POHJOISTA PALVELUAKESÄKUU 2016

2

SISÄLLYSLUETTELO

2 PÄÄKIRJOITUS 4 TAISTELU TAPPAJAA VASTAAN8 AURINKOINEN ARKKITEHTI ITALIASTA12 ERILAISEN MUSEON VETÄJÄ16 VESILLÄLIIKKUJIEN TURVAMIES19 ROTARY LOVES MUSEUM20 KELLOKULTTUURIN LÄHETTILÄS24 TÄTÄ ON ROTARY25 MITEN PÄÄSEN MUKAAN

ROTARIRotarypiiri 1400

Päätoimittaja:Juha Risteli

Toimitussihteeri:Sampo Puoskari

Kustantaja: Rotarypiiri 1400

Materiaalin toimitus:Sampo Puoskarispuoskari@gmail.com

http://d1400.rotary.fi/

3

Rotaryn verkkolehti lisää tietoa rotareista Pohjois-Suomen asukkaille

Jokaisella järjestöllä on vaikeuksia saada positiivista julkisuutta, sil-lä järjestöjä on paljon ja painetun median on vaikea olla tasapuoli-nen niiden suhteen. Toisaalta myös media on paljon muuttunut, meillä on Facebook ja monenlaisia muita sähköisiä välineitä. Ehkä meidän ei enää tarvitsekaan odottaa lehden toimittajaa, vaan voimme tehdä jul-kaisun itse.

Julkaisun kohteena on tietenkin oma jäsenistö, mutta myös suuri yleisö. Mitä sitten rotarit haluavat sanoa koko kansalle? Haluamme selittää mitä rotary on, mitä se te-kee ja niiden avulla saada uusia jä-seniä. Itse asiassa paras tapa saada nopeasti uusia ystäviä, kun aikui-nen muuttaa paikkakuntaa, on liit-tyä rotaryklubin jäseneksi. Tämä

tehoaa myös yksilön jäädessä eläk-keelle. Intialainen ystäväni sanoi, että ih-misen elämä voidaan jakaa kol-meen osaa. Alussa yksilö kouluttaa itseään, joka kestää jopa 25 vuotta. Sen jälkeen perustetaan perhe, ol-laan työssä ja tuetaan omaa sukua. Jos ihminen onnistuu elämässään, viisikymmentä vuotta täytettyään voidaan huolehtia omasta yhteisös-tä ja tehdä hyvää muille ihmisille, paikallisesti ja koko maailman mi-tassa.

Rotaryklubissa tutustutaan muiden ammattien hyvämaineisiin edus-tajiin, sillä klubissa on eri alojen paikallisia vaikuttajia. Tämä verk-kolehti on tehty niin, että haasta-tellaan kiinnostavia rotareita, mitä he ovat tehneet ja mitä ne ajattele-

vat eri asioista. Rotarykytkös tulee esiin vasta lopun tietolaatikossa.

Heinäkuussa alkava uusi rotary-vuosi 2016-17 on Rotarysäätiön 100-vuotisjuhlavuosi. Totta kai pu-humme siitä, että rotarien suurin maailmalaajuisen saavutus on koh-ta valmis, polion hävittäminen koko maapallosta. Polio ei ole Suomessa-kaan kaukainen asia, sillä viimeksi meillä oli poliota talvella 1987-88 ja silloin koko kansa rokotettiin. Poliosta kerrotaan tässä verkkoleh-dessä.

Toivotan kaikille lukijoille hyviä lukuhetkiä.

JUHA RISTELIROTARYPIIRI 1400 KUVERNÖÖRI

PÄÄKIRJOITUS

4

Taistelu tappajaa vastaan

Yksi ihmistä vainonnut historialli-nen vitsaus on tauti nimeltä polio. Jo muinaiset egyptiläiset kuvailivat tuota lapsihalvaukseksikin meillä nimitettyä sairautta. Kyseessä on osin tappava, osin vaikeasti rampa-uttava sairaus, joka on vammautta-nut lukemattomia lapsia kaikkialla maailmassa.

Terveestä rammaksi

Oman traagisen leimansa polioon on antanut se, että kyseessä on sai-raus, joka on saattanut rampauttaa

Ihminen on yksi planeettam-me eläinkunnan edustajista. Vaikka ihminen on nykyään luomakunnan kruunu, vaa-nii häntä monta erilaista vaaraa ja uhkaa muualta luonnosta. Usein kaikkein vaarallisimmat nuo uhkat ovat silmälle näkymättömiä, eli bakteereita tai viruksia.

