44
Lounais-Suomen Partiopiiri 10. KUNNIA- PARTIOLAINEN Doris “Dodo” Stockmann REPOSTELUSSA jäsenkokous 7 /2012 REPOLAINEN REPOLAINEN UUSIA PALSTOJA: Ketunleipä ja Leffakettu

Repolainen 7/2012

Embed Size (px)

DESCRIPTION

Lounais-Suomen Partiopiirin jäsenlehti

Citation preview

Page 1: Repolainen 7/2012

Lounais-Suomen Partiopiiri

10. KUNNIA- PARTIOLAINENDoris “Dodo” Stockmann

REPOSTELUSSAjäsenkokous

7 /2012

REPOLAINENREPOLAINEN

UUSia PaLStoja:Ketunleipä ja Leffakettu

Page 2: Repolainen 7/2012

Tässä lehdessä

Uusia palstojaRepolaisesta löytyy nyt kaksikin uutta palstaa: Ketunlei-pä-palsta tarjoaa ohjeet herkullisen jouluhalon leipomi-seen sivulla 24, sivulla 21 puolestaan kuulet Leffaketun arvion uusimmasta Bond-elokuvasta. Kuva: Luvian Loukkeen Käpyeläimistö

KansiPiirin syyskokouksessa Porissa syntyi kokouksen oheisaktiviteettina Keijo Kyy ja muita virkattuja otuksia.Kuva: Jura Nurminen

Kuulumisia KambodžastaToimittajamme Tuuli matkusti syksyllä Kaakkois-Aasiassa sijaitsevaan köyhään Kambodžaan. Terveisiä matkalta voit lukea sivuilta 38–39. Kuva: Tuuli Seppälä

ReposteluSivulla 34 repostellaan tällä kertaa Suomen Partiolaisten jäsenkokoukseen liittyen. Keskusjärjestön päätöksen-tekokulttuuri sai lounaissuomalaiset osallistujat petty-mään pahemman kerran.

Kunniapartiolaisen ajatuksiaHenkilöhaastattelussa kuulemme tällä kertaa Suomen partiohistorian kymmenneksi kunniapartiolaiseksi kutsuttu Doris ”Dodo” Stockmannin tarinan. Lue lisää sivuilta 6–8. Kuva: Jussi Elo

2 Repolainen 7/2012

Page 3: Repolainen 7/2012

Pistä postia!Repolainen julkaisee mielellään sivuillaan lukijapostia,

kommentteja ja mielipidekirjoituksia. Juttuvinkitkin

ovat tervetulleita. Lehti toki varaa itselleen oikeuden valita

julkaistavat kirjoitukset ja tarvittaessa lyhentää saamiaan

tekstejä. Lehden toimituksen tavoittaa osoitteesta: [email protected]

REPOLAINENREPOLAINEN

Kävin läpi vuoden aikana ilmestyneitä Repolaisia ja tunsin valtavaa ylpeyttä. Ylpeyttä siitä kuinka hienoja lehtiä olemme

toimituskunnan kanssa saaneet kasaan, mutta ennen kaikkea siitä kuinka hienoa partiotoimintaa piirissämme harjoitetaan. On ollut leirejä, retkiä, vaelluksia, juhlia ja kokouksia. Vuoteen on mahtunut kaikille ikäkausille monipuolista ohjelmaa. Mahtavaa on myös se, että sitä on tehty kaikilla mahdollisilla asteilla. Lippu-kunnat, alueet, piiri ja SP ovat kaikki olleet yhdessä luomassa ikimuistoista partiovuotta 2012.

Oman vuoteni ehdoton kohokohta oli HuHu2012, jonka teke-misessä olin mukana ohjelmapäällikön toimessa alkuteki-

jöistä asti. Kokemus oli mieletön. Oli upeaa nähdä kuinka ideat syntyivät ja muuttuivat todeksi, ne hulluimmatkin. Se, että itse leiri sujui kuin unelma, on kaikkien tekijöiden ansiota. Vielä kerran KIITOS kaikille, jotka tekivät siitä totta.

E ikä sovi unohtaa upeita leiriläisiä. Samoajaikäkautta pide-tään yleensä vaikeana, ei siksi, että samoajat olisivat

vaikeita. Vaan siksi, että siinä iässä ihmisen elämään ilmaantuu paljon kaikenlaista. Koulu alkaa viedä enemmän aikaa, kaveripii-rit muuttuvat ja sen myötä myös kiinnostuksen kohteet vaihtu-vat. Toivon, että monelle samoajalle HuHu näytti esimerkkiä siitä, kuinka ohjelmaa voi soveltaa omiin kiinnostuksenkohteisiinsa sopivaksi. Samoajia seuratessani totesin, että meillä, partiolai-silla, ei ole mitään hätää. Meille on kehittymässä ikäryhmällinen mielettömän innostuneita ja idearikkaita tekijöitä.

V uoden vaihteen lähestyessä on tapana katsoa myös tulevai-suuteen. Toivon, että tämän vuoden aikana hankitut mahta-

vat onnistumisen tunteet motivoivat kaikkia tekemään myös tule-vaisuudessa tapahtumia. Sellaisia tapahtumia, joihin itse haluaisi itse osallistua. Ja toivottavasti kaikki kynnelle kykenevät myös osallistuvat niihin.

Ohi on

Kirjoittaja on toimitusjaoston puheenjohtaja

Sanni Löflund, Pyhän Laurin Ritarit

3Repolainen 7/2012

7/2012 - 14.12.2012 Lounais-Suomen Partiopiirin jäsen lehti ISSN 1797-9390

Päätoimittaja Laura Rantanen

toimitussihteeri ja taittaja Satu-Maija Kaunisto

toimituskunta Ville Laasonen Maria Lahtinen Maija-Liisa Laukkanen Sanni Löflund Sari Mantere Tuuli Seppälä Johannes Vahtoranta

Painopaikka Forssa Print 2012

Repolaisen toimitus Lounais-Suomen Partiopiiri Läntinen Pitkäkatu 13, 20100 Turku p. 050 312 9428 [email protected] Osoitteenmuutokset: www.partio.fi/jasen tai [email protected]

Page 4: Repolainen 7/2012

KuvapankkiPiirille on avattu oma kuvapankki nettiin. Se löytyy osoitteesta:

lspartiopiir i .kuvat.f i /kuvatTarkoitus on tarjota hyviä kuvia monipuolisesti kaikenlaisista piirin tapah-tumista kaikkien nähtäville. Kuvia voi myös käyttää partioviestinnässä.

Jos olet ollut partiotapahtumassa kameran kanssa häärimässä, olisi erit-täin mukavaa saada sinun hyvät otoksesi kuvapankkiin. Ota yhteyttä partio-toimistoon Satu-Maijaan ja sovi kuvien toimitukesta ([email protected] tai 050 312 9428).

Hyvät partiokuvat jakoon!

Kolmeosaiseen hihamerkkiin liittyy suuri määrä kaikille ikäkausille sopi-via aktiviteetteja, joita tekemällä jokainen saada merkin ommeltavaksi partiopaitaan.

Aktiviteetit on kerrottu viimeisimmän Lippukuntapostin mukana tulleessa julisteessa ja ne löytyvät vinkkien kera myös piirin nettisivuilta.

Tavoitteena on, että mahdollisimman monella olisi merkistä ainakin osa jo partiopaidassa kevään paraatissa.

Yksi merkki, monta ilmettä

Merkin kolme erillistä osaa on mahdollista sommitella partiopaitaan miten omaa silmää miellyttää. Ohessa erilaisia sommittelumahdolli-suuksia. Yhdessä vaihtoehdossa irtoliekkejä on kolme. Niinpä, mikä estää suorittamasta aktiviteetteja enemmänkin!

Syty Partioon -hihamerkin suorittaminen on alkanut!

4 Repolainen 7/2012

Reportit

Page 5: Repolainen 7/2012

Ärppärit juhlivat kahdeksankymppisiäänRauman Partiotytöt ovat kuluneena vuonna juhlineet 80-vuotista taivaltaan monin eri tavoin, kuten mummonaamiaisilla, juhlaleirillä, pyöräilemällä Ahvenanmaalle ja järjestämällä perin-teisen syysleirinsä tällä kertaa kaupungissa. Juhlavuosi huipentui lippukunnan perustamis-päivänä 10.11. järjestettyihin päivä- ja iltajuhliin.

Isänpäiväviikonloppuna järjestettyihin 80-vuotisjuhliin oli lippukunnan entisten ja nykyis-ten jäsenten lisäksi kutsuttu myös partiolaisten vanhemmat. Lavalla nähtiin muun muassa eri ikäkausien esityksiä, kerrattiin kuluneen vuoden tapahtumia, jaettiin ansiomerkkejä sekä kaikille johtajille ruusut.

Samoajien ja sitä vanhempien ilta huipentui gaalaan, johon saapui runsaasti osallistujia myös muista Rauman alueen lippukunnista. Gaala on alueen perinteinen juhlava tapahtuma ja kiitos aktiivisille johtajille, joka on yleensä järjestetty itsenäisyyspäivän tienoilla, mutta joka tänä vuonna haluttiin järjestää RPT:n syntymäpäiväjuhlien yhteydessä.

Turussa sytyttiin adventtiin!Kuvat: Jenni Jalava, Raision KilliNallit ja Jyrki Tuominen, Turun Metsänkävijät

Lounais-Suomen Partiopiirin ensimmäinen Syty adventtiin! -tempaus järjestettiin Turussa lauantaina 10.11. Tempaus oli haastavasta säästä huolimatta iloinen ja vauhdikas.

Jo aamukymmenen jälkeen alkoi soppatykistä leijailla Turun kauppatorilla glögin tuoksu. Tuskin tapahtuman puuharyhmä oli saanut telttakatoksen pystyyn kun ensimmäiset kiin-nostuneet kaupunkilaiset olivat jo arvailemassa tapahtumassa mukana olleen Partiovarus-teen jättirepun painoa.

Piparit ja glögi tekivät sateisessa viimassa kauppansa. Lisäksi laulettiin, tavattiin tuttuja ja tietysti adventtikalentereita myytiin hyvällä menestyksellä. Kauppatorin lisäksi partiohuiveja vilahteli lähikaduilla ja jokirannassa.

Erityismaininnan ansaitsevat kaksi supermyyjää, Anna ”Ana” Koivisto ja Eva-Maria ”Eevis” Enola – molemmat Toivon Erätytöistä –, jotka muutamassa tunnissa myivät 30 kalenteria kiireisille lauantaishoppailijoille!

Roudatessamme sormet kohmeessa märkiä tavaroita takaisin partiotoimistolle päätimme, että tapahtuma järjestetään ehdottomasti jälleen ensi syksynä! Koko piirin lippukuntia kannustetaan osallistu-maan tapahtumaan isolla joukolla joko Turun torille tai sitten lippukunnat voivat järjestää omat vastaavat tempauksensa omilla paikkakunnillaan!

Tempauksen järjestivät Jenni Jalavan johdolla varainhan-kintajaosto ja talousryhmä.

5Repolainen 7/2012

Page 6: Repolainen 7/2012

R-E-S-P-E-C-T

toivoo partiolaisten muistavan kunni-oittaa toista ihmistä tulevaisuudessa – kaikessa partiotoiminnassa.

Doris ”Dodo” Stockmann

6 Repolainen 7/2012

Page 7: Repolainen 7/2012

R-E-S-P-E-C-TDodo ansaitsee kunnioi-

tusta ja toivoo meidän kunnioittavan muita

Jäsenkokouksessa lauantai-illalla Dodo ehti onnit-telujen, partioystävien tapaamisen, partiotorilla kiertelyn ja vaalitenttien seuraamisen ohella istah-taa hetkeksi sohvalle Into seuranaan ja kertoa lounaissuomalaisille kuulumisiaan. Tunnelma oli hyvin lämmin ja uudesta kunniapartiolaisesta huokui viisaus, lempeys ja yli puolivuosisatainen eletty partioelämä. Dodo kertoi, että partiossa on kaiken aikaa pysynyt samana se tunne, kun liik-kuu jossain, tapaa tuntemattoman ihmisen ja huomaa, että ollaan molemmat partiolaisia, niin heti on tietty yhteenkuuluvaisuus. Tämä oli aistit-tavissa nytkin.

Monessa mukanaDoris aloitti partion vuonna 1946.

– Luokkatoverini isosisko vei minut Sjöscoutkå-ren Vikingaflickorna -nimisen lippukunnan tont-tukokoukseen kun olin 8-vuotias, hän muistelee. Tonttuihin mennessä Dorikselta kysyttiin, onko hänellä jotain lempinimeä. Noihin aikoihin hänen pikkuveljensä ei osannut sanoa Doris, vaan tämä sanoi ”Toto”. Tontuissa kuultiin kuitenkin nimi väärin ja siitä tuli ”Dodo”. Tämä nimi jäi sitten elämään partiossa.

Parin vuoden päästä Dodo siirtyi tonttulaumasta vartioon. Mustekalat-vartion jäsenistä tuli elinikäi-siä tovereita.

– Vartio oli fantastinen, tuttu ja turvallinen, Dodo hymyilee. Vartion maskotti Octopus, tuttavallisem-min Ocke symboloikin edelleen vartiolaisille turvaa ja iloa.

Meripartio oli yksi tärkeä syy, miksi Dodo pysyi partioharrastuksen parissa. Vartion kanssa hän koki jännittäviä seikkailuja, oppi kaikkea hyödyl-listä ja hänet hyväksyttiin sellaisena kuin hän oli. Teini-ikäisenä erityisesti ystävät ja purjehti-misen haasteet saivat Dodon jatkamaan harras-tusta. Opiskeluaikana hän ei ollut kovin aktiivisesti mukana.

– Siihen aikaan puhuttiin tarpojista. Meillä oli Jumbit-ryhmä, jonka kanssa järjestettiin aktiivi-sesti lippukunnalle retkiä tai suunnistuksia kun tarvittiin, muuten pidettiin vaan hauskaa yhdessä, Dodo kertoo.

Mukavien lippukunnan purjehdusten lisäksi Dodo on tehnyt lukuisia partiomatkoja Suomessa ja maailmalla. Hän on toiminut Suomen Partiolais-ten ja Partiotyttöjen Maailmanliiton WAGGGSin puheenjohtajana.

– Maailmanliiton puheenjohtajuuden jälkeen olin meripartiokurssilla Alankomaissa, siellä sai nauttia partiosta, eikä ollut vastuuta mistään. Myös kolmiapilakurssi oli sellainen, Dodo kuvai-lee rakkainta ja palkitsevinta partiokokemusta kysyttäessä.

7Repolainen 7/2012

Page 8: Repolainen 7/2012

Yksittäisten tapahtumien lisäksi Dodo kertoo, että kaikki, minkä on oppinut partiossa, mm. orga-nisointi ja yhteistyötaidot, on auttanut muussa elämässä. Lisäksi helsinkiläiselle on ollut arvo-kasta, että on päässyt kiertämään hyvin paljon ympäri Suomea partion merkeissä ja on saanut ystäviä eri puolilta.

– Olen saanut paljon ymmärrystä, kun olen ollut tekemisissä eri paikkakuntien ihmisten kanssa. Myös kansainvälisyys on hyvin tärkeä osa partio-polkuani ja siitä on ollut hyvin paljon hyötyä muussa elämässä, Dodo pohtii.

