,

että myös iäkkäämmät ehdotta-vat tätä virttä. Selkeä sanoitusja sävelmän mielekkyys liene-vät suuren suosion syy. Juma-lan huolenpito ja meille jokaisel-le varattu paikka on kristinuskonydinsanomaa ilman lisäselityksiä.

Lauluun liitetyt käsien liikkeetlaajentavat laulamista ja vahvista-vat keskittymistä. Liikkeistä onmonia versioita. Varsinaista viit-tomakieltä tässä ei tavoitella.

Meille turvaa etsiville tädeil-le, sedille ja muille tontuille saat-taa tehdä hyvää palata aika ajoinvirteen 499 ja ottaa ehkä kädet

mukaan laulamiseen. Kokemuslaajemmasta kehon käytöstä sy-ventää sanomaa ja keskittymistä.

Nykyisin kuulen itseäni sa-nottavan kirkkomuskari-tädiksi,mutta virsi Jumalan kämmenelläsäilyy edelleen ohjelmistossa.

marjo-riitta lehtonen

Virsipuussa Lappeenrannan seurakun-tayhtymän kanttorit esittelevät vuo-rollaan heille merkityksellisen virren.Suosikkivirrestään kertonut Lappeenseurakunnan kanttori Marjo-Riitta Leh-tonen tarjoilee seuraavan Virsipuu-vuo-ron kollegalleenMaria Kuusiniemelle.

kun lapsi kastetaan evankelis-luterilaiseen seurakuntaan,hänellä tulee olla vähintäänkaksi rippikoulun käynyttäkirkkonsa jäsentä kummei-na. Muina kummeina voivatolla evankelis-luterilaisenkirkon kastekäsityksenjakavat, kuten orto-doksit ja roomalais-katoliset.

Yleensä kummik-si valitaan lapsenvanhempien lähei-siä ystäviä tai su-kulaisia. Lapsellasaa olla yksi kummi ai-noastaan kirkkoherranpoikkeusluvalla. Samalupa vaaditaan, jos lapselle halutaan lisätä kummejakastetoimituksen jälkeen. Jälkikäteen kummeja voilisätä enintään kaksi. Muuten heidän määräänsä ei olerajoitettu.

Kirkkoon kuulumaton ei voi toimia kummina, silläkirkon näkökulmasta kummi on lapsen hengellinenkasvattaja, joka myös rukoilee lapsen puolesta. Jotkutvanhemmat taas näkevät kummiuden perheystävyyte-nä. Kirkkoon kuulumattoman kelpaamattomuus kum-miksi aiheuttaakin toisinaan vanhemmille mielipahaa.

Kummiutta ei voi jälkikäteen perua, mutta se päät-tyy, jos kummi eroaa kirkosta. Kummius jatkuu siinätapauksessa, jos kummi liittyy toiseen kristilliseen us-kontokuntaan.

Palstalla ratkotaan kirkon jäsenten esittämiä kysymyksiä seurakun-tien toiminnasta ja käytännöistä. Voit toimittaa oman kysymyksesiLappeenrannan seurakuntayhtymän viestintään sähköpostilla lap-peenranta.tiedotus@evl.fi tai postitse PL 45, 53101 Lappeenranta.

armi auttaa

Kuka voi olla kummi?

Kanttori Marjo-Riitta Lehtosen uusi lisänimi johtuu siitä, että hän vetää kirk-komuskareita keskustassa, Sammonlahdessa ja Joutsenossa.

Marinella Ruutu

Atso Suopanki

SEURAKUNTATERVEHDYS Marraskuu 2014

ajankohtaista

YHTEISKUNTA

elämänlanka

7

Tunnetut henkilöt vierailevatkeskusteluilloissauusi keskus-teluiltojensar-ja ”Mie, myö jayhteys” alkaatammikuussaSammonlah-den kirkonAnkkurisalissaosoitteessa Hie-takallionkatu7. Lappeen-rannan seurakuntien yhteis-kunnallisen työn kerran kuussatoteuttamiin iltoihin saapuu vie-

raaksi tunnettuja ja kiinnostaviapersoonia.

Tilaisuuksien tarkoituksena ontuoda esille erilaisista taustoistatulevien ihmisten elämää ja työtä.

Alustuksissa on luvassa per-soonallisia pohdintoja siitä, mitenyksilön ja yhteisön arvot sopivatyhteen erilaisissa elämäntilanteis-sa. Näkökulmat nousevat vierai-lijan omasta elämästä, ammatista,lähiyhteisöstä ja yhteiskunnasta.

Alustuksen jälkeen on vuoros-sa yhteistä keskustelua kuullun

pohjalta. Vaikka järjestäjät toivo-vat vilkasta keskustelua, paikal-la voi olla myös kuulijana. Kes-kustelusarjan ideoinnissa on ollutmukana eri ammatteja edustaviaseurakuntalaisia.

”Mie, myös ja yhteys” –keskus-telusarjan ensimmäisenä vieraa-na tiistaina 20.1.2015 klo 18on neuvolatoiminnan ylilääkäriReima Santala.

soili hämäläinen-mujo

Kristillinen kasvatus kantaatarttuakseen Kristuksen antamaan tehtävään, kasteen lahjaan,ihmisen on tartuttava siihen uskolla ja omaksuttava uusi asenne,uusi tapa katsoa maailmaa. Se merkitsee mielenmuutosta.

Pyhän Gregorios Nyssalaisen mukaan mielenmuutos on olen-nainen ulottuvuus kristityn elämässä. Se tarkoittaa elämän arvo-jen uutta järjestystä, joka ei ole tämän maailman mukainen. Joka-päiväisen elämän takaa on opittava näkemään Luoja. Sen mukaanon suunnistettava luottavaisesti, erityisesti valintojen edessä. Sa-malla kun kiitämme hyvää Jumalaa, pyydämme uskoa itsellemme.

Pyhä kaste on Jumalan armoliitto meidän kanssamme. Saam-me luottaa Jumalan lupaukseen, kasvaa ja rakentua edelleen elä-vässä kirkossa, jolla on vankka perustus Jumalan sanassa ja us-kontunnustuksissa.

Kirkon oppi ei ole läsnä ainoastaan teologiassa, vaan se elääjumalanpalveluksessa, rukouksessa, virsissä ja erityisesti lastenja nuorten kasvatuksessa. Kirkon uskontunnustukset ovat uskonteoreettisia muotoiluja, mutta myös Jumalan suurten ja armol-listen tekojen ylistämistä. Kirkon yhteinen usko kantaa ja tukeemeitä myös oman uskomme horjuessa. Saamme erityisesti muis-taa Jeesuksen sanat: ”Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkääestäkö heitä.”

Dostojevskin romaanihenkilön, Karamazovin veljesten Aljo-san ajatukset lapsuuden muistoista muistuttavat siitä, että salli-simme lasten saada kristillistä kasvatusta. Se liittää meistä jokai-sen lähetettyjen opetuslasten joukkoon. ”Jokin tuollainen ihana,pyhä muisto, joka on säilynyt lapsuudesta saakka, kenties onkinparas kasvatus. Jos voi koota paljon tuollaisia muistoja mukaansaelämän matkalle, niin ihminen on pelastettu koko elämänsä ajak-si.”

Lapsella on oikeus kristilliseen kasvatukseen. Koti on pienikirkko ja tällaisia Aljosan hyviä muistoja, uskon rakennusainei-ta, rakkautta, ojennusta ja armoa, koti ja seurakunta on kutsuttuvälittämään. Kristillisen uskon ja kirkon tulevaisuuden kannaltakasvatus on mitä oleellisinta.

Kaikkein tärkeintä kullekin lapselle on kui-tenkin, että hänestä tulisi ikuisen valtakun-nan perijä. Kristillinen kasvatus on työtä ian-kaikkisuuden nimessä. ”Häneltä me saammeperinnön, joka ei turmellu, ei tahraannu eikäkuihdu. Se on varattuna teille taivaissa.” (1Piet. 1:4).

Timo RosqvistLappeen seurakunnan kappalainen

Timo Santala

lapsityö

Varamummot ja -vaarittarjoavat lisäsylinlappeenrannan seurakuntayh-tymän lapsityö haki marras-kuussa eläkeikäisiä kerhovaa-reiksi ja -mummoiksi. Mummotja vaarit osallistuvat seurakuntienkerhoihin, joissa he voivat kertoalapsuusajoistaan ja esimerkiksilukea, pelata, askarrella ja ulkoil-la lasten kanssa.

– Päällimmäinen ajatus toi-minnassa on sukupolvien väli-nen kohtaaminen, vs. lapsityön-ohjaaja Katri Hirvonen kertoo.

– Omia isovanhempia tai lap-senlapsia ei välttämättä kaikil-la ole tai sitten heitä näkee etäi-syyden vuoksi vain harvoin.

Rekrytointitilaisuuteen saapuiparisenkymmentä virkeää eläke-läistä, joista monella oli koke-musta vapaaehtoistyöstä. Heistänoin neljäsosa oli vaareja.

– Olin positiivisesti yllättynyt,että saimme miehiäkin mukaan,Hirvonen iloitsee.

Kaikille vaareille ja mummoil-le löytyi kerhopaikka, jonka toi-minnassa he ovat mukana vähin-tään kerran kuussa tai useammin,jos haluavat. Päivä- ja perheker-hoissa vaarit ja mummot ovatläsnä koko kerhoajan. Noin 4—5tunnin mittaisissa iltapäiväker-hoissa he viipyvät oman jaksa-

misensa mukaan.atso suopanki

� Kerhovaariksi tai -mummoksihaluavat voivat ilmoittautuaKatri Hirvoselle, puh. 040 3126858 tai lapsityönohjaaja LeenaKinnuselle, puh. 040 3126 857.

Kerhovaareja ja -mummoja toivotaan yhä lisää mukaan toimintaan.

Reima Santala

Rodeo

Joululahjaksifysiowireen lahjakortti!

Yksilöllinen fysioterapia lääkärin lähetteellä.

Alaraajaongelmien tunnistaminen,ehkäisy ja hoitot BMBSBBKBUVULJNVTt ZLTJMÚMMJTFU 0SUIP1PEP �UVLJQPIKBMMJTFUt NPCJMJTBBUJP MJJLLVWVVEFO MJTÊÊNJOFO UPJNJOOBMMJTFU IBSKPJUUFFU GZTJLBBMJOFO IPJJUPt MFJLLBVTUB FOOFO KB KÊMLFFO UBSWJUUBWB LVOUPVUVT

5JMBB BJLB 'ZTJPXJSFO ZLTJMÚMMJTFFO IPJUPPO�.POJQVPMJTFU GZTJLBBMJTFU IPJEPU�

Kolottaako jäseniä,vaivaako stressi, väsymys?

