Repolainen 36Jäsentiedote 3/2005

Repolainen 362

on Repola-Seura ry:n jäsentiedote,joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Aikataulu:

nro 37: joulukuun alku (viikko 49)aineistopäivä 21.11.05

nro 38: maaliskuun loppu (viikko 12)aineistopäivä 7.3.06.

Toimituskunta:Päätoimittajapuheenjohtaja Tuula Kilpeläinen(08) 655 0940 ja 044 330 55 29siltahaka@suomi24.fiToimitussihteeri ja taittoPäivi Sandberg040 721 7197paivi.sandberg@ovako.compaivi.sandberg@pp.inet.fiJäsenErkki Mauranen(03) 476 3273 ja 040 560 38 29ermau@phpoint.fi

PainopaikkaOffset YM Ky, Ruovesi

Repolainen

Kansikuva:

Bomban sali oli täynnä Repola-Seuran perustavassakokouksessa kesällä 1985.

3Repolainen 36

Päätoimittajalta

Kuluneena kesänä järjestetty Repo-lan reissu sai ennenäkemättömän suo-sion. Kaikki halukkaat eivät sopineetmukaan. Reissulla oli mm. paikallis-lehti Kuhmolaisen toimittaja, joka kir-joitti tiiviin tietopaketin lehteensä.Voitte katsoa intenetistä tarkemmintätä tekstiä: www.kuhmolainenlehti.fi

Tämä tietänee sitten reissuamisenjatkumista myös ensi vuonna. Itse enpäässyt matkalle sattuneen tapatur-man johdosta. Kaikki tieto, mitä olenmatkalaisilta saanut, on ollut voitto-puolisesti positiivista. Tuonnempanatarkempia matkaselostuksia kuvineen.

Repolalaiset ovat toivoneet meiltäretkeläisiltä enemmän ohjelmaa sun-nuntaipraasniekoille. Nyt siis suun-nittelemaan, mitä me voisimme viedäRepolaan ensi kesänä. Olisiko kyykän-taitajia lähdössä kyykkäämään? Seu-ramme on toimittanut sinne välineetkuusi vuotta sitten, mutta asiaan ei olevielä innostuttu sielläpäin.

NettisivuistaYhdistyksen nettisivut ovat olleet

päivittämättä jo jonkin aikaa. Etsim-

me uutta nettivastaavaa, koska yksi jasama henkilö ei voi olla ikuisesti kiin-nostunut tekemään tätä palkatontahommaa. Saanemme nyt lähiaikoinaentiset sivut päivitettyä ja siten ajan-tasalle. Kiinnostuneet voivat ottaa yh-teyttä minuun.

SäännötRepola-Seuran toiminnassa kehote-

taan sääntöjemme mukaan:1. Olemaan yhteistyössä repolalaisenja karjalaisen perinteen edistämisenkannalta keskeisten järjestöjen kanssa.2. Järjestämään repolalaisten tilai-suuksia ja tapaamisia.3. Harjoittamaan repolaisen kansan-perinteen ja kulttuurin tutkimustasekä4. Auttamaan jäseniään yhteyksiensaamiseksi sukulaisiin Karjalan Tasa-vallassa.

Nämä kertauksen vuoksi tähän kir-joitettuina. Arvelen, että suuri osa jä-senistöstä ei ole tutustunut sääntöi-himme. Myös toivon yhteydenotto-janne toiminnan järjestämiseksi palve-lemaan entistä paremmin jäsenistöm-me tarpeita ja toiveita. Erityisestitoivon tekstejä ja kuvia julkaisuummeRepolaiseen. Yhteyttä voi pitää myösmuihin hallituksen jäseniin.

Kesämatkan yhteydessä on jätettyRepolan koululle toivomus järjestääpiirustuskilpailu aiheena ”KotiseutuniRepola”. Tästä kuulemme lisää var-maan tuonnempana.

Syysterveisinpuheenjohtaja Tuula Kilpeläinen

p. 08 - 6550 940,e-posti: siltahaka@suomi24.fi

Repolainen 364

Suomen Repola-Seura perustettiinNurmeksen Bomban Kalevanhovissakaksikymmentä vuotta sitten 21.7.1985. Perustamisesta oli keskusteltuaikaisemmin Enon, Ilomantsin, Nur-meksen ja Lieksan tapaamisten yhtey-dessä. Vuonna 1981 pidetyssä Nur-meksen kokouksessa kauppaneuvosPauli Mauro esitti seuran perustamis-ta repolalaisten sukujen yhdyssiteeksi.Kauppaneuvos Juho Törhönen kan-natti lämpimästi Paulin ehdotusta.Perustavassa kokouksessa oli läsnä 70repolalaisten sukujen edustajaa. Seu-ran asioita hoitamaan valittiin toimi-kunta, johon kuuluivat Erkki Maura-nen Ruovedeltä, Erkki MauranenKuopiosta, Heikki Palaskari Helsin-gistä, Seppo Pikarinen Vehkalahdeltaja Juhani Mauranen Lieksasta.

Matkoja Karjalan laulumailleEnsimmäinen Karjalan matka suun-

tautui Leningradin kautta Petroskoi-hin heinäkuussa 1987. Kizin museo-saari, Kivatson putoukset ja Kontu-pohjan maisemat tulivat tutuiksi 36repolalaiselle.

Ensimmäinen matka Repolaan to-teutui Hannu Pottosen järjestämänävuonna 1992. Mukana oli pikku-bussillinen Maurasia ja Pottosia. Tu-tustuttiin Omelien ja Haukkasaarenkyliin. Feodor Pottosen kestitys oli ys-tävällistä ja ylenpalttista.

Repola-Seuran 20-vuotistaipaleelta

Seuraava matka 1993 keräsi jo kaksipikkubussillista väkeä mukaan. Kult-tuuritalon iltamissa oli väkeä tuvantäydeltä kuuntelemassa Elli Sonk-kasen ja Helena Kalliolan esityksiä.

Kolmas matka Repolaan toteutui joseuraavana vuonna. Hannun kyydissämatkusti 22 repolalaisten sukujenedustajaa. Kyläneuvoston jäsentenkanssa keskusteltiin mahdollisuuksistakirjoittaa Repolan historia ja järjestääensimmäinen sodanjälkeinen pruas-niekka 1995. Repola-Seuran puheen-johtaja Albert Ilonen ja kyläpäällikköFeodor Filatov hyväksyivät ehdotuk-semme.

