SELOSTUS - Obotnia.fi · lisäksi visioita vuoteen 2050. EU:n uusi ilmasto- ja energiapolitiikka muodostaa lähtökohdan myös Suomessa laadittavalle ilmastolainsäädännölle. Vuonna

Vahvistettu ympäristöministeriössä 14.12.2015

SELOSTUS

Kansikuva: Pirjo Niemi

POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2

UUSIUTUVAT ENERGIAMUODOT JA NIIDEN SIJOITTUMINEN POHJANMAALLA (TUULIVOIMAKAAVA)

KAAVASELOSTUS

Maakuntavaltuuston hyväksymä 12.5.2014

ÖSTERBOTTENS FÖRBUND – POHJANMAAN LIITTO

SISÄLLYSLUETTELO

1. JOHDANTO ......................................................................................................................................... 1

1.1 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT JA YLEISET TAVOITTEET ..................................................................... 1 1.2 SUUNNITTELUALUE .................................................................................................................................. 2 1.3 KAAVA-ASIAKIRJAT .................................................................................................................................. 3

2. MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TAVOITTEIDEN TAUSTAT ....................................................................... 3 2.1 ILMASTOTAVOITTEET ............................................................................................................................... 3 2.2 ESDP – EUROPEAN SPATIAL DEVELOPMENT PERSPECTIVE .............................................................................. 4 2.3 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI .............................................................................................................. 4 2.4 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET ......................................................................................... 4 2.5 MUUN LAINSÄÄDÄNNÖN SUHDE MAAKUNTAKAAVOITUKSEEN .......................................................................... 5 2.6 MAAKUNTASUUNNITELMAN TAVOITTEET ..................................................................................................... 5

3. MAAKUNNAN SUUNNITTELU ............................................................................................................. 7 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAPROSESSI .................................................................................................... 8

4.1 ALOITUSVAIHE ........................................................................................................................................ 8 4.2 TAVOITEVAIHE ........................................................................................................................................ 8 4.3 VALMISTELUVAIHE .................................................................................................................................. 8 4.4 EHDOTUSVAIHE .................................................................................................................................... 10 4.5 HYVÄKSYMISVAIHE ................................................................................................................................ 12 4.6 VAHVISTAMISVAIHE ............................................................................................................................... 12 4.7 OSALLISTUMIS- JA VUOROVAIKUTUSMENETTELY .......................................................................................... 12

5. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT ..................................................................................... 16 5.1 ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE............................................................................................................... 16 5.2 LUONNONYMPÄRISTÖ ............................................................................................................................ 18 5.3 KULTTUURIYMPÄRISTÖ ........................................................................................................................... 18 5.4 VÄESTÖ............................................................................................................................................... 20 5.5 TYÖPAIKAT, KOULUTUS JA ELINKEINOT ....................................................................................................... 20 5.6 ENERGIAHUOLTO .................................................................................................................................. 21 5.7 LIIKENNE JA LOGISTIIKKA ......................................................................................................................... 24 5.8 ENERGIAHUOLTO .................................................................................................................................. 27 5.9 KESKEISET OHJELMAT, SUUNNITELMAT, SELVITYKSET JA HANKKEET .................................................................. 28

6. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ................................................................................................. 29 6.1 SELVITYS ”UUSIUTUVAT ENERGIAVARAT JA NIIDEN SIJOITTUMINEN POHJANMAALLA” ......................................... 29 6.2 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEET JA STRATEGIAT .................................................................................. 29 6.3 TUULIVOIMATUOTANNON SKENAARIO ....................................................................................................... 35 6.4 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN RATKAISUT ....................................................................................................... 37 TUULIVOIMALA-ALUEET ............................................................................................................................... 38

7. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET ............................................................... 49 7.1 ALUEIDEN ERITYISOMINAISUUKSIA KUVAAVAT MERKINNÄT JA KOHDEMERKINNÄT ............................................... 49

8. VAIKUTUSTEN YHTEENVETO ............................................................................................................. 51 9. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET ............................................................................ 60

9.1. MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUSTEN YLEISPERIAATTEET ........................................................................ 60 9.2 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN ESITYSTAPA, KAAVAMERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET ............................................. 60 9.3 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OHJAUSVAIKUTUS ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUUN ............................................. 60 9.4 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSET TUULIVOIMAPUISTOJEN SIJOITTUMISEEN .............................................. 61 9.5 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OHJAUSVAIKUTUS MUUHUN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUUN JA VIRANOMAISTOIMINTAAN ............................................................................................................................. 61 9.6 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SUHDE MUUN LAINSÄÄDÄNNÖN MUKAISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON ............................... 62 9.7 LUNASTUSOIKEUS .................................................................................................................................. 62 9.8 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAHVISTAMINEN ............................................................................................... 62

10. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA ......................................................... 63

Kuva: Pirjo Niemi

Lyhenne Selitys MRL Maankäyttö- ja rakennuslaki MRA Maankäyttö- ja rakennusasetus YVA Ympäristövaikutusten arviointimenettely W Watti on tehon yksikkö.

(1 Kilowatt, kW = 1000 W, 1 Megawatt, MW = 1000 kW, 1 Gigawatt, GW = 1000 MW, 1 Terawatt, TW = 1000 GW)

Wh Wattitunti on energian yksikkö, joka vastaa watin tehoa tunnin ajan.

V Voltti on jännitteen yksikkö

Huomaa, että Torkkolan, Naarajoen, Moikipään, Arstun ja Västervikin tuulivoimapuistot jätettiin ympäristöministeriön päätöksessä vahvistamatta.

Vaihemaakuntakaava 2, kaavaselostus Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla (tuulivoimakaava)

1

Österbottens förbund – Pohjanmaan liitto

1. JOHDANTO

1.1 Vaihemaakuntakaavan lähtökohdat ja yleiset tavoitteet

Ilmaston lämpeneminen on merkittävä uhka koko ihmiskunnalle. Lämpenemisen rajoittami-seksi on pienennettävä kasvihuonepäästöjä ja kasvatettava uusiutuvan energian osuutta. Il-mastonmuutos oli keskeisenä teemana myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksessa. Kaiken kaavoituksen perustana toimivissa valtakunnallisissa alueidenkäyttöta-voitteissa painotetaan suurten, yhtenäisten tuulivoima-alueiden toteuttamismahdollisuuksien tärkeyttä. Suomessa uusiutuvan energian tuotantoedellytyksiä on parannettu mm. kansallisilla tuilla sekä takuuhinnoilla eli tariffijärjestelmällä. Ilmatieteen laitoksen tekemä Tuuliatlas sisältää tietoa Suomen tuuliolosuhteista eri korkeuksilla merenpinnan yläpuolella, ja sen avulla tuulivoimalle soveltuvien alueiden löytäminen on entistä helpompaa. Näiden edistysaskeleiden myötä kiin-nostus tuulivoiman lisärakentamiseen on kasvanut voimakkaasti ja osoittautunut Pohjanmaalla erittäin suureksi. Jotta voitaisiin toisaalta vastata valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asettamiin vaatimuksiin ja toisaalta maakunnassa ilmenneeseen tarpeeseen ja kiinnostukseen, laaditaan vaihemaakuntakaava Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaal-la (Tuulivoimakaava). Kaavan tavoitevuosi on 2030. Pohjanmaan maakunnassa on hyvät mahdollisuudet siirtyä käyttämään yhä enenevässä määrin uusiutuvia energiamuotoja. Tavoitteena on, että Pohjanmaa on energiatuotannon osalta omavarainen vuonna 2030 ja että kaikki energia tuotetaan uusiutuvilla energiavaroilla. Vai-hemaakuntakaavan tavoitteena on luoda edellytykset ja laatia strategia tämän tavoitteen saa-vuttamiseksi. Vuonna 2030 puolet energiatarpeesta voidaan hyvinkin kattaa tuulivoimalla. Vaihemaakunta-kaavassa osoitetaan vain kansallisesti tai seudullisesti merkittävät tuulivoima-alueet. Seudulli-sesti merkittävän tuulivoima-alueen kokoraja vaihtelee maakunnittain eikä kansallista yleispä-tevää rajaa ole asetettu. Ympäristöministeriön suosituksissa rajaksi esitetään 8–10 tuulivoima-laa. Tässä vaihemaakuntakaavassa seudullisesti merkittävän tuulivoima-alueen rajaksi on ase-tettu 10 voimalaa. Enintään 9 voimalan tuulivoima-alueiden katsotaan olevan paikallisesti merkittäviä ja niitä ohjataan kuntakaavoituksella. Maakunnassa on hyvät edellytykset kehittää myös bioenergian hyödyntämismahdollisuuksia. Koska bioenergialaitosten vaativa pinta-ala on pieni ja maankäytön kannalta niillä katsotaan olevan vain paikallista merkitystä, ei bioenergialaitoksille ole varattu alueita vaihemaakunta-kaavassa vaan ne käsitellään kuntatason kaavoituksessa. Sama koskee geotermistä energiaa ja aurinkoenergiaa. Ympäristöministeriö vahvisti Pohjanmaan maakuntakaavan 21.12.2010. Kaava on ns. koko-naismaakuntakaava, jota päivitetään vaihemaakuntakaavoilla. Tämä vaihemaakuntakaava päi-vittää maakuntakaavaa energiahuollon osalta. Vahvistetussa maakuntakaavassa käsiteltiin maakunnan energiahuoltoa sekä nostettiin esiin ja varattiin tärkeimmät energiahuollon alueet. Siinä käsiteltiin ja selvitettiin edellytyksiä bioener-gian käytölle sekä tuulivoimalle rannikolla ja merialueilla. Kaavassa on osoitettu kolme tuuli-


2


voimaloiden aluetta, joista kaksi sijoittuu merialueelle ja yksi maa-alueelle. Raippaluotoon osoitetun tuulivoimala-alueen ympäristöministeriö jätti vahvistamatta.

1.2 Suunnittelualue

Vaihemaakuntakaavan suunnittelualue on Pohjanmaan maakunta, joka koostuu 15 kunnasta ja muodostaa kapean, noin 230 km pitkän ja noin 20–50 km leveän rannikkokaistaleen. Runsaan 7 740 km2:n maapinta-alalla asuu noin 180 000 asukasta. Maakunta jakautuu neljään seutu-kuntaan: Pietarsaaren seutuun, Vaasan seutuun, Kyrönmaahan sekä Suupohjan rannikkoseu-tuun. Pohjanmaa rajautuu pohjoisessa Keski-Pohjanmaahan, idässä Etelä-Pohjanmaahan, ete-lässä Satakuntaan ja lännessä merialueeseen.

Kuva1: Pohjanmaan maakunta, seutukuntajako ja kuntajako.


3


1.3 Kaava-asiakirjat

Vaihemaakuntakaava-asiakirjat käsittävät kaavakartan, teemakartan, kaavaselostuksen, vaiku-tusten arvioinnin ja alueittaisen vaikutusten arvioinnin. Liitteinä selvitys ”Uusiutuvat energia-muodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla” ja Natura-arviointi.

2. MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TAVOITTEIDEN TAUSTAT

2.1 Ilmastotavoitteet

Vuonna 1994 voimaan astuneen YK:n ilmastosopimuksen tavoite on vakiinnuttaa ilmakehän kasvihuonekaasujen määrä hyväksyttävälle tasolle. Suomi ratifioi sopimuksen samana vuonna. Vuonna 1997 hyväksytty Kioton pöytäkirja velvoittaa vähentämään globaaleja kasvihuonekaa-sujen päästöjä vähintään 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä. Euroo-pan yhteisö ratifioi pöytäkirjan vuonna 2002. Se velvoittaa jäsenmaita vähentämään päästö-jään 8 prosenttia. Suomi on sitoutunut vakiinnuttamaan päästönsä vuoden 1990 tasolle. Kööpenhaminan ilmastokokouksessa vuonna 2009 useimmat teollisuusmaat sitoutuivat py-säyttämään ilmaston lämpenemisen kahteen asteeseen. Kokouksessa ei kuitenkaan päästy sopuun siitä, millä keinoin tavoitteeseen päästään. Neljän seuraavan YK:n ilmastokokouksen (Cancún vuonna 2010, Durban vuonna 2011, Doha vuonna 2012 ja Warsowa vuonna 2013) tulokset osoittavat, miten vaikeaa on päästä yhteisymmärrykseen uudesta ilmastosopimukses-ta. Durbanissa päätettiin kuitenkin uuteen, vuonna 2020 voimaan astuvan ilmastosopimukseen tähtäävän toimintasuunnitelman laatimisesta ja hyväksymisestä Pariisissa vuonna 2015. Vuonna 2007 hyväksytyn EU:n ilmastopaketin mukaan jäsenmaat sitoutuvat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 men-nessä. Samalla uusiutuvan energian osuus nostetaan 20 prosenttiin ja energiatehokkuutta lisätään 20 prosentilla. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus loppukulu-tuksessa 38 prosenttiin nykyisestä 28 prosentista ja vähentää päästökaupan ulkopuolella olevi-en toimialojen päästöjä 16 prosentilla vuoden 2005 päästömääristä. Euroopan komissio julkaisi vuoden 2014 alussa EU:n uudet ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet. Komissio esittää, että kasvihuonekaasujen päästöjä vähennettäisiin 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Uusitu-van energian tavoite nostettaisiin 27 prosenttiin. Lisäksi komissio on tehnyt ehdotuksen pääs-tökauppadirektiivin tarkistamiseksi. Suomi laati vuonna 2008 pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian, jossa määritellään kan-sallisen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet osana EU:n tavoitteita. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä toimenpiteitä mm. energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Strategia ulottuu vuoteen 2020 saakka ja sisältää lisäksi visioita vuoteen 2050. EU:n uusi ilmasto- ja energiapolitiikka muodostaa lähtökohdan myös Suomessa laadittavalle ilmastolainsäädännölle. Vuonna 2009 hyväksyttiin ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko, joka viitoittaa tietä kohti vähäpäästöistä Suomea vuonna 2050. Tavoitteena on vähentää Suomen ilmasto-päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansain-välistä yhteistyötä.


4


2.2 ESDP – European Spatial Development Perspective

Merkittävin aluesuunnittelun yhteistyöohjelma Euroopan tasolla on ESDP (Euroopan alue-suunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat). Asiakirja on hallitusten välinen eikä se ole oikeu-dellisesti sitova, vaan se muodostaa poliittisen viitekehyksen yleisesti hyväksytyille aluesuun-nittelun periaatteille. Sen tavoitteena on määritellä unionin tasolla aluesuunnittelun ja kehi-tyksen poliittiset tavoitteet ja yleiset periaatteet tasapainoisen ja kestävän kehityksen turvaa-miseksi.

2.3 Maankäyttö- ja rakennuslaki

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1 §:n mukaan lain yleisenä tavoitteena on luoda edellytyk-set hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuuri-sesti kestävää kehitystä. Lain tarkoituksena on myös pyrkiä turvaamaan jokaisen osallistumis-mahdollisuus asioiden valmisteluun ja varmistaa, että suunnittelun laatu on korkeatasoista ja vuorovaikutteista, asiantuntemus on monipuolista ja että käsiteltävästä asiasta annetaan avoimesti informaatiota. Lain 5 §:ssä määritellyt alueiden käytön suunnittelun tavoitteet ovat yhteisiä kaikille kaavamuodoille. 5 §:n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: • turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten las-

ten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista • yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta • rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista • luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä • ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä • luonnonvarojen säästeliästä käyttöä • yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista • yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta • elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä • palvelujen saatavuutta • liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen

liikenteen toimintaedellytyksiä. MRL:n 25 §:n mukaan maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaa-vassa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet yksilöidään ja konkretisoidaan maakunnallisiksi periaatteiksi ja aluevarauksiksi. Aluevarauksia osoitetaan siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen.

2.4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet astuivat voimaan 1.3.2009. Tarkistuksen pääteemana on vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin. Valtakunnallisilla alueidenkäyttöta-voitteilla linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen, ja ne välittyvät kunnan kaavoitukseen pääasiassa maakuntakaavoituksen kautta. Valtakunnallisten alueidenkäyttöta-voitteiden asiakokonaisuudet ovat: • toimiva aluerakenne • eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu


5


• kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat • toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto • Helsingin seudun erityiskysymykset • luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevissa tavoitteissa täsmennetään, miten lii-kenne- ja energiahuolto tulee ottaa maankäytön suunnittelussa huomioon. Sen mukaan aluei-den käytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuuli-voiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaises-ti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Toimintoja sijoitettaessa on pyrittävä hyödyn-tämään olemassa olevia yhdyskuntarakenteita kuten voimajohtoja ja tieverkostoja sekä tiivis-tämään yhdyskuntarakennetta.

2.5 Muun lainsäädännön suhde maakuntakaavoitukseen

Maankäyttö- ja rakennuslaki on osa maankäytön ohjausjärjestelmää, johon kuuluu monia mui-takin lakeja. Maakuntakaavoituksen kannalta keskeisimpiä ovat luonnonsuojelulaki, metsälaki, vesilaki, maa-aineslaki, rakennussuojelulaki, muinaismuistolaki ja ympäristönsuojelulaki. Vaikka varsinaiset suojelutehtävät hoidetaan erityislakien nojalla, tulee suojelutavoitteiden toteutumista edistää ja tukea myös alueiden käytön ja sen suunnittelun keinoin. Alueidenkäy-tön suunnittelu on luonteeltaan kokonaisvaltaista ja eri intressejä yhteensovittavaa toimintaa, jossa tunnistetaan toiminnalliset tarpeet ja sovitetaan ne ympäristön vaatimuksiin. Tämä edesauttaa ympäristöllisten näkökohtien riittävän laaja-alaista tarkastelua ja varhaista huomi-oon ottamista alueiden käytön suunnittelussa ennen hankekohtaisia ratkaisuja.

2.6 Maakuntasuunnitelman tavoitteet

Maakunnan keskeisin suunnitteluasiakirja on pitkän aikavälin maakuntasuunnitelma, joka osoittaa maakunnan tavoitetilan ja sen saavuttamiseksi tarvittavan strategian. Kaikki muut aluekehittämiseen liittyvät ohjelmat nivoutuvat maakuntasuunnitelman strategioihin ja tavoit-teisiin. Maakuntasuunnitelmaa toteuttavat siten esimerkiksi maakuntaohjelma, maakuntakaa-va ja joka toinen vuosi laadittava maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma. Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa 2040, ”Uuden energian Pohjanmaa – Energiaa huip-puosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä", on viisi strategista linja-usta: kilpailukyky ja imago, työvoima ja osaaminen, saavutettavuus ja tasapainoinen aluera-kenne, hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma sekä luonnon ja ympäristön hyvinvointi.