Raskainta partiopestiä tiedusteltaessa Dodo nauraa sydämellisesti. Tonttujen johtaminen tuntui hänestä vaikealta, erityisesti siksi, koska hän ei osaa laulaa.

Muutoksia ja pysyvyyttäKunniapartiolaiseksi kutsuttu Dodo ottaa saamansa kunnianosoituksen hyvin nöyränä vastaan.

– Olen itse saanut partiosta niin valtavan paljon. Olen todella kiitollinen partiotoiminnasta ja tämä on ihan ylimääräinen juttu, hän sanoo vaatimattomasti.

Dodo kertoo, että instituutiona kunniapartiolai-suus on hänelle tuttu, koska hän on tehnyt paljon työtä erityisesti Kata Jouhkin kanssa. Myös Helvi Sipilä on ollut taustalla mukana.

Omiksi esikuvikseen partiossa Dodo mainitsee omat, erittäin hyvät vartionjohtajansa. Myöhemmin Finlands Svenska Flickförbundetin Gunvor ”Gi” Leander oli persoona, joka teki häneen hyvin syvän vaikutuksen.

– Hän oli semmoinen oikeudentuntoinen ja hän välitti hyvin selkeitä viestejä, Dodo kuvai-lee. Aikanaan kun Dodo oli lippukunnanjohta-jana, Gi värväsi Dodon liittoleirin varajohtajaksi. Tarkastaessaan, miten Dodo oli pärjännyt leirillä, Gi kysyi kotimatkalla, että suostuisiko Dodo liiton varapuheenjohtajaksi.

Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry:n 40-vuotisjuhlavuonna on hyvä katsoa ajassa taak-

sepäin. Dodo toteaa, että neljäkymmentä vuotta sitten partio on toisaalta ollut hyvin erilainen ja toisaalta taas samanlainen kuin nykyäänkin:

– Silloin ei ollut kilpailevaa toimintaa niin paljon. Perusasiat ja luokkavaatimukset ovat sisällöltään vähän erilaisia, mutta kuitenkin samanlaisia. Ideologia ei ole muuttunut. Tehdään yhdessä ystä-vien kanssa.

Vaikein, ja ehkä parhain, muutos partiossa on Dodon mukaan ollut saada partiopojat ja partioty-töt yhteen. Prosessi oli todella hankala ja monimut-kainen ja se vaati vaikka mitä.

– Ei ollut tietotekniikkaa. Kun seitsemän instanssia käsitteli budjetit ja toimintasuunnitel-mat ja jokainen instanssi muutti jotain, niin silloin istuttiin vaan kokouksissa ja aina kokouksissa, Dodo myhäilee. Ensimmäisellä yhteisellä suurlei-rillä, Karelialla, vuonna 1979 huomasi kuitenkin, että kyllä tämä kaikki kannatti.

Dodo pohtii, että partioliikkeen historia Suomessa on ollut riitaisa ja välillä olemme kaikki unohtaneet ihanteiden ensimmäisen kohdan, toisen ihmisen kunnioittamisen. Hän toivoo partiolaisten muistavan kunnioittaa toista ihmistä tulevaisuu-dessa – kaikessa partiotoiminnassa.

Lopuksi Dodo lähettää vielä terveisiä tämän päivän nuorille partiolaisille:

– Jos on luvannut olla mukana jossain tai tehdä jotain, niin siinä lupauksessa pitää pysyä. Tarvi-taan vähän sisua, sillä tulee hyviä kokemuksia ja hienoja juttuja.

”Jos on luvannut olla mukana jossain tai tehdä jotain, niin siinä lupauk-sessa pitää pysyä.”

8 Repolainen 7/2012

Page 9: Repolainen 7/2012

Tutustuin huolella arvostetun liikkeen jouluesit-teeseen. Rakkaudesta jouluun – otsikon alta

löytyi 148 sivua oivallisia joululahjavinkkejä. Niitä en tosin hakenut. Minua kiinnosti tietää, miten tuntemani joulun sanoma lehden sivuilta löytyisi. Vain yksi ainoa vähäinen yksityiskohta liittyi lapsuudessani oppimaani joulun sisältöön: Erään suklaarasian kannessa seikkailivat itämaan tietäjät.

I tämaan tietäjiä on hyvä joulun alla muistella. Raamatun kerronnan mukaan he tulivat kaukaa

saadakseen nähdä joulun lapsen. Pitkän matkan aikana heitä opasti kohteeseensa sen ajan navi-gaattori, joulun tähti. Tietäjien joulussa selkeä merkki johti oikeaan kohteeseen.

K eisari Konstantinus Suuresta kerrotaan, että hän ennen erästä vuonna 312 käytyä taiste-

lua näki taivaalla merkin, punaisen ristin, ja kuuli äänen: Tässä merkissä olet voittava. Niin myös kävi. Perinteen mukaan ristinmerkin alla saadun voiton ansiosta Konstantinus edesauttoi kristinus-kon etenemistä. Hän lakkautti kristittyihin kohdis-tuneet vainot, palautti kirkolta takavarikoidun omaisuuden ja kutsui koolle Nikean ensimmäisen kirkolliskokouksen. Konstantinuksen elämässä oikea merkki johti oikeisiin arvovalintoihin.

Me elämme keskellä merkkien sekamelskaa. Pelkästään lippuja on satoja. Jokainen itse-

ään kunnioittava yritys on sellaisen hankkinut. Läpi vuoden liput viestittävät firmojen sanomaa siitä, missä merkissä he uskovat voittavansa.

V aikka kisa oli kova, uskomme me suomalai-set, että Ruotsin Jamboreen leirilippukunta-

lipuista ylimpänä liehui Suomen lippu. Samaten

partioparaatissa tai itsenäisyyspäivän sotilaspa-raateissa lippukunta-, tai joukko-osastolippujen edellä kulkee siniristilippu. Sinivalkoinen ristilippu kertoi Jamboreella maailman partiolaisille ja kotoi-sissa juhlatilaisuuksissa meille suomalaisille, mihin merkkiin me olemme tottuneet luottamaan. Sama kuvio, joka sai Konstantinuksen kääntymään kris-tinuskon kannattajaksi on kannattanut Suomen kansaa kautta aikojen. Tässä merkissä me olemme oppineet voittamaan.

V aikka me jouluna ajattelemme enemmän Mariaa, Joosefia, seimen lasta ja itämaan

tietäjiä tähtineen, on risti myös joulun merkki. Jeesuksen syntymä aloitti hänen tiensä pääsiäi-sen ristille. Itämaan tietäjät ja kohtuullisen suppea aikalaisten joukko ehti tavata hänet. Muiden todis-tuksen perusteella maailma on oppinut tuntemaan joulun lapsen Vapahtajanaan.

T yöhuoneeni ikkunasta näkyy Turun tuomiokir-kon torni. Siellä, kaupungin kaikkien muit-

ten merkkien yläpuolella, valvoo risti kaupun-gin elämää. Joulun merkki näkyy meille, kuten itämaan tietäjille ja Konstantinuk-selle. Adventin ja joulunajan suuri henkilökohtainen kysymys on, mihin merk-kiin maailman kaikkien merkkien joukossa me tahdomme luottaa. Huppe

Teksti: Hannu ”Huppe” Hurme, Kasvatustoimenjohtaja, rovasti

9Repolainen 7/2012

Page 10: Repolainen 7/2012

Teksti ja kuva: Jani Aarnio ja Jerena Butterlin, Kuusiston Linnanyrjänät

Näillä sanoilla samoajat kuvasivat Kunstenniemessä 13 - 14.10.2012 järjestettyä

Elokuvalilja-tapahtumaa.

Kaarinan Kymmenysten järjestämän tapah-tuman tavoitteena oli 24 tunnin ajan katsoa

elokuvia ja suorittaa niihin liittyviä tehtäviä.

H yväksyttävästi sääntöjä noudattaneet voivat tuomariston niin salliessa saada tapahtu-

masta suoritusmerkin.

T apahtumassa saatiin tuntumaa niin kauhuelo-kuviin, komedioihin kuin rakkauselokuviinkin.

E lokuvien katselemisen ohella ehdittiin harras-taa myös perinteistä partiojäynäilyä. Uunista

löytynyt viikon vanha kulinarismin taidonnäyte luovutettiin sen omistajille iloisen ruokalaulun vauhdittamana.

1. Kilpailuaikaa on kaksikymmentäneljä (24) tuntia.2 . Kilpailuaika on käytettävä elokuvien katseluun pois lukien tauot

tai muut tuomariston määräämät erikoistilanteet.3. Kilpailun aikana taukoja on käytettävissä neljä (4h) tuntia. Aika

mitataan kunkin kilpailijan kohdalta erikseen.4 . Nukkuminen on sallittua vain taukojen (4 h) aikana.5. Ruokailut suoritetaan taukojen (4 h) aikana.6. Tuomarien määräämänä hetkenä suoritetaan kahden (2h) tunnin

hiljaisuus.7. Kilpailun aikana tuomarit voivat antaa tehtäviä.8 . Tuomarityöskentelystä ei ole lupa valittaa.

10 Repolainen 7/2012

Page 11: Repolainen 7/2012

KLIK!

Ota Polku haltuun ja ilmoittaudu 18.1. kevään Polku-koulutuksiin piirin nettisivujen kautta. Paikkoja on rajoitetusti. Toteutamme koulutukset omin läppärein Turun ja Porin partiotoimistoilla. Langaton verkko on käytettävissä. Kurssi on maksuton.

POLKU-KOULUTUKSET2013

JäsenrekisterinhoitajaTurussa 3.2. ja Porissa 10.2. (su) klo 10-13

Jäsenrekisterin lukukäyttäjäTurussa 3.2. ja Porissa 10.2. (su) klo 14-15.30

Ilmoittautuessa vastaathan kaikkiin kysymyksiimme.

Polku-kahvila 22.9.Jäsenrekisterinhoitajille on lisäksi Lippukunta-päivässä oma Polku-kahvila 22.9. kokemusten jakamista ja yhteistä ongelmien ratkomista varten.

Jäsenrekisterinhoitajan vastuullahan on lippukunnan jäsenhallinta kokonaisuudessaan. Jäsenrekisterinhoitajan vaihtuessa uusia oikeuksia haetaan keskusjärjestöstä. Lippukunta voi hakea lisäksi yhdelle jäsenrekisterin lukukäyttäjän oikeudet piiristä. Lukukäyttäjän oikeudet luotiin helpottamaan erityisesti koulutusvastaavaa lippukuntansa jäsenten ilmoittamisessa eri tapahtumiin. Varmasti moni muukin pesti voi olla perusteltu lukukäyttäjäoikeuksien hakemiseen. Lukukäyttäjä voi lukemisen ja näppärämmän sähköisen ilmoittamisen lisäksi ottaa erilaisia raportteja.

Lisätietoa Turun partiotoimistosta Leenalta, 050 312 9427 tai [email protected].

11Repolainen 7/2012

Page 12: Repolainen 7/2012

Teksti: Nils Grönberg Kuvat: Jura Nurminen, Koroisten Ritarit ja SP:n kuvapankki / Ilmari Seppä ja Jaana Moilanen

Järjestyksessä kahdestoista Suomen Partiolai-set - Finlands Scouter ry:n jäsenkokous järjestet-tiin Kouvolassa 17.–18.11.2012. Jäsenkokouksessa partiopiirien edustajat valitsivat Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n hallitukselle uuden puheen-johtajan ja varapuheenjohtajan, partioneuvoston puheenjohtajan ja piirien nimeämän partioneuvok-set varajäsenineen vuosiksi 2013–2014.

Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin, äänestyk-sen jälkeen äänin 55/46, Harri Länsipuro (Harjun Pojat/ Hämeen Partiopiiri) ja varapuheenjohtajaksi, äänestyksen jälkeen äänin 52/49, Niina Johansson (Meritähdet, Pääkaupunkiseudun Partiolaiset).

Partiopiirien edustajat valitsivat myös uuden partioneuvoston puheenjohtajan seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Äänestyksen jälkeen äänin 64/36/1, valittiin partioneuvoston puheenjohta-

Suomen Partiolaisten JÄSENKOKOUSSuomen Partiolaisten JÄSENKOKOUSKouvola

17.–18.11.2012Kouvola

17.–18.11.2012

WOSMin maailmakomiteassa istuva Karin Ahlbäck kävi tuomassa kokousvä-elle maailmanjärjestön tervehdyksen.

Satapäinen kokousväki pääsi käyttimään ää-nivaltaansa sekä suljetuissa lippuäänestyksissä että koeluontoisissa kädennostoäänestyksissä.

Jäsenkokouksessa valittiin SP:lle uusi johto. Partioneu-voston puheenjohtajaksi valittiin Valtteri Karhu (PP), SP:n varapuheenjohtajaksi Niina Johansson (PäPa) ja SP:n puheenjohtajaksi Harri Länsipuro (Häme).

Hallituksen ja partioneuvoston puheenjohtajaeh-dokkaat joutuivat YSP Daniel Sazonovin grillatta-vaksi ennen äänestystä.

Ensi kesän meripartioleiri Satahanka oli näkyvästi esillä. Leiri kiinnosti myös tuoretta kunniapartiolai-nen Doris Stockmannia.

12 Repolainen 7/2012

Page 13: Repolainen 7/2012

Teksti: Nils Grönberg Kuvat: Jura Nurminen, Koroisten Ritarit ja SP:n kuvapankki / Ilmari Seppä ja Jaana Moilanen

Suomen Partiolaisten JÄSENKOKOUSSuomen Partiolaisten JÄSENKOKOUS

jaksi Valtteri Karhu (Vaasan Metsäveikot, Pohjan-maan Partiolaiset).

Samassa kokouksessa valittiin yksimielisesti Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n partio-neuvoston jäseneksi piiristä kaksivuotiskaudeksi 2013–2014, Mari Kousa ja varajäseniksi Mika Kuusisto, Jussi Elo, Inka Lähteenmäki ja Leena Rantanen.

Piirin reippaaseen ja aktiiviseen jäsenkokous-delegaatioon kuului Pia Aalto, Ida Arminen, Jussi Elo, Aleksi Heikkilä, Marikki Impivaara, Susanna Jussila, Mari Kousa, Mika Koutu, Mika Kuusisto, Timo Lamminen, Maija-Liisa Laukkanen, Terhi Lehtinen, Inka Lähteenmäki, Juha Nurminen, Maarit Pirinen, Hanna Pärkö, Leena Rantanen, Timo Siren, Jyrki Tuominen, Sakari Warro ja Maria Ruohola. ”Matkanjohtajana” toimi toiminnanjohtaja Nils Grönberg.

Huomionkipeä kettumme Into oli suosittua seuraa kokouksessa.

L-SP:n väellä ei tahtonut tulla äänestämisestä juuri mitään, kun kokouseväät olivat tätä luokkaa.

Hallituksen ja partioneuvoston puheenjohtajaeh-dokkaat joutuivat YSP Daniel Sazonovin grillatta-vaksi ennen äänestystä.

Vuoden alussa aloittava piirinjohtajaparimme Mari ja Mika hioivat seuraavaa puheenvuoroa. Politiikka ja sujuva retoriikkahan kulkevat käsi kädessä.

