RIIHIMÄEN LUKION JA AIKUISLUKION OPETUSSUUNNITELMA … · 2018. 11. 7. · mediaosaaminen ja TVT:n käyttötaidot. ... Etäopiskeluna suoritettu kurssi koostuu opettajan ohjaamasta

1

RIIHIMÄEN LUKION JA AIKUISLUKION OPETUSSUUNNITELMA 1.8.2016 ALKAEN

Riihimäen lukion ja aikuislukion opetussuunnitelman muutokset 1.11.2018 alkaen

Sisältö

1. Toiminta-ajatus ja arvopainotukset

1.1. Riihimäen lukion toiminta-ajatus ja arvopainotukset

1.2. Riihimäen aikuislukion arvopainotukset

1.3. Kaupunkistrategia Riihimäen lukiossa ja aikuislukiossa

2. Toimintakulttuuri

2.1. Riihimäen lukion toimintakulttuurin pääpiirteet

2.2. Riihimäen aikuislukion toimintakulttuuri

2.3. Koulutuksen järjestäjän hyväksymä lukion tuntijako

2.3.1. Nuorten lukiokoulutuksen tuntijako

2.3.2. Aikuisten lukiokoulutuksen tuntijako

2.3.3. Kieliohjelma

2.4 Riihimäen kaupungin kärkihankkeet Riihimäen lukiossa ja aikuislukiossa

2.4.1 Robotiikka

2.4.2 Teatteri-ilmaisu

3. Opetuksen toteuttaminen

3.1. Oppimiskäsitys

3.2. Opiskeluympäristöt ja –menetelmät

4. Opiskeluhuolto

5. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt

6. Opiskelijan oppimisen arviointi

6.1. Arvioinnin tavoitteet

6.2. Kurssisuorituksen arviointi

6.3. Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät

6.4. Itsenäisesti suoritettu kurssi

6.5. Suullisen kielitaidon kurssien arviointi

6.6. Osaamisen tunnustaminen

6.7. Oppiaineen oppimäärän arviointi

6.8. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet

6.9. Lukion oppimäärän suoritus

2

OPETUSSUUNNITELMA

Opetussuunnitelman sisältö Riihimäen lukiossa ja aikuislukiossa

1. Toiminta-ajatus ja arvopainotukset

1.1. Riihimäen lukion toiminta-ajatus ja arvopainotukset

Lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen. Riihimäen lukiossa on

laaja kurssitarjonta, joka mahdollistaa monialaiset opinnot. Lukiokoulutuksella on opetus- ja

kasvatustehtävä, se rakentuu perusopetuksen oppimäärälle ja antaa yleiset jatko-opintovalmiudet.

Riihimäen lukiossa on pätevä henkilökunta ja riittävässä määrin tukipalveluita opiskelijoiden

ohjaamiseksi jatko-opintoihin tai tarvittaessa erilaisen avun piiriin.

Lukion opetussuunnitelman perusteissa arvoperusta on suomalaisessa sivistysperinteessä, jonka

mukaan opiskelu ja oppiminen uudistavat yhteiskuntaa ja kulttuuria. Muu arvoperusta tiivistyy

seuraaviin:

elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus ja ihmisarvon loukkaamattomuus

tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä hyvinvointi ja demokratia

kestävä elämäntapa ja ekososiaalinen sivistys

luovuus, aloitteellisuus, rehellisyys ja sisu

inhimillinen ja kulttuurinen moninaisuus rikkautena ja luovuuden lähteenä

Riihimäen kaupungin sivistystoimen yksi keskeisistä tavoitteista on tukea nuorten kasvua

ihmisyyteen, vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa elämässä tarpeellisia tietoja ja

taitoja. Riihimäen lukion arvot oppiminen, yhteistyökyky, ihmisläheisyys ja turvallisuus linkittyvät

opetussuunnitelman arvoihin ja kaupungin sivistystoimen pyrkimyksiin.

1.2. Riihimäen aikuislukion arvopainotukset

Riihimäen aikuislukio tarjoaa yleissivistävää koulutusta pääsääntöisesti aikuisille, ja aikuislukiossa

on mahdollista suorittaa ylioppilastutkinto ja lukion oppimäärä aikuisille suunnatun tuntijaon ja

opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Tavoitteena on antaa opiskelijoille laaja yleissivistys ja

toisaalta täydentää opiskelijoille jo olevaa yleissivistystä ottamalla huomioon opiskelijoiden

3

erilainen koulutustausta ja oppimisen erilaiset lähtökohdat. Aikuislukio auttaa opinnot

keskeyttäneitä opiskelijoita palaamaan lukio-opintoihin ja tukee heitä opintojen loppusuoralla.

Aikuislukio ehkäisee syrjäytymistä tarjoamalla yleissivistävän koulutusvaihtoehdon iästä tai

pohjakoulutuksesta riippumatta. Opiskelijoille tarjotaan myös mahdollisuus laadukkaisiin

aineopintoihin esim. vieraissa kielissä tai suomessa toisena kielenä.

1.3 Kaupunkistrategia Riihimäen lukiossa ja aikuislukiossa

Riihimäki-strategian mukaan Riihimäki tunnetaan ennakkoluulottomana yritysten, kulttuurin ja

teknologian kotikaupunkina, jonka vahvuutena on robotiikkaan ja teatteriin erikoistunut

koulutus. Kaupungin kärkihankkeiden 2017-2029 mukaan Riihimäen lukiolle haetaan robotiikan ja

teatteri-ilmaisun erityistehtävää opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Ensimmäisessä vaiheessa

erityistehtävää haetaan robotiikasta.

2. Toimintakulttuuri

2.1. Riihimäen lukion toimintakulttuurin pääpiirteet

Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä, joka tulee näkyväksi

kaikessa toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Riihimäen lukion toimintakulttuurissa vahvistetaan

yhteisöllisyyttä juhlilla ja tapahtumilla, joiden suunnitteluun ja käytännön järjestelyihin voivat

osallistua niin henkilökunta kuin opiskelijat. Koulun toimintaa ohjaavien kirjoitettujen sääntöjen

lisäksi hiljainen tieto on osa toimintakulttuuria. Toimintakulttuurin kehittämisen keskeiset teemat

ovat oppiva yhteisö, osallisuus ja yhteisöllisyys, hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus sekä kulttuurinen

moninaisuus ja kielitietoisuus.

Opetussuunnitelmassa kuvatut aihekokonaisuudet ohjaavat eri oppiaineiden kurssien suunnittelua,

toimintakulttuuria ja teemaopintoja. Ne näkyvät Riihimäen lukion toimintakulttuurissa lukuvuoden

mittaan järjestettävissä juhlissa ja tapahtumissa tai yksittäinen aihekokonaisuus voidaan valita koko

lukuvuoden teemaksi.

Aihekokonaisuudet ovat

Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä

Hyvinvointi ja turvallisuus

Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu

Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys

4

Monilukutaito ja mediat

Teknologia ja yhteiskunta

Riihimäen lukiossa vahvistetaan verkostoitumista ja työelämäyhteyksiä. Kehitetään yhteistyötä

kulttuurilaitosten, korkeakoulujen, yhdistysten sekä paikallisten yrittäjien ja Riihimäen - Hyvinkään

kauppakamarin kanssa. Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä -aihekokonaisuuden

käytännön toteuttamista ovat esimerkiksi opettajille tarjottava mahdollisuus tutustua opeTETin

kautta yritysten toimintaan ja opiskelijoiden työelämäharjoittelu osana toisen vuosikurssin opinto-

ohjauksen kurssia sekä yrittäjyysteemaviikko. Opiskelijakunnan hallitus aktivoi omalta osaltaan

opiskelijakuntaa toimimaan ja verkostoitumaan. Toimintakulttuuria ovat myös kotiväen illat.

Hyvinvointia ja kestävää tulevaisuutta kohti edetään avoimella, arvostavalla ja toisista välittävällä

asenteella. Opiskeluhuoltoryhmän jäsenten vastuulla on kouluyhteisön hyvinvointia ja

turvallisuutta edistävien toimien suunnittelu. Lukiossa työskentelevien tavoitteena on tarjota

turvallinen kasvuympäristö, jossa opiskelijan on helppo tulla kysymään apua ja neuvoa tai

kertomaan havainnoistaan tai antamaan palautetta. Kaikki lukiossa työskentelevät ja opiskelevat

voivat edistää toiminnallaan hyvää ilmapiiriä ja tasavertaisuutta. Ryhmänohjaus ja tutortoiminta

rakentavat turvallista ilmapiiriä lukioon ja osaltaan tukevat ohjausta yhteisenä tehtävänä. Tutorit

tutustuttavat uudet lukiolaiset opiskelun arkeen.

Hyvinvointiin liittyviä luentoja, liikuntatapahtumia tai poistumisharjoitus voidaan toteuttaa yhdessä

liikunta- kulttuuri- ja sosiaalitoimen sekä poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa. Päivittäinen ruokailu

edistää hyvinvointia ja käytöstapojen oppimista.

Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys toteutuvat esimerkiksi mahdollisuuksien mukaan kielten

opiskelijoille järjestettävillä opintoretkillä Saksaan, Ranskaan, Espanjaan tai Venäjälle.

Kotikansainvälisyyttä ovat esimerkiksi kielten ja kulttuurin teemapäivät ja vaihto-opiskelijoiden

integroiminen koulun toimintaan. Kulttuurien tuntemus toteutuu myös muiden oppiaineiden

kursseilla, opintoretkillä ja koulun tapahtumissa. Jokaisella oppiaineella on tapansa käyttää kieltä,

oma käsitteistönsä ja omat tekstikäytäntönsä, jotka avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia.

Yhteistyö oppiaineiden välillä ja mahdolliset teemakurssit sekä tiimijaksot konkretisoivat tämän.

Toimintakulttuuria arvioidaan kyselyillä, joita tehdään eri vuosikurssien opiskelijoille. Opettajien

väliset päivittäiset keskustelut, rehtorin opettajien kanssa käymät vuosittaiset kehityskeskustelut

5

sekä koko henkilökunnan osalta työpaikkakokoukset ja muu vuorovaikutus mahdollistavat

toiminnan jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen.

2.2. Aikuislukion toimintakulttuuri

Aikuislukion toiminta jakautuu usealle eri alueelle. Perinteisen iltaisin tapahtuvan lukio-opetuksen

lisäksi aikuislukiossa järjestetään lukio-opetusta Riihimäen vankilassa sekä perusopetusta

maahanmuuttajien peruskoulussa.

Aikuislukion toiminta vastaa opiskelijoiden erilaisiin oppimistarpeisiin ja saattaa erilaiset oppijat

oppimaan yhdessä. Toiminnassa korostuu lukion sivistystehtävän täydentäminen, opiskelijoiden

erilaisten elämäntilanteiden huomioiminen ja erityisryhmien palveleminen. Jokaista oppijaa

tuetaan hänen oman tilanteensa mukana.

2.3. Koulutuksen järjestäjän hyväksymä lukion tuntijako

2.3.1. Nuorten lukiokoulutuksen tuntijako

Nuorten lukiokoulutuksen kokonaislaajuus on vähintään 75 kurssia. Pakollisia kursseja on 47-51 ja

syventäviä kursseja tulee opiskella vähintään 10. Opiskelija voi opiskella useampaa kuin yhtä A-

kieltä. Toista kotimaista kieltä opiskellaan Riihimäen lukiossa B1-oppimääränä. Opiskelijalle, joka

on vapautettu lukiolain 13 §:n perusteella toisen kotimaisen kielen opiskelusta, voidaan järjestää

toisen kotimaisen kielen opetusta lukiossa alkavan B-oppimäärän mukaisesti, jolloin opiskelija

suorittaa oppimäärän aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman mukaisesti.

Riihimäen lukion tuntijakotaulukko on opetussuunnitelman liitteenä.

2.3.2. Aikuisten lukiokoulutuksen tuntijako

Aikuislukiossa opintojen kokonaislaajuus on vähintään 44 kurssia. Opiskelijan tulee opiskella

vähintään yhtä kieltä A-oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Joko A-kielen tai B1-kielen tulee olla

toinen kotimainen kieli. Opiskelijalle, joka on vapautettu lukiolain 13 §:n perusteella toisen

kotimaisen kielen opiskelusta, voidaan järjestää toisen kotimaisen kielen opetusta lukiossa alkavan

B-oppimäärän mukaisesti.

6

Opiskelija, joka on aloittanut lukio-opintonsa alle 18-vuotiaana, tulee opiskella lisäksi vähintään yksi

kurssi liikuntaa ja yksi kurssi terveystietoa sekä kaksi kurssia kuvataidetta tai musiikkia tai yksi kurssi

kumpaakin viimeksi mainittua ainetta.

Teemaopinnot eheyttävät opetusta ja vahvistavat opiskelijoiden yksittäisiä oppiaineita laajempien

kokonaisuuksien hallintaa ja lisäävät oppiaineiden välistä yhteistyötä.

Riihimäen aikuislukion tuntijakotaulukko on opetussuunnitelman liitteenä.

2.3.3. Kieliohjelma

Lukiossa tarjotaan A1-kielenä englantia, A2-kielenä saksaa, B1-kielenä ruotsia, B2-kielinä saksaa ja

ranskaa sekä B3-kielinä saksaa, ranskaa, venäjää ja espanjaa.

2.4 Riihimäen kaupungin kärkihankkeet Riihimäen lukiossa ja aikuislukiossa

2.4.1 Robotiikka

Robotiikan opinnot järjestetään yhteistyössä Hyria koulutus Oy:n ja Hämeen

ammattikorkeakoulun kanssa. Opiskelijan suorittamat robotiikan opinnot voidaan lukea hänelle

hyväksi hänen siirtyessään lukiosta korkea-asteen opintoihin. Lukiolle haetaan robotiikan

erityistehtävää opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Opetusta järjestetään kahdella eri tavalla. Robotiikan opinnot voi aloittaa lukiossa, jolloin

ryhmät on suunnattu vasta-alkajille. Jos opiskelijalla on jo olemassa robotiikan opintoja lukioon

tullessa, hän voi jatkaa opintojaan jo olemassa olevan osaamisen pohjalta.

Robotiikka, tekoäly ja esineiden internet (IoT) ovat tulevaisuuden työelämässä tarvittavaa

osaamista ja osa yleissivistystä. Robotiikkaopinnoilla opiskelijoiden sijoittumismahdollisuuksia

jatko-opintoihin ja tulevaisuuden työelämään.

2.4.2 Teatteri-ilmaisu

Teatteri-ilmaisun opinnot järjestetään yhteistyössä taiteen laajaa teatteritaiteen perusopetusta

antavan Riihimäen Nuorisoteatterin kanssa. Teatteri-ilmaisun opetuksesta vastaavat

nuorisoteatterin opettajat, ja opetus tapahtuu pääasiassa nuorisoteatterin tiloissa.

Opetusta järjestetään kahdella eri tavalla. Teatteri-ilmaisun opinnot voi aloittaa lukiossa, jolloin

ryhmät on suunnattu vasta-alkajille. Osa lukiolaisista on ollut mukana nuorisoteatterin

7

toiminnassa jo useita vuosia, joten heidän kohdallaan nuorisoteatteri-opinnot voidaan

tunnistaa ja tunnustaa osaksi lukion oppimäärää.

Teatteri-ilmaisun opetuksessa noudatetaan Riihimäen Nuorisoteatterin opetussuunnitelmaa

lukiolle soveltuvin osin. Nuorisoteatterin opetussuunnitelman tavoitteet tukevat Riihimäen

lukion tavoitteita.

3. Opetuksen toteuttaminen

3.1. Oppimiskäsitys

Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on

seurausta opiskelijan aktiivisesta, tavoitteellisesta ja itseohjautuvasta toiminnasta. Opiskelija

rakentaa uutta tietoa aikaisempien kokemustensa ja tietojensa pohjalta vuorovaikutuksessa

muiden kanssa erilaisissa ympäristöissä. Ohjaus ja rakentava palaute vahvistavat itseluottamusta ja

auttavat opiskelijaa kehittämään ajatteluaan ja työskentelemään tarkoituksenmukaisella tavalla.

3.2. Opiskeluympäristöt ja -menetelmät

3.2.1. Pedagogiset ratkaisut

Lukiossa käytetään monipuolisia opetus-, ohjaus- ja opiskelumenetelmiä, joiden valinnassa otetaan

huomioon opiskelijoiden osaaminen, kiinnostuksen kohteet ja yksilölliset tarpeet. Menetelmällisillä

ratkaisuilla voidaan auttaa opiskelijoita hahmottamaan ja ymmärtämään oppiainerajat ylittäviä

kokonaisuuksia ja maailmassa olevia ilmiöitä. Menetelmäratkaisuilla tavoitellaan myös, että

opiskelijat

• työskentelevät aktiivisesti ja tekevät yhteistyötä

• käyttävät monipuolisesti tietoja viestintäteknologiaa

• saavat merkityksellisiä ja motivoivia oppimiskokemuksia

• soveltavat oppimaansa, esittävät kysymyksiä ja etsivät vastauksia

• toimivat turvallisissa ja terveellisissä opiskeluympäristöissä

• saavat kokemuksia oppimisesta erilaisissa tilanteissa ja paikoissa kuten

ammattikorkeakouluissa, taide- ja kulttuurilaitoksissa, yhteistyössä työelämän ja yritysten

kanssa.

8

Itsenäistä opiskelua suunniteltaessa arvioidaan opiskelijan edellytykset suoriutua opinnoista

opetukseen osallistumatta. Lisäksi opetussuunnitelman oppiaineiden kuvauksissa on kunkin kurssin

kohdalla maininta, voiko sen suorittaa itsenäisesti vai ei.

3.2.2. Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma

Opiskelijoita ohjataan eri oppiaineissa hyödyntämään digitaalisia oppimateriaaleja,

opiskeluympäristöjä ja informaatiota. Opiskelua laajennetaan myös oppilaitoksen ulkopuolelle

tietoja viestintäteknologiaa käyttäen.

Yleissivistyksen näkökulmasta opiskelija omaksuu tietoja ja taitoja, joita tietoyhteiskunnassa

tarvitaan. Näitä ovat muun muassa sisällön tuottaminen, mediakriittisyys, sosiaalinen

mediaosaaminen ja TVT:n käyttötaidot. Käytetään digitaalisia oppimisympäristöjä pedagogisesti

järkevällä tavalla. Lukion toimintakulttuurissa korostetaan avoimuutta, yhteisöllisyyttä ja

verkostoitumista. Lukiossa rakennetaan perusopetuksessa hankittujen tietoja viestintätekniikan ja

verkkoviestinnän perustaitojen varaan. Aihekokonaisuuksista monilukutaito ja mediat sekä

teknologia ja yhteiskunta voivat olla tietoja viestintäteknologian opetuskäytön suunnittelun

lähtökohtina. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan kehittämiseen.

Riihimäen lukiossa opiskelijat vastaavat itse henkilökohtaiseen opiskelukäyttöön tarkoitettujen

työvälineiden, laitteiden ja materiaalien hankinnasta.

3.2.3 Etäopiskelu

Etäopiskeluna suoritettu kurssi koostuu opettajan ohjaamasta itsenäisestä opiskelusta ja siinä

käytetään monipuolisesti tietoverkkoja, muuta tietoja viestintäteknologiaa sekä yhteisöllisiä

työtapoja. On myös mahdollista järjestää monimuoto-opetusta, johon sisältyy lähiopetuksen ja -

ohjauksen lisäksi etäopetusta ja -opiskelua. Riihimäen lukiossa ja aikuislukiossa etäopetuksessa

voidaan hyödyntää seudullista yhteistyötä.

4. Opiskeluhuolto

4.1. Yleistä opiskeluhuollosta

9

Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia,

huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja

turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena

opiskeluhuoltona.

Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen

kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Opiskeluhuoltoa toteutetaan

yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Ennaltaehkäisevä yhteisöllinen opiskeluhuolto on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja toimia,

joilla edistetään opiskelijoiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista

vastuullisuutta. Opiskeluyhteisön hyvinvointi ja opiskeluympäristön terveellisyys ovat osa

yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Huoltajia kannustetaan osallistumaan yhteisöllisen opiskeluhuollon

suunnitteluun ja kehittämiseen, samoin tehdään yhteistyötä kunnassa nuorten hyvinvointia

edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Riihimäen lukiossa opiskeluhuoltoryhmä

suunnittelee ja seuraa toimia opiskeluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden

edistämiseksi. Opiskeluhuollon toimijat myös kouluttavat ja tiedottavat sekä henkilöstöä että

opiskelijoita ajankohtaisista asioista. Yhteisöllisen opiskeluhuollon edistäminen kuuluu kaikille

opiskeluyhteisössä työskenteleville osana heidän päivittäistä toimintaansa.

Yksilökohtainen opiskeluhuolto

Yksilökohtainen opiskeluhuolto tarkoittaa yksittäiselle opiskelijalle annettavia opiskeluhuollon

palveluja, joita ovat opiskeluterveydenhuollon palvelut, opiskeluhuollon psykologi- ja

kuraattoripalvelut sekä yksittäistä opiskelijaa koskeva monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto,

jota toteutetaan asiantuntijaryhmässä. Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä

opiskelijan kanssa ja hänen suostumuksellaan, tarvittaessa yhdessä opiskelijan huoltajan kanssa.

4.2. Opiskeluhuoltoryhmien työnjako

Opiskeluhuoltoryhmiä ovat

1)opiskeluhuollon ohjausryhmä

10

2)oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä

3)tapauskohtaisesti koottava monialainen asiantuntijaryhmä

1) Koulutuksen järjestäjä asettaa opiskeluhuollon ohjausryhmän ja oppilaitoskohtaisen

opiskeluhuoltoryhmän, joka Riihimäellä toimii seudullisesti ja monialaisesti. Opiskeluhuollon

ohjausryhmä vastaa opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja

arvioinnista. Lukion oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä voi tuoda esityksiä

opiskeluhuollon kehittämisestä ohjausryhmän hyväksyttäväksi.

2) Riihimäen lukiossa toimii oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä, joka vastaa

opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmää johtaa

apulaisrehtori, ja ryhmään kuuluvat rehtori, erityisopettaja, opinto-ohjaajat, kuraattori,

psykologi, terveydenhoitaja ja opiskelijakunnan ohjaava opettaja. Tarvittaessa ryhmään

voidaan kutsua opiskelijoiden edustajia ja muita asiantuntijoita sekä huoltajia.

Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu vähintään kolme kertaa lukuvuodessa.

Ryhmä tekee yhteistyötä tilanteiden mukaan nuorisotoimen, lastensuojelun, poliisin sekä

tarvittaessa muiden tahojen kanssa. Eri toimijoiden toimenkuvat on kuvattu lukion Riihimäen

lukion oppimisen tukipalveluiden suunnitelmassa, liite

3) Monialainen asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän

opiskeluhuollon tuen tarpeen selvittämiseksi ja palvelujen järjestämiseksi tapauskohtaisesti ja

sopimukseen perustuen.

4.3 Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä oleva opiskeluhuoltopalvelut

Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon

psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen

kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä

samana tai seuraavana työpäivänä.

Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys

opiskeluterveydenhuoltoon (tai muuhun terveyskeskuksen toimintayksikköön). Hoidon tarpeen

11

arviointi ja hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti

tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä terveydenhuoltolain 51 §:n mukaisesti.

4.3.1. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja se toimintatavat

Opiskeluyhteisön ja ympäristön terveyttä ja turvallisuutta sekä opiskelijoiden osallisuutta

edistetään seuraavilla tavoilla:

uusien opiskelijoiden perehdyttäminen koulun käytänteisiin ja

järjestyssääntöihin

uusien opiskelijoiden ryhmäyttäminen ja tutortoiminta

opiskelijakunnan aktiivinen toiminta

terveydellisten ja turvallisten olojen valvonta (esim. palotarkastukset ja

sisäilmatutkimukset sekä koulun esteettömyys)

kouluterveyskyselyn, tasa-arvokyselyn ja mahdollisten muiden tulosten käyttö

toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä

Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt

Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu suunnittelemaan toimintaansa lukuvuoden

alussa. Keskeiset tavoitteet ovat lisätä kouluyhteisön terveellisyyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta.

Toimintatapoja ovat eri vuosikurssien ryhmänohjaajien kanssa käytävät keskustelut, opiskelijoille

järjestettävät kyselyt, luentotilaisuuksien järjestäminen, opiskeluhuollosta tiedottaminen ja

yhteistyö kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Lukuvuoden päättyessä opiskeluhuoltoryhmä

arvioi omaa toimintaansa.

Opiskeluhuollon kokonaisuudesta tiedotetaan työpaikkakokouksissa, opettajainkokouksissa,

ryhmänohjaustuokioissa, kotiväen illoissa, koulun nettisivuilla ja tarvittaessa muilla tavoin.

Kuraattori vastaa käytännön yhteydenpidosta nuorisotoimen, sosiaalitoimen ja poliisin sekä muiden

opiskeluhuollon kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa.

Terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välinen yhteistyö

12

Terveystiedon opettajat ja terveydenhoitaja keskustelevat yhteisistä

tavoitteista ja mahdollisista yhteistyöprojekteista, joita voidaan kunakin

lukuvuonna toteuttaa.

Opiskeluun osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin puuttuminen

Opiskelijan opiskelujen seurantaa hoitaa aineenopettaja, ryhmänohjaaja,

erityisopettaja, opinto-ohjaajat, kuraattori, psykologi, apulaisrehtori ja rehtori

kukin omalta osaltaan. Tavoitteena on, että mahdollisimman varhain tartutaan

poissaoloihin. Seurantaa hoidetaan yhteistyössä keskustellen ja otetaan

puheeksi opiskelijan tilanne, kun on herännyt huoli opiskeluun osallistumisesta.

Alla luetellut toimenpiteet ja suunnitelmat on kuvattu lukion Turvallisuussuunnitelmassa, joka on

liitteessä

toimenpiteet esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi

opiskeluympäristössä

tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus

oppilaitoksessa

tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja

käyttöön puuttuminen

suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

4.3.2. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen

Jos koulun tai opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että opiskelija tarvitsee apua tai tukea, hän ottaa

yhteyttä yhdessä opiskelijan kanssa sovitusti opiskeluhuoltoryhmän jäseneen. Jos yhteydenottoa ei

ole mahdollista tehdä yhdessä, opiskelijalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus

keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä. Opiskeluhuoltoryhmän jäsen voi hoitaa asian itse jos

arvioi, että ei ole tarvetta koota moniammatillista työryhmää.

Yksittäisen opiskelijan asiat käsitellään siis tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa

asiantuntijaryhmässä. Ryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan, tai, ellei

hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa

13

suostumuksella. Ryhmän kokoaa se opiskeluhuollon tai oppilaitoksen henkilökunnan edustaja, jolla

herää huoli tai jolle asian selvittäminen työtehtävien perusteella kuuluu. Asiantuntijaryhmä nimeää

keskuudestaan vastuuhenkilön, jonka tehtävänä on

pyytää opiskelijalta sekä tarvittaessa huoltajalta suostumus asian käsittelyyn

avata opiskeluhuollon kertomus

kirjata kokouksissa sovitut asiat opiskelijahuollon kertomukseen

seurata toimenpidesuunnitelman etenemistä

päättää ryhmän toiminta

Opiskeluhuollon kertomukset laaditaan ja säilytetään Riihimäen kaupungin sivistyspalvelukeskuksen

ohjeiden mukaisesti.

Tarvittaessa yksittäisen opiskelijan edun mukaisesti tehdään yhteistyötä eri alojen ammattilaisten ja

viranomaisten, kuten erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen, nuorisotoimen ja poliisin kanssa.

Opiskelijalle on kerrottava ymmärrettävässä muodossa hänen oikeuksistaan ja häneen vaikuttavista

asioista.

Alaikäinen voi ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökohtaiset

ominaisuutensa sekä asian laatu painavasta syystä kieltää huoltajaansa osallistumasta itseään

koskevien opiskeluhuoltoasioiden käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä

tietoja, jollei se ole selvästi hänen etujensa vastaista. Arvion tästä tekee opiskeluhuoltohenkilöstöön

kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä

käyttämästä opiskeluhuollon palveluita.

4.3.3. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa

Huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä ja osallisuutta edistetään seuraavilla tavoilla:

• opiskeluhuoltosuunnitelman ja -palvelujen esittely vanhempainilloissa

• ryhmänohjaajan yhteistyö huoltajien kanssa

• viestintä koulun ja huoltajien välillä

• rohkaisemalla perheitä tiiviiseen yhteistyöhön koulun kanssa

4.3.4. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

14

Koulutuksen järjestäjänä Riihimäen kaupunki vastaa opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamisesta

ja seuraamisesta. Koulun toimintasuunnitelmassa on määritelty koulutasolla seurattavat asiat,

tietojen kokoamiseksi käytettävät menetelmät ja vastuussa olevat tahot

opiskelijahuollon toiminnasta ja palveluista tiedotetaan opiskelijoille, huoltajille ja

koulun henkilökunnalle koulun oppaissa sekä suunnitelmissa

opiskeluhuoltoryhmä seuraa yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon

käytänteiden toteutumista

tietoa opiskeluhuollon toiminnasta kootaan erilaisista kyselyistä ja selvityksistä sekä

opiskelija-, huoltaja- että opettajapalautteiden perusteella

opiskeluhuollosta saatavien seurantatietojen pohjalta toimintaa kehitetään edelleen ja

keskeisistä tuloksista tiedotetaan opiskelijoille, huoltajille, koulun henkilökunnalle ja

tarvittaville yhteistyökumppaneille.

5. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt oppiaineittain

Liitteenä.

6. Opiskelijan oppimisen arviointi

6.1. Arvioinnin tavoitteet

”Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään

opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida

monipuolisesti” Lukiolaki 17§ 1mom.

Opiskelijan arvioinnilla pyritään edistämään opiskelijan oppimista. Arvioinnilla kannustetaan omien

tavoitteiden asettamiseen ja tarkoituksenmukaisten työskentelytapojen valintaan. Opintojen

aikainen arviointi ja palautteen antaminen ovat osa opiskelijan ja opettajan välistä vuorovaikutusta.

Palaute sekä itse- ja vertaisarviointi ohjaavat opiskelijaa tarkentamaan asetettuja tavoitteita.

Opiskelijan oppimisen arviointi antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja

oppimistuloksista sekä lukio-opintojen aikana että opiskelun päättyessä. Arvosanan antaminen on

yksi arvioinnin muoto.

6.2.1. Kurssisuorituksen arviointi

15

Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin tavoitteet ja arviointiperusteet on selvitettävä

opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa.

Opiskelijan oppimista arvioidaan kurssin aikana. Kurssisuorituksesta annetaan arvosana kurssin

päätyttyä. Erilaisten tuotosten lisäksi käytetään opiskelijan oppimisen ja työskentelyn

havainnointia. Voidaan käyttää opettajan ja opiskelijan välisiä keskusteluja sekä opiskelijoiden itse-

ja vertaisarviointia. Arvioinnin kohteina ovat opiskelijan tiedot ja taidot.

Käytännön tasolla arviointi toteutetaan kurssien aikana ja antamalla kurssin päättyessä arvosana.

Erityisjärjestelyihin oikeutetut opiskelijat huomioidaan tapauskohtaisesti. Jaksoarvosanat merkitään

Wilmaan ja jaksotodistus annetaan kaikille opiskelijoille lukuvuoden ensimmäisen ja viimeisen

jakson päättyessä.

6.2.2. Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät

Pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien

arvosana annetaan numeroin lukuun ottamatta opinto-ohjauksen ja teemaopintojen kursseja,

joista annetaan suoritusmerkintä (S=suoritettu, H=hylätty). Valtakunnalliset soveltavat kurssit

arvioidaan suoritusmerkinnällä (S=suoritettu, H=hylätty). Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja

suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat täydentää ja täsmentää arvosanaa.

1. Kaikissa pakollisissa ja valtakunnallisissa syventävissä, numeroin arvioitavissa kursseissa,

arvosana-asteikko on 4-10, jolloin arvosana 4 merkitsee, että kurssisuoritus on hylätty.

2. Koulukohtaiset kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S=suoritettu, H=hylätty) tai asteikolla 5-

10. Numeroin arvioitavien koulukohtaisten kurssien kohdalla hylätystä kurssisuorituksesta

annetaan arvosanaksi H, ei 4.

3. Kurssiarvosana perustuu kurssin aikana osoitettuun näyttöön, jota on opiskelijan tavoitteiden

mukainen työskentely ja tuotokset. Arvioinnissa otetaan huomioon myös itse- ja vertaisarviointi.

Arvosanaa alentavat mm. aiheettomat poissaolot ja tehtävien suorittamatta jättäminen.

4. Kurssikokeeseen osallistumisen edellytyksenä on, että kaikki kurssin kannalta merkittävät

osasuoritukset ovat valmiit ennen kurssikoetta. Niiden puuttumisesta seuraa kurssin keskeytyminen

ja arvosanaksi merkitään K.