6


Kuva 2: Kuvasovite Torkkolan tuulivoimapuistosta. Vähäkyrö, Vaasa. Copyright EPV Tuulivoima Oy.


7


3. MAAKUNNAN SUUNNITTELU

Alueiden käytön suunnittelujärjestelmässä maakunnan suunnittelu sijoittuu valtakunnallisen ja kunnallisen tason väliin. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoit-teet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoittei-den kanssa. Maakuntakaavan asema alueiden käytön suunnittelujärjestelmässä tarkoittaa, että tärkeimpien valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten alueidenkäyttökysymysten pe-rusratkaisut määritellään ensisijaisesti juuri maakuntakaavassa.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat maa-kuntasuunnitelma ja sitä toteuttavat maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma (eli maakuntaohjelma). Alueiden kehittämistä annetun lain mukaan maakuntaohjelma laaditaan kunnanvaltuustokausittain ja sen toimeenpanosuunnitelma joka toinen vuosi. Parhaillaan val-mistellaan Pohjanmaan maakuntastrategiaa, missä maakuntasuunnitelma ja -ohjelma yhdiste-tään yhdeksi asiakirjaksi. Maakunnan liiton laatimien maakunnan kehittämistä edistävien suunnitelmien lisäksi maakun-nan tulevaisuudelle ovat erittäin tärkeitä myös muiden toimijoiden laatimat ja toteuttamat suunnitelmat.

Landskapsöversikt 2040: ”Ny energi i Österbotten” Maakuntasuunnitelma 2040: ”Uuden energian Pohjanmaa”

Österbottens landskapsplan 2030 Pohjanmaan maakuntakaava 2030

Landskapsprogram 2011–2014 Maakuntaohjelma 2011–2014

Landskapsprogrammets genomförandeplan Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma


8


4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAPROSESSI

4.1 Aloitusvaihe

Kun Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto 29.9.2008 hyväksyi maakuntakaavan, se antoi myös ponnen tämän vaihemaakuntakaavan laadinnan aloittamisesta. Vaihemaakuntakaavan valmisteluun liittyvä ensimmäinen viranomaisneuvottelu pidettiin 27.10.2009, ja siihen osallistui silloisen Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, ympäristöministe-riön, Pohjanmaan museon, Museoviraston, Aktion Österbotten rf:n, Satakuntaliiton, Etelä-Pohjanmaan liiton, Geologian tutkimuskeskuksen, silloisen Vaasan tiepiirin ja Länsi-Suomen merivartioston edustajia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 14.10.–13.11.2009. Samaan aikaan kunnille ja osallisille järjestettiin tiedotus- ja kuulemiskierros kaavoituksen aloittamisesta sekä osallis-tumis- ja arviointisuunnitelmasta. Suunnitelmasta jätettiin yhteensä 106 yksityishenkilöiden mielipidettä ja 30 kunnan tai viranomaisen antamaa lausuntoa. Valtaosa saapuneista mielipi-teistä koski maakunnassa virellä olevia tuulivoimahankkeita ja konsultin valintaa. Suurelle yleisölle suunnatut tiedotustilaisuudet koskien osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa 29.10.2009 Kyrönmaa, Vähänkyrön kunnantalo 4.11.2009 Suupohjan rannikkoseutu, Närpiön kaupungintalo 5.11.2009 Vaasan seutu, Pohjanmaan liitto, Vaasa 12.11.2009 Pietarsaaren seutu, Pietarsaaren raatihuone

4.2 Tavoitevaihe

Tavoitteet täsmentyivät kaavan valmistelun edetessä. Selvitys ”Uusiutuvat energiavarat ja nii-den sijoittuminen Pohjanmaalla” käsittelee uusiutuvia energiamuotoja painottuen erityisesti tuulivoimaan sekä tarkastelee tuulivoimapuistoille parhaiten soveltuvia alueita Pohjanmaalla. Selvitys valmistui marraskuussa 2010 (päivitys 2012). Ohjaus- ja työryhmissä oli mukana kunti-en edustus. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on, että Pohjanmaa on energiatuotannon osal-ta omavarainen vuonna 2030 ja että kaikki energia tuotetaan uusiutuvilla energiavaroilla.

4.3 Valmisteluvaihe

Kaavaluonnos valmisteltiin vuoden 2011 aikana. Työn aikana neuvoteltiin osallisten ja viran-omaisten kanssa ja valmistelussa otettiin heidän antamansa palaute huomioon. Kaavaluonnos oli nähtävillä 16.1.–17.2.2012, jolloin kuntalaisilla ja osallisilla oli mahdollisuus jättää luonnok-sesta mielipiteitä. Kaavaluonnoksessa osoitettiin 33 tuulivoimaloiden aluetta maa-alueelle, 4 tuulivoimaloiden aluetta merialueelle ja 4 tuulivoimaloiden alueen kohdemerkintää. Suurelle yleisölle suunnatut tiedotustilaisuudet koskien kaavaluonnosta 17.1.2012 Hotelli Polaris, Edsevö 24.1.2012 ABC, Kristiinankaupunki 25.1.2012 Kulttuuritalo, Mustasaari 30.1.2012 Hotelli-ravintola Logen, Närpiö 1.2.2012 Hotelli Norrvalla, Vöyri 2.2.2012 Hotelli-ravintola Kantri, Laihia


9


Kuva 3: Ote vaihemaakuntakaavaluonnoksesta 19.12.2011.


10


Vaihemaakuntakaavaluonnoksesta saatu palaute Kunnilta, viranomaisilta ja eri organisaatioilta tuli yhteensä 59 lausuntoa. Niissä huomautettiin mm. sähköverkon yhteystarpeista, merikotkan esiintymisestä ja käynnissä olevista hankkeista sekä esitettiin lisäyksiä kaavaselostuksen tekstiin. Kansalaisilta tuli yhteensä 78 mielipidettä, joista 5 muodostui yli 10 nimen adresseista. Mielipiteet koskivat lähinnä pysyvän asumiseen ja vapaa-ajan asumiseen, maisemakuvaan ja luonnonympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia. Lisäksi mielipiteisiin sisältyi useita ehdotuksia alueista, jotka mielipiteiden jättäjien mielestä pitäisi sisällyttää vaihemaakuntakaavaan tuulivoimalle soveltuvina alueina. Vastineet saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin hyväksyttiin maakuntahallituksen kokouksessa 17.12.2012.

4.4 Ehdotusvaihe

Vaihemaakuntakaavaehdotuksen valmistelu alkoi, kun luonnoksesta saatu palaute oli käsitelty ja siihen oli laadittu vastineet. Vastineet hyväksyttiin maakuntahallituksessa 17.12.2012. Val-mistelutyön aikana on neuvoteltu jatkuvasti ELY-keskuksen ja ympäristöministeriön kanssa. Pohjanmaan ympäristövaikutusten arviointiryhmä piti kokouksensa 4.10.2012, jolloin keskus-teltiin ehdotusvaiheessa tehtävästä ympäristövaikutusten arvioinnista. Työpajamuotoisessa kokouksessa pohdittiin vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnin sisältöä. Joulukuussa 2011 aloitettiin lisäselvitys, jolla täydennettiin ja päivitettiin vuonna 2010 valmis-tunutta selvitystä ”Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla”. Lisäselvitys valmistui joulukuussa 2012. Maakuntahallitus hyväksyi vaihemaakuntakaavaehdotuksen 18.2.2013, minkä jälkeen se maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 12 §:n mukaan asetettiin julkisesti nähtäville 11.3.–9.4.2013. Ehdotus lähetettiin MRA:n 13 §:n mukaisesti lausunnolle kuntiin ja viranomaisille. Samaan aikaan järjestettiinn ehdotusvaiheen esittely- ja neuvottelukierros seutukunnittain. Nähtävilläoloaikana kuntien asukkailla ja osallisilla oli oikeus jättää muistutuksia vaihemaakun-takaavaehdotuksesta Pohjanmaan liitolle. Kaavehdotuksessa osoitettiin 33 tuulivoimaloiden aluetta maa-alueelle. Suurelle yleisölle suunnatut tiedotustilaisuudet koskien kaavaehdotusta 13.3.2013 Raatihuone, Kristiinankaupunki 25.3.2013 Pohjanmaan talo, Vaasa 26.3.2013 Valtuustosali, Uusikaarlepyy

Natura-arviointi Natura-arvioinnin tarvehankinta osoitti, että 12:lla vaihemaakuntakaavaehdotuksessa ehdote-tuilla tuulivoima-alueilla saattaisi olla kielteisiä vaikutuksia Natura-alueisiin. Vaihemaakunta-kaavaehdotuksen nähtävilläoloajan jälkeen laadittiin luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Na-tura-arviointi, jossa tarkasteltiin tarkemmin 12 aluetta vaihemaakuntakaavaehdotukseen sisäl-tyvästä 33 tuulivoima-alueesta. Samanaikaisesti laadittiin myös tarkempi selvitys vaihemaa-kuntakaavaehdotuksen toteuttamisen vaikutuksista lintuihin. Natura-arviointi valmistui 27.7.2013. Natura-arviointi oli nähtävillä 5.8.2013–5.2.2014, jolloin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella ja alueiden haltijoilla oli mahdollisuus antaa lausuntonsa Natura-arvioinnista.


11


Kuva 4: Ote vaihemaakuntakaavaehdotuksesta 18.2.2013.


12


Vaihemaakuntakaavaehdotuksesta ja Natura-arvioinnista saatu palaute Kunnilta, viranomaisilta ja eri organisaatioilta saatiin yhteensä 51 lausuntoa. Lausunnoissa painotettiin lähinnä vaihemaakuntakaavan lintuihin, kulttuurimaisemiin, pohjavesialueisiin ja muinaismuistoihin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia sekä bioenergian riittämätöntä käsittelyä kaavassa. Kansalaisilta tuli yhteensä 39 muistutusta. Myös muistutuksissa nousivat esille vai-hemaakuntakaavan asukkaisiin, lintuihin ja maisemakuvaan kohdistuvat kielteiset vaikutukset. Muistutukset sisälsivät myös ehdotuksia tuulivoima-alueiden laajentamiseksi ja uusiksi tuuli-voima-alueiksi, jotka tulisi ottaa mukaan vaihemaakuntakaavaan. Voidaan todeta, että suurin osa muistutuksista kuitenkin koski Sidlandetin tuulivoima-aluetta ja sen sopimattomuutta seu-dullisesti merkttäväksi tuulivoima-alueeksi. Vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin käsiteltiin maakuntahallituksen kokouksessa 25.11.2013. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Metsähallitus antoivat lausuntonsa Natura-arvioinnista. ELY-keskus ehdotti 9 tuulivoima-alueen poistamista vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Metsähalli-tus piti Natura-arviointia puutteellisena ja ehdotti myös 9 tuulivoima-alueen poistamista vai-hemaakuntakaavaehdotuksesta.

4.5 Hyväksymisvaihe

Vaihemaakuntakaavaehdotuksesta annettujen lausuntojen, muistutusten, toisen viranomais-neuvottelun (20.9.2013) sekä Natura-arvioinnin perusteella maakuntahallitus päätti kokouk-sessaan 25.11.2013 poistaa vaihemaakuntakaavaehdotuksesta 3 tuulivoimaloiden aluetta (Sid-landet, Blaxnäs ja Gillermossen). Lisäksi kaavaehdotusta muutettiin niin, että tärkeitä pohja-vesialueita ei sijoitu tuulivoima-alueille ja tuulivoima-alueiden etäisyys maanteihin on vähin-tään 500 metriä. Suunnittelumääräykset tarkennettiin myös. Muutosta pidettiin niin vähäise-nä, että kaavaehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville. Maakuntahallitus käsitteli lopullista vaihemaakuntakaavaehdotusta 14.4.2014. Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihemaa-kuntakaavaehdotuksen kokouksessaan 12.5.2014.

4.6 Vahvistamisvaihe

Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan 14.12.2015 kuultuaan muita ministeriöitä sekä käsiteltyään mahdolliset kaavaa koskevat valitukset. Vahvistuspäätöksessä jätettiin vah-vistamatta Naarajoen, Torkkolan, Moikipään, Arstun ja Västervikin tuulivoimapuistot.

4.7 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely

Vaihemaakuntakaavan nähtäville asettamisesta on kuulutettu seuraavissa lehdissä: Vasabla-det, Pohjalainen, Österbottens Tidning, Pietarsaaren Sanomat, Pohjankyrö, Syd-Österbotten ja Suupohjan Sanomat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja kaavaehdotus ovat olleet julkisesti nähtävillä Pohjanmaan liiton virastossa ja alueen kaikissa kunnissa. Liiton verkkosivuilla (www.obotnia.fi > Toiminta ja tehtävät > Maakuntakaavoitus > Vaihekaava 2) on ollut koko kaavaprosessin ajan tietoa maakuntakaavoituksesta ja kaavaprosessin etene-misestä. Pohjanmaan liitto on lisäksi osallistunut energia-alan tilaisuuksiin ja tiedottanut vai-hemaakuntakaavatyön etenemisestä Uutispostissa, joka lähetetään sen tilanneille, ja on myös luettavissa liiton verkkosivuilla. Vaihemaakuntakaavaprosessin etenemistä on voitu seurata myös Pohjanmaan liiton FaceBook-sivulla.


13


Vaihemaakuntakaavasta on informoitu myös kuulemiskierroksilla kunnissa ja maakuntahalli-tuksen kokousten jälkeen järjestettävissä lehdistötilaisuuksissa. Liitto on tiedottanut jatkuvasti kaavasta ja neuvotellut siitä kuntien kanssa.


14



15


Kuva 5: Ote lopullisesta vaihemaakuntakaavaehdotuksesta 14.4.2014.


16


5. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT

5.1 Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pohjanmaan asemaa maan aluerakenteessa leimaa Vaasan seudun merkitys yhtenä Länsi-Suomen ja Merenkurkun keskuksena. Pohjanmaa on osa Keskipohjolan-Merenkurkun käytä-vää, ja sillä on meriraja Ruotsin kanssa (Västerbottenin ja Västernorrlandin läänit). Seudun sijoittuminen Pohjanlahden rannikolle antaa sille välittäjäaseman sekä kansallisesti pohjois-eteläsuunnassa että kansainvälisesti länsi-itäsuunnassa. Pohjanmaan maakunta koostuu 15 kunnasta, jotka muodostavat kapean noin 230 km pitkän ja noin 20–50 km leveän rannikkokaistaleen. Runsaan 7 740 km2:n maapinta-alalla asuu noin 180 000 asukasta. Maakunta jakautuu neljään seutukuntaan (kuva 1). Pietarsaaren seutuun kuuluvat Kruunupyy, Luoto, Pedersöre, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy. Vaasan seutuun kuuluvat Vöyri, Mustasaari, Vaasa, Maalahti ja Korsnäs. Kyrönmaa muodostuu Laihian ja Isonkyrön kun-nista. Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat muodostavat yhdessä toiminnallisen seudun, Vaasan-seudun. Suupohjan rannikkoseutu on maakunnan eteläisin seutukunta ja muodostuu Kris-tiinankaupungin, Kaskisten ja Närpiön kaupungeista. Maakunta rajautuu pohjoisessa Keski-Pohjanmaan maakuntaan, idässä Etelä-Pohjanmaan maakuntaan, etelässä Satakuntaan ja län-nessä merialueeseen. Pohjanmaalla asutus on perinteisesti asettunut viljaviin jokilaaksoihin ja -suistoihin. Kylät nou-dattavat maiseman muotoa, ryhminä tai leveinä nauhoina. Rannikolle on rakentunut tiiviitä kyläryppäitä kalatuselinkeinon myötä. Elinkeinorakenteen muutosten myötä asutus keskittyi kaupunkeihin ja maaseututaajamiin ja sen seurauksena kylärakenne harventui. Rannikolla ja saaristossa on nykyään runsaasti vapaa-ajan asutusta.


17


Kuva 6: Näkymä Vaasan vesitornista. Kuva: Christine Bonn


18


5.2 Luonnonympäristö

Pohjanmaan maisemarakenteen perusrungon muodostavat laaja saaristo, rannikon jokisuisto-alueet ja yhteensä 11 vedenjakajaselänteiden erottamaa jokilaaksoa, joiden vedet laskevat Pohjanlahteen. Merenrannikon rantaviiva on pitkä, saaret mukaan luettuna rantaviivan pituus on noin 5 500 km. Vesipinta-ala muodostaa kolmasosan maakunnan kokonaispinta-alasta, vaikka Pohjanmaalla on muuhun Suomeen verrattuna poikkeuksellisen vähän järviä. Nopea maankohoaminen, noin 8 mm vuodessa, yhdistettynä loivapiirteiseen maastoon muut-taa jatkuvasti rannikkoa ja saaristoa. Sen seurauksena muodostuu fladoja ja kluuvijärviä, jotka ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia ekosysteemejä. Merenkurkun saaristo on erityisen arvokas ja monimuotoisuudeltaan rikas alue Merenkurkun saaristossa. Ainutlaatuisen geomor-fologiansa ansiosta se on hyväksytty Suomen ensimmäiseksi luonnonperintökohteeksi.