Illan partiotorilla partiopiirit esittelivät toimintaansa ja parhaita käytänteitään. Tässä kymiläiset näyttävät mallia paikallisesta partiosta.

13Repolainen 7/2012

Page 14: Repolainen 7/2012

Vaalitapahtumat Porissa ja Turussa

Partiolaiset ovat kansakunnallisesti vahva tekijä ja meiltä odotetaan yhteiskunnallista aktiivisuutta. Meiltä ei odoteta, että tekisimme asioita vain itsel-lemme. Tämä kävi hyvin selväksi, kun Porissa ja Turussa järjestettiin noin kaksi viikkoa ennen lokakuun kuntavaaleja vaalitapahtumat. Mukana Porissa oli kahdeksan ja Turussa peräti 12 puolu-etta. Tapahtumista kerätty palaute oli äärimmäisen hyvää, rakentavaa ja kannustavaa.

Toteutettu vaalitapahtumakonsepti on hyvin yksinkertainen: Kutsutaan poliittiset puolueet tapahtumapaikalle esittelemään toimintaansa ja pidetään vaalitentti. Porissa Kauppakeskus Bepo-pissa järjestettyyn tapahtumaan osallistui myös paljon tarpojia, sillä tapahtuma oli yhtenä rastina tarpojien taitopäivän ohjelmassa. Nuoret kohtasi-vat puolueita tehden ehdokkaille kiperiä kysymyk-siä. Turussa toimintapaikkana oli kauppakeskus Skanssi, missä tukeuduttiin puolestaan suureen ihmismäärään.

Ennen tapahtumia tiedostettu tosiasia oli, että nuorta kohdeyleisöä on äärimmäisen vaikea tavoit-taa ja vaalitapahtumatiimi oletti, että suurin osa tapahtumiin tulevista olisi ohikulkijoita. Näin kävi-kin sisäisestä markkinoinnista huolimatta. Samoi-hin aikoihin Turussa Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa järjestettiin Haluan vaikuttaa, haittaaks se? -keskustelutilaisuus, jossa nuoriso tenttasi Turun nuoria kuntavaaliehdokkaita. Paikalla oli yhteiskuntakritiikkiä tekevä Paleface. Kuuleman perusteella tapahtumapaikka oli täynnä väkeä

Vaikka väenpaljous ja vaikuttamisen suuruus olivat kaukana vaalitapahtumatodellisuudesta, kaksi onnistumista lienevät ylitse muiden: Teimme yhteiskunnallista vaikuttamista ensimmäistä kertaa L-SP:ssä ja annoimme kohtalaisen isolle partiomassalle kosketuksen vaikuttamiseen.

Paljon tapahtuu – mutta missä?

Vaalitapahtumaprojektin aikana, varsinkin sen loppuviikkoina, kävi selväksi, että yhteiskunnallista vaikuttamista tapahtuu piireissä. Hienoa! Interne-tissä pyöri partiolaisten vaaliteemoja, yritystä saada

14 Repolainen 7/2012

Page 15: Repolainen 7/2012

Teksti: Viljo ”Axu” Mannerjoki, Jokikylän Pojat, L-SP:n kuntavaalitapahtumien tiimijohtaja Kuvat: Viljo ”Axu” Mannerjoki, Jura Nurminen, Koroisten Ritarit

Politiikka – tiettyyn tavoitteeseen pyrkivä menettelytapa. Näin eräs sivistys-sanakirja määrittää politiikka-sanan yhdessä sen alakohdista. Partion yhtenä päätavoitteena on olla Suomen vaikuttavin nuorisojärjestö, jolla on tunnustettu asema suomalaisessa yhteiskunnassa. L-SP:ssä mitään merkittävää ei ole vielä saavutettu. Strategia 2020 tavoitteeseen on vielä matkaa.

koko valtakunnan partiotaustaiset ehdokkaat yhteen Excel-taulukkoon, konkreettisia vaalitent-tejä ja vaalikeskusteluja. Hyviä ideoita ja toteutuk-sia, mutta vaikuttivatko nämä merkittävästi yhtään mihinkään? Ehkä vähän, mutta ei kuitenkaan valtakunnan tasolla saavutettu mitään merkit-tävää. L-SP:ssä ei päästy edes lehtiin yrityksistä huolimatta.

Joissain toiminnoissa valtakunnallinen koordi-nointi johtaisi järjestelmälliseen lopputulokseen. Kenttää saataisiin yhtenäistettyä ainakin sisäisesti.

Rohkaiseva tulevaisuus

Nyt toteutetut vaalitapahtumat olivat hieno aloi-tus. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on kuiten-kin paljon muuta kuin puoluetoiminnalliset vaalit muutaman vuoden välein. Miltä kuulostaisi, jos

puolueet tai muut etujärjestöt kävisivät lippukun-tapäivässä esittelemässä toimintaansa? Mitä jos suurin osa partiolaisten yhteiskunnallisesta aktiivi-suudesta tapahtuisikin vasta 2020-luvulla? Nyt on syytä miettiä yhteiskunnallista vaikuttamista myös kasvatuksellisesta näkökulmasta, kasvattaa nuoria yhteiskuntavaikuttajiksi.

Suomen Partiolaisten jäsenkokouksessa annet-tiin hieno julkilausuma: Vaadimme nuorisoval-tuuston pakolliseksi jokaiseen kuntaan! Voimme partiolaisina tehdä kunta-aloitteita, piiri- ja järjes-tötasolla voimme antaa julkilausumia ja valtakun-nan tasolla voisimme yrittää kerätä vaikka 50 000 nimeä kansalaisaloitteeseen kunhan löydämme yhtenäisen linjan sille, mitä haluamme toteuttaa.

Piirimme on yhteiskunnallisessa vaikuttami-sessa vasta alkutekijöissä, mutta alku on lupaava. L-SP:n 2013–2014 toimintasuunnitelmaan on kirjattu useita kohtia yhteiskunnallisen vaikuttami-seen liittyen.

15Repolainen 7/2012

Page 16: Repolainen 7/2012

16 Repolainen 7/2012

Käytä hyväksesi koko valikoima verkossa: www.ScandinavianOutdoorStore.com Forum - TammistoTampere - Turku - Raisio - Salo - Pori

Tiesitkö, että ScandinavianOutdoorStore.com on partiolaisten omistama verkkokauppa? Sen omistaa Partiovaruste Oy, jolla on lisäksi myymälät Turussa, Raisiossa, Salossa, Porissa, Helsingissä ja Vantaalla.

Yrityksemme tukee vuosittain erittäin merkittävällä summalla lapsi- ja nuorisotyötä, partiotoimintaa.

*Alennus ei koske partiovarusteita, kuten partiomerkkejä ja –pukuja.

Haglöfs OXO 70Rinkka-sarjassa kantojärjestelmät miehille ja naisille. Kestävä ja huomat-tavan kevyt rinkka, ettet kanna turhaa painoa! 70-litraisen paino vain 2,65kg. (289,-)

259,-

Atlas 830 ja Elektra 827Alumiinirunkoiset lumikengät ketterään kävelyyn umpimet-sään! Miehille ja naisille omat mallit. (225,-)

169,-

Alk.

300,-

119,-Sorel Winter CarnivalLämmin pakkassaapas naisille irroitettavalla huopavuorella.

39,90

Jäsenkortilla

-10% alennusta näistäkin

hinnoista!

299,-

54,90

Talviretkelle oman kaupan kautta!

Marmot Teton ja Never SummerTodella lämmin untava-makuupussi! Kapemmalle lantiolle Teton ja harteik-kaammalle tilavampi Never Summer. FP 600+. Katso makuupussien koot ja painot verkkokaupasta!

Jack Wolfskin GeckoVäliasufleece kerrospu-keutumiseen. Miehille ja naisille oma mitoitus.

Halti Whiff ja HalleUudistuneet Whiff ja Halle -tau-kotakit. Pakkautuu etutaskuun. FP 850.

Devold Sport –paitaMerinovilla-aluspaita naisille ja miehille. Talviretkeilijän suosikki materiaali! Täysin kone-pestävä. (65,-)

49,- 65,-

20,- 59,-Fjällräven Nordic HeaterKeinoturkislakki tuulen- ja vedenpitävällä pintamateriaa-lilla. (69,-)

Hestra Gauntlet SRPitkävartiset tumput irroitet-tavalla vuorella. Voit irroittaa vuorihanskan kuivatuksen ajaksi.

Devold NansenTuhdit norjalaiset merinovillasukat.

Lasting KelyLämmin merinovillainen aluspaita naisille!

239,- Marmot Sawtooth Reg

229,- Haglöfs Zensor Nordic Winter

149,- Exped Downmat 7

99,- Deuter Fox 40 JR

220,- Osprey Aether 70

499,- Fjällräven Akka 3

39,90 Thermos FBB 750

199,- Liguid Image Ego

599,- Haglöfs Vassi

449,- Haglöfs Vassi Q UUTUUS!

199,- Halti Gompa

250,- The North Face Decagon

269,- Fjällräven Greenland Parka W

29,90 Haglöfs Wind Cap

34,- Devold Expedition Balaclava

109,- Hestra Army Leather 3-finger Mitt

39,90 Deuter Altus säärystimet

149,- Icebug Speed BUGrip

79,- Tretorn Nord

Alk. 385,- Altai Ski Hok+ X-Trace Pivot side

425,- Savotta Paljakka

169,- Madshus Voss –vaellussuksi

149,- Madshus Vidda BC

35,- Arva Snow Eco

269,- Garmin Dakota 20

169,- Primus Etapower MF

25,90 Suunto A-30

59,90 Fenix HP11

2,50 Grabber Kädenlämmitin

lahjakortti

Page 17: Repolainen 7/2012

17Repolainen 7/2012

Käytä hyväksesi koko valikoima verkossa: www.ScandinavianOutdoorStore.com Forum - TammistoTampere - Turku - Raisio - Salo - Pori

Tiesitkö, että ScandinavianOutdoorStore.com on partiolaisten omistama verkkokauppa? Sen omistaa Partiovaruste Oy, jolla on lisäksi myymälät Turussa, Raisiossa, Salossa, Porissa, Helsingissä ja Vantaalla.

Yrityksemme tukee vuosittain erittäin merkittävällä summalla lapsi- ja nuorisotyötä, partiotoimintaa.

*Alennus ei koske partiovarusteita, kuten partiomerkkejä ja –pukuja.

Haglöfs OXO 70Rinkka-sarjassa kantojärjestelmät miehille ja naisille. Kestävä ja huomat-tavan kevyt rinkka, ettet kanna turhaa painoa! 70-litraisen paino vain 2,65kg. (289,-)

259,-

Atlas 830 ja Elektra 827Alumiinirunkoiset lumikengät ketterään kävelyyn umpimet-sään! Miehille ja naisille omat mallit. (225,-)

169,-

Alk.

300,-

119,-Sorel Winter CarnivalLämmin pakkassaapas naisille irroitettavalla huopavuorella.

39,90

Jäsenkortilla

-10% alennusta näistäkin

hinnoista!

299,-

54,90

Talviretkelle oman kaupan kautta!

Marmot Teton ja Never SummerTodella lämmin untava-makuupussi! Kapemmalle lantiolle Teton ja harteik-kaammalle tilavampi Never Summer. FP 600+. Katso makuupussien koot ja painot verkkokaupasta!

Jack Wolfskin GeckoVäliasufleece kerrospu-keutumiseen. Miehille ja naisille oma mitoitus.

Halti Whiff ja HalleUudistuneet Whiff ja Halle -tau-kotakit. Pakkautuu etutaskuun. FP 850.

Devold Sport –paitaMerinovilla-aluspaita naisille ja miehille. Talviretkeilijän suosikki materiaali! Täysin kone-pestävä. (65,-)

49,- 65,-

20,- 59,-Fjällräven Nordic HeaterKeinoturkislakki tuulen- ja vedenpitävällä pintamateriaa-lilla. (69,-)

Hestra Gauntlet SRPitkävartiset tumput irroitet-tavalla vuorella. Voit irroittaa vuorihanskan kuivatuksen ajaksi.

Devold NansenTuhdit norjalaiset merinovillasukat.

Lasting KelyLämmin merinovillainen aluspaita naisille!

239,- Marmot Sawtooth Reg

229,- Haglöfs Zensor Nordic Winter

149,- Exped Downmat 7

99,- Deuter Fox 40 JR

220,- Osprey Aether 70

499,- Fjällräven Akka 3

39,90 Thermos FBB 750

199,- Liguid Image Ego

599,- Haglöfs Vassi

449,- Haglöfs Vassi Q UUTUUS!

199,- Halti Gompa

250,- The North Face Decagon

269,- Fjällräven Greenland Parka W

29,90 Haglöfs Wind Cap

34,- Devold Expedition Balaclava

109,- Hestra Army Leather 3-finger Mitt

39,90 Deuter Altus säärystimet

149,- Icebug Speed BUGrip

79,- Tretorn Nord

Alk. 385,- Altai Ski Hok+ X-Trace Pivot side

425,- Savotta Paljakka

169,- Madshus Voss –vaellussuksi

149,- Madshus Vidda BC

35,- Arva Snow Eco

269,- Garmin Dakota 20

169,- Primus Etapower MF

25,90 Suunto A-30

59,90 Fenix HP11

2,50 Grabber Kädenlämmitin

lahjakortti

Page 18: Repolainen 7/2012

Maarian PartioyhtymäHuisia aluetoimintaa ja kiusaa marssijärjestäjille

Yhteinen taival ei alkanut kuin napinpainalluksella, vaan alku hieman kangerteli. Pikkuhiljaa kuiten-kin saatiin juonesta kiinni, ja yhteisiä tapahtu-mia virisi. Niistä ehkäpä merkittävimpänä yhdek-sänkymmentäluvun puolivälissä järjestetty yksi harvoista - ellei peräti ainoa - alueellisista PJ-kurs-seista. Kurssinjohtajaksi saatiin silloinen V-SP:n koulutusohjaaja Eki Rötkönen. Hänen myötään kurssille saatiin myös virallinen status.

Yhteistyö väheni muutamaksi vuodeksi, mutta hyvä idea ei koskaan jää kokonaan unhoon. Koska MPY on jo virallisestikin piirin alue, on sillä myös alueellisia tehtäviä. Olemme järjestäneet mm. kahdet partiotaitokilpailut, toiset vartioikäisille ja toiset sudenpennuille.

Uutta puhtia alueeseen

Lippukunnat päätyivät joksikin aikaa puuhaa-maan melko pitkälle omissa nurkissaan ja MPY oli olemassa lähinnä sovittuna yhteenliittymänä ja neuvotteluelimenä, sekä tietenkin kevätparaatin järjestysmiesten jokavuotisena harmina halutes-saan marssia yhteisen kyltin alla. (Samaan hengen-vetoon pitää antaa tunnustus siitä, että melko hyvin toiveemme on saatu hoidettua).

Muutama vuosi sitten alueellista yhteisTOIMIN-TAA alettiin viritellä paremmalle mallille. MPY:n ”hallitus” alkoi kokoontua hieman säännöllisemmin ja samalla ryhdyttiin tekemään yhteisiä tapahtu-mia. Kaikenmoista pientä jo löytyi, mutta vielä ”se jokin” puuttui.