Matti Honkalan ei tarvitse rotarihuoneessaan kuin ojentaa kätensä ja saapuvilla on heti järjestön polioesite.

KUVA: SAMPO PUOSKARI

5

terveenä syntyneen ja elämään tot-tuneen lapsen sitten loppuelämäk-seen.

Onneksi sairauteen on olemassa ro-kotteita ja sen leviäminen ja esiin-tyminenkin maailmassa on koh-ta pysäytetty kokonaan. Suomesta polio saatiin hävitettyä rokotuksilla 60-luvun alussa.

Raahelainen lääkäri Matti Honkala kertoo polion historiaa, sen taudin-kuvia ja sen rokotustoimenpiteitä sekä ammattinsa tuomalla vahval-la asiantuntemuksella että hieman poikkeuksellisella antaumuksella. Honkalalle sairaus on erityisase-massa hänen ja lääkärivaimonsa Virpin aktiivisen rotaryharrastuk-sensa takia.

”Rotarit tekevät edelleen merkit-tävää työtä polion hävittämiseksi maailmasta. Nyt olemme todella lä-hellä onnistumista”, Honkala iloit-see.

Rokotuksia tehdään edelleen Afganistanissa ja

Pakistanissa. Rokote annetaan pisaramuodossa.

6

Filippiinit koekenttänä

Vaikka Rotary on järjestönä vain yksi osa polionhävittämiskampan-jaa, voivat rotarit ottaa kunniakseen aika tärkeän osan nykytilanteesta.”Rotary järjesti 70-80-lukujen tait-teessa Filippiineillä kokeellisen ro-kotuskampanjan osana silloista 3H-projektia, eli health, hunger and humanity. Kampanja onnistui niin hyvin, että polio saatiin hävitettyä tuolta rajatulta alueelta kokonaan”, Honkala selittää.

Tästä innostuttiin niin, että syntyi Global Polio Eradication Initiative, joka koordinoin tätä nykyä polion hävittämistä maailmasta.

”Kun vuonna 1988 halvaantui vuo-sittain noin 350 000 ihmistä – pää-sääntöisesti lasta – vuonna 2015 luku oli enää alle sata. Endeemistä poliota esiintyy enää Afganistanis-sa ja Pakistanissa. Viime syksynä Afrikka julistettiin vapaaksi endee-misestä poliosta”, Honkala kertoo.

Nigeriassa valmistaudutaan rokotuskierrokselleKUVA: GPEI

MATTI HONKALA

PIETARI BRAHEN ROTARYKLUBI, 1987PIIRIKUVERNÖÖRI 2001-2002

GSE TEAM LEADER 2005

Bill Gates yhteistyössä

Vuodesta 2009 lähtien rotarit ovat toimineen yhdessä Bill ja Melinda Gatesin säätiön kanssa polioro-kotteiden hankinnassa. Jokaista rotarien hankkimaa dollaria koh-den säätiö lahjoittaa kaksi dolla-ria. Tämä sopimus on voimassa vuoteen 2018 saakka. Yksi pe-rusrokotussarja maksaa alle yh-den dollarin.

Matti Honkala kiertää piirin klubeissa kertomassa vuosit-tain poliotilanteesta ja rotarien nykyinen End Polio Now –kam-panja jatkuu lipaskeräyksenä ja muina klubikohtaisina keräys-muotoina.

JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA

7

Nigeriassa valmistaudutaan rokotuskierrokselleKUVA: GPEI

8

Aurinkoinen arkkitehti Italiasta

Kaunis hymy, hersyvä nau-ru ja tuttavallinen koske-tus käsivarteen eivät kuulu aivan tavallisen vastaan-tulevan naisen käyttäyty-miseen. Venanzia Rizzi, tai tuttavallisemmin Vena, puo-lestaan hurmaa kaikki kans-saihmiset juuri tuolla välit-tömyydellään.

KUVA: TEEMU HAAPALA

9

Historialtaan jopa kymmenen tu-hannen vuoden taakse ulottuvasta Materan kaupungista kotoisin ole-van arkkitehti tuo ihastuttavan ete-läitalialaisen tuulahduksen Limin-gan kunnantalon käytäville. Rizzi toimii siellä kunnanarkkitehtina.