5.3 Kulttuuriympäristö

Kulttuuriympäristö tarkoittaa ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyttä ympäristöä. Kulttuuriympäristö voi sisältää sekä aluekokonaisuuksia että yksittäisiä kohteita. Ympäristömi-nisteriö laatii parhaillaan kansallista kulttuuriympäristöstrategiaa. Sen mukaan kulttuuriympä-ristöt jaetaan kulttuurimaisemiin, rakennettuun kultuuriympäristöön ja muinaisjäännöksiin. Ympäristöministeriö päivittää parhaillaan valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisemia. Ete-lä-Pohjanmaan ELY-keskus inventoi kulttuurimaisemat Pohjanmaan osalta vuonna 2013. Valta-kunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat ovat Pohjanmaalla ensisijaisesti jokimaisemia, kylä-asutusta saaristossa ja pitkin rannikkoa sekä laajoja lakeuksia, jotka aikasemmin olivat meri-alueita mutta maankohoamisen sekä kuivatusten kautta viljelykäyttöön otettuja. Kulttuurimai-semamiljööt ovat muotoutuneet maisemarakenteen ehdoilla siten, että jokimaisemien asutuk-set ovat nauhamaisina pitkin vesistöjen reunoja kun taas saariston pienimuotoinen maisema on kerännyt asutuksen rykelmiksi, joita ympäröivät viljely-, niitty- ja laidunalueet. Meri tärkeä-nä yhteytenä maailmalle on antanut edellytyksiä asutukselle sopiville satama-aluepaikoille. Jatkuva maankohoaminen on johtanut siihen, että osa rannikon läheisistä arvokkaista kulttuu-riympäristöistä sijaitsee nykyään kaukana merestä muistuttaen sekä aikaisemmasta ihmistoi-minnasta että Pohjanmaan omalaatuisesta geologisesta historiasta. Museovirasto inventoi valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt vuonna 2008. Valtakunnalliseen inventointiin valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohde-tyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehi-tyksestä. Seudun kaupungit perustettiin Pohjanmaan maakunnan rannikolle: kaupungit Kris-tiinankaupunki, Vaasa, Uusikaarlepyy ja Pietarsaari perustettiin rannikolle jo 1600-luvulla ja ovat tuoneet aikaisen kaupunkikulttuurin alueelle sisältäen rakennus-, kaupunkirakenne- ja huvilarakennuskulttuurin. Maa- ja metsätalouden lisäksi kalastus, ruukit ja tehdasalueet ovat muotoilleet seudun kulttuuriympäristöjä. Pohjanmaa on kiinteiden esihistoriallisten muinaisjäännösten suhteen maan rikkaimpia alueita. Maakunnassa on esihistoriallisia löydöksiä viimeisintä jääkautta edeltävältä ajalta ja runsaasti löytöjä jääkautta seuranneilta kivi-, pronssi- ja rautakausilta. Pohjanmaalla on muinaisjäännök-siä myös historialliselta ajalta, mutta niitä ei ole systemaattisesti kartoitettu. Eri kausilta peräi-sin olevat jäännökset löytyvät maankohoamisen takia eri korkeuksilta maastossa. Kivikautiset jäännökset löytyvät maisemarakenteen korkeimmista kohdista usein kauimpana nykyisestä rantaviivasta kun taas myöhäisemmiltä historiallisilta kausilta on jäännöksiä myös lähempänä rannikkoa. Kaikki muinaisjäännökset on suojeltu muinaismuistolain (295/1963) nojalla.


19


Kuva 7: Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pohjanmaalla (Pohjanmaan maakuntakaava 2030).


20


5.4 Väestö

Pohjanmaalla oli 179 663 asukasta vuoden 2012 lopussa. Asukastiheys oli 23,2 henkilöä neliö-kilometriä kohti eli selvästi korkeampi kuin Suomessa keskimäärin (17,9 as/km²). Väestö pai-nottuu Vaasanseudulle, jossa asukkaita oli 99 184, joista 65 674 asui Vaasassa. Pietarsaaren seudulla asukkaita oli 49 783, joista 19 680 asui Pietarsaaressa. Suupohjan rannikkoseudulla asukkaita oli 17 817 ja Kyrönmaalla 17 879. Pohjanmaan väkiluku on vuosituhannen vaihteesta lähtien kasvanut hitaasti. Kasvu on selkein-tä Vaasan seutukunnassa, mutta väestönkehitys on ollut positiivinen myös Pietarsaaren seu-dulla ja Kyrönmaalla. Suupohjan rannikkoseudulla väestö kuitenkin vähenee. Nopeinta väes-tönkasvu on Vaasassa, Mustasaaressa, Luodossa ja Uudessakaarlepyyssä. Yleisesti haja-asutusalueiden väestö vähenee ja keskuksissa väestö kasvaa. Myös niillä alueilla, joissa väestö vähenee, keskusten väestömäärä kasvaa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus oli 2012 korkein Suupohjan rannikkoseudulla, kun taas alle 14-vuotiaiden osuus oli suu-rin Pietarsaaren seudulla. Tilastokeskuksen mukaan Pohjanmaan väkiluku kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 197 064 asukkaaseen.

5.5 Työpaikat, koulutus ja elinkeinot

Työllisyystilanne on Pohjanmaalla parempi kuin maassa keskimäärin. Maaliskuussa vuonna 2013 maakunnan työttömyysaste oli 6,8 % ja koko maassa 11,0 %. Maakunnan elinkeinorakenne on monipuolinen ja Pohjanmaalla elää vahva yrittäjäperinne. Pohjanmaan vahvuuksia ovat kansainvälisyys, osaaminen ja elinkeinojen erikoistuneisuus. Suu-rimmat työpaikkakeskittymät ovat Vaasassa ja Pietarsaaressa. Palveluelinkeinot työllistävät reilut 60 % työvoimasta. Maakunnan pääkaupunki Vaasa on valti-ollisen ja kunnallisen aluehallinnon keskuspaikka ja Länsi-Suomen tärkeä kauppa- ja palvelu-keskus. Matkailu on kasvava palveluelinkeino ja se tukeutuu Merenkurkun laivaliikenteeseen, lentoliikenteeseen, valtatie 8:aan ja saariston kasvavaan pienveneliikenteeseen lähinnä Me-renkurkun maailmanperintöalueella. Pohjanmaan koulutusjärjestelmä yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasolla on kehittynyt hyvin. Maakunnan monipuoliset koulutuslaitokset, ammattikorkeakoulut ja tiedekorkeakoulut, jou-kossa itsenäinen yliopisto sekä kasvava tutkimustoiminta takaavat koulutus-, jatkokoulutus-, tutkimus- ja kehittämismahdollisuudet.

Kuva 8: Vaskiluodon voimalaitosalue, Vaasa. Kuva: Göran Strömfors


21


5.6 Energiahuolto

Suomen energiahuollon nykytila Vuonna 2011 Suomen energiantuotanto oli 70 390 GWh ja energiankulutus 84 241 GWh.

Kuva9: Sähkön tuotanto Suomessa 2013 (Energiateollisuus 2014).

Kuva 10: Sähkön kulutus Suomessa 2013 (Energiateollisuus 2014).

Pohjanmaan energiahuollon nykytila Vuonna 2011 Pohjanmaalla tuotettiin noin 5,5 TWh sähköä, mikä on noin 7 % koko maan säh-köntuotannosta. Kristiinankaupungin ja Vaasan voimalaitokset käyttävät polttoaineinaan lä-hinnä kivihiiltä ja öljyä, mutta uuden kaasutuslaitoksen valmistuttua vuoden 2012 lopussa Vaa-san voimalaitos voi käyttää polttoaineena myös biomassaa. Kaasutuslaitos on maailman suu-rin, ja sen ansiosta 25–40 prosenttia kivihiilestä voidaan korvata biomassalla. Laitos käyttää kotimaisia biopolttoaineita, kuten metsähaketta ja sahateollisuuden sivutuotteita. Nämä polt-toaineet tuotetaan lähialueilla, joten kuljetusmatkat jäävät lyhyiksi. Puu ja turve ovat tärkeitä polttoaineita Pietarsaaren voimalaitokselle, joka tuottaa sähköä ja lämpöä Pietarsaaren puun-

Asuminen ja maatalous 28 %

Palvelut ja rakentaminen 22 %

Häviöt 3 %

Metsäteollisuus 24 %

Metallinjalostus 10 %

Muu teollisuus 5 %

Vesivoima 18,7 %

Tuulivoima 1,1 %

Turve 4,9 %

Biomassa 15,7 %

Jäte 1,4 % Ydinvoima 33,3 %

Maakaasu 9,9 %

Kivihiili 14,6 %

Öljy 4 %

Kemianteollisuus 8 %


22


jalostusteollisuudelle. Maakunnan suurin vesivoimalaitos sijaitsee Kaitforsissa Kruunupyyn kunnassa. Tuotanto nykyisissä paikallisissa vesivoimaloissa jatkuu, ja niitä laajennetaan siihen soveltuvilla paikoilla asianmukaisen lupamenettelyn jälkeen. Pohjanmaan maakunnassa oli vuonna 2012 yhteensä viisi tuulivoima-aluetta, joilla sijaitsi kaikkiaan kymmenen voimalaa. Voimaloiden kokonaisteho oli 9,1 MW, joka vastaa noin 4 %:ä Suomen tuulivoimatuotannosta. Maakunnan tärkeimmät energiahuollon osatekijät ovat: • Kristiinankaupungin voimalaitosalue • Vaasan Vaskiluodon voimalaitosalue • UPM-Kymmenen Pietarsaaren tehdasalue • Pietarsaaren voimalaitosalue • Kaitforsin vesivoimalaitos, Kruunupyy • Westenergyn jätteenpolttolaitos, Mustasaari • Suurjännitejohdot ja suuret sähköasemat

Nämä alueet ovat seudullisesti merkittäviä, ja ne on osoitettu 21.12.2010 vahvistetussa maa-kuntakaavassa. Pienet paikalliset voimalaitokset osoitetaan puolestaan kuntien kaavoissa.

Kuva 11: Energian tuotanto Pohjanmaalla 2012 (Energiateollisuus 2014).

7 %

1 % 0 %

51 %

41 %

Vesivoima (94 GWh)

Tuulivoima (12 GWh)

Ydinvoima (0 GWh)

Yht.tuot./teollisuus (735 GWh)

Yht.tuot./kaukolämpö (587 GWh)


23


Kuva12: Energian kulutus Pohjanmaalla 2012 (Energiateollisuus 2014).

Tulevaisuuden energiahuolto Pohjanmaalla Pohjanmaasta voi tulla energiaomavarainen vuoteen 2030 mennessä, mutta se edellyttää val-takunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, Pohjanmaan maakuntasuunnitelman, Pohjanmaan energiastrategian sekä muiden maakunnallisten tavoitteiden ja strategioiden toteuttamista. Tavoitteena on myös, että kaikki energia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä. Tämän tavoit-teen saavuttaminen edellyttää tarjolla olevien eri energialähteiden käyttämistä, mutta ennen kaikkea laajamittaista tuulivoimatuotantoa ja maakunnan biopolttoainevarannon käytön lisä-mistä. Kun oletetaan, että Pohjanmaa sitoutuu omalta osaltaan energian säästämiseen ja energiatehokkuuden nostamiseen liittyviin toimiin, olisi tavoitteellinen energian loppukulutus Pohjanmaalla 9,2 TWh vuonna 2030. Arvo vastaa Pohjanmaan energiastrategian 2010–2040 tavoitetta, jonka mukaan vuosittainen energian kulutus olisi pysähtynyt tasolle 10 TWh vuonna 2020. Maakunnan polttolaitokset siirtyvät vähitellen fossiilisista polttoaineista bioenergian käyttöön. Pohjanmaan liiton Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla -selvityksen mukaan Pohjanmaalla suurimman käyttämättömän biomassavaran muodostaa metsähake. Maakunnan metsien kokonaisvuosikasvu vastaa energiamäärältään noin 4,2 TWh:a, ja jos 70 % siitä hyödynnetään energiantuotannossa, se vastaa 2,9 TWh:a eli 25–30 %:a kulutuksesta vuonna 2030. Vuonna 2010 Pohjanmaalla tuotettiin n. 50 hakelämpökeskuksessa yhteensä 91 000 MWh metsäperäisillä polttoaineilla. Luku ei sisällä Suupohjan rannikkoseudun kasvi-huoneiden tuottamaa energiaa. Kasvihuoneiden yhteydessä on arviolta 100 lämpökeskusta, jotka käyttävät polttoaineena turvetta ja haketta. Maailman suurin biopolttoaineita käyttävä voimala Alholmens Kraft Pietarsaaressa tuottaa sähköä, kaukolämpöä ja prosessihöyryä. Laitos tuottaa 240 MW sähköä, 60 MW kaukolämpöä ja 100 MW prosessihöyryä. Maakunnan jätteenpolttolaitosten energiantuotanto vastaa 3–4 %:a loppukulutuksesta vuonna 2011. Nämä kaksi energialähdettä (biomassa ja jäte) pystyvät yhdessä kattamaan kulutuksesta 28–35 % vuonna 2030. Vuonna 2012 toimintansa aloittanut Westenergyn jätteenpolttolaitos Mustasaaressa vähentää hiilidioksidipäästöjä 100 000–200 000 tonnilla vuodessa. Kivihiiltä ja osin biopolttoaineita energiantuotantoon käyttävän vaasalaisen Vaskiluodon Voiman kanssa Westenergy vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä yhdellä prosentilla. Westenergy polttaa

34 %

51 %

15 %

Asuminen ja maatalous 1158 GWh

Teollisuus 1695 GWh

Palvelut ja rakentaminen 490 GWh


24


20 000 kiloa jätettä tunnissa ja tuottaa vuodessa 80 GWh sähköä ja 280 GWh kaukolämpöä. Vaskiluodon Voiman sähköteho on 230 MW ja kaukolämpöteho 175 MW. Geotermisen lämmön eli maa-, kallio- ja sedimenttilämmön hyödyntäminen yleistyy Pohjan-maalla ja vastaa noin 2–3 %:a loppukulutuksesta vuonna 2030. Tekninen kehitys mahdollistaa myös aurinkoenergian lisääntyvän käytön meidänkin leveysasteillamme. Aurinkoenergian mer-kitys tulee kasvamaan siten sekä energiantuotannossa että lämmityksessä.

5.7 Liikenne ja logistiikka

Pohjanmaalla on kattava liikenneverkosto. Alueen saavutettavuus maanteitse, rauta-, lento- tai meriteitse on suhteellisen hyvä, joskaan infrastruktuurin kehittäminen ei ole pysynyt mukana elinkeinoelämän tarpeiden, maankäytön muutosten ja liikenteen kasvun vauhdissa. Liikenneverkolla sekä kansallisilla ja kansainvälisillä yhteyksillä on ratkaiseva merkitys maakun-nan kehitykselle, ja siksi toimivan ja tehokkaan liikennejärjestelmän kehittäminen ja ylläpitä-minen on olennaisen tärkeää. Pohjanmaan liitossa valmistui keväällä 2014 koko maakunnan kattava liikennejärjestelmäsuunnitelma. Yksi Suomen tärkeimmistä erikoiskuljetusväylistä on valtatie 8 (E8), joka palvelee koko länsirannikkoa ja sen satamia aina Turusta Ouluun saakka. Merenkurkun kuljetuskäytävä Vaasa-Uumaja on tärkeä niin globaalin kuin eurooppalaisen kul-jetusverkon osa. Liikenne- ja logistiikkajärjestelmän kehittämiseksi on vireillä useita hankkeita. Vaasan ja Mus-tasaaren rajalle on suunnitteilla uusi merkittävä logistiikka-alue. Alue lisää tuntuvasti Vaasan seudun kehittymismahdollisuuksia. Samalla valtatie 8:lle esitetty uusi tielinjaus Helsingbystä Vassoriin sekä uusi tieyhteys Raippaluotoon tulevat jälleen ajankohtaisiksi. Raskas liikenne halutaan ohjata Vaasan keskustan ohi avaamalla uusi tieyhteys Vaasan eteläpuolelle Vaski-luodon satamasta moottoritielle (nk. Satamatie). Valtatien 8 (Sepänkylän ohikulkutien) paran-taminen uudella tielinjauksella Kotirannan ja Stormossenin välillä eli Vaasan pohjoisella sisään-tulotiellä valmistuu vuonna 2014. Pohjanmaan tärkein liikenneyhteys on valtatie 8, joka yhdistää kaikki länsirannikon satamat ja kaupungit toisiinsa. Muita tärkeitä tieyhteyksiä ovat valtatiet 3, 19 ja 18. Valtatietä 8 on leven-netty Vaasasta etelään päin, mutta Vaasan pohjoispuolella valtatien leventämiselle ja ohitus-kaistojen rakentamiselle on edelleen suuri tarve. Valtatien 3 ja valtatien 18 risteysalueella Lai-hialla tehdään parhaillaan uusia tiesuunnitelmia. Laihian kohdan risteysalueen rakentamisen uusine tiejärjestelyineen ja eritasoliittymineen pitäisi käynnistyä vuonna 2015. Alempiasteinen tieverkko kaipaa kohennusta koko maakunnassa. Riittämättömien kunnossapitomäärärahojen takia alempiasteinen tiestö on jo alkanut rapistua. Vuonna 2012 tehdyssä Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset -selvityksessä tutkittiin todennäköisimpiä erikoiskuljetusten kulkureittejä tuulivoimatyömaille sekä ongelmakohtia ja pullonkauloja. Selvityksen mukaan Pohjanmaan erikoiskuljetusreitistö on suhteellisen kattava ja potentiaalisille tuulivoimapuistoille johtava tiestö on melko hyvässä kunnossa. Satamien läheisyys sekä valtatie 8:n hyvä soveltuvuus raskaille ja suurille erikoiskuljetuksille helpottavat oleellisesti kuljetuksia. Myös alempi tieverkko soveltuu tietyin rajoituksin tuulivoimaloiden osien kuljettumiselle. Alueen sillat ovat pääosassa riittäviä raskaille kuljetuksille. Pännäisten asema Pedersören kunnassa on Oulun ja Helsingin välisen pääradan väliasema ja palvelee koko Pietarsaaren seutua. Pännäisistä on sähköistämätön pistoraide Leppäluodon


25


satamaan Pietarsaaressa. Vuonna 2011 sähköistetyllä Vaasan ja Seinäjoen välisellä rataosuu-della väliasemia on Laihialla, Tervajoella, Isossakyrössä ja Ylistarossa. Raide jatkuu sähköistä-mättömänä Vaasan keskustasta Vaskiluodon satamaan, josta on laivayhteys Ruotsiin Uuma-jaan. Tällä hetkellä on vireillä hanke, jonka tarkoituksena on saada nopeampi raideyhteys Vaa-san ja Seinäjoen välille. Ylimaakunnallisesti tärkeä tavaraliikenneyhteys on myös rautatie Suu-pohjan rannikkoseudulle Seinäjoen ja Kaskisten välillä. Maakunnan erityispiirteisiin kuuluvat useat syväsatamat. Leppäluodon satama Pietarsaaren keskustan pohjoispuolella palvelee rahtiliikennettä. Vaasan satamasta on sekä matkustajalii-kennettä että rahtiliikennettä Uumajaan. Kaskisten satama on kasvava tavaran vienti- ja tuon-tisatama. Karhusaaren satama Kristiinankaupungissa on tärkeä energiantuotannon kannalta. Maakunnassa on myös kaksi lentokenttää, Kruunupyyssä ja Vaasassa.


26


Kuva 13: Pohjanmaan infrastruktuuri.