Kliinisellä jalkaterapialla hoidamme:t LZOOFU LPWFUUVNBU IBMLFBNBU KOF�

Erikoisosaamisalueita mm:t UFLPOJWFMMFJLLBVLTFO KÊMLFJOFO LVOUPVUVTt BMBSBBKBPOHFMNJFO SBULBJTVUt IZWÊMBBUVJOFO BTFOUPIVJNBVTt BLVQVOLUJP t MZNGBIPJEPU t MBTFSIPJEPUt WZÚIZLFUFSBQJBt JLÊÊOUZOFJEFO GZTJPUFSBQJB KB NVVU IPJEPUUt WFUFSBBOJLVOUPVUVT t LPUJ� KB IPJUPLPUJLÊZZOOJU

Meillä voit

käyttää/maksaa

Omaishoitajien

palveluseteleillä!

Puh. 0207 497660 Tietäjänkatu 2, 53100 LAPPEENRANTAwww.fysiowire.fi

Varaa aikakunnon

hoitoon, helpostinetistä.

www.fysiowire.fiPersoonallinenpikkuputiikki

Oksasenkatu 8p. 451 2195

t )BVUBLJWFUt ,BJWFSSVLTFU

,JWJLPLLP 0ZMentulantie 17,

53400 Lappeenranta,puh. 458 1874, 0400 909 084,

fax 458 1942www.hautakivi.com

Lappeenrannan Pesula Ratakatu 28 050 911 9192Imatran Pesula (Mattojen Vuoksi) Paperharjuntie 2 05 - 4317 450Rasilan Pesula Majavantie 11 05 - 434 1430Parikkalan Pesula Opintie 13 050 561 2229

SINUN PESULASI.

TÄYDEN PALVELUN

t NBUPU � SÊTZNBUPU� SZJKZNBUPU� QMZZTJNBUPU� LÊZUÊWÊNBUPU

t QFUBVTQBUKBUt UÊLJU UZZOZUt WFSIPUt QVWVU KVIMB�BTVUt IBBMBSJU UZÚBTVUZN� QZZLJU

PESETÄ NYT

KÄYTÄ PAIKKA-KUNTASI PESULAA!

SOITA JA KYSY KULJETUSPALVELUAMMEKÄTEVÄÄ! )BFNNF KB QBMBVUBNNF QZZLLJTJ LPUPB UBJ

UZÚQBJLBMUB� NZÚT WBOIVTUFO QZZLLJQBMWFMVU�

SEURAKUNTATERVEHDYS Marraskuu 2014PERHEET

Lappeenrannanseurakuntayhtymänviidestä seurakunnastaainoastaanSammonlahdessaon erillinen perhe-ja parisuhdetyöksinimetty työala ominebudjetteineen jatoimintasuunnitelmineen.Muuten seurakunnathuomioivat perheitäkerhotoiminnassaan sekäteemajumalanpalveluksinpitkin kirkkovuotta.

— voi rakkaus, sanoo SusannaHankanen muistellessaan py-häkoulun pikkuisia seurakun-talaisia.

Lapsi- ja perhetyö on Han-kaselle sydämen asia. Se olisitä jo aiemmassa työpaikassaEtelä-Pohjanmaan Ilmajoella, jasieltä löytyi oma paikka myösEtelä-Karjalassa, Sammonlah-den seurakunnassa.

– Täällä on erinomainen tila-us ja tarve lapsi- ja perhetyöl-le. Minulla on jo visio siitä, mitäkaikkea voimme tehdä.

Työllä on kasvotKoska Hankanen hyppäsi seura-kunnan kelkkaan vasta maalis-kuussa, perhe- ja parisuhdetyöhakee Sammonlahdessa vielämuotoaan. Lapsityön tiimi,johon kuuluvat Hankasen lisäk-si kanttori Anu Piutula-Hei-nonkoski sekä lastenohjaa-ja Sari Alamäki, on kuitenkinlähtenyt kehittämään toimintaavahvemmin lapsi- ja perhetyön

suuntaan.– Pystymme yhdessä toteut-

tamaan kirkkovuotta suunni-telmallisemmin siten, ettei esi-merkiksi seurakuntamme jalapsityön oma toiminta menejatkuvasti päällekkäin.

Hankasen mukaan paikal-lisseurakunnan työntekijöidentulee ehdottomasti näkyä lapsi-ja perhetyössä seurakuntayhty-män omasta lapsityön yksiköstähuolimatta.

– Minkälaisen viestin se an-taa, jos emme pappeina jamuina työntekijöinä ole esil-lä niin keskeisessä osassa kirk-komme toimintaa, Hankanenkysyy.

Lapsityön tiimin lisäksi Sam-monlahdessa vaikuttaa eril-linen, 5–6 aktiivisesta paris-kunnasta koostuva perhetyönvastuuryhmä.

– Suunnittelemme kaikenleiritoiminnan yhdessä heidänkanssaan, Hankanen kertoo in-noissaan.

Kerran vuodessa, aina kesäi-

sin järjestettävällä perheleirilläyksi pariskunnista toimii isän-tänä.

– Ensi vuonna parisuhde-leirejä on kaksi ja perheleirejäyksi. Ne ovat saavuttaneet val-tavan suosion.

Perheille varataan omatpyhätErityisesti kasteen sunnuntai,kynttilänpäivä, pääsiäinen, Mik-kelinpäivä ja joulu ovat niitäajankohtia kirkkovuodessa, jol-loin seurakunnissa järjestetäänkoko perheen huomioivia tee-mamessuja ja niiden lisäksi sekäaikuisille että lapsille soveltu-vaa muuta ohjattua toimintaa.Lappeenrannan ja Sammonlah-den seurakunnat toteuttavatperhetapahtumia tiiviissä yh-teistyössä seurakuntayhtymänlapsityön kanssa.

Sammonlahdessa vietetäänlisäksi neljä kertaa vuodessaperheen sunnuntaita. Kirkko-käsikirja ohjeistaa tuomaan ky-

perheiden parhaaksi

Sammonlahti lisää satsauksialapsi- ja perhety

Eka vauva -kerhosta löytyyvertaistukea vanhemmuuteenlappeenrannan seurakuntakeskuksen päivä-kerhotilassa keskiviikkoisin klo 13–15 pidet-tävää, jo useita vuosia pyörinyttä Eka vauva-kerhoa vetää lastenohjaaja Tiina Karppi. En-simmäisen lapsensa saaneille tarkoitetusta ker-hosta tuoreet vanhemmat löytävät juttuseuraaja vertaistukea.

Vauvojen ikäskaala kerhossa on laaja eli pa-rista, kolmesta kuukaudesta vajaan vuodenikään. Aikuiset osallistujat ovat pääsääntöisestiäitejä, mutta myös isiä nähdään ryhmässä jokavuosi.

Karppi arvioi kerhoon osallistuvan viikoit-tain keskimäärin 13 aikuista lapsineen.

– Eka vauva -kerhon suosion vuoksi ensi ke-väänä järjestetään toinen kerho nykyisen rin-nalle, Karppi vahvistaa.

Hartaudella alkavan kerhon ohjelmassa onlauluja ja loruja, päiväkahvit ja jutustelua. Jos-kus myös askarrellaan yhdessä esimerkiksi pai-namalla käden- ja jalanjälkiä tai toteuttamallajoulukortteja.

Eka vauva -kerho saa lisäksi vuosittain vie-raaksi äitiys- tai lastenneuvolan työntekijän,joka puhuu esimerkiksi pienen lapsen ruokava-liosta ja unirytmistä.

� Lapsityön Eka vauva -kerho keskiviikkoisinklo 13–15 Lappeenrannan seurakuntakeskuk-sessa, os. Koulukatu 10.

Lapsityön palvelut yltävät myösmaaseudulleseurakuntayhtymän lapsityö pyörittää 16 vii-koittaista, maksutonta perhekerhoa eri puolillakaupunkia, kuten Pulpilla ja Ylämaalla. LisäksiNuijamaalla pyörii puuhakerho ja Vainikkalassaavoin päiväkerho.

Lapsityön johtaja Kaisa-Liisa Pehkonen-Suoranta on tyytyväinen kerhojen kattavuu-teen.

– Olemme siellä, missä muut palvelut vä-henevät.

Perhekerhoissa tärkeintä on niin lasten kuinvanhempienkin keskinäinen seurustelu.

– Vanhemmat saavat aikuiskontaktia ja voi-vat jakaa myös pulmiaan ja väsymystään.

Perhekerhot ovat kesän tauolla, vaikka Peh-konen-Suorannan mukaan niiden jatkamistajuhannukseen asti on pohdittu usein. Nyt voi-mavarat on kuitenkin keskitetty kesän kahtenaensimmäisenä viikkona 1–2-luokkalaisille pi-dettyihin kesäkerhoihin.

Vauva-taaperoikäisille ja heidän vanhemmil-leen suunnatut kirkkomuskarit ovat Lappeen-rannassa saavuttaneet suuren suosion. Muska-reissa lauletaan, loruillaan, soitetaan, liikutaan,kuunnellaan ja tehdään lapsen iän ja kehitysta-son huomioon ottavaa muuta luovaa toimintaa.Lappeen seurakuntasalissa ja Sammonlahdenseurakuntakeskuksessa pidetään kirkkomuska-reita viikoittain ja Joutsenossa parittomilla vii-koilla. Kaikki muskariryhmät ovat avoimia jamaksuttomia, eivätkä ne vaadi ennakkoilmoit-tautumista.

Joulun alla lapsityö järjestää erilaisia tilai-suuksia, kuten adventtitapahtuman, joulumus-karin ja -kirkon sekä jouluaskartelua ja lastenKauneimpia Joululauluja.

Noin puolen tunnin mittainen joulun ihmettäjuhliva, elämyksellinen joulupolku järjestetäänperheille 11.12. klo 18 Lappeen kirkon valleil-la.

Lmmaaseudullesekoka

Susanna Hankasen luottokaveri kerhovierailuilla on ollut lapsia kiinnostavapehmolammas.

Jorma Hyrkkänen toi 4-vuotiaan Samu-poikansa ensimmäistäkertaa ura-autokerhoon marraskuussa. Jokainen lapsi on sielläkerholaisena yhdessä aikuisen kanssa.

Kirkkomuskareissa niin vanhemmat kuin lapset saavat heittämaailmaan. Kuva Lappeen seurakuntasalin torstaisesta muskarista.