Kurssi voidaan arvioida myös ilman koetta. Tällöin kurssin osasuoritukset on saatava valmiiksi

kurssilla annettujen ohjeiden mukaisesti ja viimeistään arviointiviikolla. Muutoin kurssi katsotaan

keskeytyneeksi. Keskeytynyt kurssi on käytävä uudelleen.

16

5. Suoritusmerkintä P (P = puuttuvia suorituksia) on suoritettava alkavan jakson

uusintakuulusteluissa, muutoin P-merkintä muutetaan arvosanaksi K. Liikunnan kurssista saatu P-

merkintä suoritetaan kurssilla sovitulla tavalla.

6.3. Itsenäisesti suoritettu kurssi

”Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti.” (Lukioasetus 810/1998, 4 § 1 mom.)

”Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta.”

(Lukioasetus 810/1998, 4 § 2 mom.)

Opetussuunnitelmassa on kursseittain maininta siitä, voiko kurssin suorittaa itsenäisesti vai ei.

Pääsääntöisesti kurssit suoritetaan osallistumalla kursseille. Jos opiskelija aikoo suorittaa kurssin

itsenäisesti, suoritustapa on valittava etukäteen ja tehtävä aineenopettajan kanssa sopimus, jonka

apulaisrehtori hyväksyy. Jos opiskelija ei pidä sopimusta ja kurssisuoritukset jäävät tekemättä,

itsenäisen suorittamisen mahdollisuus kyseisen kurssin osalta lakkaa.

Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Jos opiskelija opiskelee kurssin

kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja

arviointiperiaatteita. Jos opiskelija ei saa itsenäistä kurssia suoritettua hyväksytyllä arvosanalla,

hänelle annetaan kurssimerkinnäksi hylätty (H).

6.4. Suullisen kielitaidon kurssien arviointi

Toisen kotimaisen kielen B 1-oppimäärän syventävän kurssin 6 ja kielten A-oppimäärän syventävän

kurssin 8 arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun

arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kursseista annetaan numeroarvosana käyttäen

asteikkoa 4-10. Myös kurssiin kuuluvasta suullisen kielitaidon kokeesta annetaan numeroarvosana

käyttäen asteikkoa 4-10.

6.5. Opinnoissa edistyminen

”Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa

opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin

opetussuunnitelmassa.” (Lukioasetus 810/1998, 6 § 1 mom.)

17

Opiskelijan opintomenestystä seuraa erityisesti ryhmänohjaaja, joka on selvillä ryhmän

opiskelijoiden kokonaistilanteesta. Ohjausvastuu jakaantuu kuitenkin kaikkien opiskelijan kanssa

tekemisissä olevien opettajien, rehtorien ja tukihenkilökunnan kesken.

Lukio voi edellyttää huoltajan allekirjoitusta tai vastaavaa sähköistä kuittausta tiedotteisiin

sellaisilta opiskelijoita, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä. Vanhemmat voivat seurata nuoren

suoriutumista ja kuitata poissaoloja Wilman välityksellä.

Opiskelijalle tulee pyynnöstä antaa mahdollisuus hylätyn kurssiarvosanan korottamiseen

osoittamalla osaamista kurssin keskeisissä tiedoissa ja taidoissa. Hylättyä kurssisuoritusta voi yrittää

korottaa kerran osallistumalla seuraavan jakson uusintakokeeseen. Jos arvosanan korotus ei

onnistu, jää kurssiarvosanaksi 4. Kurssiarvioinnissa otetaan huomioon myös kurssin aikana annettu

näyttö. Tämän jälkeen kurssisuoritusta voi yrittää korottaa käymällä kurssin uudelleen.

Hyväksytysti suoritetun kurssin (arvosanat 5-9) voi suorittaa uudelleen vain kerran käymällä kurssin

uudelleen tai suorittamalla kurssin itsenäisesti opetussuunnitelmassa määriteltyjen ehtojen

mukaisesti. Parempi arvosana jää voimaan. Hyväksyttyä kurssia ei voi korottaa pelkällä

kurssikokeella.

6.6. Osaamisen tunnustaminen

”Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat

aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi.

Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata lukion oppimäärään

kuuluvia pakollisia, syventäviä tai soveltavia opintoja. Opiskelijan osaamisen tunnustamisessa

noudatetaan, mitä 17 ja 17a ½Sssä säädetään opiskelijan arvioinnista ja siitä päättämisestä.

Tarvittaessa osaaminen on osoitettava koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla.” (Lukiolaki

629/1998,23 § 1 mom., muutettu lailla 1116/2008)

”Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen mainittujen

opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista.” (Lukiolaki

629/1998,23 § 2 mom,. muutettu lailla 1116/2008)

18

Opintojen tunnustamisella tulee välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa.

Opiskelijan tulee esittää selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan. Lukio voi pyytää opiskelijaa

täydentämään näyttöä suhteessa lukiokoulutuksen tavoitteisiin. Muualla suoritettuja opintoja tai

muutoin hankittua osaamista voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai

soveltaviksi kursseiksi.

Lukiossa ei muuteta suoritusoppilaitoksen antamaa arviointia. Jos on lukion opetussuunnitelmassa

numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan

vastaavuusasteikon mukaisesti:

asteikko 1-5 lukioasteikko asteikko 1-3

1 (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1

2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1

3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2

4 (hyvä) 8 (hyvä) 2

5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3

Jos lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa,

ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi.

Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisessa ja osaamisen tunnustamisessa noudatetaan

samoja periaatteita kuin kotimaassa suoritettujen opintojen osalta. Opiskelija hankkii tarvittaessa

selvityksen ulkomaisten opintojen sisällöistä.

Opiskelijalla voi olla päättötodistuksessaan oppiaineesta vain yhden laajuinen oppimäärä.

Opiskelijan vaihtaessa oppimäärää pitkästä lyhyempään tai päinvastoin tarkastellaan oppimäärien

vastaavuuksia ja jo suoritetut opinnot luetaan hyväksi mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa

voidaan edellyttää lisänäyttöjä. Vastaavuudet on määritelty oppiaineiden oppimäärien yhteydessä.

Jos opiskelijan äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimäärä on suomi toisena kielenä ja

kirjallisuus, häntä arvioidaan tämän oppimäärän mukaan huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty

erillistä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus-oppimäärän mukaista opetusta vai ei. Opiskelijalla voi

olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi

toisena kielenä ja kirjallisuus – oppimäärästä, mutta ei molemmista.

Jos opiskelija, joka on oikeutettu S2-opetukseen, ei osallistu siihen vaan äidinkieli ja kirjallisuus-

oppiaineen opetukseen, hänellä ei ole oikeutta saada tukiopetusta äidinkieli ja kirjallisuus-

oppiaineessa.

19

6.7. Lukion oppimäärän suoritus

”Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta

annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla

kestoltaan edellä mainittuja lyhyempiä tai pitempiä. Lähiopetuksessa opetukseen tulee tuntia kohti

käyttää vähintään 45 minuuttia.” (Lukioasetus 810/1998, 1§ 1 mom., muutettu valtioneuvoston

asetuksella 52/2015)

Opiskelija opiskelee oman opiskelusuunnitelmansa mukaan pakollisia, syventäviä ja soveltavia

kursseja lukion oppimäärän suorittamiseksi. Opiskelijan tulee suorittaa pakollisia ja valtakunnallisia

syventäviä kursseja vähintään siinä laajuudessa, kuin määrätään lukion tuntijakoa koskevassa

valtioneuvoston asetuksessa. (Valtioneuvoston asetus 942/2014)

Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden

oppimäärät hyväksytysti ja valtakunnallisten syventävien kurssien määrä on vähintään 10 ja lukion

vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Valtakunnallisina syventävinä kursseina tarjottavista

teemaopintojen kursseista, paikallisista syventävistä, valtakunnallisista soveltavista ja paikallisista

soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti

suorittamat kurssit.

Jos opiskelija vapautetaan lukiolain 13 §:n mukaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee

valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy.

6.8. Oppiaineen oppimäärän arviointi

”Kunkin oppiaineen tai aineryhmän arvioinnista päättää opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on

useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.”

(Lukiolaki 629/1998,17 a §, muutettu lailla 1116/2008)

Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti

opiskelemista oppiaineen kursseista.

Eri oppiaineiden pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit on kuvattu lukion

opetussuunnitelman perusteissa. Matematiikan yhteinen kurssi luetaan opiskelijan suorittaman

matematiikan oppimäärään mukaan. Teemaopintojen valtakunnalliset syventävät kurssit eivät

muodosta oppimäärää, vaan ne ovat erillisiä kursseja. Opiskelijan opiskelemia pakollisia ja

20

valtakunnallisia syventäviä kursseja ei voi jälkikäteen poistaa lukuun ottamatta hylättyjä

teemaopintokursseja.

Paikallisista syventävistä, valtakunnallisista soveltavista ja paikallisista soveltavista kursseista

luetaan oppiaineen oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.

Oppiaineen oppimäärässä opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:

Opiskelijan opiskelemia pakollisia ja joista voi olla hylättyjä

kurssiarvosanoja enintään

valtakunnallisia syventäviä kursseja,

1-2 kurssia 0

3-5 kurssia 1

6-8 kurssia 2

9 kurssia tai enemmän 3

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelija opiskelemien pakollisten ja

valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana.

”Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa

saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan

korottamiseen.” (Lukioasetus 810/1998, 8 § 3 mom.)

Päättöarvosanaa annettaessa voidaan painottaa opiskelijan viimeisten kurssien arvosanoja

kuitenkin siten, että päättöarvosana ei voi olla huonompi kuin kurssiarvosanojen aritmeettinen

keskiarvo edellyttää.

Päättöarvosanan korottaminen on mahdollista myös paikallisten syventävien ja valtakunnallisten ja

paikallisten soveltavien kurssien pohjalta annetulla lisänäytöllä mikäli opiskelijan arvioinnista

päättävät, että opiskelijan tiedot ja taidot ovat kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää

arvosanaa paremmat.

6.8. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet

Päättöarvioinnissa lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten

oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta ja teemaopintojen

kursseista annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan

suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä

21

käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä

käsittää vain kaksi kurssia.

Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin

opetussuunnitelmassa määrätään.

22

Riihimäen lukion nuorille suunnatun lukiokoulutuksen tuntijako:

Liite 1

Kieli- ja viestintäopinnot

Pakolliset

kurssit

Valtakunnalliset

syventävät

kurssit

Koulukohtaiset

soveltavat

kurssit

Suomen kieli ja kirjallisuus (ÄI) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Suomi toisena kielenä (S2) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Ruotsi, B1-kieli (RUB) 1 2 3 4 5 6 7 8

Ruotsi, B3-kieli, (RUB3) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Englanti, A-kieli (ENA) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Saksa, A-kieli (SAA) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Saksa, B2-oppimäärä (SAB2) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Ranska, B2-oppimäärä (RAB2) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Saksa, B3-oppimäärä 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Ranska, B3-oppimäärä 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Espanja, B3-oppimäärä 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Venäjä, B3-oppimäärä 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Matematiikka

Matematiikka, yhteinen

opintokokonaisuus

(MAY)

1

Matematiikka, pitkä

oppimäärä (MAA)

2 3 4 5 6 7 8 9

10

11 12 13 14 15

Matematiikka, lyhyt

oppimäärä (MAB)

2 3 4 5 6 7 8 9

Luonnontieteelliset opinnot

Pakolliset

kurssit

Valtakunnalliset

syventävät

kurssit

Koulukohtaiset

soveltavat

kurssit

Biologia (BI) 1 2 3 4 5 6 7 8

Maangtiede (GE) 1 2 3 4 5 6 7

Fysiikka (FY) 1 2 3 4 5 6 7 8

Kemia (KE) 1 2 3 4 5 6 7

Humanistis-yhteiskunnalliset ja katsomukselliset opinnot

Pakolliset

kurssit

Valtakunnalliset

syventävät

kurssit

Koulukohtaiset

soveltavat

kurssit

23

Filosofia (FI) 1 2 3 4

Psykologia (PS) 1 2 3 4 5 6 7 8

Historia (HI) 1 2 3 4 5 6 7 8

Yhteiskuntaoppi (YH) 1 2 3 4 5 6

Psykologia (PS) 1 2

Uskonto, ev.lut. (UE) 1 2 3 4 5 6

Uskonto, ort. (UO) 1 2 3 4 5 6

Elämänkatsomustieto (ET) 1 2 3 4 5 6

Terveystieto (TE) 1 2 3 4 5

Taito- ja taideaineet

Pakolliset

kurssit

Valtakunnalliset

syventävät

kurssit

Koulukohtaiset

soveltavat

kurssit

Liikunta (LI) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Musiikki (MU) 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Kuvataide (KU) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Tietotekniikka (AT) 1 2 3 4 5

Opinto-ohjaus

Pakolliset

kurssit

Valtakunnalliset

syventävät

kurssit

Koulukohtaiset

soveltavat

kurssit

Opinto-ohjaus (OP) 1 2 3

Teemaopinnot

Pakolliset

kurssit

Valtakunnalliset

syventävät

kurssit

Koulukohtaiset

soveltavat

kurssit

Monitieteellinen ajattelu

(TO1)

1

Tutkiva työskentely

teknologialla (TO2)

1

Osaaminen arjessa (TO3) 1

Lukiodiplomit

Pakolliset

kurssit

Valtakunnalliset

syventävät

kurssit

Koulukohtaiset

soveltavat

kurssit

Kuvataiteen 1

24

lukiodiplomi (LD2)

Liikunnan lukiodiplomi

(LD4)

1

Taiteiden väliset kurssit

Pakolliset

kurssit

Valtakunnalliset

syventävät

kurssit

Koulukohtaiset

soveltavat

kurssit

Monitaiteellinen

musiikkiprojekti (TA1)

1

Nykytaiteen keinoin

(TA2)

1

Taidetta kaikilla

aisteilla (TA3)

1

25

Liite 2

Riihimäen aikuislukion aikuisopetuksen tuntijako:

Kieli- ja kommunikaatio-opinnot

Pakolliset

kurssit

Valtakunnalliset

syventävät

kurssit

Koulukohtaiset

soveltavat

kurssit

Suomen kieli ja kirjallisuus

(ÄI)

1 2 3 4 5 8

Suomi toisena kielenä (S2) 1 2 3 4 5

Ruotsi, B1-kieli (RUB) 1 2 3 4 5

Englanti, A-kieli (ENA) 1 2 3 4 5 6

Saksa, B3-oppimääärä 1 2 3 4 5 6 7 8

Ranska, B3-oppimäärä 1 2 3 4 5 6 7 8

Venäjä, B3-oppimäärä 1 2 3 4 5 6 7 8

Ruotsi, B3-oppimäärä 1 2 3 4 5 6 7 8

Matematiikka

Matematiikka, yhteinen

opintokokonaisuus

(MAY)

1

Matematiikka, pitkä

oppimäärä (MAA)

2 3 4 5 6 7 8 9

10

Matematiikka, lyhyt

oppimäärä (MAB)

2 3 4 5 6

Luonnontieteelliset opinnot: 5 kurssia

Pakolliset

kurssit

Valtakunnalliset

syventävät

kurssit

Koulukohtaiset

soveltavat

kurssit

Fysiikka (FY) 1

Kemia (KE) 1

Biologia (BI) 1 2

Maantiede (GE) 1 2

Humanistis-yhteiskunnalliset ja katsomukselliset opinnot: 6 kurssia

Pakolliset

kurssit

Valtakunnalliset

syventävät

kurssit

Koulukohtaiset

soveltavat

kurssit

Uskonto/

elämänkatsomustieto

(UE/ET)

1

26

Historia (HI) 1 2

Yhteiskuntaoppi (YH) 1 2

Filosofia (FI) 1

Psykologia (PS) 1 2

Teemaopinnot: 1 kurssi

27

Liite 3

NUORILLE SUUNNATUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KURSSIKUVAUKSET

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS

Suomen kieli ja kirjallisuus ÄI1

Kurssin nimi Tekstit ja vuorovaikutus

Kurssin laji Valtakunnallinen pakollinen kurssi X

Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen

sisältö ja tavoitteet

Tekstikokonaisuus, tekstilajit, mediatekstit, aineistokirjoittaminen, referointi, kertomakirjallisuuden käsitteet, ryhmäviestintätaidot.

Tavoitteet: tekstien monimuotoisuuden ymmärtäminen, omien ilmaisutaitojen kehittäminen.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kirjoittaminen, keskusteleminen, yhdessä analysointi.

Kurssin

suoritusjärjestys

Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä.

Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10, itsearviointi, vertaisarviointi.

Itsenäinen suoritus Itsenäinen suoritus ei mahdollinen

Oppiaine Suomen kieli ja kirjallisuus ÄI2

Kurssin nimi Kieli, kulttuuri ja identiteetti


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Kieliopit, kirjakielen normit, kielen merkitys identiteetille, suomen kielen ominaispiirteet, kirjoittaminen prosessina, tekstiä kehittävän palautteen antaminen ja sen hyödyntäminen omassa työskentelyssä.

Tavoitteet: kieli- ja tekstitietoisuuden syventäminen, suomalaisen kulttuurin moninaisuuden ymmärtäminen, kielen ja identiteetin yhteyden ymmärtäminen.

28

Kurssin keskeiset

työtavat

Kirjoittaminen, keskusteleminen, puheenvuoro.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10, itsearviointi, vertaisarviointi.



Kurssin nimi Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Kaunokirjallisten tekstien erittelyä ja tulkintaa.

Tavoitteet: Kaunokirjallisuuden tulkinnan syventäminen, ryhmäviestintätaitojen syventäminen.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kaunokirjallisuuden pohjalta kirjoittaminen, keskusteleminen, yhdessä analysointi, teatterissa käynti tai elokuvavierailu.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10, vertaisarviointi, itsearviointi.



Kurssin nimi Tekstit ja vaikuttaminen


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen Vaikuttavat tekstit, argumentointi, sananvapaus, lähdekritiikki, tekijänoikeudet,

29

sisältö ja tavoitteet mediakritiikki.

Tavoitteet: medialukutaidon syventäminen, analysoinnin taitojen kehittäminen.

Kurssin keskeiset

työtavat

Tekstianalyysi, väittelyt.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10, vertaisarviointi, itsearviointi.



Kurssin nimi Teksti ja konteksti


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Tyyli, maailmankirjallisuus ja suomalainen kirjallisuus.

Tavoitteet: kulttuurikontekstin hahmottaminen.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kirjallisuusaiheinen kirjoittaminen ja puhuminen, teatteri tai elokuva.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi

Jatkuva arviointi, numeroarviointi 4-10, vertaisarviointi, itsearviointi.



Kurssin nimi Nykykulttuuri ja kertomukset

30


Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Ajankohtaiset tekstit ja ilmiöt, vuorovaikutusetiikka, verkkokeskustelu.

Tavoitteet: syvennetään kielen ja tekstien merkityksen tajuamista, nykykulttuurin ilmiöihin tutustuminen, vuorovaikutustaitojen syventämien.

Kurssin keskeiset

työtavat

Keskusteleminen, kirjallisuusaiheinen kirjoittaminen ja puhuminen, teatteri tai elokuva.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen

Kurssin laji Valtakunnallinen syventävä kurssi X

Vuosikurssi 1-3 vsk.

Kurssin keskeinen


Vuorovaikutustilanteiden ominaispiirteet, puheviestinnän kulttuuriset piirteet.

Tavoitteet: syvennetään keskusteluja puhetaitoja, opitaan arvioimaan vuorovaikutustilanteita.

Kurssin keskeiset

työtavat

Esiintymis- ja ryhmäviestintätaitojen harjoittelu.

Kurssin

suoritusjärjestys

Vapaa

Kurssisuorituksen

arviointi



31


Kurssin nimi Kirjoittamistaitojen syventäminen


Vuosikurssi 3. vsk.

Kurssin keskeinen


Kirjoitusprosessi, laadukkaan tekstin piirteiden tunnistaminen.

Tavoitteet: aineistopohjainen kirjoittaminen, ajankohtaisiin kulttuuri- ja yhteiskunnallisiin aiheisiin perehtyminen.

Kurssin keskeiset

työtavat

Lukeminen, kirjoittaminen, keskusteleminen.

Kurssin

suoritusjärjestys

Pakollisten kurssien jälkeen tai 6.-kurssin rinnalla

Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Lukutaitojen syventäminen


Vuosikurssi 3. vsk.

Kurssin keskeinen


Erilaisten tekstien ja tekstikokonaisuuksien lukeminen.

Tavoitteet: harjoitellaan kriittistä lukutaitoa ja syvennetään tekstianalyysitaitoja.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kirjoittaminen, keskusteleminen.

Kurssin

suoritusjärjestys

Pakollisten kurssien jälkeen tai 6.-kurssin rinnalla

Kurssisuorituksen

arviointi



32


Mediakurssi Mediakurssi

Kurssin laji Koulukohtainen soveltava kurssi X

Vuosikurssi 2.-3. vsk.

Kurssin keskeinen


Tutustutaan median maailmaan laajasti, tuotetaan mediatekstejä.

Tavoitteet: harjoitellaan kriittistä lukutaitoa ja syvennetään tekstianalyysitaitoja.

Kurssin keskeiset

työtavat

Vierailut, omien tekstien tuottaminen, omien tekstien julkaiseminen.

Kurssin

suoritusjärjestys

vapaa 1. vsk:n jälkeen

Kurssisuorituksen

arviointi

S/H, vertaisarviointi, itsearviointi



Mediakurssi Luova kirjoittaminen


Vuosikurssi 2. vsk.

Kurssin keskeinen


Erilaisten tekstien tuottaminen, luovan kirjoittamisen harjoittelu.

Tavoitteet: kirjoittamisen monipuolisuus, luova kirjoittaminen, laajennetaan kirjoittamisen taitoja, laaja kirjoitustyö

Kurssin keskeiset

työtavat

Kirjoittaminen, yhteiskirjoittaminen, muiden tekstien kommentointi

Kurssin

suoritusjärjestys

Vapaa 1. vsk:n jälkeen

Kurssisuorituksen

arviointi

S/H, vertaisarviointi


33

34

SUOMI TOISENA KIELENÄ

Oppiaine Suomen kieli ja kirjallisuus S21

Kurssin nimi Tekstit ja vuorovaikutus


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja vuorovaikutusta syvenee. Opiskelija harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon.

Kurssin keskeiset

työtavat

Monipuolinen lukeminen ja kirjoittaminen, keskustelu.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10

Itsenäinen suoritus Itsenäinen suoritus mahdollinen


Kurssin nimi Kieli, kulttuuri ja identiteetti


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Opiskelijan käsitys suomen kielen rakenteesta, kielen vaihtelusta ja vuorovaikutuksesta monipuolistuu.

Kurssin keskeiset

työtavat

Lukeminen, kirjoittaminen ja keskusteleminen

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi



35


Kurssin nimi Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Opiskelija harjaantuu lukemaan fiktiivisiä tekstejä. Kielen kuvallisuus.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Tekstit ja vaikuttaminen


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Argumentoinnin keinojen opiskeleminen ja harjoittelu. Sananvapauteen ja tekijänoikeuksiin perehtyminen

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi



36


Kurssin nimi Teksti ja konteksti


Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä eri konteksteissa ja erittelemään tekstin tyyliä. Opiskelija oppii valmistelemaan oman esityksen yksin tai ryhmässä.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Nykykulttuuri ja kertomukset


Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Opiskelija oppii tarkastelemaan suomalaista nykykulttuuria. Opiskelija perehtyy kertomuksiin mediassa, elokuvissa ja tv-sarjoissa.

Kurssin keskeiset

työtavat

Lukeminen, kirjoittaminen ja keskusteleminen, median hyödyntäminen

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi



37


Kurssin nimi Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen


Vuosikurssi 2.-3. vsk

Kurssin keskeinen


Opiskelija syventää puhe- ja keskustelutaitojaan.

Kurssin keskeiset

työtavat

Puhuminen, keskusteleminen, median hyödyntäminen

Kurssin

suoritusjärjestys

Kuudes kurssi

Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10, itsearviointi, vertaisarviointi



Kurssin nimi Kirjoittamistaitojen syventäminen


Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Opiskelija syventää taitojaan oman tekstinsä luomisessa ja kykenee keskustellen käsittelemään ajankohtaisia asioita.

Kurssin keskeiset

työtavat

Puhuminen, keskusteleminen, median hyödyntäminen.

Kurssin

suoritusjärjestys

Pakollisten kurssien jälkeen.

Kurssisuorituksen

arviointi



38


Kurssin nimi Lukutaitojen syventäminen


Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Opiskelija vahvistaa taitojaan lukea analyyttisesti, kriittisesti ja luovasti erilaisia tekstejä ja oppii keskustelemaan lukemastaan.

Kurssin keskeiset

työtavat

Puhuminen, keskusteleminen, median hyödyntäminen

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi



39

RUOTSI B1-OPPIMÄÄRÄ

Oppiaine Ruotsi RUB1

Kurssin nimi Minun ruotsini


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla parannetaan opiskelijan ruotsin kielen taidon eri osa-alueita ja arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja. Asetetaan tavoitteita omalle oppimiselle ja etsitään keinoja oman osaamisen kehittämiseksi. Syvennetään arkeen liittyviä vuorovaikutustaitoja. Käsiteltävät aihepiirit liittyvät nuorten omiin kiinnostuksen kohteisiin sekä kielenkäyttöön erityisesti suullisissa viestintätilanteissa.

Kurssin keskeiset

työtavat

Käytetään monipuolisesti kielenopiskelun työtapoja.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10. Arvosanaan vaikuttaa loppukokeen lisäksi kaikki kurssin aikana tehty työ ja osallistuminen. Opiskelijat arvioivat itse omaa osaamistaan. Pyritään myös mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan vertaisarviointia.



Kurssin nimi Hyvinvointi ja ihmissuhteet


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita ja niistä suoriutumiseen tarvittavia strategioita. Harjoitellaan keskustelutaitoja, toisen kuuntelemista, mielipiteiden ilmaisua ja arkipäiväiseen elämään liittyviä keskustelutilanteita. Kurssilla pohditaan eri näkökulmista, mitä on hyvä elämä ja mikä merkitys hyvinvoinnilla ja ihmissuhteilla on ihmisen elämässä. Pohditaan myös teknologian tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

Kurssin keskeiset Käytetään monipuolisesti kielenopiskelun työtapoja.

40

työtavat

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Kulttuuri ja mediat


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla vahvistetaan erilaisten tekstilajien tulkitsemis- ja tuottamistaitoa eri medioita hyödyntäen. Tutustutaan suomenruotsalaisiin ja muihin pohjoismaisiin kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Monenlaiset elinympäristömme

41


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla kehitetään erilaisten tekstilajien tulkintaa ja tuottamista. Aihepiireinä ovat monikulttuurinen elinympäristö sekä yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt, joita tarkastellaan ensisijaisesti nuorten näkökulmasta.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja sekä pohditaan jatko-opintoja ja tulevaisuudensuunnitelmia. Tutkitaan mahdollisuuksia opiskella ja tehdä töitä ruotsin kielellä. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua pohjoismaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä.

Kurssisuorituksen

arviointi



42


Kurssin nimi Viesti ja vaikuta puhuen


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, puhutun kielen ymmärtämistä ja keskustelun käymistä. Harjoitellaan puhumista sekä etukäteen valmisteltua suullista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10. Arvosanaan vaikuttaa loppukokeen lisäksi kaikki kurssin aikana tehty työ ja osallistuminen. Opiskelijat arvioivat itse omaa osaamistaan. Pyritään myös mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan vertaisarviointia. Kurssin lopussa suoritetaan valtakunnallinen suullinen koe.



Kurssin nimi Kestävä elämäntapa


Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissa yhteyksissä ja erilaisille kohderyhmille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisesta, taloudellisesta sekä sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta opiskelijoiden kiinnostuksen kohteet huomioiden.

43

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Abikurssi


Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi

Suoritusmerkintä.


44

ENGLANTI, A1-OPPIMÄÄRÄ

Oppiaine Englanti ENA1

Kurssin nimi Englannin kieli ja maailmani

Kurssin laji Valtakunnallinen pakollinen kurssi

Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Aihepiirit liittyvät opiskeluun, nuorten elämään ja nuorten kielenkäyttötilanteisiin.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssilla harjoitellaan kielen eri osa-alueita ja kieltenopiskelutaitoja.

Kurssin

suoritusjärjestys

Pakolliset kurssit 1 – 6 suoritetaan numerojärjestyksessä.

Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10. Arvosanaan vaikuttaa loppukokeen lisäksi kaikki kurssin

aikana tehty työ ja osallistuminen. Opiskelijat arvioivat myös itse omaa

osaamistaan. Pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan

vertaisarviointia.



Kurssin nimi Ihminen verkostoissa


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Aihepiirit liittyvät ihmissuhteisiin ja hyvinvointiin sekä nykymaailman verkostoitumiseen ja teknologian käyttöön. Syvennetään keskustelutaitoja eri kielenkäyttötilanteissa, myös kansainvälisissä yhteyksissä, ja harjoitellaan mielipiteenilmaisua.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen Numeroarviointi 4-10. Arvosanaan vaikuttaa loppukokeen lisäksi kaikki kurssin


45

arviointi osaamistaan. Pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan

vertaisarviointia.



Kurssin nimi Kulttuuri-ilmiöitä


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Aihepiirit liittyvät erilaisiin kulttuurisiin ilmiöihin, englanninkielisiin medioihin ja luovaan toimintaan. Opiskelijoiden monilukutaitoa laajennetaan ja syvennetään.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




vertaisarviointia.



Kurssin nimi Yhteiskunta ja ympäröivä maailma


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Aihepiirit liittyvät yhteiskunnallisista ilmiöistä vaikuttamismahdollisuuksiin kansalaisyhteiskunnassa. Yritetään kehittää opiskelijoiden kriittistä lukutaitoa ja tiedonhakutaitoja ja käydään englannin kielellä keskustelua aihepiiriin liittyvistä asioista, esim. ihmisoikeuskysymyksistä ja kansalaisten toimimismahdollisuuksista.

Kurssin keskeiset Suullinen ja kirjallinen työ.

46

työtavat

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




vertaisarviointia.



Kurssin nimi Tiede ja tulevaisuus


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Aihepiireinä eri tieteenalat. Pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita erityisesti teknologian ja digitalisaation näkökulmista.

Kurssin keskeiset

työtavat

Suullinen ja kirjallinen työ. Harjoitellaan tekstin tulkintaa ja tuottamista sekä tiedonhankinnan taitoja.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




vertaisarviointia.



Kurssin nimi Opiskelu, työ ja toimeentulo


47

Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Aihepiireinä talousasiat, jatko-opiskelu ja työelämä. Kansainvälisyys on kurssin kantava teema. Pohditaan jatko-opintoja ja urasuunnitelmia.

Kurssin keskeiset

työtavat

Suullinen ja kirjallinen työ. Syvennetään käsitystä kielitaidosta työvälineenä ja Tutustutaan erilaisiin tekstilajeihin.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10 Arvosanaan vaikuttaa loppukokeen lisäksi kaikki kurssin



vertaisarviointia.




Kurssin laji Valtakunnallinen syventävä kurssi

Vuosikurssi 2. – 3. vsk

Kurssin keskeinen


Aihepiirinä sosiaalisesti, taloudellisesti sekä kulttuurisesti kestävä ekologinen elämäntapa.

Kurssin keskeiset

työtavat

Suullinen ja kirjallinen työ. Analysoidaan ja tuotetaan eri tekstilajien tekstejä (fiktiivisiä, ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia tai kantaaottavia tekstejä). Syvennetään tekstin tulkintaa ja tuottamista erilaisille yleisöille.

Kurssin

suoritusjärjestys

Suoritetaan toisen tai kolmannen opiskeluvuoden aikana.

Kurssisuorituksen

arviointi




vertaisarviointia.


48



Kurssin laji Valtakunnallinen syventävä kurssi


Kurssin keskeinen


Aihepiiri: kerrataan ja täydennetään aikaisemmilla kursseilla käytyjä aihepiirejä.

Kurssin keskeiset

työtavat

Suullinen ja kirjallinen työ. Vahvistetaan puhumisen sujuvuutta ja vuorovaikutustaitoja.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi


aikana tehty työ ja osallistuminen sekä valtakunnallinen suullisen kielitaidon

koe. Opiskelijat arvioivat myös itse omaa osaamistaan. Pyritään

mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan vertaisarviointia.



Kurssin nimi Kertauskurssi

Kurssin laji Koulukohtainen soveltava kurssi

Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Englannin kielen perusrakenteiden ja -sanaston kertaamista ja harjaannuttamista.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kuuntelua, kirjoittamista ja perustehtäviä.

Kurssin

suoritusjärjestys

Suoritetaan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana.

Kurssisuorituksen

arviointi

Ei numeroarviointia. Suoritusmerkinnän saa, kun opiskelija on tehnyt kaikki

kurssilla vaadittavat työt.