Pruasniekkamatka toteutui heinä-kuussa 1995. Repolan entisen kirkonpaikalle pystytettiin Leo Homasenhankkima matkamiehen risti. Vainaji-en muistopalveluksen toimitti Lieksankirkkoherra Jari Jolkkonen Ilomantsinveteraanikuoron avustamana. Pruas-niekkamurkina nautittiin koulun ti-loissa ja kulttuuritalon iltajuhlassaTeuvo Jetsu kertoili hauskoja suakku-noita, veteraanikuoro ja Karjalan tytötlauloivat. Leo Filipov kertoi juhlapu-heessaan Repolan rajapitäjän tulevai-suuden näkymistä.

Toinen pruasniekkamatka toteutuijo seuraavana vuonna. Vedenpyhityk-sen ja liturgian toimittivat StefanHolm Joensuusta ja Jari JolkkonenLieksasta Pauli Matveisen johtaman

5Repolainen 36

Joensuun ortodoksisen seurakunnankuoron avustuksella. Kyläneuvostonedustajien kanssa keskusteltiin rajan-ylitysmahdollisuuksien parantamises-ta ja kirkollisten toimitusten aloitta-misesta Repolassa. Tuomisina Repo-lan koulu sai pakettiautollisen koulu-tarvikkeita Martti Nesterisen kuljetta-mana.

Kolmatta pruasniekkajuhlaa vietet-tiin 13.07.1997. Tarkoitus oli matka-ta lyhyintä reittiä Lieksan InaristaLusman ja Lentieran kautta suoraanRepolaan. Propuska juuttui Mosko-van keskushallinnon ja Helsinginsuurlähetystön välille ja matka tehtiinVartiuksen kautta kuten ennenkin.Rahvasta oli mukana 35 henkeä. IsätStefan Holm ja Jari Jolkkonen toimit-tivat kasteen sakramentin Pauli Mat-veisen johtaman kuoron avustuksella.Kaikkiaan kastettiin 47 henkilöä.

Sunnuntain vedenpyhityksen ja li-turgian toimittivat suomeksi ja venä-

jäksi Jari Jolkkonen ja Stefan Holm.Juhlan ohjelmistosta vastasivat Repo-lan ”tyttökuoro”, Mujejärventanhutytöt, Viktor Lazarev, varuskun-nan soittajapojat ja Elli MariaSonkkasen ja Aili Maria Heikkisen lau-lu- ja kantele-esitykset. Parisatapäinenyleisö tanssahteli urheilukentän nur-mella kukin omalla tyylillään.

Sade häiritsi Repolan neljättäproasniekkaa 1998. Hannun kyydissäkörötteli Repolaan 32 uutta ja vanhaaRepolan kävijää. Kahdessa kastetilai-suudessa sai kasteen 14 henkilöä.Vedenpyhityksen Lieksanjärven ran-nalla toimitti Stefan Holm PauliMatveisen, Andrei Verikovin ja TuulaKilpeläisen avustamana. Liturgian kir-konmäellä matkamiehen ristillä toi-mittivat Holm, Jolkkonen, Verikov,Hannu Hätinen ja Pauli Matveinen.

Illatsut pidettiin päivällä urheilu-kentällä sateen pelossa. Taivas repesi-kin ukkosen jylinään ja kaatosateeseen.Juhlassa ei päästy alkua pidemmälle.

Liturgian valmistelua Repolassa 1998. Vasemmalta Andrei Verikov, HannuHätinen, isä Stefan Holm, isä Jari Jolkkonen ja kanttori Pauli Matveinen.

Erkki Mau

ranen

Repolainen 366

Viidettä praasniekkaa vietettiin18.7.1999. Liturgian ja vedenpyhi-tyksen toimitti isä Stefan Holm Mar-ja- Leena ja Nikolai Kuglerin avusta-mana. Kastettiin lapsia, pelattiinkyykkää ja nautittiin juhla-ateriaomista eväistä koulun tiloissa.

Yhdeksäs Repolan reissu 14. -17.7.2000 oli puhdas sukulaismatkaesi-isien kotitanhuville.

Kymmenes matka keräsi 30kyydittävää Hannun autoon. Tulli ke-räsi omat bonuksensa ylimääräisistäviemisistä. Paluumatkalla hajosi autos-ta jousituksen ilmatyyny. Matkalaisettutustuivat omin neuvoin sukujensaentisiin kotikyliin Saarenpäähän,Omelieen, Haukkasaareen ja Kolvas-järveen. Kyläjuhlassa esiintyivät pai-kalliset kuorot ja musiikkiryhmätViktor Lazarevin haitarin säestämänä.Tällä kertaa ei oltu pappia kyydissä.

Kymmenvuotisjuhlapraasniekkamatkatoteutui heinäkuussa 2002. Isä Stefan

Holm toimitti liturgian v. 1997 pys-tytetyn matkamiehen ristin äärellä Re-polan entisen kirkon mäellä. Kulttuu-ri-alon sali oli ääriään myöten täynnäpaikallista rahvasta kuuntelemassamujejärveläisten ja paikallisten taitaji-en musiikki- ja tanhuesityksiä.

Vuoden 2003 matka suuntautuitoisen kerran Petroskoihin ja Kizinsaarelle. Mukana oli kymmenkuntaKarjalan kävijää.

Praasniekkaa viettämässä ja sukulai-sia tapaamassa oltiin jälleen vuonna2004. Isä Leo Iltola toimitti pyhän li-turgian kulttuuritalossa ja muujärve-läiset esittivät perinteistä ohjelmaakyläaukiolla.

20-vuotisjuhlapraasniekkaa vietet-tiin viime heinäkuussa. Omelien ky-lään pystytettiin Kyöttisten suku-seuran toimesta matkamiehenristi,jonka siunasi isä Jari Jolkkonen.

Erkki Mau

ranen

Repolan matkat on aina tehty Hannu Pottosen kyydissä. LÄhdössä koti-Suomeen 1998.Repola-Seuran puheenjohtaja Albert Ilonen pyöränsä kanssa katsastaa joukkoa.

7Repolainen 36

Aunuksen Repolan historiakirjaAjatus Repolan historian kirjoitut-

tamisesta syntyi Kuopiossa 1986 pi-detyssä seuran vuosikokouksessa. Erk-ki Mauranen Kuopiosta piti esitelmänaiheenaan ”Historian tietoja Repolankylästä ja Karjalasta”. Jelena Kalliolakertoi muisteluksia ja vanhoja tarinoi-ta Repolasta. Näiden esitysten pohjal-ta syntyi ajatus Repola-kirjan toimit-tamisesta jälkipolvien luettavaksi. Asi-asta pyydettiin lausunto akateemikkoPertti Virtarannalta, joka piti hankettaerittäin tarpeellisena, koska tiedot Re-polasta ja repolalaisten elämästä ovatvielä tallentamatta.