27


5.8 Energiahuolto

Maakunnan keskeiset suurjännitelinjat ulottuvat Kristiinankaupungin voimalaitokselta (Kristii-na) Tuovilan sähköasemalle ja sieltä edelleen Ventusnevan sähköasemalle Keski-Pohjanmaalla. Osuudella Kristiinankaupunki–Tuovila on kaksi 220 kV:n jännitteelle mitoitettua voimajohtoa ja Tuovilasta Ventusnevalle yksi 220 kV:n jännitteelle mitoitettu voimajohto. Tämä voimajohto muuttuu Uudenkaarlepyyn Sorvistissa erilliseksi johtoreitiksi, joka kulkee Pedersören Pännäis-ten ja Kolpin kautta Kruunupyyn Ytterbråtöhön, missä se sijoittuu kahden muun johdon kanssa samaan johtoaukeaan. Samassa johtoaukeassa sijaitsee myös 220 kV:n voimajohto Seinäjoelta Ventusnevalle. Osuudella Seinäjoki–Tuovila on sekä 400 kV:n ja 220 kV:n jännitteelle mitoitet-tua voimajohtoa. Karhusaaren voimalaitokselta on 220 kV:n voimajohto Ulvilan sähköasemalle. Kristiinankau-pungin voimalaitokselta Flybäckiin johto on rakennettu 400 kV:n jännitetasolle. Pohjanmaan voimajohdot ovat melko vanhoja, ja tarkoituksena on uusia ne ja nostaa niiden jännite 400 kilovolttiin. Voimajohtojen iästä aiheutuvan uusimistarpeen lisäksi yhä suurempia vaatimuksia sähköverkolle asettavat myös lukuisat uudet tuotantoyksiköt, kuten maakuntaan suunnitellut tuulivoimapuistot.

Kuva 14: Länsi-Suomen suurjänniteverkko. 110 kV (punainen), 220 kV (vihreä) och 400 kV (sininen) (Fingrid 2014).


28


5.9 Keskeiset ohjelmat, suunnitelmat, selvitykset ja hankkeet

Kansalliset ohjelmat • Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki 2008. • Kansallinen energia- ja ilmastostrategia, valtioneuvoston selonteko eduskunnalle

20.3.2013. Työ- ja elinkeinoministeriö. ISBN 978-952-227-749-7, 978-952-227-750-3 • Sisäisen turvallisuuden ohjelma. ISBN 978-952-491-361-4. Sisäasiainministeriö. Helsinki

2008. • Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY). Museovirasto 2009. • Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, Valtioneuvoston periaatepäätös 1995. • Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöministeriö. Helsinki 2012. ISBN 978-952-

11-4060-0.

Maakunnalliset selvitykset ja suunnitelmat • Pohjanmaan maakuntakaava. Pohjanmaan liitto. Vahvistettu ympäristöministeriössä

21.12.2010. • Pohjanmaan maakuntakaava, vaihemaakuntakaava 1: Kaupallisten palvelujen sijoittumi-

nen. Pohjanmaan liitto. Vahvistettu ympäristöministeriössä 4.10.2013. • Tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet Merenkurkussa ja Perämerellä. Ympäristöministe-

riö, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto ja Lapin liitto. Helsinki 2004.

• Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla. Pohjanmaan liitto, Ramboll Oy. Vaasa 2010/2012.

• Pohjanmaan uusiutuvat energiavarat, 2. vaihemaakuntakaavan tuulivoima-alueiden vaiku-tukset Natura 2000 -alueisiin. Pohjanmaan liitto, Ramboll Oy. Vaasa 2013.

• Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset. Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaaan elin-keino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ramboll Oy, Vaasa 2012.

• Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma, luonnos. • Uuden energian Pohjanmaa – Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040. ISBN 951-592-

061-2. Pohjanmaan liitto. Vaasa 2010. • Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011–2014. ISBN 978-951-592-115-4. Pohjanmaan liitto.

Vaasa 2010. • Pohjanmaa lukuina. www.pohjanmaalukuina.fi. • Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet. Ehdotukset Pohjanmaan, Etelä- ja

Keski-Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Etelä-Pohjanmaan elin-keino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2013

• Tuulivoimapuistohankkeiden ympäristövaikutusten arviointiohjelmat ja ympäristövaikutus-ten arviointiselostukset.

http://www.pohjanmaalukuina.fi/�


29


6. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ

Tavoitteena on Pohjanmaan maakuntakaava huomioon ottaen laatia vaihemaakuntakaava, jossa tarkastellaan energiahuoltoa koko maakunnan alueella. Maakuntakaavassa varattiin alu-eita biovoimaloille, jätteenpoltolle ja tuulivoimalle. Tuulivoiman osalta tarkasteltiin sekä meri- että rannikkoalueita, jotka soveltuisivat tuulivoimapuistojen rakentamiseen. Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla linjataan, miten ilmastonmuutoksen haasteisiin pitäisi vastata. Val-tioneuvoston energiapoliittisissa selonteoissa hahmotellaan Suomen energiatuotannon tulevia linjauksia ja asetetaan tavoitteeksi nostaa uusiutuvien energiamuotojen osuus 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, mikä edellyttää energiatehokkuuden huomattavaa parantamista ja energiankulutuksen vähentämistä. Suomen nykyinen tuulivoimatuotannon kapasiteetti on noin 250 MW, kun tavoitetasoksi on asetettu 2 000 MW vuonna 2020. Tavoitteen saavuttami-nen edellyttää laajamittaista tuulivoiman lisärakentamista.

6.1 Selvitys ”Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla”

Vaihemaakuntakaavaa varten laaditussa selvityksessä Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoit-tuminen Pohjanmaalla esitetään, miten maakuntatasolla voidaan vastata valtioneuvoston energiapoliittisen selonteon tavoitteisiin. Selvityksen perusteella energiaomavaraisuus ja siir-tyminen uusiutuviin energialähteisiin toteutuisi Pohjanmaalla ensisijaisesti tuulivoimatuotan-non avulla. Vuonna 2030 maakunnassa tuotettaisiin 1500–1800 MW tuulivoimaa. Tehomäärä vastaa 5 TWh eli 54 % tavoitetilan (9,2 TWh) loppukulutuksesta. Tämä edellyttää noin 240 km2 tuulivoima-alueita. Selvityksessä suositellaan, että vaihemaakuntakaavassassa pitäisi olla maatuulivoima-aluevarauksia kaksinkertaisesti tarpeeseen nähden eli noin 500 km2, koska on suuri epävarmuus siinä, mitkä tuulivoima-alueet lopuksi toteutuu. Vaihemaakuntakaavaan on otettu mukaan 430 km2 selvityksen mukaista tuulivoimalle parhaiten soveltuvaa aluetta. Jos tähän lisätään vielä vahvistettuun maakuntakaavaan sisältyvät tuulivoima-alueet, yhteenlas-kettu pinta-ala on 432 km2 maatuulivoima-aluetta ja 208 km2 merituulivoima-aluetta. Koska merituulivoima-alueiden toteutuminen on vielä hyvin epävarmaa, voidaan todeta, että tuuli-voima-alueiden yhteenlaskettu pinta-ala hyvinkin vastaa tavoitetta. Selvityksessä tutkittuja alueita oli yhteensä 53, joista 30:n voidaan katsoa soveltuvan seudullisesti merkittävään tuuli-voimatuotantoon (ks. kartta s. 37). Selvitys on kaavan liitteenä.

6.2 Vaihemaakuntakaavan tavoitteet ja strategiat

Jotta voidaan vastata valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa ja valtakunnallisissa ja maa-kunnallisissa strategioissa asetettuihin tavoitteisiin, edellyttää tämä uusiutuvan energian käy-tön merkittävää kasvattamista ja voimakasta energian säästämistä. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on vähentää uusiutumattomien energialähteiden käyttöä ja lisätä maakunnan omien, uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Kiinnostus tuulivoiman lisärakentamiseen on suurta. Suomessa tuulivoimakapasiteetti kasvoi vuoden 2012 aikana 45 %. Vuoden 2012 lopussa Suomessa oli toiminnassa 163 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasitettii oli 288 MW. Ne tuottavat n. 0,7 % Suomessa kulutetusta sähköstä. Vuonna 2012 oli vireillä 205 tuulivoimahanketta, joiden suunniteltu teho on 8 900 MW. Poh-janmaalla oli yhteensä 35 hanketta, joiden kokonaisteho olisi 2 500–3 000 MW, eli noin 30 % kaikista hankkeista. Tuulivoiman lisärakentaminen on tällä hetkellä kannattavinta pitkin ranni-koa, jossa tuulivoimatuotanto on hyvien tuuliolosuhteiden ja olemassa olevan infrastruktuurin ansiosta teknistaloudellisesti edullisinta. Tekniikan kehittyessä myös merituulivoima-alueista


30


tulee nykyistä kiinnostavampia vuoteen 2030 mennessä, sillä niiden potentiaali tulevaisuuden energiantuotannossa on merkittävä. Paikkakunta Nimi ja projektivaihe Teho Toimija Onshore Korsnäs Korsnäs 1 200 kW Korsnäsin tuulivoimapu-

isto Oy Kristiinankaupunki Kristiina T1 1000 kW Innopower Oy Närpiö Öskata 750 kW Öskata vind Ab Luoto Fränsviken 1 1000 kW Larsmo Vindkraft Ab Vaasa Sundom 1 3600 kW Wasa Wind Oy Kaskinen Projektiehdotus 6 -9 MW GreenPower Finland Oy Mustasaari, Raippa-luoto

YVA hyväksytty 21 – 180 MW EPV Tuulivoima Oy

Mustasaari, Fjärdskär Projektiehdotus 3 – 4 MW Kansallistuuli Oy Mustasaari, Iskmo Toteuttamissuunni-

telma 14 – 21 MW Smålands Miljöenergi Ab

Korsnäs, Harrström Toteuttamissuunni-telma

16 – 24 MW Smålands Miljöenergi Ab

Korsnäs, Edsvik Toteuttamissuunni-telma

12 – 18 MW Smålands Miljöenergi Ab

Korsnäs, Bredskäret Projektiehdotus 2 MW VS Tuulivoima Oy Korsnäs, Bredskäret Projektiehdotus 7 MW SABA Wind Oy Ab Kristiinankaupunki, Västervik

Projektiehdotus 38 – 57 MW Smålands Miljöenergi Ab

Kristiinankaupunki Metsälä / Kaavoitus vireillä

88 – 220 MW EPV Tuulivoima Oy

Kristiinankaupunki Uttermossa / projek-tiehdotus

18 – 45 MW Oy Uttermossan Tuuli-voimapuisto – Vindk-raftspark Ab

Kristiinankaupunki, Dagsmark, Lapväärtti, Perus

Projektiehdotus 6 – 30 MW Bywind

Kristiinankaupunki, Lapväärtti

Lupahakemus 15 MW Suomen Hyötytuuli Oy

Kristiinankaupunki, Karhusaari

Rakentamisen val-mistelu

18 MW Innopower Oy

Kristiinankaupunki, Tiukka

Kaavoitus vireillä 12 – 21,6 MW Smålands Miljöenergi Ab

Kristiinankaupunki, Vanha Närpiöntie

Lupahakemus 18 MW Innopower Oy

Laihela, Rajavuori YVA vireillä 30 – 60 MW EPV Tuulivoima Oy Luoto Projektiehdotus 6 MW Ab Larsmo Vindkraft Oy Vaasa, Vähäkyrö Kaavoitus vireillä 32 – 80 MW EPV Tuulivoima Oy Maalahti, Sidlandet Kaavoitus vireillä 30 – 60 MW EPV Tuulivoima Oy Maalahti, Petolahti Projektiehdotus 12 – 18 MW Smålands Miljöenergi Ab Uusikaarlepyy, Klubbs-katan

Projektiehdotus 9 MW Oy Herrfors Ab


31


Uusikaarlepyy, Kröpuln Toteuttamissuunni-telma

36 -54 MW Smålands Miljöenergi Ab

Närpiö, Pörtom Projektiehdotus 26 – 39 MW Smålands Miljöenergi Ab Närpiö, Norrskogen Kaavoitus vireillä 56 – 140 MW EPV Tuulivoima Oy Närpiö, Finnsätret Lupahakemus 12 – 20 MW EPV Tuulivoima Oy Närpiö, Nämpnäs YVA-tarveharkinta 36 – 54 MW SABA Wind Oy Ab Närpiö Projektiehdotus 1 MW Ab Öskata Vind Närpes –

Öskatan Tuuli Närpiö Offshore Kristiinankaupunki, Siipyy

Kaavoitus vireillä 240 – 400 MW Suomen Merituuli Oy

Kristiinankaupunki /Närpiö

YVA hyväksytty 230 – 400 MW Innopower Oy

Korsnäs YVA vireillä 600 – 800 MW WPD Finland Oy Kuva 15: Vireillä olevat tuulivoimahankkeet Pohjanmaalla. (Suomen Tuulivoimayhdistys ry 2014). Seuraavien tuulivoimapuistojen osayleiskaavat on hyväksytty: Torkkolan tuulivoimapuisto Vaasa Rakentaminen aloitetaan Metsälän tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Valitettu Norrskogenin tuulivoimapuisto Närpiö Valitettu. Vaasan hallinto-oikeus

hylkäsi valituksen 25.2.2014. Seuraavien tuulivoimapuistojen osayleiskaavoitus on meneillään (04/2014): Sandbackan tuulivoimapuisto Uusikaarlepyy Storbötetin tuulivoimapuisto Uusikaarlepyy Kröpulnin tuulivoimapuisto Uusikaarlepyy Lålaxin tuulivoimapuisto Vöyri Kepon tuulivoimapuisto Vöyri Rajavuoren tuulivoimapuisto Laihia Långmossan tuulivoimapuisto Maalahti Molpe-Petalaxin tuulivoimapuisto Maalahti, Korsnäs Norra och Södra Poikelin tuulivoimapuisto Korsnäs Harrstömin tuulivoimapuisto Korsnäs Korsnäs kyrkanin tuulivoimapuisto Korsnäs Kalaxin tuulivoimapuisto Närpiö Hedet-Björklidenin tuulivoimapuisto Närpiö Pjelaxin tuulivoimapuisto Närpiö Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki -Isojoki Lappfjärd-Lakiakankaan tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki -Isojoki Tiukan tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Västervikin tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Vaasan Vähäänkyröön rakennettava Torkkolan tuulivoimapuisto on valmistuttuaan vuonna 2015 yksi Suomen suurimmista. Torkkolan alueelle rakennetaan 16 3,3 MW:n tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 52,8 MW. Tuulivoimapuisto toteutetaan pinta-alaltaan noin 1000 ha:n suuruiselle alueelle. Tuulivoimapuiston vuotuinen sähkön tuotanto tulee olemaan


32


noin 150 000 MWh, mikä vastaa noin 10 000 sähkölämmitteisen omakotitalon kuluttamaa sähkön määrää.

Kuva 16. Kartta osoittaa kaavaa varten selvitetyt alueet (vihreä), maakuntakaavan 21.12.2010 vahviste-tut tuulivoimaloiden alueet (keltainen), käynnissä olevat hankkeet (sininen ympyrä) sekä vaihemaakun-takaavaehdotuksessa osoitetut alueet (musta rajaus).


33



34


Suomessa metsähake muodostaa suurimman käyttämättömän biomassavaran. Selvityksen Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla mukaan biomassan käytön odo-tetaan kasvavan. Bioenergian osuus voi olla kolmasosa koko energiantuotannosta vuonna 2030. Alueet, joilla on hyvät logistiikkayhteydet ja olemassa oleva infrastruktuuri, soveltuvat hyvin biopolttoaineiden tuotanto- ja jakelulaitosten sijoituspaikoiksi. Tällaisia alueita ovat esi-merkiksi satama-alueet. Pienet ja keskisuuret energiantuotantoyksiköt voivat käyttää paikalli-sesti tuotettua biomassaa, mikä lyhentää kuljetusmatkoja ja parantaa kannattavuutta. Ener-giavaroja voidaan käyttää lähellä niiden syntypaikkaa, mikä vähentää sekä kuljetuskustannuk-sia että päästöjä. Pienet paikalliset biovoimalat, joiden jakeluverkostoihin voidaan yhdistää taloryhmiä tai kyliä, muodostavat tosin yhdessä seudullisesti merkittävän kokonaisuuden, mut-ta niitä ei käsitellä erikseen tässä kaavassa. Koska yksittäisellä voimalaitoksella ei ole seudullis-ta merkitystä, eivät ne tarvitse aluevarauksia vaihemaakuntakaavassa. Tekniikan kehitys tulee mahdollistamaan geotermisen lämmön (maa-, kallio- tai sedimentti-lämmön), yhdyskuntajätteen polton ja aurinkoenergian käytön lisäämisen energiatuotannossa vuoteen 2030 mennessä. Näille energiamuodoille ei kuitenkaan osoiteta aluevarauksia vaihe-maakuntakaavaan, koska yksittäisillä voimaloilla ei ole seudullista merkitystä.

Kuva17: Puutavaraa metsähaketta varten. Kuva: Christine Bonn


35


6.3 Tuulivoimatuotannon skenaario

Tuulivoimatuotanto Suomessa Suomessa tuulivoimatuotannon kapasiteetti on nykyisin noin 250 MW. Tavoitetasoksi on ase-tettu 2 000 MW vuonna 2020.

Kuva 18: Minimiskenaario, Suomi. Tuulivoimatehon minimiskenaariossa oletetaan, että maa- ja merituulivoiman perusratkaisut ovat olemassa ja rakentamaan päästään lähivuosina. Asennettuna tehona tämä merkitsee noin 1 400–2 000 MW tuulivoimatehoa eli yhteensä noin 4 000 GWh/v.

Kuva 19: Maksimiskenaario, Suomi. Maksimiskenaariossa oletetaan, että suunnitteilla oleva energiatuotannon tukitaso on liiketa-loudellisesti kannattavaa. Tämän skenaarion mukaan Suomeen suunnitteilla olevista tuulivoi-

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Onshore

Offshore

Yhteensä

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Onshore

Offshore

Yhteensä


36


mahankkeista toteutetaan suurin osa. Asennettuna tehona tämä merkitsee noin 5 000–6 000 MW tuulivoimatehoa eli yhteensä noin 15 000 GWh/v.

Tuulivoimatuotanto Pohjanmaalla Selvitys Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla osoittaa, että energia-tuotannossa siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin onnistuu tuulivoimatuotannon avulla sekä lisäämällä biomassan ja muiden uusiutuvien energiamuotojen kuten geotermisen läm-mön, auringoenergian ja yhdyskuntajätteen polton käyttöä. Eniten potentiaalia katsotaan ole-van tuulivoimalla, jolla voitaisiin tuottaa noin puolet Pohjanmaalla tarvittavasta energiasta. Kun keinovalikoimaan lisätään energian säästäminen ja energiatehokkuuden nostaminen, Poh-janmaa voi vuonna 2030 olla energian osalta omavarainen, jolloin kaikki energia tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla. Tämä skenaario esitetään alla (kuva 20) Pohjanmaan energia-tuotannon tavoitetilana. Siinä tuonnin (öljy ja ydinvoima) ja viennin (tuulivoima ja bionenergia) osuudet ovat yhtä suuret. Mikäli energian kulutus kasvaa jatkossakin nykyistä vauhtia, loppukulutus Pohjanmaalla olisi vuonna 2030 noin 12 TWh ja edellyttäisi vähäistä energian tuontia. Tuontienergia koostuu suurimmaksi osaksi fossiilisilla polttoaineilla tai ydinvoimalla tuotetusta energiasta. Kun olete-taan, että Pohjanmaa sitoutuu omalta osaltaan energian säästämiseen ja energiatehokkuuden nostamiseen liittyviin toimiin, olisi tavoitteellinen loppukulutus Pohjanmaalla 9 TWh vuonna 2030.

