ABIN OPAS

ESITÄ HENKILÖLLISYYSTODISTUKSESI KIRJOITUSTILAISUUDESSA!

Eskelinkatu 4 20100 TURKU

puh. 02 2629 882, fax 02 2629 885

sähköposti iltalukio@turku.fi verkkosivut www.turuniltalukio.fi

2

2. YLEISET SÄÄNNÖT 2.1. KIRJOITUSOIKEUS ON A. koko lukiota suorittavalla opiskelijalla, jolla on kirjoitusaineissa pakolliset kurssit suoritettu ennen

kirjallisia kokeita. Reaaliaineen kokeeseen aineessa, jossa ei ole yhtään pakollista kurssia, lukion oppimäärää suorittava voi osallistua opiskeltuaan kaksi aineen lukiokurssia. Jos vieraan kielen koe perustuu oppimäärään, jossa ei ole pakollisia kursseja, lukion oppimäärää suorittava voi osallistua kokeeseen opiskeltuaan kolme lukiokurssia.

B. 2,5-vuotisen ammatillisen tutkinnon suorittanut voi osallistua suoraan kirjoituksiin. Tutkinto voi olla

keskenkin, mikäli opinnot ovat jatkuneet vähintään 1,5 vuotta. Tässä tapauksessa ylioppilastutkintotodistus päivätään samalle päivälle kuin ammatillinen päättötodistus.

C. 2-vuotisen ammatillisen tutkinnon suorittaneelta vaaditaan kahden pakollisen kurssin suorittamista niissä oppiaineissa, joiden ylioppilaskokeisiin hän osallistuu. D. 2-vuotisten ammatillisten opintojen perusteella kokeisiin osallistuvalle ylioppilastutkintolautakunta

määrää vaadittavat lisäopinnot. E. Oppisopimuskoulutuksen suorittaneelle ylioppilastutkintolautakunta antaa anomuksesta

kirjoitusoikeuden ja määrää lisäopinnot. F. Ulkomaalaisilla on kirjoitusoikeus, jos opiskelijan oman maan lukio laajuudeltaan vastaa suomalaisen

lukion oppimääriä (koulutusaika yhteensä 12 vuotta).

Rehtori tekee päätöksen kirjoitusoikeuden epäämisestä, mikäli opiskelijalla ei ole kirjoitusoikeutta. Päätös voi olla myös ehdollinen. Päätöksessä määrätään, mihin päivään mennessä puuttuvat opinnot on suoritettava, jotta kirjoitusoikeus voidaan myöntää.

Rehtorin päätökseen, jolla rehtori on evännyt osallistumisoikeuden ylioppilastutkintoon tai siihen kuuluvaan kokeeseen, saa kirjallisesti hakea oikaisua aluehallintovirastolta. Aluehallintoviraston päätökseen tässä momentissa tarkoitetussa asiassa haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

2.2. KIRJOITTAMISKERRAT

1. Kirjoitukset (= pakolliset 4 oppiainetta) voi suorittaa kaikki yhdellä kertaa. 2. Kirjoitukset voi hajauttaa kolmeen perättäiseen kirjoituskertaan (syksy/kevät/syksy tai kevät/syksy/kevät).

Hajautettuun ylioppilastutkintoon saa osallistua, jos

kirjoitusaineessa pakolliset kurssit on suoritettu ennen kirjallisia kokeita.

reaaliaineessa, jossa ei ole pakollisia kursseja, on opiskeltuna kaksi oppiaineen lukiokurssia.

lyhyessä kielessä (B3-kieli) vähintään kolme kurssia on suoritettu.

Erillisiä kokeita voi suorittaa kirjoitusten jälkeen. Hyväksytystä kokeesta saa erillistodistuksen. Erillisiä kokeita suorittamalla ei kuitenkaan voi saada ylioppilastutkintotodistusta. Opiskelija, joka tähtää ylioppilastutkintoon, ei voi ennakolta kirjoittaa erillisaineita ja kerätä niistä ylioppilastutkintoa.

2.3. ILMOITTAUTUMINEN

Mikäli kohdassa kirjoitusoikeus määritellyt edellytykset täyttyvät, opiskelija saa ilmoittautua kirjoituksiin määräpäiviin mennessä, kevään kirjoituksiin marraskuun aikana (syksyn kirjoituksiin osallistuneet vasta heti

3

tulosten tultua, mutta viimeistään marraskuun loppuun mennessä) ja syksyn kirjoituksiin toukokuun ajan (kevään kirjoituksiin osallistuneet vasta heti tulosten tultua). Tarkemmat ajankohdat ilmoitetaan erikseen. Ylioppilaskirjoituksiin ilmoittaudutaan pääsääntöisesti Wilmassa. Tunnukset Wilmaan saa tilattua sähköpostitse osoitteesta iltalukio@turku.fi. Ilmoittautumislomake on Lomakkeet-välilehdellä. Ne kokelaat, jotka eivät ole kirjoilla Turun iltalukiossa ja osallistuvat vain yksittäisiin kokeisiin, ilmoittautuvat paikan päällä Turun iltalukion kansliassa. Ilmoittautuminen on sitova. Kokelaan itse tai hänen valtuuttamansa henkilön on tulostettava ilmoittautumislomake, allekirjoitettava se ja toimitettava lomake iltalukion kansliaan määräajassa. Tämä on kokelaan vastuulla. Ensimmäistä kertaa ylioppilaskirjoituksiin ilmoittaudutaan opinto-ohjaajan kautta. Koe, johon opiskelija on ilmoittautunut, mutta johon hän jää saapumatta tai ei jätä koetta arvosteltavaksi, katsotaan yrityskerraksi. Vain ylioppilastutkintolautakunta voi erillisestä anomuksesta myöntää mitätöinnin. Tällöin opiskelija saa ylioppilastutkintolautakunnalle osoitetusta hakemuksesta mahdollisesti takaisin ainekohtaisen kirjoitusmaksun, mutta ei perusmaksua. Rehtori tekee päätöksen kirjoitusoikeuden epäämisestä, mikäli opiskelijalla ei ole kirjoitusoikeutta. Päätös voi olla myös ehdollinen. Päätöksessä määrätään, mihin päivään mennessä puuttuvat opinnot on suoritettava, jotta kirjoitusoikeus voidaan myöntää. Ylioppilastutkinto on kypsyyskoe. Koska koetuloksilla on merkitystä jatko-opintoihin pyrittäessä, ei kannata kiirehtiä kokeiden suorittamista tulosten kustannuksella. 2.4. TUTKINTOMAKSUT

Osa perittävistä maksuista menee ylioppilastutkintolautakunnalle ja osa Turun kaupungille. Kaikki maksut pyritään keräämään samalla laskulla. Maksut ovat enintään omakustannusperiaatteen mukaisia. Käytännössä maksuilla ei saada katettua kuin osa ylioppilaskirjoitusten järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista. Ylimenevät kustannukset katetaan kerätyin verovaroin.

Ylioppilastutkintolautakunnalle meneviä maksuja ovat mm. seuraavat

•Perusmaksu 14 € veloitetaan jokaiselta tutkintokerralta. •Koekohtainen maksu 28 € veloitetaan kunkin aineen kokeesta jokaiselta tutkintokerralta.