Ideoiva lapsi

Venanzia on aina ollut täynnä ide-oita ja mielikuvitusta. Lapsena hän piirteli kotikaupunkinsa katuas-valttiin liidulla erilaisia talojen poh-jakuvia täydessä 1:1-mittakaavas-

sa. Neljätoistavuotiaana hän näki Frank Lloyd Wrightin Pennsylva-niassa sijaitsevan vesiputoustalon ja New Yorkissa sijaitsevan Gug-genheim-museon. Ne vaikuttivat Venanziaan niin paljon, että hän päätti tulla itsekin arkkitehdiksi.

Suomeen houkuttelivat opinnot: ” Tulin suomeen vaihto-opiskelija-na vuonna 1994 Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolle Torinon yliopistosta. Minua kiinnosti eri-tyisesti Alvar Aallon arkkitehtuuri ja tapasin sitten Suomessa rakkau-

den, jonka vuoksi muutin asumaan pysyvästi Ouluun ja perustin per-heen.”

Nuori Suomi – vanha Italia

Vaikka Suomi on tunnettu omista huippuarkkitehdeistaan, Venanzia Rizzi näkee selvän eron Suomen ja Italian arkkitehtuurissa.”Italian ja Suomen ikäero on sen ver-ran suuri, että se tulee heti esille ark-kitehtuurissa. Vanha arkkitehtuuri

Ihan kaikkea vanhaa ei Oulusta sentään ole onnistuttu purkamaan. Suo-malainen puurakentaminen poikkeaa italialaisesta kivirakentamisesta.

10

JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA

Puu-Raksilan lämmin tunnelma miellyttää Venanzian silmää.

11

ja historia jättävät suuren jäljen ympäristöön ja niitä seuraa-

ville sukupolville. Suomen arkkitehtuuri on kuitenkin

saanut suuria vaikutteita italialaisesta ja klassises-ta arkkitehtuurista ku-ten myös italialaisesta vernakulaari arkkiteh-tuurista. Iso ero van-hoissa arkkitehtuu-reissamme on myös materiaali. Suomes-sa on käytetty pal-jon puuta, Italiassa sen sijaan enem-män kiveä ja tiiltä. 30-luvun jälkeen Suomen arkkiteh-tuuri muuttui sel-västi modernim-paan suuntaan ja löysi oman tyylin-sä esimerkiksi Al-var Aallon teoksis-sa.”

O u l u s s a k i n onnistuttu

Oulussa on perintei-sesti purettu tai muul-

la tavoin kadotettu vanhaa ja rakennettu

välillä onnistuen ja vä-lillä epäonnistuen uutta.

Venanzialla on tästä selkeä mielipide.

”Minusta Oulussa vanha ja uusi arkkitehtuuri yhdistyvät

hienosti kaupungin maisemissa.

Muutamat vanhat puukorttelit ovat säilyneet hienosti, kuten Engelin suunnitteleman Franzenin puiston ympäristö, Puu-Raksila ja Kuusi-luoto. Valitettavasti suuri osa on menetetty ikuisesti. Oulun asema-kaava on hyvä esimerkki urbanistii-kasta ja kaupungin suunnittelusta. Myös koko pyörätieverkko on hie-no ja avantgarde-esimerkki koko Europalle”, Rizzi toteaa.

Venanzia Rizzi ei kuitenkaan käy-tä kaikkea aikaansa rakennusten suunnitteluun. Harrastuslistalta löytyvät muiden muassa lukemi-nen, lentäminen, golf, laskettelu, moottoripyöräily ja kun kyseessä on italiasta kotoisin oleva nainen, tie-tenkin viini. Rizzi onkin ollut neljä vuotta Oulun Munskänkarnan vii-niseuran puheenjohtaja.

VENANZIA RIZZI

OULU CITY, 2006.

KLUBIN PRESIDENTTI V. 2013‒2014.

PIIRI 1400, INTERACT-KOMITEAN

PUHEENJOHTAJA, KLUBIN PERUSTAJA JA KUMMI

SEKÄ HEIDÄN NEUVONANTAJANSA.

12

Suomi on museoiden luvattu maa. Ei liene olemassa esinettä,

jolle ei olisi omistettu jossain päin maata omaa museota. On mootto-risahamuseo, perämoottorimuseo, nukke- ja lelumuseo, vakoojamu-seo, apteekkimuseo, tapettimu-

seo ja jopa sillimuseo.