8 SEURAKUNTATERVEHDYS Marraskuu 2014 PERHEET

Sammonlahti lisää satsauksialapsi- ja perhetyöhön

� Katso, mitä seura-kunnilla on tarjollaperheille joulunaikaan www.lappeen-rannanseurakunnat.fi/tapahtumatiedot/joulu_2014.

Kirkon perhetyötukee monin tavoinkirkon perhetyö kerää runsaasti osallistujia eripuolilla maata. Esimerkiksi seurakuntien perhe-kerhoissa oli viime vuonna 1,3 miljoonaa kävijää.

– Niissä lapsille ja heidän vanhemmilleen taimuille läheisille tarjotaan mukavaa yhteistä teke-mistä. Samassa elämäntilanteessa olevat voimaan-tuvat toisistaan. Työtä tehdään suurella sydämelläja hyvällä ammattitaidolla, sanoo Kirkon kasva-tuksen ja perheasioiden johtaja Päivi Kähkönen.

Kähkösen mukaan kirkon perhekerhojen ky-syntä on lisääntynyt, kun monissa kunnissa on lo-petettu kaikille avoimia päiväkerhoja. Kerhojenlisäksi perheille on tarjolla muun muassa muska-reita, perheleirejä, isä-lapsitoimintaa ja perhemes-suja.

Kirkon perhetyö auttaa myös kriisien ja vaike-uksien keskellä. Kirkon perheneuvonta täyttäätänä syksynä 70 vuotta. Eri puolilla maata olevissa41 perheasiain neuvottelukeskuksessa käy vuosit-tain lähes 17 000 ihmistä.

– Monilla paikkakunnilla näihin palveluihin onjonoja. Pääosa asiakkaista on vähän yli kolme-kymppisiä pienten lasten vanhempia.

Kirkossa puhutaan nykyään laaja-alaisesta per-hetyöstä. Se ei kuulu vain lapsi- ja perhetyönte-kijöille, vaan kaikille palkatuille työntekijöille javapaaehtoisille. Perhenäkökulma on läsnä kaikes-sa työssä.

Kähkösen mukaan kirkon varsinaisella kasva-tus- ja perhetyöllä on toistaiseksi melko hyvin re-sursseja. Kirkko käyttää niihin vuosittain 340 mil-joonaa euroa.

– Seurakuntien luottamushenkilöt tekevät pai-kalliset linjaukset. Jos kirkon talous jatkossaheikkenee, on tehtävä priorisointeja. Itse tietys-ti toivon, ettei perheiden, nuorten ja lasten paris-sa tehtävä työ ole ensimmäisenä leikkauslistalla.Heissä on kirkon ja yhteiskunnan tulevaisuus.

juhana unkuri

seisinä pyhinä esille esimerkiksilapsen asemaa perheessä sekäsukupolvien keskinäistä vuoro-vaikutusta.

– Tavoitteenamme on järjes-tää Sammonlahdessa kuukau-sittain perheille suunnattu eri-tyismessu, Hankanen vahvistaa.

Edelliseen Mukulamessuunkerholaiset toivottivat omat iso-vanhemmat tervetulleeksi itseaskartelemillaan kutsukorteil-la. Jumalanpalveluksen jälkeenlapset ja aikuiset viihtyivätmuskari- ja askartelupajoissa.

Tammikuussa niin Sammon-lahden kuin Lappeenrannanseurakunta kutsuvat edellisenvuoden kasteperheitä 11.1.2015 vietettävään kasteen sun-nuntaihin.

– Jumalanpalveluksen jäl-keen perheet voivat tutustuaesittelyymme lapsi- ja perhe-työn sisällöistä, Hankanen lisää.

Lappeenrannassa pyhän tee-mana on ”Kasteen lahja”. Tuol-loin seurakunnan toteuttamaanTaaperokirkkoon kuuluu kirk-koherra Juha Tiihosen mu-kaan lyhyt puhe, laulua ja lap-sikuoron esiintyminen sekävuoden 2014 kastepuun purka-minen.

– Perheet saavat käydä hake-massa kastepuun oksalta omanlapsensa nimikkolehden mu-

kaansa kotiin.Yksi kirkkovuoden huipuis-

ta eli joulu on lapsiperheidenkannalta rikasta aikaa seurakun-nissa. Tilaisuudet alkavat en-simmäisenä adventtina, jolloinSammonlahdessa pidetään mus-karimessu ja Lauritsalassa toteu-tetaan koko perheen adventtita-pahtuma ”Ikkuna jouluun”.

Kerhotoiminta saa potkuaaktiivisista vanhemmistaLappeen seurakunnan alueella,esimerkiksi Simolassa, Ylämaal-la, Muukonniemessä ja Kasuk-kalassa kouluvuoden rytminmukaan toimivista seitsemästäpelikerhosta ja yhdestä ura-au-tokerhosta on tullut jokaviik-koisia, vanhempia ja lapsia jou-koittain kokoavia aktiviteetteja.

– Kerhojen on ennen kaikkeatarkoitus olla turvallisia harras-tuspaikkoja. Pelien lisäksi ohjel-maan kuuluu pieni hartaushet-ki, kerhoista virkansa puolestavastaava nuorisotyönohjaajaJari Berg kertoo.

Pelikerhot pyörivät vapaaeh-toisten, ohjaajiksi lupautunei-den vanhempien johdolla. Oh-jaajien lisäksi kerhoissa, kutenYlämaan koulun pienten peli-ryhmässä, on tukena ja apunamuita vanhempia. Ura-autoker-hosta vastaavat Bergin lisäksidiakoni Ari Tuomikoski sekäyksi vapaaehtoinen isä.

Pelikerhojen myötä syn-tyneestä seurakuntien järjes-tämästä rovastikunnallises-ta salibandyturnauksesta onmuodostunut koko perheenyhteinen kevättapahtuma.

– Turnaus järjestettiin ensim-mäisen kerran vuonna 1991.Tapahtuma kerää paikalle run-sain mitoin kotijoukkoja kan-

nustamaan kentän laidalle, Bergiloitsee.

Osallistumisaktiivisuusruokkii satsauksiaSeurakuntapastori SusannaHankasen mukaan perhemes-suissa ja muissa perheille suun-natuissa tilaisuuksissa on riittä-nyt väkeä.

– Syksyn perheen sunnun-taissa arvioimme ruokailijoitaolevan 60–70, mutta heitä tuli-kin yli 90. Ihanaa, että ihmisetovat liikkeellä.

Hankasen mielestä osallistu-misaktiivisuus kertoo lapsi- japerhetyön tarpeesta. Myös nii-den perheiden kannalta, joillaei asu sukulaisia Lappeenran-nassa, toiminta on tärkeää.

– Tilaisuuksista haetaan so-siaalista elämää. Olen nähnytosallistujien joukossa joka kertauusia kasvoja.

Koska lapsi- ja perhetyö onkantanut hedelmää Sammon-lahdessa, seurakunta aikoo sat-sata siihen ensi vuonna vieläkinmittavammin. Lapsityön tiimion pohtinut esimerkiksi aikui-sille suunnatun oman ohjelma-osion sisällyttämistä perheidensunnuntaihin.

– Jos saisimme isosia ja nuo-ria avuksemme, lapset voisi-vat keskittyä omiin puuhiinsaja aikuiset vapautuisivat kuun-telemaan esimerkiksi luentoja,Hankanen visioi.

Sammonlahden kirkkoon ontulossa lisäksi kastepuu, ja Sa-kasti-pyhäkoulut aloittavat toi-mintansa tammikuussa.

– Lapset voivat olla osan ai-kaa jumalanpalveluksesta Sa-kasti-pyhäkoulussa ja tulla sit-ten muiden seurakuntalaistenmukaan yhteiselle ehtoolliselle,Hankanen tarkentaa.

Parisuhteen hoitaminen vahvistaakoko perhettäperheasiain neuvottelukeskuksessa edistetäänkoko perheen hyvinvointia hoitamalla parisuhdet-ta. Neuvottelukeskuksessa työskentelee kolmeperheneuvojaa ja osa-aikainen vastaanottosihtee-ri.

Johtava perheneuvoja Pirkko Varis katsoo teke-vänsä perhetyötä, vaikka lapset eivät yleensä ole-kaan läsnä asiakastapaamisissa.

– Lapset ovat keskeinen asia suhteessa, hänmuistuttaa.

Perheen lasten kanssa keskustelu on kuitenkinmahdollista, mikäli vanhemmat niin toivovat. Lap-sen voi myös tarvittaessa ottaa mukaan tapaami-seen, mikäli hänen hoitoaan ei ole muuten mahdol-lista järjestää. Variksen mukaan lapsen läsnäolo voikuitenkin rajoittaa keskustelunaiheita.

Varis huomauttaa, että vaikeuksissa olevan per-heen ensimmäinen oireilija on usein lapsi, jollesaatetaan etsiä apua, vaikka hänen reagointinsataustalla on vanhempien hoitoa vaativa parisuhde.

Erotilanteessa perheneuvonta auttaa hoitamaanvanhemmuussuhdetta sovittelumenettelyin, jottaasiakkaat voivat toteuttaa vanhempi-lapsi-suhdet-ta perheen jälkikasvun kannalta parhaalla mahdol-lisella tavalla. Jos lapsesta syntyy todellinen huoli,hänet voidaan ohjata Etelä-Karjalan sosiaali- ja ter-veyspiirin palvelujen pariin.

vat heittäytyä luovasti musiikinmaailmaan. Kuva Lappeen seurakuntasalin torstaisesta muskarista.

Kaikissa Lappeenrannan alueen pääkirkoissa on lapsille oma tila leikkiä ja viihtyäjumalanpalvelusten ja muiden kirkkotilaisuuksien aikana. Tila viestii, että lapset ovattervetulleita kirkkoon jokaisena sunnuntaina.

”Täällä onerinomainen tilausja tarve lapsi- japerhetyölle.”

susanna hankanen

9

tekstit ja kuvat marinella ruutu ja atso suopanki

SEURAKUNTATERVEHDYS Marraskuu 2014VAALIT10

Vaikka seurakuntavaali-kampanjaa ”Usko hyväntekemiseen” toteutettiinnäkyvästi niin paikallisestikuin valtakunnallisesti,Lappeenrannassaäänestysprosentti laskineljän vuoden takaisesta.

seurakuntalaiset äänestivätisänpäivänä 9.11.2014 luot-tamushenkilöt Lappeenrannanseurakuntayhtymän yhteiseenkirkkovaltuustoon ja kunkinseurakunnan omaan seurakun-taneuvostoon valtuustokaudel-le 2015–2018. Äänestysprosent-ti koko yhtymässä oli 8,4. Neljävuotta sitten Lappeenrannassaäänesti 9,8 prosenttia äänioikeu-tetuista.