Ylioppilastutkintolautakunnalle menevien maksujen suuruuden päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. Tutkintomaksut perustuvat opetusministeriön asetukseen (1224/2011) sekä opetus- ja kulttuuriministeriön 15.11.2011 antamaan asetukseen, joka on tullut voimaan 1.1.2012.

Ylioppilastutkintolautakunnalle menevien maksujen täydellinen hinnasto on osoitteessa http://www.ylioppilastutkinto.fi.

Turun kaupungille meneviä maksuja ovat mm. seuraavat:

•Yksityisoppilaan perusmaksu 36 €

Veloitetaan kokelaalta, joka ei suorita koko lukion oppimäärää Turun iltalukiossa, mutta opiskelee aineopiskelijana. Jos kokelas korottaa tai täydentää tutkintoa heti seuraavana tutkintokertana, yksityisoppilaan perusmaksua ei peritä uudelleen. Yksityisoppilaan perusmaksulla katetaan hallinto- ja toimistokuluja.

•Yksityisoppilaan koemaksu 36 €

Veloitetaan kokelaalta, joka ei suorita koko lukion oppimäärää eikä myöskään ole aineopiskelija Turun iltalukiossa. Yksityisoppilaan koemaksu suoritetaan kunkin aineen kokeesta jokaiselta tutkintokerralta.

4

Yksityisoppilaan koemaksulla katetaan kokeen alustavasta arvioinnista aiheutuvia kuluja.

Turun kaupungille menevien maksujen suuruus on päätetty lukio- ja ammattiopetuslautakunnassa 2.10.2012.

Esimerkki 1

Kokelas X ei opiskele mitään Turun iltalukiossa. Hän on ilmoittautunut kirjoittamaan pelkän fysiikan kokeen vuosien tauon jälkeen syksyn 2016 tutkinnossa, koska hän haluaa vain täydentää tutkintoaan. Kokelaan X laskulla näkyy seuraavia maksuja:

YTL PERUSMAKSU syksy 2016 14,00 € Yksityisoppilaan perusmaksu syksy 2016 36,00 € FY Fysiikka 28,00 € Yksityisoppilaan koemaksu FY FYSIIKKA 36,00 €

Esimerkki 2

Kokelas Y opiskelee fysiikkaa aineopiskelijana Turun iltalukiossa lukuvuonna 2016–2017. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi pari vuotta sitten ja nyt ilmoittautunut kirjoittamaan pelkän fysiikan kokeen syksyn 2016 tutkinnossa, koska hän haluaa lisäpisteitä lääketieteelliseen tiedekuntaan pyrkiessään. Kokelaan Y laskulla näkyy seuraavia maksuja:

YTL PERUSMAKSU syksy 2016 14,00 € Yksityisoppilaan perusmaksu syksy 2016 36,00 € FY Fysiikka 28,00 €

Kokelas Y:ltä ei peritä yksityisoppilaan koemaksua, koska hänen aiemmin maksamansa Turun iltalukion aineopiskelumaksu kattaa myös kokeen alustavasta arvioinnista aiheutuvia kuluja.

Ilmoittautumismaksu peritään ammatti-instituutin kaksoistutkintoa suorittavilta opiskelijoilta. Se on suuruudeltaan 30 euroa. Hajautettaessa maksu peritään vain ensimmäisellä kerralla. HUOM! Ylioppilaskirjoituksiin liittyvät maksut ovat suoraan ulosottokelpoisia ilman tuomiota tai päätöstä. Osoitetiedot on syytä pitää ajan tasalla, jotta lasku saadaan postitettua oikeaan osoitteeseen. Lasku on maksettava, vaikka ei tulisikaan kokeeseen. Maksupalautusta haetaan myöhemmin. 2.5. SUORITUSPAIKKA

Pääsääntöisesti ylioppilastutkinto suoritetaan siinä lukiossa, johon ilmoittautuminen on tehty. Mikäli kokelas jostakin syystä ei pääse ao. lukioon, kokeet voi suorittaa jossakin muussa lukiossa. Kokelas itse sopii korvaavan suorituspaikan, ilmoittaa siitä iltalukioon ja suorittaa koepapereiden lähettämiseen liittyvät kirjatun kirjeen postimaksut. HUOM! Ulkomailla ei voi suorittaa ylioppilastutkintoa! 2.6. KOKEIDEN LUKUMÄÄRÄ

Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä (4) koetta. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe on kaikille pakollinen. Kolme muuta pakollista voi valita seuraavien joukosta: toinen kotimainen kieli vieras kieli reaaliaine matematiikka

Kokelas, jonka äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame, voi korvata tutkinnossa pakollisena olevan äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen suomi toisena kielenä - kokeella. Tämä koskee myös syntymäkuuroa tai varhaislapsuudessa kuuroutunutta kokelasta.

toisen kotimaisen kielen kokeen sijasta kokelas voi suorittaa tässä kielessä äidinkielen kokeen (modersmålet).

5

Vähintään yhdessä kokeessa on suoritettava A-tason koe (joko ruotsissa, vieraassa kielessä tai matematiikassa). A-tason valitseminen ei ole riippuvainen opiskellusta oppimäärästä.

Vieraissa kielissä järjestetään seuraavia kokeita: englanti, saksa, ranska, venäjä, italia, espanja, portugali, saame ja latina. Kielikokeessa hyväksytyn arvosanan saamisen edellytyksenä on, että kokelas osallistuu sekä kuullunymmärtämiskokeeseen että kirjallisen osan kokeeseen. Kokeet niissä oppiaineissa, joita lukiossa ei opeteta, lähetetään korjaamattomina ylioppilastutkintolautakuntaan.

Äidinkielessä pitää osallistua sekä tekstitaidon kokeeseen että esseekokeeseen.

Ylioppilastutkintoon voi sisältyä vain yksi saman oppiaineen koe.

Yhdellä tutkintokerralla voi osallistua vain yhteen pitkään oppimäärään perustuvaan vieraan kielen kokeeseen.

Yksittäisen kokeen pakollisuutta tai ylimääräisyyttä ei voi vaihtaa tutkinnon kuluessa.