49


Kurssin nimi Human Interest



Kurssin keskeinen


Aihepiireinä yleismaailmalliset asiat, maailmanhistorian tärkeät tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Sanaston laajentamista ja tarpeen mukaan kieliopin syventämistä.

Kurssin keskeiset

työtavat

Tehdään erilaisia suullisia ja kirjallisia töitä.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi

Ei numeroarviointia. Suoritusmerkinnän saa, kun opiskelija tekee vaadittavat

työt.



Kurssin nimi Media- ja kirjoituskurssi



Kurssin keskeinen


Monipuolista perehdyttämistä eri medioihin ja ajankohtaisiin asioihin. Aihepiirit vaihtelevat populäärikulttuurista tieteen saloihin. Mediakriittisen näkemyksen harjaannuttamista.

Kurssin keskeiset

työtavat

Suullinen ja kirjallinen työ. Monipuolista tekstien tuottamista ja ymmärtämistä.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi


kurssilla vaadittavat työt.


50




Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Yo-kokeessa tarvittavien taitojen hiomista ja vahvistamista.

Kurssin keskeiset

työtavat

Sanaston ja kieliopin kertaamista monipuolisten koetyyppien avulla. Harjoittelemme kuunteluita ja aineiden kirjoittamista.

Kurssin

suoritusjärjestys

Suoritetaan kolmannen opiskeluvuoden aikana.

Kurssisuorituksen

arviointi


kurssilla vaadittavat tehtävät.


51

SAKSA, A2-OPPIMÄÄRÄ

Oppiaine Saksa SAA1

Kurssin nimi Kieli ja maailmani


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla kartoitetaan ja kehitetään opiskelijan osaamista sekä arvioidaan omia kieltenopiskelutaitoja. Asetetaan tavoitteita opiskelulle ja etsitään keinoja kehittää osaamista ja käyttää kieltä autenttisessa ympäristössä. Kurssilla pohditaan maailman kielellistä monimuotoisuutta ja kielitaitoa välineenä tutustua muihin kulttuureihin. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin ja omiin kielenkäyttötarpeisiin.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10. Arvosanaan vaikuttavat loppukokeen lisäksi kaikki kurssin aikana tehty työ ja osallistuminen. Opiskelijat arvioivat myös itse omaa osaamistaan. Pyritään myös mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan vertaisarviointia.


Oppiaine Saksa SAA2

Kurssin nimi Ihminen verkostoissa


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita ja eri viestintäkanavien käyttöä myös kansainvälisissä yhteyksissä Tilanteiden kielellinen ja kulttuurinen vaativuustaso vaihtelee. Syvennetään keskustelutaitoja ja taitoa kuunnella toista. Harjoitellaan oman mielipiteen ilmaisua sekä erilaisia neuvottelutilanteita. Monipuolistetaan erilaisissa kielenkäyttötilanteissa tarvittavia taitoja. Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Pohditaan myös teknologian tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

Kurssin keskeiset Käytetään monipuolisesti kielenopiskelun työtapoja.

52

työtavat

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi



Oppiaine Saksa SAA3

Kurssin nimi Kulttuuri-ilmiöitä


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla laajennetaan ja syvennetään taitoa lukea erilaisia tekstejä. Kurssilla tuotetaan erilaisia tekstejä ottaen huomioon kunkin tekstilajin vaatiman kielellisen tarkkuuden. Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuri-ilmiöt, saksankieliset mediat sekä luova toiminta.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi



Oppiaine Saksa SAA4

Kurssin nimi Yhteiskunta ja ympäröivä maailma


Vuosikurssi 2. vsk

53

Kurssin keskeinen


Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaan saksankielen aktiivista käyttöä. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisista ilmiöistä käytäviin keskusteluihin pyrkien itse osallistumaan aktiivisesti. Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vastuita ja toimintamahdollisuuksia, kuten ihmisoikeuskysymyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnassa.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi



Oppiaine Saksa SAA5

Kurssin nimi Tiede ja tulevaisuus


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitoja hakemalla tietoa opiskelijoita kiinnostavista tieteenaloista. Harjaannutaan jakamaan omia mielipiteitä ja ottamaan kantaa toisen mielipiteiseen tosiasioihin pohjautuen. Pohditaan erilaisia tulevaisuudennäkymiä erityisesti teknologian ja digitalisaation näkökulmasta. Aihepiirit käsittelevät eri tieteenaloja.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi


54


Oppiaine Saksa SAA26

Kurssin nimi Opiskelu, työ ja toimeentulo


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla käsitellään kielitaidon tarvetta työelämässä ja kielitaitoa sosiaalisena pääomana. Tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä. Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa myös kansainvälisissä yhteyksissä. Käsitellään talousasioita, jotka liittyvät itsenäistyvän, työelämään astuvan nuoren elämänpiiriin, sekä laajempia talouden ilmiöitä.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi



Oppiaine Saksa SAA7



Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa kohdekieltä eri kohderyhmille erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan pakollisten kurssien aihepiirien käsittelyä ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet huomioiden.

55

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Kurssin 8 voi suorittaa ennen kurssia

7.

Kurssisuorituksen

arviointi



Oppiaine Saksa SAA 8



Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla syvennetään taitoja tuottaa kieltä suullisesti, ymmärtää puhetta ja käydä keskustelua. Harjoitellaan puhumista sekä etukäteen valmisteltua suullista tuottamista. Kurssilla kerrataan pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Kurssin 8 voi suorittaa ennen kurssia

7.

Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10. Arvosanaan vaikuttavat loppukokeen lisäksi kaikki kurssin aikana tehty työ ja osallistuminen. Opiskelijat arvioivat myös itse omaa osaamistaan. Pyritään myös mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan vertaisarviointia. Kurssin lopussa suoritetaan valtakunnallinen suullinen koe.


Oppiaine Saksa SAA9


56


Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Kerrataan ylioppilaskokeeseen.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi

Suoritettu (S) / Hylätty (H)


SAKSA B2-OPPIMÄÄRÄ

Oppiaine Saksa SAB21

Kurssin nimi Elämän tärkeitä asioita


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla pohditaan saksan kielen merkitystä opiskelijalle itselleen. Kartoitetaan opiskelijan saksankielen osaamista, arvioidaan kielenopiskelutaitoja ja asetetaan tavoitteita omalle oppimiselle. Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin, sekä niihin liittyvien palvelujen käyttöön. Vuorovaikutustaitoja monipuolistetaan harjoittamalla kielen puhe-, ymmärrys- ja kirjoitustaitoja ja laajentamalla perusrakenteiden tuntemusta.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssilla harjoitetaan kielitaidon eri osa-alueita monipuolisesti yksilö-, pari- ja/tai ryhmätyöskentelyn keinoin ja eri viestintäkanavia käyttäen.

Kurssin

suoritusjärjestys

Suosituksena on suorittaa kurssit numerojärjestyksessä.

Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10. Arvosanaan vaikuttaa kurssikokeen lisäksi kaikki kurssin aikana tehty työ sekä osallistuminen. Opiskelijat arvioivat myös itse omaa osaamistaan. Pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan vertaisarviointia.

57



Kurssin nimi Monenlaista elämää


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssin aihepiirit käsittelevät kulttuurien välisiä kohtaamisia sekä Suomessa että saksankielisissä maissa ja niissä tarvittavaa viestintää. Kiinnitetään huomiota myös mahdollisiin kulttuurisiin eroavuuksiin maiden välillä. Eri vuorovaikutustilanteita harjoitellaan sekä suullisesti että kirjallisesti. Vahvistetaan myös puheenymmärtämisen taitoja ja kielen perusrakenteiden hallintaa.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi



58


Kurssin nimi Hyvinvointi ja huolenpito


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Harjoitellaan keskustelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen. Opetellaan ilmaisemaan mielipiteitä ja keskustelemaan arkipäivään liittyvistä asioista. Tutustutaan erilaisiin teksteihin, jotka liittyvät hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja eri elämänvaiheisiin. Samalla pohditaan teknologian vaikutusta vuorovaikutukseen ja hyvinvointiin.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi






Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Tutustutaan saksankielisen kielialueen ajankohtaisiin ja nuoria kiinnostaviin kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin. Kurssilla edistetään monilukutaitoa lukemalla erilaisia tekstejä ja käsittelemällä esim. kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, kuvataidetta tai mediaa.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen Numeroarviointi 4-10. Arvosanaan vaikuttaa kurssikokeen lisäksi kaikki kurssin

59

arviointi aikana tehty työ sekä osallistuminen. Opiskelijat arvioivat myös itse omaa osaamistaan. Pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan vertaisarviointia.



Kurssin nimi Opiskelu, työ ja tulevaisuus


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun ja nuorten tulevaisuuden suunnitelmiin, esim. opiskeluun ja työelämään. Kurssilla kiinnitetään erityistä huomiota viestinnän sopivuuteen kulttuurisesta näkökulmasta.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Yhteinen maapallomme


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssin aihepiirit liittyvät luontoon, erilaisiin asuinympäristöihin ja kestävään elämäntapaan. Kurssilla tutustutaan myös mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Kurssilla syvennetään kielen ymmärtämisen ja tuottamisen taitoja eri viestintäkanavia käyttäen ja opiskelijoiden tarpeet huomioiden.

60

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Kansainvälinen toiminta


Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla hyödynnetään kielitaitoa ja vahvistetaan kulttuurista ymmärrystä tutustumalla tai osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön, vapaaehtoistyöhön tai työelämään.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssilla harjoitetaan kielitaidon eri osa-alueita monipuolisesti eri viestintäkanavia käyttäen.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Viesti puhuen ja kirjoittaen.


61

Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla kehitetään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tarvittavaa kielitaitoa. Syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, puhutun kielen ymmärtämistä ja keskustelun käymistä. Harjoitellaan myös erilaisten tekstien tuottamista ja tulkintaa. Kurssilla kerrataan aiemmin käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi






Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla harjoitellaan kielitaidon eri osa-alueita ylioppilastutkintoon valmistautuen: tekstin- ja kuullunymmärtämistä, rakenteita sekä kirjallista ja suullista viestintää.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssilla harjoitetaan eri kielitaidon osa-alueita monipuolisesti yksilö-, pari- ja/tai ryhmätyöskentelyn keinoin ja eri viestintäkanavia käyttäen.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi

Suoritettu (S) / Hylätty (H). Suoritusmerkinnän saa, kun opiskelija on tehnyt kaikki kurssilla vaadittavat tehtävät.

Itsenäinen suoritus Itsenäinen suoritus ei mahdollinen.

62

RANSKA, B2-OPPIMÄÄRÄ

Oppiaine

Ranska RAB21



Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla pohditaan ranskan kielen merkitystä opiskelijalle itselleen. Kartoitetaan opiskelijan ranskankielen osaamista, arvioidaan kielenopiskelutaitoja ja asetetaan tavoitteita omalle oppimiselle. Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin, sekä niihin liittyvien palvelujen käyttöön. Vuorovaikutustaitoja monipuolistetaan harjoittamalla kielen puhe-, ymmärrys- ja kirjoitustaitoja ja laajentamalla perusrakenteiden tuntemusta.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi



Oppiaine Ranska RAB22



Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssin aihepiirit käsittelevät kulttuurien välisiä kohtaamisia sekä Suomessa että ranskankielisissä maissa ja niissä tarvittavaa viestintää. Kiinnitetään huomiota myös mahdollisiin kulttuurisiin eroavuuksiin maiden välillä. Eri vuorovaikutustilanteita harjoitellaan sekä suullisesti että kirjallisesti. Vahvistetaan myös puheenymmärtämisen taitoja ja kielen perusrakenteiden

63

hallintaa.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi






Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Harjoitellaan keskustelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen. Opetellaan ilmaisemaan mielipiteitä ja keskustelemaan arkipäivään liittyvistä asioista. Vahvistetaan kielen perusrakenteiden hallintaa sekä kehitetään kirjoitustaitoa. Tutustutaan erilaisiin teksteihin, jotka liittyvät hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja eri elämänvaiheisiin. Samalla pohditaan teknologian vaikutusta vuorovaikutukseen ja hyvinvointiin.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi



64




Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Tutustutaan ranskankielisen kielialueen ajankohtaisiin ja nuoria kiinnostaviin kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin. Kurssilla edistetään monilukutaitoa lukemalla erilaisia tekstejä ja käsittelemällä esim. kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, kuvataidetta tai mediaa. Vahvistetaan kielen ymmärtämisen ja tuottamisen taitoja ja kielen rakenteiden hallintaa.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi






Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun ja nuorten tulevaisuuden suunnitelmiin, esim. opiskeluun ja työelämään. Harjoitellaan niihin liittyviä suullisia ja kirjallisia viestintätilanteita, esim. omista toiveista ja suunnitelmista kertomista, ja vahvistetaan kielen rakenteiden hallintaa. Kurssilla kiinnitetään erityistä huomiota viestinnän sopivuuteen kulttuurisesta näkökulmasta.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


65

Kurssisuorituksen

arviointi






Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssin aihepiirit liittyvät luontoon, erilaisiin asuinympäristöihin, yhteiskunnallisiin asioihin ja kestävään elämäntapaan. Kurssilla tutustutaan myös mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Kurssilla syvennetään kielen ymmärtämisen ja tuottamisen taitoja eri viestintäkanavia käyttäen ja opiskelijoiden tarpeet huomioiden.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Kansainvälinen toiminta


Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla hyödynnetään kielitaitoa ja vahvistetaan kulttuurista ymmärrystä tutustumalla tai osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön, vapaaehtoistyöhön tai työelämään.

66

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssilla harjoitetaan eri kielitaidon osa-alueita monipuolisesti eri viestintäkanavia käyttäen.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Viesti puhuen ja kirjoittaen.


Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla kehitetään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tarvittavaa kielitaitoa. Syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, puhutun kielen ymmärtämistä ja keskustelun käymistä. Harjoitellaan myös erilaisten tekstien tuottamista ja tulkintaa. Kurssilla kerrataan aiemmin käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi





67


Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen



Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi



68

SAKSA, B3-OPPIMÄÄRÄ


Kurssin nimi Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla tutustutaan saksan kielen asemaan maailmassa ja hahmotetaan uuden kielen suhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Harjoitellaan arkipäivän kielenkäyttötilanteita, kuullunymmärtämistä, lyhyiden kirjallisten viestien kirjoittamista sekä opetellaan kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia ja kielen perusrakenteita.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Matkalla maailmassa


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla harjoitellaan selviytymistä matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen kohtaamisen tilanteissa. Jatketaan kielen perusrakenteiden opettelua sekä puheen harjoittelua. Luetun sekä kuullun ymmärtämisellä ja kirjallisella ilmaisulla laajennetaan saksan kielen taitoja.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin Suosituksena on suorittaa kurssit numerojärjestyksessä.

69

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi






Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen sisältö ja tavoitteet

Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin. Vuorovaikutustaitoja syvennetään harjoittamalla puhetta, luetun ja kuullun ymmärtämistä sekä kirjallista ilmaisua. Kielen rakenteiden oppimista laajennetaan.

Kurssin keskeiset työtavat


Kurssin suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen arviointi






Vuosikurssi 2. vsk


Kurssi käsittelee kulttuurienvälisten kohtaamisten viestintää Suomessa ja saksankielisissä maissa. Kiinnitetään huomiota mahdollisiin eroavaisuuksiin. Sosiaalisia vuorovaikutustilanteita harjoitellaan suullisesti ja kirjallisesti,

70

puheenymmärtämisen taitoja sekä kielen perusrakenteiden hallintaa vahvistetaan.











Vuosikurssi 2. vsk


Harjoitellaan keskustelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen. Opetellaan ilmaisemaan mielipiteitä ja keskustelemaan arkipäivään liittyvistä asioista. Tutustutaan erilaisiin teksteihin, jotka liittyvät hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja eri elämänvaiheisiin. Samalla pohditaan teknologian vaikutusta vuorovaikutukseen ja hyvinvointiin.










71


Vuosikurssi 2. vsk


Tutustutaan saksankielisen kielialueen ajankohtaisiin ja nuoria kiinnostaviin kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin. Kurssilla edistetään monilukutaitoa lukemalla erilaisia tekstejä ja käsittelemällä esim. kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, kuvataidetta tai mediaa.











Vuosikurssi 3. vsk


Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun ja nuorten tulevaisuuden suunnitelmiin, esim. opiskeluun ja työelämään. Kurssilla kiinnitetään erityistä huomiota viestinnän sopivuuteen kulttuurisesta näkökulmasta.








72




Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Syvennetään kielen ymmärtämisen ja tuottamisen taitoja eri viestintäkanavia käyttäen ja opiskelijoiden tarpeet huomioiden. Kurssin aihepiirit liittyvät luontoon, erilaisiin asuinympäristöihin ja kestävään elämäntapaan. Kurssilla tutustutaan myös mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi






Vuosikurssi 3. vsk










73

RANSKA, B3-OPPIMÄÄRÄ




Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla tutustutaan ranskan kielen asemaan maailmassa ja hahmotetaan sen suhde muihin opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Harjoitellaan jokapäiväiseen perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely, esittäytyminen ja itsestä kertominen. Opetellaan myös tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia. Perehdytään suullisen viestinnän alkeisiin, ääntämiseen ja intonaatioon. Harjoitetaan kuullunymmärtämisen taitoja, opetellaan kielen tavallisimpia rakenteita ja lyhyiden kirjallisten viestien laatimista.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi






Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla harjoitellaan selviytymistä tavallisimmissa matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen kohtaamisen tilanteissa ja asiointitilanteissa, esim. kahvilassa/ravintolassa asioiminen, tien kysyminen ja neuvominen. Opetellaan lisää ääntämistä, puhumista ja puheenymmärtämistä sekä lyhyiden kirjallisten tuotosten laatimista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.

Kurssin keskeiset Kurssilla harjoitetaan eri kielitaidon osa-alueita monipuolisesti yksilö-, pari-

74

työtavat ja/tai ryhmätyöskentelyn keinoin ja eri viestintäkanavia käyttäen.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi






Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin, sekä niihin liittyvien palvelujen käyttöön. Vuorovaikutustaitoja vahvistetaan harjoittamalla kielen puhe-, ymmärrys- ja kirjoitustaitoja ja laajentamalla perusrakenteiden tuntemusta.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi






75

Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssin aihepiirit käsittelevät kulttuurien välisiä kohtaamisia sekä Suomessa että ranskankielisissä maissa ja niissä tarvittavaa viestintää. Kiinnitetään huomiota myös mahdollisiin kulttuurisiin eroavuuksiin maiden välillä. Eri vuorovaikutustilanteita harjoitellaan sekä suullisesti että kirjallisesti. Vahvistetaan myös puheenymmärtämisen taitoja ja kielen perusrakenteiden hallintaa.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi





Kurssin laji Valtakunnallinen soveltava kurssi X

Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Harjoitellaan keskustelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen. Opetellaan ilmaisemaan mielipiteitä ja keskustelemaan arkipäivään liittyvistä asioista. Vahvistetaan kielen perusrakenteiden hallintaa sekä kehitetään kirjoitustaitoa. Tutustutaan erilaisiin teksteihin, jotka liittyvät hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja eri elämänvaiheisiin. Samalla pohditaan teknologian vaikutusta vuorovaikutukseen ja hyvinvointiin.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi


76





Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Tutustutaan ranskankielisen kielialueen ajankohtaisiin ja nuoria kiinnostaviin kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin. Kurssilla edistetään monilukutaitoa lukemalla erilaisia tekstejä ja käsittelemällä esim. kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, kuvataidetta tai mediaa. Vahvistetaan kielen ymmärtämisen ja tuottamisen taitoja ja kielen rakenteiden hallintaa.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi






Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun ja nuorten tulevaisuuden suunnitelmiin, esim. opiskeluun ja työelämään. Harjoitellaan niihin liittyviä suullisia ja kirjallisia viestintätilanteita, esim. omista toiveista ja suunnitelmista kertomista, ja vahvistetaan kielen rakenteiden hallintaa. Kurssilla kiinnitetään erityistä huomiota viestinnän sopivuuteen kulttuurisesta näkökulmasta.

Kurssin keskeiset Kurssilla harjoitetaan eri kielitaidon osa-alueita monipuolisesti yksilö-, pari- ja/tai ryhmätyöskentelyn keinoin ja eri viestintäkanavia käyttäen.

77

työtavat

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi






Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen



Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi






78

Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen



Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi



79

ESPANJA, B3-OPPIMÄÄRÄ

Oppiaine Espanja EAB31



Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla tutustutaan espanjan kielen asemaan maailmassa ja hahmotetaan sen suhde muihin opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Harjoitellaan jokapäiväiseen perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely, esittäytyminen ja itsestä kertominen. Opetellaan myös tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia. Perehdytään suullisen viestinnän alkeisiin, harjoitetaan kuullunymmärtämisen taitoja, opetellaan kielen tavallisimpia rakenteita ja lyhyiden kirjallisten viestien laatimista.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi






Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla harjoitellaan selviytymistä tavallisimmissa matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen kohtaamisen tilanteissa ja asiointitilanteissa, esim. kahvilassa/ravintolassa asioiminen, tien kysyminen ja neuvominen. Opetellaan lisää puhumista ja puheenymmärtämistä sekä lyhyiden kirjallisten tuotosten laatimista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssilla harjoitetaan kaikkia kelitaidon osa-alueita monipuolisesti yksilö-, pari- ja/tai ryhmätyöskentelyn keinoin ja eri viestintäkanavia käyttäen.

80

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi






Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin, sekä niihin liittyvien palvelujen käyttöön. Vuorovaikutustaitoja vahvistetaan harjoittamalla kielen puhe-, ymmärrys- ja kirjoitustaitoja ja laajentamalla perusrakenteiden tuntemusta.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssilla harjoitetaan eri kelitaidon osa-alueita monipuolisesti yksilö-, pari- ja/tai ryhmätyöskentelyn keinoin ja eri viestintäkanavia käyttäen.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi






Vuosikurssi 2. vsk

81

Kurssin keskeinen


Kurssin aihepiirit käsittelevät kulttuurien välisiä kohtaamisia sekä Suomessa että espanjankielisissä maissa ja niissä tarvittavaa viestintää. Kiinnitetään huomiota myös mahdollisiin kulttuurisiin eroavuuksiin maiden välillä. Eri vuorovaikutustilanteita harjoitellaan sekä suullisesti että kirjallisesti. Vahvistetaan myös puheenymmärtämisen taitoja ja kielen perusrakenteiden hallintaa.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssilla harjoitetaan eri kelitaidon osa-alueita monipuolisesti yksilö-, pari- ja/tai ryhmätyöskentelyn keinoin ja eri viestintäkanavia käyttäen.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi



Oppiaine Oppiaine Espanja EAB35


Kurssin laji Valtakunnallinen syventävä kurssi x

Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Harjoitellaan keskustelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen. Opetellaan ilmaisemaan mielipiteitä ja keskustelemaan arkipäivään liittyvistä asioista. Vahvistetaan kielen perusrakenteiden hallintaa sekä

kehitetään kirjoitustaitoa. Tutustutaan erilaisiin teksteihin, jotka liittyvät hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja eri elämänvaiheisiin. Samalla pohditaan teknologian vaikutusta vuorovaikutukseen ja hyvinvointiin.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi



82




Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Tutustutaan espanjankielisen kielialueen ajankohtaisiin ja nuoria kiinnostaviin kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin. Kurssilla edistetään monilukutaitoa lukemalla erilaisia tekstejä ja käsittelemällä esim. kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, kuvataidetta tai mediaa. Vahvistetaan kielen ymmärtämisen ja tuottamisen taitoja ja kielen rakenteiden hallintaa.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi






Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun ja nuorten tulevaisuuden suunnitelmiin, esim. opiskeluun ja työelämään. Harjoitellaan niihin liittyviä suullisia ja kirjallisia viestintätilanteita, esim. omista toiveista ja suunnitelmista kertomista, ja syvennetään kielen rakenteiden hallintaa. Kurssilla kiinnitetään erityistä huomiota viestinnän sopivuuteen kulttuurisesta näkökulmasta.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin Suosituksena on suorittaa kurssit numerojärjestyksessä.

83

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi






Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen



Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi






Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen Kurssilla harjoitellaan kielitaidon eri osa-alueita ylioppilastutkintoon

84

sisältö ja tavoitteet valmistautuen: tekstin- ja kuullunymmärtämistä, rakenteita sekä kirjallista ja suullista viestintää.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi



85

VENÄJÄ, B3-OPPIMÄÄRÄ

Oppiaine Venäjä VEB31



Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Tutustutaan venäjän kieleen ja sen asemaan maailmassa. Vertaillaan venäjän kieltä opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Opetellaan kyrilliset kirjaimet ja harjoitellaan vuorovaikutusta arkitilanteissa sekä opetellaan keskeisimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia. Harjoitellaan myös erilaisia tapoja viestiä.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10. Arvosanaan vaikuttaa loppukokeen lisäksi kaikki kurssin aikana tehty työ sekä osallistuminen. Opiskelijat arvioivat myös itse omaa osaamistaan. Pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan vertaisarviointia.





Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla harjoitellaan selviytymistä tavallisimmissa asiointitilanteissa sekä matkustamiseen liittyvissä tilanteissa. Opetellaan lisää erilaisten viestintästrategioiden käyttöä.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen Numeroarviointi 4-10. Arvosanaan vaikuttaa loppukokeen lisäksi kaikki kurssin aikana tehty työ sekä osallistuminen. Opiskelijat arvioivat myös itse omaa

86

arviointi osaamistaan. Pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan vertaisarviointia.





Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Harjoitellaan vuorovaikutustaitoja erilaisia viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten arkipäivään, kuten harrastuksiin, ihmissuhteisiin ja vapaa-ajan viettoon.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi






Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla kiinnitetään huomiota mahdollisiin kulttuurien välisiin eroavaisuuksiin vuorovaikutuksessa. Aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisessä viestinnässä Suomessa ja Venäjällä.

Kurssin keskeiset

työtavat


87

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi






Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Harjoitellaan keskustelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen. Opetellaan ilmaisemaan mielipiteitä ja keskustelemaan arkipäivän asioista. Tutustutaan erilaisiin teksteihin, jotka liittyvät hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja eri elämänvaiheisiin. Samalla pohditaan teknologian vaikutusta vuorovaikutukseen ja hyvinvointiin.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi






Vuosikurssi 2. vsk

88

Kurssin keskeinen


Tutustutaan venäjänkielisen kielialueen ajankohtaisiin ja nuoria kiinnostaviin kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin. Edistetään monilukutaitoa lukemalla erilaisia tekstejä ja käsittelemällä esim. kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, kuvataidetta tai mediaa.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi



Oppiaine Venäjä B3-oppimäärä VEB37



Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Kiinnitetään erityistä huomiota viestinnän sopivuuteen kulttuurisesta näkökulmasta. Aihepiirit liittyvät kouluun, nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin, esim. myöhempään opiskeluun ja työelämään.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




89



Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Syvennetään kielen ymmärtämisen ja tuottamisen taitoja eri viestintäkanavia käyttäen ja opiskelijoiden tarpeet huomioiden. Aihepiirit liittyvät luontoon, erilaisiin asuinympäristöihin sekä kestävään elämäntapaan. Tutustutaan myös mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi






Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Ylioppilastutkintoon valmentava kurssi, jossa kerrataan B3-oppimäärän keskeisiä rakenteita ja sisältöjä.

Kurssin keskeiset

työtavat

Harjoitellaan kaikkia kielen osa-alueita.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi

Suoritusmerkintä, jonka saa suoritettuaan kurssin aikana annetut tehtävät.


90

MATEMATIIKAN YHTEINEN OPINTOKOKONAISUUS

Oppiaine Matematiikka MAY1

Kurssin nimi Luvut ja lukujonot


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Keskeiset sisällöt

reaaliluvut, peruslaskutoimitukset ja prosenttilaskenta

funktio, kuvaajan piirto ja tulkinta

lukujono

rekursiivinen lukujono

aritmeettinen jono ja summa

logaritmi ja potenssi sekä niiden välinen yhteys

muotoa xa b , x ∈ℕ olevien yhtälöiden ratkaiseminen

geometrinen jono ja summa Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

sisäistää kurssin keskeiset sisällöt luoden samalla vahvan pohjan seuraavien kurssien opiskelulle

omaksuu lukiomatematiikassa tarvittavat työskentelytaidot

vahvistaa peruslaskutaitojaan ja ongelmaratkaisutaitojaan

pohtii matematiikan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta

oppii käyttämään teknisiä apuvälineitä erityisesti funktion kuvaajan ja lukujonojen tutkimisessa

Kurssin keskeiset

työtavat

Opetuksessa käytetään monipuolisia ja havainnollisia työtapoja teknisiä apuvälineitä mahdollisimman paljon hyödyntäen.

Kurssin

suoritusjärjestys

Suoritusjärjestyskaavion mukaan (katso matematiikan yleisestä osasta).

Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10 Arvioinnissa kiinnitetään huomiota laskutaitoon, menetelmien käyttöön sekä päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen. Arvioinnissa huomioidaan kirjalliset tuotokset ja työskentelyprosessien eteneminen.


91

MATEMATIIKKA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ

Oppiaine Pitkä matematiikka MAA2

Kurssin nimi Polynomifunktiot ja -yhtälöt


Koulukohtainen soveltava kurssi

Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen



polynomien tulo ja muotoa olevat

binomikaavat

2. asteen yhtälö ja ratkaisukaava sekä juurten lukumäärän tutkiminen

2. asteen polynomin jakaminen tekijöihin

polynomifunktio

polynomiyhtälöitä

polynomiepäyhtälön ratkaiseminen

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita

osaa ratkaista toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkia ratkaisujen lukumäärää

osaa ratkaista korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista ilman polynomien jakolaskua

osaa ratkaista yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä kurssin sisältöihin liittyvien (sovellus)ongelmien ratkaisussa.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi



92


Kurssin nimi Geometria


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen



kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus

sini- ja kosinilause

ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria

kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen


harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa

harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä lauseita

osaa ratkaista geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä kuvioiden ja kappaleiden tutkimisessa ja geometriaan liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Vektorit


93

Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen



vektoreiden perusominaisuudet

vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla

koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo

yhtälöryhmän ratkaiseminen

suorat ja tasot avaruudessa


ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin

osaa tutkia kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla

ymmärtää yhtälöryhmän ratkaisemisen periaatteen

osaa tutkia kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä vektoreiden tutkimisessa sekä suoriin ja tasoihin liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Analyyttinen geometria


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen Keskeiset sisällöt

94

sisältö ja tavoitteet pistejoukon yhtälö

suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt

itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen

pisteen etäisyys suorasta Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää, kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille

ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja

syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisia yksinkertaisia itseisarvoyhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä | f(x) | = a tai | f(x) | = | g(x) |

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä pistejoukon yhtälön tutkimisessa sekä yhtälöiden, yhtälöryhmien, itseisarvoyhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisemisessa sovellusongelmissa.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Derivaatta


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen



rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö

funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta

polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen

polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen

95


osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisia rationaaliepäyhtälöitä

omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta

osaa määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat

osaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot

tietää, kuinka rationaalifunktion suurin ja pienin arvo määritetään


Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Trigonometriset funktiot


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen



suunnattu kulma ja radiaani

trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen

trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen

yhdistetyn funktion derivaatta

trigonometristen funktioiden derivaatat


tutkii trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla

96

osaa ratkaista sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä

tai

osaa trigonometristen funktioiden yhteydet

ja sin costan x

xx

osaa derivoida yhdistettyjä funktioita

osaa tutkia trigonometrisia funktioita derivaatan avulla

osaa hyödyntää trigonometrisia funktioita mallintaessaan jaksollisia ilmiöitä


Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


MAA6 on oltava suoritettu.

Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Juuri- ja logaritmifunktiot


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen



potenssien laskusäännöt

juurifunktiot ja -yhtälöt

eksponenttifunktiot ja -yhtälöt

logaritmifunktiot ja -yhtälöt

juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

kertaa potenssien laskusäännöt mukaan lukien murtopotenssit

tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista niihin liittyviä yhtälöitä

97

osaa tutkia juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla

osaa hyödyntää eksponenttifunktiota mallintaessaan erilaisia kasvamisen ja vähenemisen ilmiöitä


Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


MAA6 on oltava suoritettu.

Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Integraalilaskenta


Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen



integraalifunktio

alkeisfunktioiden integraalifunktiot

määrätty integraali

pinta-alan ja tilavuuden laskeminen Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden integraalifunktioita

ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan

osaa määrittää pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla

perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion ominaisuuksien tutkimisessa ja integraalifunktion määrittämisessä sekä määrätyn integraalin laskemisessa sovellusongelmissa.