Se jokin

Se jokin saatiin, kun toimivat johtajat heräsivät MPY:n mahdollisuuksiin. Viime kevään yhteinen ROK avasi pelin. Kurssilla lippukuntiemme tulevat johtajat saivat paitsi hyvää oppia, myös uusia ystäviä yhteistyölippukunnista. Kevään ja kesän aikana niinkin pieni asia kuin yhteiset pesispelit tutustuttivat johtajistoja toisiinsa paremmin.

Teksti ja kuvat: Jura Nurminen, Koroisten Ritarit

Parikymmentä vuotta sitten Maarian Tähkien silloinen lpkj Suomisen Arska heitti PJ-cafessa ilmoille ajatuksen siitä, että Maarian alueen lippukuntien kannattaisi ehkä ryhtyä toiminnalliseen yhteistyöhön. Koska ajatus kuulosti kaikista hyvältä, ryhdyttiin asiaa suunnittelemaan. Maarian alueen lippukunnilla (Maarian Kämmekät, Koroisten Ritarit, Maarian Tähkät ja Koroisten Sarpiot) on sama taustayhteisö, ja muutenkin toiminta on alueellisesti samojen rajojen sisällä. Useampien aivoriihien tuloksena syntyi aluetoimintaa ennen aluetoi-mintaa: Maarian Partioyhtymä (MPY).

Kevätparaati yhteisen lipun alla.

18 Repolainen 7/2012

Page 19: Repolainen 7/2012

Vihoviimeinen potku eteen päin saatiin, kun Maarian Kämmeköiden lpkj Henna otti KoGi-kurs-siprojektikseen MPY:n yhteistoiminnan kehittämisen. Perustettiin toimikunta suunnittelemaan yhteistä toimintakalenteria. Pari kokousta istuttiin vertaillen ja yhdistellen lippukuntien kalentereita, jotta yhteiset tapahtumat saatiin limittymään osaksi niitä. Tulok-sena oli koko vuoden kattava yhteisten tapahtumien kirjo, joka tarjoaa toimintaa niin pienimmille suda-reille kuin johtajistollekin.

Tarjolla on monenmoista seikkailijadiskosta kiipei-lyyn ja sudarien puuhapäivästä vaeltajatapahtu-miin. Kevään kruunaa kaikkien lippukuntien yhtei-nen kevätretki (ajatus useammasta bussilastillisesta pikkupartiolaisia hiukan kyllä hirvittää).

Katseissa on jo ensi kesä ja Maarian Partioyhtymän yhteinen kesäleiri. Nyt ollaan todella hyvässä vedossa. Kaikki ovat sitoutuneet yhteisiin tapahtumiin ja osa tapahtumista on jo osoittautunut niin hyviksi, että ne järjestetään seuraavanakin vuonna. Kun kaikki puhal-tavat yhteen hiileen, ei MPY:n toiminta pääse enää kuihtumaan.

Aluetyön kehittämistä voi suositella kaikille.

Helppo tapa saada toimintaan uusia

vinkkejä ja vaihtelua.

Aluetyö toiminnan parantajana

Suosittelen aluetyön kehittämistä kaikille. Ei ole juuri helpompaa tapaa saada toimintaan uusia vinkkejä ja vaihtelua. Ottakaa sitä naapurilippukunnan johtajaa hihasta kiinni älkääkä päästäkö irti ennen kuin olette saaneet sovittua mitä yhteistä voisitte tehdä.

Terveisiä

Kun kysyin muilta johtajilta, mitä haluaisitte MPY:stä sanottavan, tällaiset terveiset lähetettiin: ”meillä on kauneimmat tytöt ja komeimmat pojat!”

Maarian Kämmeköiden lippu-kunnanjohtaja Henna.

ROK-kurssilaisia.

19Repolainen 7/2012

Page 20: Repolainen 7/2012

20 Repolainen 7/2012Sivut aukeavat ennen vuodenvaihdetta.

Viestintäryhmä ylpeänä esittää

LOUNAIS-SUOMEN PARTIOPIIRIN

UUDET NETTISIVUT

Page 21: Repolainen 7/2012

MIES jolla on menneisyysTeksti Sanni Löflund, Pyhän Laurin Ritarit Kuvat: Skyfall © 2012 Danjaq, United Artists, CPII. Skyfall, 007 and related James Bond Trademarks, TM Danjaq.

Skyfall on järjestyksessään 23 James Bond elokuva, joka juhlistaa elokuvasarjan

50-vuotista taivalta. Elokuvan on ohjannut Oscar-palkittu Sam Mendes, joka on tuonut tarinaan aiempaa tummempia sävyjä.

T arina alkaa Istanbulista, jossa brittiagenttien operaatio menee pahasti pieleen. Kun vielä

MI6:n tukikohtaan tehdään isku, alkaa Bondin matka kohti väistämätöntä yhteenottoa läpipa-han entisen agentin Silvan kanssa. Siinä välissä käväistään Hong Kongissa ja Macaolla. Suuri osa tarinasta sijoittuu kuitenkin Britanniaan mikä on mukavaa vaihtelua. Mukana kuvassa ovat myös kauniit Bond-tytöt.

A ikoinaan, kun Sean Connery vaihtui George Lazenbyyn, mietittiin, kuinka katsojille selite-

tään Bondin ulkonäön muutos. Suunnitelmissa oli tarina kasvosiirrosta, joka agentille oli pakko tehdä paljastumisen pelossa. Ideasta kuitenkin luovittiin ja päädyttiin siihen, että parasta olisi jättää selityk-set sikseen. Bondille oli kehittynyt jo niin vahvat ja tunnistettavat maneerit, että katsojat kyllä ymmär-täisivät kenestä on kyse. Päätös osoittautui oike-aksi ja tähän päivään mennessä Bondia on esittä-nyt kuusi näyttelijää.

S kyfall on siinä mielessä poikkeuksellinen Bond, että siinä valotetaan Bondin mennei-

syyttä. Aiemmin Bond on ollut hahmo, jolla ei ole varsinaista kiinnekohtaa, hän liikkuu maasta toiseen ja asuu hienoissa hotelleissa. Nyt sanka-rille rakennetaan entistä henkilökohtaisempi tarina, jossa hänestä kerrotaan myös uusia asioita. Tämä on kuitenkin tehty niin hienovaraisesti, ettei mielenkiinto hahmoa kohtaan pääse latistu-maan. Bondin ikäkään ei ole enää tabu. Daniel Craig on 44-vuotias ja saman ikäinen on Bondikin. Elokuva kysyy, voiko keski-ikäinen agentti nousta aina jaloilleen, vai joko olisi nuorison aika päästä puikkoihin.

Nuorisoa elokuvassa edustaa Bondin tekni-sistä apuvälineistä vastaava Q, roolissa Ben

Whishaw. Muut roolit on miehitetty hengästyttävän kokeneilla näyttelijöillä. Judi Dench on M, jo seitse-mättä kertaa. Hän onnistuu tekemään Skyfallissa uskottavimman naisroolin koko Bondien 50-vuoti-sessa historiassa. Javier Bardem on karmiva ja samalla hykerryttävä perinteisessä pahisroolissa.

E lokuvan positiivisiin puoliin kuuluvat ehdot-tomasti juuri näyttelijät. Roolityöt ovat upeita

kauttaaltaan. Tarina on mukavan uskottava, ilman maailmanlopun laitteita ja suurkatastro-feja. Tunnusmusiikki on upea ja alkutekstit ehkä vuoden mahtavimmat. Myös kuvaus on silmiä hive-levän kaunis. Mutta se jokin jää kuitenkin puuttu-maan. Erityisesti loppuratkaisun ennalta arvatta-vuus syö tunnelmaa.

E lokuva ei ole yhtä väkivaltainen kuin kaksi aiempaa Daniel Cragin tähdittämää eloku-

vaa. Elokuvan ikärajaa laskettiinkin alkuperäisestä K-16 rajasta K-12. Alennus on sinänsä paikallaan, mutta nyt saliin vanhempien seurassa pääseville 9-vuotiaille elokuvaa ei voi suositella.

Leffakettu

21Repolainen 7/2012

Page 22: Repolainen 7/2012

työsuhteeseen 1.1.2013 alkaen tai sopimuksen mukaan.

Järjestyksessään jo 15. Tammileiri järjestetään Sauvon Ahtelan nuorisoleirialueella 6.-9.6.2013. Leirille odotetaan yhteensä noin 3 500 leiriläistä ja leirintekijää.

Työsuhde on määräaikainen ja päättyy heinäkuussa 2013 leiriprojektin myötä. Odotamme työntekijältämme projekti- ja partiokokemusta, oma-aloitteisuutta ja ennakkoluulotonta otetta projektityöskentelyyn. Etsimämme henkilö on sujuva ilmaisemaan itseään ja asiaansa sekä suullisesti että kirjallisesti. Hakijalla on erinomaiset ryhmätyötaidot ja hän pystyy työsken-telemään itsenäisesti. Tehtävä edellyttää pitkäjänteisyyttä ja kykyä sopeutua nopeasti muuttu-viin tilanteisiin.

Etsimämme leirisihteerin tehtäviin kuuluvat Tammileirin suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät tehtävät yhteistyössä leirinjohtajan, leiritoimikunnan ja Tammileirin muun organisaation kanssa. Työntekijä vastaa myös leiriläisrekisteristä ja leirin talouden juoksevien asioiden hoidosta. Tehtävän projektiluonteisuudesta johtuen tarkempi työajan määrittely sovitaan työtehtävän alkaessa. Työtehtäviin kuuluu myös ilta- ja viikonlopputyötä.

Lisätietoa tehtävästä antaa leirinjohtaja Kalle Virtanen 050 355 9419 tai toiminnanjohtaja Nils Grönberg 050 312 9421. Hakemukset palkkatoiveineen toimitetaan viimeistään maanantaina 31.12.2012 klo 24 toiminnanjohtaja Nils Grönbergille osoitteeseen Turun Partiolaiset, Läntinen Pitkäkatu 13, 20100 Turku tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]

(TurPa 23.11.2012)

Mannerheiminmuistotilaisuus28.1.2013

Suomen Marsalkka Mannerheimin maakun-nallinen muistotilaisuus pidetään perinteiseen tapaan Turun sankarihaudoilla Sankariristin luona maanantaina 28.1.2013 kello 18.00.

Ohjelma: partiolaisten soihtukulkue, seppeleenlasku, musiikkiesityksiä

Soihtukulkue ja osallistujayhteisöjen marssi-rivistö kokoontuvat Ylösnousemuskappelin pääoven portaiden luona kello 17.40.

Tummansininen tai musta vaatetus ja partiohuivi kaulaan.

Tervetuloa!

KIITOS kaikille teille

partiojohtajille, jotka osallistuitte

syykuussa Baden-Powell Fellowship

Event:in onnistuneeseen

toteutukseen.

Järjestelytoimikunta

22 Repolainen 7/2012

Page 23: Repolainen 7/2012

Ketä?

Ketä olet ja mistä tulet? – Olen Eija Typpö ja tulen Kaarinan Ristiritareista.

Millainen on partiohistoriasi? – Aloitin partion vasta aikuisena, ollessani vajaa kolmekymppinen. Aloin seurustella partiolai-sen kanssa, ja yhtäkkiä puolet elämästäni olikin partiota.

Et siis aiemmin ollut ollut partiossa? – En. Lapsena partio ei kiinnostanut, vaikka vanhempani olisivatkin halunneet minun aloitta-van partion ja kaksi siskoanikin harrastivat sitä. Koulussakin käytiin esittelemässä partiota, mutta jotenkin ajattelin, että siellä tehtäisiin vain samoja juttuja kuin koulussakin, esimerkiksi askarrel-taisiin. Joitakin vuosia sitten tutustuin partioon paremmin, ja totesin, että se onkin kiinnostavaa ja innostavaa.

Millaisia partiopestejä sinulla on ollut ja mitä teet partiossa nyt? – Aluksi vain taitoin Kaarinan Ristiritarei-den lehteä, mutta sitten partio jotenkin imaisi mukaansa ja pääsin vetämään sudenpentulaumaa toisen laumanjohtajan pariksi. Se oli hyvä keino päästä mukaan ja oppia, opettelin uusia asioita samalla kuin sudaritkin. Tällä hetkellä minulla ei ole omaa ryhmää, vaan toimin lippukunnan lehden

taittamisen lisäksi piirin viestintäryhmässä, jonne päädyin kun halusin jotain uutta tekemistä. Isom-mista tapahtumista olen ollut mukana Reilalla ja Roverwaylla, jossa toimin alaleirin toimistossa ja kyläpäällikkönä.

Mikä on paras partiomuistosi? – Vaikea sanoa, mutta ehkä se, kun erähenkisyy-teen tottumattomana kaupunkilaistyttönä huoma-sin Roverwaylla viettäneeni useamman päivän teltassa, eikä minulla ollut yhtään epämukava olo!

Mikä on mielestäsi parasta partiossa? – Omalla kohdallani se, että minut otettiin niin hyvin mukaan lippukunnan toimintaan. Olen saanut uusia ystäviä ja tehdä itseäni kiinnosta-via asioita, ja opetella uutta. Innostun tosi helposti uusista jutuista.

Entä ikävintä? – Tehdä asioita epämotivoituneen porukan kanssa ja se, että tehdään vain kun on ennenkin tehty. Siihen on tietenkin tosi helppo sortua, siksi itsekin kaipaan aika ajoin herättelyä.

Mikä on tärkein partiotavarasi? – Täytyy sanoa, että tietokone.

Mitä teet partion ulkopuolella? – Teen yliopistolla kulttuurihistorian gradua, joka on viittä vaille valmis, ja tammikuussa alkavat työt uudessa työpaikassa. Lyhyydestäni huolimatta pelaan lentopalloa, lisäksi käyn juoksukoulussa monen muun partiolaisen tavoin ja lenkkeilen koirani kanssa.

Kerro jokin hauska partiokommelluksesi! – Olen oikea hyttysten syötti: Olin Jukolassa lippukuntamme huoltajana, ja yöllä puolijoukkue-teltan ovi oli jäänyt jotenkin auki niin, että sisään pääsi hyttysiä. Aamulla minulla olikin sitten silmä melkein umpeen muurautunut…

Partioon vasta aikuisena

Teksti ja kuva: Laura Rantanen, Rauman Partiotytöt

Partio ei vanhempien kehotuksista huolimatta kiinnos-tanut Eija Typpöä lapsena. Vajaa kolmekymppisenä hän kuitenkin löysi itsensä partion parista – ja innostui.

Valitse suosikkisi:

Letut vai tikkupulla? – Letut.

Kahvi vai kaakao? – Kaakao.

Kesä vai talvi? – Kesä.

Teltta vai laavu? – Laavussa en ole nukkunut, joten teltta.

Purjevene vai moottorivene? – Purjevene.23Repolainen 7/2012

Page 24: Repolainen 7/2012

Ketunleipä

Teksti: Tuuli Seppälä, Luvian Loukke Kuvat: Käpyeläimistö, Luvian Loukke

Ei aina pipareita!

Resepti:

Valmista kääretorttupohja ja anna sen jäähtyä voipaperiin rullalle käärittynä. Jos kääretorttu on liian lämmin kreemi sulaa, eikä täytä teh-täväänsä.