Nuorten, 16–17-vuotiaidenäänestysinto vaaleissa oli laime-aa. Yhtymätasolla nuorten ää-nestäjien kokonaismäärä jäi alleviidenkymmenen.

Hylättyjen äänien määrä laskireippaasti neljän vuoden takai-sesta, vaikka niitä kertyi edel-leen 259.

Luottamushenkilökaartiuudistuu mittavasti

Vaalituloksen myötä 51-jä-seninen yhteinen kirkkoval-

tuusto uudistuu 20 hengellä.Valtuuston paikkamäärät jakau-tuvat seurakuntien jäsenluvunmukaan seuraavasti: Joutseno8, Lappee 9, Lappeenranta 16,Lauritsala 9 ja Sammonlahti 9paikkaa.

Joutsenon, Lappeenrannan jaSammonlahden seurakuntaneu-vostoissa vaihtuu noin puolet12–14-henkisestä jäsenistöstä.Lappeen ja Lauritsalan seura-

kuntaneuvostoihin nousee puo-lestaan kaksi uutta luottamus-henkilöä. Seurakuntaneuvostojohtaa seurakunnan toimintaaja päättää sen varojen käytöstä.Puheenjohtajan nuijaa neuvos-tossa heiluttaa kirkkoherra.

Lappeen, Lappeenrannanja Sammonlahden seurakun-nat saivat myös nuoria, alle30-vuotiaita luottamushen-kilöitä. Lappeen seurakuntaa

edustaa yhteisessä kirkko-valtuustossa Niko Silonsaa-ri, joka äänestettiin myös Lap-peen seurakuntaneuvostoon.Silonsaaren lisäksi toinen alle30-vuotias luottamushenkilöneuvostossa on Anni Mylläri-nen.

Lappeenrannassa nuorista eh-dokkaista paikan seurakunta-neuvostoon nappasi 29-vuotiasAino Voutilainen. Sammonlah-

desta seurakuntaneuvostoonäänestettiin 18-vuotias JoonasPaavilainen.

Talous- ja kiinteistökysymyk-sissä riittää pohdittavaa

Tulevalla valtuustokaudel-la keskeisiä keskustelunaiheitaovat talouskysymykset, kiinteis-töjen osalta erityisesti Kouluka-tu 10:n tulevaisuus ja Kaislaran-nan kaavoitus sekä mahdollisetseurakuntaliitokset, jotka ovatriippuvaisia kirkolliskokouksensekä kunnallispoliittisista pää-töksistä.

Uuden yhteisen kirkkoval-tuuston järjestäytymiskokouson keskiviikkona 4.2.2015. Val-tuusto käyttää seurakuntayhty-mässä ylintä valtaa päättäen esi-merkiksi talouden päälinjoista jarakennushankkeista.

Valtuusto valitsee kokouk-sessa myös jäsenet sen valmis-telu- ja toimeenpanoelimenätoimivaan yhteiseen kirkkoneu-vostoon, joka johtaa seurakun-tayhtymän toimintaa, talouttaja hallintoa. Yksi yhtymän kirk-koherroista toimii vuorollaankahden vuoden kauden neu-voston puheenjohtajana. Ky-seinen pesti siirtyy seuraavaksi1.1.2015 alkaen Sammonlah-den seurakunnan kirkkoherral-le, Juha Eklundille.

marinella ruutu

vaalivuosi 2014

luottamushenkilöt tentissä

Seurakuntavaalien äänestysprosenttijäi alle kymmeneen

Vaalitoimitsijat Liisa Tirronen, Juha Rantalainen ja Matti Matikainen demonstroivat äänestystilannettavaali-iltana Lappeenrannan kirkossa.

Pitkäa ika inenluottamushen-kilö ja vuoden2014 seurakun-tavaalien ää-niharava ReijoMustonen, Sam-monlahden seu-rakunta1. Minkä ikäinenolet?67 vuotta.2. Kuinka pitkään olet toiminut luot-tamushenkilönä?24 vuotta.3. Mikä sai lähtemään jälleen ehdok-kaaksi?Kiinnostus yhteisten asioiden hoitami-seen ajatuksella, että jos minulla olisivielä annettavaa seurakuntalaisten hy-väksi. Minua myös pyydettiin asettu-maan ehdolle.4. Miten reagoit suureen äänimää-rään?Yllättyneenä ja nöyrän kiitollisena. Kii-tos kaikille äänestäjilleni kuin myösmuille seurakuntavaaleissa äänestäneil-le.5. Mikä seurakuntasi toimintaan liit-tyvä asia on erityisen lähellä sydäntä-si?Diakoniatyötä pidän varsinkin nykyises-sä taloudellisessa tilanteessa tärkeänä,samoin vanhana kerhonohjaajana lapsi-ja nuorisotyötä. Kaikkiaan seurakunnaneri työmuodot ovat tärkeitä ja kehittä-

misen arvoisia.6. Mihin seurakuntatyön osa-aluei-siin haluat itse panostaa luottamus-henkilönä eniten?Ammattini mukaisesti olen vaikuttanutkiinteistöasiain johtokunnassa. Kiinteis-töjen hyvä hoito ja järkevä käyttö anta-vat varsinaiselle seurakuntatoiminnalletaloudellisia lisäpanoksia.7. Mitä sellaisia toimintamuotoja taitilaisuuksia kaipaat seurakuntaan,joita ei vielä ole toteutettu?Esimerkiksi erilaisten yhdistysten jaseurakunnan yhteiset toiminnat ja tee-matapahtumat.8. Voitko luottamustehtäväsi lisäksiosallistua seurakunnan vapaaehtois-työhön? Jos voit, niin mihin ja miten?Olen ollut parikymmentä vuotta vapaa-ehtoinen kirkkoväärti toivottamassa tu-lijat tervetulleiksi jumalanpalvelukseenja osallistunut myös muihin avustaviintehtäviin sen aikana. Tätä toimintaa olenvalmis jatkamaan.9. Kirkosta eroaminen on vilkkain-ta nuorten aikuisten keskuudessa.Miten heitä voitaisiin mielestäsi ta-voittaa nykyistä paremmin?Pitämällä riittävästi esillä kirkon tarjo-amia todella laajoja palveluita, joita onkattavasti myös nuorille aikuisille ja lap-siperheille. Nuoret aikuiset ovat itseparhaita asiantuntijoita vastaamaan ky-symykseen, joten heidän mielipiteensäolisi hyvä saada tavalla tai toisella sel-ville.

En s immä i s enkautensa luot-tamushenkilö-nä aloittava, jou-kon nuorimpiinkuuluva KalleRapi, Lappeen-rannan seura-kunta1. Minkä ikäinenolet?31 vuotta.2. Mikä sai lähtemään ehdokkaaksiseurakuntavaaleihin?Koin että nyt on oikea aika. Toinen te-kijä on halu vaikuttaa yhteisiin asioihin.3. Miten reagoit saamaasi äänimää-rään?Olin aidosti yllättynyt ja samaan aikaankiitollinen äänestäjilleni.4. Mikä seurakuntasi toimintaan liit-tyvä asia on erityisen lähellä sydäntä-si?Nuorisotyö on minulle tärkein osa-alue.Olen harrastanut partiota yli kahden-kymmenen vuoden ajan ja nähnyt, kuin-ka nuoret kehittyvät toiminnassa kunheille annetaan siihen mahdollisuus.5. Mihin seurakuntatyön osa-alueisiinhaluat itse panostaa luottamushenki-lönä eniten?Tärkeää on pitää talous tasapainossa,jotta hyvää toimintaa voidaan jatkaa.6. Mitä sellaisia toimintamuotoja taitilaisuuksia kaipaat, joita ei vielä oletoteutettu?

Yksittäisenä toimenpiteenä nostaisinesille vahvemman läsnäolon verkossa.Tätä toteutetaan jo nyt, mutta se kaipai-si ehkä pitkäjänteisempää suunnitteluaja osallistamista.7. Voitko luottamustehtäväsi lisäksiosallistua seurakunnan vapaaehtois-työhön? Jos voit, niin mihin ja miten?Olen toiminut vapaaehtoistyössä/luotta-mustehtävissä seurakunnan ulkopuolel-la yli kymmenen vuoden ajan. Ajankäy-töllisesti tämä ei valitettavasti ole tällähetkellä mahdollista.8. Millainen jumalanpalvelus puhut-telee mielestäsi parhaiten tavallistaseurakuntalaista?Kaikkia ei voi koskaan miellyttää, jotenehkä myös jumalanpalveluksia tulisikohdistaa eri ryhmille eri tavoin. Tämävoisi osaltaan vaikuttaa myös ei-aktiivis-ten kirkon jäsenten tavoittamiseen.9. Kirkosta eroaminen on vilkkain-ta nuorten aikuisten keskuudessa.Miten heitä voitaisiin mielestäsi ta-voittaa nykyistä paremmin?Koen että sekä kirkon jäsenten sekäkirkosta eronneiden mielipiteitä tu-lisi kuulla ja tehdä tämän perusteellaharkittuja korjausliikkeitä toimintaan.Ensin tulee tietää syyt eroon, jotta toi-mintaa voidaan kehittää oikeaan suun-taan. Perussanomaa ei kuitenkaan tuleunohtaa.

Marinella Ruutu

atso suopunki

SEURAKUNTATERVEHDYS Marraskuu 2014 KULTTUURI 11

teatteriarvio

kaupunginteatterissa saa nythaukkoa henkeä. Ingmar Berg-manin elokuvasovituksen poh-jalta ohjaaja Essi Räisänen onloihtinut työryhmineen esityk-sen, joka ei jätä kylmäksi.

Ne, joiden teatterikäsitys onkolme minuuttia yli seitsemän,saavat täyttymyksen. Esirippunousee ja elävä näyttelijä ja kat-soja kohtaavat. Kaikki on täh-dännyt juuri tähän hetkeen. Jase onnistuu ja onnistumiset seu-raavat toisiaan.

Jättikokoisen enkelin edes-sä Joosef ja Maria Jeesus-lap-si sylissään, vierellään Fanny jaAlexander välittävät joulun sa-nomaa Ekdahlien perhejuhlas-sa. Näin aivan esityksen alussa,mutta jäljempänä suvun tapah-tumien runsaudensarveen lii-hottelee myös Musta enkelipiispan muodossa.

jos joku pahastuu, että näy-telmän pahis on piispa, häneltäjää jotain huomaamatta. PiispaVergerus edustaa yksisilmäi-sellä ankaruudellaan myös ai-kakautensa maallista suvait-semattomuutta, jota peilataanEkdahlin taiteilijaperheen tun-toja vasten. Katsojan on helppovalita puolensa.