Hanketta pohdittiin seuraavanavuonna 37 hengen voimin Petroskoinmatkan yhteydessä. Sovittiin, että josasia antaa aihetta siihen palataan seu-raavassa vuosikokouksessa, joka pidet-tiin vasta 1989 Kuhmon Petäjä-niemessä. Pentti Keynäs kertoi Repo-lan menneisyyteen liittyvästä läh-deaineistosta. Ajatus jäi myssyn allemietittäväksi.

Historian kirjoituttaminen sai lisä-puhtia Ilomantsissa 1994 pidetyssävuosikokouksessa. FL Osmo Kiiskinenesitelmöi Repolan, Pielisjärven ja Liek-san kauppasuhteista. Asiasta keskus-teltiin Repolan matkan yhteydessäkunnanjohtaja Feodor Filatovin ja Re-pola-Seuran puheenjohtaja Albert Ilo-sen kanssa. Molemmat kannattivatajatusta lämpimästi. Samana vuonnapyydettiin myös Joensuun yliopistonhistorianlaitoksen esimiestä professoriAntero Heikkistä tutkimaan mahdolli-suuksia yliopiston mukaantulostahankkeeseen.

Vuonna 1995 päätettiin lopullisestikirjoitustyön käynnistämisestä. LeoHomasen esityksestä valittiin historia-toimikunta, jonka sihteerinä toimi LeoHomanen ja jäseninä Juhani Kyötti-nen ja Jorma Pikarinen. Toimikuntalaati historian alustavan disposition jaryhtyi hankkimaan kirjoittajia Joen-suun ja Petroskoin yliopistoista. LeoHomanen valittiin historiatoimikun-nan puheenjohtajaksi ja kirjoitustyönvetäjäksi. Kirjalliset sopimukset laadit-tiin kymmenen kirjoittajan kesken,joista kolme on Petroskoin yliopistontutkijoita.

Helmikuussa 1997 sovittiin lopulli-sesti kirjan toimittamiseen liittyvätasiat Joensuussa. Päätettiin toimittaaRepolan historiakirja, jonka sivumääräon noin 300 ja painosmäärä 400 kpl.Seuraava vuosi kuluikin sitten rahoi-tuksen järjestelyissä. Kirjan toimitta-misen kustannusarvio oli 200 000 mkeli noin 33 630 euroa. Oli lähdettäväkerjuulle.

Karjalaisen Kulttuurin Edistämis-säätiö myönsi hankkeeseen 30 000mk:n apurahan. Väinölä-Säätiöltä saa-tiin 10 000 mk. Muina tukijoina oli-vat Karjalan Sivistysseura, Lieksankaupunki, Kuhmon kaupunki, Ilo-mantsin kunta, Haminan Ortodoksi-nen Srk, UPM-Kymmene Oyj, Nur-meksen Kauppayhtiö ja Cembra Gar-den. Loppu rahoituksesta saatiin kir-jan ennakkomyynnillä ja jäsenkeräyk-sellä. Kirjan ilmestyttyä seura olivelaton. Kiitos talkootyön, jota toimi-tuskunta ja erityisesti molemmat pää-toimittajat tekivät.

Repolainen 368

Leo Homanen erosi päätoimittajantehtävästä sairauden perusteella ja työ-tä jatkoi Heikki Tarma Joensuusta.Kirja painettiin Gummerus Kirjapai-no Oy:ssä Jyväskylässä. Käännöksetvenäjänkielestä suomeksi toteutti EilaFrolova. Kannen suunnitteli MikaMyyry.

Kirjan julkistamistilaisuus pidettiin22.09.2001 Joensuussa kulttuurikes-kus Carelicumin auditoriossa. Tilai-suudessa oli läsnä yli 40 henkeä; kir-joittajia, tukijoita, yhteisöjen edusta-jia, yhteistyökumppaneita ja seuranjäseniä.

Juhlan avasi taidemuseon johtajaAnn-Mari Karvinen, Erkki Mauranenkertoi kirjan toimittamisen eri vaiheis-ta, taiteilija Vuokko Pakarinen lausuiJelena Kalliolan runon ”Muistan syn-nyinsijat omat”. Professori AnteroHeikkinen piti kirjan toimittamistamittavana saavutuksena piskuiselleRepola-Seuralle. Juhlassa luovutettiinseuran standaarit kääntäjä Eila Fro-lovalle ja päätoimittaja Heikki Tar-malle. Lopuksi nautittiin pullakahvitja tehtiin ensimmäiset kirjakaupat.

Jäsenjulkaisu RepolainenRepola-Seuran Lieksan kokouksessa

3.8.1996 Lauri Huotari Polvijärveltäesitti ajatuksen jäsentiedotteen toimit-tamisesta ja lähettämisestä seuran jäse-nille. Asiaa kypsyteltiin hallituksenpiirissä ja tiedotteen julkaiseminen ko-ettiin tarpeelliseksi jäsenistön infor-moimiseksi. Ajatuksena oli kerran parivuodessa lähettää jäsenille Repolainen,jossa kerrotaan seuran toiminnasta,suunnitelmista, jäsenten mielipiteistä

ja kaikesta mikä liittyy repolalaistenjälkeläisten elinpiiriin, kokemuksiin,tuntemuksiin ennen ja nyt.

Ensimmäinen Repolainen ilmestyi-kin jouluksi 1996. Lehdykäinen pai-nettiin Offset YM Ky:ssä Ruovedellä.Seuraavana vuonna 1997 hallituspäätti toimittaa tiedotteen neljä kertaavuodessa. Lehti painettiin JoensuunYliopistopainossa, koska toimitussih-teeri Lauri Huotarin oli helpompi hoi-taa painotyö Sotkumasta käsin Joen-suussa. Yliopistopaino todettiin liiankalliiksi ja painattaminen siirtyi takai-sin Ruovedelle. Toiseksi toimitus-sihteeriksi tuli Seppo PikarinenVehkalahdelta. Päätoimittajan pestiähoiteli edelleen Erkki Mauranen Ruo-vedellä. Tuosta vuodesta lähtien Re-polainen on ilmestynyt neljä kertaavuodessa ja painotyön on hoitanutOffset YM Ky. Nyt ilmestyvä Repo-lainen on jo 36. Ensi vuonna Re-polainenkin täyttää kymmenen vuot-ta. Nykyinen päätoimittaja on TuulaKilpeläinen Kuhmosta ja toimitussih-teeri ja taittaja Päivi Sandberg Imat-ralta.