Samalla tutkintokerralla voi suorittaa kaksi reaaliaineen koetta. Niiden pitää kuitenkin olla eri koepäivinä. 2.7. TUTKINTO

Mikäli neljä (4) pakollista koetta on hyväksytysti suoritettu, ylioppilastutkinto on valmis. Pakolliset kokeet voi suorittaa kaikki yhdellä kertaa tai hajautetusti (ks. kohta kirjoituskerrat). Mikäli ylioppilastutkinto ei tule valmiiksi säädetyssä ajassa, se on kokonaisuudessaan uusittava. Ylioppilastutkintotodistuksen saamisen edellytyksenä on paitsi hyväksytysti suoritettu ylioppilastutkinto myös lukion tai ammatillisen oppilaitoksen päättötodistus. Kokelaan on syytä varmistua, että saa kaikki lukion tai ammatillisen oppilaitoksen kurssit suoritettua hyvissä ajoin. Muussa tapauksessa valmistuminen lykkääntyy. 2.8. KOKELASNUMEROT (lajit 01-09)

Jokainen kokelas saa ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuessaan kokelasnumeron. Hajauttajille tiedoksi: se on joka kerralla eri. Yhdellä kokelaalla voi olla samallakin kirjoituskerralla useita kokelasnumeroita. Ensi kertaa oppiaineen kokeeseen osallistuva on ao. oppiaineessa koko lukiota suorittavana lajia 01 ja ammatillisen tutkinnon pohjalta lajia 03. Jos kokelas on samalla kertaa täydentäjä, uusija tai korottaja, hän on lajia 04, 05 jne. Ennen ylioppilaskirjoituksia kokelasnumerot ovat nähtävillä Wilmassa tai niitä voi tiedustella iltalukion kansliasta. Täydentäjä (laji 06) Mikäli ylioppilastutkinto on jo valmis, sitä voi täydentää sellaisilla kokeilla, jotka eivät kuuluneet varsinaiseen tutkintoon. Tutkintoa voi myös täydentää saman oppiaineen eritasoisella kokeella. Hyväksytystä suorittamisesta saa erillistodistuksen, jonka voi hakea iltalukion kansliasta lakkiaisten jälkeen. Hyväksytyn kokeen uusija (laji 05) Mikäli kokelas haluaa korottaa hyväksyttyä arvosanaa, sitä voi korottaa yhden kerran ilman aikarajaa. Mikäli kokelas korottaa hyväksyttyä arvosanaansa ylioppilastutkinnon suorittamisen ollessa vielä kesken (ns. hajauttaja), ylioppilastutkintotodistukseen otetaan huomioon paras arvosana. Myös laudatur-arvosanaa voi korottaa. Hylätyn kokeen uusija (laji 04) Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa hylätyn arvosanan saamista välittömästi seuraavan kolmen tutkintokerran aikana. Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Ao. hylättyä arvosanaa ei merkitä ylioppilastutkintotodistukseen. Hylätyn ylimääräisen kokeen tasoa ei uusittaessa voi vaihtaa. Hylätyn pakollisen kokeen uusija voi vaihtaa kokeen tasoa (esim. pitkän matematiikan voi vaihtaa lyhyeksi)

6

edellyttäen kuitenkin, että ylioppilastutkintoon sisältyy yksi A-tason koe pakollisessa kirjoitusaineessa. Sen sijaan hylätyksi tullutta ainetta ei kesken tutkinnon voi vaihtaa toiseksi aineeksi (esimerkiksi matematiikkaa reaaliaineeseen). Jos hylätty pakollinen koe on kompensoitu, sen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. HUOM! Hylätty vanhamuotoinen reaalikoe uusitaan osallistumalla yhden reaaliaineen kokeeseen. Kokelas saa ilmoittautuessaan itse valita, minkä reaaliaineen kokeeseen hän osallistuu. Jos kokelas saa uusimiskerralla kokeesta hylätyn arvosanan, hänen on osallistuttava toisella uusimiskerralla saman reaaliaineen kokeeseen. 2.9. ARVOSTELU Arvosanat ja pistemäärät pisteet vastaa %-osuus

numeroa yo-tutkinnossa valtakunnallisesti

L laudatur 7 10 5 E eximia cum laude approbatur 6 9 15 M magna cum laude approbatur 5 8 20 C cum laude approbatur 4 7 24 B lubenter approbatur 3 6 20 A approbatur 2 5 11 I improbatur 0 4 5 Hylättyä arvosanaa I on neljä eri luokkaa: I+ I I- I= Kompensaatio Jos kokelas on hylätty yhdessä pakollisessa kokeessa, voi ylioppilastutkintolautakunta antaa ylioppilastutkintotodistuksen muiden kokeiden suoritusten perusteella. Kompensaatio tehdään automaattisesti. Mikäli kokelas ei halua kompensaatiota, siitä on ilmoitettava lautakunnalle kirjallisesti määräpäivään mennessä (ks. aikataulua). HUOM! Hylätty arvosana tulee näkyviin todistukseen kompensaatiomerkinnällä. Hylätyksi tullutta koetta on oikeus uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Kustakin hyväksytystä kokeesta annetaan kompensaatiopisteitä (puoltoääniä) yllä olevan taulukon mukaisesti. Hylätyn kokeen kompensoimiseksi kompensaatiopisteitä tarvitaan seuraavasti: i+ tarvitaan 12 pistettä i 14

i- 16 i= 18

Mikäli kokelas on hylätty jossakin kokeessa useamman kerran, hänen paras improbaturinsa otetaan huomioon tarvittavia kompensaatiopisteitä laskettaessa. Tarkistuspyyntö Jos jokin ylioppilastutkintolautakunnan ilmoittama koetulos vaikuttaa virheelliseltä (esim. jokin tekninen virhe), rehtori tai opettaja voi pyytää tarkistusta. Kyseessä ovat yleensä tapaukset, jossa opettajan alustavan arvostelun ja lautakunnan sensorin arvostelussa on oleellisia eroja. Kannattaa kuitenkin huomioida, että tapauksissa, joissa sensorin arvostelu poikkeaa paljon lukion opettajan arvostelusta, on koesuorituksen jo arvosteluvaiheessa tarkistanut lautakunnan toinen sensori. Tarkistusarvostelu Kokelaalla on mahdollisuus rehtorin tai aineenopettajan välityksellä saada tietää suoritustensa arvostelua koskevat perusteet. Mikäli kokelas on tyytymätön kokeen arvosteluun, hän voi 14 päivän kuluessa siitä

7

ajankohdasta, jolloin tulokset ovat tulleet lukioon, tuoda rehtorille kirjallisen tarkistusarvostelupyynnön. Tarkistusarvostelusta ylioppilastutkintolautakunta perii opetusministeriön määräämän maksun, joka palautetaan opiskelijalle, jos arvostelu muuttuu. Tällä hetkellä (syksy 2016) maksu on 50 euroa. Maksu on suoritettava ylioppilastutkintolautakunnan tilille: FI58 5000 0121 5038 08. Kuitti maksusta on esitettävä rehtorille tarkistusarvostelupyynnön yhteydessä. Lääkärintodistukset ym. Jos kokelas tilapäisesti sairastuu siten, että sairaus vaikuttaa haitallisesti kokeita suoritettaessa, on sairaudesta esitettävä ylioppilastutkintolautakunnalle ao. päivälle päivätty lääkärintodistus. Lääkärintodistusta ei oteta huomioon kokeita korjattaessa, vaan niiden merkityksen tutkii erillinen valiokunta. Pysyvien sairauksien osalta (esim. kuulovamma, näkövamma) lääkärintodistus on toimitettava kansliaan ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisen yhteydessä. Mikäli kokelas ei pääse sairautensa takia kokeisiin paikan päälle, mutta muuten on kirjoituskykyinen, rehtori voi järjestää kokeen kokelaan kotona tai sairaalassa. Tällaisessa tapauksessa on otettava yhteys rehtoriin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kokeiden uusija, joka sairastuu ennen koetta, menettää uusimiskerran, ellei hän esitä ylioppilastutkintolautakunnalle hyväksyttyä lääkärintodistusta. Lautakunta voi anomuksesta myöntää oikeuden uusimiskerran säilyttämiseen. Lomakkeita ja lisäohjeita on osoitteessa www.ylioppilastutkinto.fi. Luki-todistus Ylioppilastutkinnossa voidaan lukihäiriö ottaa huomioon kahdella tavalla: 1. Lievä lukivaikeus voi vaikuttaa yhden arvosanan korotukseen rajatapauksessa. Tällöin hakemuksen

liitteenä riittää yksi asiantuntijalausunto, joka kirjataan lautakunnan lomakkeeseen (erityisopettaja, lukihäiriöön perehtynyt psykologi tai lukihäiriöön perehtynyt puheterapeutti). Myös opettajat kirjoittavat lausuntonsa. Lausunto lähetetään lautakuntaan ilmoittautumisen yhteydessä. Lisätietoa saat opinto-ohjaajalta.