Kuva 20: Visio Pohjanmaan energiatuotannosta vuonna 2030.

55 % 35 %

4 % 2 % 4 %

Visio: Pohjanmaa 9 TWh

Tuulivoima

Bioenergia

Jätteenpoltto

Geoterminen energia

Aurinko ja muut


37


6.4 Vaihemaakuntakaavan ratkaisut

Edellä esitetyn vision mukaan Pohjanmaan vuosittaisen tuulivoimatuotantannon pitäisi olla 5 000 GWh/vuosi, mikä nykytilanteessa tarkoittaa 500–600:aa 3 MW:n tuulivoimalaa. Tällöin tuulivoimatuotannon kokonaisteho Pohjanmaalla olisi vuonna 2030 noin 1 500–1 800 MW. Vaihemaakuntakaavassa on varattu alueita tuulivoimapuistojen rakentamiseen niin, että ase-tettu tavoite voidaan saavuttaa. Koska maakuntakaava on yleispiirteinen kaava, saattaa yksi-tyiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä tehdyissä tarkemmissa selvityksissä ilmetä tekijöi-tä, joiden perusteella tuulivoima-alueita joudutaan rajaamaan pienemmiksi tai jättämään ko-konaan rakentamatta. Kaavassa on sen vuoksi osoitettu kaksinkertaisesti tuulivoima-alueita tarpeeseen nähden, jolloin saadaan myös vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Vaihemaakuntakaavan tuulivoima-alueiden valinta perustuu aiemmin tehtyihin selvityksiin, tämän kaavan pohjaksi tehtyihin selvityksiin sekä kaavan vaikutusten arviointiin. Alueiden va-linta perustuu osin myös vireillä oleviin tuulivoimahankkeisiin ja ensisijaisesti niiden yhteydes-sä tehtyihin vaikutusten arviointeihin ja selvityksiin. Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu ne tuulivoima-alueet, joilla on parhaat edellytykset seudullisesti merkittävien tuulivoimapuistojen rakentamiseen Pohjanmaalla. Vaihemaakuntakaavaan on otettu tuulivoima-alueet, joilla on vähintään seudullista merkitystä. Tässä kaavassa seudullisesti merkittävän tuulivoima-alueen alarajaksi on asetettu 10 voimalaa. Alaraja perustuu vaikutusten arviointiin, jossa korostuu asukastiheys, maiseman pienpiirtei-syys, laajat kulttuurimaisema-alueet ja korkeat luonnonarvot. Kuten aiemmin on todettu, bioenergian käytön odotetaan kasvavan voimakkaasti maakunnas-sa. Energiatehokkuuden saavuttamiseksi on tärkeää, että biopolttoaineiden kuljetusmatkat ovat mahdollisimman lyhyet. Bioenergian lisääntyvän käytön mahdollistavat ensisijaisesti pie-nehköt paikalliset biovoimalat, jotka lisäksi voivat tuottaa paikallisista raaka-aineista energiaa. Näiden voimaloiden sijoittelu ja toteuttaminen selvitetään kuntien yleis- ja asemakaavoissa. Vaihemaakuntakaavassa ei tehdä uusia aluevarauksia maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäville bio-, aurinko- tai geotermisen energian tuotantolaitoksille. Vahvistetussa maa-kuntakaavassa on riittävästi varauksia suurille voimaloille ja ne sallivat olemassa olevien voi-maloiden laajennukset. Lämmitykseen tai energian tuotantoon hyödynnettävät pienet paikalli-set bio-, aurinko- tai geotermiset voimalat eivät edellytä aluevarauksia maakuntakaavassa, vaikkakin tällaisilla taloryhmittäisillä ja kyläkohtaisilla energiansiirtoverkostoilla voi energiatuo-tannossa pitkällä aikavälillä olla seudullista merkitystä.


38


Tavoitteet ja ratkaisut tiivistetysti Visio: Pohjanmaa on energian osalta omavarainen ja

kaikki energia tuotetaan uusiutuvalla energialla. Energiatehokkuus paranee ja energian loppukulu-tus pienenee. Pohjanmaalla tuotetaan uusiutuvalla energialla yhteensä 9 TWh.

Tuotantomuodot: Tuulivoima on tärkein uusiutuva energialähde, jolla tuotetaan yli puolet (55 %) Pohjanmaalla tarvitta-vasta energiasta. Bioenergian osuus on kasvussa (35 %) ja paikallisten raaka-aineiden lisääntyvä käyttö tekee tuotannosta kannattavaa. Aurinko- ja geotermisen energian hyödyntäminen erityisesti asumisen energialähteenä yleistyy.

Mitoitus: Tuulivoima-alueiden yhteispinta-ala on ylimitoitet-tu, koska näin saadaan joustovaraa. Vaihemaakun-takaavassa osoitetaan yhteensä 30 tuulivoima-aluetta. Kaikki alueet sijaitsevat maalla. Näistä ym-päristöministeriö vahvisti 25 aluetta.

Aluevaraukset: Vaihemaakuntakaavassa olevat tuulivoima-alueet ovat vähintään seudullisesti merkittäviä, mikä tar-koittaa vähintään 10 voimalaa. Tätä pienemmät tuulivoima-alueet käsitellään kuntien kaavoitukses-sa. Kaavassa ei tehdä varauksia bio-, aurinko- eikä geoenergian tuotantoyksiköille. Nämä käsitellään kuntien kaavoituksessa.

Tuulivoimala-alueet

Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa riittävästi alueita seudullisesti merkittäville tuulivoimapuistoille, jotta Pohjanmaalla vuonna 2030 voidaan saavuttaa asetettu tavoite tuot-taa 1 500–1 800 MW tuulivoimaa, mikä vastaa tehoissa mitattuna 5 TWh. Tämä edellyttää noin 240 km2 aluevarauksia. Koska tuulivoimala-alueiden toteutumiseen liittyy paljon epävarmuutta on vaihemaakuntakaavassa osoitettujen tuulivoimala-alueiden yhteenlaskettu pinta-ala lähes kaksinkertainen tarpeeseen nähden eli 430 km2. Vaihemaakuntakaavaluonnoksessa oli osoitettuna 33 maa-aluetta, 4 merialuetta ja 4 tuulivoi-maloiden alueen kohdemerkintää. Uudet selvitykset, mm. Natura-arviointi sekä muutos merki-tykseltään seudullisen tuulivoimapuiston määrittelyssä ovat johtaneet kaavaratkaisun muutok-siin. Alla vertailu kaavaluonnoksessa ja kaavaehdotuksessa mukana olleista tuulivoima-alueista ja selvitys ehdotusvaiheen muutoksista.


39


Merialueet Nimi Kunta Luon-

nos Ehdo-tus

Selvitys

Storgrund Pietarsaari X - Merialueet selvitettiin 2004 ja 2012. Tuo-reimpien selvitysten mukaan alueella saattaa olla luonnonympäristöön, saaristomaise-maan, muuttolintuihin, Natura 2000 -alueisiin sekä meriliikenteeseen kohdistuvia haittavaikutuksia. Alue on poistettu.

Mikkelin-saaret

Vöyri ja Uu-sikaarlepyy

X - Merialueet selvitettiin 2004 ja 2012. Tuo-reimpien selvitysten mukaan alueella saattaa olla luonnonympäristöön, saaris-tomaisemaan, muuttolintuihin, Natura 2000 -alueisiin sekä meriliikenteeseen kohdistuvia haittavaikutuksia. Alue on poistettu.

Kaskisten edusta

Närpiö, Kris-tiinankau-punki ja Kas-kinen

X - Merialueet selvitettiin 2004 ja 2012. Tuo-reimpien selvitysten mukaan alueella saattaa olla luonnonympäristöön, saaristomaise-maan, muuttolintuihin, Natura 2000 -alueisiin sekä meriliikenteeseen kohdistuvia haittavaikutuksia. Alue on poistettu.

Kristiinanka-upungin edusta

Närpiö ja Kristiinanka-upunki

X - Merialueet selvitettiin 2004 ja 2012. Tuo-reimpien selvitysten mukaan alueella saattaa olla luonnonympäristöön, saaristomaise-maan, muuttolintuihin, Natura 2000 -alueisiin sekä meriliikenteeseen kohdistuvia haittavaikutuksia. Alue on poistettu.

Maa-alueet Nimi Kunta Luon-

nos Ehdo-tus

Selvitys

Hästö Kruunupyy X - Luonnonympäristöön, saaristomaisemaan, muuttolintuihin ja asumiseen kohdistuvien haittavaikutusten vaaran todettiin olevan suuri. Alue on pieni eikä se ole seudullisesti merkittävä. Alue on poistettu.

Långskogen Pedersöre X X Ei muutoksia Stormossen Pedersöre X X Aluetta on pienennetty, koska pohjavesialue

rajattiin alueen ulkopuolelle. Långmossen Uusikaarle-

pyy X X Rajaukseen on tehty muutoksia suojelualuei-

siin ja pohjavesialueisiin kohdistuvien haitta-vaikutusten vaaran pienentämiseksi.

Monäs Uusikaarle-pyy

X X Aluetta on pienennetty saaristomaisemaan, muuttolintuihin, merikotkaan ja Natura 2000 -alueisiin kohdistuvien haittavaikutusten


40


vaaran pienentämiseksi. Björkbacken Uusikaarle-

pyy ja Vöyri X X Ei muutoksia

Gunilack Uusikaarle-pyy ja Vöyri

- X Uusi alue kaavaehdotuksessa. Selvitysten mukaan alue soveltuu tuulivoima-alueeksi.

Söderskogen Vöyri X X Alueen rajausta on muutettu Natura 2000-alueisiin, muuttolintuihin ja pohjaveteen kohdistuvien haittavaikutusten pienentämi-seksi.

Iskmo Mustasaari X - Luonnonympäristöön, saaristomaisemaan, linnustoon, Natura 2000 -alueisiin ja maail-manperintöalueeseen kohdistuvien haitta-vaikutusten vaaran on todettu olevan suuri. Alue on pieni eikä se ole seudullisesti merkit-tävä. Alue on poistettu kaavaehdotuksesta.

Jungsund Mustasaari X - Luonnonympäristöön, asumiseen, muutto-lintuihin ja merikotkaan kohdistuvien haitta-vaikutusten vaaran todettiin olevan suuri. Alue on pieni eikä se ole seudullisesti merkit-tävä. Alue on poistettu kaavaehdotuksesta.

Sidländet Mustasaari X - Alue on pieni eikä se ole seudullisesti merkit-tävä. Alue on poistettu kaavaehdotuksesta.

Bobacken Mustasaari X X Alueen rajausta on muutettu Natura 2000 -alueisiin ja muuttolintuihin kohdistuvien haittavaikutusten vaaran pienentämiseksi.

Torkkola Vaasa X X Aluetta on pienennetty, koska pohjavesialue rajattiin alueen ulkopuolelle.

Naarajoki Isokyrö X X Ei muutoksia Kattiharju Isokyrö ja

Laihia X X Alueen rajausta on tarkistettu tehtyjen selvi-

tysten mukaan ja tien läheisyydestä johtuen. Rajavuori Laihia X X Aluetta on pienennetty asumiseen ja luon-

nonsuojelualueisiin kohdistuvien haittavai-kutusten vaaran pienentämiseksi. Etäisyys tiehen on tarkistettu.

Sidlandet Maalahti X - Sekä pysyvään että vapaa-ajan asumiseen, kulttuurimaisema-alueisiin, Natura 2000 -alueisiin, merikotkaan ja muuttolintuihin kohdistuvien haittavaikutusten vaaran to-dettiin Natura-arvioinnissa olevan suuri. Asukkaat vastustavat alueen toteuttamista. Alue on poistettu kaavaehdotuksesta.

Juthskogen Maalahti X X Alueen rajausta on tarkistettu tehtyjen selvi-tysten mukaan.

Flatbergen Maalahti X X Aluetta on pienennetty tehtyjen selvitysten mukaan.

Molpe Korsnäs ja Maalahti

X X Aluetta on pienennetty, koska pohjavesialue rajattiin alueen ulkopuolelle.

Poikel Korsnäs X X Ei muutoksia Blaxnäs Närpiö X - Muuttolintuihin kohdistuvien haittavaikutus-


41


ten vaaran todettiin Natura-arvioinnissa olevan suuri. Alue on poistettu kaavaehdo-tuksesta.

Norrskogen-Hedet

Närpiö X X Aluetta on pienennetty linnustoon, luonnon-suojelualueisiin, Natura 2000 -alueisiin ja asumiseen kohdistuvien haittavaikutusten vaaran pienentämiseksi.

Pilkbacken Närpiö X X Ei muutoksia Nämpnäs Närpiö X - Luonnonympäristöön, asumiseen, linnustoon

ja Natura 2000 -alueisiin kohdistuvien hait-tavaikutusten vaaran on todettu olevan suu-ri. Alue on poistettu kaavaehdotuksesta.

Bredåsen Närpiö - X Uusi alue kaavaehdotuksessa. Selvitysten mukaan alue soveltuu tuulivoima-alueeksi.

Gillermossen Närpiö ja Kristiinanka-upunki

X - Muuttolintuihin ja merikotkaan kohdistuvien haittavaikutusten vaaran todettiin Natura-arvioinnissa olevan suuri. Alue on poistettu kaavaehdotuksesta.

Långmarken Närpiö ja Kristiinan-kaupunki

X X Aluetta on suurennettu tehtyjen selvitysten mukaan.

Peninkylä Kristiinan-kaupunki

X X Aluetta on suurennettu tehtyjen selvitysten mukaan.

Kullen Kristiinan-kaupunki


Metsälä-Norrviken

Kristiinan-kaupunki

X X Aluetta on pienennetty Natura 2000 -alueisiin, pohjaveteen ja asumiseen kohdis-tuvien haittavaikutusten pienentämiseksi.

Lakiakangas Kristiinan-kaupunki

X X Ei muutoksia.

Arstu Kristiinan-kaupunki


Västervik Kristiinan-kaupunki

X X Ei muutoksia

Erikoisalueet (satama-ja teollisuusalueet) Nimi Kunta Luon-

nos Ehdo-tus

Selvitys

Kristiinanka-upunki

Kristiinan-kaupunki

X - Satama-alueilla tuulivoiman sijoittamista voidaan ohjata kuntien kaavoilla. Kohdemer-kintä on poistettu kaavaehdotuksesta.

Kaskinen Kaskinen X _ Satama-alueilla tuulivoiman sijoittamista voidaan ohjata kuntien kaavoilla. Kohdemer-kintä on poistettu kaavaehdotuksesta.

Vaskiluoto Vaasassa

Vaasa X - Satama-alueilla tuulivoiman sijoittamista voidaan ohjata kuntien kaavoilla. Kohdemer-kintä on poistettu kaavaehdotuksesta.

Pietarsaari Pietarsaari X - Satama-alueilla tuulivoiman sijoittamista voidaan ohjata kuntien kaavoilla. Kohdemer-


42


kintä on poistettu kaavaehdotuksesta. Ympäristöministeriön14.12.2015 tekemässä päätöksessä vahvistamatta jäivät Naarajoki, Tork-kola, Moikipää, Västervik ja Arstu. Vaihemaakuntakaavan pohjaksi tehdyissä selvityksissä on toimittu varovaisuusperiaatteen mukaisesti, jotta muulle maankäytölle mahdollisesti aiheutuvien haittavaikutusten riski saa-daan pienemmäksi. Tuulivoima-alueiden rajauksissa on määritetty suojavyöhykkeet lähialueen muiden toimintojen ympärille. Suojavyöhykkeiden avulla voidaan tunnistaa seudulliseen tuuli-voimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet ja minimoida tuulivoimaloista aiheutuvat mah-dolliset haittavaikutukset. Vaihemaakuntakaavassa osoitetut tuulivoima-alueet esitetään alla olevassa taulukossa ja kartassa. Kaavassa on osoitettu yhteensä 30 aluetta tuulivoimatuotan-toon. Näiden yhteenlaskettu pinta-ala on 430 km2. Alueet ovat kooltaan sellaiset, että niille mahtuu vähintään 10 voimalaa. Näistä vahvistettiin 25 aluetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 380 km2. Tuulivoima-alueet on jaettu kahteen ryhmään: vahvistetussa maakuntakaavassa luo-merkinnällä osoitettujen alueiden ulkopuolella sijaitsevat (tv-1) ja niiden sisällä sijaitsevat (tv-2). Alueen osoittaminen luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo-merkintä) ei estä tuulivoimaloiden rakentamista alueelle. Yksityiskohtaisemmassa suunnitte-lussa on kuitenkin tarpeen varmistaa merkinnän perusteena olevien luontoarvojen säilyminen ja välttää metsäalueiden pirstoutuminen. Kaavamääräyksen mukaan alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on kiinnetettä-vä huomiota: • pysyvään asutukseen ja loma-asutukseen • virkistykseen, • meluun, • maisemaan, • kulttuuriympäristöön eli kulttuurimaisemaan, rakennettuun kulttuuriympäristöön ja arkeo-

logiseen kulttuuriperintöön, • luontoon, linnustoon ja luontodirektiivin liitteessä IV a mainittuihin lajien esintymisen tur-

vaamiseen, • lentokenttien lentoesterajoituksiin, • puolustusvoimien toiminnan turvaamiseen sekä • alkutuotannon (erityisesti turkistarhaus) ja maa-ainesten oton edellytysten turvaamiseen. Liikenneturvallisuuden varmistamiseksi tuulivoimala tulee sijoittaa riittävän etäälle maantiestä. Pääteillä, joilla nopeusrajoitus on 100 km/h tai enemmän, tuulivoimalan suositeltava etäisyys maantien keskiviivasta on Liikenneviraston ohjeiden mukaan 300 m. Vaihemaakuntakakaavas-sa tuulivoima-alueiden etäisyys maanteihin on vähintään 500 m. Tuulivoimapuiston toteuttamiseen tarvitaan ilmailulain 165 §:n mukainen lentoestelupa. Yksi-tyiskohtaisemmassa suunnittelussa on selvitettävä tuulivoimaloiden vaikutukset puolustus-voimien ilmavalvontatutkiin ja radioyhteyksiin ja otettava huomioon puolustusvoimien toimin-nasta aiheutuvat rajoitteet sekä pyydettävä puolustusvoimien lausunto. Kiinteä muinaismuisto on rahoitettu muinaismuistolain (295/1963) nojalla. Muinaisjäännöstä koskevista toimenpiteis-tä on hyvissä ajoin etukäteen kuultava Museovirastoa tai maakuntamuseota. Tuulivoimaloiden alueet eivät ole aluevarausmerkintöjä vaan alueiden erityisominaisuuksia kuvaavia merkintöjä. Vaihemaakuntakaavassa osoitetut alueet soveltuvat seudullisesti merkit-


43


täville tuulivoimapuistoille, mutta kunnat voivat halutessaan sijoittaa alueille myös muuta maankäyttöä. Mikäli aikomuksena on toteuttaa seudullisesti merkittävä tuulivoimapuisto, se tulee kuitenkin sijoittaa 2. vaihemaakuntakaavassa osoitetuille alueille. Myös alle kymmenen voimalan tuulivoimapuistot tulee luonnollisesti suunnitella ensisijaisesti vaihemaakuntakaa-vassa osoitetuille alueille. Rakentamisrajoitus ei koske tuulivoima-alueita.