Vuosien varrella tapahtunuttaAlunperin oli tarkoitus, ettei seuraa

rekisteröidä vaan toimitaan KarjalanSivistysseuran alaosastona. Ajatuksestaoli kuitenkin luovuttava, koska rekiste-röimätön seura ei voi järjestää valta-kunnallisia rahankeräyksiä. Seuranhistorian kirjoituttaminen vaati rahan-keruuta ja seuralle oli laadittava sään-nöt ja seura oli rekisteröitävä. Seurallelaadittiin säännöt 1996, mutta Pa-tentti- ja rekisterihallitus palautti ne

9Repolainen 36

tarkennuksia varten. Korjatut säännötpäätettiin hyväksyttää vuosikokouk-sessa 1997. Rekisterihallitus hyväksyikorjatut säännöt 29.05.1997, rek. nro170100.

Repola-Seuran rintamerkin ja pöy-tästandaarin on suunnitellut seurallelahjaksi Leo Homanen. Lähtökohtanaovat olleet tietenkin kettu eli repo jaItä-Karjalan kansallisuuskartta. Repo-lan kunnan raja työntyy sekä itään ettälänteen. Rajan muoto kuvaa taisteluaelintilasta kuten Repolan kohdalla ta-pahtui itsenäisyysajan jälkeen. Vihreäväri kuvaa alueen metsäisyyttä, mustarajan pysyvyyttä ja surua Karjalan kan-san jaosta, punainen taisteluissa vuo-datettua verta ja veriveljeyttä rajan ta-kaiseen Karjalan heimoon. Siis samatvärit kuin Akseli Gallen-Kallelansuunnittelemassa Itä-Karjalan lipussa.

Seuran hallinto ja toimijatSeuran hallinto ja toiminta oli vuo-

desta 1985 alkaen erilaisten toimikun-tien varassa. Mietittiin rekisteröidy-täänkö vaiko ei. Laadittiin useita sään-töehdotuksia, jotka eivät sitten toteu-tuneetkaan. Rahan kerääminen histo-riakirjaa varten ei olisi onnistuntunutilman virallisia sääntöjä. Loppujen lo-puksi viralliset säännöt saatiin hyväk-sytetyiksi vasta 1997. Rahaa oli ennentätä saatu kirjakassaan ja historian toi-mittamista voitiin jatkaa.

Aunuksen Repola -kirjan toimitus-kunta ja kirjan päätoimittajat tekiväturotyön osin vaikeissakin tilanteissa.Usko meinasi välillä loppua kuin myösrahat.

Repolaisen toimituskuntakin joutuipainiskelemaan raha-asioiden parissa.

Ilmoittajia ja mainosten maksajia et-sittiin tiheällä kammalla. Lehtihän onmaksuton jäsenjulkaisu. Onneksi ve-rottaja armahti vapauttamalla seuranalv-maksuista.

HallitusPuheenjohtajat:

Erkki Mauranen, 1985 - 2001, 17vuotta

Heikki Tarma, 2002Tuula Kilpeläinen 2003, 2005Lauri Huotari 2004

Varapuheenjohtajat:Heikki Palaskari, Juhani Kyöttinen,

Seppo Pikarinen, Martti Nesterinen,Pekka Hukkanen, Jorma HuovinenSihteerit:

Leo Homanen, Lauri Huotari, TuijaPohjonen, Päivi Sandberg, PäiviKiiskinen, Maire Huotari

Repolainen 3610

Taloudenhoitajat:Juhani Kyöttinen 1992 - 2001, 10

vuotta,Pekka Nesterinen 2002 - 2003Pekka Hukkanen 2004 - 2005

Jäsensihteerit:Seppo Pikarinen 1993 - 2002, 10

vuottaPäivi Kiiskinen 2003 - 2005

Hallituksen jäsenet:Martti Pottonen, Lauri Huotari, Ju-

hani Kyöttinen, Heikki Tarma, IlpoKantonen, Olavi Pänttönen, PekkaPänttönen, Martti Nesterinen, TuulaKilpeläinen, Ismo Homanen, LeoHomanen, Päivi Sandberg, Liisa Simo-nen, Jorma Huovinen, Lasse Huotari,Vilho Homanen, Jorma Pikarinen,Yrjö Kyöttinen, Mikko Pikarinen,Seppo Pikarinen, Pekka Hukkanen,Pekka Nesterinen, Erkki Mauranen,Tuija Pohjonen vuosina 1992- 2005.

Varajäseniä löytyy vuosikokoustenpöytäkirjoista suunnilleen yhtä montakuin varsinaisiakin.

Kaiken kaikkiaan voi todeta Repola-Seuran olleen tarpeellinen yhdistysrepolalaisten sukujen yhdyssiteenätäällä nykyisessä kotimaassamme.

Olkaamme kiitollisia esivanhem-millemme. Kaikki eivät sieltä selvin-neet hengissä kertomaan meille Karja-lan kansan kärsimyksistä.

Erkki Mauranen

Kirjoittaja on Repola-Seuranperustajajäsen,

puheenjohtaja 1985 - 2001 jakunniapuheenjohtaja.

Lappeenrannassa työskentelevätYLE:n toimittaja Jari Hakkarainen jakuvaaja Kari Kosonen ovat tehneetkarjalaisaiheisia ohjelmia, joten täkynäheittämäni Repola otti onkeen ja sainrutinoidut toimittajat 5 1/2 vrk kestä-neelle raporttimatkalle. Alkujaan olipuhetta vähintään 1/2 tunnin yhte-näisestä dokumentista Repolasta höys-tettynä Homasen sukutarinalla ja lä-hetettäväksi ensi vuoden alussa. Jokupomo hoksasi Tarton rauhan päivän14.10. ja määräsi sen tehtäväksi kaksi-osaisena ja esitettäväksi ennen ko. 85-vuotispäivää.

TV 2 raportoi RepolastaKolmen työntäyteisen päivän haas-

tattelut ja kuvaukset (noin 20 tuntia)saksisormilla leikellään puolen tunninohjelmaksi. Kuulemma vain kahdes-toista osa vaivalla haalitusta materiaa-lista pääsee julkisuuteen.

Repolan historiasta lähetetään 15min. ohjelma maanantaina 10.10.05klo 18.20 TV 2:ssa Kotimaan kasvotja 15 min. ohjelma pakolaisista jaHomasen suvusta torstaina 13.10.05klo 18.20 samalla kanavalla.