Kurssin keskeiset Opetuksessa käytetään monipuolisia ja havainnollisia työtapoja teknisiä

98

työtavat apuvälineitä mahdollisimman paljon hyödyntäen.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Todennäköisyys ja tilastot


Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen



diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma

jakauman tunnusluvut

klassinen ja tilastollinen todennäköisyys

kombinatoriikka

todennäköisyyksien laskusäännöt

diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma

diskreetin jakauman odotusarvo

normaalijakauma


osaa havainnollistaa diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittää ja tulkita jakaumien tunnuslukuja

perehtyy kombinatorisiin menetelmiin

perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin

ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään jakauman odotusarvon ja soveltamaan sitä

perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaan normaalijakaumaa

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä digitaalisessa muodossa olevan datan hakemisessa, käsittelyssä ja tutkimisessa sekä jakaumien tunnuslukujen määrittämisessä ja todennäköisyyksien laskemisessa annetun jakauman ja parametrien avulla.


99


Kurssin

suoritusjärjestys


Voidaan suorittaa MAY1-kurssin jälkeen.

Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Lukuteoria ja todistaminen


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen



konnektiivit ja totuusarvot

geometrinen todistaminen

suora, käänteinen ja ristiriitatodistus

induktiotodistus

kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö

Eukleideen algoritmi

alkuluvut ja Eratostheneen seula

aritmetiikan peruslause

kokonaislukujen kongruenssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

perehtyy logiikan alkeisiin ja tutustuu todistusperiaatteisiin sekä harjoittelee todistamista

hallitsee lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin

osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen kongruenssin avulla

syventää ymmärrystään lukujonoista ja niiden summista

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä lukujen ominaisuuksien tutkimisessa.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen Numeroarviointi 4-10

100

arviointi Arvioinnissa kiinnitetään huomiota päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen, menetelmien käyttöön sekä laskutaitoon. Arvioinnissa huomioidaan kirjalliset tuotokset ja työskentelyprosessien eteneminen.



Kurssin nimi Algoritmit matematiikassa


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen



iterointi ja Newton-Raphsonin menetelmä

polynomien jakoalgoritmi

polynomien jakoyhtälö

Newton-Cotes-kaavat: suorakaidesääntö, puolisuunnikassääntö ja Simpsonin sääntö


syventää algoritmista ajatteluaan

osaa tutkia ja selittää, kuinka algoritmit toimivat

ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan epälineaarisia yhtälöitä numeerisesti

osaa tutkia polynomien jaollisuutta ja osaa määrittää polynomin tekijät

osaa määrittää numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä algoritmien tutkimisessa ja laskutoimituksissa.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


MAA2 ja MAA6-kurssit pitää olla käytyinä.

Kurssisuorituksen

arviointi


101



Kurssin nimi Differentiaali- ja integraalilaskennan

jatkokurssi


Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen



funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen

jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia

käänteisfunktio

kahden muuttujan funktio ja osittaisderivaatta

funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä

epäoleelliset integraalit

lukujonon raja-arvo, sarjat ja niiden summa


syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemustaan

osaa tutkia aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita

täydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen

osaa tutkia lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion ominaisuuksien tutkimisessa ja derivaatan laskemisessa annetun muuttujan suhteen sekä epäoleellisten integraalien, lukujonon raja-arvon ja sarjan summan laskemisessa sovellustehtävissä.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Voi suorittaa aikaisintaan MAA9-kurssin rinnalla / jälkeen.

Kurssisuorituksen

arviointi



102




Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen



Pääkohdat pitkän matematiikan pakollisista kursseista. Kurssin tarkemmat sisällöt sovitaan opiskelijoiden yhteisen ja yksilöllisen kiinnostuksen pohjalta.


kertaa pitkän matematiikan oppimäärän keskeiset asiat

vahvistaa lasku- ja ongelmaratkaisutaitojaan

aloittaa tavoitteellisen valmentautumisen yo-kirjoituksiin

kertaa hyvän ratkaisun vaatimukset

tekee mahdollisimman paljon erityyppisiä ja eritasoisia tehtäviä oppituntien lisäksi kotona

Kurssin keskeiset

työtavat

Oppitunneilla lasketaan mahdollisimman paljon sekä yksin että yhdessä parin/ ryhmän kanssa miettien. Teknisten apuvälineiden käyttö kerrataan.

Kurssin

suoritusjärjestys



Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 5-10 / hylätty suoritus H. Arvioinnissa huomioidaan kirjalliset tuotokset ja työskentelyprosessien eteneminen.


Oppiaine Lyhyt matematiikka MAA15

103

Kurssin nimi Talousmatematiikka


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssi on sama kuin lyhyen matematiikan talousmatematiikan kurssi MAB6.


indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia

taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla


syventää prosenttilaskennan taitojaan

ymmärtää talouselämässä käytettyjä käsitteitä

kehittää matemaattisia valmiuksiaan oman taloutensa suunnitteluun

vahvistaa laskennallista pohjaansa yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun

soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä laskelmien tekemisessä ja yhtälöiden ratkaisemisessa sovellusongelmissa.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi



104

MATEMATIIKKA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ

Oppiaine Lyhyt matematiikka MAB2

Kurssin nimi Lausekkeet ja yhtälöt


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen



suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus

ongelmien muotoileminen yhtälöiksi

yhtälöiden ja yhtälöparien graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen

ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen

toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen


harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa ja oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä

ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen polynomifunktion käsitteet

vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä polynomifunktion tutkimisessa ja polynomiyhtälöihin sekä polynomifunktioihin liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi


Arvioinnissa kiinnitetään huomiota laskutaitoon, menetelmien käyttöön sekä

päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen. Arvioinnissa

huomioidaan kirjalliset tuotokset ja työskentelyprosessien eteneminen.


105


Kurssin nimi Geometria


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen



kuvioiden yhdenmuotoisuus

suorakulmaisen kolmion trigonometria

Pythagoraan lause ja Pythagoraan lauseen käänteislause

kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen

geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa


harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisista ominaisuuksista

vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen taitojaan

osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä kuvioiden ja kappaleiden tutkimisessa ja geometriaan liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Matemaattisia malleja

106


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen



lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen

potenssiyhtälön ratkaiseminen

eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla

lukujonot matemaattisina malleina


näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaa niitä matemaattisilla malleilla

tottuu arvioimaan mallien käyttökelpoisuutta

tutustuu ennusteiden tekemiseen mallien pohjalta

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä polynomi- ja eksponenttifunktion ominaisuuksien tutkimisessa sekä polynomi- ja eksponenttiyhtälöiden ratkaisussa sovellusongelmien yhteydessä.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Tilastot ja todennäköisyys


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen



diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen

regression ja korrelaation käsitteet

havainto ja poikkeava havainto

107

ennusteiden tekeminen

kombinatoriikkaa

todennäköisyyden käsite

todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä


harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja

arvioi erilaisia regressiomalleja mm. taulukkolaskentaohjelman avulla ja tekee ennusteita mallien avulla

perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin osaa käyttää teknisiä apuvälineitä digitaalisessa muodossa olevan datan hakemisessa, käsittelyssä ja tutkimisessa sekä diskreettien jakaumien tunnuslukujen määrittämisessä ja todennäköisyyslaskennassa.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Talousmatematiikka


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen



indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia

taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla


108

syventää prosenttilaskennan taitojaan

ymmärtää talouselämässä käytettyjä käsitteitä

kehittää matemaattisia valmiuksiaan oman taloutensa suunnitteluun

vahvistaa laskennallista pohjaansa yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun

soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä laskelmien tekemisessä ja yhtälöiden ratkaisemisessa sovellusongelmissa.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Matemaattinen analyysi



Kurssin keskeinen



graafisia ja numeerisia menetelmiä

polynomifunktion derivaatta

polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen

polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen suljetulla välillä


tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin

ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana

osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla

osaa määrittää sovellusten yhteydessä polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon

109

osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion kulun tutkimisessa ja funktion derivaatan sekä suljetun välin ääriarvojen määrittämisessä sovellustehtävissä.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Tilastot ja todennäköisyys II


Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen



normaalijakauma ja jakauman normittamisen käsitteet

toistokoe

binomijakauma

luottamusvälin käsite


vahvistaa ja monipuolistaa tilastojen käsittelytaitojaan

osaa määrittää tilastollisia tunnuslukuja ja todennäköisyyksiä jatkuvien jakaumien avulla hyödyntäen teknisiä apuvälineitä osaa käyttää teknisiä apuvälineitä digitaalisessa muodossa olevan datan hakemisessa, käsittelyssä ja tutkimisessa, todennäköisyysjakauman odotusarvon ja keskihajonnan määrittämisessä, todennäköisyyksien laskemisessa annetun jakauman ja parametrien avulla sekä luottamusvälin laskemisessa.


110


Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi






Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen



Pääkohdat lyhyen matematiikan pakollisista kursseista.

o Kurssin tarkemmat sisällöt sovitaan opiskelijoiden yhteisen ja yksilöllisen kiinnostuksen pohjalta.


kertaa lyhyen matematiikan oppimäärän keskeiset asiat

vahvistaa lasku- ja ongelmaratkaisutaitojaan

aloittaa tavoitteellisen valmentautumisen yo-kirjoituksiin

kertaa hyvän ratkaisun vaatimukset

tekee mahdollisimman paljon erityyppisiä ja eritasoisia tehtäviä oppituntien lisäksi kotona

Kurssin keskeiset

työtavat

Oppitunneilla lasketaan mahdollisimman paljon sekä yksin että yhdessä parin/ ryhmän kanssa miettien. Teknisten apuvälineiden käyttö kerrataan.

Kurssin Suoritusjärjestyskaavion mukaan (katso matematiikan yleisestä osasta).


111

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 5-10 / hylätty suoritus H. Arvioinnissa huomioidaan kirjalliset tuotokset ja työskentelyprosessien eteneminen.


112

BIOLOGIA

Biologian opiskelu kehittää luonnontieteellistä ajattelua ja lisää ymmärrystä kestävän elämäntavan ja

luonnonvarojen säästämisen merkityksestä. Opetuksen tavoitteena auttaa opiskelijaa ymmärtämään

elollisen luonnon rakenteita, vuorovaikutussuhteita sekä evoluution merkityksen eliökunnan kehityksessä.

Opetuksessa tulee esille biologian nopea kehitys tieteenalana ja sovellusten monipuolinen käyttö eri aloilla.

Opetuksessa käytetään havainnointiin ja kokeellisuuteen perustuvaa tiedonhankintaa, aktivoivia ja

vuorovaikutteisia työ- ja toimintatapoja sekä tehdään yhteistyötä muiden oppiaineiden kanssa.

Arviointi

Arvioinnissa kohteena ovat opiskelijan tiedot ja taidot. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan kyky

hahmottaa luonnontieteellisiä syy- ja seuraussuhteita sekä arvioida, esittää ja havainnollistaa tietoa.

Arvioinnin tapoja ovat kirjalliset kokeet, suullinen palaute, tutkielman ja projektituotosten sekä kokeellisen

työskentelyn arviointi. Opiskelijaa kannustetaan itsearviointiin.

Oppiaine Biologia BI1

Kurssin nimi Elämä ja evoluutio


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Keskeisenä sisältönä ovat biologia tieteenä, solu elämän perusyksikkönä, eliön elinkaari ja evoluutio.

Tavoitteena on, että opiskelija tietää elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä elämän organisaatiotasot. Opiskelija osaa solubiologian perusteet ja eliön elinkaaren vaiheet. Opiskelija ymmärtää evoluution prosessit ja merkityksen sekä osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä. Opiskelija oppii kokeellisen työskentelyn perustaidot.

Kurssin keskeiset

työtavat

Monipuoliset työtavat, pienimuotoinen tutkimus tai projekti

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




113

Kurssin nimi Ekologia ja ympäristö


Vuosikurssi 1.- 2. vsk

Kurssin keskeinen


Keskeisenä sisältönä ovat ekologian perusteet, ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet sekä kestävän kehityksen periaatteet.

Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää populaatioiden, eliöyhteisöjen ja ekosysteemin rakenteiden, vuorovaikutusten ja toimintojen periaatteet. Opiskelija käsittää ympäristöongelmien syyt ja seuraukset ja monimuotoisuuden merkityksen sekä tuntee menetelmiä tarkkailla ympäristön tilaa ja tietää ongelmien ratkaisutapoja. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa

pienimuotoisen tutkimuksen tai kehittämisprojektin. Kurssin keskeiset

työtavat

Monipuoliset työtavat, pienimuotoine tutkimus tai projekti.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Solu ja perinnöllisyys



Kurssin keskeinen


Solu tutkimuskohteena, biomolekyylit, solun rakenne ja toiminta, solujen lisääntyminen ja periytymisen perusteet.

Tavoitteena on oppia käyttämään solubiologiaan ja genetiikkaan liittyviä käsitteitä, malleja ja teorioita. Opiskelija syventää osaamista solun rakenteesta ja toiminnasta sekä tutkii soluja, solukoita ja kudoksia. Opiskelija osaa arvioida geenitiedon merkitystä yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta.

Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa solubiologisen tutkimuksen.

Kurssin keskeiset

työtavat

Monipuoliset työtavat

114

Kurssin

suoritusjärjestys

BI1-kurssin jälkeen.

Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Ihmisen biologia



Kurssin keskeinen


Energia-aineenvaihdunta, liikkuminen, elintoimintojen säätely ja lisääntyminen.

Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ihmiselimistön toiminnan, kuten kudosten ja elinten toimintaperiaatteet, hermostollisen ja kemiallisen säätelyn. Opiskelija tietää miten elimistö sopeutuu muutoksiin ja puolustautuu sekä ymmärtää lisääntymiseen ja elämänkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia. Opiskelija tuntee ympäristön ja perimän yhteisvaikutuksen ihmisen terveyteen. Opiskelija tekee ihmiselimistön toimintaa mittaavan tutkimuksen.

Kurssin keskeiset

työtavat

Monipuoliset työtavat, pienimuotoinen tutkimus.

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssin voi suorittaa BI1 -kurssin jälkeen

Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Biologian sovellukset



Kurssin keskeinen Bioteknologian, mikrobiologian ja geeniteknologian sovellukset ja niiden

115

sisältö ja tavoitteet merkitys sekä kasvi- ja eläinjalostus.

Tavoitteena on, että opiskelija tutustuu bioteknologian menetelmiin ja mahdollisuuksiin lääketieteessä ja teollisuudessa sekä mahdollisuuksiin edistää kestävää kehitystä bioteknologian avulla. Opiskelija ymmärtää mikrobien merkityksen luonnossa sekä kasvi- ja eläinjalostuksen merkityksen ravinnontuotannossa.

Kurssin keskeiset

työtavat

Monipuoliset työtavat, biologian sovellusalaan liittyvä koe tai tutkimus

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssi suoritetaan BI3 -kurssin jälkeen.

Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Evoluutiobiologia



Kurssin keskeinen


Kurssilla tutustutaan monipuolisesti evoluutioon. Keskeisenä sisältönä ovat mm. periytyminen, muuntelu, valintatyypit, lajiutuminen ja eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä. Vuorovaikutusten merkitys eliöiden evoluutiossa.

Kurssilla tutustutaan myös eliökunnan kehitykseen maapallolla, eliöiden rakenteessa ja levinneisyydessä tapahtuneisiin muutoksiin sekä evoluution tutkimisen menetelmiin.

Tavoitteena on syventää osaamista evoluutiosta ja ymmärtää evoluution merkitys biologiassa.

Kurssin keskeiset

työtavat

Monipuoliset työtavat, mm. projektityö yhdessä muiden kanssa, vierailu

Kurssin

suoritusjärjestys

BI1 -kurssin jälkeen, järjestetään joka toinen vuosi.

Kurssisuorituksen

arviointi

Suoritusmerkintä

116



Kurssin nimi Biologian työkurssi



Kurssin keskeinen


Kokeellinen työskentely ja biologisen tutkimuksen menetelmät ja vaiheet.

Tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia sekä analysoimaan ja arvioimaan töidensä tuloksia. Opiskelija syventää osaamistaan eliöiden anatomiasta ja fysiologiasta sekä harjoittelee lajintunnistusta.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kokeelliset työt, laboroinnit, mittausmenetelmien käyttö, vierailu

Kurssin

suoritusjärjestys

BI1 -kurssin jälkeen, järjestetään joka toinen vuosi.

Kurssisuorituksen

arviointi

Suoritusmerkintä





Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Biologian pakollisten ja syventävien kurssien keskeisten aiheiden kertaus.

Tavoitteena on ylioppilaskirjoituksiin valmentautuminen. Kurssin keskeiset

työtavat

Monipuoliset työtavat asioiden kertaamisessa, reaaliainevastausten harjoittelua.

Kurssin Opintojen loppuvaiheessa

117

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi

Suoritusmerkintä


118

MAANTIEDE

Maantieteen opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijan maantieteellistä maailmankuvaa ja antaa

opiskelijalle valmiuksia ymmärtää eri aluetasoilla tapahtuvia ilmiöitä sekä luonnon ja ihmistoiminnan

vuorovaikutussuhteita. Maailmaa tarkastellaan kulttuurisesti monimuotoisena elinympäristönä. Opetus

ohjaa opiskelijaa havaitsemaan muuttuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä ja kehittää ymmärrystä

erilaisista ongelmista ja niiden ratkaisumahdollisuuksista. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija osaa

pohtia kriittisesti maailman tapahtumia, muodostaa perusteltuja omia näkemyksiä, ottaa kantaa ja toimia

aktiivisesti luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Opetuksen lähtökohtana on nuoren elämismaailma. Maantieteellisiä ilmiöitä tarkastellaan tutkivalla

lähestymistavalla ja käyttämällä geomediaa monipuolisesti tiedon hankinnassa, analysoinnissa ja

esittämisessä. Opetuksessa hyödynnetään ajankohtaisia uutisia, verkkoympäristöjä sekä koulun

ulkopuolisia opiskeluympäristöjä.

Arviointi ohjaa opiskelijaa oman osaamisen kehittämiseen. Arvioinnissa keskeisiä kohteita ovat opiskelijan

tiedot, peruskäsitteiden hallinta, analysointi- ja argumentointitaidot, karttojen luku- ja tulkintataito sekä

graafiset esittämistaidot. Opiskelijan maantieteellistä osaamista arvioidaan monipuolisesti. Opiskelija voi

osoittaa osaamistaan paitsi kirjallisissa arvioinneissa myös suullisesti vuorovaikutustilanteissa sekä

laatimalla esimerkiksi tutkielman tai projektituotoksen. Opiskelijaa kannustetaan myös itsearviointiin.

Oppiaine Maantiede GE1

Kurssin nimi Maailma muutoksessa


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Keskeisinä sisältöinä ovat: maantiede tieteenalana, globaalit riskialueet sekä riskien hillintä ja niihin varautuminen.

Tavoitteena on, että opiskelija tunnistaa luonnon ja ihmisen toimintaan, sekä ihmisen ja luonnon väliseen vuorovaikutukseen liittyviä riskialueita maapallolla ja että hän osaa vertailla alueiden riskiherkkyyttä sekä eri alueiden mahdollisuuksia ja vahvuuksia. Opiskelija tietää riskien hallintakeinoja, tuntee mahdollisuuksia toimia kestävän kehityksen mukaisesti ja osaa analysoida maailman eri alueiden myönteistä kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija osaa käyttää geomediaa globaaleja kysymyksiä koskevan tiedon hankinnassa, analysoinnissa ja esittämisessä sekä arvioida medioissa esitettyä ajankohtaista tietoa kriittisesti maantieteen näkökulmasta. Kurssilla opiskelija myös syventää maailman karttakuvaansa paikannimistöä harjoittelemalla.

Kurssin keskeiset

työtavat

Monipuoliset työmenetelmät, pienimuotoiset projektit

119

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssi suoritetaan ensimmäisenä

Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Sininen planeetta



Kurssin keskeinen


Keskeisinä sisältöinä ovat: Maan planetaarisuus, ilma- ja vesikehä, vyöhykkeisyys maapallolla, Maan rakenne ja muuttuvat pinnanmuodot sekä luonnonmaantiede tutkimusalana ja luonnonmaantieteellisen tiedon hyödyntäminen. Kurssin keskiössä ovat luonnossa tapahtuvat prosessit syy-seuraussuhteineen.

Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää planetaarisuudesta johtuvia ilmiöitä, elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyttä, luonnonmaisemien muutosta, ja että hän osaa tulkita kuvista ja kartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä. Opiskelija osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä ja hän osaa hyödyntää geomediaa luonnonmaantieteellisen tiedon hankinnassa, käsittelyssä ja esittämisessä ja hän ymmärtää luonnonmaantieteellisen tiedon merkityksen yhteiskunnassa ja arjessa.

Kurssin keskeiset

työtavat

Monipuoliset työmenetelmät, kartta- ja kuvatulkinta

Kurssin

suoritusjärjestys

GE 1 -kurssin jälkeen

Kurssisuorituksen

arviointi


Itsenäinen suoritus Itsenäinen suoritus on mahdollinen


Kurssin nimi Yhteinen maailma


120

Vuosikurssi 1.–2. vsk

Kurssin keskeinen


Keskeisinä sisältöinä ovat muun muassa: Väestö ja asutus, kestävä alkutuotanto, teollisuus ja energia, palvelut ja liikkuminen, ihmistoiminnan alueellinen rakenne, ihmismaantiede tutkimusalana sekä ihmismaantieteellisen tiedon käyttö yhteiskunnassa ja arjessa.

Tavoitteena on, että opiskelija tuntee eri kulttuureja ja arvostaa niiden moninaisuutta sekä osaa analysoida ihmistoiminnan alueellisia piirteitä. Opiskelija osaa arvioida ihmisten hyvinvointia, ympäristön tilaa ja luonnonvarojen tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta ihmistoiminnan alueellisuuteen. Hän ymmärtää kestävän kehityksen ja ihmismaantieteellisen tiedon merkityksen. Opiskelija osaa käyttää alan peruskäsitteitä ja geomediaa ihmismaantieteellistä tietoa analysoidessaan.

Kurssin keskeiset

työtavat

Monipuoliset työtavat

Kurssin

suoritusjärjestys

GE 1 -kurssin jälkeen

Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Keskeisinä sisältöinä ovat muun muassa: geomedia ja maantieteelliset tutkimustaidot, kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys, maantieteellinen tutkielma tai osallistumis- ja vaikuttamisprojekti.

Tavoitteena on, että opiskelija osaa asettaa maantieteellisiä kysymyksiä ja että hän kehittää taitojaan hankkia, analysoida ja arvioida maantieteellistä tietoa sekä käyttää geomediaa, kuten paikkatietosovelluksia, maantieteellisten ongelmien ratkaisemisessa ja maantieteellisen tutkielman laatimisessa tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektissa. Opiskelija tuntee globaaleja kehitystrendejä, Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet ja kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa oman ympäristönsä suunnitteluun ja kehittämiseen.

Kurssin keskeiset

työtavat

Geomedian käyttäminen. Tutkielma tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektin suunnittelu ja toteutus.

121

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssien GE 1, GE2 ja GE3 -kurssien jälkeen

Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Kartta- ja paikkatietokurssi



Kurssin keskeinen


Keskeisinä sisältöinä ovat muun muassa: kartografiaan perehtyminen ja karttatulkinta, karttakuvan syventäminen, paikkatiedon ja paikkatietojärjestelmän (GIS) perusteet, kaukokartoitus, satelliittipaikannusjärjestelmät, paikkatietoanalyysit ja erilaiset paikkatietosovellukset.

Tavoitteena on, että opiskelija tunnistaa erilaisia karttatyyppejä, tietää hyvän kartan kriteerit, osaa laatia laadukkaita karttoja ja hän syventää karttatulkintataitojaan ja karttakuvan tuntemustaan. Opiskelija oppii paikkatiedon ja paikkatietojärjestelmän perusteet, tutustuu erilaisiin satelliittipaikannusjärjestelmiin, kaukokartoitusmenetelmiin ja paikkatietoanalyyseihin sekä hyödyntää monipuolisesti paikkatietosovelluksia.

Kurssin keskeiset

työtavat

Monipuoliset menetelmät, karttatulkinta, paikkatietosovellusten käyttö

Kurssin

suoritusjärjestys

GE1-kurssin jälkeen, järjestetään joka toinen vuosi.

Kurssisuorituksen

arviointi


Itsenäinen suoritus Itsenäinen suoritus ei ole mahdollinen


Kurssin nimi Kehitysmaantiede


122


Kurssin keskeinen


Keskeisinä sisältöinä ovat muun muassa: erilaisiin kehittyviin maihin tutustuminen, alkuperäiskansat, kehityksen haasteet ja mahdollisuudet eri puolilla maailmaa, ajankohtaiset konfliktit, YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja yksilön vaikuttamiskeinot yksin ja yhdessä muiden kanssa.

Tavoitteena on, että opiskelija syventää maailman eri alueiden ja kulttuurien sekä karttakuvan tuntemustaan. Hän analysoi kehityksen haasteita ja mahdollisuuksia eri aluetasoilla yhdessä muiden kurssilaisten kanssa ja laatii perusteltuja ehdotuksia kestävän kehityksen tukemiseksi. Opiskelija harjaantuu tarkastelemaan kehitystä moniulotteisena kokonaisuutena.

Kurssin keskeiset

työtavat

Monipuoliset työmenetelmät, esimerkiksi ryhmätyöt, dokumentti-/elokuva-analyysit, vierailut

Kurssin

suoritusjärjestys

GE1-kurssin jälkeen, järjestetään joka toinen vuosi.

Kurssisuorituksen

arviointi

Suoritusmerkintä





Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla kerrataan maantieteen kurssien keskeiset sisällöt ja harjoitellaan maantieteen ylioppilaskoetta varten. Tavoitteena on ylioppilaskirjoituksiin valmentautuminen.

Kurssin keskeiset

työtavat

Erilaisiin tehtävätyyppeihin tutustuminen ja ylioppilaskokeessa tarvittavien ohjelmien käytön harjoittelu

Kurssin

suoritusjärjestys

Opintojen loppuvaiheessa

Kurssisuorituksen

arviointi

Suoritusmerkintä


123

FYSIIKKA

Oppiaine Fysiikka FY 1

Kurssin nimi Fysiikka luonnontieteenä


Vuosikurssi 1. vsk.

Kurssin keskeinen



fysiikan merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä

tutustutaan perusvuorovaikutuksiin, maailmankaikkeuden rakenteisiin ja sen syntyyn sekä aineen rakenteeseen

liikeilmiöt ja niiden tutkimukset

fysikaalisten ilmiöiden mallintaminen, tulosten kerääminen, esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi

voima liikkeen muutoksen aiheuttajana.

Kurssin tavoitteet

opiskelija

saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa ja sen opiskelua kohtaan

ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta

osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita

tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista

osaa käyttää ja soveltaa liikeilmiöiden käsitteitä jokapäiväisen elämän ilmiöissä

osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa opiskelun tukena.

Kurssin keskeiset

työtavat

Käytetään monipuolisia luonnontieteellistä ajattelua ja jatko-opintovalmiuksia kehittäviä työtapoja sekä harjaannutetaan tietoja viestintätekniikkaan liittyviä taitoja tiedon hankinnassa sekä esittämisessä.

Kurssin

suoritusjärjestys

Suoritetaan ensimmäisenä kurssina.

Kurssisuorituksen

arviointi

Arviointi perustuu kirjalliseen näyttöön, kokeelliseen työskentelyyn, opiskelijan

oman oppimisprosessin arvioimiseen ja jatkuvaan näyttöön.


Itsenäinen suoritus Itsenäinen suoritus ei ole mahdollista

124


Kurssin nimi Lämpö


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen



fysiikan merkitys energiantuotannon ratkaisuissa ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa

lämpö ja lämpötila, lämpölaajeneminen, paine, kappaleiden lämpeneminen ja jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia

mekaaninen työ, teho ja hyötysuhde, energian säilyminen lämpöopissa ja lämmön siirtymissuunta

kaasujen tilanmuutokset

tutkimuksen ideointia, suunnittelua ja toteuttamista.

Kurssin tavoitteet

Opiskelija

osaa käyttää ja soveltaa lämpöilmiöiden käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

osaa tutkia aineen termodynaamiseen tilaan ja olomuodon muutoksiin liittyviä ilmiöitä

syventää ymmärrystään energiasta fysiikan keskeisenä käsitteenä sekä kehittää valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan päätöksentekoon.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys

Suoritetaan toisena kurssina.

Kurssisuorituksen

arviointi




Itsenäinen suoritus Itsenäinen suoritus ei ole mahdollista.


Kurssin nimi Sähkö

125


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen



fysiikan ja teknologian merkitys jokapäiväisessä elämässä ja yhteiskunnassa

sähkövirta, jännite, resistanssi ja Ohmin laki

yksinkertaiset tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

kytkentöjen tekeminen ja virtapiirien tutkiminen.

sähköteho ja Joulen laki, kondensaattori, diodi ja LED komponentteina, sähköstaattinen vuorovaikutus

Coulombin laki, sähkökenttä

sähköturvallisuus jokapäiväisessä elämässä.

Kurssin tavoitteet

Opiskelija

osaa käyttää ja soveltaa sähköön liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

harjaantuu matemaattisessa mallintamisessa ja suureyhtälöiden käyttämisessä

osaa tutkia kokeellisesti sähköön liittyviä ilmiöitä ja osaa tehdä sähköopin perusmittauksia

osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa tutkimusten tekemisessä.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys

Suoritetaan kolmantena kurssina.

Kurssisuorituksen

arviointi






Kurssin nimi Voima ja liike


126

Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Keskeiset tavoitteet

fysiikan merkitys yksilön ja yhteiskunnan turvallisuudelle

vuorovaikutus liikkeen muutoksen syynä

tasainen ja tasaisesti kiihtyvä suoraviivainen liike

Newtonin lait

voimakuvio ja voimien yhteisvaikutus, etä- ja kosketusvoimat

liikeyhtälö, momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen yksinkertaisissa tilanteissa

liikemäärän säilymislaki, impulssiperiaate ja yksiulotteiset törmäykset,

liike- ja potentiaalienergia sekä mekaanisen energian säilymislaki, mallien käyttäminen ja muodostaminen sekä niiden rajoitukset ja puutteet.

Kurssin tavoitteet

Opiskelija

osaa käyttää ja soveltaa voiman ja liikkeen käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa

osaa tutkia kokeellisesti voimaan ja liikkeeseen liittyviä ilmiöitä sekä harjaantuu graafisten esitysten käyttämisessä ja tuottamisessa.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys

Suoritetaan neljäntenä kurssina.

Kurssisuorituksen

arviointi






Kurssin nimi Jaksollinen like ja aallot


Vuosikurssi 2. vsk

127

Kurssin keskeinen



fysiikan merkitys lääketieteessä ja musiikissa

tasainen ympyräliike

gravitaatiovuorovaikutuksen alainen liike

harmoninen voima ja värähdysliike

aaltoliikkeen synty, aaltojen eteneminen, aaltoliikkeen heijastuminen, taittuminen, diffraktio, interferenssi ja seisovat aallot

ääni aaltoliikkeenä

mallien ja simulaatioiden suhde todellisuuteen.

Kurssin tavoitteet

Opiskelija

osaa käyttää ja soveltaa jaksollisen liikkeen ja aaltojen käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä ja ääntä

osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa mallintamisen välineenä.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys

Suoritetaan viidentenä kurssina.

Kurssisuorituksen

arviointi






Kurssin nimi Sähkömagnetismi


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen



magnetismi, magneettinen vuorovaikutus, magneettikenttä ja

128

magneettivuo

varatun hiukkasen liike sähkö- ja magneettikentässä

sähkömagneettinen induktio, induktiolaki ja Lenzin laki

vaihtovirran synty ja energian siirto sähkövirran avulla, sähkömagneettisen säteilyn spektri

valon heijastuminen, taittuminen, interferenssi ja diffraktio

tutkimuksen tai ongelmanratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen ja toteuttaminen.

fysiikan merkitys energia- ja viestintäteknologiassa

generaattori, muuntaja.

Kurssin tavoitteet

Opiskelija

osaa käyttää ja soveltaa sähkömagnetismiin ja valoon liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

osaa käyttää tietoja viestintätekniikkaa tuotosten muodostamisessa

harjaantuu ilmaisemaan itseään fysiikalle ominaisilla tavoilla ja analysoimaan eri tietolähteiden argumentointia.

Kurssin keskeiset

työtavat

Käytetään monipuolisia luonnontieteellistä ajattelua ja jatko-opintovalmiuksia kehittäviä työtapoja sekä harjaannutetaan tieto-ja viestintätekniikkaan liittyviä taitoja tiedon hankinnassa, tulosten käsittelyssä sekä esittämisessä.

Kurssin

suoritusjärjestys

Suoritetaan kuudentena kurssina.

Kurssisuorituksen

arviointi






Kurssin nimi Aine ja säteily


Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen



näkökulmia fysiikan ja kosmologian kehittymiseen

energian kvantittuminen, sähkömagneettisen säteilyn kvantittuminen ja fotonit

129

aaltohiukkasdualismi

atomiytimen rakenne

ydinreaktiot, ydinenergia, ytimen sidosenergia sekä energian ja massan ekvivalenssi

radioaktiivisuus ja hajoamislaki

säteilyturvallisuus ja säteilyn hyötykäyttö.