Harvoin olen kokenut niinriemastuttavaa sanoilla ja eleil-lä mättämistä kuin mitä JarnoKolehmainen tekee Adolf Ek-dahlin roolissa purkaessaan si-simpiä tuntojaan näytelmän pa-hikselle.

esityksen näyttämökuva onlumoava. Takanäyttämön val-tavat kullatut kehykset luovatkoko esityksestä tunnelmanperhekuvana. Kehysten taka-na oleva jättimäinen peilipin-ta viestii katsojalle, että eihännäyttämön tapahtumilla olemitään tekemistä meidän per-heemme kanssa, eihän? Esitysei ole suunnattu lapsille.

Kun näytelmässä teatterinjoh-tajan leski jättää suvun ja muut-taa lapsineen piispalaan, astuupariskunta kuin kullatun kyn-nyksen yli päätyen tilaan, jonkaäänimaailmakin vastaa vanki-laa. Lavastaja Tarja Jaatinen saatäysosuman.

esityksen edetessä kullattukehys korvautuu loistavalla ris-tillä. Näen sen sakaroissa neljäulottuvuutta: rakkaus ja viha,

ankaruus ja armo. Viha aiheut-taa vain lisää vihaa. Niin esi-tyksessä kuin tämän päivän Is-raelissa: ongelmat eivät ratkeaajamalla ihmisiä kuin rottia ko-loihinsa.

Muuten niin lumoava esityssaa oudon lopun. Ohjaajan rat-kaisulle lienee perustelunsa,mutta oma lumoutumiseni sär-kyi. Lopetus ei ole helppo laji,teatterissakaan.

timo mattila

� Fanny ja Alexander, ohjausEssi Räisänen. Joulukuvael-ma, isän kuolema, äidin uusiliitto, piispan ankara rakkaus,mielikuvituksen voima jauusi aikakausi. Viimeinenesitys uudenvuoden aattona31.12.2014 klo 19 Jukola-salissa.

Fanny ja AlexanderAleksi Linnamaa

Rakastettu Ingmar Bergmanin klassikko lumoaa kauniilla näyttämöllä.

hannu haikonen, 45, on Lap-peenrannan seurakunnan uusikirkkoherra. Haikonen nappa-si viran kirkkolainsäädännönmahdollistamassa välillisessävaalissa, jossa henkilövalinnantekee seurakuntaneuvosto. Hänkeräsi reilusti yli puolet eli yh-deksän ääntä vaalissa annetuis-ta 13 äänestä.

Lauritsalan seurakunnan kap-palaisena nyt työskentelevä Hai-konen vakuutti seurakuntaneu-voston jäsenet kyvystään toimia

kaupunkiseurakunnan johtajanalokakuun puolessa välissä pide-tyssä haastattelupäivässä. Seura-kuntaneuvosto edellytti virkaanvalittavalta ensisijaisesti yhteis-työtaitoja, vahvaa sosiaalista ky-vykkyyttä sekä valmiutta toimiavuorollaan Lappeenrannan seu-rakuntayhtymän yhteisen kirk-koneuvoston puheenjohtajana.

Haikonen aloittaa virassa1.3.2015.

marinella ruutu

kirkkoherranvaali

Hannu Haikoselle kirkas vaalivoitto

Hannu Haikosella on jo ennestäänkokemusta kirkkoherran tehtävästäSammonlahden viransijaisuudenajalta.

HAUTAUSTOIMISTO JA KUKKAAKAKAAKAUPPA

Tolvanen OyLuotettavaa palvelua jo vuodesta 1928

Kauppakatu 53, Lpr, 05-4530 568hautaustoimisto.tolvanen@kymp.net

VVO-kotikeskusKoulukatu 1 | 53100 LAPPEENRANTAAvoinna ma-pe 8.30-15.30Puh. 020 508 5000 | lappeenranta@vvo.fi

Ilo irti asumisesta!

VVO:n vuokra-asunnossa asuminen on turval-lista ja asioiminen on helppoa ja vaivatonta.Tutustu monipuoliseen asuntotarjontaamme jaasukasetuihimme: www.vvo.fi.

Yritysnum

eroihimme(020

508xxxx)soitta

minen

maksaaSon

eran

hinn

astonmukaisestikotimaanlankap

uhelimestasoitetta

essa

8,35

senttiä/

puhelu+7

,02senttiä/m

inuu

ttijamatkapu

helim

esta8,35

senttiä/puh

elu+17

,17senttiä/m

inuu

tti.

KUKKAKAUPPA - HAUTAUSTOIMISTO

Alan ammattitaitoista palveluawww.nyberg.fi

Kauppakatu 41puh. (05) 451 344953100 LAPPEENRANTA

Saimaantie 6puh. (05) 453 420054100 JOUTSENO

TTTUUURRRVVVAAAPPPUUUHHHEEELIMET& tekn i s e t apuvä l i nee t

�MYYNTI� VUOKRAUS� ASENNUKSET� HUOLLOT044-358 6611

Standertskjöldinkatu 1, LAPPEENRANTAwww.kareliantelepart.fi

Karelian

TELEPART oy

LLLaaauuurrraaannnKKKuuukkkkkkaaapppuuuooodddiiissssssaaa

aaaaavvvvvaaauuutttuuuuuu JJJooouuuuullllluuuuukkkeeellllllaaarrriii!!!

KKKaaauuuppppppaaakkkaaatttuuu 222444,,, 555333111000000 LLLppprrrppp... 000555000 333444 111111 444999333

aaarrrkkk... 111000---111888,,, lllaaa 111000---111666,,, sssuuu 111222---111555

���¦¦¦¦���¦¦¦�����£££�������� �����¦¦¦ŴŴŴ§§§������ ������ ­­­���䄖䄖䄖 ���¦¦¦���������---���������ŴŴŴ���������䄖䄖䄖 ���¦¦¦���¦¦¦���������������¡¡¡��� ���¨̈̈���������������䈘䈘䈘䈢䈢䈢䄖䄖䄖䈗䈗䈗䈗䈗䈗䄘䄘䄘䈗䈗䈗䈖䈖䈖䄖䄖䄖䈗䈗䈗䈘䈘䈘䄖䄖䄖 ������¡¡¡©©©���¤¤¤§§§���������䄠䄠䄠

Vuokraamme asuntosiTurvallisesti ja edullisesti

Tervetuloa Asiakkaaksi!

www.vuokrausapu.fi merja@vuokrausapu.fiAnni Swaninkatu 3, Lappeenranta Puh. 044 372 4971

PALVELUMME VUOKRANANTAJALLE:- aktiivinen vuokralaisen haku- lehti- ja muu ilmoittelu- asunnon esittelyt- asunnon kuntoseuranta (30€/krt)

- asunnon tiedot ja kuvat nettisivuillamme- luottotietojen tarkistus- vuokrasopimuksen teko- edullinen kiinteä välityspalkkio

Palkkiot toteutuneesta toimeksiannosta:-yksiö 390€, -kaksio 480€, -kolmio 550€, -4h+k 650€, -autotalli 300€. Hinnat sis.alv. 24%Uusin palvelumme: Jos sinulla on jo vuokralainen valmiina,teemme vuokrasopimuksen ja tarkistamme luottotiedot 60€, sis. alv.

HAUTAUSTOIMISTO - KUKKAKAUPPAKAUPPAKATU 49, PUH. 05-453 1604

www.mirjaminkukka.com

Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakiviedustus

Atso Suopanki

SEURAKUNTATERVEHDYS Marraskuu 2014VAALIT 2014

Luottamushenkilöiksi valtuustokaudelle 2015–2018on valittu seuraavat henkilöt seurakunnittainJoutsenon seurakunnan edustajatyhteisessä kirkkovaltuustossa