Erilaisen museon vetäjä

13

Oulussa on toiminut vuodesta 2013 lähtien uudentyyppinen museoko-konaisuus, jossa yhdistyvät tiede, taide ja historia. Se tarjoaa asiak-kaille todella monipuolisen vierai-luelämyksen ja opastaa vaikkapa uuden harrastuksen tai kiinnostuk-sen pariin. Kokonaisuuteen kuulu-vat Tiedekeskus Tietomaa, Oulun taidemuseo ja Pohjois-Pohjanmaan museo, jonka alaisuudessa toimii lisäksi useita yksiköitä.

Oulun museo- ja tiedekeskus Luup-pia johtaa Jonna-Marleena Härö, joka luonnehtii itseään kolmen ty-tön äidiksi, diplomi-insinööriksi ja

museoinsinööriksi. Hän tuli alalle vuonna 2003, kun Tiedekeskus Tie-tomaahan rakennettiin Oulu Expo -nimistä näyttelyä. Siitä hän siirtyi pian Tietomaan johtajaksi ja sitten nykyisen Luupin johtajaksi.

Monia mahdollisuuksiaMuseoiden ja tiedekeskuksen yh-distelmällä on monia vahvuuksia:

”Niitä ovat monialaisuus ja mo-niammatillinen henkilökunta, joi-den avulla voidaan rakentaa uu-dentyyppisiä tiedettä, taidetta ja historiaa yhdistäviä näyttelyitä. Vastaavaa yhdistelmää ei ole toista, eli meillä on mahdollisuus olla luo-massa jotain uutta, mikä kiinnostaa museoita ja tiedekeskuksia maail-manlaajuisesti. Uuden tekeminen vaatii myös rohkeutta luopua van-hasta, ja tämä haaste ei ole helppo”, Härö kertoo.

14

Museoiden tulevaisuus ei suinkaan ole niin harmaa, kuin moni saattaa ajatella.

”Museot elävät murroskautta. Ra-hoituksen perusteita tarkastellaan ja itse uskon, että tulevaisuudes-sa yhä useampi museo liittyy yh-teen ja toiminta keskittyy isompiin kokonaisuuksiin. Museoilla on ja tulee olemaan jatkossakin tärkeä merkitys yhteiskunnan tulkitsija-na ja tarinoiden kertojana. Elämä

on muuttunut 24/7 -toiminnaksi ja museoiden tulee olla paikkoja, mis-sä voi rauhassa tutustua ilmiöihin ja kokea elämyksiä.”

Muutoksia tarvitaan

”Selviytyäkseen muutoksesta mu-seoiden pitää myös avata ovensa yleisölle niin, että asiakkaat pää-sevät aidosti vaikuttamaan näytte-lyiden ja tapahtumien sisältöihin. Perinteinen kuratointi joutuu an-

JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA

tamaan tilaa suurien yleisöjen yh-teistyölle ja asiantuntijuuden roolia pitää pohtia uudelleen. Museoiden perustehtävä alueen historian ja taiteen taltioijan ei muutu, mutta valinnat kokoelmiin päätymisen ta-kana tulevat aiempaa haastavam-miksi, koska tarjonta lisääntyy koko ajan”, Härö summaa.

Museoliittymän johtamisen vasta-painona Jonna-Marleena harrastaa toisenlaisia aktiviteetteja. Liikunta

15

JONNA-MARLEENA HÄRÖ

MERIKOSKEN ROTARY KLUBI, 2005

SIHTEERI 2010–2011

KLUBIN 1. NAISPRESIDENTTI 1.7.2016 ALKAEN

kuuluu hänen ohjelmaansa moni-puolisesti vuodenaikojen mukaan. Hän juoksee, hiihtää, laskettelee ja mökkeilee Syötteellä, käy kuntosa-lia ja ehkä myös tänä kesän elvyttää suunnistusharrastuksen Oulu-ras-teilla.

”Lisäksi luen, mutta lähinnä dek-kareita pään tyhjentämiseksi. Ja toimin tietysti lasten taksikuskina heidän harrastuksiinsa”, Härö nau-rahtaa lopuksi.