Kurssin tavoitteet

Opiskelija

osaa käyttää ja soveltaa aineen ja säteilyn käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

syventää kokonaiskuvaa fysiikasta aineen ja maailmankaikkeuden rakennetta selittävänä tieteenä.

Kurssin keskeiset

työtavat

Käytetään monipuolisia luonnontieteellistä ajattelua ja jatko-opintovalmiuksia kehittäviä työtapoja sekä harjaannutetaan tietoja viestintätekniikkaan liittyviä taitoja tiedon hankinnassa, tulosten käsittelyssä sekä esittämisessä.

Kurssin

suoritusjärjestys

Suoritetaan seitsemäntenä kurssina.

Kurssisuorituksen

arviointi







Kurssin laji Koulukohtainen syventävä kurssi X

Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen



Lukion pakollisen ja valtakunnallisten syventävien kurssien keskeisten sisältöjen kertaaminen

valmentaa opiskelijoita tuleviin ylioppilaskirjoituksiin.

130

Kurssin tavoitteet

fysikaalisten laskuvalmiuksien parantaminen

fysikaalisen ajattelumallinen vahvistaminen

syventää kokonaiskuvaa fysiikasta.

Kurssin keskeiset

työtavat

Omakohtainen työskentely, opetuskeskustelu, pari-/ryhmätyöskentely

Kurssin

suoritusjärjestys

Suoritetaan kahdeksantena kurssina.

Kurssisuorituksen

arviointi

Suoritusmerkintä


131

FYSIIKKA JA KEMIA

Oppiaine Fysiikka ja kemia

Kurssin nimi Fysiikan ja kemian työkurssi

Kurssin laji Koulukohtainen soveltava kurssi x

Vuosikurssi 2.vsk ja 3. vsk

Kurssin keskeinen



tehdään muutamia fysiikan ja kemian kokeellisia töitä ja niihin liittyviä raportteja ja työselostuksia

jonkin tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointi ja suunnittelu

tutustutaan johonkin/joihinkin lähiseudun yrityksiin ja teollisuuslaitoksiin

tutustutaan joihinkin fysiikkaan ja kemiaan liittyviin ammatteihin


osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen fysiikan ja kemian ilmiöitä

osaa käyttää erilaisia laitteita ja aineita turvallisesti

osaa arvioida tutkimustuloksia ja –prosessia ja osaa suhtautua kriittisesti hankkimaansa tietoon

osaa käyttää tietoja viestintätekniikkaa mittaamisessa, tulosten käsittelyssä, tulkitsemisessa ja esittelyssä

osaa arvioida omia mahdollisuuksiaan fysiikan ja kemian jatko-opinnoissa ja fysiikkaan ja kemiaan liittyvissä ammateissa

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssilla tehdään fysiikkaan ja kemiaan liittyviä töitä ja työselostuksia, etsitään tietoa fysiikkaan ja kemiaan liittyvistä ilmiöistä ja tutustutaan johonkin/joihinkin lähiseudun yrityksiin ja teollisuuslaitoksiin.

Kurssin

suoritusjärjestys

Vapaasti toisella vuosikurssilla. Tarjotaan joka toinen lukuvuosi (esim. KE 6

kurssin kanssa vuorotellen)

Kurssisuorituksen

arviointi

Arviointi perustuu kokeelliseen työskentelyyn, työselostuksiin ja opiskelijan

oman oppimisprosessin arviointiin. Suoritusmerkintä.

Itsenäinen suoritus Ei itsenäistä suoritusta.

132

KEMIA

Kemia Kemia KE1

Kurssin nimi Kemiaa kaikkialla


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen



kemian merkitys nykyajan elämässä

atomin rakenne, jaksollinen järjestelmä, yhdisteiden ominaisuuksia

aineen ominaisuuksien selittäminen aineen rakenteen ja kemiallisten sidosten avulla, aineiden ominaisuuksien tutkiminen

turvallinen laboratoriotyöskentely

Kurssin tavoitteena on

herättää kiinnostusta kemiaan ja kemian opiskeluun

antaa valmiuksia osallistua kemiaan liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun

osaa tutkia aineiden ominaisuuksia, käyttää aineen rakenteen erilaisia malleja ja soveltaa tietoa aineiden ominaisuuksista jokapäiväiseen elämään

osaa käyttää erilaisia kemian tietolähteitä ja suhtautua kriittisesti löytämäänsä tietoon

Kurssin keskeiset

työtavat

Opetuskeskustelu, kysely, laboratoriotyöt, tiedonhakutehtävät jne. Mittaustuloksien keräämiseen ja käsittelyyn, tiedonhakuun ja kemiallisten aineiden ja ilmiöiden mallintamiseen käytetään tietoja viestintätekniikkaa.

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssi suoritetaan ensimmäisenä.

Kurssisuorituksen

arviointi

Arviointi perustuu kirjallisiin kokeisiin, laboratoriotyöskentelyyn ja

työselostuksiin, opiskelijan omaan oppimisprosessin arvioimiseen ja jatkuvaan

näyttöön.



Kurssin keskeinen Keskeiset sisällöt

133

sisältö ja tavoitteet kemian merkitys terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

joidenkin orgaanisten yhdisteryhmien rakenteet ja ominaisuudet ja niiden mallintaminen

yhdisteiden avaruusrakenne ja isomeria

ainemäärä, pitoisuus, liuosten valmistaminen

aineen rakenteen analyysimenetelmät, esim. spektroskopia


osaa tutkia erilaisin menetelmin, käyttää ja soveltaa orgaanisiin yhdisteisiin ja ainemäärään liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

ymmärtää kemiallisen tiedon pohjautuvan tutkimukseen ja erilaisten mallien käyttämiseen

Kurssin keskeiset

työtavat

Opetuskeskustelu, kysely, laboratoriotyöt, tiedonhakutehtävät jne. Mittaustulosten keräämiseen ja käsittelyyn, tiedonhakuun ja kemiallisten aineiden ja ilmiöiden mallintamiseen käytetään tietoja viestintätekniikkaa.

Kurssin

suoritusjärjestys

Kemia 1:n jälkeen

Kurssisuorituksen

arviointi



näyttöön.



Kurssin keskeinen



kemian merkitys terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

joidenkin orgaanisten yhdisteryhmien rakenteet ja ominaisuudet ja niiden mallintaminen

yhdisteiden avaruusrakenne ja isomeria

ainemäärä, pitoisuus, liuosten valmistaminen

Kemia Kemia KE2

Kurssin nimi Ihmisen ja elinympäristön kemia


Vuosikurssi 1. vsk

134

aineen rakenteen analyysimenetelmät, esim. spektroskopia


osaa tutkia erilaisin menetelmin, käyttää ja soveltaa orgaanisiin yhdisteisiin ja ainemäärään liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

ymmärtää kemiallisen tiedon pohjautuvan tutkimukseen ja erilaisten mallien käyttämiseen

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys

Kemia 1:n jälkeen

Kurssisuorituksen

arviointi

Arviointi perustuu kirjallisiin kokeisiin, laboratoriotyöskentelyyn ja työselostuksiin, opiskelijan omaan oppimisprosessin arvioimiseen ja jatkuvaan näyttöön.



Kemia Kemia KE3

Kurssin nimi Reaktiot ja energia


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen



kemian merkitys energiaratkaisujen ja ympäristön kannalta

kemiallisten reaktioiden kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen käsittely

aineen ja energian häviämättömyyden laki kemiallisissa reaktioissa, sidosenergia ja Hessin laki

kaasujen ominaisuudet ja laskennallinen käsittely

reaktioiden tutkiminen kokeellisesti, tutkimustulosten käsittely ja esittäminen, esim. titraus


osaa käyttää ja soveltaa reaktioihin liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin liittyviä

135

ilmiöitä

ymmärtää aineen ja energian häviämättömyyden merkityksen kemiassa

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys

Kemia 1:n ja kemia 2:n jälkeen

Kurssisuorituksen

arviointi



näyttöön.



Kurssin keskeinen



kemian merkitys teknologiassa ja yhteiskunnassa

erilaisten materiaalien ominaisuudet, käyttö, valmistus ja elinkaari

atomin ulkoelektronirakenne, jaksollinen järjestelmä, hapettuminen ja pelkistyminen, hapetus-pelkistysreaktiot

sähkökemian keskeiset asiat: sähkökemiallinen pari, elektrolyysi ja niiden sovellukset

tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointi ja suunnittelu yksin ja yhdessä muiden kanssa

tutustutaan johonkin paikalliseen teollisuuslaitokseen tai yritykseen


osaa käyttää ja soveltaa materiaaleihin ja teknologiaan liittyviä kemian käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön ja yhteiskunnan ilmiöissä

osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen materiaaleihin ja sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä

osaa ilmaista itseään kemialle ominaisilla tavoilla ja oppii analysoimaan

Kemia Kemia KE4

Kurssin nimi Materiaalit ja teknologia


Vuosikurssi 2. vsk

136

eri tietolähteiden luotettavuutta

Kurssin keskeiset

työtavat

Opetuskeskustelu, kysely, ryhmätyöt, laboratoriotyöt ja niiden selostusten tekeminen, tiedonhakutehtävät ym. Mittaustulosten keräämiseen ja käsittelyyn ja ilmiöiden mallintamiseen käytetään tietoja viestintätekniikkaa.

Kurssin

suoritusjärjestys

Kemia 1:n ja kemia 2:n jälkeen

Kurssisuorituksen

arviointi



näyttöön.


Itsenäinen suoritus Ei itsenäistä suoritusta

Kemia Kemia KE5

Kurssin nimi Reaktiot ja tasapaino


Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssin keskeiset sisällöt

kemian merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessa

kemiallisen reaktion nopeus, siihen vaikuttavat tekijät

homogeeninen ja heterogeeninen tasapaino, tasapainotilaan vaikuttaminen

happo-emästasapaino, puskuriliuokset, protolyytit

tasapainojen graafinen ja laskennallinen käsittely

tutkimustulosten ja –prosessin arviointi


osaa käyttää ja soveltaa reaktioiden ja kemiallisen tasapainon käsitteitä jokapäiväisen elämään, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä

osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen reaktioihin ja kemialliseen tasapinoon liittyviä ilmiöitä

osaa käyttää laskennallisia ja graafisia malleja reaktionopeuden ja tasapinon kuvaamisessa, selittämisessä ja ennusteiden tekemisessä

Kurssin keskeiset Opetuskeskustelu, kysely, ryhmätyöt, laboratoriotyöt ja niiden selostusten tekeminen, tiedonhakutehtävät ym. Mittaustulosten keräämiseen ja käsittelyyn

137

työtavat ja ilmiöiden mallintamiseen käytetään tietoja viestintätekniikkaa.

Kurssin

suoritusjärjestys

Kemia 1:n, kemia 2:n, kemia 3:n ja kemia 4:n jälkeen.

Kurssisuorituksen

arviointi



näyttöön.



Kemia Kemia KE 6

Kurssin nimi Orgaaninen kemia ja biokemia


Vuosikurssi 2. tai 3. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssin keskeinen sisältö

käsitellään perusteellisemmin orgaaniset yhdisteet ja elämälle välttämättömät biomolekyylit ja niihin liittyvät reaktiot

tutkitaan orgaanisten yhdisteiden rakennetta kokeellisesti ja käyttämällä erilaisia malleja

harjoitellaan erilaisia tiedonhankintamenetelmien käyttöä ja kriittistä suhtautumista erilaiseen tietoon

tutustutaan johonkin aiheeseen liittyvään paikalliseen teollisuuslaitokseen tai yritykseen


tuntee osaavansa mallintaa orgaanisia yhdisteitä ja niihin liittyviä ilmiöitä, reaktioita, yhdisteiden ominaisuuksia ja käyttöä

ymmärtää orgaanisten yhdisteiden merkityksen elämälle

voi tutustua perusteellisemmin johonkin itseään kiinnostavaan orgaanisen aineeseen tai ilmiöön

Kurssin keskeiset

työtavat

Opetuskeskustelu, kysely, laboratoriotyöt, tiedonhakutehtävät, tutkielmat jne. Mittaustulosten keräämiseen ja käsittelyyn, tiedonhakuun ja kemiallisten aineiden ja ilmiöiden mallintamiseen käytetään tietoja viestintätekniikkaa.

Kurssin

suoritusjärjestys

Kemia 1:n ja kemia 2:n jälkeen. Kurssi tarjotaan vain joka toinen lukuvuosi.

138

Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10 tai suoritusmerkintä.



näyttöön.


Kemia Kemia KE7



Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssin keskeinen sisältö

kerrataan lukion kemian oppimäärän keskeiset asiat ryhmän toivomusten mukaisesti

tehdään erilaisia tehtäviä (yo-tehtäviä, pääsykoetehtäviä)

harjoitellaan kemiallisen tiedon esittämistä täsmällisesti mm. laskennallisesti ja graafisesti

valmistaudutaan ylioppilaskokeeseen


saa hyvät valmiudet päättökoetta ja jatko-opiskeluja varten

saa varmuutta kemiallisten tietojen ja taitojen hallintaan

Kurssin keskeiset

työtavat

Erilaisten tehtävien teko yksin ja ryhmissä ja niiden esittäminen tietoja viestintätekniikkaa käyttäen.

Kurssin

suoritusjärjestys

Suoritetaan viimeisenä

Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10 tai suoritusmerkintä

Itsenäinen suoritus Itsenäinen suoritus mahdollinen.

139

FILOSOFIA

Oppiaine Filosofia FI 1

Kurssin nimi Johdatus filosofiseen ajatteluun


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Tavoitteena on, että opiskelija muodostaa perustellun käsityksen filosofian luonteesta ja menetelmistä ja keskeisistä kysymyksistä, oppii arvioimaan väitteiden totuutta, perustelujen rakennetta ja niiden pätevyyttä sekä tuntee tieto-opillisia erotteluja.

Keskeisiä sisältöjä ovat filosofian luonne ja menetelmät, väitteiden, muodostaminen, totuus ja perusteleminen, tieto-opilliset erottelut, tietäminen joissakin lukion oppiaineissa. Keskeiset filosofiset peruskysymykset ja –erottelut: henki ja aine, vapaus ja välttämättömyys, käsitteellinen ja empiirinen, objektiivinen ja subjektiivinen.

Kurssin keskeiset

työtavat

Käytetään monipuolisia ja vaihtelevia työtapoja, mahdollisuuksien mukaan osallistutaan Nuorten filosofiatapahtumaan tai vastaaviin tilaisuuksiin ja tehdään opintoretkiä. Keskeistä on filosofisten taitojen suullinen ja kirjallinen

harjoittelu sekä keskustelu. Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10, lisäksi käytetään itse- ja vertaisarviointia kurssin aikana.


Oppiaine Filosofia FI2

Kurssin nimi Etiikka


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii jäsentämään oman elämänsä merkityksellisyyttä ja elämänvalintojaan tutustumalla filosofisiin käsitteisiin, kysymyksiin ja teorioihin elämän hyvyydestä ja merkityksellisyydestä sekä hyvästä elämäntavasta sekä ympäristöfilosofian perusteisiin. Opiskelija osaa

140

perustella, eritellä ja arvioida toimintaa eettisesti.

Keskeisiä sisältöjä ovat normatiivinen ja soveltava etiikka, hyve-, seuraus, sopimus-, oikeus- ja velvollisuusetiikan perusteet, moraali verrattuna lakiin ja tapanormeihin ja moraalinen relativismi sekä eläimiä ja ympäristöä koskevat eettiset kysymykset.

Kurssin keskeiset

työtavat

Käytetään monipuolisia ja vaihtelevia työtapoja ja – välineitä. Ryhmässä käytävien keskustelujen kautta opiskelijan ajattelutaidot kehittyvät ja hän oppii luottamaan mahdollisuuksiinsa selvittää monitahoisia ongelmia. Mahdollisuuksien mukaan tehdään yhteistyötä muiden oppiaineiden kanssa ja opintoretkiä.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Yhteiskuntafilosofia


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin sekä perusnäkemyksiin yksilön suhteesta yhteisöihin, yhteiskuntaan ja valtioon. Opiskelija perehtyy yhteiskuntafilosofiseen teoriatietoon, oppii analysoimaan yhteiskunnallisia ilmiöitä filosofisin käsittein ja soveltamaan oppimaansa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Lisäksi opiskelija oppii perustelemaan omia yhteiskunnallisia ratkaisujaan.

Kurssin sisältöjä ovat oikeudenmukaisuuden eri muodot, vallan oikeuttaminen, demokratian muodot ja kilpailijat, anarkismi, työnjako, talous ja hyvinvointi, poliittiset ihanteet ja niiden toteuttaminen, yhteiskunnalliset jännitteet ja ristiriidat sekä niiden ratkaiseminen, ajankohtaiset yhteiskuntafilosofiset kysymykset.

Kurssin keskeiset

työtavat

Monimuotoisen niin keskusteluja kuin teknologiaa hyödyntävän luokkaopetuksen lisäksi voidaan tehdä opintoretkiä.

Kurssin

suoritusjärjestys

Suoritetaan FI2-kurssin jälkeen.

Kurssisuorituksen Numeroarviointi 4-10, lisäksi käytetään itse- ja vertaisarviointia kurssin aikana.

141

arviointi



Kurssin nimi Tieto, tiede ja todellisuus


Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii hahmottamaan käsityksiä todellisuuden rakenteesta, osaa eritellä ja arvioida filosofisia teorioita todellisuudesta, totuudesta, tiedosta ja tieteestä sekä erityistieteiden tieteenfilosofisista kysymyksistä.

Kurssin sisältöjä ovat metafysiikka, tieto-oppi ja tieteenfilosofia. Kurssin keskeiset

työtavat

Käytetään monipuolisia mm. teknologiaa hyödyntäviä työtapoja. Mahdollisuuksien mukaan tehdään yhteistyötä lukion muiden oppiaineiden kanssa.

Kurssin

suoritusjärjestys

Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen.

Kurssisuorituksen

arviointi



142

PSYKOLOGIA

Oppiaine Psykologia PS 1

Psyykkinen toiminta ja oppiminen


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden merkityksen ihmisen toiminnan selittämisessä ja ymmärtämisessä. Hän tuntee psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten tunteet, motivaatio ja kognitiiviset toiminnot, sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa ja omaa psyykkistä hyvinvointiaan näitä kuvaavien käsitteiden avulla. Oppilas tutustuu psykologisen tutkimuksen menetelmiin.

Keskeisiä sisältöjä ovat: tietoinen ja tiedostamaton psyykkinen toiminta, Sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutus ihmisen toimintaan, opiskelu ja oppiminen psykologian näkökulmasta, psykologisen tiedon muodostuminen.

Kurssin keskeiset

työtavat

Aiheita käsitellään vaihtelevin työtavoin pyrkien oppilaskeskeisyyteen ja

syväoppimiseen.

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssi suoritetaan ensimmäisenä.

Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10.

Arvioinnissa painotetaan tiedon muokkaamistaitoa, kokonaisuuksien hallintaa sekä kykyä soveltaa psykologista tietoa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muodoista, muita ovat itse -ja vertaisarviointi. Pyritään siihen että jatkuva arviointi tukee opiskelijan motivaatiota ja opiskelustrategioiden kehittymistä.



Kurssin nimi Kehittyvä ihminen


Vuosikurssi 1. ja 2. vsk

143

Kurssin keskeinen


Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tietää, miten ihmisen kehitystä tutkitaan sekä osaa eritellä ihmisen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden vuorovaikutusta. Oppilas perehtyy erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän psykologiaan ja niihin liittyvään teoria- ja tutkimustietoon. Hän tuntee hermoston toiminnan periaatteita sekä ymmärtää niiden yhteyden yksilön psyykkiseen kehitykseen.

Keskeisiä sisältöjä ovat kehityksen osa-alueet ja niihin vaikuttavat tekijät lapsuudessa ja nuoruudessa, nuoruusiän psyykkinen kehitys ja sen erityiset

haasteet, kehityksen jatkuvuus elämänkaaren aikana, kehitykseen vaikuttavat biologiset ja sosiokulttuuriset tekijät.

Kurssin keskeiset

työtavat

Aiheita käsitellään vaihtelevin työtavoin pyrkien oppilaskeskeisyyteen ja syväoppimiseen.

Kurssin

suoritusjärjestys

Suoritetaan psykologian valtakunnallisen pakollisen kurssin jälkeen.

Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10. Arvioinnissa painotetaan tiedon muokkaamistaitoa, kokonaisuuksien hallintaa sekä kykyä soveltaa psykologista tietoa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muodoista, muita ovat itse - ja vertaisarviointi. Pyritään siihen että jatkuva arviointi tukee opiskelijan opiskelumotivaatiota ja opiskelustrategioiden kehittymistä.



Kurssin nimi Tietoa käsittelevä ihminen


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tunnistaa kognitiivista toimintaa ohjaavia yleisiä periaatteita ja osaa soveltaa niitä kognitiivisten ilmiöiden tarkastelemiseen. Hän perehtyy kognitiivisiin toimintoihin eli havaitsemiseen, tarkkaavuuteen ja muistiin sekä yhteen korkeamman kognitiivisen toiminnan ilmiöön, kuten päätöksenteko, ongelmanratkaisu, asiantuntijuus tai kielelliset toiminnot. Oppilas ymmärtää kognitiivisen toiminnan hermostollista perustaa.

Keskeisiä sisältöjä ovat kognitiivisen toiminnan periaatteetkuten sisäiset mallit ja havaintokehä, kognitiivisten toimintojen neuropsykologinen perusta, avaitseminen, tarkkaavuus ja muisti kognitiivisina perustoimintoina, aivotutkimuksen tutkimusmenetelmät.

Kurssin keskeiset

työtavat


144

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssin voi suorittaa valtakunnallisen pakollisen kurssin jälkeen, mielellään

ennen PS 4 kurssia.

Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10. Arvioinnissa painotetaan tiedon muokkaamistaitoa, kokonaisuuksien hallintaa sekä kykyä soveltaa psykologista tietoa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muodoista, muita ovat itse - ja vertaisarviointi. Pyritään siihen että jatkuva arviointi tukee opiskelijan motivaatiota ja opiskelustrategioiden kehittymistä.



Kurssin nimi Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja

mielenterveys


Vuosikurssi 2. ja 3.vsk

Kurssin keskeinen


Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu tunteita ja mielenterveyttä koskevaan tutkimukseen ja ymmärtää, miten näitä aiheita voidaan tutkia. Oppilas osaa kuvata, miten emootiot syntyvät biologisten ja kognitiivisten tekijöiden vuorovaikutuksessa, ja pohtia niiden kulttuurisidonnaisuutta. Hän tuntee psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, yleisimmät mielenterveyden häiriöt ja psyykkisen tasapainon ylläpitämisen keinot. Oppilas osaa myös tarkastella omaa psyykkistä hyvinvointiaan psykologisen tiedon valossa.

Keskeisiä sisältöjä ovat:Tunteet psykologisen tutkimuksen kohteena. Tunteiden merkitys itseymmärryksen välineenä, psyykkinen hyvinvointi ja psyykkisen tasapainon ylläpitäminen, uni ja nukkuminen hyvinvoinnin osatekijöinä, stressi, kriisit ja niistä selviytymisen keinot, keskeiset mielenterveyden ongelmat ja niiden hoito.

Kurssin keskeiset

työtavat

Aiheita käsitellään vaihtelevin työtavoin pyrkien oppilaskeskeisyyteen ja

syväoppimiseen.

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssi suoritetaan psykologian valtakunnallisen pakollisen kurssin jälkeen ja mielellään PS 3 kurssin jälkeen.

Kurssisuorituksen

arviointi


145



Kurssin nimi Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen


Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tunnistaa ja osaa selittää keskeisiä yksilöiden välisiä eroja, kuten temperamentti, persoonallisuuden piirteet, älykkyys, lahjakkuus ja tulkintatyylit. Oppilas tutustuu persoonallisuutta ja sosiaalipsykologiaa koskevaan tutkimukseen. Hän syventää ymmärrystään psykologian tutkimusmenetelmistä persoonallisuuspsykologian osalta ja osaa soveltaa kurssin tietoja erilaisuuden ymmärtämiseen.

Keskeisiä sisältöjä ovat persoonallisuuden pysyvyys ja muuttuvuus, vähintään kaksi persoonallisuusteoriaa, persoonallisuuden selittämisen mallia tai näkökulmaa, kuten sosiokognitiivinen, psykodynaaminen tai humanistinen psykologia, temperamenttiteoria tai piirreteoria. Yksilöllisten erojen tutkiminen, tilannetekijöiden ja ryhmäilmiöiden vaikutus yksilön toimintaan yhteisöissä ja sosiaalisissa verkostoissa. Kulttuurin vaikutus persoonallisuuteen.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssi suoritetaan viimeisenä psykologian valtakunnallisista syventävistä opintokursseista.

Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10. Arvioinnissa painotetaan tiedon muokkaamistaitoa, kokonaisuuksien hallintaa sekä kykyä soveltaa psykologista tietoa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muodoista, muita ovat itse - ja vertaisarviointi. Pyritään siihen että jatkuva arviointi tukee opiskelijan motivaatiota ja opiskelustrategioiden kehittymistä.



Ryhmäilmiöitä


146

Vuosikurssi 1. .ja 2. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tietouttaan ryhmien toimintaan vaikuttavista psykologisista ja sosiaalipsykologisista tekijöistä. Oppilas tutustuu ajankohtaisiin sosiaalipsykologisesti kiinnostaviin ilmiöihin ja käyttää aktiivisesti eri tietolähteitä hakiessaan tietoa niistä.

Keskeisiä sisältöjä ovat sosiaalinen kognitio eli sosiaalisen tiedon käsittely, sosiaalinen vuorovaikutus, ryhmän vaikutus yksilön toimintaan, ryhmien vaikutus, monikulttuurisuus ja akkulturaatioteoriat.

Kurssin keskeiset

työtavat

Aiheita käsitellään vaihtelevin työtavoin pyrkien oppilaskeskeisyyteen ja syväoppimiseen. Hyödynnetään tietoja viestintäteknologian antamia mahdollisuuksia.

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssille voivat osallistua kurssit PS 1 ja PS 2 suorittaneet opiskelijat.

Kurssisuorituksen

arviointi




Minä ja muut


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssin tavoitteena on, että oppilas oppii soveltamaan psykologista tietouttaan omaan arkipäiväänsä. Hän ymmärtää oman psyykkisen kasvunsa tekijöitä. Hänen ajattelunsa ja itsetuntemuksensa sekä vuorovaikutustaitonsa kehittyvät.

Tavoitteena on oppilaan psyykkisen kasvun, hyvinvoinnin ja stressinsäätelytaitojen edistäminen.

Kurssin keskeiset

työtavat

Aiheita käsitellään vaihtelevin työtavoin pyrkien oppilaskeskeisyyteen ja syväoppimiseen. Kurssilla käytetään tietoja viestintäteknologian antamia mahdollisuuksia sekä sovelletaan oppilaskeskeisiä, toiminnallisia opetusmenetelmiä.

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssille voivat osallistua kurssit PS 1 ja PS 2 suorittaneet opiskelijat.

147

Kurssisuorituksen

arviointi

Hyväksytty/hylätty. Suorituksen hyväksyminen on yksi arvioinnin muodoista, muita ovat itse - ja vertaisarviointi. Pyritään siihen että jatkuva arviointi tukee opiskelijan opiskelumotivaatiota ja opiskelustrategioiden kehittymistä.





Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssin tavoitteena on, että oppilas kertaa lukion psykologian kurssien keskeiset sisällöt ja valmistautuu ylioppilaskirjoituksiin. Oppilas harjoittelee ylioppilaskoekysymyksiin vastaamista. Lisäksi hän tutustuu psykologian jatko-opiskelumahdollisuuksiin.

Kurssin keskeiset

työtavat

Aiheita käsitellään vaihtelevin työtavoin ja hyödynnetään myös tietoja viestintäteknologiaa erityisesti ajankohtaisen lisämateriaalin käsittelyssä. Oppilaat kirjoittavat harjoitusesseitä ja vastaavat aikaisempien vuosien ylioppilaskoekysymyksiin.

Kurssin

suoritusjärjestys

Suoritetaan viimeisenä psykologian kurssina.

Kurssisuorituksen

arviointi

Hyväksytty/hylätty. Arvioinnissa painotetaan tiedon muokkaamistaitoa, kokonaisuuksien hallintaa sekä kykyä soveltaa psykologista tietoa. Suorituksen hyväksyminen on yksi arvioinnin muodoista, muita ovat itse -ja vertaisarviointi. Pyritään siihen että jatkuva arviointi tukee opiskelijan opiskelumotivaatiota ja opiskelustrategioiden kehittymistä.


148

HISTORIA

Oppiaine Historia HI 1

Kurssin nimi Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien

muutoksessa


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Keskeinen sisältö on yksilön, yhteiskunnan ja luonnon välinen vuorovaikutus eurooppalaisessa ja globaalissa kulttuuriympäristössä esihistoriasta 2000-luvun kulutusyhteiskuntaan. Keskeisiä aiheita ovat korkeakulttuurien ja kauppavaltioiden synty, keskiajan talous ja yhteiskunta, maailmantalouden syntyminen, teollistuminen sekä kulutusyhteiskunnan synty ja talouskasvun rajat. Painopiste on nykyisyyden selittämisessä ja historiallisten ilmiöiden pitkän aikavälin tarkastelussa.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssilla harjoitellaan monipuolisen historiallisen lähdeaineiston ymmärtämistä ja hyödyntämistä yksin tai ryhmissä. Tehdään harjoituksia ja koostetaan sekä tuotetaan tietoa myös sähköisillä välineillä. Samalla vahvistetaan opiskelijan lähdekriittisiä taitoja.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10. Monipuolinen tiedollinen ja taidollinen näyttö arvioinnin

pohjana. Hyödynnetään myös itse- ja vertaisarviointia mahdollisuuksien

mukaan.



Kurssin nimi Kansainväliset suhteet


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla tarkastellaan kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä ja valtasuhteiden muutoksia 1900-luvun alusta nykypäivään. Keskeisiä teemoja ovat kansainvälisen politiikan peruskäsitteet, demokratian ja diktatuurin välinen jännite, kriisit, tasapaino- ja turvallisuusjärjestelmät sekä erilaiset vaikuttamiskeinot kuten propaganda. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy arvioimaan ja vertailemaan erilaisten konfliktien syitä ja ratkaisumahdollisuuksia sekä näkemään niiden vaikutusta nykypäivään ja tulevaisuuteen.

149

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssilla syvennetään historiallisen tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekä perehdytään erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin. Kurssiin sisältyy ajankohtaisten kansainvälisten tapahtumien seurantaa mediaa hyödyntämällä.

Kurssin

suoritusjärjestys

Vapaa

Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10. Monipuolinen tiedollinen ja taidollinen näyttö arvioinnin pohjana. Hyödynnetään myös itse- ja vertaisarviointia mahdollisuuksien mukaan.



Kurssin nimi Itsenäisen Suomen historia


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssin aiheina ovat Suomen historian keskeiset muutokset ja kehityslinjat autonomian ajan loppupuolelta nykyaikaan. Keskeisiä oppimisen kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset muutokset. Opiskelijan tulee ymmärtää Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalainen ja maailmanpoliittinen tausta.

Kurssin keskeiset

työtavat

Perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön ja hyödyntämiseen. Erityshuomiota kiinnitetään tulkintojen taustalla oleviin vaikuttimiin. Käytetään erilaisia työskentelytapoja ja hyödynnetään sähköisiä välineitä yksin ja ryhmissä.

Kurssin

suoritusjärjestys

Vapaa

Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10. Monipuolinen tiedollinen ja taidollinen näyttö arvioinnin

pohjana. Hyödynnetään myös itse- ja vertaisarviointia mahdollisuuksien

mukaan.



150

Kurssin nimi Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys



Kurssin keskeinen


Kurssilla tutustutaan aate- ja kulttuurihistoriaan, yhteiskunnalliseen ajatteluun, maailmanselityksiin sekä ihmisoikeuksiin Euroopassa antiikista nykypäivään. Opiskelijan tulee ymmärtää, että esimerkiksi taide on oman aikansa ilmentäjä. Kurssin jälkeen hahmotamme paremmin eurooppalaisuuteen vaikuttaneita tekijöitä ja menneisyydessä syntyneiden aatteiden ja ajattelutapojen merkitystä tänään. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde, sukupuoli ja arkielämä.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssilla harjoitellaan monipuolisesti historiallisen lähdeaineiston ymmärtämistä ja hyödyntämistä yksin ja ryhmissä. Tehdään harjoituksia ja koostetaan sekä tuotetaan tietoa myös sähköisillä välineillä. Samalla vahvistetaan opiskelijan lähdekriittisiä taitoja.