Rauno Miettinen,myyjä

Joutsenon seurakuntaneuvoston jäsenet

Lappeen seurakunnan edustajatyhteisessä kirkkovaltuustossa

Marja Hovi,eläkeläinen

Lauritsalan seurakunnan edustajatyhteisessä kirkkovaltuustossa

Teuvo Eskelinen,eläkeläinen

Marja Kukkonen,eläkeläinen

Lappeen seurakuntaneuvoston jäsenet Lauritsalan seurakuntaneuvoston jäsenet

Ilkka Tiimo,laitosmies

Jaakko Arminen,yrittäjä

Rauno Miettinen,myyjä

Sari Toikka,johdon assistentti,KTM

Tiina Jokelainen,myymäläesimies

Päivi Kangaspunta,terveydenhoitaja

Kimmo Reponen,työmies, eläke-läinen

Urho Tujula,maanviljelijä,eläkeläinen

Ilkka Tiimo,laitosmies

Urho Tujula,maanviljelijä,eläkeläinen

Ilkka Pöyhönen,professori

Antti Jarva,lääkäri

Ilkka Pöyhönen,professori

Päivi Kangaspunta,terveydenhoitaja

Sari Toikka,johdon assistentti,KTM

Kimmo Reponen,työmies,eläkeläinen

Elina Rintee,perhepäivähoitaja

Jaakko Arminen,yrittäjä

Kaarina Marttila,erikoissairaanhoi-taja, eläkeläinen

Marja Hovi,eläkeläinen

Helena Puustinen,järjestöpäällikkö

Ilpo Sientola,maatalousyrittäjä

Matti Mäkirinta,eläkeläinen

Juha Kuorttinen,luomuviljelijä

Pauli Pajunen,maa- ja metsä-talousyrittäjä

Eino Heinola,agrologi

Lasse Jutila,tulliylitarkastaja

Niko Silonsaari,opiskelija

Helena Puustinen,järjestöpäällikkö

Matti Mäkirinta,eläkeläinen

Juha Kuorttinen,luomuviljelijä

Ilpo Sientola,maatalousyrittäjä

Pauli Pajunen,maa- ja metsäta-lousyrittäjä

Heljä Tyrisevä,perushoitaja

Eino Heinola,agrologi

Lasse Jutila,tulliylitarkastaja

Niko Silonsaari,opiskelija

Jarmo Piispanen,opistoupseeri

Arja Ylä-Outinen,yrittäjä

Lasse Teräväinen,lehtori

Anni Myllärinen,yhteisöpedagogi

Antti Taipale,musiikin lehtori

Olli Saarela,radiotoimittaja,eläkeläinen

Eero Moisio,ylivartija,eläkeläinen

Petteri Myllynen,luokanopettaja

Juha Myllynen,tekninen neuvoja,eläkeläinen

Päivi Laakso-Kuivalainen,diplomi-insinööri

Olli Kuivalainen,professori

Sirpa Nurkkala-Kilpiäinen,lastenhoitaja

Teuvo Eskelinen,eläkeläinen

Katri Savolainen,uskonnon ja psy-kologian lehtori,eläkeläinen

Sirpa Nurkkala-Kilpiäinen,lastenhoitaja

Juha Myllynen,tekninen neuvoja,eläkeläinen

Päivi Laakso-Kuivalainen,diplomi-insinööri

Antti Taipale,musiikin lehtori

Olli Kuivalainen,professori

Eero Moisio,ylivartija,eläkeläinen

Olli Saarela,radiotoimittaja,eläkeläinen

Harri Holm,diplomi-insinööri,eläkeläinen

Petteri Myllynen,luokanopettaja

12 SEURAKUNTATERVEHDYS Marraskuu 2014 VAALIT 2014

Reijo Mustonen,rakennusinsinööri

Lappeenrannan seurakunnan edustajatyhteisessä kirkkovaltuustossa

Matti Mölsä,varatuomari

Matti Mölsä,varatuomari

Sammonlahden seurakuntaneuvoston jäsenet

Arto Varis,erityisopettaja,eläkeläinen

Matti Matikainen,luokanopettaja,KM

Juha Rantalainen,lääkäri, lehtori

Hanna Holopainen,diplomi-insinööri

Kalle Rapi,sovellus-asiantuntija

Liisa Tirronen,päiväkodin emäntä

Panu Kärri,asiakkuusjohtaja

Kaija Niiranen,lähihoitaja

Aulis Nakari,revisioneuvos

Keijo Martikainen,teollisuustyönte-kijä/free lancer-toimittaja

Ilpo Talikka,luokanopettaja

Ahti Manninen,kauppaneuvos

Jorma Telkkä,toimistopäällikkö,DI

Marja-RiittaTurunen,luokanopettaja

Paula Kuikka-Kiljunen,varhaiskasvatus-neuvoja

Lappeenrannan seurakuntaneuvoston jäsenet

Helena Puolakka,terveydenhoitaja

Kalle Rapi,sovellus-asiantuntija

Kaija Niiranen,lähihoitaja

Keijo Martikainen,teollisuustyönte-kijä/free lancer-toimittaja

Arto Varis,erityisopettaja,eläkeläinen

Matti Matikainen,luokanopettaja,KM

Ilpo Talikka,luokanopettaja

Juha Rantalainen,lääkäri, lehtori

Hanna Holopainen,diplomi-insinööri

Liisa Tirronen, päi-väkodin emäntä

Aino Voutilainen,venäjän opettaja

Panu Kärri,asiakkuusjohtaja

Aulis Nakari,revisioneuvos

Antti Erämo,ympäristövastaava

Marja-LeenaSokura,perheneuvoja,eläkeläinen

Joonas Paavilainen,opiskelija

Hanna Rantalainen,luokanopettaja

Ritva Mällinen,lähihoitaja

Kaija Nikunen,hygieniahoitaja,sairaanhoitaja

Virpi Ulmanen,projektipäällikkö,DI

Mikko Lind,opiskelija (AMK)

Martta Hirvikallio,pääluottamusmies

Timo Iivarinen,diplomi-insinööri

Unto Kiljunen,opinto-ohjaaja

kuvat arto forsblom

• 21. KAHVITARJOILU PERJANTAISINJOULU TULEE MYÖS KIRPPUTORILLEJouluiset kahvittelut Ruutissa

Pe 5.12 ja 19.12Tervetuloa !

Avoinna ma-pe 10-17 La 10-14 puh. 040 169 8862Pormestarinkatu 6, 53100 Lpr www.ruutintahkapaat.vom/Fb

13

Reijo Mustonen,rakennusinsinööri

Sammonlahden seurakunnan edustajat yhteisessä kirkkovaltuustossa

Antti Erämo,ympäristövastaava

Mikko Lind,opiskelija (AMK)

Unto Kiljunen,opinto-ohjaaja

Hanna Rantalainen,luokanopettaja

Ritva Mällinen,lähihoitaja

Risto Manninen,opistoupseeri, evp

Kaija Nikunen,hygieniahoitaja,sairaanhoitaja

Martta Hirvikallio,pääluottamusmies

SEURAKUNTATERVEHDYS Marraskuu 2014TAPAHTUMAT

Lauantai 29.11.

Hoosianna-hartaus klo 18 Ylämaan kirkossa,Koskent. 1.Myyjäiset ja kirpputori klo 11–13 Sammonlahdenkirkolla, Hietakallionk. 7.Alkuhartaus Maarit Hirvi. Tarjolla riisipuuroa, kahvia,leivonnaisia, käsitöitä ja kortteja. Myyjäisissä myös ar-pajaiset. Tapahtuman tuotto ohjataan seurakunnan ni-mikkolähettien hyväksi.

1. adventtisunnuntai 30.11.

Musamessu, perhekirkko klo 10 Lauritsalan kirkossa,Kauppalank. 1.Adventtitapahtuma ”Ikkuna jouluun” klo 11.30Lauritsalan kirkossa ja seurakuntakodissa,Kauppalank. 1.Lähetyslounas ja adventtimyyjäiset klo 11.30–13.30Joutsenon seurakuntakeskuksessa, Penttilänt. 5.Muskarikirkko klo 15 Sammonlahden kirkossa,Hietakallionk. 7.Kaukaan Laulumiesten konsertti klo 18 Lauritsalankirkossa, Kauppalank. 1.

Keskiviikko 3.12.

Myyjäiset klo 16 ja perheiden askartelu- ja lauluiltaklo 17.30–19 Sammonlahden kirkolla, Hietakallionk.7.Sini Kouvosen lauluoppilaiden konsertti klo19 Lappeen Marian kirkossa, Valtak. 35.

Torstai 4.12.

Jouluaskartelu ja LastenKauneimmat Joululaulutklo 18 Lappeenrannan seu-rakuntakeskuksen kahvi-ossa, Kouluk. 10.Nuorten KauneimmatJoululaulut klo 18Raatihuoneen puistossa,Kauppak. 30.

Perjantai 5.12.

Joulubasaari klo 16–18 Lap-peenrannan seurakuntakeskuk-sessa, Koulukatu 10 (sisäänkäyntiRaatihuoneen puolelta). Tarjolla kah-via, puuroa, leivonnaisia, arpoja, käsitöi-tä ja muita löytöjä pukin konttiin. Joulubasaarintuotto ohjataan lähetystyöhön.

Itsenäisyyspäivä, lauantai 6.12.

Sanajumalanpalvelus klo 10 LappeenMarian kirkossa, Valtak. 35. Rakuunasoittokunta,Lappeenrannan sotainvalidit ja partiolaiset.Sanajumalanpalvelus klo 10 Lauritsalan kirkossa,Kauppalank. 1.Sanajumalanpalvelus klo 10 Nuijamaan kirkossa,Tassiant. 9. Seppeleenlasku,juhla Nuijamaan seurakuntasalilla.Sanajumalanpalvelus klo 10 Ylämaan kirkossa,

Koskent. 1. Seppeleenlasku,juhla Ylämaan seurakuntasalilla.Kauneimmat Joululaulut klo 14 Cup-kahvilassa,Katajak. 14.Partiolaisten itsenäisyyspäivän hartaus klo 15Sammonlahden kirkossa, Hietakallionk. 7.Kynttiläkirkko klo 15 Simolan vesitornilla,Vesitornint. 48.

2. adventtisunnuntai 7.12.

Riemuitse maa! Lappeenrannan seurakunnan kama-rikuoron joulukonsertti klo 17 Lappeenrannan kir-kossa, Mannerheimink. 1. Johtajana Seija Tapanainen.Joulukuvaelma klo 18 Sammonlahden kirkossa,Hietakallionk. 7.

Tiistai 9.12.

Kauneimmat Joululaulut klo 18 Pulpin seurakuntata-lolla, Linjatie 11.Joulukonsertti klo 19 Sammonlahden kirkossa,Hietakallionk. 7. Tibor Bogány sello, Milko Vesalainenhuilu, Toni Pussinen urut.

Keskiviikko 10.12.

Joulupuuro klo 12 ja Kauneimmat Joululaulut klo13 Sammonlahden kirkossa, Hietakallionk. 7.Joulukuvaelma klo 18 Sammonlahden kirkossa,Hietakallionk. 7.

Lasten Kauneimmat Joululaulut ja jouluas-karteluilta klo 18 Joutsenon seurakunta-

keskuksessa,Penttilänt. 5.Lasten Kauneimmat Joululau-lut klo 18 Lauritsalan kirkossa,Kauppalank. 1.Kauneimmat Joululaulut klo19 Lappeenrannan kirkossa,Mannerheimink. 1.

Torstai 11.12.

Joulumuskari ja kirkkovarttiklo 10 Ylämaan kirkossa, Kos-kentie 1.

Joulukuvaelma klo 18Sammonlahden kirkossa,

Hietakallionk. 7.

Perjantai 12.12.

Gospelkuoro Sound of Faith’n joulukonsertti klo 19Sammonlahden kirkossa, Hietakallionk. 7.Kauneimmat Joululaulut klo 18 Vilkjärven koululla,Salmelant. 8.

Lauantai 13.12.

Kehitysvammaisten joulujuhlaklo 14 Lauritsalan seurakuntakodissa, Kauppalank. 1.Ruotsinkieliset kauneimmat joululaulut klo 15Sammonlahden kirkossa, Hietakallionk. 7.Kauneimmat joululaulut klo 16Louhenpuistossa, Louhenk., Peltola.

3. adventtisunnuntai 14.12.

Partion joulumyyjäisetklo 11–13 Lauritsalan seurakuntakodissa, Kauppalank. 1.Lasten Kauneimmat Joululaulutklo 15 Sammonlahden kirkossa, Hietakallionk. 7.Kauneimmat Joululaulut klo 17Lappeenrannan kirkossa, Mannerheimink. 1.Kauneimmat Joululaulut klo 18Joutsenon kirkossa, Penttilänt. 1.Kauneimmat Joululaulut klo 18Lauritsalan kirkossa, Kauppalank. 1.Kauneimmat joululaulut suomeksi ja englanniksiklo 18 Sammonlahden kirkossa, Hietakallionk. 7.

Maanantai 15.12.

Jouluinen puuro- ja lauluhetki klo 10.30 Lauritsalanseurakuntakodin Puodissa ja Pannussa, Kauppalank. 1.Kauneimmat Joululaulut klo 18Korkea-ahon koululla, Korkea-ahon tie 803.

Tiistai 16.12.