16

Vesilläliikkujien turvamies

Markku K. Hentilä, 38-vuotias liikkeenjohdon konsultti Oulusta, toimii vapaaehtoisena meripelas-tajana. Hän on myös Suomen Meri-pelastusseuran Oulun Meripelasta-jat ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Suomen Meripelastusseura ry.:n hallituksen jäsen.

Hentilä aloitti meripelastajana ke-sällä 2008. Häntä miellytti toimin-nassa erityisesti se, että harras-tuksessa yhdistyvät mahdollisuus säännölliseen veneilyyn ja mahdol-lisuus tehdä hyvää ja auttaa muita.

Tekniikka ja taidot työllistävät

Pääosa tehtävistä on avustustehtä-viä: ”Avustettavina aluksina ovat useimmiten konevikaiset tai sel-laiset alukset, joilta on polttoaine loppunut. Myös merimiestaidolli-set virheet työllistävät, esimerkiksi veneen ajaminen matalaan tai ir-toaminen poijusta. Vedestäpelasta-

Televisiossa pyörii ties monennettako kertaa uusintana humoristinen sarja tiepalvelumiehistä, jotka käyttävät va-paa-aikaansa hädänalaisten auttamiseen. Kun auto hyy-tyy, kukaan ei ole heti suoranaisessa vaarassa. Vesillä asiat voivat olla toisin, ja siksi on hienoa, että veneilijöitäkin aut-taa Suomessa joukko pyyteettömiä ihmisiä. He ovat vapaa-ehtoisia meripelastajia.

17

mistehtävät ovat onneksi harvinai-sia, joskin tehtävien määrä ja laatu vaihtelee vuosittain”, Hentilä selit-tää.

Pääkaupunkiseutuun verrattuna Oulun alueella on pääsääntöisesti melko rauhallista. Se johtuu tietysti maltillisista liikennemääristä. Vuo-desta riippuen tehtäviä on 10–30.

Avovesikauden aikana yhdistys kouluttaa miehistöään Suomen Meripelastusseuran koulutusjär-jestelmän mukaisesti. Harjoituksia on kolmesti viikossa, ja mahdolli-suuksien mukaan pyritään olemaan mahdollisimman paljon partioajos-sa lähempänä mahdollisia asiakkai-ta.

Hyvä venekalusto

”Oulun yhdistyksessä aktiivimeri-pelastajia on lähes 90, joista noin 30 kuuluu hälytysmiehistöön. Meillä on kolme alusta, Uudenkau-

”Myös kesäinen vesi on niin kylmää, että se aiheuttaa

hypotermiaa.”

18

pungin veneveistämön valmistama 14-metrinen PV Toppila ja sen mu-kana kulkeva apuvene Avon-merki-nen AV Pikku-Toppila sekä Iso-Bri-tanniasta hankittu 7,5-metrinen Atlantic-merkkinen kovapohjainen kellukevene PV Varjakka”, Hentilä esittelee yhdistyksen venekalustoa.

”PV Toppila soveltuu erittäin hyvin raskaampiin hinauksiin ja koulu-tuskäyttöön, kun taas Varjakka on nopea ensilähdön avovene. AV Pik-ku-Toppilaa käytetään tilanteissa, joissa PV Toppila ei pysty syväyk-sensä takia toimimaan. Näitä ovat esimerkiksi hinausköyden toimit-taminen matalassa olevaan asia-kasveneeseen.”

Hengenpelastajia

Meripelastajat kohtaavat monen-laisia tilanteita. Hentilän mieleen on jäänyt erityisesti viimekesäinen tehtävä: ”Partioajossa havaitsim-me kaksi henkilöä veden varassa kaatuneen veneen kanssa. He oli-vat lähteneet olosuhteisiin nähden aivan liian vaatimattomalla veneel-lä liikkeelle, ja vene oli aallokossa kaatunut. Pelastimme heidät veden

varasta ja veimme rantaan hälyte-tyn ambulanssin tutkittavaksi. Vä-syneinä ja hieman kylmettyneinä henkilöt olivat todella kiitollisia, että osuimme paikalle. Tässä ta-pauksessa henkilöt pelastettiin to-dennäköisesti menehtymiseltä, sillä myös kesäinen vesi on niin kylmää, että se aiheuttaa hypotermiaa.”

JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA

MARKKU HENTILÄ

OULUN ROTARYKLUBI, 20121. SIHTEERI

RAHASTONHOITAJA

19

Rotarit tervetuloa museoon! Merikosken rotarit haastavat Oulun alueen klubit yhdistämään toimintaansa ja siten auttamaan ihmisiä tutustumaan toisiin-sa ja innostamaan myös uusia jäseniä liittymään klubeihimme.

Rotary Loves Museum -teemalla tullaan järjestämään Oulun museoissa ja gallerioissa iltatilaisuuksia (klo 17-19), minne ovat tervetulleita kaikki Oulun rotarit puolisoineen ja vieraineen. Kyseisellä viikolla muut klubit voivat halutessaan jättää viikkokokouksen väliin eli yhteinen museotapaa-minen toimii kaikille viikon tapaamispaikkana. Illan aikana tutustutaan näyttelyihin ja kuullaan asiantuntijoita sekä käydään katsomassa myös ti-loja, minne yleisö ei normaalisti pääse.

Illoissa on isäntä, joka tarjoaa kahvit/viinit ja iltoihin on vapaa pääsy. Osallistujat voivat halutessaan lahjoittaa pienen summan rahaa Rotarysäätiön juhlavuoden keräykseen ja siten olemme kaikki keräämässä miljoonaa dollaria, summaa joka on Suomen rotarien tavoite lahjoittaa säätiön juhlavuoden keräykseen.

Tilaisuudet alkavat ti 9.8.2016 klo 17 ja ensimmäinen ilta pidetään Taidemuseolla, missä tutustutaan Essi Renvallin näyttelyyn sekä Hiukkavaaraa ja Tanssia kameralle -näyttelyihin. Illan sponsorina toimii ODC (Oulun DataCenter).

Muut syksyn museokäynnit: ti 18.10. klo 17—19 Pohjois-Pohjanmaan museo ti 22.11. klo 17—19 Tiedekeskus Tietomaa

Lisätietoja: MRK:n presidentti Jonna-Marleena Härö, jonna-marleena.haro@ouka.fi, 044 7031341

20

Kellokulttuurinlähettiläs

Nykyään moni ottaa älypu-helimensa esiin ja katsoo sii-tä, paljonko kello on. Tai nyt meni väärin: katsoo, mitä aika on. Siihen, että katso-taan, paljonko kello on, tar-vitaan kello. Oikea kello. Ei aikaa näyttävää digitaalis-ta laitetta.

21

Ennen rannekello oli olennainen osa ihmisten varustusta ja olennai-nen osa pukeutumista. Toki se on joillekin sitä edelleen, ja voi olla, että jotkut katselevat vaivihkaa ih-misten ranteita samalla tavoin kuin toiset ihmisten kenkiä. Onhan van-ha sanontakin, että valokuvassa on tärkeintä, että tukka on hyvin ja kel-lo näkyy.

Citizenistä se lähti

Jari Leviäkankaalle rannekello on

ollut itsestäänselvyys pikkupojasta lähtien. Oulun kaupungin liikunta-laitosten isännöitsijänä toimiva Le-viäkangas sai ensimmäisen kellon-sa noin 7-vuotiaana, ja siitä asti on ranteessa kello ollut. Ensimmäinen kello oli ajan hengen mukaisesti au-tomaatti-Citizen.

”Harmittaa, kun se kello ei ole enää tallessa. Sen jälkeen tuli koettua myös kvartsihuuma, mutta sitten kellot ovat muuttuneet mekaani-siksi ja alkuperältään sveitsiläisik-

si. On minulla kellolaatikossa tosin yksi neuvostoliittolainenkin tasku-kello Molnija 1970-luvulta”, Leviä-kangas kertoo.

Kelloharrastajana Leviäkangas ar-vostaa kellossa erityisesti kellosep-pien käsityötaitoa, kellomerkin his-toriaa ja pienessä määrin sitä, että kellon arvo pysyy tai jopa paranee. Omasta kokoelmastaan hän nostaa esille muutaman:

”Rolex Explorer II ja Omega Sea-

Kuvaan pääsivät Longines, Omega Seamaster ja Tag Heuer ihan vain malliksi. Kuva kellojen hinnat lähtevät 4000 eurosta ylöspäin. Keskellä mallina ranteesta otettu kello. Ranteessa Jarilla kulkee puolihuolimatto-man näköisesti aito Rolex

22

master vuorottelevat nyt rantees-sa, mutta kellohan valitaan muun muassa tilanteen mukaan. Tum-manpuvun kanssa käytetään Tag Heuer Carrera -kelloa mustalla nahkahihnalla.Halon hakkuuseen valitaan halvem-pi kello. Tosin sen voi tehdä ilman kelloakin”, Leviäkangas naurahtaa.