Kurssin

suoritusjärjestys

Vapaa

Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Ruotsin itämaasta Suomeksi



Kurssin keskeinen


Kurssi tarkastelee Suomen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa autonomian ajalle asti. Näin hahmottuu miten syrjäisestä kaskenkaatajien ja eränkävijöiden yhteisöistä kehittyi vähitellen eurooppalainen sivistyskansa. Yhteiskunnan ja talouden lisäksi käsittelemme arjen historiaa ja ihmisten elämäntavan sekä elinkeinojen muutoksia Suomen historian eri vaiheissa.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssilla syvennytään erityisesti lähiympäristön historian lähteisiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin. Vieraillaan jossakin lähiympäristön historiallisessa kohteessa tai kansallismuseossa Helsingissä.

Kurssin

suoritusjärjestys

Vapaa

Kurssisuorituksen Numeroarviointi 4-10. Monipuolinen tiedollinen ja taidollinen näyttö arvioinnin pohjana. Hyödynnetään myös itse- ja vertaisarviointia mahdollisuuksien

151

arviointi mukaan.



Kurssin nimi Maailman kulttuurit kohtaavat



Kurssin keskeinen


Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina. Samalla perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelun muutoksiin sekä huomataan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut ajan saatossa.

Kurssilla tarkastellaan yhtä tai useampaa seuraavista: Amerikan alkuperäiskulttuurit, Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit, Aasian kulttuurit, Afrikan kulttuurit, arktiset kulttuurit ja Lähi-idän kulttuurit.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssilla harjoitellaan monipuolisesti historiallisen lähdeaineiston ymmärtämistä ja hyödyntämistä yksin ja ryhmissä. Tehdään harjoituksia ja koostetaan sekä tuotetaan tietoa myös sähköisillä välineillä. Samalla vahvistetaan opiskelijan lähdekriittisiä taitoja ja opitaan arvioimaan eri kulttuureihin liitettyjä stereotypioita.

Kurssin

suoritusjärjestys

Vapaa

Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Sotahistorian kurssi


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen Syvennetään opiskelijan tietoja 1900- ja 2000-luvun sodista, sotiin johtaneista syistä ja sotien seurauksista Suomessa ja maailmalla. Tavoitteena on ymmärtää

152

sisältö ja tavoitteet totaalisten sotien muuttumista, mutta hahmottaa myös sotien yhteisiä piirteitä ja etsiä keinoja välttää sotia. Tarkastelun kohteena on myös yksilö sodan pyörteissä.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssilla harjoitellaan monipuolisesti historiallisen lähdeaineiston ymmärtämistä ja hyödyntämistä. Tehdään yksilö ja ryhmätyöharjoituksia. Koostetaan, tuotetaan ja esitetään tietoa myös sähköisillä välineillä. Vahvistetaan opiskelijan lähdekriittisiä taitoja. Vieraillaan myös sotamuseossa Helsingissä tai museo Militariassa Hämeenlinnassa.

Kurssin

suoritusjärjestys

Vapaa

Kurssisuorituksen

arviointi






Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Kerrataan lukiossa opiskeltujen kurssien sisältöjä, mutta painotetaan pakollisia kursseja.

Kurssin keskeiset

työtavat

Rakennetaan historian keskeisistä tapahtumista jäsentyneitä kokonaisuuksia ja valmennetaan opiskelijaa historian reaalikokeeseen.

Kurssin

suoritusjärjestys

Opintojen loppuvaihe

Kurssisuorituksen

arviointi

Ei numeroarviointia, monipuolinen tiedollinen ja taidollinen näyttö arvioinnin pohjana.


YHTEISKUNTAOPPI

Oppiaine Yhteiskuntaoppi YH 1

153

Kurssin nimi Suomalainen yhteiskunta


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet, kansalaisen perusoikeudet, hyvinvointivaltion perusteet, vallankäyttö ja poliittinen järjestelmä. Kurssin tavoitteena on oppia tarkastelemaan suomalaista yhteiskuntaa eri näkökulmista sekä arvioimaan kriittisesti yhteiskunnallista tietoa ja päätösten perusteita

Kurssin keskeiset

työtavat

Hyödynnetään monipuolisesti yhteiskunnallista ja ajankohtaista aineistoa sekä tietoja viestintäteknologiaa, opetellaan tulkitsemaan ja arvioimaan kriittisesti sanallista, kuvallista ja tilastollista informaatiota.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10, arvioinnin perusteena monipuolinen näyttö. Hyödynnetään itse- ja vertaisarviointia mahdollisuuksien mukaan.



Kurssin nimi Taloustieto


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Kansantalous ja yksilön talous, markkinat, suhdanteet ja talouselämä, talouspolitiikka ja kansainvälinen talous. Tavoitteena on, että opiskelija osaa hallita omaa talouttaan, ymmärtää työnteon ja yrittäjyyden merkityksen, tuntee kansantalouden perusteet ja osaa arvioida talouspoliittisia vaihtoehtoja.

Kurssin keskeiset

työtavat

Perehdytään ajankohtaiseen taloustiedon aineistoon, opetellaan tulkitsemaan ja arvioimaan tilastollista informaatiota

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi



154


Kurssin nimi Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma



Kurssin keskeinen


Eurooppalainen identiteetti, Euroopan unionin päätöksenteko, Suomen ja Pohjoismaiden turvallisuus. Tavoitteena perehdyttää opiskelija Euroopan unionin toimintaan, yksilön vaikuttamismahdollisuuksiin ja Suomen asemaan Euroopassa ja globalisoituvassa maailmassa.

Kurssin keskeiset

työtavat

Pyritään seuraamaan ajankohtaisia maailman tapahtumia ja poliittista keskustelua median ja muiden informaatiokanavien avulla. Perehdytään Euroopan unionin toimintaan hyödyntämällä erilaisia sähköisiä tiedonlähteitä.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi


Itsenäinen suoritus Itsenäinen suoritus mahdollinen / itsenäinen suoritus ei mahdollinen


Kurssin nimi Kansalaisen lakitieto



Kurssin keskeinen


Suomen oikeusjärjestyksen ja oikeuden käytön perusteet, tärkeimmät oikeudelliset sopimukset, tiedon lähteet ja tavanomaisten oikeusasioiden hoitaminen. Tavoitteena on, että opiskelija hallitsee lakitiedon peruskäsitteet, osaa hoitaa tavanomaisimmat oikeusasiat, tuntee omat oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena ja osaa toimia oikein ja lainmukaisesti.

Kurssin keskeiset

työtavat

Perehdytään tärkeimpiin lakitiedon lähteisiin, seurataan ajankohtaisia oikeustapauksia, etsitään vastauksia erilaisiin oikeustapauksiin. Mahdollisuuksien mukaan vieraillaan käräjäoikeuden istunnossa.

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10, arvioinnin perusteena monipuolinen näyttö.

Hyödynnetään itse- ja vertaisarviointia mahdollisuuksien mukaan.


155


Kurssin nimi Kansalaistaidon kurssi


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Taloustiedon, yhteiskuntaopin ja lakitiedon kurssien sisältöjen pohjalta yksilön taitoja ja osaamista korostava kurssi. Mm. veroilmoituksen laatiminen, pankkitoiminta, asunnon ja kiinteistön kauppa, kuluttajan oikeudet ja omistus- ja vuokra-asumisen eri puolet käsitellään kurssin aikana.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kerrataan lakitiedon, taloustiedon ja yhteiskuntaopin kurssien asioita, tutustutaan yksilön mahdollisuuksiin perehdyttäviin lähteisiin, vieraillaan mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi pankissa, kiinteistönvälittäjän tai kuluttajaneuvojan luona.

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi

Ei numeroarviointia, arvioinnin perusteena monipuolinen näyttö. Hyödynnetään itse- ja vertaisarviointia mahdollisuuksien mukaan.


Oppiaine Yhteiskuntaoppi YH6



Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Kerrataan lukiossa opiskeltujen kurssien sisältöjä, mutta painotetaan pakollisia kursseja

Kurssin keskeiset

työtavat

Harjoitellaan reaalikokeeseen vastaamista, perehdytään erilaisiin tilastollisiin aineistoihin, kirjoitetaan harjoitusesseitä, vieraillaan mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi eduskunnassa tai Suomen Pankin rahamuseossa.

Kurssin

suoritusjärjestys

Opintojen loppuvaihe

Kurssisuorituksen

arviointi

Ei numeroarviointia, arvioinnin perusteena monipuolinen näyttö. Hyödynnetään itse- ja vertaisarviointia mahdollisuuksien mukaan.


156

Oppiaine Yhteiskuntaoppi YH7

Kurssin nimi Vuosi yrittäjänä


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Opiskelijat osallistuvat Nuori yrittäjyys -järjestön vuosi yrittäjänä -ohjelmaan. He perustavat ohjelman puitteissa yrityksen, jota he pyörittävät lukuvuoden ajan. Tavoitteena on oppia tuntemaan, mitä yrittäminen on, mitä yrittäminen vaatii ja oppia erilaisia työelämätaitoja, kuten asiakkaan kohtaaminen, tuotteiden hinnoittelu, mainostaminen, ryhmässä toimiminen, verkostoituminen, oppia toimimaan yhteisen tavoitteen eteen ja vastuunotto yhteisestä projektista.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssi koostuu siitä, että opiskelijat pyörittävät itsenäisesti yrityksiään. Opiskelu perustuu pääosin ryhmätyöhön, jota opettaja valvoo ja tarpeen mukaan auttaa.

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssi on itsenäinen kokonaisuus ja on suositeltu suoritettavaksi toiselle

vuosikurssille.

Kurssisuorituksen

arviointi

hyväksytty – hylätty, mahdollisuus saada yksi tai kaksi kurssia


157

USKONTO

Oppiaine Uskonto UE1

Kurssin nimi Uskonto ilmiönä – kristinuskon, juutalaisuuden

ja islamin jäljillä


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Opiskelija osaa jäsentää uskontoa ilmiönä ja tuntee uskontojen tutkimusta, tuntee juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä juuria sekä ajankohtaisia kysymyksiä. Opiskelija kehittää valmiuksia toimia moniuskontoisissa ja monikulttuurisissa ympäristöissä.

Sisältöinä ovat mm. uskonnon määrittely ja tutkiminen, nykyajan uskonnollisuus, sekularisaatio, uskonnottomuus ja uskonnonvapaus, Lähi-idän monoteististen uskontojen kulttuuritausta ja niiden pyhien kirjojen synty, asema, käyttö ja tulkintatavat.

Kurssin keskeiset

työtavat

Käytetään monipuolisia työtapoja, hyödynnetään digitaalisia mahdollisuuksia ja kurssikohtaisesti voidaan vierailla paikallisissa tai pääkaupunkiseudun uskonnollisissa yhteisöissä tai erilaisissa kulttuurikohteissa kuten museoissa.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10, lisäksi käytetään mahdollisuuksien mukaan itse- ja vertaisarviointia kurssin aikana. Arvioinnin kohteena ovat uskontoihin liittyvän tiedon hallinta, katsomukselliset dialogitaidot sekä vuorovaikutukseen liittyvät taidot.

Itsenäinen suoritus Itsenäinen suoritus on mahdollinen.


Kurssin nimi Maailmanlaajuinen kristinusko



Kurssin tavoitteet ja

keskeinen sisältö

Opiskelija ymmärtää kristinuskon merkityksen, keskeiset suuntaukset ja niiden syntytaustan, osaa analysoida ja arvioida ajankohtaista kristinuskoon liittyvää keskustelua.

Keskeistä sisältöä ovat katolisen, ortodoksisen ja protestanttisen, erityisesti luterilaisen kristillisyyden synty, erityispiirteet, eettinen ajattelua ja

158

yhteiskunnalliset vaikutukset sekä karismaattinen kristillisyys ja kontekstuaalinen teologia sekä kristillisperäisten uskontojen pääpiirteet sekä ekumenia ja katsomusten dialogi.

Kurssin keskeiset

työtavat

Käytetään monipuolisia työtapoja ja esimerkiksi digitaalisin menetelmin selvitetään uskontojen asemaan, ja ajankohtaisiin kysymyksiin liittyviä taustoja. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään vierailuja ja kutsutaan vierailijoita koululle.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä


Vuosikurssi 1.-2. vsk.

Kurssin keskeinen


Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee Intian, Kiinan ja Japanin uskontojen vaikutuksia niiden syntyalueilla ja länsimaissa, tietää luonnonuskontojen levinneisyyden ja keskeiset piirteet, perehtyy uusiin uskonnollisiin liikkeisiin sekä kehittää työelämävalmiuksiaan myös kansainvälisiä toimintaympäristöjä ajatellen.

Keskeisiä sisältöjä ovat: hindulainen maailmankuva ja elämäntapa, buddhalainen elämäntapa ja keskeiset opetukset, jainalaisuus ja sikhiläisyys, Kiinan kansanusko, kungfutselaisuus, taolaisuus, shintolaisuus, luonnonuskontojen ja vodoun keskeiset piirteet ja levinneisyys, vaikutus ja nykytilanne.

Kurssin keskeiset

työtavat

Käytetään monipuolisia työtapoja ja – menetelmiä, osa opetuksesta voi olla projektityöskentelyä ja opintoretkiä.

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssi on valittavissa ensimmäisen uskonnon kurssin jälkeen.

Kurssisuorituksen

arviointi


Itsenäinen suoritus Itsenäinen suoritus ei ole mahdollinen.

159


Kurssin nimi Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssin keskeiset tavoitteet ovat, että opiskelija ymmärtää uskonnoista saatavan tiedon yhteiskunnan eri osa-alueilla ja osaa analysoida uskonnonvapauteen liittyvää yhteiskunnallista keskustelua Suomessa.

Sisältöjä ovat: Suomen uskontotilanne, uskonnolliset yhteisöt, uskontojen vaikutus Suomessa eri aikoina, uskonnon- ja katsomuksenvapaus sekä yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyvät kysymykset, uskonnolliset yhteisöt kolmannen sektorin toimijoina, uskonnon ja uskonnottomuuden vaikutus yksilöiden ja perheiden tapakulttuurissa, osana kurssia vapaaehtoisprojekti tai perehtyminen jonkin uskonnollisen yhteisön toimintaan.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssi on mahdollista rakentaa projektimaiseksi työskentelyksi, jossa teoriatietoa sovelletaan yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Käytetään monipuolisia ja vaihtelevia menetelmiä digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen.

Kurssin

suoritusjärjestys

Pakollisten kurssien jälkeen toisella vuosikurssilla.

Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Uskonot tieteessä, taiteessa ja

populaarikulttuurissa



Kurssin keskeinen


Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee uskonnon tutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä sekä ajankohtaista tutkimusta, hahmottaa uskonnon ja taiteen suhdetta, tutustuu uskonnolliseen symboliikkaan ja muinaissuomalaisen uskonnon ja kristinuskon vaikutukseen suomalaisessa kulttuuriperinnössä.

160

Sisältöjä ovat uskontotiede, teologia, taiteentutkimus, kulttuurintutkimus ja yhteiskuntatieteet, uskonnollisten tilojen arkkitehtuuri, populaarikulttuurissa ja eri taidemuodoissa ilmeneviä uskonnollisia teemoja, symboliikkaa ja myyttejä, Raamatun kertomusten ja kristillisen opin tulkintoja taiteen keinoin ja muinaissuomalainen uskonto.

Kurssin keskeiset

työtavat

Käytetään monipuolisia menetelmiä ja tehdään mahdollisuuksien mukaan opintoretkiä kurssin sisältöjen mukaisiin kohteisiin.

Kurssin

suoritusjärjestys

Toisen tai kolmannen vuosikurssin aikana, pakolliset kurssit pitää olla suoritettu.

Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Uskonnot ja media


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu uskontojen näkyvyyteen mediassa, median ja uskonnon suhteisiin ja osallistuu mediasisällön tuottamiseen. Opiskelija osaa arvioida kriittisesti uskontoon liittyvää informaatiota ja sen lähteitä.

Keskeiset sisällöt ovat uskonnollinen media ja median käyttö uskonnoissa, uskonnollisen kielen ja kuvaston käyttö eri medioissa, uskontojen mediajulkisuus, median vaikutus uskontoilmiöihin, uskontoon liittyvän mediasisällön tuottaminen tai media-analyysi.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssi voidaan toteuttaa projektityöskentelynä. Uskontoon liittyvän mediasisällön tuottamisessa pyritään löytämään yhteistyökumppaneita. Oppiaineiden välinen yhteistyö on myös mahdollista. Opiskelija voi tehdä media-analyysin kiinnostuksensa mukaan yksin tai ryhmätyönä.

Kurssin

suoritusjärjestys

Pakollisten kurssien jälkeen toisen vuosikurssin aikana.

Kurssisuorituksen

arviointi



161

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

Oppiaine Elämänkatsomustieto ET1

Kurssin nimi Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Opiskelija ymmärtää maailmankatsomuksen käsitteen yleisesti ja sen, miten yksilön maailmankatsomus muotoutuu mm. osaa hyödyntää eri oppiaineissa oppimaansa, osaa tarkastella kriittisesti omia ja muiden uskomuksia ja median informaatiota, osaa erottaa tieteellisen, ei-tieteellisen ja epätieteellisen maailmankuvan.

Keskeisiä sisältöjä ovat erilaisiin katsomuksiin perehtyminen, koulun, median, politiikan, tieteen, taiteen, viihdeteollisuuden sekä uskonnollisten ja kulttuuristen yhteisöjen vaikutus maailmankuviin ja –katsomuksiin sekä omaan elämänkatsomukseen. Käytetään eri tieteiden keinoja, tarkastellaan kriittisesti ja eri näkökulmista tietolähteitä ja omaa ajattelua sekä katsomuksellista argumentaatiota.

Kurssin keskeiset

työtavat

Työtavoissa korostuu pohdiskelu sekä keskustelu ja vuorovaikutustaitojen opetteleminen. Käytetään myös tietoja viestintäteknologiaa opiskelun välineenä.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi

Kurssinumeron antamisessa käytetään asteikkoa 4-10. Arvioinnissa otetaan huomioon katsomuksellisen yleissivistyksen kehittyminen ja vuorovaikutustaidot. Jatkuva arviointi kannustaa myös opiskelijaa opiskelun suunnitteluun ja kehittämiseen. Käytetään itse- ja vertaisarviointia osana kokonaisarviointia.


Oppiaine Elämänkatsomustieto ET 2

Kurssin nimi Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee erilaisia ihmiskäsityksiä, osaa pohtia oman identiteettinsä osatekijöitä, ymmärtää ihmisarvon eettisen merkityksen, tuntee ihmisoikeusajattelua, käsityksiä hyvästä elämästä ja

162

kehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan.

Sisältöinä käsitellään luonnon- ja ihmistieteellisiä, sekulaareja ja uskonnollisia, filosofisia ja populaarikulttuuriin kuuluvia ihmiskäsityksiä ja -ihanteita, ihmisen olemassaolon peruskysymyksiä, identiteettiä, elämänvalintoja ja elämänhallinnan keinoja. Ihmisarvo, ihmisen arvokkuus ja ihmisoikeudet, YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, erilaiset käsitykset hyvästä elämästä sekä toisten ihmisten, eläinten ja ympäristön asemasta siinä ovat kurssin keskeistä sisältöä.

Kurssin keskeiset

työtavat

Käytetään monipuolisia työtapoja ja mahdollisuuksien mukaan voidaan järjestää monipuolisia opintoretkiä.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10. Kurssin aikana käytetään lisäksi itse- ja vertaisarviointia.



Kurssin nimi Yksilö ja yhteisö



Kurssin keskeinen


Tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja yksilölliselle identiteetilleen, ymmärtää sosiaalisten ilmiöiden ja yhteiskunnallisten rakenteiden ja muutosten tieteellisen tarkastelun merkityksen sekä ihmisoikeuksiin ja globaaliin oikeudenmukaisuuteen liittyvät lähtökohdat ja periaatteet sekä tulevaisuuden mahdollisuudet. Opiskelija osaa tarkastella asioita kriittisesti.

Keskeisiä sisältöjä ovat ihminen sosiaalisena olentona, yhteiskuntatutkimuksen perusteet, taloudellisen ja poliittisen vallan suhde nyky-Suomessa sekä globaalissa markkinataloudessa, ihmisoikeuskysymykset, yhteiskunnalliset utopiat ja dystopiat.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssi voidaan toteuttaa projektityöskentelynä tiimeissä. Kurssin aikana voidaan tehdä opintoretkiä, osallistua erilaisiin tapahtumiin tai pyytää vierailijoita kouluun.

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssi on vapaasti valittavissa ensimmäisen kurssin jälkeen.

163

Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Kulttuurit katsomuksen muovaajina


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kulttuurin merkityksen ihmisyydelle ja omalle identiteetilleen. Opiskelija osaa käyttää kulttuurintutkimuksen käsitteistöä, ymmärtää suomalaisuuden jatkuvan muotoutumisen ja kulttuurien vuorovaikutuksen sekä sen, että erilaisia kulttuureita on kohdeltava yhdenvertaisesti.

Sisältöjä ovat kulttuuri käsitteenä, kulttuuriperintö, suomalaisuuden monimuotoisuus ja vähemmistökulttuurit, monikulttuurisuus.

Kurssin keskeiset

työtavat

Käytetään monipuolisia työskentelytapoja, joissa teoria ja toiminnallisuus vuorottelevat. Hyödynnetään tietoja viestintäteknologiaa, voidaan tehdä opintoretkiä ja kutsua vierailijoita.

Kurssin

suoritusjärjestys

Suoritetaan toisen vuosikurssin aikana.

Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Katsomusten maailma


VuoSikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää maailmankatsomukset, uskonto ja uskonnollisuus ovat monimuotoisia ja jatkuvasti muuttuvia ilmiöitä, jotka vaikuttavat kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti. Opiskelija tutustuu uskontojen, uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden tieteelliseen tutkimukseen sekä uskontokritiikkiin, humanismin ja vapaa-ajattelun historiaan. Opiskelija

164

perehtyy Lähi-idän uskontoihin ja joihinkin muihin uskontoihin.

Keskeisiä käsitteitä ovat myytti, pyhä, riitti, symboli, teismi, uskontokritiikki, ateismi, agnostismi ja sekulaari humanismi, kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden perusteet ja vaikutus, sekularisaatio, liberaali ja fundamentalistinen uskonnollisuus, uskonnottomuus sekä tapakulttuuri.

Kurssin keskeiset

työtavat

Käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä, hyödynnetään internetistä löytyvää materiaalia, laaditaan selvityksiä, esityksiä, mahdollisuuksien mukaan työskennellään tiimeissä kurssin ajan, tehdään vierailuja ja kutsutaan vierailijoita sekä haetaan yhteistyömahdollisuuksia lukion muiden oppiaineiden kanssa.

Kurssin

suoritusjärjestys

On suoritettavissa ensimmäisen kurssin jälkeen.

Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Teknologia, maailmankatsomukset ja

ihmiskunnan tulevaisuus


Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Tavoitteena on, että opiskelija tunnistaa, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet merkittävästi ihmiskunnan elämäntapojen, yhteiskuntien, kulttuurien ja maailmankatsomusten muutoksiin. Opiskelija osaa arvioida tieteellis-teknologisen vallankumouksen katsomuksellista merkitystä ja teknologisen ja teknisen muutoksen osuutta tulevaisuuden rakentamisessa.

Kurssin sisältöjä ovat ihmislajin evoluutio ja kulttuurievoluutio, ihmiskunnan maailmankuvalliset, -katsomukselliset ja teknologiset murrokset ja niiden vaikutukset, tulevaisuuden tutkimus, tekoäly, humanismi, transhumanismi ja niihin kohdistuva tieteellinen kritiikki.

Kurssin keskeiset

työtavat

Käytetään monipuolisia ja vaihtelevia työtapoja. Mahdollisuuksien mukaan tehdään yhteistyötä muiden oppiaineiden kanssa ja opintoretkiä.

Kurssin

suoritusjärjestys

Suoritetaan kolmannen vuosikurssin aikana, pakolliset kurssit pitää olla

suoritettuna.

Kurssisuorituksen Numeroarviointi 4-10. Kurssin aikana käytetään lisäksi itse- ja vertaisarviointia.

165

arviointi


166

TERVEYSTIETO

Terveystieto Terveystieto TE1

Kurssin nimi Terveyden perusteet


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Pakollisella kurssilla syvennetään perusopetuksen aikana opittua terveysosaamista ja ymmärrystä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Lisäksi opitaan tunnistamaan ja arvioimaan terveyden edellytysten toteutumista omassa elämässä, lähiyhteisöissä ja ympäristöissä sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Keskeistä on myös itsehoitovalmiuksien ja arjen terveysosaamisen kehittäminen, mielenterveyden suojaaminen sekä ajankohtaisten ja opiskelijoiden esille nostamien asioiden käsittely.

Kurssin keskeiset

työtavat

Monipuoliset työtavat esim. mediapäiväkirjan pitäminen, ruokapäiväkirjan analysointi, ryhmätyöt, tvt:n monipuolinen käyttö.

Kurssin

suoritusjärjestys

Suoritettava ennen muita terveystiedon kursseja.

Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10. Kurssin arvosana perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen näyttöön. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota terveyttä ja sairautta koskevan tiedon ja syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen sekä siihen, miten opiskelija osaa soveltaa, analysoida, arvioida ja yhdistää erilaisiin lähteisiin perustuvaa tietoa.



Kurssin nimi Ihminen, ympäristö ja terveys


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla tarkastellaan terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta voimavarana ja perehdytään sosiaaliseen kestävyyteen osana kestävän tulevaisuuden tavoitteita. Keskeistä on myös tarkastella perimän ja ympäristöön liittyvien tekijöiden yhteyksiä ja vaikutuksia terveyteen ja toimintakykyyn.

Kurssin keskeiset Monipuoliset työtavat esim. pienryhmäkeskustelut, sähköisiä tuntitestejä, tvt:n monipuolinen käyttö

167

työtavat

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10. Kurssin arvosana perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen näyttöön. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota terveyttä ja sairautta koskevan tiedon ja syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen sekä siihen, miten opiskelija osaa soveltaa, analysoida, arvioida ja yhdistää erilaisiin lähteisiin perustuvaa tietoa.



Kurssin nimi Terveyttä tutkimassa


Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla luodaan kokonaiskuvaa terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn historiallisista kehityslinjoista ja tulevaisuuden haasteista pääpiirteissään. Kurssilla vahvistetaan opiskelijan valmiuksia hankkia ja arvioida terveyteen liittyvää tutkimus- ja arkitietoa ja soveltaa terveysosaamistaan aktiivisena kansalaisena. Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttavien tekijöiden kriittiseen arviointiin lähiyhteisöissä, yhteiskunnassa ja globaalisti.

Kurssilla kerrataan Te2 kurssin keskeisiä sisältöjä. Harjoitellaan myös terveystiedon reaalikokeeseen vastaamista.

Kurssin keskeiset

työtavat

Työskentelyssä korostuvat toiminnallisuus, tekemällä oppiminen, tutkiva oppiminen ja vieralijat/vierailukäynnit.

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10. Kurssin arvosana perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen näyttöön. Kurssilla oppilas analysoi oppimispäiväkirjan avulla omaa oppimisprosessiaan. Oppimispäiväkirja on osa kurssinarvosanaan vaikuttavaa jatkuvaa näyttöä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kykyyn analysoida ja ymmärtää terveyteen liittyvää tutkimusta.


168


Kurssin nimi Kehontoiminta ja ensiapu


Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla käydään läpi Suomen punaisen ristin EA 1-kurssia vastaava ensiapukoulutus. Toisena kokonaisuutena on Te1 kurssin sisältöjen kertaaminen aihekokonaisuuteen soveltuvin osin kuten: Sydän- ja verisuonisairaudet, allergia ja astma, tapaturmat sekä hyvinvointi ja turvallisuus työssä.

Kurssin keskeiset

työtavat

Tehdään käytännön harjoituksia mm. sammutus- ja hätäensiapu elvytys- ja vesipelastustilanteista. Aiheita käsitellään vaihtelevin työtavoin pyrkien auttamiskynnyksen madaltamiseen ja kehontoiminnan syvälliseen ymmärtämiseen.

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi

Hyväksytty/Hylätty



Kurssin nimi Stressinhallinta, rentous ja opiskelukyky


Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Tutustutaan omakohtaisten kokemusten kautta stressiä tuottaviin ja sääteleviin tekijöihin sekä stressinhallintakeinoihin. Käsitellään mm. tavoitteiden asettamista, ajanhallintaa, itsetuntemusta ja jaksamista opiskelussa.

Kurssin keskeiset

työtavat

Tehdään rentous ja stressinhallintaa tukevia harjoituksia. Tehdään monimuotoisia harjoituksia pienryhmissä ja pareittain.

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi



169

LIIKUNTA

Liikunta Liikunta LI1

Kurssin nimi Energiaa liikunnasta


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksenä. Opiskelija harjaantuu liikuntataidoissaan ja kehollisessa ilmaisussaan sekä saa tietoja ja kokemuksia fyysisten ominaisuuksien harjoittamisesta monipuolisesti. Opiskelija saa kokemuksia yhdessä liikkumisesta reilun pelin hengessä. Opiskelijan koettu liikunnallinen pätevyys vahvistuu uuden oppimisen, liikunnan tuoman ilon ja virkistyksen myötä.

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat liikunnallisten perustaitojen soveltaminen ja fyysisten ominaisuuksien harjoittaminen eri liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissa opiskeluympäristön mahdollisuuksia monipuolisesti käyttäen.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10. Oppilaat suorittavan kurssin lopussa itsearvioinnin ja käyvät sen pohjalta opettajan kanssa palautekeskustelun.



Kurssin nimi Aktiivinen elämäntapa


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Tavoitteena on opettaa ja kannustaa opiskelijaa liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen sekä riittävän päivittäisen fyysisen aktiivisuuden saavuttamiseen. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, että liikuntaharrastusten lisäksi toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia tukeva fyysinen aktiivisuus muodostuu arjen valinnoista ja pitkäkestoisen istumisen välttämisestä.

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat fyysisten ominaisuuksien arviointi, hengitys- ja verenkiertoelimistöä kuormittava liikunta, lihaskuntoharjoittelu ja kehonhuolto. Opiskelijat ohjataan havainnoimaan arkisia toimintatapojaan ja valintojaan

170

fyysisen aktiivisuuden ja terveyden näkökulmista. Opiskelijat saavat ohjausta ja palautetta liikunnallisen elämäntavan ja fyysisesti aktiivisen arjen toteuttamiseen.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10. Oppilaat suorittavan kurssin lopussa itsearvioinnin ja käyvät sen pohjalta opettajan kanssa palautekeskustelun.



Kurssin nimi Terveyttä liikkuen


Vuosikurssi 2-3. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla syvennetään erityisesti fyysiseen toimintakykyyn liittyviä taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan edistäminen sekä fyysisten ominaisuuksien seuraaminen ja kehittäminen. Opettaja ohjaa liikuntaohjelman suunnittelua ja toteutusta.

Kurssin keskeiset

työtavat

Liikuntasuunnitelmaa toteutetaan mahdollisuuksien mukaan liikuntateknologiaa hyväksi käyttäen esim. kehontoimintaa mittaavia sovelluksia.

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10. Opiskelija täyttää liikuntasuorituksistaan

liikuntapäiväkirjaa jossa hän arvioi tunnin kulkua ja vaikuttavuutta. Kurssin

lopussa arvioidaan tavoitteiden saavuttamista alussa asetettujen tavoitteiden

pohjalta.



171

Kurssin nimi Yhdessä liikkuen


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla syvennetään erityisesti sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän aktiivinen osallisuus, toiminnallisuus ja yhteistoiminta. LP4 sisältöinä monipuolinen joukkuepelaaminen ja LT4 sisältönä fitness-pohjainen ryhmäliikunta.

Kurssin keskeiset

työtavat

Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän aktiivinen osallisuus, toiminnallisuus ja yhteistoiminta.

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10. Arvioinnissa kiinnitetään erityishuomiota ryhmässä toimimisen taitoihin ja yhteisteisten tavoitteiden eteenpäin viemiseen.



Kurssin nimi Hyvinvointia liikkuen



Kurssin keskeinen


Kurssilla syvennetään liikunnallisin keinoin psyykkisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Lajeina ovat esim. hankijalkapallo, itsepuolustus, uppopallo, lumilautailu, kiipeily, ilma-akrobatia, ratsastus, jousiammunta ja tankotanssi. Kurssi saattaa aiheuttaa opiskelijoille kustannuksia valittavista lajeista riippuen.

Kurssin keskeiset

työtavat

Monipuoliset liikuntatehtävät mahdollistavat osallisuuden, liikunnallisen pätevyyden ja kehollisen ilmaisun kokemuksia.

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi



172


Kurssin nimi Vanhat tanssit


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Tutustutaan vanhoihin salonkitansseihin, opitaan sosiaalisia taitoja ja hyviä käytöstapoja.

Kurssin keskeiset

työtavat

Oppilaat osallistuvat vanhat tanssit -juhlan järjestämiseen.

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi

Hyväksytty/Hylätty.