Kauneimmat Joululaulut klo 18ravintola Pikku Petessä, Kauppak. 52.Kauneimmat Joululaulut klo 18Korvenkylän seurakuntakodilla, Harmaakalliont. 2.

Keskiviikko 17.12.

Kauneimmat Joululaulut klo 18Tirilän työväentalolla, Onnink. 6.Kauneimmat Joululaulut klo 19Lappeenrannan kirkossa, Mannerheimink. 1.

Torstai 18.12.

Uudemmat joululaulut klo 18Sammonlahden kirkossa, Hietakallionk. 7.Gospel Christmas - Joulun ilosanomaa soivin säve-lin klo 19 Lauritsalan kirkossa, Kauppalank. 1. Luukas-kuoron ja Joutsenon Gospelkuoron yhteinen joulukon-sertti.Sini Kouvosen lauluoppilaiden joulukonserttiklo 19 Lappeenrannan kirkossa, Mannerheimink. 1.Tiernapojat.

Perjantai 19.12.

Kauneimmat Joululaulut klo 18Jussin tuvassa, Muukont. 19.Kauneimmat Joululaulut klo 19Ristikankaan kappelissa, Lavolank. 17.Sini Kouvosen lauluoppilaiden joulukonserttiklo 19 Sammonlahden kirkossa, Hietakallionk. 7.

Lauantai 20.12.

Maahanmuuttajien joulujuhla klo 13Sammonlahden kirkossa, Hietakallionk. 7.

Jouluallakka 2014kuule joulun kutsu! Jouluallakassa onpoimintoja Lappeenrannan ev.-lut. seurakuntienrunsaasta tapahtumatarjonnasta. Lappeenseurakuntien jouluun voit tutustua sivulla 5.

Seurakuntien jouluaika on vilkasta ja perinteistensunnuntain adventti- ja joulukirkkojen lisäksitarjolla on runsas kattaus toimintaa eri-ikäisilletai yhteisesti koko perheelle.

Viikoittaisen joulutapahtumatarjonnan voittarkistaa keskiviikkoisin julkaistavasta VarttiEtelä-Karjalasta sekä perjantain Etelä-Saimaasta.

Koska joulu elää myös verkossa, päiväkohtaisettapahtumatiedot löydät kätevästi osoitteistawww.lappeenrannanseurakunnat.fi,www.twitter.com/lprseurakunnat jawww.facebook.com/lappeenrannanseurakunnat.

14 SEURAKUNTATERVEHDYS Marraskuu 2014 TAPAHTUMAT

4. adventtisunnuntai 21.12.

Kauneimmat Joululaulut -messu klo 10Lappeenrannan kirkossa, Mannerheimink. 1.LC Weerojen järjestämä joululaulutilaisuus klo 13Sammonlahden kirkossa, Hietakallionk. 7.Lasten Kauneimmat Joululaulut klo 15Lappeenrannan kirkossa, Mannerheimink. 1.Kauneimmat Joululaulut klo 17Lappeenrannan kirkossa, Mannerheimink. 1.Kauneimmat Joululaulut klo 17Lauritsalan kirkossa, Kauppalank. 1.Kauneimmat Joululaulut klo 18Joutsenon kirkossa, Penttilänt. 1.Kauneimmat Joululaulut klo 18Sammonlahden kirkossa, Hietakallionk. 7.

Maanantai 22.12.

Kauneimmat Joululaulut klo 19Sammonlahden kirkossa, Hietakallionk. 7.Joulurauhan julistus ma 22.12. klo 18Kauskilan kappelinmäellä(Vaalimaantien varrella, n. 9 km keskustasta).

Tiistai 23.12.

Kauneimmat Joululaulut klo 19Lappeenrannan kirkossa, Mannerheimink. 1.Karjalan Lauluveikkojen konsertti klo 21Lappeen Marian kirkossa, Valtak. 35.

Jouluaatto, keskiviikko 24.12.

Perhehartaus klo 13 Joutsenon kirkossa, Penttilänt. 1.Hautausmaahartaus klo 13 Ylämaan Villalassa.Hautausmaahartaus klo 14 Lahnajärven hautausmaalla,Leinont. 61.Perhehartaus klo 13 Nuijamaan kirkossa, Tassiant. 9.Hartaus klo 14 Lauritsalan kirkossa, Kauppalank. 1.Hautausmaahartaus klo 14 Lepolan kappelissa,Lepolank. 11.Aattohartaus klo 14.30 Joutsenon kirkossa,Penttilänt. 1.Perhehartaus klo 15 Lappeenrannan kirkossa,Mannerheimink. 1.Perhehartaus klo 15 Sammonlahden kirkossa,Hietakallionk. 7.Hautausmaahartaus klo 15 vanhalla hautausmaalla,Kauppak. 73.Hautausmaahartaus klo 16 Lepoharjun hautausmaan

kappelissa, Ilottulant. 21.Hautausmaahartaus klo 16 Ristikankaan hautausmaal-la, Lavolank. 17.Hautausmaahartaus klo 17 Sankarihautausmaalla,Valtak. 35.Aattohartaus klo 16 Joutsenon kirkossa, Penttilänt. 1.Jouluyön hartaus klo 22 Ratapuistossa, Hietalankadunja Ratakadun kulmassa.Jouluyön messu klo 23 Lappeenrannan kirkossa, Man-nerheimink. 1.Jouluyön messu klo 23 Sammonlahden kirkossa, Hieta-kallionk. 7.

Joulupäivä, torstai 25.12.

Joulukirkko klo 7 Joutsenon kirkossa, Penttilänt. 1.Sanajumalanpalvelus klo 7 Lappeenrannan kirkossa,Mannerheimink. 1.

Sanajumalanpalvelus klo 7 Lauritsalan kirkossa,Kauppalank. 1.Sanajumalanpalvelus klo 8 Sammonlahden kirkossa,Hietakallionk. 7.Sanajumalanpalvelus klo 9 Ristikankaan kappelissa,Lavolank. 17.Joulukirkko klo 10 Korvenkylän seurakuntakodilla,Harmaakalliont. 2.

Tapaninpäivä, perjantai 26.12.

Messu klo 10 Lappeenrannan kirkossa,Mannerheimink. 1.Messu klo 10 Lauritsalan kirkossa, Kauppalank. 1.Iltamessu klo 18 Sammonlahden kirkossa,Hietakallionk. 7.Joulukirkko klo 18 Joutsenon kirkossa, Penttilänt. 1

Tiistai 30.12.

Pappilan Kauneimmat Joululaulut klo 14Lappeen Ruustinnassa, Kaukaank. 2.

Uudenvuodenaatto, keskiviikko 31.12.

Aattohartaus klo 18 Lappeenrannan kirkossa,Mannerheimink. 1.Hartaus ja ilotulitus klo 19 Harapaisen kentällä.

Uudenvuodenpäivä, torstai 1.1.2015

Messu klo 10 Joutsenon kirkossa, Penttilänt. 1.Messu klo 10 Lappeenrannan kirkossa,Mannerheimink. 1.Sanajumalanpalvelus klo 10 Lappeen Marian kirkossa,Valtak. 35.Sanajumalanpalvelus klo 10 Lauritsalan kirkossa,Kauppalank. 1.Iltamessu klo 18 Sammonlahden kirkossa,Hietakallionk. 7.

Loppiainen, tiistai 6.1.2015

Messu klo 10 Joutsenon kirkossa, Penttilänt. 1.Messu klo 10 Lappeen Marian kirkossa, Valtak. 35.Lähetyksen joulujuhla messun jälkeen Lappeen seura-kuntasalissa, Kirkkok. 10.Messu klo 10 Lappeenrannan kirkossa,Mannerheimink. 1.Sanajumalanpalvelus klo 10 Lauritsalan kirkossa,Kauppalank. 1.

historiantutkimus

Lappeen Marian kirkko (1794)ja sen kirkkomaa (1792)pitkään on oletettu, että kau-pungin vanhin luterilainen hau-tausmaa Lappeen kirkon ylä-puolisessa maastossa olisiotettu käyttöön jo 1750-lu-vulla. Näin ei ole. Tämä Lap-peenrannan ainut kirkkomaaon perustettu 1792. Asia selvi-ää Kansallisarkistossa olevastalappeenrantalaisten keisarilleja suurruhtinaalle vuonna 1884osoittamasta kirjelmästä. Vuosi-luku on mainittu jo Lepola-kir-jassani.

sukuja Kirkkomaalla -kirjanhistoriaosuutta varten syven-sin tutkimuksia Kansallisarkis-tossa. Näkemykseni siitä, ettäyhteisseurakunnalla oli suunni-telma sekä luterilaisen kirkonettä luterilaisen hautausmaansamanaikaisesta perustamisestaniiden nykyisille paikoille, var-mistui. Linnoituksesta oli läh-dettävä, kun kummallekaan eienää vuoden 1790 kirkkopa-lon jälkeen annettu tilaa venä-läiseksi linnoitusalueeksi muo-

dostuvalta alueelta.

kirkon paikka valittiin 1790,kirkkoa suunniteltiin 1791 jarakennustyöt aloitettiin huhti-kuussa 1792. Ensimmäinen ju-malanpalvelus pidettiin joulu-kuussa 1792. Kirkko vihittiinvasta 21.6.1794. Hautausmaan

perustamisvuonna haudattiin146 vainajaa, mikä oli tavan-omainen seurakunnan kuollei-den määrä vuodessa. Tämä viit-taisi siihen, että hautausmaaotettiin käyttöön viimeistäänkeväällä.

Sekä kirkon että hautaus-maan toiminta alueella käyn-

nistyi samana vuonna. Kunkirkkojen ikä lasketaan ainavihkipäivästä, hautausmaa olipaikalla ensin. Siksi T.G. Mur-ron ajatus siitä, että ”hautaus-maan paikka olisi valittu siten,että sen läheisyyteen voitiin ra-kentaa myös kirkko”, on mah-dollinen. Uusin tutkimustietoei sulje pois sitäkään, että sekähautausmaan että kirkon paik-kaa olisi katsastettu alueelta jo1750-luvulla.

tarinani sankari on seurakun-nan ainut haudankaivaja An-ders Björn. Pitäjänkokous päätti27.5.1795, että Björn siirtää lu-pauksensa mukaisesti linnoituk-sen kirkkotarhassa olleet vaina-jat ja sieltä löytyvät luut uudellehautausmaalle. Koska hautaus-maa haluttiin tuhota ja tasata, olikiire. Björn tienasi raskaasta li-sätyöstä senaikaisilla välineilläkapan viljaa jokaisesta talosta.Sen ohessa Björn hoiti perustyönuudella hautausmaalla kapalli-sella ruista jokaisesta pitäjän ta-

losta.Palkkapäätös tehtiin jo

5.12.1792 Björnin omasta pyyn-nöstä, koska hän halusi itselleensaman palkkatason kuin kirkon-palvelijat. Samana vuonna pitä-jän talot maksoivat kapan ruistapalkkana myös kirkonrakenta-ja Saloselle, joten helpolla eivätpäässeet talotkaan. Björn kuoli66-vuotiaana tammikuun 20.päivänä vuonna 1808.

tuula airiofm, tutkija

Lähteet:� Tuula Airio: Lappeen

hautausmaa Lepola, IlmariWirkkalan 1930-luvunhautausmaaideaali, 2010.