11Repolainen 36

Jossain määrin pääsin vaikuttamaanohjelman sisältöön. Kesän kuluessatein 30-sivuisen lyhenteen Repolanhistoriasta vuoteen 1939. Siitä teinvielä 9-sivuisen erittäin tiiviin esityk-sen toimittajien käyttöön pohja-juoneksi. Lisäksi haalin kymmeniä ku-via, karttoja ja piirroksia. En ollut tyy-tyväinen, kun suvustani tulee puoletohjelma-ajasta. Leikkaaminen alkaaviikolla 37. Esitinkin sukukertomuk-sen poisjättämistä ja käytettäväksikoko aika pelkkään historiaan. Vastausoli yksiselitteinen: “Joko tällä tavallatai sitten ei mitään. Ota tai jätä!” Teh-kööt mieleisensä!

Tapasin tulkkina toimineen 23-vuotiaan Anastasia Triihposen. Hänopiskelee Tarton yliopistossa suoma-lais-ugrilaisia kieliä ja on erittäin kiin-nostunut Repolan historiasta. Hänelläon sähköposti ja netti, josta hän seuraatoimintaamme sekä valittelee, ettei sii-nä ole viimeisiä Repolaislehtiä. Vär-vään hänet kirjoittamaan itsestään,opiskelustaan sekä Repolan asioistalehteemme. Seura voinee avustaa hän-tä opiskelussa kirjoituspalkkioidenmuodossa!

Albert Ilonen ja opettaja SvetlanaGrinevitskaja kertoivat, että nyt ollaankiinnostuneita ja keskustellaan avoi-mesti pakolaisperheistä. Esittivätpä heyhteistoimintaa koululla olevanmuseonhoitajan (en kerennyt tavatahäntä) kanssa, jotta sinne voitaisiin lä-hettää informaatiota karjalankielistäväestöä ja turisteja varten. Siihen kel-paisivat valokuvat, vanhat kyläkartat ja-piirrokset, sukuselvitykset ja -taulut,lyhyet itsenäisyys-, pako- ym kerto-mukset. Olisipa kontrastia kerrakseen,kun urheiden sotilaiden ja parti-saanien vieressä esiteltäisiin vihattujavalkobandiitteja! Siinä olisi tekemistäasiasta kiinnostuneelle!

Osalta seuramme jäsenistä kovaavastatuulta saaneena toivon, ettäymmärrettäisiin tv-toimituksen teke-vän ohjelmia oman konseptinsa mu-kaan eikä siinä muilla ole nokan ko-puttamista. Kuten aina, tein parhaanipohjustustyössä ja järjestelyissä.

Toimittajien kanssa oli erittäinmiellyttävää työskennellä.

Sykettä syksyyn!Leo Homanen

Tulevan syksyn aikana Repolankoululaiset piirtävät kilpaa aiheena”Parasta Repolassa” tai ”KotiseutuniRepola”. Sarjat ovat 1. - 3. luokkienoppilaat, 4. - 6. luokkien oppilaat ja7. - 9. luokkien oppilaat.

Piirustuskilpailu Repolankoululaisille

Toivomme innokasta osanottoa jasaavamme esi-arvostellut, parhaat työtsarjoittain jonkun matkalaisen muka-na hallituksen arvioitaviksi ja palkit-taviksi. Kenellä on matka sinnepäin,ottakaa yhteys puheenjohtajaan.

Repolainen 3612

Helle suosi tai paremminkin kiusasitämänkesäisiä Repolan matkalaisia.Pöly pöllähteli sikäläisillä teillä ja ky-länraiteilla. Hannun täydessä linja-au-tossa oli paljon ensikertalaisia Repolanreissaajia ja matka lienee ollut heilleelämys monessakin mielessä.

Meillä, minulla ja miehelläni, ei oleminkäänlaisia sukujuuria siellä rajantakana, mutta kun vuosia sitten tulilähdettyä Hannun kyytiin, niin onsiellä sitten poikettu useamman ker-ran.

Majapaikkoja - sopu sijaa antaaTällä kertaa vain oli epätietoisuus

majapaikasta, koska vakipaikkamme

Repolan matkan tunnelmissaemäntä Vera Romanova oli poistunuttuonpuoleisiin, samoin opettaja JuhoHeiskanen, johon olimme tutustuneetmuutama vuosi sitten ja joka viimeksitavatessamme oli vannottanut, ettäseuraavalla matkalla tulisimme sittenhänen taloonsa, joka oli silloin tyhjil-lään. Viimeiset elinvuotensa Juho asuija oli hoivattavana hyvien naapu-reittensa Ivan ja Nina Lazarevin talos-sa. Yksi heidän pojistaan asuu nyt per-heineen opettajan talossa. (Juho Heis-kasen poika, Petroskoin geologiseninstituutin eläkkeellä oleva pääjohtajaKim Heiskanen on muuttanut Suo-meen. Heiskasten sukuseuralle, jokaon ollut kiinnostunut tästä rajan-

Ivan Ja Nina Lazarevin talo on kauniilla paikalla Lieksajärven rannalla

Arj

a Kö

ntt

ä

13Repolainen 36

takaisesta suvusta, olen lähettänyt nytviimeisimmät yhteystiedot.)

No majapaikka toki löytyi ja vieläpäedellä mainituilta Lazareveilta. Suurenmatkalaisjoukon majoittamisessa lie-nee ollut vaikeuksia, koska meitä olikymmenen vierasta siinäkin talossa.Petipaikka löytyi kuitenkin kaikille,tosin Jari-pastori joutui nukkumaanvaatekomeron lattialla ja isäntäväkinaapurissa. Sakki oli sopuisaa ja isäntä-väki karjalaiseen tapaan erittäin vie-raanvaraista. Viihtyisä suuri talo olikauniilla paikalla Lieksajärven rannallahieman syrjemmässä keskustasta. Ran-tasauna lämpisi joka ilta ja pitkäruokapöytä oli katettu monenlaisillaherkuilla. Mikäpä oli vieraittenviihtyessä.

Monipuolista ohjelmaaPäivisin matkalaiset hajaantuivat

kuka minnekin. Oli praasniekkajuh-laa, vierailuja tuttavissa ja sukulaisissa,hautausmaalla käyntejä, ostosreissujajne. Mielenkiintoista näin luterilaisel-lekin oli seurata Omelian kylässä ve-den pyhitystä ja matkamiehen ristinpystyttämistä Kyöttisen suvun asuin-paikoille.