Kurssin nimi Luontoliikuntakurssi


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Elämyksellinen kurssi jossa keskitytään ryhmässä toimimiseen, luonnossa liikkumiseen, seikkailuun, suunnistukseen ja erätaitoihin. Ohjelmassa voi olla esim. maastopyöräilyä, melontaa, kiipeilyä, partiotaitoja, vaellusta tai suunnistusta. Kurssimaksu vaihtelee yhdessä sovittavan sisällön mukaan välillä 15-50 €.

Kurssin keskeiset

työtavat

Ryhmässä toimiminen

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi



173


Kurssin nimi Fyysisen toimintakyvyn kehittäminen teknologian avustuksella



Kurssin keskeinen


Kurssilla käytetään hyväksi liikuntateknologian sovelluksia: mittaus, raportointi, kehittymisen arviointi ja seuranta. Kestävyysliikunnan ja lihaskuntoharjoittelun eri muodot esim. fitness-liikunta, crosstraining, kuntosali, spinning, juoksu.

Kurssin keskeiset

työtavat

Liikuntateknologiaa hyödynnetään osana oppimis- ja liikuntaprosessia.

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Huippu-urheilukurssi 1



Kurssin keskeinen


Tavoitteena on tukea kilpaurheilijoiden harjoittelun ja menestyksellisen lukio-opiskelun yhdistämistä. Kurssin sisältöinä ovat nopeusharjoittelu, voimaharjoittelu, kestävyysharjoittelu sekä liikkuvuusharjoittelu. Lisäksi ohjelmaan sisällytetään pelillisiä harjoituksia osallistujien lajitaustasta riippuen.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi



174


Kurssin nimi Huippu-urheilukurssi 2



Kurssin keskeinen


Tavoitteena on tukea kilpaurheilijoiden harjoittelun ja menestyksellisen lukio-opiskelun yhdistämistä. Kurssin sisältönä on pyrkiä kehittämään fyysisiä ominaisuuksia urheilijan oman lajin vaatimassa suunnassa. Pyritään kehittämään urheilijan näkemystä pelin eri tilanteiden vaatimista rooleista ja toimintamalleista.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Mailapelikurssi



Kurssin keskeinen


Salibandy, sulkapallo, lacrosse, tennis, squash, pingis, golf ja jääpelit. Kurssin aikana järjestetään mailapeliturnaus siitä kiinnostuneille. Kurssi toteutetaan pääasiallisesti Peltosaaren tennishallilla. Kurssi on maksuton.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi



175


Kurssin nimi Urheiluopistokurssi



Kurssin keskeinen


Urheiluopistolla toteutettava viikonloppukurssi (pe-su), jonka aikana tutustutaan monipuolisesti eri liikuntamuotoihin. Kurssi toteutetaan syyslukukauden aikana, ja siihen sisältyy täysihoito (ruokailut, yöpyminen, liikuntapaikkojen käyttö ja kuljetukset) Kurssimaksu noin 150 €.

Kurssin keskeiset

työtavat

Ryhmäliikunta

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi



176

MUSIIKKI

Arviointi Musiikin opetuksessa arviointi tukee myönteisesti jokaisen opiskelijan musiikillisen osaamisen kehittymistä ja musiikkisuhteen syventymistä. Oppimisprosessin aikana opiskelijat saavat ja antavat monipuolista palautetta, mikä ohjaa opiskelijaa arvioimaan ja edistämään omaa oppimistaan. Luottamuksellisessa, turvallisessa ja myönteisessä ilmapiirissä tapahtuva arviointi kohdistuu koko musiikinopiskelun prosessiin ja opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan lähtötaso sekä se, että opiskelijan osaaminen voi ilmetä millä tahansa musiikin osa-alueella. Musiikissa arvioidaan opiskelijan musiikillista toimintaa koulussa, ei hänen musikaalisuuttaan. Arvioinnin välineinä käytetään esimerkiksi itsearviointia, vertaisarviointia ja jatkuvia, opetustilanteissa

käytäviä, vuorovaikutteisia arviointikeskusteluja. Arvioinnin tukena hyödynnetään teknologian tarjoamia

mahdollisuuksia.

Oppiaine Musiikki MU1

Kurssin nimi Musiikki ja minä


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla syvennetään musiikin peruskäsitteiden (melodia, harmonia, rytmi, dynamiikka, sointiväri ja muoto) tuntemusta musisoinnin avulla, kehitetään soittotaitoa ja äänenkäyttöä sekä pohditaan omaa suhdetta musiikkiin ja musiikin merkitystä myös muille ihmisille. Perehdytään kuulonhuoltoon.

Kurssin keskeiset

työtavat

Soittaminen, laulaminen, musiikin kuuntelu, opetuskeskustelu, mahdollinen opintoretki johonkin paikalliseen kohteeseen.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10. Arvioinnin apuna käytetään itsearviointia, vertaisarviointia ja jatkuvia, opetustilanteissa käytäviä, vuorovaikutteisia arviointikeskusteluja. Kurssin lopussa voidaan pitää vapaaehtoinen lauluja/tai soittokoe.


177


Kurssin nimi Moniääninen Suomi


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla pyritään ymmärtämään, miksi Suomessa kuunnellaan ja soitetaan tällä hetkellä juuri tällaista musiikkia ja tutustutaan Suomessa esiintyviin musiikkikulttuureihin ja niiden taustoihin ja kehitykseen. Samalla kehitetään opiskelijan musiikillisia valmiuksia musisoinnin ja kuuntelun avulla. Kurssilla käsitellään taidemusiikkia, populaarimusiikkia ja kansanmusiikkia.

Kurssin keskeiset

työtavat

Soittaminen, laulaminen, musiikin kuuntelu, opetuskeskustelu, mahdolliset ryhmätyöt

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10. Arvioinnin apuna käytetään itsearviointia, vertaisarviointia ja jatkuvia, opetustilanteissa käytäviä, vuorovaikutteisia arviointikeskusteluja sekä mahdollisia ryhmätöitä.



Kurssin nimi Ovet auki musiikille


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla tutustutaan erilaisiin maailman musiikkikulttuureihin ja musiikkityyleihin, kuten reggae, samba, bossanova, salsa, jazz ja afrikkalainen musiikki. Ilmiöitä tarkastellaan osana kulttuuria. Kurssin pääpaino on soittamisessa ja laulamisessa.

Kurssin keskeiset

työtavat

Soittaminen, laulaminen, musiikin kuuntelu, opetuskeskustelu, mahdolliset opetusvideot, mahdolliset ryhmätyöt

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10. Arvioinnin apuna käytetään itsearviointia, vertaisarviointia ja jatkuvia, opetustilanteissa käytäviä, vuorovaikutteisia arviointikeskusteluja sekä mahdollisia ryhmätöitä.

178



Kurssin nimi Musiikki viestii ja vaikuttaa


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla tutustutaan musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin elokuvissa, teatterissa, radiossa, televisiossa ja musiikkivideoissa sekä soitetaan ja lauletaan niihin liittyviä kappaleita.

Kurssin keskeiset

työtavat

Soittaminen, laulaminen, musiikin kuuntelu, musiikkivideoiden katselu, opetuskeskustelu, mahdolliset ryhmätyöt (musiikkivideoiden teko, äänimaisemat, äänten ja musiikin luominen pienelokuviin), mahdollinen opintomatka (esim. radiokanava, studio, teatteri), mahdollinen musiikkielokuva

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi

Numeroarviointi 4-10. Arvioinnin apuna käytetään itsearviointia, vertaisarviointia ja jatkuvia, opetustilanteissa käytäviä, vuorovaikutteisia arviointikeskusteluja sekä mahdollisia ryhmätöitä



Kurssin nimi Laulu soi


Vuosikurssi 2. -3. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla etsitään omaa ääntä, lauletaan paljon erilaisia ja erityylisiä lauluja yksi- ja moniäänisesti, tutustutaan mikrofonilauluun sekä kehitetään äänenkäyttöä. Kurssi tarjotaan parillisina lukuvuosina.

Kurssin keskeiset

työtavat

Laulaminen mutta myös soittaminen ryhmän niin halutessa, musiikin kuuntelu, opetuskeskustelu, mahdolliset esiintymiset

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi


179



Kurssin nimi Bändi- ja säestyskurssi


Vuosikurssi 1. -2. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla opiskellaan bändisoittoa rummuilla, bassolla, kitaralla ja koskettimilla. Opiskelussa edetään ryhmän taitojen mukaan. Kurssi sopii kaikentasoisille opiskelijoille: vasta-alkajia neuvotaan heidän taitonsa mukaisesti ja edistyneemmille soittajille on tarjolla lisähaasteita. Kurssi tarjotaan parittomina lukuvuosina.

Kurssin keskeiset

työtavat

Soittaminen, laulaminen, musiikin kuuntelu, opetuskeskustelu, mahdolliset esiintymiset

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Muusikon ja musiikin harrastajan apuvälineitä


Vuosikurssi 2. vsk

Kurssin keskeinen


Soitto- ja laulutaito ovat tärkeitä ja keskeisiä muusikon ja musiikin harrastajan taitoja. Niiden tueksi tarvitaan myös muita taitoja ja apuvälineitä musiikin laajempaa ymmärtämistä ja muusikkona tai harrastajana kehittymistä varten. Kurssilla perehdytään näihin apuvälineisiin (mm. nuotinluku, soinnut, sooloskaalat, rytmit) ja korvien kehittämiseen kaikkea käytäntöön soveltaen ja yhdessä musisoiden. Kurssi tarjotaan parittomina lukuvuosina.

Kurssin keskeiset

työtavat

Soittaminen, laulaminen, musiikin kuuntelu, opetuskeskustelu, musiikin teorian opiskelu, korvien kehittäminen yksinkertaisten solfaharjoitusten avulla (rytmi, melodia, soinnut)

Huom! Teoreettinen aines sovelletaan aina käytäntöön mahdollisuuksien mukaan. Teoria ja käytäntö kulkevat siis rinta rinnan.

180

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Kultakorvaklubi


Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla tehdään konserttivierailuja kiinnostaviin ja ajankohtaisiin musiikillisiin kohteisiin sekä kuunnellaan opiskelijoiden valitsemaa musiikkia ja opetellaan keskustelemaan siitä. Keskusteluissa pyritään pääsemään eroon hyvä–huono –asetelmasta eli opetellaan analysoimaan musiikkia ja keskustelemaan siitä ilman arvolatausta. Kurssilla voidaan myös soittaa ja laulaa, jos opiskelijat haluavat niin. Osa kurssin konserttivierailuista on ilmaisia ja osa saattaa olla maksullisia. Kurssin budjetista sovitaan kurssin alussa yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Kurssin keskeiset

työtavat

Musiikin kuuntelu, keskustelu, konserttivierailut

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi

Suoritusmerkintä



Kurssin nimi Musiikkiteknologia


Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla voidaan tutustua käytännönläheisesti esimerkiksi äänentoistolaitteiden ja miksaamisen saloihin, Sibelius-nuotinnusohjelmaan (tai muuhun vastaavaan), musiikin tekemiseen tietokonetta hyödyntäen jamusiikin äänittämiseen. Sisällöt valitaan ryhmän kiinnostuksen mukaan. Kurssilla opittuja taitoja voi hyödyntää vaikkapa toimimalla koulun tilaisuuksissa miksaajana. Kurssi tarjotaan parillisina

181

lukuvuosina.

Kurssin keskeiset

työtavat

Opetuskeskustelu, käytännönläheiset harjoitukset, mahdolliset ryhmätyöt, mahdolliset opintomatkat. Huom! Teoria ja käytäntö kulkevat kurssilla rinta rinnan.

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi



Oppiaine Musiikki MUS 1-5

Kurssin nimi Bändi- ja yhtyemusiikki



Kurssin keskeinen


Bändi- ja yhtyemusiikkikursseja voi suorittaa kahdella tavalla:

1) Musiikkipankki. Musiikkipankkiin ilmoittautuneista muodostetaan kokoonpanoja eri tilaisuuksia varten. Toiminta on näin projektiluontoista, eikä lukujärjestykseen sidottua ja musiikin tyylit vaihtelevat projekteittain. Kurssisuorituksen saa kun 38 tuntia pankkityöskentelyä tulee täyteen. Musiikkipankkiin ilmoittaudutaan musiikinopettajalle ensimmäisenä vuonna, lukuvuoden alussa.

2) Bänditoiminta. Tavoitteellisesta, tuloksellisesta ja koulussa näkyvästä bänditoiminnasta on mahdollisuus saada yksi musiikin kurssi / lukuvuosi. Kurssi muodostuu pääasiassa bändien omatoimisesta harjoittelusta ja esiintymisistä. Bändien kokoamisessakin on hyvä olla

omatoiminen.

Kurssin keskeiset

työtavat

Soittaminen, laulaminen, esiintyminen

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi



182

Oppiaine Musiikki MUK 1-5

Kurssin nimi Kuorotoiminta/lauluklubi


Valtakunnallinen syventävä kurssi

Valtakunnallinen soveltava kurssi

Koulukohtainen soveltava kurssi X


Kurssin keskeinen


Lukion kuoro harjoittelee musiikkiluokassa kerran viikossa ja esiintyy bändin säestyksellä mm. koulun erilaisissa tilaisuuksissa, kuten ylioppilasjuhlissa. Kuorossa opetellaan laulamaan äänissä ja harjoitellaan mikrofonilaulua sekä esiintymistä ja äänenhuoltoa.

Kuoron tilalla voi harkinnan ja osallistujien määrän ja kiinnostuksen mukaan toimia myös lauluklubi, joka on muodoltaan vapaampi. Lauluklubissa voidaan keskittyä enemmän yksinlauluun mutta myös yhdessä laulamiseen, äänissä laulamiseen ja mikrofonilauluun. Myös lauluklubi voi sisältää esiintymisiä ryhmän niin halutessa.

Kurssin keskeiset

työtavat

Laulaminen, opetuskeskustelu, esiintymiset

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi



Musiikkiopisto-opintojen hyväksilukeminen

Seuraavia lukioaikana suoritettuja musiikkiopiston tutkintoja voi sisällyttää lukion oppimäärään

yhteensä 11 kurssia:

Tason 3 kurssisuoritus pääaineessa, 2 krs

D-kurssisuoritus pääaineessa, 3 krs.

C-kurssisuoritus pääaineessa, 3 krs.

Taso 1 sivuaineessa, 1 krs

183



Musiikin perusteet, päättötutkinto, 1 krs

Musiikkitieto, perustaso, 1 krs

Teoria, opistotaso, 2 krs

Säveltapailu, opistotaso, 2 krs

Harmoniaoppi, 2 krs

Musiikkitieto, opistotaso, 2 krs

Orkesteri, kamarimusiikki ym., 1 krs / vuosi

Lisäksi oppilaskohtaisesti erikseen sovittavat ylemmät kurssit.

184

KUVATAIDE

Oppiaine Kuvataide KU1

Kurssin nimi Kuvat ja kulttuurit


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Tavoitteet

Tutkitaan kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin sisältöjä, ilmiöitä, prosesseja ja toimintatapoja. Tehdään omakohtaisia ratkaisuja hyödyntäen taiteen keinoja kuvailmaisussa. Tarkastellaan ja tulkitaan kuvan ja visuaalisen kulttuurin ilmiötä kuvatulkinnan menetelmillä ja näkökulmista. Tavoitteena on ymmärtää kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin merkitys omassa elämässä, yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa

Sisällöt

Omat kuvat: omakohtainen tekeminen identiteettien rakentajina, kulttuurisen moninaisuuden ilmentäjinä ja kulttuuriperinnön uudistajina. Kuvilla vaikuttaminen omissa ja muiden kuvissa, taiteessa, mediassa ja muissa ympäristöissä. Taidekäsitykset: erilaiset käsitykset taiteesta ja muusta visuaalisesta kulttuurista. Käsitteet: kuvataiteen käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot. Kuvan tulkinta: kuvalliset, sanalliset ja muut kuvatulkinnan keinot. Ilmiöt: taiteen, median ja muun visuaalisen kulttuurin ajankohtaiset ilmiöt.

Paikallisuus

Taidemuseo/ näyttelykäynti

Kurssin keskeiset

työtavat

Kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotojen, käsitysten ja merkitysten tarkastelua. Oman kuvallisen ilmaisun taitojen kehittämistä; tilan, väriopin ja sommittelun sovelluksia. Kuvallisia harjoituksia vaihtelevin tekniikoin sekä kirjallisia tehtäviä. Opiskellaan kuvien kirjallisen sekä kuvallisen tulkinnan ja analysoinnin tapoja. Näyttelykäynti paikalliseen taidemuseoon.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi

Opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan kaikissa oppimisprosessin vaiheissa ja arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan kuvataiteellisen osaamisen kehittyminen, erilaiset työskentelyprosessit ja työskentelyn tulokset. Henkilökohtainen palautekeskustelu käydään itsearviointiin pohjautuen. Numeroarviointi 4-10.

Itsenäinen suoritus Kurssin itsenäinen suorittaminen ei ole mahdollinen.

185


Kurssin nimi Muotoillut ja rakennetut ympäristöt


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Tavoitteet

Rakennettujen- ja luonnon ympäristöjen sekä kuvakulttuurien tarkastelu kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta. Kuvien tuottaminen arkkitehtuurin, muotoilun ja tuotteistamisen sisältöjä, prosessejaja toimintatapoja käyttäen. Luonnon, ympäristösuunnittelun, arkkitehtuurin ja muotoilun merkitysten ymmärtäminen ja vaikutusmahdollisuudet yksilö- ja globaalitasolla.

Sisällöt Ympäristön kuvakulttuurit identiteettien rakentajina ja kulttuuriperinnön uudistajina. Luonto, rakennettu ympäristö, muotoilu, tuotteistaminen, palvelut, mediaympäristöt ja virtuaalimaailmat kuvallisen tuottamisen lähtökohtana. Ympäristön suunnittelun ja muotoilun käsitteistö ja tulkinta sekä ajankohtaiset ilmiöt

Paikallisuus Riihimäen keskustan rakennusten ja ympäristön havainnointi.

Kurssin keskeiset

työtavat

Luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tarkastelua. Perehdytään ympäristön suunnittelun estetiikkaan, arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteisiin, tuotantoprosesseihin sekä nykyajan ilmiöihin. Tehdään ympäristöön, paikkaan ja tilaan liittyviä tehtäviä. Pohditaan esineiden käyttötarkoituksen, ulkonäön ja käyttäjien tarpeiden merkitystä muotoilussa ja arkkitehtuurissa. Harjoitellaan kolmiulotteista kuvaamista omassa suunnitteluprosessissa.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi

Opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan kaikissa oppimisprosessin vaiheissa ja siinä otetaan huomioon opiskelijan kuvataiteellisen osaamisen kehittyminen, erilaiset työskentelyprosessit ja työskentelyn tulokset. Henkilökohtainen palautekeskustelu käydään itsearviointiin pohjautuen. Numeroarviointi 4-10.


186


Kurssin nimi Osallisena mediassa

Kurssin laji Valtakunnallinen syventävä kurssi VS


Kurssin keskeinen


Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on median yhteyksien tutkiminen ja liittäminen muihin ympäristöihin, omiin kuviin, taiteeseen ja kulttuuriperintöön. Kuvallisen viestinnän sisältöjen sekä tietoja viestintäteknologian syventäminen ja käyttäminen kuvallisen tuottamisen lähtökohtana. Osallistuminen ja vaikuttaminen mediaympäristöihin visuaalisuutta ja muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen. Tarkastelee mediakulttuurien yhteiskunnllisia merkityksiä henkilökohtaisella ja globaalilla tasolla. Ymmärtää visuaalisuuden merkityksen mediaviestinnässä, -ympäristöissä ja -esityksissä sekä niiden suunnittelussa ja tuottamisessa.

Sisällöt

Keskitytään syntyneen idean esille tuomiseen, kuvan luonnostelemisesta valmiin teoksen toteutukseen ja esittelyyn viestinnän ja markkinoinnin vaiheet huomioiden. Tutkitaan mediakulttuurien vaikutusta identiteetiin ja yhteiskunnan ilmiöhin. Opiskellaan graafisen suunnittelun ja kuvaviestinnän menetelmiä ja käyttögrafiikkan tekemistä. Tulkitaan visuaalisen kulttuurin sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta. Tutustutaan mainonnan käsitteistöön, kanaviin ja ilmaisukeinoihin. Tehdään myös käyttö- ja mainosgrafiikkaa ja erilaisia painotuotteita (esim. etiketit, logot, julisteet) digitaalisesti ja käsin.

Kurssin keskeiset

työtavat

Sisältönä kuvaviestintä, mediaympäristöt ja monilukutaito. Oman mediasuhteen sekä ajankohtaisten mediailmiöiden tarkastelua ja harjoitustehtäviä. Kuvaviestinnän keinot: graafisen suunnittelun perusteet, tekstin ja kuvan suhde sommittelussa: julisteet, mainokset, lehden taitto, kuvituskuvat, sarjakuva. Käsitellään ulkoasun merkitystä visuaalisessa viestinnässä ja harjoitustöissä. Opiskellaan markkinointi viestinnän vaiheet ideoinnista työskentelyprosessin ja teoksen esittelyyn.

Kurssin

suoritusjärjestys

KU1 ja KU2 tulee olla suoritettuna ennen tätä kurssia.

Kurssisuorituksen

arviointi

Opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan kaikissa oppimisprosessin vaiheissa ja siinä otetaan huomioon opiskelijan kuvataiteellisen osaamisen kehittyminen, erilaiset työskentelyprosessit ja työskentelyn tulokset. Palautekeskusteluja sekä vertaisarviointia ryhmissä. Itsearviointi. Numeroarviointi 4-10.


187


Kurssin nimi Taiteen monet maailmat



Kurssin keskeinen


Tavoitteet Taiteen sisältöjen, ilmiöiden ja toimintatapojen yhteydet ja soveltaminen kuvantekemiseen yksin tai ryhmässä. Tarkastelee eri aikoina ja eri ympäristöissä tuotettua kuvataidetta sekä taiteen merkityksiä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle. Tutkii omaan elinympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä ilmiöitä ja ymmärtää taiteen merkityksen rakennetuissa ja luonnon ympäristöissä, omissa kuvissa sekä vaikuttamisessa ja osallistumisessa.

Sisällöt Taiteen maailmat identiteettien rakentajina, kulttuurisen moninaisuuden ilmentäjinä ja kulttuuriperinnön uudistajina eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa.

Kuvataiteen käsitteistön ja kuvatyyppien hallinta. Taiteen ajankohtaisten ilmiöiden kuvallinen, sanallinen tai jokin muu tulkinta.

Paikallisuus Taidenäyttelykäynnit Pääkaupunkiseudun sekä Hämeen taidemuseoissa.

Kurssin keskeiset

työtavat

Tarkastellaan eri aikakausien taidehistorian kuvia ja ilmiöitä kuvataiteessa ja visuaalisessa kulttuurissa. Keskustellaan kuvien merkityksistä suhteessa sisältöön, muotoon, aikaan ja paikkaan sekä tehdään kuvallisia tehtäviä vaihtelevin tekniikoin. Kurssin aikana perehdytään taidehistorian tyylikausiin. Lisäksi kurssin sisällöstä kootaan portfolio. Näyttelykäynnit.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi

Opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan kaikissa oppimisprosessin vaiheissa ja siinä otetaan huomioon opiskelijan kuvataiteellisen osaamisen kehittyminen, erilaiset työskentelyprosessit ja työskentelyn tulokset. Palautekeskusteluja sekä vertaisarviointia ryhmissä. Portfolio sekä itsearviointi. Numeroarviointi 4-10.



188

Kurssin nimi Nykytaiteen ilmiöitä

Kurssin laji Koulukohtainen soveltava kurssi KS

Vuosikurssi 2. vsk (valittavissa parillisina vuorovuosina)

Kurssin keskeinen


Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii seuraamaan ja arvioimaan nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä sekä syventää omakohtaista suhdettaan kuvataiteeseen ja muuhun visuaaliseen kulttuuri nykytaiteelle ominaisin keinoin. Opiskelijat tutkivat kulttuurisia ilmiöitä. Opiskelija tutustuu prosessinomaiseen työskentelyyn ja erilaisia taiteen ilmaisukeinoja käyttäen.

Sisällöt Kurssilla tarkastellaan nykytaiteen taustalla vaikuttaviin ilmiöihin ja taidekäsityksiin. Tutkitaan kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin vuorovaikutusta ja merkityksiä osallistumisen ja vaikuttamisen muotona. Tutkittavat ilmiöt sekä käytettävät välineet, teknologiat ja ilmaisun keinot sekä toteutus ympäristö valitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Kurssilla tutustutaan nykytaiteen näyttelyyn.

Paikallisuus Paikallisten nykytaiteilijoiden esittely, näyttelykäynnit.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssilla tarkastellaan nykytaiteen taustalla olevia ilmiöitä ja taidekäsityksiä. Tutkitaan taiteen ja kulttuurin välistä vuorovaikutusta ja keskustellaan taiteesta. Etsitään omakohtaisia työtapoja ja tehdään nykytaiteen keinoin toteutettuja teoksia. Harjoitellaan prosessinomaista työskentelyä, oman työn esittelyä sekä arviointia. Tehdään nykytaiteeseen liittyviä näyttelykäyntejä ja tehdään taiteilijaesittelyjä. Lisäksi kurssin sisällöstä kootaan portfolio. Näyttelykäynnit.

Kurssin

suoritusjärjestys


Kurssisuorituksen

arviointi

Opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan kaikissa oppimisprosessin vaiheissa ja siinä otetaan huomioon opiskelijan kuvataiteellisen osaamisen kehittyminen, erilaiset työskentelyprosessit ja työskentelyn tulokset. Palautekeskusteluja sekä vertaisarviointia ryhmissä. itsearviointi. Numeroarviointi 4-10.



Kurssin nimi Kolmiulotteista


Vuosikurssi 2. vsk (valittavissa parittomina vuosina)

Kurssin keskeinen Tavoitteet Kurssilla pohditaan tilantajua, harjoitellaan avaruudellista hahmottamiskykyä ja muodon tajua. Perehdytään

189

sisältö ja tavoitteet kolmiulotteisen sommittelun ja muotoilun käsitteisiin ja periaatteisiin. Syvennetään kolmiulotteisen muotoilun taitoja ja materiaalin tuntemusta. Tavoitteena on valitun materiaalin ilmaisukeinoihin ja mahdollisuuksiin perehtyminen sekä työn sisällöllisiin lähtökohtiin paneutuminen.

Sisältö Perehdytään kuvanveiston käsitteisiin ja plastisen sommittelun

perusteisiin. Syvennytään käytettävän materiaalin, muodon, tilan ja liikkeen käsittelyyn. Tehdään teoksia muotoilun näkökulmasta sekä sisällöllisistä lähtökohdista. Veistotaiteen ja muun kolmiulotteisen taiteen tuntemusta syvennetään tutustumalla kolmiulotteisiin teoksiin ja alan taitelijoihin.

Paikallisuus Kuvataide- tai muotoilunäyttelykäynti lähialueella.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kolmiulotteista kuvantekoa aiheeseen soveltuvin materiaalein. Aiheina voi olla mm. pienoismallit, keraamiset veistokset ja esineet, kolmiulotteiset teokset ja –maalaukset. Tutkitaan taideteoksen sisällöllisiä lähtökohtia sekä käyttötarkoitukseen- tai ongelmanratkaisuun perustuvaa muotoilua. Harjoitellaan tilan ja erilaisten muotojen hahmottamista ja syvennetään kolmiulotteista piirtämistä. Opiskellaan saven käsittelyn muotoilu- ja koristelutekniikat sekä värillisten lasitteiden käyttö. Tehdään laajempi teos tai teossarja.

Kurssin

suoritusjärjestys

KU1 ja KU2 kurssit tulee olla suorittu ennen tätä kurssia.

Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Piirustus- ja maalauskurssi


Vuosikurssi 2. vsk (valittavissa parillisina vuosina)

Kurssin keskeinen


Tavoitteet Perehdytään ihmisen mittasuhteisiin ja persoonallisuuden kuvaamiseen sekä tilan luomiseen piirtäen ja maalaten. Opitaan akvarelli- ja akryylimaalauksen ilmaisukeinoja, tekniikoita ja käsitteitä. Opiskelijaa ohjataan persoonalliseen ja itsenäiseen kuvalliseen ilmaisuun ja tekniikoiden soveltamiseen. Tavoitteena on oppia tarkastelemaan sisällön ja muodon suhdetta sekä auttaa

190

opiskelijaa arvioimaan omaa työskentelyään sekä teoksiaan. Sisältö Kurssilla tehdään piirustusharjoituksia eri tekniikoilla ja

tutustutaan myös eri taiteilijoiden piirroksiin ja maalauksiin sekä ajankohtaiseen visuaaliseen kuvakulttuuriin. Harjoitellaan vesivärimaalaamisen perustekniikoita ja niiden soveltamista omaan taiteelliseen ilmaisuun sekä kiinnittämään huomiota piirrosten ja maalausten sisältöön, aiheen kehittelyyn ja väri- ja kuvasommitteluun.

Paikallisuus Taidenäyttelykäynnit pääkaupunkiseudun sekä Hämeen taidemuseoissa.

Kurssin keskeiset

työtavat

Perehdytään eri laisiin maalaus- sekä piirrostekniikoihin, värinkäyttöön, sommitteluun ja ihmisen kuvaamiseen. Syvennetään tuntumaa muodon, mittasuhteiden, ihmisen ja tilan kuvaamiseen sekä keskitytään teoksen sisällön ja ilmaisun tarkoituksenmukaisuuteen. Kokeillaan erilaisia piirtimiä ja yhdistellään rohkeasti eri tekniikoita kuvan sisällön mukaisesti.

Kurssin

suoritusjärjestys

KU1 tulee olla suorittuna ennen tätä kurssia.

Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Valokuvauskurssi


Vuosikurssi 2. vsk (valittavissa parittomina vuorovuosina)

Kurssin keskeinen


Tavoitteet

Valokuvan merkityksen ja eri käyttötarkoitusten ymmärtäminen taiteessa ja viestinnässä. Perinteisen ja digitaalisen kuvan perusteiden hallinta, järjestelmäkameran käyttö sekä teknisesti hyvän valokuvan ottaminen. Kuvien vedostus, filmin kehitysprosessi sekä digitaalisten kuvien käsittely. Kuvatyypit ja niiden kuvaustekniset eroavaisuudet sekä ilmaisukeinojen hyödyntäminen omassa ilmaisussa. Kohteen valaistuksen huomioiminen ja hallinta kuvaustilanteissa.

Sisältö

191

Valokuvauksen historiaan ja todellisuusarvoon tutustuminen, kuvatyypit, kamera- ja kuvaustekniikka, objektiivit, ilmaisukeinot: rajaus, kuvakoot, kuvakulma, valon suunta, sommittelu, tarkennus, syväterävyys, valotus, valkotasapaino. Pimiötyöskentely ja filmin kehitys. Kuvausteknisten eroavaisuuksien sekä ilmaisukeinojen hyödyntäminen erityyppisissä kuvaustehtävissä. Valokuvien tulkinta ja arviointi ryhmän kesken.

Paikallisuus

Valokuvanäyttelyssä käynti.

Kurssin keskeiset

työtavat

Perehdytään kameran toimintaan, valokuvan ilmaisukeinoihin ja kuvien sisältöön. Kuvataan perinteisellä- ja digitaalisella järjestelmäkameralla. Vedostetaan kuvia pimiössä, harjoitellaan digitaalista kuvaamista. Tehdään kuvaustehtäviä sekä harjoituksia erilaisin menetelmin. Yhdistetään valokuvaa piirustus- tai maalaustekniikoihin. Valokuvakansio sekä digitaalinen julkaisu.

Kurssin

suoritusjärjestys

Opiskelijalla tulee olla KU1 ja KU2 suoritettuna ennen tätä kurssia. 2. vsk

Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Kuvankäsittely



Kurssin keskeinen


Tavoitteet Kuvankäsittelyn tarkoituksen ja kohteiden ymmärtäminen, digitaalisen kuvan perusteet, kuvien käsittelyprosessi kamerasta digitaaliseen julkaisuun, digitaalisten kuvien tuottaminen erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Sisältö Adobe PhotoshopElements- ohjelman perusteet: kuvan koko ja resoluutio, rajaus, väri- ja valotusvirheiden korjaaminen, valinta- alueet ja -työkalut, kuvan syvääminen, tekstin ja grafiikan lisääminen, tasot, tasomaski, kuvaformaatit, gif-animaatio.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kuvien luonti ja muunteleminen PhotoshopElements -kuvankäsittelyohjelmalla. Omien kuvien luominen ja käsittely. Käyttöliittymän osien hallinta, digitaalisten kuvien värien muuntelu, työkalujen ominaisuudet, tasojen avulla työskentely, erilaiset kuvatyypit, niiden käyttö ja yhdistely käyttötarkoitustaan vastaaviksi.

192

Kurssin

suoritusjärjestys

KU1 sekä AT1 kurssit tulee olla suoritettuna ennen tätä kurssia.