� Sukuja Kirkkomaalla, toim.Lappeenrannan seudunsukututkimusyhdistys ry, ilm.19.11.2014.

� Molempia kirjojamyydään Linnoituksenjoulumarkkinoilla.

Nimismies P.E. Löfvingin perhehauta-alue keskustan vanhalla hautausmaal-la.

AiriMusto

15

SEURAKUNTATERVEHDYS Marraskuu 2014YHTYMÄ

sururyhmä

Maritta Pulli haaveilimiehensä Paavon kanssahelpommasta yhteisestäajasta eläkkeellä,mutta unelma särkyiPaavon menehdyttyäsyöpään. Nyt Marittayrittää voittaa surunhuolehtimalla omastahyvinvoinnistaan.

maritta pulli ei pelkää tulevaajoulua. Vaikka puolison kuole-masta kuluneet kahdeksan kuu-kautta suru on koetellut voimiaaina niiden äärirajoille asti, aikaon myös hoitanut.

Maritta kokee saaneensa ver-taistukea, tsemppiä ja toivoa su-ruryhmästä.

– Kun ryhmästä on lähtenyt,kotimatkalla ei suinkaan ole ollutahdistava, vaan ennemminkinhelpottunut olo. Tiedän varmas-ti, etten ole yksin.

Sumu hälveneePaavon sairastama ruokatorvensyöpä diagnosoitiin vain vajaavuosi ennen hänen kuolemaan-sa. Kavala tauti oli antanut aiem-minkin viitteitä itsestään, muttakoska taustalla oli muita saira-uksia, sen jäljittäminen ei olluthelppoa.

Paavo tarttui viimeisenä ol-jenkortena leikkausmahdollisuu-teen, vaikka ennuste oli todellahuono. Mies selvisi operaatiosta,mutta hänen elinvuosiaan se ei li-sännyt. Paavo menehtyi 72-vuo-tiaana keväällä 2014.

Lähdön hetki lamaannutti kai-paamaan jääneen puolison täy-sin. Maritta kuvailee eläneensäkuoleman jälkeiset ensimmäisetkuukaudet kuin sumussa. Omatvoimat olivat loppu eikä mihin-kään tullut tartuttua. Kyläily taimuu sosiaalinen elämä ei huvit-tanut.

Alkusyksystä Maritta löysi tie-don sururyhmästä Lappeenran-nan seurakuntayhtymän tiedo-tuslehdestä.

– Olin etsinyt vastaavaa palve-lua jo hyvän aikaa kuultuani ryh-mistä paljon hyvää.

Maritta oli käynyt myös Syö-päyhdistyksen vesijumpissa. Syö-vän kanssa kipuilevien yhteisötuntui turvasatamalta. Tuo koke-mus helpotti myös sururyhmäänhakeutumista.

Kipeää ja kepeääSyksyn sururyhmäläisiä yhdis-tävät harvinaisen samankaltai-nen elämäntilanne ja kokemuk-set. Kaikki kahdeksan naista ovatvahvasti elämänsyrjässä kiinni,iältään 60–70 välissä ja jokainenheistä on menettänyt aviopuoli-sonsa syövälle.

– Kertaakaan ei ole tuntunutsiltä, ettenkö kuuluisi joukkoon,Maritta vakuuttaa.

Sururyhmä on auttanut Ma-rittaa kohtaamaan tapahtuneenja työstämään puhumalla sennostattamia tuntemuksia. Hänkokee suurena rikkautena myössen, että kukin ryhmän jäsen oneri vaiheessa omassa suruproses-sissaan.

– Vertainen osaa kannustaa janäyttää esimerkillä, että surus-ta selviää, vaikka itsestä tuntuisi,ettei mistään tule mitään.

Tunnelmat sururyhmässä ovatvaihdelleet kokoontumiskerto-jen teemojen mukaan. Marittakuvailee ensimmäisen tapaami-

sen olleen vaikein.– Katsoin arkaillen muita ih-

misiä, vaikka nyt tiedän, etteiolisi tarvinnut.

Toisen kerran keskustelu hau-tajaisista teki Maritasta kipeää.Kolmas, muistojen illaksi nimet-ty ryhmäkerta pulpautti pintaanmyös iloa yhteisten vuosien ai-kana sattuneista kommelluksis-ta. Neljäs kerta teemanaan arjenkäynnistyminen oli jo aivan hul-vaton.

– Keskustelimme esimerkiksi il-malämpöpumpuista, renkaidenvaihdosta, ruuvimeisselin pysy-misestä kädessä sekä mökillemenon haasteista.

Maritta kokee, ettei olisi ai-emmin jaksanut olla mukana su-ruryhmässä.

– Se olisi ollut ajan hukkaa,sillä omat tunteet heittelivätvuoristorataa.

Ryhmä kokoontuu vielä vii-meisen kerran ennen advent-

tia. Tuon tapaamisen aiheena ontoivo ja tulevaisuus.

Uuden alussaVaikka maaliskuussa, kuolemanjälkeisinä ensimmäisinä iltoinaMaritta oli sitä mieltä, ettei hänasu enää päivääkään yhteisestihankitusta talossa maaseudulla,oma tontti ja puutarha ovat nythenkirenkiä. Sisällä ja hiljaisuu-dessa oleminen ahdistaa.

– Aika paljon pystyn teke-mään, kun sisukkaasti aloi-tan. Vaihdoin juuri talvirenkaatomaan autooni.

Maritta on miehelleen kiitolli-nen siitä opista, jonka yhteisissätöissä sai.

– Tiedän, että minua ei het-kessä nujerreta.

Paavon sairauksien vuoksiMaritta tottui olemaan koko ajanläsnä ja tavoitettavissa. Sururyh-mässä Maritta on sisäistänyt, ettähänellä on nyt lupa panostaa it-seensä.

Kotitöiden ohella Marittakäyttää aikaansa oman fyysisenkunnon kohottamiseen, harras-tuksiin sekä ystävien ja sukulais-ten tapaamiseen. Yhteiset touhuttyttären ja lastenlasten kanssaovat vieneet ajatukset pois puo-lison kuolemasta. Lähinaapurista

on ollut suunnaton tuki.Viime vuonna Maritta viet-

ti yksinäisen ja raskaan joulun,kun hänen miehensä oli juuri sel-vinnyt syöpäleikkauksesta. Tänäjouluna Maritta ei jää yksin, sillähän saa vieraaksi serkkunsa mie-hineen.

– Tässä kääntyy uusi vuosi,niin minä toivon.

Maritta on vakuuttunut siitä,että hänellä on taas lupa elää.

marinella ruutu

Seuraavasururyhmäalkaa vuodenvaihteen jäl-keen ja kokoontuu joka toi-nen keskiviikko viisi kertaa21.1.2015 alkaen klo 17–18.30 Saimaan Syöpäyh-distyksen Lappeenrannanneuvontapalvelun tilois-sa, os. Kauppakatu 40 D/Maakuntagalleria. Ryhmänvetäjinä toimivat SaimaanSyöpäyhdistyksen neuvon-tahoitaja ja sairaalapappi.Ilmoittautuminen ryhmäänpäättyy 12.1.2015.

Sururyhmä on tarkoi-tettu syöpään tai johonkinmuuhun sairauteen kuol-leen aikuisille läheisille. Su-ruryhmässä kaikkia yhdis-tää kuoleman tuoma suru jaryhmän kautta saatava ver-taistuki. Ryhmän koko onkahdeksan henkilöä ja osal-listujia sitoo vaitiolovelvol-lisuus.

Läheisen ihmisen me-nehtymisestä olisi oltavaaikaa vähintään kolme kuu-kautta.

� Tiedustelut ja ilmoit-tautuminen SaimaanSyöpäyhdistyksen neu-vontahoitajalle, puh.0400 728 192. Ryhmänjärjestävät yhteistyössäSaimaan Syöpäyhdistys,Lappeenrannan seura-kuntayhtymä ja Armilankuntoutuskeskuksensaattohoitoyksikkö, os. 4.

”Tiedän ihanvarmasti, etten oleyksin.”

maritta pulli

Maritta Pulli uskaltaa jo palata ystävien ja läheisten kanssa Paavon rinnalla vietettyihin 25 vuoteen. Vaikka itkutulee usein, nyt muisteleminen on jo helpompaa, jopa mukavaa.

Lupa elää taasMarinella Ruutu

talvinumero ilahduttaa lukijoita tiistaina 3.2.2015. Luelehdestä, mitä kirkkoherra Juha Tiihonen ajattelee eläk-keelle siirtymisestä. Entä mitä on luvassa Lappeen juhla-vuoden kunniaksi?

Jokaiseen kotitalouteen Lappeenrannassa jaettavantiedotuslehden näköisversioon voi tutustua Lappeenran-nan seurakuntayhtymän verkkosivuilla www.lappeenran-nanseurakunnat.fi/seurakuntatervehdys. Sivuilta löyty-vät myös aiemmin julkaistut numerot.

Seuraathan lehteä myös Facebookissawww.facebook.com/seurakuntatervehdys.

Siunattua joulua ja uutta vuotta 2015!

SeurakuntatervehdyksenSammonlahden seurakunta järjestää naisten

hiihtoretken14.–21.3.2015 Saariselän Tietuvalle.

Suurimman osan leiriajasta vietämme ladulla tai rinteessä.Retken vetäjinä ovat Maarit Hirvi ja Marita Smeds.

Retkimaksu on noin 550 € sisältäen matkat ja täysihoidon.

Ilmoittaudu retkelle 7.2.2015 mennessä��� Ŭ�����ŭ�ŭŭ�ŭ������ŭŭ���Jª�����ŭŬ���{ª�{��{����:retki täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Retken info- ja tutustumisilta järjestetään 25.2.�Ŭ� NZ @����ŭŬ����ŭ �{��ŬŬ�: %{�����ŬŬ{�ŭ�� Z�

-{������Ŭ�� 6�{�� @����: �� LTL RNPXVRL��{ ��{��������ß��Ŭ�J�

16