44


Kuva 21: Vaihemaakuntakaavan tuulivoimala-alueet. Alueet 11, 12, 15, 29 ja 30 jätettiin vahvistamat-ta.


45


Numero Nimi Kunta Pinta-ala, km2 Natura-arviointi 1 Långskogen Pedersöre 4 Ei 2 Stormossen Pedersöre 5 Ei 3 Långmossen Uusikaarlepyy 15 Ei 4 Björkbacken Uusikaarlepyy 6 Ei 5 Björkbacken Uusikaarlepyy 8 Ei 6 Björkbacken Uusikaarlepyy/Vöyri 30 Ei 7 Monäs Uusikaarlepyy 4 Kyllä 8 Gunilack Uusikaarlepyy/Vöyri 6 Ei 9 Söderskogen Vöyri 12 Kyllä 10 Bobacken Mustasaari 11 Kyllä 11 Torkkola Vaasa 11 Ei 12 Naarajoki Isokyrö 3 Ei 13 Kattiharju Isokyrö/Laihia 22 Ei 14 Rajavuori Laihia 15 Kyllä 15 Molpe Korsnäs/Maalahti 12 Kyllä 16 Flatbergen Maalahti 12 Kyllä 17 Jutskogen Maalahti 12 Kyllä 18 Poikel Korsnäs 6 Kyllä 19 Pilkbacken Närpiö 10 Kyllä 20 Norrskogen-Hedet Närpiö 12 Ei 21 Norrskogen-Hedet Närpiö 20 Ei 22 Norrskogen-Hedet Närpiö 10 Ei 23 Bredåsen Närpiö 31 Ei 24 Långmarken Kristiinankaupunki/Närpiö 41 Ei 25 Peninkylä Kristiinankaupunki 26 Ei 26 Kullen Kristiinankaupunki 7 Ei 27 Metsälä-Norrviken Kristiinankaupunki 53 Ei 28 Lakiakangas Kristiinankaupunki 5 Ei 29 Arstu Kristiinankaupunki 9 Kyllä 30 Västervik Kristiinankaupunki 12 Ei Kuva 22: Vaihemaakuntakaavan tuulivoima-alueet. Alueet 11, 12, 15, 29 ja 30 jätettiin vahvistamatta.

Sähkönsiirto Kaikki vaihemaakuntakaavaehdotuksessa osoitetut tuulivoimala-alueet ovat toteuttamiskel-poisia sähkönsiirron kannalta. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä Fingridin ja EPV Alueverkko Oy:n kanssa. Olemassa olevat tai suunnitellut sähkölinjat ja sähköasemat on merkitty kaava-karttaan. Ellei sähköliityntöjä ole selvitetty, ei kaavakartassakaan ole merkintöjä. Tuovilaan ja Kristiinankaupunkiin osoitetut energiahuollon alueen kohdemerkinnät poistetaan vaihemaakuntakaavasta ja korvataan merkinnällä en-s. Merkinnällä osoitetaan olemassa ole-vat 400 kV:n suurmuuntoasemat. Maakunnan alueella on vain nämä suurmuuntoasemat. Suurmuuntoasemat saattavat vaatia jopa 10 hehtaaria maapinta-alaa. Energiahuollon alueilla ja suurmuuntoaseman alueilla on voimassa MRL:n 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus. Uusia sähkölinjoja rakennettaessa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtoaukei-ta ja johtoja. Kantaverkkoon liittymisen periaatteena on, että kokonaisteholtaan yli 250 mega-watin sähköntuotantoyksiköt tai -alueet tulisi liittää 400 kilovoltin verkkoon. Tätä pienemmät


46


sähköntuotantolaitokset voidaan liittää 110 kV jännitteiseen verkkoon. Kantaverkkoon liittymi-sen edellytykset ja vaihtoehdot on selvitettävä varhaisessa vaiheessa tuulivoima-alueiden yksi-tyiskohtaisempaa suunnittelua. Tämän lisäksi on tärkeää, että eri tuulivoimala-alueiden liityn-täjohdot kantaverkkoon suunnitellaan yhteistyössä, jotta etenkin maisemakuvaan kohdistuvat haittavaikutukset saadaan minimoitua.

Kuva 23: Suunniteltu suurjänniteverkko. 110 kV (punainen viiva), 220 kV (vihreä viiva), 400 kV (sininen viiva) ja suurmuuntoasemat Kristiina, Tuovila ja Ventusneva (sininen ympyrä).


47


Kuva 24: Vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan tuulivoima-alueiden sijaintia suhteessa sähköverkkoon ja sähköasemiin Pohjanmaalla. Tuulivoimala-alueet (siniset alueet), sähköverkko (punainen viiva) ja sähköasemat (punainen pallo).


48


Vaihemaakuntakaavassa ei osoiteta yhteystarpeita tuulivoima-alueilta suurjänniteverkkoon. Suurin osa Pohjanmaan tuulivoima-alueista tullaan todennäköisesti liittämään maakunnan kahteen suureen 110/400 kV:n sähköasemaan Mustasaaren Tuovilassa ja Kristiinankaupungis-sa, Kokkolan sähköasemaan Keski-Pohjanmaalla sekä mahdollisiin uusiin sähköasemiin Maa-lahdessa ja maakunnan eteläosassa Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien rajalla. Liitännöissä olemassa olevaan sähköverkkoon on mahdollisuuksien mukaan käytettävä maa- tai merikaapelia uusien johtojen ja johtoaukeiden aiheuttamien haittavaikutusten vähentämi-seksi ja sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi. Kaapeleiden käyttö pienentää esimerkiksi kovasta tuulesta tai sateesta johtuvaa sähkökatkosten vaaraa, ja lisäksi johtoaukeiksi raivatta-va metsä- ja peltopinta-ala pienenee. Liityntäpisteiden tarve on erityisen suuri Pohjanmaan eteläosassa. Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa käynnissä olevien tuulivoimahankkeiden suuri määrä lisää uusi-en liityntäpisteiden tarvetta. Tekeillä on selvitys uudesta 400 kV:n sähköasemasta, johon voi-taisiin liittää tuulivoima-alueet Kristiinankaupungin eteläosassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Sata-kunnan pohjoisosassa. Selvitettävänä on myös esitetyn Pilkbackenin tuulivoima-alueen lähelle sijoittuva uusi sähköasema Maalahden kunnan länsiosassa. Uuteen sähköasemaan voitaisiin liittää tuulivoima-alueet Pohjanmaan maakunnan keskiosassa ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa.

Kuva 25: Tuulivoimalan roottorin lavat. Foto: Mikaela Jussila


49


7. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

Seudullisesti merkittävä tuulivoimapuisto koostuu vähintään 10 tuulivoimalasta. Vaihemaakuntakaava-asiakirjat käsittävät kaavakartan, teemakartan, kaavaselostuksen, vaiku-tusten arvioinnin ja aluekohtaisen vaikutusten arvioinnin. Liitteinä selvitys ”Uusiutuvat ener-giamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla” ja Natura-arviointi.

7.1 Alueiden erityisominaisuuksia kuvaavat merkinnät ja kohdemerkinnät

Tuulivoimaloiden alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat merkitykseltään seu-dullisille tuulivoimapuistoille. Alueilla ei ole voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 §:n mu-kaista rakentamisrajoitusta. Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa on otettava huomioon vaikutukset pysyvään asutukseen, loma-asutukseen, virkistykseen, maisemaan, kulttuuriympäristöön ja linnustoon sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliiken-teestä ja puolustusvoimien toiminnasta aiheutuvat rajoitteet. Tuulivoimala-alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota sii-hen, ettei merkittäviä meluvaikutuksia kohdistu asutukselle, että kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät ja että luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien samoin kuin alkutuotannon ja maa-aineisten oton edellytykset turvataan.

Tuulivoimaloiden alue

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat merkitykseltään seu-dullisille tuulivoimapuistoille. Alueilla ei ole voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 §:n mu-kaista rakentamisrajoitusta. Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa on otettava huomioon vaikutukset pysyvään asutukseen, loma-asutukseen, virkistykseen, maisemaan, kulttuuriympäristöön ja linnustoon sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliiken-teestä ja puolustusvoimien toiminnasta aiheutuvat rajoitteet. Tuulivoimala-alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota sii-hen, ettei merkittäviä meluvaikutuksia kohdistu asutukselle, että kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät ja että luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien samoin kuin alkutuotannon ja maa-aineisten oton edellytykset turvataan. Alueella tehtävät toimenpiteet on suunniteltava ja toteutettava alueen luonnon monimuotoi-suuden/luonnonvarojen säilymistä edistävällä tavalla.


50


Suurmuuntoasema

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan 400 kV:n sähköasemat. Kaavassa osoitetut suurmuuntoasemat: - en-s, Tuovila - en-s, Kristiinankaupunki

Energiahuollon alue

Poistuva merkintä

Merkinnän kuvaus: Merkinnät, jotka kumoutuvat, kun vaihemaakuntakaava tulee voimaan. Seuraavat kohdemerkinnät poistuvat, kun vaihemaakuntakaava tulee voimaan: - en, Tuovila - en, Kristiinankaupunki


51


8. VAIKUTUSTEN YHTEENVETO

Vaihemaakuntakaavan toteuttamisen vaikutukset samoin kuin kunkin tuulivoimala-alueen merkittävimmät vaikutukset on arvioitu ja raportoitu maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mää-rittelemien vaikutusten mukaisesti. Tarkastelunäkökulman laajentamiseksi vaihemaakuntakaa-van toteuttamisen kokonaisvaikutuksia on lisäksi arvioitu maankäyttö- ja rakennusasetuksen MRA 1 §:n mukaisesti (sivu 48).

Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimaloiden alueet tulevat muodostamaan uuden elementin maakunnassa. Tuulivoimala-alueiden rakentaminen muuttaa yhdyskuntarakennetta myös seudullisella tasolla johtuen ties-tön, sähkönsiirtoverkoston ja sähköasemien rakentamisesta. Tuulivoimarakentamiseen osoite-tut alueet ovat laajoja, mutta voimaloiden ja muiden rakenteiden vaatima pinta-ala on pieni, mistä johtuen toiminnallinen muutos maankäytössä jää vähäiseksi. Tuulivoimaloiden alueet säilyvät päämaankäyttötarkoitukseltaan metsätalousalueena. Kaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet sijoittuvat olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle eikä niillä siten ole merkittävää yhdyskuntarakenteellista vaikutusta. Epäsuorasti tuulivoimaloiden alueilla voi olla positiivinen vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, jos ne estävät sellaisen maankäyttömuodon sijoittumisen alueelle, jolla on yhdyskuntarakennetta hajauttava vaikutus. Tuulivoimala-alueen ulkopuolella voimalat voivat rajoittaa lähiympäristön muuta maankäyttöä kuten asumisen sijoittumista. Vaikutuksia voi olla muidenkin häiriöille herkkien toimintojen sijoittumiseen. Tuulivoimaloiden alueiden rajauksissa on lähtökohtaisesti otettu huomioon taajamien kasvusuunnat ja lisäksi tuulivoimaloiden alueiden ja taajamien väliin on jätetty kilo-metrin levyinen suojavyöhyke. Kaikki kaavassa osoitetut alueet ovat kooltaan sellaisia, että lähiasutukseen voidaan jättää riittävät suojavyöhykkeet.

Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Tuulivoimala-alueiden rakennustöiden aikana liikennemäärät kasvavat maakunnan tiestöllä. Erikoiskuljetukset voivat hidastaa liikennettä ja vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen heikentävästi. Rakentamisenaikainen läpikulkuliikenne voi aiheuttaa häiriötä asutuilla alueilla ja liikennetur-vallisuuteen liittyviä riskejä sekä heikentää teiden kuntoa. Kaikki kaavassa osoitetut alueet ovat kooltaan laajoja, joten niille on mahdollista ohjata liikennettä eri liittymien kautta. Tuulivoima-puiston toiminnan aikaiset liikennevaikutukset liittyvät huoltokäynteihin, joita on vain muuta-ma vuodessa. Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset -selvityksen mukaan tieverkostolle ei muodostu merkittäviä muutostarpeita. Nykyinen tieverkosto on kelvollinen tuulivoimalakomponenttien kuljetuksille. Tuulivoimala-alueilla metsätieverkostolle koituu parannus, koska metsätieverkos-toa on vahvistettava ja rakennettava uutta huoltotieverkostoa. Tällä on myönteisiä vaikutuksia, koska rakentamisvaiheen jälkeen tieverkostoa voidaan käyttää myös metsätalouden kuljetuk-siin. Kaavan vaikutukset lentoliikenteeseen ja muuhun ilmailun turvallisuuteen ja sujuvuuteen arvi-oidaan vähäisiksi. Kun huomioon otetaan esterajoituspintojen rajoitteet voimaloiden korkeu-delle, ovat kaikki kaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet lentoliikenteen näkökulmasta katsoen toteuttamiskelpoisia.


52


Vaikutukset aluetalouteen ja elinkeinoihin Vaasan seudulle on keskittynyt merkittävä osa Suomen energiateknologiateollisuudesta. Tuuli-voimala-alueiden toteuttamisella on positiivisia vaikutuksia erityisesti Vaasan seudulle, koska alueelta löytyy monipuolista energia-alan osaamista ja resursseja vastata uusiutuvan energia-alan haasteisiin. Tuulivoimapuistot ovat merkittäviä hankkeita, jotka vaikuttavat aluetalouteen muun muassa työllisyysvaikutusten ja verokertymän kautta. Rakentamisen aikana työllisyysvaikutuksia muo-dostuu maanrakennustöistä, kuljetuksista ja asennustöistä. Käytön aikana työllistävät huoltoon ja käyttöön liittyvät palvelut. Paikallisille yrityksille avautuu mahdollisuuksia muun muassa maanrakennuksessa sekä sähkönsiirtoyhteyksien rakentamisessa, mutta myös voimaloiden toiminnanaikaisessa huollossa ja kunnossapidossa. Vaihemaakuntakaavan mahdollistama ra-kentamisen mittakaava luo edellytyksiä uuden tuulivoimatuotantoa palvelevan yritystoiminnan syntymiselle. Lisäksi tuulivoimapuistojen toteuttamisella on positiivinen vaikutus sekä maa-kunnan että kuntien imagoon. Tuulivoimalaitoksista maksetaan kiinteistöveroa kunnalle. Lisäksi rakentamisen ja käytön aika-na muodostuu tuloveroja työntekijöiden tuloista. Maan vuokraus tuulivoimatuottajalle voi olla merkittävä lisäansio esimerkiksi maanviljelijöille tai metsäomistajille. Alueiden osoittamisella tuulivoirakentamiseen soveltuviksi alueiksi ei ole merkittävää vaikutusta niiden metsätalous-käyttöön.

Vaikutukset ilmastoon ja energiatalouteen Uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen on keskeistä ilmastonmuutoksen torjunnas-sa. Koska tuulivoimalla tuotettu sähkö ei toimintavaiheessaan tuota kasvihuonepäästöjä, voi-daan tuulivoimala-alueiden toteuttamisella hillitä ilmastonmuutosta, mikäli tuulivoimalla tuo-tetulla sähköllä pystytään korvaamaan kasvihuonekaasupäästöjä synnyttäviä energialähteitä. Maakunnan tuulivoimatavoitteeksi asetettu 1 800 MW tuulivoimaa tuottaa noin 5 TWh ener-giaa, mikä on noin puolet maakunnan energian kulutuksesta vuonna 2030. Selvityksessä on arvioitu hiilidioksidipäästöjen vähenevän noin 3 miljoonaa tonnia/v, mikäli tuulivoimalla tuote-tulla sähköllä voidaan korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotetuttua sähköä. Kaavaratkaisu mahdollistaa vähintään edellä mainitun tuotannon. Kaava edistää näin merkittävästi valtakun-nallisesti asetetun tuulivoimatavoitteen (6TWh vuonna 2020) toteutumista ja mahdollistaa maakunnallisesti asetetun tuulivoimatavoitteen (5TWh vuonna 2030) saavuttamisen. Vuonna 2030 tuulivoiman osuus energian kokonaiskulutuksesta voi olla jopa puolet. Tuulivoimalla on näin merkittävä rooli luotaessa energiaomavaraista maakuntaa.

Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimarakentamisen näkyvimmät vaikutukset kohdistuvat maisemaan. Tuulivoimaloiden koon vuoksi niiden visuaalinen vaikutus ulottuu laajalle alueelle. Vaihemaakuntakaavan toteut-taminen tulee muuttamaan mittavasti maakunnan yleistä maisemakuvaa. Maisemavaikutuksia syntyy erityisesti maakunnan eteläosaan, jonne on osoitettu eniten tuulivoimalle soveltuvia alueita. Sähkönsiirtoverkoston rakentamisesta aiheutuvat maisemavaikutukset painottuvat myös maakunnan eteläosaan. Tuulivoimaloiden näkymiseen vaikuttavat keskeisimmin maaston peitteisyys ja peltoalueiden määrä. Avoimilla jokilaaksojen viljelyalueilla voimalat näkyvät laajalti, mutta puusto rajaa suu-relta osin tuulivoimaloiden näkymistä. Kaavassa tuulivoimaloiden alueita ei ole osoitettu aivan rannikon rantaviivan tuntumaan. Tuulivoiman vaikutukset rannikon loma-asutukselle jäävät


53


vähäisiksi loma-asutuksen jäädessä tuulivoimaloiden näkymäalueen katvealueelle. Tuulivoima-lat näkyvät kuitenkin merelle, ja muuttavat nykyistä maisemakuvaa mereltäpäin katsottuna. Kaavassa tuulivoimaloiden alueet on sijoitettu siten, että valtaosa kulttuurimaisemsta ja valta-kunnallisesti merkittävästä rakennetusta kulttuuriympäristöstä sijoittuu yli kilometrin etäisyy-delle tuulivoimaloiden alueista, mikä ehkäisee merkittävimmät vaikutukset. Kaavan mukaisten tuulivoimala-alueiden läheisyyteen (<5 km) sijoittuu kuitenkin runsaasti arvokkaita kulttuuri-maisemia ja/tai valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Maisema-alueet ovat lähes kaikkia melko avoimia viljelyalueita, joten vaikutukset ovat mahdollisia useilla kohteilla. Etäisyydestä, kasvillisuudesta ja paikallisista pinnanmuodoista johtuen vaikutukset jäävät todennäköisesti useimmilla kohteilla vähäisiksi. Suurimmat vaikutusriskit muodostuvat tuulivoimala-alueilla, jotka sijoittuvat Kyrönjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuri-maiseman ja Isojoen-Lapväärtin kulttuurimaiseman läheisyyteen. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön arvioidaan suhteellisen vähäisiksi, koska tuuli-voimala-alueet sijoittuvat asutuksen ulkopuolelle. Tuulivoimalat ovat kuitenkin korkeita raken-nelmia, jotka näkyvät kauas erityisesti avoimessa maisemassa ja joilla sen vuoksi saattaa olla rakennettuun kulttuuriympäristöön kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Luonnonmaisemaan kohdistuvia vaikutuksia on ehkäisty sijoittamalla tuulivoima-alueet pää-osin sellaisille metsäalueille, jotka eivät ole virkistyskäytön, matkailun tai loma-asutuksen suh-teen erityisen herkkiä. Laajoja tuulivoima-alueita ei ole myöskään sijoitettu rannikolle rantavii-van tuntumaan.