Kurssisuorituksen

arviointi

Opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan kaikissa oppimisprosessin vaiheissa. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan kuvataiteellisen osaamisen kehittyminen, erilaiset työskentelyprosessit ja työskentelyn tulokset sekä opetetun ohjelman ja oheislaitteiden hallinta. Näyttökoe ja itsearviointi. Numeroarviointi 4-10.



Kurssin nimi Omat teemat, kuvataiteen lopputyökurssi


Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Tavoitteet Oppilas soveltaa työskentelyssään kuvailmaisun keinoja, tekniikoita sekä taitojaan omien ajatusten, mielipiteiden ja tunteiden ilmaisussa. Oppilas oppii valitsemaan kuvan sisältöön soveltuvat materiaalit ja tekniikat ja yhdistelee niitä. Oppilas keskittyy tutkimaan suhdettaan aikaan, paikkaan ja tilaan.

Sisältö Harjoitellaan omien ajatusten ja tunteiden ilmaisua kokeilemalla erilaisia tekniikoita taiteen tekemiseen. Tutustutaan itseilmaisun erilaisiin lähtökohtiin (havainnot, mielikuvat, unet, muistot, tunteet tai mielipiteet). Syvennetään väriopin, sommittelun tietoutta ja perehdytään erilaisten materiaalien mahdollisuuksiin. Tehdään henkilökohtainen projekti, kuvataan prosessi ja tehdään portfolio.

Paikallisuus Näyttelykäynti ajankohtaisessa taidenäyttelyssä.

Kurssin keskeiset

työtavat

Omavalintainen kuvallinen työ, jossa tehdään taiteellinen tuotos ja kuvataan siihen liittyvä työprosessi. Opiskelija esittää portfoliossa työnsä sisällölliset ja tekniset tavoitteet, luonnokset, työnkuvaukset ja itsearvioinnin.

Kurssin

suoritusjärjestys

Opiskelijalla tulee olla kolme hyväksytysti suorittuna kuvataidekurssia ennen tätä kurssia.

Kurssisuorituksen

arviointi

Opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan kaikissa oppimisprosessin vaiheissa ja siinä otetaan huomioon opiskelijan kuvataiteellisen osaamisen kehittyminen, erilaiset työskentelyprosessit ja työskentelyn tulokset. Vertaisarviointia ja palautekeskusteluja ryhmissä. Itsearviointiin pohjautuva henkilökohtainen palautekeskustelu. Numeroarviointi 4-10.


193


Kurssin nimi Mainostoimistokurssi


Vuosikurssi 2.-3. vsk (valittavissa parillisina vuosina)

Kurssin keskeinen


Tavoitteet

Markkinointiviestintään keskittyvällä kurssilla opiskelija saa tilaisuuksia tietojensa ja taitojensa soveltamiseen käytännön työtehtävissä ja tilanteissa. Tarkoituksena on vahvistaa opiskelijoiden koulussa hankkiman osaamisen ja arkielämän välistä yhteyttä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään yhteiskunnan toimintaperiaatteita ja kehittää työelämässä tarvittavaa osaamista myös koulun ulkopuolisissa toimintaympäristöissä.

Sisältö

Opiskelija tarkastelee mediakulttuureja kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta. Käyttää median sisältöjä, ilmiöitä, suunnitteluprosesseja ja toimintatapoja kuvallisen tuottamisen lähtökohtana.

Paikallisuus

Tehdään mainoksia, julkaisuja tai muuta markkinointiviestintää yhteistyönä eri tahojen kanssa. Suunnitellaan ja toteutetaan lukion vuosikertomusta ja sen visuaalista ilmettä erilaisia kuvantekotapoja hyödyntäen.

Kurssin keskeiset

työtavat

Markkinointiin syventävä kuvataidekurssi. Tutustutaan markkinointiviestintään, opetellaan oman osaamisalueen vahvuuksien soveltamista markkinoinnissa sekä toteutetaan lukion markkinointiviestintää. Osallistutaan lukion vuosikertomuksen graafiseen suunnitteluun ja taittoon ammattiohjelmalla (InDesign ja Photoshop Elements). Tehdään graafisia elementtejä valokuvaamalla sekä erilaisia kuvan tekemisen tapoja hyödyntäen. Tehdään yhteistyötä lukion viestintätiimin sekä mahdollisesti ohjaus- ja työelämätiimin tai muiden yhteistyötahojen kanssa.

Kurssin

suoritusjärjestys

KU10 olisi hyvä olla suorittuna ennen tätä kurssia. 2.-3. vs/ vuorovuosittain

Kurssisuorituksen

arviointi

Opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan kaikissa oppimisprosessin vaiheissa. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan kuvataiteellisen osaamisen kehittyminen, erilaiset työskentelyprosessit ja työskentelyn tulokset sekä opetetun ohjelman ja oheislaitteiden hallinta. Itse- ja vertaisarviointi. Hyväksytty/Hylätty


194

195

OPINTO-OHJAUS

Oppiaine Opinto-ohjaus OP1

Kurssin nimi Minä opiskelijana


Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • tutustuu lukio-opintojen käytänteisiin, opintojen rakenteeseen sekä ylioppilastutkintoon • harjaantuu lukiossa vaadittaviin opiskelutaitoihin sekä omien vahvuuksien ja kiinnostusten kohteiden kartoittamiseen liittyvissä keskeisissä tiedoissa ja taidoissa • pohtii elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Keskeiset sisällöt • opiskeluja tiedonhankintataidot, oppimaan oppiminen • lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suunnittelu; henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja ylioppilastutkintosuunnitelma • jatko-opintojen pohtiminen ja ammatillinen suuntautuminen; jatko-opintoja urasuunnitelma • itsetuntemus ja sen kehittäminen • elämänhallintataidot • oman oppimisen arviointi • jatko-opintoihin ja tulevaisuuden suunnitteluun liittyvät tietolähteet, sähköiset ohjauspalvelut ja hakujärjestelmät • työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin tutustuminen • lukio-opintojen kannalta kulloinkin ajankohtaiset asiat

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssi sisältää luokkatunteja, henkilökohtaista ohjausta, vierailuja ja koulutusesittelyjä. Työelämään tutustutaan kahden päivän TET-jakson aikana.

Kurssin

suoritusjärjestys

Suoritetaan 1. vuosikurssin aikana.

Kurssisuorituksen

arviointi

Suoritettu/hylätty


Oppiaine Opinto-ohjaus OP2

Kurssin nimi Jatko-opinnot ja työelämä

196



Kurssin keskeinen


Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • kehittää edelleen itsetuntemustaan sekä elämänsuunnittelu- ja elämänhallintataitojaan • perehtyy jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta sellaisiin keskeisiin teemoihin, jotka auttavat ura- ja elämänsuunnittelutaidoissa sekä antavat valmiudet jatko-opintoihin ja työelämään siirtymiselle • tutustuu toisen ja korkea-asteen erilaisiin koulutusvaihtoehtoihin sekä muuhun koulutustarjontaan • lisää työelämätaitojaan sekä syventää työelämätuntemustaan. Keskeiset sisällöt • jatko-opintomahdollisuudet Suomessa ja ulkomailla • työelämätietous, muuttuva ja monimuotoinen työelämä • yrittäjyys • työelämä- ja työnhakutaidot • työelämään sekä jatko-opintoihin tutustuminen • jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelu, jatko-opintoihin hakeutuminen • henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkinto-suunnitelman sekä jatko-opintoja urasuunnitelman päivittäminen • lukio-opintojen kannalta kulloinkin ajankohtaiset asiat

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssi sisältää luokkatunteja, henkilökohtaista ohjausta, vierailuja ja koulutusesittelyjä. Työelämään tutustutaan 2. vuosikurssin aikana kolmen päivän TET-jakson aikana.

Kurssin

suoritusjärjestys

Puolet kurssista suoritetaan 2. vuosikurssin aikana ja puolet 3. vuosikurssin

aikana.

Kurssisuorituksen

arviointi

Suoritettu/hylätty


197

TEEMAOPINNOT

Oppiaine Monitieteinen ajattelu TO1 FY ja GE

Kurssin nimi Tähtitiede


Vuosikurssi 1. vsk ja 2.vsk

Kurssin keskeinen


Keskeisenä sisältönä ovat mm. aurinkokunnan rakenne, liike aurinkokunnassa, tähtikuvioiden tunnistaminen, tähdet ja galaksit, avaruussään vaikutukset maapallolla sekä avaruustutkimus. Kurssilla tutustutaan myös tähtiharrastuksessa käytettäviin laitteisiin.

Kurssin tavoitteena on kehittää ajattelun taitoja oppiainerajat ylittävästi (fysiikka ja maantiede). Opiskelija oppii hahmottamaan Maan osana aurinkokuntaa, Kuun ja avaruussään vaikutukset maapallolla. Opiskelija oivaltaa Maan osana maailmankaikkeutta ja ymmärtää aurinkokunnassa tapahtuvia ilmiöitä.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssilla käytetään vaihtelevia työtapoja: hyödynnetään sähköisiä aineistoja, havainnoidaan tähtitaivasta sekä kuunnellaan luentoja ja tehdään vierailuja.

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi

Suoritusmerkintä

Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, joilla testataan opiskelijan kykyä hakea ja soveltaa tietoa.


Oppiaine Teemaopintokurssi TO2

Kurssin nimi Elokuva

Kurssin laji Koulukohtainen soveltava kurssi TO2


Kurssin keskeinen


Äidinkielen ja kuvataiteen kurssi, jonka aikana opiskelija toteuttaa elokuvaprojektin. Kurssilla tutustutaan elokuvan perinteeseen ja suunnitellaan ja toteutetaan pienryhmissä elokuva: lyhytelokuva, dokumentti, reportaasi, videoteos tai jokin muu elokuva. Projekteja esitetään koko koululle erikseen järjestettävässä vuotuisessa, avoimessa elokuvatapahtumassa tai koulun juhlissa. Sisältö: Kuvaustehtävien ja esimerkkien avulla elokuvailmaisun perusasioiden

198

sekä tyylilajien opiskeleminen. Liikkuvan kuvan sommittelun ja ilmaisukeinojen sisäistäminen sekä soveltaminen omaan aiheeseen. Oman projektin toteutus. Monilukutaito, käsikirjoittaminen. Tavoitteet: Opiskelijan persoonallisen kuvailmaisun kehittäminen. Elokuvan tyylilajien tunnistaminen ja liikkuvan kuvan ilmaisukeinojen soveltaminen. Kuvatyyppien, kuvakulmien ja kuvakokojen käyttäminen sekä kuvan sommittelun ja erilaisten leikkausten hallitseminen. Lopputyö ja pienempiä töitä.

Kurssin keskeiset

työtavat

Ryhmätyöskentely, vierailut.

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi

S/H, itsearviointi, vertaisarviointi


LUKIODIPLOMIT

Oppiaine Lukiodiplomi KULD

Kurssin nimi Kuvataiteen lukiodiplomi LD2


Vuosikurssi 3. vsk


Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan kuvataiteessa. Kuvataiteen lukiodiplomin tavoitteena on, että opiskelija osoittaa kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin laaja-alaista osaamistaan tuottamalla, tulkitsemalla ja arvottamalla monipuolisesti erilaisia kuvia.

Sisällöt

Kurssin keskeiset sisällöt perustuvat opiskelijan lukiodiplomille asettamiin tavoitteisiin sekä hänen valitsemaansa tehtävään, näkökulmaan ja toteutustapaan. Kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia ja kuvataiteen tuntemusta kuvaavasta portfoliosta.

Kurssin keskeiset Valtakunnallinen kuvataiteen lukiodiplomi, joka tehdään opettajan valvonnassa, mutta ilman opettajan ohjausta alkukeskustelua ja –ohjeistusta lukuun

199

työtavat ottamatta. Lukiodiplomi on kaksiosainen ja koostuu teoksesta ja portfoliosta.

Kurssin

suoritusjärjestys

3. vsk. Ennen kurssille osallistumista opiskelijalla pitää olla suoritettuna neljä (4)

lukion hyväksymää kuvataiteen kurssia .

Kurssisuorituksen

arviointi

Opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan kaikissa

oppimisprosessin vaiheissa. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan kuvataiteellisen osaamisen kehittyminen, erilaiset työskentelyprosessit ja työskentelyn tulokset sekä opetetun ohjelman ja oheislaitteiden hallinta. Lukiodiplomi arvioidaan asteikolla 1-5. Arvioinnin suorittavat lukion oma kuvataideopettaja ja ulkopuolinen kuvataiteen asiantuntija yhdessä.


Oppiaine Lukiodiplomi LILD

Kurssin nimi Liikunnan lukiodiplomi LD4

Kurssin laji Valtakunnallinen soveltava kurssi x

Vuosikurssi 3. vsk

Kurssin keskeinen


Tavoitteena on, että opiskelija antaa erityisen näytön lukioaikaisesta osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan liikunnassa. Opiskelija pohtii monipuolisesti liikunnan merkitystä elämässään samalla kehittäen fyysistä toimintakykyään, liikunnallista erityisosaamistaan, harrastuneisuuttaan ja yhteistyökykyjään. Keskeiset sisällöt ovat liikunnan osioiden lisäksi liikunnallisen tutkielman sekä portfolion tekeminen. Lukiodiplomi muodostuu liikuntakykyisyyden, liikuntatietojen, erityisosaamisen, harrastuneisuuden ja yhteistyötaitojen sekä portfolion muodossa tehtävän itsearvioinnin muodostamasta kokonaisuudesta.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssin

suoritusjärjestys

Kurssisuorituksen

arviointi

Ei numeroarvioitia. Liikunnan lukiodiplomi arvioidaan omana kokonaisuutenaan

noudattaen opetushallituksen vuosittain julkaisemia arviointiohjeita.

Itsenäinen suoritus itsenäinen suoritus ei mahdollinen

TAITEIDEN VÄLISET KURSSIT

200

Oppiaine Kuvataide ja musiikki TA1

Kurssin nimi Ajan kuva ja ääni



Kurssin keskeinen


Tavoitteet

Kurssi tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden kehittää musiikillista- sekä taiteellista luovaa ajatteluaan ja ilmaisuaan taiteidenvälisessä. Tavoitteena on, että kurssin aikana opiskelija suunnittelee ja toteuttaa ryhmässä tai itsenäisesti taiteelliseen ilmaisuun liittyvän kokonaisuuden.

Sisällöt

Kokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa opiskelija soveltaa ja yhdistää aiemmin hankkimaansa kulttuurista, musiikillista ja muuta taiteellista osaamista. Teoksen toteutuksessa voi käyttää myös kehittyvän teknologian tarjoamia taiteellisen ilmaisun keinoja.

Kurssin keskeiset

työtavat

Produktio video- tai muun esitystekniikan keinoin. Tutkitaan ajalle tyypillisiä ilmiötä tai henkilökohtaisia teemoja, joiden pohjalta tehdään kuva-ääni-teos. Kurssilla hyödynnetään kuvakerronnan keinoja sekä tutkitaan videotaiteen ilmaisumuotoja, tehdään omaa kuvamateriaalia, hyödynnetään kuvankäsittelyä, video- ja musiikkieditointia. Teos taltioidaan ja pyritään esittämään koulun juhlassa tai muuten sähköisessä mediassa

Kurssin

suoritusjärjestys

2.-3. vsk. Ennen kurssille osallistumista opiskelijalla pitää olla suoritettuna

kuvataiteen ja musiikin pakolliset kurssit sekä kuvankäsittelyn KU5 kurssi.

Kurssisuorituksen

arviointi

Opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan kaikissa oppimisprosessin vaiheissa. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan taiteellisen osaamisen kehittyminen, erilaiset työskentelyprosessit ja työskentelyn tulokset. Oppimisprosessin aikana opiskelija arvioi työskentelyään sekä henkilökohtaisesti että ryhmässä.


Oppiaine Kuvataide (musiikki, liikunta) TA2

Kurssin nimi Nykytaiteen keinoin, Performanssikurssi



Kurssin keskeinen


Tavoite

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää omakohtaista suhdettaan

201

kuvataiteeseen ja muuhun visuaaliseen kulttuuriin nykytaiteelle ominaisin keinoin. Opiskelijat tutkivat kulttuurisia ilmiöitä eri taiteenalojen ilmaisun keinoja käyttämällä ja soveltamalla. Kurssilla hyödynnetään visuaalisuuden rinnalla myös muita tiedon tuottamisen tapoja.

Sisältö

Opiskelijat syventyvät erilaisiin käsityksiin taiteen tehtävästä. Kurssilla tarkastellaan kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä. Taidetta käytetään osallistumisen ja vaikuttamisen muotona. Tutkittavat ilmiöt sekä käytettävät välineet, teknologiat ja ilmaisun keinot valitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Kurssilla toteutetaan monitaiteellisia teoksia, produktioita ja esityksiä erilaisiin ympäristöihin.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssilla keskitytään nykytaiteen ilmiöihin ja tehdään taiteellinen teos: performanssin, videotaiteen tai jokin muu nykytaiteelle tyypillisen esitystekniikan keinoin. Esitykset taltioidaan ja mahdollisesti esitetään koulun juhlissa tai julkaistaan jossakin aiheeseen soveltuvassa mediassa.

Kurssin

suoritusjärjestys

2.-3. vsk. Kuvataiteen, musiikin ja liikunnan pakolliset kurssit tulee olla

suoritettuna ennen tätä kurssia.

Kurssisuorituksen

arviointi

Opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan kaikissa oppimisprosessin vaiheissa. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan kuvataiteellisen osaamisen kehittyminen, erilaiset työskentelyprosessit ja työskentelyn tulokset. Oppimisprosessin aikana opiskelija arvioi työskentelyään henkilökohtaisesti sekä ryhmässä. Arviontikeskustelu.


Oppiaine Kuvataide, musiikki, liikunta TA3

Kurssin nimi Taidetta kaikilla aisteilla



Kurssin keskeinen


Tavoitteet

Kuvallinen ilmaisu osana esitystekniikkaa, video, multimedia-esitys, valaistus, lavastus. Keho ja liike ilmaisuvälineenä, opiskelijoiden suunnittelemat koreografiat. Musiikin- ja äänen tuottaminen sekä esiintyminen.

Sisältö

Valitun teeman mukaisen produktion suunnittelu ja toteutus, musiikin,

202

kuvataiteen ja liikunnan keinoin. Kokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa opiskelija soveltaa ja yhdistää aiemmin hankkimaansa kulttuurista, musiikillista ja muuta taiteellista osaamista. Teoksen toteutuksessa voi käyttää myös kehittyvän teknologian tarjoamia taiteellisen ilmaisun keinoja.

Kurssin keskeiset

työtavat

Musikaali tai muu esitys liikunnan, musiikin ja kuvataiteen yhteisprojektina. Lähtökohtana kehollisen, kuvallisen ja musiikillisen ilmaisun kehittäminen ja syventäminen sekä eri taiteenalojen yhdistäminen. Teoksen teema valitaan kurssikohtaisesti ja se esitetään koulun juhlassa tai muussa tapahtumassa.

Kurssin

suoritusjärjestys

2.-3.vsk. Ennen kurssille osallistumista opiskelijalla pitää olla suoritettuna kuvataiteen, musiikin ja liikunnan pakolliset kurssit.

Kurssisuorituksen

arviointi

Opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan kaikissa oppimisprosessin vaiheissa. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan taiteellisen osaamisen kehittyminen, erilaiset työskentelyprosessit ja työskentelyn tulokset. Oppimisprosessin aikana opiskelija arvioi työskentelyään sekä henkilökohtaisesti että ryhmässä.


203

TIETOTEKNIIKKA

Oppiaine Tietotekniikka

Kurssin nimi Tietotekniikan käyttötaito AT1

Kurssin laji Paikallinen soveltava kurssi X

Vuosikurssi 1. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla käydään läpi tietotekniikan perusteita:

• MS Office/ Libre Office/ O365: tekstinkäsittelyä, taulukkolaskentaa, esitysgrafiikkaa, O365-pilvipalveluiden käyttö

• Tiedostojen pakkaaminen ja purkaminen • Sähköpostin käyttö, liitetiedostot jne. • Tiedon haku Internetistä • Fronter-oppimisympäristön perusteet • Digitaalisen kokeen perusteet (oman koneen käyttäminen digitaalisessa

kokeessa, sähköisen kokeen tekeminen Abitti-järjestelmällä). Kurssilla jokainen opiskelija suorittaa pienen sähköisen kokeen omalla kannettavalla koneellaan.

Kurssi antaa hyvät valmiudet lukiossa tarvittaviin tietotekniikan perustaitoihin ja digitaalisen kokeen suorittamiseen.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssilla tehdään erityyppisiä harjoituksia koulun tietokoneita ja tarvittaessa omaa tietokonetta käyttäen.

Kurssin

suoritusjärjestys

Tätä kurssia suositellaan ensimmäiseksi tietotekniikan kurssiksi.

Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Tietokoneohjelmistot matematiikan opiskelussa

AT2



204

Kurssin keskeinen


Tämä kurssi on tarkoitettu sekä lyhyen että pitkän matematiikan valinneille.

Kurssin avulla opiskelija saa hyvät valmiudet käyttää ohjelmistoja, joita lukion matematiikan tunneilla ja ylioppilaskirjoituksissa tarvitaan.

Harjoitellaan matematiikan opiskelussa tarvittavien tietokoneohjelmistojen käyttöä; Geogebraa, symbolisen laskennan ohjelmistoa (TI-CAS), taulukkolaskentaa (Excel) sekä käytetään mahdollisuuksien mukaan digitaalisia tiedonlähteitä. Kurssilla ratkaistaan erilaisia matemaattisia ongelmia. Arvioidaan apuvälineiden hyödyllisyyttä ja käytön rajallisuutta.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssilla tehdään erityyppisiä harjoituksia joko yksilö- tai paritöinä. Tällä kurssilla opiskelija tarvitsee oman kannettavan tietokoneen, jossa ovat tarvittavat ohjelmat (TI-Nspire CAS, Geogebra, LibreOffice).

Kurssin

suoritusjärjestys

Vapaa

Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Työpajakurssi AT3


Vuosikurssi 1. - 3. vsk

Kurssin keskeinen


Tällä kurssilla harjoitellaan työvälineohjelmien (MS Office, O365 ja Libre Office) yhteiskäyttöä. Keskitytään erityisesti taulukkolaskentaohjelman tehokkaaseen käyttämiseen sekä Fronter-oppimisympäristön ja Abitti-koejärjestelmän monipuoliseen hyödyntämiseen.

Kurssin lopussa jokainen opiskelija tekee pienen tutkielman käyttäen erilaisia tietolähteitä, laitteistoja, ohjelmistoja ja verkkoympäristöjä.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää laaja-alaisesti yleisimpiä työvälineohjelmia (tekstinkäsittelyä, taulukkolaskentaa ja esitysgrafiikkaa), Fronter-oppimisympäristöä ja Abitti-koejärjestelmää.

Kurssin keskeiset

työtavat


Kurssin Kurssille tulevalla tulee olla AT1-kurssi suoritettuna tai AT1-kurssia vastaavat

205

suoritusjärjestys tiedot ja taidot (kurssille voi tulla myös ilman AT1-kurssin suoritusta, jos hallitsee tietotekniikan perustaidot hyvin).

Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Ohjelmointikurssi AT4



Kurssin keskeinen


Kurssi on C++:n alkeiskurssi, jossa tutustutaan kielen perussanastoon ja kielioppiin harjoitustehtävien avulla. Kurssilla käydään läpi perusrakenteet (tulostaminen näytölle, näppäimistöltä annetun syötteen lukeminen, aritmetiikka), muuttujat, tietotyypit, taulukot, toisto, vertailu ja aliohjelmat.

Tavoitteena on, että opintojakson päätyttyä opiskelija

ymmärtää ohjelmoinnin perusperiaatteet, osaa kirjoittaa itsenäisesti pieniä tietokoneohjelmia ja hakea ohjelmasta

virheet ja testata ohjelman kattavasti.

Kurssin keskeiset

työtavat

Kurssilla tehdään erityyppisiä harjoituksia koulun tietokoneita ja tarvittaessa omaa tietokonetta käyttäen. Kurssin lopuksi tehdään ohjelmoinnin harjoitustyö, jossa hyödynnetään kaikkia kurssilla opiskeltuja asioita.

Kurssin

suoritusjärjestys

Vapaa

Kurssi ei edellytä aikaisempaa ohjelmointikokemusta.

Kurssisuorituksen

arviointi




Kurssin nimi Tietokoneen ajokortti AT5


206

Vuosikurssi 1. - 3. vsk

Kurssin keskeinen


Kurssilla kerrataan ja harjoitellaan tehokkaasti tietotekniikan tärkeimpiä osa-alueita. Kurssin aikana opiskelija suorittaa tietokoneen käyttäjän A-kortin (”ajokortin”), joka koostuu seitsemästä näyttökokeesta eli moduulista. Tietokoneen ajokortti on todistus tietotekniikkaosaamisesta!

Jos läpäisee hyväksytysti kaikki seitsemän moduulia, saa virallisen tutkintotodistuksen. Mikäli tutkinto jää kesken, saa osasuorituksista opintokortin.

Lisätietoa löytyy Internetistä osoitteesta http://www.tieke.fi/tutkinnot

Kurssin keskeiset

työtavat



Kurssille tulevalla tulee olla vähintään AT1-kurssi suoritettuna tai AT1-kurssia vastaavat tiedot ja taidot (kurssille voi tulla myös ilman AT1-kurssin suoritusta, jos hallitsee tietotekniikan perustaidot hyvin). Suositeltavaa olisi, että sekä AT1- että AT3-kurssit ovat suoritettuina ennen AT5-kussia.

Kurssisuorituksen

arviointi



http://www.tieke.fi/tutkinnot

207

ROBOTIIKKA (ROB)

Robotiikan opinnot toteutetaan yhteistyössä Hyria koulutus Oy:n ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa.

Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksen käsityöopettajakoulutuksen linjan opiskelijat voivat

toimia kursseilla opetusharjoittelijoina. Kurssien aikana voidaan toteuttaa ko. opiskelijoiden opinnäytetöitä.

Kurssit järjestetään osin eri palkeilla, mutta oppiaineen luonteen vuoksi opetusta toteutetaan myös

varsinaisten palkkien ulkopuolella. Kursseille osallistuminen edellyttää sitoutumista usean jakson ajalla

jakautuviin opintoihin, jotka voivat olla yhteisiä yhteistyöoppilaitosten ja talousalueen yritysten kanssa.

Kursseilla tehdään opintokäyntejä robotiikkaa hyödyntäviin yrityksiin ja kolmannen sektorin toimijoihin.

Lukio tarjoaa oppimisympäristöt, erillisiä laitehankintoja kursseille osallistuminen ei edellytä. Opiskelija

käyttää kursseilla omaa lukio-opintoja varten hankkimaansa tietokonetta. Kustannuksia aiheutuu vierailusta

ja mahdollisesta osallistumisesta robotiikkakilpailuihin.

ROB1-2 Johdatus robotiikkaan 1-2

Toteutetaan VEX IQ –robotiikan kehitys- ja oppimisympäristöalustalla. Kurssin sisältöinä ovat mekaanisen

laitteen rakentaminen, voidaan ohjata käsikontrollilla tai etänä. Ohjelmoidaan laite toimiaan tietyssä

ympäristössä.

Ohjelmointi: Robot C / Python

CAD-mallinnus

Toteutetaan ryhmätyönä kahden jakson aikana.

Laajuus: 2 kurssia / 4 opintopistettä

Arviointi: Projektin suullinen esittely ja kirjallinen raportti. Suoritusmerkintä.

ROB3 Älykkään robotiikan perusteet

Toteutetaan VEX ERD –robotiikan kehitys- ja oppimisympäristöalustalla. Kurssin sisältöinä ovat mekaniikka,

konenäkö, ohjelmointi ja projektityö.

Syventäviä ohjelmointitehtäviä Robot C / Python –ohjelmointikielillä, simulointitehtäviä, konenäön

yhdistäminen ohjelmoitavaan toimilaitteeseen.

Toteutetaan ryhmätyönä yhden jakson aikana.

Laajuus 1 kurssi / 2 opintopistettä


ROB4-5 Syventävä robotiikka

Toteutetaan projektiopintoina, joissa opiskelijat rakentavat ryhmänä ohjelmoitavan toimilaitteen tai

prototyypin ryhmän määrittämän arki-, elinkeino- tai viihde-elämän ongelman ratkaisemiseksi tai

palvelun/toiminnan helpottamiseksi.

Kurssin voi suorittaa myös kansallisena kilpailutehtävänä.

Toteutetaan ryhmätyönä kahden jakson aikana.



ROB6-8 Soveltavaa robotiikkaa

208

Toteutetaan projektiopintoina. Opiskelijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa robotiikan kansainvälisen

kilpailutehtävän ja voi osallistua kansainväliseen robotiikkakilpailuun, jos ratkaisusuoritus on

kansainvälisten vertailutietojen perusteella menestymiskelpoinen.

Toteutetaan ryhmätyönä usean eri jakson aikana.



ROB9 Esineiden internet (IoT)

Oppimisympäristönä esimerkiksi Arduino. Kurssin sisältöinä on erilaisten antureiden käyttö tiedonkerääjinä,

kerätyn tiedon välittäminen pilvipalveluihin analysoitavaan muotoon sekä ohjelmoitavan yksikön

toimilaitteiden ohjaamiseen.

Kurssisisällöt kytketään hyvinvointi- ja terveyspalveluihin. Älykkäiden järjestelmien kytkeminen arkielämän

toimintaympäristöön ja käyttösovelluksiin.




ROB10 Tekoälyn perusteet

Tutustutaan erilaisiin matemaattisiin algoritmeihin ja niiden sovelluksiin hyvinvointi- ja palveluja

toimistorobotiikassa.

Vierailukäynti robotiikkaa hyödyntävässä yrityksessä, toimipisteessä tai palveluyksikössä.



Arviointi: Kirjallinen raportti. Suoritusmerkintä.

ROB11 Robotiikka ja nykytaide Robotiikka ja virtuaaliympäristöt nykytaiteen sisältöinä ja ilmaisukeinona. Opetuksen keskiössä on robotiikka, virtuaalitodellisuus sekä teknologiaan liittyvät eettiset kysymykset ja mahdollisuudet ilmaisussa ja taiteessa. Kurssilla tutustutaan eri taidemuotojen tapaan käsitellä nykyteknologian sisältöjä, ongelmia, uusia ratkaisuja tai ilmiöitä. Tavoitteena on tehdä oma nykyteknologiaa käsittelevä teos. Laajuus 1 kurssi / 2 opintopistettä

Arviointi: Portfoliotyöskentely ja suoritusmerkintä.

ROB12 Virtuaaliympäristöjen suunnittelu ja tilallinen mallinnus Virtuaaliympäristöt ympäristösuunnittelussa, arkkitehtuurissa, pelisuunnittelussa, taiteessa tai fyysisen ympäristön kuvaajana. Virtuaaliympäristöjen hyödyntäminen tuotteen, rakennuksen tai ympäristösuunnitelman esittelyssä ja uuden luomisessa, tai tiedon jakamisessa. Keskeistä prosessissa on ympäristön havainnointi, suunnittelu ja uuden luominen. Laajuus 1 kurssi / 2 opintopistettä

Arviointi: Portfoliotyöskentely ja suoritusmerkintä.

ROB13 Robotiikan filosofiaa

Syventää FI4-kurssin sisältöjä erityisesti seuraavien aiheiden osalta: Tiedon mahdollisuus ja rajat, todellisuuden hahmottaminen, tietoisuuteen liittyvät kysymykset erityisesti perehtyminen nykyfilosofian käsityksiin siitä, miten tietoisuus muotoutuu.

209

Mitä tekoäly on, koneoppiminen, virtuaalisen olemassalo, tekoälytutkimukseen tutustuminen. https://www.ted.com/talks/maurice_conti_the_incredible_inventions_of_intuitive_ai/transcript?language=fi#t-6833 Mikä robotti on, robotiikka ihmisten apuna ja robotteihin liitettävät moraaliset ongelmat, uhkakuvat ja mahdollisuudet, kuten millaisia moraalisääntöjä pitäisi laatia robotteihin ja laajemmin robotiikkaan liittyen (moraalin ja lainsäädännön liittyminen toisiinsa). Laajuus 1 kurssi / 2 opintopistettä

Arviointi: Suoritusmerkintä

https://www.ted.com/talks/maurice_conti_the_incredible_inventions_of_intuitive_ai/transcript?language=fi#t-6833

https://www.ted.com/talks/maurice_conti_the_incredible_inventions_of_intuitive_ai/transcript?language=fi#t-6833

210

Documents

RIIHIMÄEN LUKION JA AIKUISLUKION OPETUSSUUNNITELMA … · 2018. 11. 7. · mediaosaaminen ja TVT:n käyttötaidot. ... Etäopiskeluna suoritettu kurssi koostuu opettajan ohjaamasta