Täyte: 150 g (suolatonta) voita 65 g tomusokeria 150 g taloussuklaata 4 munankeltuaista

Vatkaa voi pehmeäksi. Lisää munankeltuaiset yksi kerrallaan. Vatkaa mukaan tomusokeri ja sulatettu suklaa. Sekoita hyvin.

Levitä 2/3 osaa kreemistä kääretorttupohjalle. Rullaa torttu ja leikkaa päädyt tasaisiksi. Nosta halko lautaselle sauma alaspäin. Muotoile päätypaloista pari oksantynkää ”runkoon”. Käytä loppu kreemi halon kuorruttamiseen. Tee haarukalla pinta puun kuorta muistutta-vaksi. Koristeeksi voi lisätä marsipaanisieniä ja -lehtiä. Varistele tomusokeria lumeksi.

Tää on tällästä ”pokaystävä jätti” -lohturuokaa. Ranskalaiset on varmaan tosi surullista kansaa.

En voi ymmärtää, miten britit voi olla lihavampia

kuin ranskalaiset!

Joskus, jos tuntuu siltä, että Kololla on tuoksunut jo liian monena vuonna vain piparit ja joulutortut, on aika käydä kuok-kavieraana toisissa joulupöydissä. Ranskassa on tapana leipoa jouluhalko. Sen valmistus ei ole vaikeaa ja jouluherkun saa valmiiksi tavallisen partioillan aikana.

Jouluaterian kruunaava jälkiruoka juontaa juurensa yli sadan vuoden taakse. Perinteisesti takassa poltettiin hedelmä-puunhalkoa, jonka tuhkat kerättiin talteen tuomaan tulevalle vuodelle onnea. Kaupungistumisen myötä tulisijat kävivät harvi-naisiksi, jolloin leipurit keksivät valmistaa halkoa muistuttavan jälkiruuan perinteen jatkajaksi.

Kääretortun päistä tehdään oksantyngät runkoon.

Kuvan jouluhalko kiiltää tavallista enemmän, sillä kreemiin lipsahti 50 grammaa ylimääräistä voita.

24 Repolainen 7/2012

Page 25: Repolainen 7/2012

25Repolainen 7/2012

Pääsiäisenä 2013 L-SP:n vaeltajat lähtevät Lappiin. Hiihtovaellukselle. Myös aikuiset tervetulleita.Kokemusta tai ei - lähde mukaan! Me tarjoamme kuljetukset, reitit ja halutessasi ennakko-opastusta.

Viimeinen ilmoittautumispäivä 31.1.2013Lisätietoja: [email protected]

Silmän kantamattomiin valkoista maisemaa. Vain sinä, partioystäväsi ja erämaa.

Page 26: Repolainen 7/2012

LUOTSIN PESTILuotsilla tulee olla perusta vaadituista tiedoista ja taidoista pestin alkaessa. Lounais-

Suomen Partiopiirillä on tarjolla koulutusjärjestelmän mukaista luotsikoulutusta sekä

taitokoulutusta pestin hoitamisen tueksi. Osa luotsien pestissä vaadittavista tiedoista ja

taidoista voidaan oppia tai näitä voidaan syventää pestin aikana käytännön kokemuksen

ja koulutuksen kautta. Luotsin pesti on jaettu kahteen osaan; kaikille luotseille yhteiset ja

omalle ikäkaudelle kohdennetut tehtävät. Molemmat sivut koskevat siis Sinua.

Tarpoja-, samoaja-

ja vaeltajaluotsi

• Luotsi vastaa vartion toiminnasta kokonaisuudessaan (tietää missä mennään).

• Luotsi luo raamit tavoitteelliselle partio-ohjelman mukaiselle toiminnalle.

• Luotsi on aktiivinen toimija pestissään (innostaa, kannustaa, markkinoi, on turvallinen aikuinen,

esimerkki, tietää mitä ikäkauden tapahtumia on tarjolla, pysyy ajan tasalla, kouluttautuu).

• Luotsi luo mahdollisuuden toimivalle vuorovaikutukselle (mm. ottaa esille vaikeitakin asioita ja

muista antaa myös positiivista palautetta).

• Luotsi on sitoutunut pestiinsä, häneen voi luottaa.

• Luotsi tietää oman ikäkautensa nuorten kehityksen ja käyttäytymisen.

• Luotsi tuntee ryhmän kehitysvaiheet ja on kiinnostunut oman vartionsa ryhmädynamiikasta

• Luotsi on oikeutettu tukeen. Luotsi saa tukea omasta lpk:sta mm. ikäkausivastaavalta ja lpkj:lta,

oman alueen muilta vastaavassa pestissä toimivilta sekä piirin eri ikäkausijaostoilta.

Suhde vartionjohta

jaan

• Luotsi tukee vartionjohtajan omaa kasvua keskustellen vartionjohtajan kanssa mm. erilaisista

oppimiskokemuksista, kouluttautumisesta ja partiopolusta.

• Luotsi suunnittelee toimintaa yhdessä vartionjohtajan kanssa.

• Luotsi toimii vartionjohtajan lähimpänä johtajana.

• Luotsin on osattava antaa tilaa.

• Luotsin on oltava saatavilla.

• Jos luotsi huomaa vartion tai vj:n toiminnassa puutteita, ohjaa hän toimintaa oikeaan suuntaan.

• Luotsi tukee ja ohjaa haastavissa tilanteissa (esim. aktiviteetit, retket, leirit yms.).

• Luotsi ei hoida vartionjohtajan tehtäviä.

Suhde vartioon

• Luotsi pitää huolta että toiminta on mielekästä, tavoitteellista, pitkäjänteistä ja tukee nuoren

kasvua vartionjohtajan kautta.

• Luotsi tuo pysyvyyttä, asettaa rajoja ja luo turvallisuuden tunnetta vartioon.

• Luotsi ei ole vartion jäsen, vaan on turvallinen aikuinen vartion arjessa, joka tuntee vartionsa.

Suhde muihin aikui

siin ja lippukunta

an

• Luotsi tukee vartionjohtajaa yhteydenpidossa nuorten vanhempiin sekä

lippukuntaan.

• Luotsi toimii yhteistyössä ja vertaistukena muiden ikäkausien luotsien kanssa.

• Luotsi perehdyttää ja tukee mahdollisuuksien mukaan seuraavaa pestissä

toimivaa luotsia.

• Tarpojaluotsi tuntee tarpojaohjelman ja osaa soveltaa partiomenetelmää

tarpojaikäkaudessa.

• Tarpojaluotsi avustaa vartionjohtajaa missä tahansa vartion toimintaan liittyvässä asiassa.

• Tarpojaluotsin vastuulla on huolehtia, että ikäkauden ohjelman tavoitteet toteutuvat

vartion toiminnassa.

• Tarpojaluotsin tulee osallistua yhteisiin palavereihin ja KITTiin vartionjohtajan kanssa.

- Tarpojaluotsi auttaa samoajaa toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa.

- Piiri tarjoaa tarpojaluotsikoulutusta pestin tueksi.

TARPOJALUOTSIN PESTI

Suhde vartionjohta

jaan

• Tarpojaluotsilla on vastuu vartionjohtajan toiminnasta.

• Tarpojaluotsi ohjaa vartionjohtajaa tehtävässään rohkaisemalla, kannustamalla ja

antamalla palautetta.

• Tarpojaluotsi järjestää majakan yhdessä vartionjohtajan kanssa.

Suhde vartioon

• Tarpojaluotsin tulee tarjota vartiolle yhdessä vartionjohtajan kanssa fyysistä tekemistä ja

erilaisia kokemuksia.

• Tarpojaluotsin tulee ymmärtää nuorten mahdollinen kehitykseen liittyvä psyykkinen epäta-

sapaino sekä sietää ja tukea nuorta hankalina hetkinä.

• Tarpojaluotsi rohkaisee, kannustaa ja innostaa tarpojavartiota.

• Tarpojaluotsin on otettava selkeästi erilainen rooli kuin vanhemmilla. Tärkeintä on olla aito,

pystyä heittäytymään tilanteeseen kuin tilanteeseen ja kyetä nauramaan itselleen.

• Tarpojaluotsi johtaa vartion toimintaa silloin kun; vartionjohtajan kyvyt eivät riitä,

yleinen turvallisuus sitä vaatii tai vartio suorittaa jotakin tarpojaohjelman vaativimmista

aktiviteeteista.

• Tarpojaluotsilla on vastuu vartion toiminnasta.

• Tarpojaluotsi on mahdollisuuksien mukaan mukana tarpojavartion retkillä.

• Tarpojaluotsi kannustaa vartiota osallistumaan alueen, piirin ja SP:n tapahtumiin. Esimer-

kiksi PT-kilpailuihin.

Suhde muihin aikui

siin ja lippukunta

an

• Tarpojaluotsilla on lopullinen vastuu vartion toiminnasta.

• Tarpojaluotsi pitää yhteyttä sampoihin ja samoajaluotseihin, jotta ikäkausien välinen

yhteistyö sujuu mahdollisimman mutkattomasti.

• Tarpojaluotsi tekee tiivistä yhteistyötä samoajaluotsin kanssa.

• Tarpojaluotsi vastaa siirtymistä yhdessä sampojen ja samoajaluotsien kanssa.

• Tarpojaluotsi saa tukea lippukunnan johdolta ja muilta lippukunnan aikuisilta.

LUOTSIN PESTI

Vuoden viimeisen lippukuntapostin mukana partiopiirin kaikkiin lippukuntiin on lähetetty

luotsien pestikuvaukset. Lounais-Suomen Partiopii-rin koulutus- ja ohjelmaryhmät ovat syksyn aikana koonneet vihkosen, joka sisältää sekä yleisen kuva-uksen luotsin pestistä sekä tarkennetut pestikuva-ukset tarpoja-, samoaja- ja vaeltajaluotseille.

L uotsien pestit kuuluvat lippukunnan tärkeim-pien pestien joukkoon. Luotsit ovat aikuisia,

tehtäväänsä koulutettuja johtajia, jotka tukevat ja ohjaavat tarpoja-, samoaja- ja vaeltajavartioiden vartionjohtajia tehtävissään. Luotsien pestikuvauk-sen laadinnalla L-SP:n koulutus- ja ohjelmaryhmät ovat halunneet auttaa ja tukea lippukuntia luot-sien pestaamisessa. Pestaaminen on tärkeää, jotta lippukunnassa on toimivia ja osaavia aikuisia.

L uotsien pestikuvauksia kannattaa käyttää apuna myös luotsien osaamisen kartoitta-

misessa. Luotsilla tulee olla perusta vaadituista tiedoista ja taidoista pestin alkaessa. L-SP:n ensimmäinen nykyisen koulutusjärjestelmän mukainen

luotsikurssi järjestettiin tämän vuoden loka-kuussa. Iloisina voimme todeta, että piirimme lippukunnista löytyy nyt koulutettuja tarpoja- samoaja- ja vaeltajaluot-seja. Vuoden 2013 luotsi-kurssi järjestetään lokakuussa ja ilmoittautumaan kurssille pääsee jo ensi kevään aikana. Tavoitteena on, että jokaisessa lippukun-nassa on tehtäväänsä koulutetut luotsit. Luotsi-kurssin lisäksi partiopiiri tarjoaa lukuisia taitokou-lutuksia, joista saa tukea pestin hoitamiseen.

P estikuvausvihkonen on myös oiva apuväline silloin, kun lippukunnassa käydään pestien

päivityskeskusteluja tai jaetaan tehtäviä johta-jien kesken. Koulutus- ja ohjelmaryhmä toivovat, että pestikuvaukset tulevat lippukunnissa ahke-raan käyttöön. Jos et vielä ole saanut pestikuva-uksien paperiversiota käsiisi, löydät kuvaukset myös partiopiirin nettisivuilta kohdasta: Toiminta / Tiedostopankki / Ohjelman materiaalia / Koulu-tuksen materiaalia.

Teksti: Sanna Tamminen, Kyrön Kiurut ja Kokot

Luotsien pestit kuulu-vat lippukun-nan tärkeim-pien pestien joukkoon.

SAMOAJALUOTSIN PESTI

Samoajaluotsi tuntee samoajaohjelman ja osaa soveltaa partiomenetelmää

samoajaikäkaudessa.

• Samoajaluotsilla olisi hyvä olla kokemusta nuorten kanssa toimimisesta.

• Samoajaluotsin tehtävänä on huolehtia kasvatustavoitteiden toteutumisesta

ikäkaudessa.

• Samoajaluotsi tietää ikäkauttansa varten tuotetut tukimateriaalit.

• Samoajaluotsi järjestää evästauon partiovuoden päättyessä.

• Piiri tarjoaa samoajaluotsikoulutusta pestin tueksi.

Suhde vartionjohta

jaan

• Samoajaluotsi vastaa vartion toiminnasta, mutta ei johda vartiota.

• Samoajaluotsi kannustaa ja tukee vartionjohtajaa mm. toimimalla ideapankkina.

Suhde vartioon

• Samoajaluotsi on samoajavartiolle vuoroin valmentaja, haastaja, olkapää, linja-

tuomari ja kannustaja.

• Samoajaluotsi suunnittelee vartion toimintaa yhdessä vartion kanssa.

• Samoajaluotsi osallistuu vartion toimintaan tarvittaessa.

• Samoajaluotsi kannustaa vartiota osallistumaan alueen, piirin ja SP:n tapahtumiin.

Esimerkiksi PT-kilpailuihin.

Suhde muihin aikui

siin ja lippukunta

an

• Samoajaluotsilla on lopullinen vastuu vartion toiminnasta.

• Samoajaluotsi ohjaa samoajia löytämään itselleen pestin lippukunnan eri tehtävistä.

• Samoajaluotsi toimii yhteistyössä tarpojaluotsin ja vaeltajaluotsin kanssa, vastaten mm.

siirtymistä.

• Samoajaluotsi saa tukea lippukunnan johdolta ja muilta lippukunnan aikuisilta.

• Samoajaluotsi vastaa, että lippukunnan samoajat ovat ROK-koulutettuja.

• Samoajaluotsi osallistuu mahdollisuuksien mukaan lippukunnan tai alueen

ryhmänohjaajakoulutukseen.

• Samoajaluotsin ollessa alueen yhteisen samoajavartion luotsi, tulee hänen pitää yhteyttä

alueensa lippukuntien johtajiin.

VAELTAJALUOTSIN PESTI • Vaeltajaluotsi tuntee vaeltajaohjelman ja osaa soveltaa partiomenetelmää

vaeltajaohjelmaan.• Vaeltajaluotsilla olisi hyvä olla kokemusta nuorten aikuisten kanssa toimimisesta.

• Vaeltajaluotsin tehtävänä on huolehtia kasvatustavoitteiden toteutumisesta

ikäkaudessa.• Piiri tarjoaa vaeltajaluotsikoulutusta pestin tueksi.Suhde vartionjohtajaan

• Vaeltajaluotsi tukee vaeltajavartion johtajaa pestissään.• Vaeltajaluotsi huolehtii, että vartionjohtaja vastaa vaeltajavartion kokoontumisista ja

aktiviteettien tekemisestä.• Vaeltajaluotsi tukee vartionjohtajan kehittymistä johtajana auttamalla löytämään

oikean kokoisia tehtäviä, projekteja ja pestejä.Suhde vartioon

• Vaeltajaluotsi ohjeistaa ja tukee vaeltajien Suomi-projektin.• Vaeltajaluotsi tukee vaelluskarttojen toteutumista ja pitää huolen, että tsekkauspisteet

toteutuvat vähintään vuoden välein.• Vaeltajaluotsi ohjaa vaeltajia yksilöinä.• Vaeltajaluotsi tukee vaeltajavartion ulkomaanprojektin tekemistä.