Esi-isiensä asuinpaikkaan kävi tu-tustumassa ukkinsa kanssa myös 27-vuotias kuvataiteilija HanneriinaMoisseinen. Rakennuksista oli ollutjäljellä vain jokunen peruskivi, muttapaikan näkeminen oli ollut Hanne-riinalle vaikuttava kokemus, joita ko-kemuksia hän varmaan käyttää hyväk-seen taiteilijan työssään. Hanneriinapiirtää mm. sarjakuvia ja yhdistää tai-teeseen tarinat. Tällä Repolan matkal-

lakin oli tarinoita tallentunut ja niitähän toivoi taas kuulevansa lisääVuokkiniemen asukkailta, koska olilähdössä seuraavalla viikolla sinne do-kumenttielokuvaa tekevän ystävänsäkanssa. Tarinat hän aikoo koota kirjak-si. Viime Kalevalan päivänä oli ollutHelsingin Sanomissa laaja artikkelitästä ansioituneesta nuoresta taiteili-jasta.

Pottosia matkallaPottosten sukua oli matkalla enem-

mänkin, joista ensikertalaisia mm.enolainen Mauri Pottonen aikuistenpoikiensa Mikon ja Mikan kanssa. PariPottosta asui koko reissun ajan Hauk-kasaaressa esi-isiensä asuinpaikoilla,joka on nykyisin kahden sikäläisenPottos-serkuksen kesäpaikkana. Olem-me eräällä reissulla päässeet Hannunmukana käymään Haukkasaaressa janähneet tämän paikan suurenmoisenkauneuden. Lieksajärven rannastakohoavilla, loivasti kumpuilevilla au-rinkoisilla niityillä oli vielä vanhat,suuret hirsirakennukset jäljellä. Ei voisiis ollenkaan ihmetellä, että nyt ensi-kertaa paikalla käyneille suvun asuin-paikkojen näkeminen oli ollut niinvaikuttavaa ja tunteisiin vetoava koke-mus, että siitä kertominenkin toi pa-lan kurkkuun.

Mikko ja Mika tuumivat, että kestäävarmaan kauan, ennen kuin kaikki nä-kemänsä käsittää. Suvun historian tut-kimisen lisäksi nämä reippaat pojat te-kivät huomioita myös tämän päivänRepolasta.

Repolainen 3614

RuokakulttuuriaMikko on ammatiltaan kokki ja ke-

hui karjalaisia ruokia. Hän sanoi, ettäpaikalliset emännät käyttävät paljonluonnon ja omien viljelyspalstojentuotteita ja tekevät yksinkertaisistaraaka-aineista herkullisia tarjottavia.Varsinkin hapanmaitotuotteet jaetikkasäilykkeet olivat siellä erikoisenhyviä. Ja entä tämä sultsina, sehän onilmiselvästi karjalainen tortilla. Mikapuolestaan oli tutustunut paikalliseendiskoon. Hän kertoi, että jytämelu jamuu meininki oli vähintään meikäläis-tä tasoa. Molemmat pojat aikoivat vie-lä tulevaisuudessakin käydä Repolassa.

Juuret löytyvätMauri on syntynyt neljäkymmentä-

luvun alussa. Kun suku joutui pakene-maan Haukkasaarerta kaksikymmen-täluvun alkupuolella, oli hänen synty-essään tuosta tapahtumasta aikaa vastakaksikymmentä vuotta. Mauri kertoo,että vuosiluvut ja suvun historian on

Tämänvuotisen Repolaan suuntau-tuneen kotiseutumatkan yhteydessä8. – 11. päivinä heinäkuuta, vaalittiinjälleen myös aikoinaan 1920-, 30- ja40-luvuilla Repolan alueen tuleviinkohtalon päiviin vaikuttamaan pyrki-neiden entisten, jo tuonpuoleisiin siir-tyneiden esi-isiemme ja -äitiemme ar-vokasta muistoa.

Matkamiehen risti pystytettiinOmeljan Kyötinniemeen

Tämä ajatus mielessään oli Kyöt-tisten sukuseura varautunut matkanyhteydessä vierailemaan myös Kyöt-tisten suvun kantapaikalla, OmeljanKyötinniemessä. Mukaan HannuPottosen luotsaamaan bussiin oli su-kuseura valmistuttanut kauniin ja hy-vin sopusuhtaisen ortodoksisen mat-kamiehen ristin, joka osiin purettuna,

vasta nyt myöhemmin ymmärtänytsuhteuttaa omaan elämänkaareensa.

Haukkasaaren aurinkoisilla tante-reilla oli Mauri nyt ajatellut isäänsä,joka varmaan lapsena oli juoksennellutsiellä kesäisellä pihamaalla ja olionkinut rannassa körmyniskaisia ahve-nia, aivan samoin kuin hänen omatyttärenpoikansa tänä päivänä täälläSuomessa.

Eräänä päivänä sitten kaikki piti jät-tää. Pakomatkalle lähtö oli tapahtunutnopeasti. Sitä hetkeä eletään vielä tä-näkin päivänä. Tuon hetken tunnel-maa kuvitellessa näkyy tuskainen ilmemyöhempien sukupolvien haukka-saarelaisten kasvoilla, silmäkulmatkostuvat sivullisellakin. Se oli ollutkova paikka, se lähtö. Navetan ovi oliaukaistu ja eläimet laskettu vapaaksi.Mikä lie niiden kohtaloksi tullut?Entä miltä tuntuikaan tarttua oven-ripaan tietäen, että kotiovi sulkeutuunyt viimeisen kerran?

Liisa Heiskanen

15Repolainen 36

Arja Kö

nttä

hyvin pakattuna ja näin varsin vähäntilaakin vievänä, ikään kuin huomaa-mattomasti siirtyi muun matkatavaranjoukossa Lieksasta Repolaan saakka.Lauantaina 9. päivänä heinäkuuta,repolalaisten ystäviemme mitä läm-pimimmällä huolenpidolla risti sittensiirtyi pikkuautoilla Kyötinniemeen.

Varsinaiseen ristin pystytykseenosallistuivat Martti Nesterinen, hänenveljensä Pekka Nesterinen Valkealasta,sekä Martin tytär Arja Könttä, Liek-sasta hänkin.

Ristin pystyttämisen jälkeen samal-la paikalla toimitettiin ortodoksinenvedenpyhitys, vedellä vihmominen se-kä muistopalvelus. Samalla niemellä

on vieläkin selvästi löydettävissä talonpaikka, jossa asuivat mm. Martti jaPekka Nesterisen isovanhemmat Pekkaja Anna Kyöttinen. Erityisesti PekkaKyöttisen hyvin ansiokas elämäntyö jaloppumattomat, rauhanomaiset pon-nistelut Repolan itsenäisyyden säilyt-tämisen puolesta 1920 ja -30 -lukujenmyrskyisinä vuosina on nyt näin saa-nut arvoisensa näkyvän tunnusmerkin.Samalla haluttiin kuitenkin muistaamyös kaikkia karjalaisia runonlaulaja-sukuja, jotka ovat Repolassa vaikutta-neet.