2. Keskivaikea tai vaikea lukihäiriö otetaan erillisen hakemuksen perusteella huomioon koetilanteen erityisjärjestelyissä (esim. lisäaika kirjallisessa tai kuullunymmärtämiskokeessa, oikeus tietokoneen käyttöön, pitkätaukoinen kuullunymmärtämiskokeen äänite ym). Tällöin tarvitaan asiantuntijalausunto, joka kirjataan lautakunnan lomakkeeseen (erityisopettaja, lukihäiriöön perehtynyt psykologi tai lukihäiriöön perehtynyt puheterapeutti). Myös opettajat kirjoittavat lausuntonsa. Kirjallinen anomus liitteineen lähetetään lautakuntaan viimeistään silloin, kun kokelas ilmoittautuu tutkintoon. Lisätietoa saat opinto-ohjaajalta. Erityisjärjestelyistä on neuvoteltava rehtorin kanssa.

Lomakkeita ja lisäohjeita on osoitteessa www.ylioppilastutkinto.fi. Kaikki lautakunnalle osoitetut pyynnöt (mitätöinti, lääkärintodistus ym.) on lähetettävä lukion kautta! Todistukset ym. Ylioppilastutkintolautakunnalta saatavia todistuksia ovat ylioppilastutkintotodistus (sininen), erillistodistus (ruskea), todistus hyväksyttyjen kokeiden suorittamisesta (tapauksessa, jossa opiskelija ei saa lukion päättötodistusta, ruskea), ote ylioppilastutkintorekisteristä (hajauttajalle, joka tarvitsee tietoja aiemmista suorituksistaan) ja todistusjäljennökset. Todistukset ym. ovat maksullisia kahta ensin mainittua lukuun ottamatta. Jos alkuperäinen ylioppilastutkintotodistus tai ylioppilastutkintolautakunnan antama todistus on kadonnut, ylioppilastutkintolautakunnasta voi tilata virallisen kaksoiskappaleen. Todistuksen kaksoiskappaleella tarkoitetaan kadonneen tai turmeltuneen ylioppilastutkintotodistuksen tai muun ylioppilastutkintolautakunnan

8

antaman todistuksen tilalle annettavaa todistusta. Kaksoiskappaleen antaa aina ylioppilastutkintolautakunta. Kaksoiskappale maksaa 20,00 € ja sen toimittaminen kestää noin kaksi viikkoa. Lisäkopiot maksavat 5,50 €/kpl. Kaksoiskappaleen voi tilata ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivujen kautta tai lautakunnan kansliasta. Tilaus on sitova. Mikäli alkuperäinen ylioppilastutkintotodistus tai ylioppilastutkintolautakunnan antama todistus on tallessa, voit saada siitä todistusjäljennöksen. Todistusjäljennöksellä tarkoitetaan todistuksesta otettua valokopiota. Ylioppilastutkintotodistuksen tai muun ylioppilastutkintolautakunnan antaman todistuksen jäljennöksen virallisesti oikeaksi todistaa maistraatissa toimiva julkinen notaari. Virallisesti oikeaksi todistettu todistusjäljennös on maksullinen. Lisätietoa virallisesti oikeaksi todistetusta todistusjäljennöksestä saa maistraatista. Ylioppilastutkintolautakunnan yhteystiedot

Osoite: Suvilahdenkatu 10, 00581 Helsinki

Puhelin: 0295 338 200 (vaihde) arkisin klo 8.00-16.15 sekä koepäivinä lisäksi 0295 338 209 klo 16.15-17.30. Soita aina vaihteeseen ja kerro asiasi.

Fax 09 762 274

Verkkosivut www.ylioppilastutkinto.fi 2.10. MUUTA

Vilppi Kokelas, joka syyllistyy vilpilliseen menettelyyn tai vilpin yritykseen taikka avustaa siinä tai muutoin törkeästi rikkoo järjestystä, menettää oikeutensa osallistua kokeisiin kyseisenä tutkintokertana. Kokeet, joihin kokelas on samalla tutkintokerralla ilmoittautunut, katsotaan hylätyiksi. Huom! Matkapuhelimen ja muiden elektronisten laitteiden kuten älykellojen hallussapito tutkintotilaisuudessa voidaan tulkita tutkintojärjestyksen rikkomisena, josta seuraamus on sama kuin vilpistä. Mainittujen laitteiden hallussapito on kielletty myös odoteltaessa kuuntelukokeen alkua valvotussa tilassa. Valitusoikeus Rehtorin päätökseen, joka koskee vilppiin osallistumista, voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta hallintolainkäyttölain mukaisesti. Henkilötietojen luovuttamista ja tulosten ilmoittamista koskevat säännökset Ylioppilastutkintorekisteristä saadaan luovuttaa virkakäyttöön ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen opiskelijavalintaa varten tarpeelliset tiedot. Samoin saadaan luovuttaa julkaistavaksi tutkinnossa hyväksyttyjen nimet tutkintotulosten valmistuttua, ellei kokelas ole sitä etukäteen kieltänyt. Koesuoritusten näyttäminen ja kopion antaminen koesuorituksista Koesuorituksiin tutustumisesta on esitettävä pyyntö ylioppilastutkintolautakunnalle joko puhelimitse tai kirjeitse. Lautakunnan kanslia hankkii sensorilta pyydetyn suorituksen. Suoritukseen voi tutustua lautakunnan kansliassa tai siitä voi tilata kopion kuitenkin aikaisintaan n. 20. kesäkuuta tai n. 20. joulukuuta. Kopio tilataan puhelimitse tai kirjeitse lautakunnasta. Koesuorituksen kopio lähetetään postiennakolla opiskelijalle. Koesuorituksia säilytetään puolitoista vuotta sen jälkeen, kun tutkinto on saatu päätökseen.

9

3. VALMENNUSOHJEET 3.1. KIRJOITUSTILANNE (suulliset ja kirjalliset kokeet)

Käynti VPK:lle on pihan sivuovesta alakertaan.

Istumapaikka vaihtelee. Kartta, johon on merkitty kunkin kokelaan istumapaikka kokelasnumeron perusteella, on nähtävänä kirjoitustilan ulkopuolella.