• Vaeltajaluotsi huolehtii, että vaeltajat osallistuvat piirin ja SP:n vaeltajatapahtumiin

vähintään kaksi kertaa vaeltajuuden aikana.• Vaeltajaluotsi tukee vaeltajan siirtymistä aikuisuuteen.• Viime kädessä vaeltajaluotsi vastaa vaeltajavartion toiminnasta.

• Varsinaiseen toimintaan vaeltajaluotsi antaa vain tukensa ja osallistuu siihen

pyydettäessä.

Suhde muihin aikuisiin ja lippukuntaan• Vaeltajaluotsi tekee yhteistyötä muiden alueen vaeltajaluotsien kanssa.

• Mikäli vaeltajaluotsi on alueen yhteisen vaeltajavartion luotsi, tulee hänen pitää

yhteyttä lippukuntien johtajiin.• Vaeltajaluotsi toimii yhteistyössä samoajaluotsin kanssa.• Vaeltajaluotsi saa tukea lippukunnan johdolta ja muilta lippukunnan aikuisilta.

26 Repolainen 7/2012

Page 27: Repolainen 7/2012

Vanha kettuTeksti: Johannes Vahtoranta, Myrskypojat • Kuva: Tammenlehti 9/1976

Loppuvuosi 1976 ei synnyttänyt suuria uutisia, mutta jotain myöhemmin otsikoihin noussutta

sai alkunsa. Marraskuun 22. päivä syntyi helsinki-läiseen Valon perheeseen Ville-poika. Joulupäivänä Kiteellä puolestaan parkaisi eräs Tuomas Holopai-nen. Herrojen musiikilliset saavutukset ovat sittem-min kaikuneet laajalti eetterissä. Radioaalloilla on ollut liikennettä aiemminkin ja marraskuussa 1976 Tammenlehti kertoikin radiopartioinnista:

”TEKNINEN PARTIOINTI

Eräpoikatoiminnan tärkeänä osana on Ruotsissa ns. tekninen partiointi. Tähän kuuluu radiopar-tioinnin ohella mm. meteorologia. Partiotoiminta on hakeutunut yksityisille harrastusaloille ja ammentaa sieltä monipuolisuutta ”tavalliseen” partiointiin. Toiminnan rikastuttaminen erikois-harrastuksilla on Ruotsissa yksi tehokas tapa antaa uusia toimintavaihtoehtoja. Kyllästymistä partiointiin ei tapahdu, koska aina on tarjolla halukkaille uusia itsensä kehittämismahdolli-suuksia. Radiopartioinnin ohella suomalaistenkin partiolaisten harrastustoimintaan voitaisiin ottaa uusia teknisen partioinnin osa-alueita.”

Pohjoismaisten radiopartiolaisten seminaari oli juuri kokoontunut ensimmäistä kertaa

Suomessa ja innostus toimintaa kohtaan oli suurta:

”RADIOTOIMINTA – TEKNISTÄ PARTIOINTIA

[--]-Radiopartioinnin tarkoituksena on osaltaan kouluttaa partiolaisia käyttämään radiokalus-toa juuri esimerkiksi pelastuspalvelutoiminnassa, kertoi Sven Holmqvist Ruotsista.

Suomessa radiopartiolaiset puuhaavatkin pääasi-assa pelastuspalvelun parissa. Turussa on päivystystä kesäaikana Kakskerran Hennalan radioasemalla meripelastusvalvonnassa. Samalla toiminta oleellisesti liittyy Turun vapaaehtoiseen pelastuspalvelutoimintaan.

-Radiotoiminta on varsin nuori partioinnin muoto ja Suomessa tämä on ollut täysipainoisessa toiminnassa vasta noin neljän vuoden ajan, kertoi seminaaria johtanut Antero Hagelberg. Muissa pohjoismaissa varsinkin Norjassa ja Ruotsissa toiminta on hyvin laajaa.

Radiopartiotoiminta tarkoittaa lähinnä radio-amatööritoimintaa ja kuuntelija-amatööritoimin-taa sekä kaikkea näihin liittyvää. Normaalien langallisten viestiyhteyksien puuttuessa ovat radioyhteydet ainoat mahdolliset. Kokemuksia on Islannin suurkatastrofista, jossa tulivuoren purkauksen yhteydessä radiopartiolaiset nopealla viestitystoiminnallaan pelastivat erään saaren väestön. [--]

Tammenlehti”

Radiopartio osoittaa, että omalta hiekkalaati-kolta kannattaa välillä poistua ja katsoa mitä

voisi oppia muilta. Nyt internet on korvannut radio-amatöörilaitteet eivätkä partiolaiset enää hoida radion hätäliikennettä. Mutta miten juuri sinä voisit tässä ajassa kokea itse tekemisen ja onnis-tumisen iloa oppien samalla uusia taitoja, joita hyödyntää kun on aika auttaa ja palvella?

27Repolainen 7/2012

Page 28: Repolainen 7/2012

Virikkeitä lippukuntatoimintaan Ko-Gi -kurssilta

Kolmiapila-Gilwell -kurssi on partiojohtajien jatkokoulutusta ja antaa varmasti jokaiselle partiojohtajalle jotakin uutta. Luvassa on leirielämyksiä, seikkailuja, tiukkaa asiaa sekä uusia partioys-täviä ympäri maata.

Ko-Gi on tarkoitettu kaikille partiossa toimiville aikuisille partiojohtajille, jotka haluavat kehit-tää omaa toimintaansa, perehtyä partiotoiminnan tavoitteisiin ja menetelmiin sekä edistää suoma-laista partiotoimintaa. Ennen kurssille ilmoit-tautumista täytyy partiojohtaja-peruskurssi olla suoritettu ja kurssilaisen tulee omata käytännön kokemusta partiojohtajapesteistä. Perustaidot retkeilystä ja leirielämästä ovat myös tarpeellisia taitoja hankkia ennen kurssia. Koulutuksen alaikä-raja on 22 vuotta, mutta yläikärajaa ei ole.

Ko-Gi -leirit Evolla

Perinteisesti Ko-Gi -kurssi koostuu pitkästä yhdeksän päivän leiriosasta kesällä ja viikonlo-pun seminaarista syksyllä. Leiriosa voi olla myös lyhyempi kuuden päivän leiri tai vaellus. Silloin kurssiin kuuluu myös keväällä pidettävä johdanto-osa. Olennaisena osana suoritusta on toimin-taosan kehittämishanke, jota tukee syventävä oppimistehtävä.

Ko-Gi -leirit järjestetään Evolla perinteisen partioleirin tapaan. Vuonna 2013 tarjolla on perin-

teisen leirin ja lyhyen leirin lisäksi vaellus, joka suun-tautuu Lappiin. Syksyn seminaari on kaikille kurs-seille yhteinen ja siellä onkin mahdollisuus jakaa kokemuksiaan ja osaamistaan suuremman joukon kesken.

Ohjaaja tukee suoritusta

Toimintaosa sisältää kehittämishankkeen, pohdin-tatehtäviä sekä syventävän oppimistehtävän kurs-silaisen itse valitsemasta aiheesta. Kehittämis-hanke toteutetaan omassa lippukunnassa, piirissä tai keskusjärjestössä oman mielenkiinnon mukaan. Koulutuksen alussa jokainen kurssilainen saa tuek-seen oman Ko-Gi -ohjaajan, joka on yleensä oman piirin koulutusohjaaja. Toimintaosa päättyy raportoin-tiin, joka voi olla myös suullinen. Ohjaaja hyväksyy toimintaosan ja koko suorituksen hyväksyy Suomen Partiolaisten Ko-Gi -ryhmä. Koko suoritus huipentuu kurssitunnusten juhlalliseen luovutukseen.

Aikaa kurssin suorittamiseen kuluu yleensä noin vuosi. Kurssin kokonaissuoritusaika on enintään kolme vuotta siitä, kun kurssilainen on hyväksytty kurssille. Tarvittaessa lisäaikaa voi myöntää SP:n

Teksti ja kuva: Hanna Heino, Maarian Kämmekät

28 Repolainen 7/2012

Page 29: Repolainen 7/2012

Ko-Gi -ryhmä oman ohjaajan suosituksesta. Koulu-tus alkaa ilmoittautumisen jälkeen oman ohjaajan tapaamisella. Tapaamisessa pääsee aloittamaan tavoitteiden ja kehittämistehtävän aiheen pohtimi-sen. Kurssin kouluttajat hyväksyvät aiheen.

Ilmoittaudu tammikuussa!

Vuoden 2013 kurssien ilmoittautumisaika päät-tyy tammikuun lopussa. Ilmoittautumislomakkeen pääsee täyttämään osoitteessa www.partio.fi/kogi. Kurssimaksuun voi hakea tarvittaessa avustusta SP:lta tai piiriltä. Taustayhteisöltä tai muiltakin yhteisöiltä voi tukea pyytää, kunhan osaa perus-tella hakemuksensa ja on ajoissa.

Ko-Gi-kurssilta saa uusia eväitä ja ajatuksia lippukuntatoimintaan. Eri puolilta maata tulevat partiojohtajat jakavat kokemuksiaan ja toimin-tatapojaan, jolloin oman lippukunnan ja piirin toimintaa pystyy katsomaan uusin silmin. Lisäksi kurssin käyneelle avautuvat myös uudenlaiset mahdollisuudet piirin ja SP:n tehtävissä. Kurssin käyminen on tuonut monille partiojohtajille lisä-virtaa pesteissä toimimiseen sekä uskallusta ottaa vastaan uusia haasteita.

Turun partiotoimistolla ti 22.1.2013 klo 18 - 20.00 Porin partiotoimistolla to 24.1.2013 klo 18 - 20.00

On tärkeää, että lippukunnan PJ-kurssilaisilla on jo ilmoittautumisvaiheessa ohjaajat johtamistehtävilleen. Mikä on uutta? Mitä kuuluu hyvän ohjaajan tehtäviin?Mikäli sinut on lippukunnassasi nimitetty johtamistehtävän ohjaajaksi, tule johtamistehtävien ohjaajien koulutusiltaan hakemaan tukea ja vinkkejä tehtävääsi.Koulutusillan pääaiheita ovat:

• PJ-johtamistehtävän määrittely: minkälainen on hyvä johtamistehtävä• Mitä on ohjaaminen• Johtamistehtävän raportointi• Ohjaajan palaute• Johtamistehtävien ohjaajan tuki ja mistä sitä saa

Illan aikana jaetaan ”PJ-peruskurssin johtamistehtävä, materiaalia ohjaajalle” -paketti, joka sisältää Ohjaajan ohjeen, Suorittajan ohjeen ja Ohjaajan lausunto -mallin.Koulutusilta on tarkoitettu aikuisille ja ohjaajana toimiville, yli 18-vuotiaille vaeltajille.Koulutusilta on maksuton!Ilmoittaudu Polkuun viimeistään tiistaina 15.1.2013:Turun iltaan: https://spfs.clubonweb.com/book/johtamistehtavaohjaaja2013turku Porin iltaan: https://spfs.clubonweb.com/book/johtamistehtavaohjaaja2013poriLisätietoja koulutusohjaaja: Emilia Saarisalo, 041 549 3737, [email protected]

Lähde hakemaan tiivis tietopaketti PJ-kurssilaisten ohjaamisesta

PJ-peruskurssien johtamistehtäväohjaajien koulutusilta

29Repolainen 7/2012

Page 30: Repolainen 7/2012

Talve

n mahtavimman tapahtuman järjestää

Louhen-Tytöt

Tule kokemaan talven taikaa Maskun Linnavuoressa.Luvassa ennennäkemätöntä menoa tarpojien taitopäivänä

kun monet innokkaat tarpojat laskevat pulkalla, luistelevat järven jäällä, hiihtävät ja pitävät hauskaa yhdessä.

Varaa siis päivät jo kalenterista niin et jää paitsi TTP:stä.

VIP 6.1.2013

30 Repolainen 7/2012

Page 31: Repolainen 7/2012

Alueohjaajana olet lähellä lippukuntia ja teet työtä jolla on tarkoitus ! Aluetoiminnan tavoitteena on saada jokaiselle piirin kuudelletoista alueelle alueohjaajapari, jolloin lippukuntien tukeminen olisi tiimityötä.Ohjaajavahvistuksen tarpeessa ovat Altti, Huittinen, Koillis-Turku, Leijankorpi, Lounais-Turku, Luoteis-Turku, Pohjoiskulma, Pohjois-Satakunta, Pori, Rannikkoseutu, Salo ja Saviseutu.

Alueohjaajana toimit alueesi lippukunnanjohtajien tukena sekä viestinviejänä piirin ja lippukuntien välillä. Alueohjaajan ei tarvitse toimia oman kotilippukuntansa alueella, vaan ohjaajana voi toimia myös kotikentän ulkopuolella!

Mitä tarjoamme sinulle?– Pääset kuulemaan alueesi lippukuntien iloja ja suruja, ohjaamaan, vinkkaamaan ja etsimään ratkai-

suja, käyttämään siis omaa partiokokemustasi muiden avuksi.– Sinusta tulee piiriluottis ja saat tukea piirin luottistapahtumista, saat lisäksi SP:n järjestämän ohjaa-

jakoulutuksen. Pääset näkemään piiritoiminnan koko kirjon yhteistyössä muiden toiminnanalojen kanssa.

– Olet lämpimästi tervetullut aluejaoston jäseneksi, jossa toimit yhdessä muiden alueohjaajien kanssa piirin aluetyön parhaaksi

– Mahdollisuuden toimia ensiarvoisen tärkeässä tehtävässä välittämässä lippukuntien äänen piiriin ja toisin päin.

Mitä toivomme sinulta?– Halua sitoutua uuteen pestiin, halua kuunnella, kysellä ja ymmärtää– Intoa ja rohkeutta tuoda aluetoimintaan uusia tuulia– Kiinnostusta kehittää Suomen parasta partiopiiriä entistä paremmin lippukuntien toimintaa tuke-

vaksi.

Myös lippukuntajaostossa on tilaa uusille toimijoille, jotka haluavat olla mukana tukemassa lippu-kuntia haastavissa tilanteissa tai perustamassa uusia lippukuntia paikkakunnille, joilta sellainen vielä puuttuu!Jos kiinnostuit ja haluat tietää lisää piirin kiinnostavimmista pesteistä, ota rohkeasti yhteyttä alueministeri Susannaan ([email protected]) tai aluejaoston puheenjohtaja Elinaan ([email protected]).

auttavainen, luotettava, ulospäinsuuntautunut, energinen

- ohjaaja

Ilmoi

tus

31Repolainen 7/2012

Page 32: Repolainen 7/2012

Jokainen maakrapu rohkaiskoon siis mielensä; Satahangalla ei edellytetä aiempaa kokemusta merenkulusta tai meripartio-ohjelmasta ja Loothol-maan on tervetullut myös ilman omaa purtta. Ja Satahangan taian jo tuntevat pestatkoon mukaan ne naapurilippukunnat, jossa ei ole vielä suolavettä maistettu!