Vaikutukset luonnonympäristöön Tuulivoimapuistoja toteutettaessa osa tuulivoimaloiden alueiden luonnonympäristöstä muut-tuu rakennetuksi ympäristöksi. Tuulivoimalaitosten tarvitseman alan lisäksi luonnonympäris-töön kohdistuva muutos kohdistuu huoltoteiden, maakaapeleiden ja sähkönsiirtoverkoston rakentamiseen tarvittaviin maa-alueisiin. Kaikki kaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet ovat laajoja ja sisältävät runsaasti luonnonympäristön kannalta vähämerkityksellisiä metsäta-lousalueita. Tuulivoimarakentamisen vaikutukset linnustoon jakaantuu sekä lintujen törmäyksiin tuulivoi-maloihin että linnuston pesimis- ja elinympäristöihin kohdistuviin vaikutuksiin. Maakuntakaa-van lähtökohtana on ollut tuulivoimarakentamisen sijoittaminen linnustollisesti arvokkaiden alueiden ulkopuolelle eikä kaavaan ole valittu kaikkien riskialttiimmiksi arvioituja alueita. Useat alueet sijoittuvat silti monien lajien muuttoreiteille. Koska Pohjanlahden rannikko on kansalli-sesti erittäin merkittävä muuttokäytävä useille lintulajeille, rannikolle on jätetty riittävä tuuli-voimaloista vapaa vyöhyke. Natura-arvioinnin yhteydessä tehdyn lintuselvityksen perusteella vaihekaavasta otettiin pois kolme linnustolle riskialtteinta aluetta. Pohjanmaa on vahvaa merikotkan esiintymisaluetta. Tuulivoimala-alueita ei sijoitu tiheimmille merikotkan pesimiskeskittymille eikä pesimisreviirien ja niiden läheisten ruokailualueiden vä-liin. Muutamilla alueilla tuulivoimalat voivat kuitenkin muodostaa riskin pesiville merikotkille. Alueiden laajuudesta johtuen voimalat on kuitenkin mahdollista sijoittaa riittävän etäälle siten, ettei merkittäviä haittoja esiinny. Vaihemaakuntakaavan vaikutukset sääkseen oletetaan jää-vän vähäiseksi.


54


Kaavassa kaikki tuulivoimaloiden alueet sijoittuvat Natura-alueiden ja muiden luonnonsuojelu-alueiden ulkopuolelle. Merikotkan ja kalasääksen osalta törmäysriskin syntymistä on ehkäisty jättämällä niiden pesäpaikkojen ympärille kahden kilometrin levyinen suojavyöhyke. Vaihemaakuntakaavaa varten laaditussa selvityksessä arvioitiin, millä alueilla luonnonsuojelu-lain edellyttämä Natura-arviointi on tarpeellinen. Tämän ns. Natura-arvioinnin tarveharkinnan tuloksena oli, että varsinainen luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi on tarpeen laatia 9 alueelle. Natura-arviointi laadittiin kuitenkin 12 alueelle. Natura-arvioinnin mukaan vaihe-maakuntakaavan toteuttamisella ei ole merkittävää vaikutusta luontodirektiivin mukaisiin luontotyyppeihin ja lajeihin mutta sillä on linnustoon kohdistuvia haittavaikutuksia.

Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Tuulivoimarakentamisesta voi aiheutua ihmisten elinympäristön laatuun kohdistuvia vaikutuk-sia, jotka liittyvät tuulivoimaloiden maisemalliseen vaikutukseen sekä syntyvään meluun ja välkevaikutukseen. Elinympäristössä tapahtuvat maisemalliset muutokset voidaan kokea elin-oloja ja viihtyvyyttä heikentävänä tekijöinä. Toisaalta tuulivoimalat voidaan hyvin sijoitettuna mieltää myös positiiviseksi maisemalliseksi uudeksi elementiksi. Kaavaratkaisussa osoitettujen tuulivoimala- alueiden ja asutuksen väliin on jätetty riittävät suojavyöhykkeet ehkäisemään suorat melu- ja varjostusvaikutukset asutukseen ja maakunnal-lisesti tärkeisiin virkistysalueisiin. Vaikka tuulivoimala-alueet on lähtökohtaisesti sijoitettu riit-tävän etäälle asutusalueista, jää tuulivoimaloiden lähialueelle edelleen asuntoja. Kaavaratkai-sun toteutuessa asuntojen määrä lähialueella (<2 km) arvioidaan sijoittuvan 2000 ja 4000 välil-le. Visuaalisella vaikutusalueella asuu (<5 km) asuu yli 10 000 ihmistä. Tuulivoimala-alueiden laajasta koosta johtuen vaikutuksia näille alueille on kuitenkin mahdollista vähentää yksityis-kohtaisessa sijoitussuunnittelussa tehtävien melu-, varjostus- sekä maisema-arviointien perus-teella. Vaihemaakuntakaavan toteuttamisesta ei arvioida aiheutuvan merkittäviä asutukseen kohdistuvia melu- tai varjostusvaikutuksia johtuen käytetyistä suojaetäisyyksistä.

Tuulivoima-alueiden toteuttamisen yhteisvaikutukset Vierekkäisillä tuulivoima-alueilla ja niihin liittyvillä sähkönsiirtoverkostoilla voi olla merkityksel-lisiä yhteisvaikutuksia. Yhteisvaikutuksia muodostuu etenkin maisemaan sekä luonnonympäris-töön. Yhteisvaikutusten ilmeneminen määräytyy sen mukaan, mitkä tuulivoimala-alueet aika-naan toteutuvat ja millaista maankäyttöä ja maisemaa ko. alueilla esiintyy. Valtaosa voimala-alueiden välisistä alueista on peitteistä ja asumatonta metsämaata, mikä ehkäisee merkittävi-en yhteisvaikutusten esiintymisen. Joillakin viljelysalueilla vaikutuksia todennäköisesti kuiten-kin muodostuu. Yhteisvaikutukset ovat mahdollisia etenkin Kristiinankaupungissa Tiukanjoki-laaksossa ja Lapväärtinjokilaaksossa sekä Närpiönjokilaaksossa. Maisemallisia yhteisvaikutuksia syntyy erityisesti maakunnan eteläosaan, jonne on osoitettu eniten tuulivoimalle soveltuvia alueita. Maisemavaikutukset voivat olla merkittäviä, koska laajat tuulivoimalahankkeet ulottu-vat täällä yli maakuntarajojen. Sähkönsiirtoverkoston rakentaminen aiheuttaa merkityksellisiä vaikutuksia. Vaikutus kohden-tuu pääosin tuulivoima-alueiden ulkopuolelle. Kaavaratkaisussa alueiden valinnan yhtenä kri-teerinä on ollut nykyisen suurjännitelinjan tai sähköaseman läheisyys. Sähkölinjojen vaikutus-ten painopiste on maakunnan eteläosassa, missä tuulivoima-alueita on runsaasti ja etäisyydet sähköasemiin ovat suuret. Sähkölinjojen vaikutukset kohdistuvat asutukseen, luontoon ja mai-semaan. Merkittävät vaikutukset on todennäköisesti mahdollista ehkäistä linjojen sijoittelulla sekä käyttämällä maakaapelointia.


55


Vaikutusten arvioinnissa ei ole otettu huomioon mahdollisia pieniä alle kymmenen voimalan tuulivoimapuistoja. Niitä ei ole otettu huomioon yhteisvaikutuksia arvioitaessa, koska on mah-dotonta tietää etukäteen, mihin tuulivoimapuistot sijoittuvat. Kaikkien asianosaisten viran-omaisten (ELY-keskus, maakunnan liitto ja kunnat) tavoitteena tulisi ensisijaisesti olla vaihe-maakuntakaavassa osoitettujen tuulivoima-alueiden toteuttaminen.

Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan 2 toteuttamisen kokonaisvaikutukset arvioituna MRA 1§:n mukaisesti Vaihemaakuntakaavan 2 kokonaisvaikutusten arviointi Myönteiset vaikutukset Kielteiset vaikutukset Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön • Tuulivoimala-alueiden suoria melu- ja

varjostusvaikutuksia on vähennetty jät-tämällä riittävät suojavyöhykkeet asutuk-seen ja loma-asutukseen.

• Tuulivoimala-alueet sijoittuvat pääasiassa metsätalousalueille. Alueilla voidaan edel-leen jatkaa metsätaloutta lukuun otta-matta tuulivoimaloiden ja sähköasemien rakentamispaikkoja ja uusia huoltoteitä.

• Tuulivoimala-alueiden sijainti asumatto-milla metsäalueilla vähentää ihmisiin kohdistuvan riskin erittäin pieneksi.

• Toiminnassa olevat tuulivoimalat eivät estä alueella liikkumista, luonnon tarkkai-lua, metsästystä eikä marjastusta.

• Nykyistä metsäautotieverkostoa laajem-paa ja parempikuntoisempaa huolto-tieverkostoa voidaan hyödyntää metsäta-loudessa ja luonnossa liikuttaessa.

• Tuulivoimala-alueiden rakentamisaikaiset suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat suuria, mutta myös tuulivoimaloiden toiminnan aikaiseen huolto- ja kunnossa-pitoon liittyvät työllistävät vaikutukset ar-vioidaan suureksi.

• Tuulivoimala-alueiden toteuttamisesta on merkittäviä myönteisiä taloudellisia vaiku-tuksia alue- ja paikallistaloudelle työlli-syysvaikutusten ja verokertymien kautta. Hankkeet tuottavat alueen kunnille vero-tuloja ja tuulivoima-alueen maanomistajil-le vuokratuloja.

• Vaihemaakuntakaavan mahdollistama tuulivoimaloiden rakentaminen laajassa mittakaavassa luo edellytyksiä uuden tuu-livoimatuotantoa palvelevan yritystoimin-

• Tuulivoimalat voivat vaikuttaa viihtyisyy-teen melun, varjostuksen ja maisemamuu-tosten kautta. Lisäksi visuaalista vaikutta-vuutta aiheuttavat voimaloihin asennetta-vat lentoestevalot.

• Tuulivoimala-alueilla rakentamisen aikai-nen melu ja erikoiskuljetukset voivat häiri-tä alueen virkistyskäyttöä ja lähiasutusta. Rakentamisen aikana myös ihmisten liik-kumista alueella joudutaan rajoittamaan.

• Tuulivoimala-alueiden rakentaminen muuttaa alueiden metsäistä ympäristöä. Mahdollisuus kokea luonnon rauhaa ja hil-jaisuutta heikkenee.

• Asumisviihtyvyyteen voivat vaikuttaa myös sähkön siirrosta aiheutuvat muutok-set maisemassa.

• Vaikutukset asumisviihtyvyyteen kohdis-tuvat eniten niihin lähiasukkaisiin, jotka kokevat maisemavaikutukset tai tuulivoi-maloiden äänen häiritseväksi .

• Lisäksi tuulivoimala-alueet voivat heiken-tää ihmisten viihtyvyyttä terveys- ja turval-lisuusriskeihin liittyvien pelkojen seurauk-sena.

• Tuulivoimaloista irtoava lumi ja jää voi aiheuttaa pienen riskin tuulivoimaloiden lähistöllä liikkuville.

• Rakennettaessa tuulivoimala-alueita lähi-alueelle, ihmiset voivat kokea, että tuuli-voimalat heikentävät asuin- ja vapaa-ajan asuinalueiden arvostusta ja alentavat kiin-teistöjen arvoa

• Tuulivoimala-alueiden toteuttamisesta voi aiheutua jännitteitä kyläyhteisöjen sisällä esim. siitä, kenen maille tuulivoimalat pys-


56


nan syntymiselle. • Tuulivoimala-alueiden toteuttamisella on

merkittävä vaikutus seudun elinkeinoelä-mälle ja kylien elinvoimaisuudelle

• Hyvin sijoitettuna tuulivoimalat voidaan myös mieltää positiiviseksi uudeksi mai-semalliseksi elementiksi.

tytetään ja kuka saa tuloja maa-alueensa vuokraamisesta.

Maa-ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon • Tuulivomala-alueiden toteuttamisesta

aiheutuvat vaikutukset maa- ja kalliope-rään rajoittuvat tuulivoimaloiden ja säh-köasemien rakennusaloille, maakaapelei-den johtokäytäville ja rakennettaville teil-le.

• Alueilla kaivettavia maa- ja kallioperäai-neksia voidaan osittain käyttää alueilla hyödyksi. Voimaloiden perustuksia tehtä-essä poistettavien maa-ainesten käytettä-vyys alueen muussa rakentamisessa riip-puu sen ominaisuuksista.

• Tuulivoima-alueiden toiminnan aikana ei aiheudu vaikutuksia maa- ja kallioperään

• Tuulivoimala-alueiden toteuttamisesta ei aiheudu vaikutuksia pinta- eikä pohjave-teen. Kaikki tuulivoimaloiden alueet sijoit-tuvat tärkeiden pohjavesialueiden ulko-puolelle.

• Tuulivoimalla tuotettu sähkö on uusiutu-vaa energiaa, joka ei tuota kasvihuone-kaasupäästöjä. Näin ollen vaihemaakun-takaavaan sisältyvien tuulivoimaloiden alueiden toteuttamisella voidaan hillitä ilmastonmuutosta, mikäli niiden avulla pystytään korvaamaan kasvihuonekaasu-päästöjä synnyttäviä energialähteitä. Maakunnan tuulivoimatavoitteeksi ase-tettu 1 800 MW tuottaa 5 TWh energiaa, mikä on noin puolet maakunnan energia-kulutuksesta. Jos tämä tavoite toteutuu, niin hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 3 miljoonaa tonnia vuodessa.

• Tuulivoimarakentamisella on rakentami-sen aikaisia paikallisia vaikutuksia maa- ja kallioperään johtuen tuulivoimaloiden ja sähköasemien rakennuspaikkojen ja nii-den lähiympäristön muokkaamisesta sekä maakaapeleiden asentamisesta ja tiestön rakentamisesta. Lisäksi näiden rakentami-seen tarvitaan maa-aineksia myös tuuli-voimala-alueiden ulkopuolelta

Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin • Tuulivoimala-alueet eivät lähtökohtaisesti

sijoitu luonnoltaan arvokkaille alueille • Tuulivoimala-alueet ovat laajoja, mikä

mahdollistaa luonnonympäristön huomi-oonottavat rakenteiden sijoitusratkaisut.

• Koska tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentamiseen menee metsämaata vain

• Tuulivoimala-alueet sijoittuvat pääasiassa asumattomille metsäalueille, mikä tarkoit-taa sitä, että laajojen luontokokonaisuuk-sien määrä vähenee jossain määrin.

• Tuulivoimala-alueiden luonnonympäristö muuttuu pieneltä osin rakentamisalueeksi, kun puusto ja pintamaa raivataan huolto-


57


pieni osa, koko tuulivoima-alueesta jäävät kasvillisuuteen kohdistuvat vaikutukset kokonaisuutena katsottuna vähäisiksi.

• Alueiden mahdolliset arvokkaat kasvi- ja luontotyypit selvitetään yksityiskohtaisen kaavoituksen yhteydessä.

• Tuulivoimaloiden purkamisen jälkeen alueen kasvillisuus voi kehittyä kohti luonnonmukaisempaa tilaa. Alueet voivat palautua metsätalousalueiksi.

• Kaavaratkaisussa on otettu huomioon rannikon merkittävä lintujen muuttokäy-tävä, lintujen muuton tihentymät ja lin-nustollisesti arvokkaat alueet.

• Erityishuomio on kiinnitetty merikotkaan, koska se on törmäysalttiimpia lajeja ja Pohjanmaa on vahvaa merikotkan esiin-tymisaluetta. Kaavaratkaisussa on otettu huomioon merikotkan pesäpaikat ja niille 2 kilometrin suojavyöhyke, pesimisreviiri-en keskittymät edellistä laajemmalta alu-eelta, merkittävät ruokailu- ja talvehti-misalueet sekä päämuuttoreitit.

tiestön, tuulivoimaloiden perustusten ja maakaapelien johtokäytävien alueelta.

• Tuulivoimaloiden, sähköasemien ja huol-toteiden rakentamisalueisiin kohdistuvien suorien vaikutusten lisäksi tuulivoimala-alueiden rakentamisesta aiheutuu elinym-päristöjen pirstoutumista.

• Vaikutukset rakentamisalueilla esiintyvään kasvillisuuteen ovat pysyviä tuulivoimaloi-den toiminta-ajan.

• Tuulivoimala-alueiden rakentaminen muuttaa vähäisessä määrin eläinten elinympäristöjä ja aiheuttaa ainoastaan väliaikaista häiriötä eläimistölle.

• Tuulivoimala-alueiden rakentamisen ja toiminnan aikaiset mahdolliset haitalliset vaikutukset linnustolle jakaantuvat lintu-jen törmäyksiin tuulivoimaloihin sekä pe-simisympäristöihin kohdistuviin vaikutuk-siin..

Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen • Tuulivoimala-alueet sijoittuvat erilleen

muusta suunnitellusta yhdyskuntaraken-teesta.

• Tuulivoimala-alueilla ei ole vaikutusta yhdyskuntien toimivuuteen, koska alueet sijoittuvat taajamarakenteen ulkopuolel-le.