Pöydille on jaettu valmiiksi kaikki mahdollinen materiaali: optiset lomakkeet ja produktiivisten vastausten lomakkeet kielten kokeisiin, konseptipapereita sekä keltainen kortti, josta käy selville kirjoitusnumero ja lukion numero. Kokelasnumero voi samalla kokelaalla vaihdella, mikäli kokelas osallistuu kirjoituksiin eri kokelaslajeina (täydentäjä, korottaja, varsinainen kirjoittaja jne.). Iltalukion opiskelijanumero ei ole sama kuin kokelasnumero. Lukion numero on 1833.

Kirjoitustilaan saa tuoda vain sallitut apuvälineet; kynän, kumin ja teroittimen. Fysiikkaa, kemiaa, maantiedettä ja matematiikkaa varten lisäksi laskimen, taulukot, harpin ja astelevyn.

Eväät on tuotava lautasella ilman käärepaperia. Kuuntelukokeisiin ei eväitä saa tuoda.

Laukut ym. tavarat on jätettävä alakerran naulakkoon, arvoesineet kotiin. Matkapuhelimet on ehdottomasti suljettava kokonaan ja jätettävä kirjoitustilan ulkopuolelle. Myös muistutukset ja herätykset on ehdottomasti poistettava. Matkapuhelimeen on merkittävä nimi selvästi!

Huom! Matkapuhelimen ja muiden elektronisten laitteiden kuten älykellojen hallussapito tutkintotilaisuudessa voidaan tulkita tutkintojärjestyksen rikkomisena, josta seuraamus on sama kuin vilpistä. Mainittujen laitteiden hallussapito on kielletty myös odoteltaessa kuuntelukokeen alkua valvotussa tilassa.

Oman elektronisen kellon tuominen kirjoitustilaan on kielletty. Kirjoitussalissa on kelloja ajan tarkistamista varten.

Valvovat opettajat auttavat kaikissa järjestelyihin liittyvissä asioissa. Paikalla on aina ao. aineen opettaja, jolta voi ennen kokeen alkua kysyä vastaustekniikkaan liittyviä asioita. Kokeen aikana ei tällaisia kysymyksiä voi enää esittää.

Häiriöiden sattuessa on ehdottomasti noudatettava valvojien ohjeita. Häiriötilanteessa kokelaiden keskinäinen puhuminen on kiellettyä.

Autoja ei saa pysäköidä VPK:n pihalle eikä koulun pihalle, joten on parasta jättää auto kotiin. Pysäköintialueet on varattu päivälukion käyttöön päiväsaikaan. Virheellisestä pysäköinnistä määrätään pysäköintivirhemaksu.

Kirjallisissa kokeissa koe alkaa klo 9. Kokeesta ei saa poistua ennen klo 12.00, mutta on poistuttava viimeistään klo 15.

Myöhästynyt kokelas voidaan ottaa tekemään koetta vain ylioppilastutkintolautakunnan luvalla. Kirjoitusaika päättyy kuitenkin samaan aikaan kuin muidenkin.

Vastaukset on kirjoitettava mahdollisimman selvällä käsialalla. Yleisperiaate on, että epäselvissä tapauksissa tulkitaan aina kokelaan vahingoksi. Suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava.

Nopeudesta ei saa lisäpisteitä. 3.2. KUULLUN YMMÄRTÄMISKOKEET

Tehtävätyypit: 1) Monivalintatehtävät (äidinkieliset tai tavoitekieliset)

Valitse oikea tai parhaiten sopivin vaihtoehto annetuista vastausvaihtoehdosta. Yhtenä monivalinnan muotona voi olla oikein/väärin-vaihtoehdot. Merkitse vastaukset optiseen lomakkeeseen sarakkeesta 1 alkaen tehtävävihkossa olevien kysymysten numeroinnin mukaan. Lopullinen vastaus on kokonaan mustattu soikio, ei rasti.

2) Avoimet kysymykset Yhtenäinen teksti, jonka sisällöstä esitetään kysymyksiä. Vastaa samalla kielellä kuin kysymys on tehty. Vastausten pitää mahtua niille varattuun tilaan.

3) Täydennystehtävä

10

Pohjatekstissä olevat aukot tai lauseen osat täydennetään kuullun perusteella. 4) Kuullun selostaminen tiivistäen äidinkielellä tai tavoitekielellä

a) omin sanoin kirjoitettu yhtenäinen tiivistelmä, jonka tulee antaa selkeä kuva kuullun esityksen pääajatuksista, tai

b) luettelo kuullun keskeisistä kohdista (esim. ranskalaisin viivoin) Tehtävävihkossa ilmoitetaan, kumpaa vastausmuotoa käytetään.

Mikäli joudutaan kuuntelemaan useammassa erässä, tulevat kaikki kuitenkin kouluun klo 8.00. Osa joutuu odottamaan vuoroaan valvotussa tilassa. Kokelas ei saa käyttää matkapuhelinta tai muita elektronisia laitteita kuten älykelloja ko. aikana!

Kokelas tuo mukanaan vain lyijykynän (HB tai no2) ja pyyhekumin.

Valvovat opettajat opastavat lomakkeiden täyttämisessä, tarkistavat nauha- ja vihkopakkaukset ja avaavat ne. HUOM! Kokelaat eivät saa avata vihkoja ennen kuin rehtori antaa luvan!

Kun lomakkeet ym. on huolellisesti täytetty nimi- ja tunnistetiedoin, kokeillaan kuulokkeiden toimivuus.

Nauhan päättymisen jälkeen on aikaa 8 minuuttia lomakkeiden soikioiden mustaamiseen ja produktiivisten vastausten tarkistamiseen. HUOM! Jos optiset vastausmerkinnät ovat puutteelliset, YTL voi tehdä pistevähennyksen. Mustaamatta jäänyt soikio tulkitaan vääräksi vastaukseksi.

Suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava.

Huom! Matkapuhelimen ja muiden elektronisten laitteiden kuten älykellojen hallussapito tutkintotilaisuudessa voidaan tulkita tutkintojärjestyksen rikkomisena, josta seuraamus on sama kuin vilpistä. Mainittujen laitteiden hallussapito on kielletty myös odoteltaessa kuuntelukokeen alkua valvotussa tilassa.

3.3. KIELTEN KIRJALLISET KOKEET

Puhtaaksikirjoitus tehdään kuulakärki-, muste- tai lyijykynällä. Optinen lomake on aina täytettävä lyijykynällä. Mustaamatta jäänyt soikio tulkitaan vääräksi vastaukseksi.

Produktiivisiin kysymyksiin vastataan sillä kielellä kuin tehtävänantokin on.

Mikäli kirjoitelma ylittää tai alittaa annetun sanamäärän, tehdään pistevähennys. Kokelaan on itse laskettava sanamäärä ja merkittävä se kirjoitelman, tiivistelmän yms. loppuun.

Tiivistelmä, kirjoitelma, käännös tms. kirjoitetaan kukin omalle paperilleen. Suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava.

Lue tehtävävihkon ohjeet huolellisesti. Niistä selviää vastauksen kieli, sanamäärät, käytettävä vastauspaperi, kynä jne.