Kirkollisiin toimituksiin osallistui-vat em. henkilöiden lisäksi isä Jari Jolk-konen Lieksasta sekä varsin runsas

Repolainen 3616

Tuonilmaisiin siirtyneet

Pitkäaikainen jäsenemme Esko Box-berg kuoli 1. kesäkuuta 2005 Lieksas-sa. Hän oli syntynyt Kotkassa ja palve-li Lieksan Kauppayhtiö OY:tä. Pu-lisona Maija (Mari) Mauro.

Hyvät lukijat:Julkaisemme mielellämme perheuutisia Repolaises-sa. Ilmoittakaa niistä puheenjohtajalle tai sihteerille.Yhteystiedot sivulla 2.

Perheuutisia

Monia armorikkaita vuosia!

Nykyinen puheenjohtaja Tuula Kil-peläinen täytti 60 vuotta 23.04.2005Kuhmossa. Tuula on puolet Homasiaja toinen puoli Pikarisia.

joukko muitakin samalle matkalleosallistuneita suomalaisia ja myös pai-kallista väkeä.

Ristin juurelta on huikaisevan kau-niit näkymät Lieksan järvelle, jossa -kuten tiedämme - on varsin runsaastivesilläliikkujia, erityisesti kalamiehiävarsinkin kesäaikana. Näin nyt pysty-tetty matkamiehen risti on siis muis-tuttamassa, ei vain meitä suomalaisiarepolalaisten sukujen jälkeläisiä, eikä

vain ristin vieressä kulkevalla tiellä liik-kujia, mutta myös kaikkia vesillä-liikkujia ajallisen elämän joskus varsinnopeastikin muuttuvista tilanteista.Käytiinhän myös koko itsenäisen Suo-men kannalta eräs keskeisimmistä tais-teluista juuri noilla samoilla paikoillaOmeljan kylässä.

Jari Jolkkonen

Heikki Palaskari täytti 60 vuotta15.09.2005. Helsingissä. Hän on Re-pola-Seuran perustajajäsen ja on toi-minut toimikunnan ja hallituksen jä-senenä 1985 - 1997, varapuheenjoh-tajana 1994 - 1997, historiatoimi-kunnan kustannusvastaavana, seuransääntöjen esikirjoittajana 1995 jne.Hän on ollut myös mukana Repolanpruasniekka-matkoilla. Heikki on siisyksi Repola-Seuran ahkeria puuha-miehiä.

○ ○ ○ ○ ○ ○

17Repolainen 36

Kauppias Viki (Vihtori) Mauranentäytti 90 vuotta 24.6.2005 Lieksassa.Hän on ainoa paljasjalkainen Repolas-sa syntynyt jäsenemme Suomessa,Syntynyt Koropin kylässä Repolassa.Perhe pakeni 10.1.1922 muutto-kuormastossa Kivivaaran raja-asemankautta Lieksaan.

Viki oli unohtunut lähtökiireessäkelkkamäkeen; hän oli tuolloin 7–vuo-tias. Kun asia sitten huomattiin, hänethaettiin kuitenkin mukaan. 12-vuoti-aana Viki laitettiin juoksupojaksi Liek-saan kauppias Horttanaiselle. Viisi-kymmentäluvulla Viki lunasti kaupanitselleen. Hän on henkeen ja vereenhevos- ja ravimies. Lapsia hänellä onkolme poikaa: Matti Juhani, TapaniAntero ja Olli Untamo.

Mainittakoon vielä, että Viki Mau-ranen on ollut suurena apuna Repolanja Mauran (ks. Karjalan Heimo –lehti5 - 6/2005) historioita selvitellessä.

Opettaja Erkki Mauranen täytti 70vuotta 1.8.2005 Ruovedellä. Hän onsyntyisin Nurmeksesta, Wasili Maura-sen poika. Vasili ja Vihtori Mauranenpakenivat 1920 luvulla Repolasta.

Erkki on tehnyt elämäntyönsä opet-tajana Ruovedellä ja Visuvellä.

Lisäksi mainittakoon, että Repola–Seuran perustamisen ajatus on lähte-nyt alkuun Maurasten sukukokoon-tumisten yhteydessä. Erkki Mauranenon seuramme kunniapuheenjohtajatoimittuaan puheenjohtajanamme liki20 vuotta.

○ ○ ○ ○ ○ ○

Monia armorikkaita vuosia!

Anni Väisänen 100 vuottaSata vuotta sitten syyskuun 29.päi-

vänä 1905 syntyi Repolan pitäjän sil-loisessa Muujärven kylässä Helena jaIgnatta Ipatoffin perheeseen toinentytär. Ristittiin Annaksi, kutsuttiinAnniksi. Muistot Muujärven synnyin-kylästä ulottuvat jopa yli yhdeksänvuosikymmenen taakse. Osa muiste-luksista on raskaita, vaikeita muistella,mieluiten unholaan jätettäviä.

Anni Väisänen o.s Ipatoff, elää javaikuttaa Kajaanissa. Anni asuu omas-sa kauniissa kodissaan Kajaanin kau-pungin keskustassa. Anni Väisänenvalmistui opettajaksi vuonna 1925Suistamon seminaarista. Hän toimiKainuussa kolmella eri paikkakunnallaopettajana pääosin sodan jälkeen yh-teensä yli kaksi vuosikymmentä. Annisolmi avioliiton Kontokin Kenttijär-vellä syntyneen Otto Väisäsen kanssavuonna 1927. Perheeseen syntyi tytärja poika.

Anni on osallistunut pitkän elämän-sä aikana aktiivisesti ja sydämelläänLotta-Svärd -työhön, Marttajärjestöntoimintaan sekä lähetysompeluseura-työhön. Anni Väisänen seuraa aktiivi-sesti elämää ympärillään sekä maail-man tapahtumia virkeänä ja teräviähuomioita tehden. Syntymäpäivääjuhlittiin perhepiirissä.

Kaikkien karjalaisten puolesta toivo-tamme satavuotiaalle sukunsa matriar-kalle hyvää terveyttä, voimia ja vir-keyttä sekä monia, monia armorikkaitavuosia!

Repolainen 3618

Metsästys ja kalastusHirvenkaatolupia myönnetään pää-

asiassa metsästysprikaateille sekä niilleyksityishenkilöille, jotka ovat osallis-tuneet hirvien talvireittilaskentaan.