Suomalaisilla huippuosaamista

Toki kellomiehellä on unelmiakin: ”Jos rahalla todella olisi, niin suo-malaisen, mutta Sveitsissä toimi-van, Kari Voutilaisen kellot ovat maailman huippua. Hänen kello-jaan on valittu jo neljänä vuotena niin sanotusti maailman parhaak-si miesten kelloksi. Kellomerkkinä Patek Philippe on myös yksi maa-ilman arvostetuimmista. Mutta il-man suurta lottovoittoa näistä voi vain haaveilla”, Jari tuumailee.

Kelloihmiset tietävät, että kellon tehtävä ei ole pelkästään ajannäyt-tö. Leviäkangas kiteyttää monen muun tuntemukset kertomalla, että ajannäytön lisäksi kellon tulee tun-tua hyvältä aina, kun sitä katsoo. Kello on jokapäiväinen ja mahdol-lisesti jopa elinikäinen käyttöesine. Siksi kelloon voi vähän investoida-kin.

Hyvä kello on mekaaninen - ve-dettävä tai automaatti - ja kestää oikein käytettynä seuraavallekin sukupolvelle. Tänä päivänä hyvän

JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA

kellon saa kohtuuhinnalla, joka on Leviäkankaan asteikolla noin paris-ta tuhannesta eurosta ylöspäin. Ja ostopaikka on aina kivijalkakauppa. Esimerkiksi Rolex on maailman ko-pioiduin tuotemerkki, joten väären-nöksiä on nettikaupoissa liikkeellä paljon.

Rannekello ei katoa

Älypuhelimet ja muut laitteet eivät ole kuitenkaan ihan kokonaan syr-jäyttäneet rannekelloa.

”2000- luvulla on kellojen, eteen-kin mekaanisten kellojen, arvostus noussut ja ne ovat tulleet jopa muo-tiin.Nuorilla näkee ranteessa usein muo-tibrändin mukaisia ajannäyttäjiä, ja hyvä niin, sillä siitä kellokiinnostus

saattaa lähteä liikkeelle. Puhelin on viestintää varten, ja saattaahan siitä ajankin vilkaista.Mutta satojen vuosien aikana synty-nyttä kellokulttuuria ei mikään hei-kennä. Se muuttuu ja kehittyy kyllä, sillä aikahan ei koskaan kulje taak-sepäin”, Jari Leviäkangas kiteyttää.

JARI LEVIÄKANGAS

MERIKOSKEN ROTARYKLUBI, 2004KLUBIMESTARI

23

Juttuja seuraavaan lehteenTiedätkö klubistasi rotarin, jolla on jokin erikoisen mielenkiintoinen työ tai harrastus? Kerromme mielellämme hänestä muillekin ja samalla osoitamme, kuinka mielenkiintoista joukkoa me rotarit olemme.

Lähetä vinkkisi Sampo Puoskarille spuoskari@gmail.com tai vinkkaa jollekin piirin julkai-sukomitean jäsenelle (http://d1400.rotary.fi/organisaatio/) ja pyydä häntä kirjoittamaan lyhyt juttu ja ottamaan hyviä kuvia.

Rotari 1400 -julkaisun tekoa jatketaan kaudella 2016–2017 kuvernööri Jorma Kinnusen johdolla. Tarkoituksena on esitellä mielenkiintoisten rotarien lisäksi eri apulaiskuvernöö-rien toimialueita ja niiden kiinnostavimpia tapahtumia.

Sampo PuoskariJulkaisukomitean puheenjohtajaRotarypiiri 1400

24

Tätä on rotaryRotary on eettisellä pohjalla toi-miva kansainvälinen palvelujär-jestö, joka perustettiin Chicagossa 23.2.1905. Suomen ensimmäinen rotaryklubi perustettiin Helsinkiin 1.12.1926. Pohjois-Suomen ensim-mäinen rotaryklubi oli Oulun Ro-taryklubi, joka perustettiin touko-kuussa 1934.