Seuraavat tehtävätyypit ovat mahdollisia: 1) Monivalintatehtävät (äidinkieliset tai tavoitekieliset)

Valitse oikea tai parhaiten sopivin vaihtoehto annetuista vastausvaihtoehdosta. Merkitse vastaukset optiseen lomakkeeseen sarakkeesta 1 alkaen tehtävävihkossa olevien kysymysten numeroinnin mukaan. Lopullinen vastaus on mustattu soikio.

2) Avoimet kysymykset Yhtenäinen teksti, jonka sisällöstä esitetään kysymyksiä. Vastaa samalla kielellä kuin kysymys on tehty. Vastausten pitää mahtua niille varattuun tilaan.

3) Monivalinta-aukkotesti Valitse kussakin kohdassa annetuista vaihtoehdoista aukkoon parhaiten sopiva. Vastausvaihtoehtoja on yleensä 3 tai 4. Mustaa oikeata vastausta vastaava soikio. Vastaukset tulevat heti monivalintatehtävävastausten perään optiselle lomakkeelle.

4) Muunnostehtävä Annettu tavoitekielinen lause, virke tai lyhyt tekstikatkelma muunnetaan vihjeiden mukaisesti (esim. aikamuodon muutos, sivulause lauseenvastikkeeksi, erillisten lauseiden yhdistäminen, lauseen alku on muutettu ja loppu tuotetaan sen edellyttämällä tavalla).

5) Produktiivinen aukkotesti Yhtenäinen teksti, jossa sanoja on poistettu. Tekstiyhteyden ja mahdollisen vihjeen perusteella on ratkaistava aukkoon tuleva oikea sana, muoto, lause jne. Vastaus (= vaadittava tekstin täydennys)

11

kirjoitetaan tehtävävihossa olevien ohjeiden mukaiselle paperille. 6) Tiivistelmä

Tehtävävihkossa annetaan tiivistelmää koskevat ohjeet samalla kielellä kuin tehtävä on suoritettava, samoin ohjeet sen pituudesta, joka yleensä on korkeintaan 100 sanaa. Kokelas itse merkitsee tiivistelmän loppuun sen sanamäärän. Tiivistelmä on omin sanoin kirjoitettu yhtenäinen lyhennelmä, joka antaa selkeän kuvan alkuperäistekstin pääajatuksesta. Väärällä kielellä kirjoitetusta tiivistelmästä annetaan 0 pistettä. Katso tehtävävihosta, mille paperille kirjoitetaan.

7) Käännös ja selittäminen sekä tunnistamistehtävä a) tekstin alleviivattujen kohtien asiatarkka käännös äidinkielelle tai selittäminen tavoitekielellä

(koevihkossa tarkemmat ohjeet) b) tekstijakson asiatarkka käännös äidinkielelle c) irrallisen lauseen, virkkeen tai lyhyen tekstikatkelman asiatarkka käännös tavoitekielelle d) tunnistamistehtävä Katso tehtävävihosta mille paperille vastataan.

8) Kirjoitelma ja lyhyet viestinnälliset kirjoitustehtävät Kirjoitelman tulee olla pituudeltaan ohjeiden mukainen, pakollisissa yleensä 150–200 sanaa, ylimääräisissä 100–150 sanaa. Sanamäärässä otetaan huomioon kaikki erikseen kirjoitetut sanat, artikkelit, prepositiot, numerot jne., ei kuitenkaan välimerkkejä. Normaalipituisen kirjoitelman vaihtoehtona voi olla ohjattuja kirjoitustehtäviä, jotka ovat huomattavasti lyhyempiä. Kirjoitelman sisällön on vastattava otsikkoa. Kirjoita kokoarkin joka riville lyijy-, muste- tai kuivamustekynällä. Jos kuulakynällä kirjoitetussa tekstissäsi on virheitä, korjaa väärät sanat tai päätteet samalla kynällä uudestaan joko rivien väliin tai kirjoituksen loppuun. Jos sanajärjestys on väärä, kirjoita koko lause uudestaan. Noudata annettuja marginaali- ym. ohjeita!

3.4. REAALIAINEEN KOE

Taulukosta selviää reaaliaineiden jako koepäiville sekä myös se, kuinka monta tehtävää kussakin reaaliaineessa on ja kuinka moneen tehtävään enintään saa vastata. 1. koepäivä

Reaaliaine Tehtävien määrä

Vastausten määrä

Biologia 12 8

Psykologia 10 6

Filosofia (sähköinen) 9 5

Historia 10 6

Fysiikka 13 8

2. koepäivä

Reaaliaine Tehtävien määrä

Vastausten määrä

Ev.lut. uskonto 10 6

Ort. uskonto 10 6

Elämänkatsomustieto 10 6

Yhteiskuntaoppi 10 6

Kemia 12 8

Maantiede (sähköinen) 9 5

Terveystieto 10 6

Ensimmäisen tehtävän vastaus kirjoitetaan A3-kokoarkin ensimmäiselle sivulle. Muut vastaukset kukin omalle A4-arkille, jotka pannaan numerojärjestyksessä kokoarkin väliin. Mikäli kokelas ei vastaa ensimmäiseen tehtävään, on siitä huolimatta kokoarkin kokelastiedot täytettävä ja muut tehtävät pantava sen väliin.

Jokaiseen vastauspaperiin kirjoitetaan oppiaineen nimi ja tehtävän numero. Jokaiseen vastauspaperiin on

12

myös merkittävä kokelaan nimikirjoitus, täydellinen nimi ja kokelasnumero.

Mikäli vastausten lukumäärä on sallittua enimmäismäärää suurempi, lautakunta tekee pistevähennyksen tietyn periaatteen mukaisesti, joka on kokelaalle epäedullinen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tehtäviin, joissa pyydetään vastaamaan JOKO TAI -kohtiin, tai tehtävään, joka muodostuu useammasta osasta, esim. a) b) c) -osista.

Reaaliaineen tehtävät kirjoitetaan lyijykynällä ja selkeällä käsialalla joka riville.

Tehtävien ratkaisuissa voi käyttää värikyniä; ei kuitenkaan punaista, joka on varattu opettajan merkinnöille.

Konseptit ja suttupaperit palautetaan selvästi yliviivattuina.

Fysiikassa, kemiassa ja maantieteessä erityisesti sallittuja apuvälineitä ovat

1) taulukkokirja. Sekä MAOL-taulukot, OTAVA (ja vastaava ruotsinnos) että Ranta–Tiilikainen: Lukion

taulukot, WSOY. Kumpaakin taulukkokirjaa saa käyttää. 2) laskin. Kaikki funktio-, graafiset ja symboliset laskimet käyvät. Laskimia saa olla useampi. Kokelaan

on itse tyhjennettävä laskimen muisti. Epäselvissä tapauksissa laskinta ei hyväksytä. Mukana ei saa olla laskinten erillisiä käyttöohjeita, lisämuisteja eikä tiedonsiirtoon tarkoitettuja välineitä. Kokeen aikana laskinta ei saa lainata toiselta kokelaalta. Lukio voi kuitenkin lainata laskimen, jos kokelaan laskin menee epäkuntoon kokeen aikana.