Kiväärikaliiperi on määrätty, etteieläimiä haavoiteta turhaan liian pieni-kaliiperisilla aseilla. Sen lisäksi yksityi-siltä luvansaajilta edellytetään koulu-tetun metsästyskoiran käyttöä metsäs-tyksen apuna.

Peurankaatolupia ei ole jaossa, koskaniiden kanta on laskussa, kuten Suo-messakin. Salametsästys on myös hy-vin tavallista. Kiinnijäävä saa runsaatsakot maksettavakseen.

Verkkokalastus tasavallan vesissä onkielletty yksityisiltä henkilöiltä vuo-den 2005 alusta. Kalastusta varten onperustettava ryhmä (prikaati) kutenmetsästyksessäkin. Ryhmälle voidaanmyöntää kalastusoikeus sopivaa mak-sua vastaan. Valtio hoitaa asiaa. Kieltoon kohdannut tietenkin suurta vastus-tusta vesistöjen äärillä asuvien asujai-miston taholta. Verkkoja takavarikoi-daan ja uusia ostetaan. Kaikki eivät ha-lua ymmärtää tätä heidän mielestäänjärjetöntä päätöstä.

LapsetUusimmat tutkimukset kertovat,

että Karjalassa lasten terveydentila onerittäin huono. Vain joka 18. lapsi onkokonaan terve. Syitä ovat mm. ruuanja veden heikko laatu, pitkät koulu-

Karjalan Sanomista poimittua

päivät ja yleensä heikot terveyspal-velut. Esim. Petroskoin lukuisista kou-luista vain kahdessa on ajanmukaisethammashoitolat.

Hoitomaksu lastentarhassa on 2500ruplaa kuukaudessa. Valtio vastaa 80% päivähoitokuluista.

Energia-asiat ja sähkön hintaSähkön hinnasta tasavallassa päättää

Karjalan energiakomissio. Hintamää-ritykseen vaikuttavat nostavasti poltto-nesteiden ja maakaasun hinnanvaih-telut ja lämmönjakelulaitosten vero-tuksen muutokset.

Hintoja tarkistetaan vuosittain.Nousu v. 2004 oli 16,6 % yksityis-talouksille. Sähkön hinta nyt 0,70 rpl/kWh ja 1,4 rpl teollisuudelle. Kaasumaksaa yksityistalouksille 3,25 rpl/m3. Yksi euro on noin 34 ruplaa.

PalkatKuukausipalkka keskimäärin Karja-

lan tilastokomitean mukaan on 7.157rpl/kuukaudessa. Rautateillä, voima-taloudessa ja metalliteollisuudessa12.000 - 13.000 ruplaa kuukaudessa.Virkapalkat ovat tyydyttävällä noin10.000 ruplan kuukausitasolla. Huo-noimmat palkat ovat terveydenhuolto-alalla vajaa 5.000 rpl kuukaudessa,opetus ja kulttuuri 4.000 – 5.000 rplkuukaudessa. Huonoin palkkataso onravitsemisalalla alle 4.000 ruplaa. Pal-kat nousivat edellisvuodesta 6,7 %.

Lehti ilmestyy Petroskoissa viikottain, levikki noin 1500 kpl.

19Repolainen 36

Uudet metsävuokraussäännöttehostavat Karjalan metsä-taloutta

Vuokraavilta metsäyhtiöiltä edelly-tetään liiketoimintasuunnitelmaa. Ta-savalta vuokraa metsää hakkuutoimin-taa varten 5 - 49 vuodeksi aina yhdelläsopimuksella.

Pitkät vuokraussopimukset houkut-tavat sijoittajia ja tätä kautta saadaaninvestointeja metsäteollisuuteen. Raa-kapuun vienti väheni ulkomaille 10 %kahtena viimeksi kuluneena vuonna.Puunjalostuotteita ovat olleet pääasi-assa sahatavara, pahvi, sellu, paperi javoimapaperisäkit. Esim. IKEA-konser-ni investoi huonekaluteollisuuteenKostamuksessa.

Kaivosteollisuus toiseksi suurintuotantoala Karjalassa

Sen osuus on 18 % koko teollisuus-tuotannosta. Yksi kolmasosa on raken-tamiseen tarvittavia tuotteita ja 2/3suunnittelu-, räjäytys- ja kaivosmit-taus- ja suunnittelutuotteita. Työllis-tää 3 000 henkilöä, joiden keskikuu-kausipalkka on 7.500 ruplaa kuukau-dessa. Karjala haluaisi löytää inves-toijia kaivannaisteollisuuteen, koskatiedossa on monipuoliset mineraaliva-rat alueella. Työtä asian eteen tehdäänaktiivisesti mm. Kostamuksessa, jossatoimii Karjalan Pelletti -niminenvuoriteollisuuskombinaatti tuottaenrautamalmia vientiin hyvin huomatta-via määriä.

Tietopankki InternetiinPetroskoin Yliopiston historia-

tieteen tohtori, professori Juri Kilin(Repolan poikia) perustaa Internetiintietopankin, josta löytää tiedot “Suu-ressa isänmaallisessa sodassa” Karjalanrintamalla kaatuneista sotilaista. Sivutlöytyvät Petroskoin valtionyliopistonsivuilta.

Tiedä enemmän Karjalasta!Tietopalat Karjalan Sanomat -nimi-

sestä Karjalan Tasavallassa ilmestyväs-tä sanomalehdestä viime talven nume-roista lyhenteli Tuula K.

Karjalan Sanomat voi tilata kotiin.Vuosikerta maksaa 55 euroa. Samallatuet suomenkieltä Karjalassa. Tilauk-sia välittää Suomalainen Kirjakauppa,puh. 09-8527 880 tai sähköpostillaniina.salmi@suomalainenkk.fi .

Lehti myös internetissä osoitteessahttp:karjalansanomat.sampo.ru .

Huomaa, ettei pidä laittaa www:tä!Lehden sisällöstä noin kolmannes löy-tyy suomeksi, englanniksi ja venäjäksi.

Jos internet on Sinulle tuttuja tiedät vähän teknisestäpuolestakin -

Jos olet innostunut karjalai-sista ja etenkin repolalaisistaasioista -

Jos Sinulla on hiven aikaa jahyvää tahtoa -

Jos Sinulla on ideoita taiajatuksia sivujen kehittämi-sestä

Repola-Seuraetsii internetsivujen hoitajaa

Saatat olla oikea henkilö pitämäänyllä nettisivujamme osoitteessawww.repola-seura.org

Ota yhteyttä puheenjohtaja TuulaKilpeläiseen, osoitetiedot sivulla 2.