Meripartiolippukunnilla on nyt loistava tilai-suus innostaa maalippukuntia mukaan leirille ja muutenkin tutustumaan meripartio-ohjelman ja -toiminnan ihmeelliseen maailmaan. Satahankain-nostusta voi nostaa esimerkiksi ottamalla muita lippukuntia mukaan talven ja kevään aikana järjes-tettäviin meritoimintaan liittyviin koulutuksiin, kursseille tai vaikka venemessumatkalle. Kannattaa myös selvittää onko lähiseudulla sellaista aloittele-vaa vesi- tai meripartiolippukuntaa, joka kaipaisi kummilippukuntaa tms. yhteistoimintaa. Rohkeasti ideoimaan yhteistyön muotoja!

Perinteitä kunnioittaen, rohkeasti uudistuen

Pyörää ei ole keksitty uudestaan, mutta eipä ole kaavoihinkaan kangistuttu. Kokeneempikin sata-hankaskönäri tuntee varmasti olonsa kotoisaksi käydessään taas Yönsilmän pöytään tai suunnates-saan iltahämärissä haikille iltanuotioista puhumat-takaan. Merimies- ja merenkulkutaidot ovat luon-nollisesti ohjelman kölipuu. Satahangalla asia on tietysti itsestään selvä, mutta tällä kertaa ohjelman teemana on virallisestikin hyvät merimiestavat. Jokainen leiriläinen osallistuu kahteen kokonai-seen päivään merellä. Alukset eivät palaa päivän aikana satamaan, vaan koko aika on pyhitetty merimiestaitojen ja -tapojen käytännön harjoitte-luun; tekemällä oppii! Ja ruuan kokkaaminen liik-keellä olevassa veneessä vasta tärkeä taito onkin.

Meripäivät ovat varmasti leirin kohokohtia, mutta rannassa on tilaisuus opetella taitoja, joita veneilyn arjessa tarvitaan ennen kuin köysiä voidaan irrot-taa ja purjeita nostaa. Esimerkiksi diesel-mootto-rin perushuoltoa ja muita yleisiä veneen ylläpitoon liittyviä taitoja on nyt loistava tilaisuus oppia ja harjoitella. Merimiestaitojen ohjelmapisteillä keski-tytään hyödyllisiin asioihin eikä mitään tehdä vain hienon perinteen takia. Rannassa ei tarvitse kuiten-kaan viettää kaikkea aikaa kourat rasvassa, vaan ohjelmassa on myös esimerkiksi jollapurjehdusta ja meripelastustaitoja.

Ohjelman johtoajatuksena on ollut laadukkaan ohjelman toteuttaminen kaikille leiriläisille ikään ja kokemuksen määrään katsomatta. Jokainen voi siis osallistua ohjelmiin juuri omalla tasollaan eikä kukaan joudu jättämään mitään väliin tai koke-maan, ettei oppinut mitään uutta. Suurimpana uutuutena ovat ns. spontaanit aktiviteetit eli pieni-muotoiset ohjelmapisteet, joilla on tarkoitus tarjota erityisesti vanhemmille ikäkausille monipuolista ja ennakkoluulotonta tekemistä.

Ja juuri näiden spontaanien aktiviteettien osalta saattaa juuri Sinulla olla tilaisuus kantaa kortesi ohjelman kekoon! Jos siis sinä yksin tai kaverisi kanssa haluatte toteuttaa leirillä jonkin ohjelmapis-teen sopivaksi katsomastanne aiheesta, niin otta-kaa rohkeasti yhteys ohjelmavastaavina toimiviin Anssi Tuoviseen ja ”Chrisse” Sandholmiin.

Kaikki laivaan!

Pestejä on yhä vapaana! Seuraa Satahangan nettisivuja ja ilmianna itsesi osoitteeseen

[email protected]!

Teksti: Johannes Vahtoranta, Myrskypojat Kuvat: Antti Gärding ja Kai Koskinen

Satahanka on meripartioleiri, ei vain meripar-tiolaisten leiri. Mukaan ovat tervetulleita kaikki lippukunnat ja partiolaiset riippumatta siitä tuoksuuko omalla kololla suolavesi vai pihka ja havut. Suomi on tuhansien järvien ja pitkän rannikon maa, joten vesillä liikkuminen ja siihen liittyvät taidot ovat osa kaikkea partiotoimintaa. Jotta mahdollisimman moni lippukunta innostuisi mukaan, ovat leirin perustiedot ja ohjeet asiamiehistä lähetetty SP:n lippukuntapostin mukana koko maahan.

32 Repolainen 7/2012

Page 33: Repolainen 7/2012

Alus etsii miehistöä, gasti laivaa?

Satahankaa varten tullaan perustamaan siirtomiehistöpörssi, jonka tarkoituksena on helpottaa erityisesti kauempaa saapuvien veneiden osallistumista. Samalla tarjotaan halukkaille merenkävijöille mahdollisuus päästä vesille, vaikka oman lippukunnan vene ei osallistuisi tai miehistö olisi täynnä. Leirin nettisivuille on tulossa tarkemmat ohjeet, joiden avulla miehistöä kaipaavat veneet tai gastipaikkaa haikailevat merikarhut voivat ilmoittautua.

Surffaa Satahangalle!

Satahanka XII näkyy ja kuuluu netissä. Leirin viralliset nettisivut kolmella kielellä löytyvät osoitteesta www.satahanka.fi. Lisäksi Face-bookissa on suomen- ja englanninkieliset ryhmät, joissa keskustelu käy jo aktiivisena. Tietoja ja uutisia leiriä odotellessa kannat-taakin seurata netistä, jonne ne päivittyvät sitä mukaa kun valmistelut etenevät. Perus-tiedot Satahangasta löytyvät scoutwiki -wiki-sanakirjoista suomeksi, ruotsiksi ja englan-niksi. Netissä myös tapaat tulevat leiritoverisi meiltä ja maailmalta jo nyt!

Faktat:

• Ilmoittautuminen alkaa lokakuussa ja päättyy joulukuussa 2013.

• Leiri alkaa ja päättyy maanantaina (29.7. / 5.8.).

• Lippukunnat ilmoittautuvat venekunniksi jakautuneina ja ne jaetaan

leirillä viiteen eri alaleiriin.

• Kaikilla on viisi ohjelmapäivää, joista kaksi kokonaan merellä.

• Jokainen pääsee myös yön yli kestävälle merihenkiselle haikille.

• Perjantaina on vierailupäivä ja koko leirin ohjelmaa, mm. yhteinen

iltanuotio.

Tarvitsemme sinua: bit.ly/uusijaosto

Pysyykö sinulla kamera hallussa, kynä kädessä tai oletko muuten visuaalinen ja täynnä visioita?

33Repolainen 7/2012

Page 34: Repolainen 7/2012

Suomen Partiolaisten puheenjohtaja vaihtuu. Kaikkea muuta kuin yksimielisesti (äänin

52–49-0-0) valittiin nuorisojärjestö SP:n puheenjoh-tajaksi liki viisikymmenvuotias Hämeen partiopii-rin puheenjohtaja Harri Länsipuro. Paljon huhuja ja juoruja on liikkunut. Kuitenkin ainoa henkilö. joka varmasti tietää kaiken, on Harri itse. Joten me muut joudumme tyytymään siihen, mitä näimme.

Muutama asia jäi painamaan mieltäni. Ennen jäsenkokousta peräänkuulutettiin avoi-

muutta päätöksenteossa. Kovinkaan avoimin kortein ei sitten pelattu, kun ehdolle asetuttiin viimeisenä iltana puolenyön jälkeen, eikä edes kysyttäessä suostuttu kunnolla kertomaan, mitkä ovat omat mietteet SP:n tulevaisuudesta. Kun dele-gaatiomme johtaja oli keskustellut Harrin kanssa lauantaina, oli hän saanut kuulla, että eihän meidän tarvitse pitää häntä vaihtoehtona.

K iitospuheessaan Harri käytti sanontaa ”nyt eteenpäin ja tästä yli”. Mitä se tarkoittaa? Yli

mistä? Siitäkö, että hän ja hänen taustajoukkonsa junttasivat hänet puheenjohta-jaksi ilman mitään näyttöjä. Oliko sanonta kätketty anteek-sipyyntö hyvien tapojen vastai-sesta vaalityöstä? Surullista kyllä, muuta selitystä en ole tuolle kommentille keksinyt.

A sia, jonka hämmästelemi-seltä en voi välttyä. Kovin

monen piirin johtajana on nainen, ja kuitenkin sellaiset piirit päätyivät valitsemaan vanhan koulukunnan mies-johtajan perusteinaan jatku-vuus. Ainoa merkki jatkuvuu-den tavoittelusta olisi ollut

Hämäläisten härkäteiltä

Teksti: Jura Nurminen, Koroisten Ritarit Kuva: Hanna Alin, Partio-Puhurit

istuvan puheenjohtajan uudelleenvalinta. Voi olla, ettei tällä ole mitään yhteyttä mihinkään, mutta silmäänpistävää se on.

L -SP:n kokousdelegaatio sentään työskenteli koko viikonlopun reilujen ja tasapuolisten

vaalien hyväksi, eikä tinkinyt linjastaan.

T ätä kirjoittaessani tuli Partioneuvostosta tieto, että hallitukselle on annettu tehtäväksi selvit-

tää sääntömuutosta, jolla jäsenkokouksessa käytä-vien vaalien ehdokasasettelu suljettaisiin viikkoa ennen vaaleja. Tällainen mahdollinen sääntömuu-tos esitetään seuraavalle jäsenkokoukselle.

L opuksi: Lippukunnat lähtevät retkille ja pitävät kokouksiaan niin kuin ennenkin, maailma ei

tähän pysähdy ja partioliike jatkaa aluevalloituksi-aan Suomessa.

34 Repolainen 7/2012

Page 35: Repolainen 7/2012

35Repolainen 7/2012

Page 36: Repolainen 7/2012

Perinteisen sudenpentujen Tammileirin ohjelmaa on lähdetty kehittämään uudenlaisella konsep-tilla. Edellisillä Tammileireillä ovat olleet mukana vain sudenpennut, mutta ensi kesän Tammileiri on tarkoitettu myös seikkailijoille. Ohjelman suunnit-telussa on alusta asti otettu huomioon molemmat ikäkaudet omine erityispiirteineen. Onnistuneen ohjelman edellytyksenä on pidetty sitä, että leirille mukaan tuleville seikkailijoille on oman tasoista ohjelmaa koko leirin ajan

Toimintapisteillä sudenpennut ja seikkailijat tutustuvat yhdessä ja erikseen MikäMikäMaan maailmaan. Molemmille ikäkausille on luvassa omia toimintapisteitä. Yhteisillä toimintapisteillä on lisäksi vielä eritasoisia tehtäviä, jotta kaikilla olisi mielenkiintoista ja mielekästä tekemistä.

Tammileiriä on suunniteltu erityisesti partio-ohjelman kehittämisen näkökulmasta. Myös Suomen Partiolaisten Partio-ohjelman kehittämis-ryhmä (Pohke) on ollut mukana työskentelyssä. Apua ja ratkaisuja on etsitty esimerkiksi siihen, miten taataan seikkailijoiden viihtyminen leirillä sudenpentujen kanssa. Tavoitteena on lisäksi löytää malleja seikkailijajoukkueen partio-ohjelman

mukaiselle toiminnalle leiriolosuhteissa. Pohkelta on tullut lisäksi mukaan ajatus leirin sitomisesta osaksi partiovuotta.

Kesäleiri on tärkeä osa partiovuotta

Tammileirin ohjelmaa on suunniteltu pitäen silmällä sitä, että leiri rakentuu partiovuoden osaksi. Jo ennen leiriä on mahdollista suorittaa taitomerkki, valmentaa leirillä tarvittaviin taitoihin sekä tutus-tuttaa leirin teemaan ja maailmaan. Suunnitteilla on vielä ensi syksyn koloiltoihin ohjelmapaketti, jonka avulla voi muistella leiriä ja yhteisiä kokemuksia sekä kerrata leirillä opittuja taitoja. Leirin sitomi-nen osaksi partiovuotta tuo uudenlaista jatku-vuutta talven koloilloista toiminnalliseen kesään. Tällä tavoin leirille lähtemisen kynnys pienenee ja kaikilla on mahdollisuus nauttia elämyksistä ja leirielämän seikkailuista.

Tammileirin ohjelma ottaa huomioon myös leirille tulevat lähijohtajat ja palveluleiriläiset tarjo-amalla ikäkausien mukaista ohjelmaa myös heille – aikuisiakaan ei unohdeta.

vastaa suse-ohjelman haasteisiin

36 Repolainen 7/2012

Page 37: Repolainen 7/2012

Tammileirilläkin pääsee villinä veteen

Leirillä seikkaillaan yhdessä merirosvojen, intiaa-nien, kadonneiden poikien ja monien muiden Mikä-MikäMaan asukkaiden kanssa maalla ja merellä. Tammileirillä harjoitellaan kädentaitoja, ratkotaan visaisia tehtäviä ja opitaan partiointia yhdessä uusien kavereiden kanssa. Kaikki pääsevät yhdessä huvipuistoon hurvittelemaan, siellä viihtyvät varmasti myös aikuiset.

Tammileiri XV MikäMikäMaa on Turun Partiolais-ten järjestämä sudenpentu- ja seikkailijaikäis-ten partiolaisten kesäleiri. Vaikka leiri on TurPan järjestämä, ovat kaikki Lounais-Suomen Partio-piirin lippukunnat tervetulleita leirille. Kesäkuun alussa järjestettävälle Tammileirille on alusta-van ilmoittautumisen mukaan tulossa yli 3000 sudenpentua ja seikkailijaa. Heidän kanssaan Sauvon Ahtelan leirialueella vilistää puolentu-hatta johtajaa.

Tammileiri jatkaa Varsinais-Suomen Partiopii-rissä ja Satakunnan Partiolaisissa ollutta pitkää sudenpentuleirien perinnettä tuoden seikkai-lijat mukaan yhteiseen hauskanpitoon. Ensi kesän leiri on ensimmäinen piirien yhdistymi-sen jälkeinen nuorimpien ikäkausien suurleiri.

Leirin ohjelmassa on huomioitu myös Partion ensi vuoden ohjelmapainotus Villinä veteen. Tämä näkyy perinteisen uimisen lisäksi Meripisteellä, jossa päästään merirosvojen kanssa tutustumaan veteen elementtinä ja harjoittelemaan erilaisia siihen liittyviä taitoja. Ja ovathan juuri meri ja merirosvot muutenkin keskeisessä osassa MikäMikäMaan tarinoita

Teksti: Kati Koskela, Nuotiotytöt, Heta Hägerth, Nuotiotytöt, Jussi Elo, Turun Metsänkävijät Valokuvat: Tammileiri-arkisto

Logo ja juliste: Timo ”Järväri” Järvensivu, Piikkiön Tammipartio

37Repolainen 7/2012

Page 38: Repolainen 7/2012

Teksti ja kuvat Tuuli Seppälä, Luvian Loukke

Kambodža tiedetään punakhmerien tahraamasta verisestä lähi-historiasta. Ennen Pol Potin hirmuhallintoa maa tunnettiin upeasta Angkor Watin temppelialueesta, joka maan uudelleen avau-duttua houkuttaa jälleen turisteja ja seikkailuelokuvien tekijöitä. Maa on kuitenkin myös paljon muuta kuin historianhohtoinen.

hedelmiä. Maa talon ympärillä oli kuitenkin kaut-taaltaan miinoitettu, joten jokaista askelta oli varot-tava. Pimeällä liikkuminen oli erityisen vaarallista ja tuttujen polkujen seuraaminen ehdoton elin-ehto. Nyt miinat on kuitenkin raivattu ja perheen lapset ovat kasvaneet aikuisiksi. Yksi tyttäristä onnistui säästämän rahaa ompelukoneeseen, joten hän pystyy nyt elättämään itsensä kättensä töillä, kertoo ylpeä äiti.