Taulukkokirjoissa ja laskimissa ei saa olla mitään ylimääräisiä merkintöjä. Vain omistajaa koskevat lisämerkinnät sallitaan. Todetut painovirheet on lupa korjata.

Laskimet ja taulukot on toimitettava tarkistettavaksi kansliaan koetta edeltävänä koulupäivänä klo 16.00 mennessä.

Tehtävien joukossa voi olla esseen kirjoittamistehtäviä, annetun aineiston tulkinta- ja käsittelytehtäviä, laskennallisia tehtäviä, ilmiön tunnistamiseen ja siihen liittyvien mallien soveltamistehtäviä.

Luonnontieteessä huomioidaan oppiaineiden kokeellinen luonne. Tehtävien joukossa on 1–4 oppiaineen

rajat ylittävää tehtävää. Ao. tehtäviä ei merkitä erikseen, vaan tehtävänanto ohjaa käsittelemään tehtävää

lukion aihekokonaisuuksien kannalta tai eri oppiaineiden näkökulmasta. Kussakin kokeessa voi olla 1–2

erityisen vaativaa jokeritehtävää. Jos kokeessa on kaksi jokeritehtävää, kumpaankin saa vastata.

Jokeritehtävät pisteitetään asteikolla 0–9, muut tehtävät 0–6.

3.5. MATEMATIIKKA

Ylioppilastutkinnossa otettiin käyttöön kaksiosainen matematiikan koe keväällä 2016.

Sekä pitkän että lyhyen matematiikan kokeessa on kaksi tehtävävihkoa: A-osan tehtävävihko ja B-osan tehtävävihko. Vihkot ovat erivärisiä.

A-osan tehtävien ratkaisut kirjoitetaan A-osan tehtävävihkoon ratkaisuille varattuihin kohtiin. B-osan tehtävät lasketaan jokainen omalle puoliarkille.

Kokelaalle annetaan koetilaisuuden alkaessa sekä A-osan että B-osan tehtävävihko ja taulukkokirja.

Kokelaan on palautettava A-osan koevihko viimeistään kolmen tunnin kuluttua kokeen alkamisesta. Laskimen käyttö ei ole sallittua sinä aikana, kun A-osan tehtävävihko on kokelaan hallussa. Kun kokelas palauttaa A-osan tehtävävihkonsa lukion määräämällä tavalla, hän saa laskimen.

A-osassa on neljä tehtävää, joihin kaikkiin vastataan. B1-osassa on viisi tehtävää, joista kolmeen vastataan ja B2-osassa on neljä tehtävää, joista kolmeen vastataan.

Kokeen saa tehdä lyijykynällä. Kuviot piirretään samaan paperiin tehtävän kanssa.

Millimetripaperia saa pyydettäessä.

Värikyniä saa käyttää piirroksissa, ei kuitenkaan punakynää.

Matematiikassa sallittuja apuvälineitä ovat

1) taulukkokirja. Sekä MAOL-taulukot, OTAVA (ja vastaava ruotsinnos) että Ranta–Tiilikainen: Lukion

taulukot, WSOY. Kumpaakin taulukkokirjaa saa käyttää. 2) laskin. Kaikki funktio-, graafiset ja symboliset laskimet käyvät. Laskimia saa olla useampi. Kokelaan

on itse tyhjennettävä laskimen muisti. Epäselvissä tapauksissa laskinta ei hyväksytä. Mukana ei saa olla laskinten erillisiä käyttöohjeita, lisämuisteja eikä tiedonsiirtoon tarkoitettuja välineitä. Kokeen aikana laskinta ei saa lainata toiselta kokelaalta. Lukio voi kuitenkin lainata laskimen, jos kokelaan

13

laskin menee epäkuntoon kokeen aikana. Taulukkokirjoissa ja laskimissa ei saa olla mitään ylimääräisiä merkintöjä. Vain omistajaa koskevat lisämerkinnät sallitaan. Todetut painovirheet on lupa korjata.

Laskimet ja taulukot on toimitettava tarkistettavaksi kansliaan koetta edeltävänä koulupäivänä klo 16.00 mennessä.

Tarvittaessa on käytettävä harppia ja viivoitinta.

Välineiden lainaaminen toiselle kokelaalle kokeen aikana on kielletty. 3.6. ÄIDINKIELI

Tehtävän numero on kirjoitettava otsikon eteen, myös mahdollinen kirjain (A./B.)

Kokelaan nimen selvennyksestä jätetään 7 tyhjää riviä ennen otsikkoa; otsikon alle 3 tyhjää riviä.

Jokaisen kappaleen alku on sisennettävä 3-4 ruutua; muuten kirjoitetaan marginaaliviivasta marginaaliviivaan: rivit on kirjoitettava täyteen, tarpeen vaatiessa sana on jaettava kahdelle riville.

Aineen lukemista helpottavat seikat ovat ansio: käsiala ja selkeä asemointi.

Esseetä ei enää kirjoiteta puhtaaksi muste- tai kuulakynällä.

Äidinkielen koe on kaksiosainen. Jäljempänä käytetään osista nimiä tekstitaidon koe ja esseekoe. Kokelaan tulee osallistua samalla tutkintokerralla sekä tekstitaidon kokeeseen että esseekokeeseen. Kokelaan äidinkielen arvosana määräytyy kokeiden painotetun yhteispistemäärän perusteella.

Tekstitaidon koe ja esseekoe sijoitetaan tutkintoaikatauluun kullakin tutkintokerralla siten, että tekstitaidon koe on hyvissä ajoin ennen esseekoetta. Esseekoe järjestetään kirjallisten kokeiden ensimmäisenä koepäivänä.

Tekstitaidon kokeessa tutkitaan kokelaan erittelevää ja päättelevää lukutaitoa ja kielellistä ilmaisua. Tekstitaidon koe on kuuden tunnin mittainen. Koetilaisuudessa kokelaille jaetaan vihkonen, joka sisältää tehtävänannot ja aineiston. Aineistona on asiatekstejä - esimerkiksi artikkeleita, uutisia, mielipidekirjoituksia, katkelmia tietoteoksista ja kaunokirjallisia tekstejä. Aineisto voi myös koostua pelkästään asiatekstimateriaalista tai pelkästään kaunokirjallisesta materiaalista. Aineistona voi olla yksi laajahko teksti, 2-4 lyhyempää, toisiinsa liittyvää tekstiä tai suppea valikoima aivan lyhyitä tekstejä. Tekstit voivat olla itsenäisiä kokonaisuuksia tai katkelmia laajemmasta teoksesta.

Tehtäviä on viisi, ja kokelaan tulee tehdä niistä kolme. Tehtävät liittyvät esimerkiksi pohjatekstin tai -tekstien merkityksiin, rakenteisiin, ilmaisuun, tematiikkaan, vastaanottoon ja kontekstiin sekä näiden välisiin suhteisiin. Tehtävänä voi olla myös tiettyyn tarkoitukseen tähtäävä, aineistoon pohjaava lyhyehkö kirjoitus. Kokelasta voidaan esimerkiksi pyytää kommentoimaan tai tiivistämään pohjatekstiä.