Rotarit toimivat rotaryklubien kaut-ta. Jokainen rotari kuuluu johon-kin rotaryklubiin ja jokainen klubi on suoraan Rotary Internationalin alainen toimija. Klubit määräävät itse omasta toiminnastaan linjassa Rotary International arvojen ja toi-mintamallien kanssa.

Rotaryn keskittymisalueet ovat:

• Rauhajakonfliktiensovittelu• Sairauksien ehkäisy ja hoito• Vesi ja sanitaatio• Äitien ja lasten terveys• Peruskoulutus sekä luku- ja kir joitustaito• Taloudellinen ja yhteiskunnalli nen kehittäminen

Nykyään rotareita on yli 1,2 miljoo-naa, klubeja yli 34 000 ja toiminta-maita tai itsehallinto-alueita 200.

Suomessa on rotaryklubeja noin 300, joista Pohjois-Suomessa 40. Suomen klubeissa on noin 12 000 jäsentä. Piirin 1400 jäsenmäärä on noin 1300.

Klubit kutsuvat jäsenikseen paikka-kuntiensa hyvämaineisia ammatti-miehiä ja -naisia. Säännölliset, vii-koittaiset muiden ammattiryhmien edustajien tapaamiset lisäävät jä-sentensä ymmärrystä eri amma-

teista sekä laajentavat itse kunkin yhteiskunnallisia tietoja.

Rotarit auttavat muita palvelemal-la. Rotaryn motto on ”Palvelu it-sekkyyden edelle”.

Lue lisää: http://d1400.rotary.fi/

25

Miten pääsen mukaan

Mikäli kiinnostuit rotariudesta ja rotareista ja haluaisit mukaan palvelutoimintaan, valittavanasi on piiristä 1400 useita eri klubeja. Klubit kokoontuvat viikoittain ja kokousaikoja on monia. Esimer-kiksi Oulussa on helppo valita juuri se klubi, jonka kokoontumisai-ka soveltuu parhaiten itselle.

Klubeilla on myös erilaisia painopistealueita yhteisten projektien lisäksi. Niistä saattaa löytyä myös eniten itseä kiinnostava. Lisäksi Oulussa on tarjolla nuorille sekä Interact- että Rotaract-klubit. Yh-teystiedot löytyvät piirin 1400 nettisivulta.

Lisätietoja liittymisestä ja mahdollisista klubeista antavat:

Piirin klubit

HAAPAJÄRVEN ROTARYKLUBIHAAPAVEDEN ROTARYKLUBIHAUKIPUTAAN ROTARYKLUBIIVALON ROTARYKLUBIKAJAANIN ROTARYKLUBIKAJAANI ELIAS ROTARYKLUBIKALAJOEN ROTARYKLUBIKEMIN ROTARYKLUBIMERI-KEMIN ROTARYKLUBIKEMIJÄRVEN ROTARYKLUBIKUHMON ROTARYKLUBIKUUSAMON ROTARYKLUBIMUHOKSEN ROTARYKLUBINIVALAN ROTARYKLUBIOULAISTEN ROTARYKLUBIMERI-OULUN ROTARYKLUBIMERIKOSKEN ROTARYKLUBIOULUN ROTARYKLUBIOULU CITYN ROTARYKLUBIOULUN ETELÄINEN ROTARYKLUBIOULU INTERNATIONAL ROTARY CLUBOULUJOKI ROTARYKLUBIOULUN TULLIN ROTARYKLUBITUIRAN ROTARYKLUBIOULUNSALO-SIIVET ROTARYKLUBIPELLON ROTARYKLUBIPUDASJÄRVEN ROTARYKLUBIPYHÄJÄRVEN ROTARYKLUBIPIETARI BRAHEN ROTARYKLUBIRAAHEN ROTARYKLUBIROVANIEMEN ROTARYKLUBIROVANIEMI-NAPAPIIRIN ROTARYKLUBIROVANIEMI-OUNASVAARAN ROTARYKLUBISODANKYLÄN ROTARYKLUBISOTKAMON ROTARYKLUBITAIVALKOSKEN ROTARYKLUBITORNION ROTARYKLUBIYLIVIESKAN ROTARYKLUBIYLIVIESKA-JOKIVARSI ROTARYKLUBI

Jan Andersin040 7350 815jan.andersin@pp.inet.fi

Sakari Hakola044 3370 121shakola@dnainternet.net