• Tuulivoimala-alueiden rakentaminen ja tuotantotoiminta sekä sähkön siirto ja lii-kenneverkon toteuttaminen vaikuttavat merkittävästi seutujen ja kuntien yhdys-kuntarakenteeseen sekä positiivisesti aluetalouteen. Lisäksi tuulivoima-alueiden toteuttamisella on positiivinen vaikutus kuntien imagoon.

• Kaavaratkaisulla voi olla yhdyskuntara-kennetta eheyttävä vaikutus, jos tuuli-voimalat estävät yhdyskuntarakenteen hajautumista aiheuttavan maankäytön syntymistä.

• Tuulivoimala-alueita toteutettaessa voi-daan hyödyntää olemassa olevaa infra-struktuuria kuten teitä, sähkönsiirtover-kostoja ja satamia.

• Suurin osa tuulivoimala-alueista sijaitsee

• Tuulivoimala-alueiden rakentamisen aika-na kuljetukset voivat aiheuttaa häiriöitä asutukselle ja liikenteelle.

• Tuulivoimala-alueiden toteutumista voi hidastaa alueen ikääntynyt ja siirtokyvyl-tään alimittainen verkko, jos sitä ei saada korvattua uudella verkolla samanaikaisesti tuulivoimala-alueiden toteuttamisen kans-sa.


58


lähellä kanta- ja valtatieverkostoa, aluei-den painopiste sijoittuu valtatie 8:n var-teen.

• Nykyinen tieverkosto on kelvollinen suur-ten tuulivoimalakomponenttien kuljetuk-sille.

• Sähkoverkon vahvistamisella luodaan tuulivoimalle joustava mahdollisuus liittyä kantaverkkoon.

• Toiminnallinen muutos maankäytössä (metsätalousalueesta teollisen energian-tuotannon alueeksi) jää melko pieneksi, koska tuulivoimaloiden ja muiden raken-teiden osuus on vain muutama prosentti tuulivoimala-alueiden kokonaispinta-alasta.

• Muualla paitsi maa- ja metsätaloudesta poistuvalla alueella voidaan maa- ja met-sätaloutta harjoittaa kuten ennenkin

• Metsätieverkoston laajentaminen hyödyt-tää metsätalouden harjoittamista ja puu-kuljetuksia.

• Työllisyyden kasvun ja yritystoiminnan lisääntymisen kautta kuntien verotulot kasvavat.

• Lentoliikenteen näkökulmasta katsottuna kaikki kaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet ovat toteuttamiskelpoisia.

• *Maakunnan tuulivoimatavoite 1800–2000 MW tuulivoimaa tuottaa 4–5 TWh energiaa, mikä on noin puolet maakunnan energiakulutuksesta.

Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön • Taajamissa tuulivoimalaitokset eivät hal-

litse maisemaa, koska taajamissa on mui-ta korkeita rakennelmia. Tuulivoimala-alueet sijoittuvat lähimmillään kilometrin etäisyydelle taajama- ja haja-asutusalueista.

• Kaavaratkaisussa tuulivoimaloiden alueet on sijoitettu siten, että valtaosa kulttuu-rimaisemista ja rakennushistoriallisesti arvokkaista kohteista sijoittuu yli kilomet-rin etäisyydelle, mikä ehkäisee merkittä-vimmät vaikutukset.

• Kaavaratkaisussa tuulivoimala-alueita ei ole sijoitettu aivan rannikon rantaviivan tuntumaan.

• Tuulivoimaloiden näkyvyys taajamien ja kaupunkien lähimaisemassa sekä virkistys- ja kulttuuriympäristössä vaikuttaa alle 5 kilometrin etäisyydellä vaihtelevasti riip-puen välialueen rakennetusta yhdyskunta-rakenteesta ja peitteisyydestä sekä siitä, mistä kohtaa havainnoidaan. Hämärän ja pimeän aikaan voimalaitosten näkyvyyttä korostavat lentoestevalot.

• Kaavaratkaisun mukaisten alueiden lähei-syyteen (alle 5 kilometrin etäisyydelle) si-joittuu kuitenkin runsaasti kulttuurimai-semia ja/tai rakennettuja kulttuuriympä-ristöjä. Näillä kohteilla vaikutukset ovat mahdollisia, mutta etäisyydestä ja puus-toisuudesta johtuen vaikutukset jäävät


59


useimmilla laueilla todennäköisesti vähäi-siksi.

• Näkyvyysanalyysin mukaan suurin vaiku-tusriski muodostuu tuulivoimala-alueista, jotka sijoittuvat Kyrönjokilaakson valta-kunnallisesti arvokkaan kulttuurimaise-man ja Isojoen Lapväärtin kulttuurimaise-man läheisyyteen.

• Vaikka tuulivoimala- alueita ei ole sijoitet-tu aivan rantaviivan tuntumaan, muutta-vat lähimmäksi rantaa sijoittuvat tuulivoi-mala-alueet kuitenkin myös saaristomai-semaa.

• Tuulivoimala-alueiden merkittävimmät yhteisvaikutukset ovat maisemavaikutuk-sia. Yhteisvaikutuksia syntyy myös tuulivo-imala-alueista ja niihin liittyvistä voima-johdoista.

• Vaikutukset naapurimaakuntiin ilmenevät lähinnä maakunnan rajan läheisten tuuli-voima-alueiden maisemavaikutuksina.

• Kaikkiaan tuulivoimarakentaminen tulee muuttamaan maakunnan maisemakuvaa. Tuuli-voimalaitosten rakentamisen vaikutukset liittyvät niiden aiheuttamiin näkyviin muutoksiin maisemassa. Maiseman muutoksen kokeminen on subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin.


60


9. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET

9.1. Maakuntakaavan oikeusvaikutusten yleisperiaatteet

Vaihemaakuntakaavan oikeusvaikutukset kohdistuvat: • yleis- ja asemakaavan laatimiseen ja muuttamiseen sekä muihin maankäyttö- ja rakennus-

lakiin perustuviin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi • viranomaisten toimintaan suunniteltaessa alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja pää-

tettäessä niiden toteuttamisesta • suojelumääräysten kautta muihin rakentamista tai alueiden käyttöä koskeviin toimenpitei-

siin. Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueilla (MRL 4 §). Maakuntakaavan luonne yleispiirteisenä kaavana ilmenee myös maa-kunnan suunnittelun tehtävät määrittelevässä 25 §:ssä ja maakuntakaavan sisältövaatimuksia käsittelevässä 28 §:ssä. Lähtökohtana maakuntakaavan tulkinnassa on yleispiirteisyys. Maakuntakaava sallii yleensä tietyn liikkumavaran esim. yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tai muissa toimenpiteissä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottaminen ja konkretisointi sekä maa-kunnan tai seudun oloista ja kehittämistarpeista johtuvien tavoitteiden huomioon ottaminen ja niitä koskevien alueiden käytön ratkaisujen osoittaminen ovat maakuntakaavan sisällön perus-vaatimukset. Maakuntakaavan tulkinnassa korostuu erityisesti näiden tavoitteiden turvaami-nen.

9.2 Vaihemaakuntakaavan esitystapa, kaavamerkinnät ja kaavamääräykset

Maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Maakuntakaavaan liittyvää kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia ei vahvisteta eikä nillä ole suoranaisia oikeudellisia vaikutuksia. Maakuntakaavan sisältö ja esitystapa vaikuttavat kaavan ohjausvaikutukseen Maakuntakaa-vamerkinnöin ilmaistaan maakuntakaavan sisältö. Kaavamääräyksillä voidaan tarkentaa kaa-vamerkinnöillä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon otta-en tarvitaan kaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa. Kaavamääräyksiä on tulkittava maakuntakaavan luonne huomioon ottaen yleispiirteisesti. Kaavaselostuksen sisällöstä säädetään MRA 10 §:ssä. Kaavaselostus selventää ja täydentää kaavakarttaa ja siihen kuuluvia merkintöjä ja määräyksiä. Vaikka selostuksella ei olekaan suo-ranaisia oikeudellisia vaikutuksia, sillä on huomattava merkitys kaavan sisällön ja usein myös oikeusvaikutusten tulkinnassa.

9.3 Vaihemaakuntakaavan ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun

Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32.1 §).


61


Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan valituksen osalta (MRL 32.3 §).

Kaavaohjauksen yleisperiaatteet Maakuntakaavan keskeiset periaatteet ja siinä esitetyt maakunnalliset tai seudulliset kaavarat-kaisut ovat kuntakaavoituksen lähtökohtana. Maakuntakaavoituksessa esitetyt alueiden käy-tön periaatteet ja aluevaraukset täsmentyvät kuntakaavoituksessa, yleis- ja asemakaavoituk-sen kautta. Maakuntakaavassa käsitellään vain sellaisia alueidenkäyttökysymyksiä, joilla on vähintään yli-kunnallista merkitystä. Tästä syystä maakuntakaava-alueen sisään jää useimmiten myös valkoi-sia alueita. Maakuntakaavan valkoinen alue ohjaa kuntakaavoitusta ja muuta maankäyttöä osoittamalla, ettei alueelle kohdistu valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia intressejä.

Hyväksyttävä eroavaisuus vaihemaakuntakaavasta Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisem-massa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta luopua edellyttäen, että maakuntakaavan keskei-set ratkaisut ja tavoitteet turvataan samassa kaavassa, jossa maakuntakaavan ratkaisuista poi-ketaan. Ratkaisun perusteet tulee esittää kaavaselostuksessa. Hyväksyttävä eroavaisuus ei voi kuitenkaan tarkoittaa maakuntakaavan keskeisistä periaatteista poikkeamista eikä myöskään maakuntakaavassa erityisesti tutkitusta sijaintipaikasta poikkeamista. Maakuntakaavan keskei-siin periaatteisiin kuuluu mm. siinä esitetyt valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden konk-retisoinnit.

Vaihemaakuntakaavan muuttamista edellyttävä ratkaisu Maakuntakaavassa esitetyn ratkaisun kanssa ristiriidassa oleva kaavaratkaisu ei ole mahdolli-nen ilman maakuntakaavan muuttamista. Poikkeuksena on yhteinen yleiskaava. Kaavaratkai-sun voidaan katsoa olevan ristiriidassa maakuntakaavan kanssa, mikäli kyseessä ei ole maakun-takaavan täsmentyminen tai hyväksyttävä eroavaisuus.

9.4 Vaihemaakuntakaavan vaikutukset tuulivoimapuistojen sijoittumiseen

Maakuntakaava on ohjeena laadittessa yleis- ja asemakaavoja. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksella 1.4.2011 helpotettiin tuulivoimapuistojen suunnitteluun liittyvää kaavoitusta.

9.5 Vaihemaakuntakaavan ohjausvaikutus muuhun alueiden käytön suunnitteluun ja viran-omaistoimintaan

Maakuntakaava on MRL 32.1 §:n mukaan ohjeena ryhdyttäessä toimenpiteisiin alueiden käy-tön järjestämiseksi. Säännös koskee maankäyttö- ja rakennuslain nojalla tapahtuvaa päätök-sentekoa. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että viranomaiset ottavat maakuntakaavan huomioon alueiden käyttöä koskevien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamispäätöksiä tehtäessä ja pyrkivät edistämään kaavan toteuttamista. Lisäksi viranomaisten on katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaavan viranomaisvaikutus korostuu erityisesti silloin, kun viranomaisten toimivaltaan kuuluu tarkoituksenmukaisuushar-kintaa. Maakuntakaavan viranomaisvaikutus ei ole MRL 32.3 §:n mukaisesti voimassa oikeusvaikuttei-sen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella. Maakuntakaavassa osoitettu uusi maankäyttörat-


62


kaisu voi olla keskeinen peruste kuntakaavojen ajantasaisuutta arvioitaessa. Erityisesti kunta-kaavassa oleva ristiriita maakuntakaavassa tulkittujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoit-teiden kanssa osoittaa, että kuntakaava ei ole enää ajan tasalla.

9.6 Vaihemaakuntakaavan suhde muun lainsäädännön mukaiseen päätöksentekoon

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset tavoitteet ja suunnitelmat on otettava huomioon suun-niteltaessa ja päätettäessä muun lainsäädännön nojalla maankäytön järjestämisestä siten kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa ja erityislaeissa säädetään. Tässä suhteessa keskeisimpiä lakeja ovat ympäristönsuojelulaki, laki rakennusperinnön suojelusta, luonnonsuojelulaki, muinais-muistolaki, tielait, vesilaki, metsälaki, maa-aineslaki, kaivoslaki ja jätelaki. Mahdollisuus maakuntakaavan huomioon ottamiseen erityislain mukaisessa viranomaisten päätöksenteossa vaihtelee lainsäädännön alasta riippuen. Maakuntakaavan huomioon ottami-sen ja toteuttamisen edistämisen mahdollisuus muun lainsäädännön mukaisessa päätöksente-ossa on sitä suurempi, mitä laajemman harkintavallan asianomainen laki viranomaiselle antaa. Viranomaisten on sopeutettava maakunnallista alueidenkäyttöä koskevat ratkaisut maakunta-kaavaan. Maakuntakaava voi olla myös yksi peruste haettaessa muutosta erityislain nojalla tehtyyn päätökseen. Maakuntakaavassa ei voi olla muun lainsäädännön vastaisia kaavamäärä-yksiä.

9.7 Lunastusoikeus

Lunastamisesta maakuntakaavan toteuttamiseksi säädetään 99 §:ssä. Laki antaa mahdollisuuden käyttää lunastamista alueen hankkimiseksi sen ollessa tarpeellista maakuntakaavan toteuttamiseksi valtoin, seudun, kuntayhtymän tai kunnan väestön yhteisiä tarpeita varten. Lisäksi MRL 99.1 §:n mukaan ympäristöministeriö voi myöntää lunastusluvan kunnalle yleisen tarpeen vaatiessa mm. kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten jo ennen alueen kaavoittamista. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei velvoita lunastamiseen. Maakuntakaavassa osoitetut alueet voivat tulla lunastuksen kohteeksi myös erityislainsäädännön, esim. luonnonsuojelulain, perus-teella.

9.8 Vaihemaakuntakaavan vahvistaminen

Vaihemaakuntakaavan hyväksyy maakunnan liiton ylin päättävä elin. Sen jälkeen kaava toimi-tetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Ympäristöministeriö voi maakuntakaavan vahvistamispäätöksessä MRL 201 §:n perusteella määrätä kaavan tai sen tietyn osan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaava tulee siten voimaan määräystä koskevan alueen osalta välittömästi ympäris-töministeriön päätöksen jälkeen. Sen alueen osalta, jota voimaantulomääräys ei koske, kaava tulee lainvoimaiseksi sen jälkeen, kun valitusoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen on kulunut tai jos vahvistamispäätöksestä valitetaan, sen jälkeen kun korkein hallinto-oikeus on tehnyt päätöksensä. Korkein hallinto-oikeus voi myös kieltää päätöksen täytäntöönpanon joko valitta-jan pyynnöstä tai tuomioistuimen omasta aloitteesta.


63


10. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA

Maakunnan suunnittelujärjestelmä muodostuu neljästä osasta: maakuntasuunnitelmasta, maakuntaohjelmasta ja maakuntakaavasta sekä toimeenpanosuunnitelmasta. Maakuntasuun-nitelmassa määritellään maakunnan tavoiteltu kehitys ja kehittämislinjaukset noin 20–30 vuo-den aikavälille. Maakuntakaava antaa maakuntasuunnitelman strategioille ja tavoitellulle kehi-tykselle fyysiset edellytykset ja toteutumismahdollisuudet. Maakuntaohjelma on taas toimin-nallinen toteuttamisohjelma, joka laaditaan valtuustokausittain eli neljän vuoden välein. Toi-meenpanosuunnitelma laaditaan joka toinen vuosi ja sillä pyritään vaikuttamaan tärkeimpien hankkeiden rahoitukseen ja saamaan ne mukaan valtion budjettiin. Tällä hetkellä valmistetaan Pohjanmaan maakuntastrategiaa, mihin sisältyy sekä maakuntaohjelma että maakuntasuunni-telma. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavan toteutuminen tapahtuu ensisijaisesti yleis- ja asemakaavoituksen sekä viranomaisten suunnitelmien ja toiminnan kautta. Lain mu-kaan maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavoja laadittaessa ja viranomaisten tulee suunnitelmillaan ja toiminnallaan edistää vaihemaakuntakaavan toteutumista. Pohjanmaan liitolla on Pohjanmaan maakuntakaavan laatimisvastuu ja velvollisuus seurata kaavan toteutumista ja antaa ohjeita kaavaan tulkitsemiseksi. Käytännössä kaavan seuranta ja ohjeiden anto tapahtuu yhteistyö- ja lausuntomenettelyn kautta. Aktiivinen yhteistyö kuntien ja alueviranomaisten kanssa suunnitelmia ja kaavoja laadittaessa takaa parhaiten maakunta-kaavan ohjausvaikutuksen sekä toteutumisen. Maankäyttö- ja rakennusasetus määrittelee 2 §:ssä alueidenkäytön seurannan toimijoiksi ym-päristöministeriön, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, maakunnan liitot ja kunnat. Asetuksessa todetaan: ”Ympäristöministeriön on järjestettävä alueiden käytön ja rakennetun ympäristön tilan ja kehityksen seuranta ja sen kannalta tarpeellisten tietojärjestelmien ylläpito. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edistää ja ohjaa alueiden käytön ja rakennetun ympä-ristön tilan ja kehityksen seurannan järjestämistä toimialueellaan sekä osaltaan huolehtii tar-peellisen seurannan järjestämisestä. Maakunnan liiton tulee huolehtia maakunnan suunnitte-lun edellyttämästä alueiden käytön, alue- ja yhdyskuntarakenteen, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- että luonnonympäristön tilan ja kehityksen seurannasta alueellaan. Kunnan tulee huolehtia kaavoitus- ja rakennustoimen hoidon edellyttämästä alueiden käytön, raken-tamisen ja rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seurannasta alueellaan.” Ympäristöhallinto on kehittänyt paikkatietopohjaisen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestel-män (YKR), jolla edistetään maankäyttö- ja rakennuslain rakennettua ympäristöä koskevien seurantavelvoitteiden toteuttamista. YKR on tarkoitettu yhdyskuntarakenteessa pitkällä aika-välillä tapahtuvien muutosten seurantaan ja analysointiin ja palvelee siksi erittäin hyvin maa-kuntakaavoitusta ja aluekehittämistä.

Documents

SELOSTUS - Obotnia.fi · lisäksi visioita vuoteen 2050. EU:n uusi ilmasto- ja energiapolitiikka muodostaa lähtökohdan myös Suomessa laadittavalle ilmastolainsäädännölle. Vuonna