Arvostelussa kiinnitetään huomiota sekä suoritusten asiasisältöön että ilmaisuun. Kunkin vastauksen sopiva pituus on 1-2 konseptisivua. Vastaukset jätetään arvosteltaviksi selvästi ja siististi kirjoitettuna. Erillistä puhtaaksikirjoitusta muste- tai kuulakynällä ei tarvita.

Esseekokeessa tutkitaan kokelaan ajattelun kehittyneisyyttä, kielellistä ilmaisukykyä ja kokonaisuuksien hallintaa. Esseekoe on kuuden tunnin mittainen. Koetilaisuudessa kokelaille jaetaan vihkonen, joka sisältää tehtävänannot ja aineiston. Aineistona on asiatekstejä, kaunokirjallisia tekstejä sekä mahdollisesti muuta aineistoa, esimerkiksi kuvia, tilastoja tai taulukoita.

Esseekokeessa on vähintään 12 tehtävää, joista kokelas valitsee yhden. Osa tehtävistä on aineistopohjaisia, osa määritetään tehtävänantoina; tehtävänantona voi olla myös pelkkä otsikko. Tehtävänannossa voidaan lisäksi ilmoittaa, millaiseen tarkoitukseen teksti on suunniteltava kirjoitettavaksi.

Kirjoitustehtävien aiheet voivat liittyä paitsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisältöihin myös laajemmin lukiolaisen yleissivistykseen ja elämäntuntemukseen. Kirjoituksen näkökulma voidaan määrätä tehtävänannossa, mutta usein kirjoittajan on mahdollista itse valita näkökulmansa.

14

Erillistä puhtaaksikirjoitusta muste- tai kuulakynällä ei tarvita.

Suomi toisena kielenä -koe ja ruotsi toisena kielenä -koe järjestetään äidinkielen esseekokeen koepäivänä.

3.7. MUITA VALMENTAUTUMISOHJEITA Eri aineissa järjestetään vapaaehtoisia ohjaustilaisuuksia ennen kirjoituksia. Ota yhteys suoraan oppiaineen opettajaan. Tilaisuuksista kerrotaan myös jaksotiedotteissa, Wilmassa ja iltalukion verkkosivuilla. Yleisradion verkkosivuilla on hyödyllistä tietoa abiturienteille osoitteessa www.abitreenit.yle.fi. Ylioppilastutkintolautakunnan ohjeita yo-kirjoituksista on osoitteessa www.ylioppilastutkinto.fi. Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilla julkaistaan hyvän vastauksen piirteet kunkin aineen kokeen jälkeen. Ylioppilastutkinto muuttuu sähköiseksi syksystä 2016 alkaen. Voit tutustua sähköistyksen etenemiseen osoitteessa www.digabi.fi.

4.TÄRKEITÄ ASIOITA

Ylioppilaslakki Turun opiskelijain tukisäätiö TOT lahjoittaa jokaiselle Turun iltalukiosta ylioppilaaksi pääsevälle ylioppilaslakin ja kultaisen lyyran. Todistusjäljennökset Heti tulosten saavuttua voi kansliasta tilata todistusjäljennöksiä. Suomenkielinen jäljennös (yksi kappale) maksaa 3 €, seuraavat 2 € kappale. Käännöksiä päättötodistuksesta on saatavana myös englannin, saksan, ranskan ja ruotsin kielisenä, 5 € kappale. Yo-todistuksista koulu ei voi antaa virallisia jäljennöksiä, vaan ne on tilattava lautakunnasta tai julkiselta notaarilta maistraatista. Nimi- ja arvosanatietojen julkistaminen Mikäli ylioppilas ei halua nimeään sanomalehtiin, on siitä tehtävä kirjallinen ilmoitus lautakunnalle hyvissä ajoin. Tulosten saavuttua opiskelijat saavat kansliasta vain omat tuloksensa. Mitään yhteislistoja ei laadita. Arvosanoja ei myöskään mainita lakkiaistilaisuudessa. Varusmiehen osallistuminen yo-kokeeseen (Pääesikunnan kirje 823/75) Ylioppilastutkintoon jo osallistuneelle varusmiehelle myönnetään lomaa kokeen uusintaan. Osallistumistodistuksen saa kansliasta. Tulospalvelu Alustavat pistetiedot julkaistaan Moodlessa. Tiedot julkaistaan heti arviointityön valmistuttua (noin 1–3 viikkoa koepäivästä). Lopulliset tulostiedot päivittyvät Wilmaan heti tulostietojen saavuttua kansliaan. Tunnukset Moodleen ja Wilmaan tilataan sähköpostitse osoitteesta iltalukio@turku.fi.

Opinto-ohjaus Opinto-ohjaajalta saa jatkokoulutusinfoa, koulutusoppaita ja hakukaavakkeita. Voit myös käydä tarkistamassa kurssimääriä ja kyselemässä ylioppilaskirjoituksiin liittyviä asioita. Jos ilmoittaudut ensimmäisen kerran yo-kirjoituksiin, ilmoittautuminen tehdään opinto-ohjaajan luona.

15

Henkilöllisyyden tarkistus: Pidä kirjoitustilaisuudessa henkilöllisyystodistus pöydällä tarkistusta varten!

5.YLIOPPILASTUTKINTO SÄHKÖISTYY SYKSYSTÄ 2016 ALKAEN

Ylioppilastutkinnon sähköistäminen tapahtuu vaiheittain vuosina 2016–2019. Osallistuessasi ylioppilastutkintoon syksystä 2016 alkaen saatat osallistua kokeeseen, joka tehdään sähköisesti. Sen vuoksi on tärkeää, että tutustut sähköisen tutkinnon suorittamiseen. Lisätietoa kokeiden sähköisestä suorittamisesta saat opettajaltasi. Osa lukiokurssien kokeista tehdään sähköisesti. Syksyn 2016 tutkinnossa sähköinen koe järjestetään filosofiassa, maantieteessä ja saksassa (pitkä ja lyhyt). Näissä aineissa ei voi enää tehdä paperikoetta. Kokelas voi käyttää kokeessa joko iltalukion tietokonetta tai omaa tietokonetta. Kokelaalta edellytetään mm., että hän osaa käynnistää tietokoneen USB-muistilta (muistitikulta). Mikäli osallistut sähköiseen kokeeseen ja käytät omaa tietokonetta, siinä on oltava liitäntä kiinteälle tietoliikennekaapelille, USB-portti ja akkuvarmennus. Lisäksi tarvitset kuulokkeet. Otamme yhteyttä kaikkiin niihin kokelaisiin, jotka osallistuvat syksyn 2016 tutkinnon sähköisiin kokeisiin. Nämä kokelaat sopivat ohjausajan informaatikko Leena Helttulan kanssa. Tällöin käsitellään mm. tarvittavat ohjelmistot ja mahdollisen oman koneen toiminnan tarkistus. Lisätietoa saa myös ylioppilastutkinnon verkkosivuilta www.ylioppilastutkinto.fi ja www.digabi.fi.

S - 2016