Kambodža - paljon muutakin kuin Angkor Watin viidakkotemppelit

Luomuhedelmiä miinakentältä

Kambodža on edelleen yksi maailman miinoite-tuimmista maista, vaikka avustusjärjestöt tekevät töitä maan puhdistamiseksi. Chab Sroeun ja hänen vaimonsa Oum Savuth asuvat ihanan puutarhan keskellä viljellen luomuhedelmiä. Kaunis ympäristö kätkee sisälleen kuitenkin synkän historian.

Perhe asui pakolaisleirillä parikymmentä vuotta ennen kuin he uskalsivat muuttaa takai-sin Kambodžaan. Talo, jossa perhe nyt asuu, oli hylätty, joten he asettuivat siihen viljelläkseen

”Kaunis ympäristö kätkee sisälleen

kuitenkin synkän historian.”

38 Repolainen 7/2012

Page 39: Repolainen 7/2012

Kambodža on noin 14 miljoonan asukkaan kaakkois-aasialainen kuningaskunta, joka itsenäistyi toisen maailmansodan myötä Ranskan siirtomaavallasta. Vielä aika agraari maa elää voima-kasta muutoskautta. Perinteisen viljelyn rinnalle on tullut teol-lisuutta ja turismia. Maassa vaikuttaa monsuuni-ilmasto, joka tuo säännölliset sateet. Ilmastonmuutos on kuitenkin sotkenut sademääriä ja -aikoja, mikä aiheuttaa aika-ajoin nälänhätää ja muita ongelmia.

Viiden hengen mopo

Jos joku on joskus huokaillut auton takapenkillä ahtautta, on hänen murheensa pieni suhteutettuna kambodžalaisten kykyyn ahtautua pieniin tiloihin. Liikenteessä ei ole poikkeuksellista nähdä koko viisihenkisen

perheen matkustavan kevarilla ilman peräkärryä tai lisäsiipeä. Toisinaan ohi voi vilahtaa myös kuski tippapussi käsivarressa kiinni. Tämä ei ole poikkeuksellista, sillä liki kaikille terveyskeskuksessa poiken-neille laitetaan sellainen, muttei ihmisiä silti makuuteta osastoilla.

Autojen lastaamisessa pätee sääntö ”ylhäällä on aina tilaa”.

Köyhyyden suhteellisuus

Riisinviljely on Kambodžan pääelinkeinoja. Valis-tuksen myötä jotkut riisinviljely-yhteisöt ovat järjestäytyneet riisipankeiksi, joihin satoa voi säilöä ja josta voi ottaa lainaa, jos omat riisit loppuvat. Lainatut riisit kasvavat korkoa ja pankki tuottaa mahdollisesti voittoa.

Eräs yhteisö esitteli järjestelmäänsä. Kuluva vuosi oli tulvien takia ollut huono, mutta uudesta sadosta odotettiin parempaa. He eivät kuitenkaan ajatelleet vain myydä mahdollista voitoksi jäänyttä riisiä, vaan aikoivat lahjoittaa sen Punaiselle ristille köyhille jaettavaksi.

Esikuvallinen kankaankutoja

Chu Mas on kylässään esikuva muille naisille. Hän on perustanut oman yrityksen Naisten pankista lainatuilla rahoilla. Toiminta alkoi pienestä, kun hänen veljensä rakensi hänelle omat kangaspuut. Nyt Chu Mas kouluttaa kylässä myös muita huivien valmistuksessa. Hänen vanhimmat oppilaansa ovat jo perustaneet omat yritykset ja kangaspuitakin on käytössä kolmet.

Chu Masin yksi ensimmäisistä oppilaista oli Pheo Cheaynob. Viisi vuotta sitten hän ei tiennyt, mitä tekisi. Käytyään Chu Masin luona, hän kiin-nostui kankaiden kutomisesta ja tuli opiskelemaan alaa. Nykyään hänellä on jo kaksi omaa oppilasta ja oma yritys. Toistaiseksi hän yrittää säästää rahaa hankkiakseen tuotantovälineitä ja materiaaleja.

Länsimaisesti katsottuna vaatimaton laina-summa on poikinut paljon hyvää.

39Repolainen 7/2012

Page 40: Repolainen 7/2012

40 Repolainen 7/2012

Page 41: Repolainen 7/2012

Keskuksen numero on 050 312 9420

Läntinen Pitkäkatu 13, 20100 TURKUpartiotoimisto.turku(at)partio.fi

toiminnanjohtaja Nils Grönberg, 050 312 9421koulutussihteeri Riitta Suomi, 050 312 9424järjestösihteeri Leena Hongell, 050 312 9427taloussihteeri Ami Heikkinen, 050 312 9426viestintäsihteeri Satu-Maija Kaunisto, 050 312 9428

Antinkatu 6, 28100 PORIpartiotoimisto.pori(at)partio.fi

aluesihteeri Tarja Nummi, 050 312 9423ohjelmasihteeri Riikka Hosiosto, 050 312 9425

projektityöntekijä Marjo Majlund, 050 382 2657

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)partio.fi

www.lounaissuomenpartiopiiri.fi

Julkaisuaikataulu vuodelle 2013

numero aineistopv ilmestyy

1/2013 (jn) 9.1. 1.2.2/2013 20.2. 15.3.3/2013 3.4. 26.4.4/2013 (jn) 8.5. 31.5.5/2013 28.8. 20.9.6/2013 (jn) 9.10. 1.11.7/2013 20.11. 13.12.

jn = jäsennumero, joka jaetaan kaikille piirin partiolaisille. Muut lehdet jaetaan 15 vuotta täyttäneille.

Repolainen on aina kokonaan nelivärinen.

Ohjeet lehteen kirjoittamisesta saat piirin nettisivuilta tai toimitussihteeri Satu-Maija Kaunistolta.

REPOLAINENREPOLAINEN

Turun Partiolaiset – Scouter i Åbo ry järjestää torstaina 24.1.2013 seminaarin aiheena ”puhutaan nuorten johtamisesta”.

Tilaisuus järjestetään Kristillisellä opistolla, Lustokatu 7, Turku ja se alkaa tasan kello 18.00.

Teemaa käytännönläheisesti liipaten alustajina toimivat: Lauri Luoto: ”Miten ymmärtää 7-12-vuotiaan maailmaa”Erkki Rötkönen: ”Nuori johtaja kasvattajana”Visa Huuskonen: ”Johtamisen oppiminen”

Ilmoittautumiset polkuun 18.1.2013 mennessä. Auditorioon mahtuu sata ensimmäistä. Kahvitarjoilu.

Tule saamaan virikkeitä, keskustelemaan ja pohtimaan partiojohtajana toimimisen iloja ja murheita.

Turun Partiolaiset – Scouter i Åbo ry1963 - 2013

Puhutaan nuorten johtamisesta

41Repolainen 7/2012

Page 42: Repolainen 7/2012

Partiotaidot 14 Jokamiehentaidot 20 Luonnontuntemus 11 Kätevyys 22 Yllätys 13Onks pakko juosta? Oho vai anteeksi? Ihan hirveä siipiväli! Asuuko siellä lintu? Punastuttaako?

Paljonko? Auts! Ajetaanko karille? Unohtuiko aamiainen?

Muuttuuko se prinssiksi?

Oikeinko lauletaan! Mitä se yrittää sanoa? Ampu tulee! Mikätin

Ehditäänkö ajoissa?

KILPAILUKUTSU – OMG 2013

Karimo ry. toivottaa kaikki kisavartiot tervetulleiksi Lounais-Suomen Partiopiirin partiotaitojen oranssin ja vihreän sarjan kevätmestaruuskilpailuihin 20.4.2013 Raumalle.

SäännötKilpailussa noudatetaan L-SP:n partiotaitokilpailujen sääntöjä (voimassa 1.8.2009 al-kaen) ja SP:n turvallisuusohjeita. Linkit sääntöihin ja turvallisuusohjeisiin löytyvät Lou-nais-Suomen Partiopiirin verkkosivujen tapahtumakalenterissa olevasta tapahtumasta.

OsallistumisoikeusKunkin kilpailijan SP:n jäsenmaksu tulee olla voimassa. Jokainen L-SP:n lippukunta saa ilmoittaa kilpailuun haluamansa määrän vartioita. Vartion jäsenen katsotaan kuuluvan siihen lippukuntaan ja piiriin, johon hänet on merkitty SP:n jäsenre-kisterissä, ellei kyseinen piiri hänelle muuta lippukuntaa vahvista.

SarjajakoKilpailuissa sovelletaan sääntökokeiluna SP:n uusien kilpailusääntöjen mukaisia ikärajoja. Kilpailuvartiona on lippukunnan jäsenistä koottu vartio, jossa on neljästä kuuteen (4-6) 12–17-vuotiasta jäsentä. Kilpailuvartion jäsenten yhteenlaskettu ikä saa olla korkeintaan 57 vuotta (neljä jäsentä), 73 vuotta (viisi jäsentä) tai 86 vuotta (kuusi jäsentä). Kilpailuvartion jäsenten iät lasketaan kilpailuvuoden aikana täytetyin vuosin eli ikä on suoraan kilpailuvuosi miinus syntymävuosi. Tyt-tövartiot kilpailevat oranssissa (OR) sarjassa ja poika- ja yhteisvartiot kilpailevat vihreässä (VI) sarjassa. Kilpailutehtävät suunnitellaan ensisijaisesti vartioille, joissa on viisi jäsentä. Reitin pituus on kummallakin sarjalla noin 5,5 km. Kilpailu on päiväkilpailu.

Tehtäväluettelo

IlmoittautuminenIlmoittautuminen tapahtuu sähköisesti piirin sähköisen ilmoittautumisjärjestelmän Polun kautta. Vartion on ilmoittaudut-tava viimeistään perjantaina 5.4.2013 osoitteessa https://spfs.clubonweb.com/book/omg2013. Jälki-ilmoittautumiset tehdään puhelimitse Partiotoimistoon ohjelmasihteeri Riikka Hosiostolle (puh. 050 312 9425). Jälki-ilmoittautuminen on mahdollista 15.4.2013 saakka. Kilpailuun ilmoittaudutaan kilpailuvartion vartionjohtajan henkilökohtaisella ilmoittautumistunnuksella, joka löytyy jäsenkortista. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitetaan myös erityisruokavaliot, tarve yhteiskuljetukselle sekä tarve kil-pailua edeltävään yöpymiseen ja aamupalaan (3 € / hölö). Pitkänmatkalaisille järjestetään tarvittaessa lisämaksullinen yhteiskuljetus kilpailupaikalle. Yhteiskuljetuksella pääsee kilpailupaikalle reittejä Kankaanpää-Pori-Rauma sekä Salo-Turku-Rauma. Tarkemmat tiedot yhteiskuljetuksesta ja ajo-ohjeista löytyvät myöhemmin kilpailun nettisivuilta sekä ilmoittautuneille postitettavasta ennakko-ohjeesta.

OsallistumismaksuKilpailun osallistumismaksu on 40 euroa / vartio. Jälki-ilmoittautuneilta peritään kaksinkertainen maksu. Osallistumismak-sut laskutetaan lippukunnilta jälkikäteen. Kilpailusta poisjäävän vartion osallistumismaksua ei palauteta, mutta lippukun-nalla on oikeus asettaa tilalle toinen vartio samaan sarjaan. Maksuun sisältyy kilpailussa jaettava materiaali, peseytymis-mahdollisuus sekä lämmin ateria kilpailun päätteeksi.

LisätietojaPitkämatkalaisten on tarvittaessa mahdollista saapua paikalle jo perjantaina. Lisätietoja kilpailusta saa järjestelysihteeriltä sekä Lounais-Suomen Partiopiirin verkkosivujen tapahtumakalenterissa olevasta tapahtumasta. Vuoden 2012 mestarit: Oranssi sarja: Rinsessat, Leirisiskot, Vihreä sarja: Lohikäärmeet, Mesikäpälät

Yhteystiedot: Kilpailunjohtaja, Pirjo Lehti, [email protected], Puh. 044 595 5404 • Järjestelysihteeri, Sari Mantere, [email protected] • Valvojat, Emmi Keränen, Vesa Ruohomäki

42 Repolainen 7/2012

Page 43: Repolainen 7/2012

Vuosi lähenee loppuaan ja joulutohinat ovat käynnissä. Loppuvuoden puuhailujen ohessa on välillä mukavaa katsoa

mennyttä vuotta taaksepäin. Mitä on tehty tai jätetty tekemättä? Millaisissa tapahtumissa on käyty ja mitä on koettua? Onko peräti käynyt niin, että on oppinut jotakin uutta? Itse voin sanoa, että kaikkea edellistä on mahtunut paljon kuluneeseen vuoteen; uusia ystäviä, erilaisia tapahtumia, mukavia kokemuksia ja tuntoja sekä aikalailla myös uuden oppimista.

Väistyvänä piirinjohtajana sitä katsoo taaksepäin myös viimeistä neljää vuotta. Uuden piirin alkutaival on ollut

täynnä monenlaisia seikkailuja. Seikkailuista on selvitty kuitenkin voittajina puhaltamalla yhteen hiileen. Olen saanut toimia poikke-uksellisen loistavien tyyppien kanssa erilaisissa kokoonpanoissa. Suuretkin asiat ovat tuntuneet sopivan kokoisilta hyvien ja asiansa osaavien ihmisten kanssa.

Piirinjohtajana on näköalapaikalla, jossa pääsee tutustu-maan todella moneen erilaiseen lippukuntaan ja monenlaisiin

perinteisiin, eri piirien toimintaan sekä keskusjärjestön toimintaan. Partiota toteutetaan todella monella tavalla ja monessa eri organi-saatiossa. Suosittelen lämpimästi tutustumaan naapurilippukun-taan, naapuripiirin ja keskusjärjestön toimintaan. Voisin vaikka vannoa, että kaikille meille löytyy se itselle sopivan kokoinen ja näköinen pesti.

Kiitokset kaikille mukana olleille viimeisistä neljästä vuodesta ja nähdään seuraavissa seikkailuissa.

Joulu on taas…

Teksti: Aleksi Heikkilä, Nousiaisten Henrikin Lippukunta

Kuva: L-SP:n kuva-arkisto

Oikein mukavaa joulunaikaa sekä

hyvää uutta partiovuotta 2013!

43Repolainen 7/2012

Page 44: Repolainen 7/2012

44 Repolainen 7/2012

REPOLAINEN

REPOLAINEN

numero aineistot ilmestyy1/2013 9.1. 1.2.2/2013 20.2 15.3.