RAKENNUSTEKNIIKKA 4 2016 - RIL · SITRAN RATKAISU 100 ‘KILPAILUUN HAETAAN TIIMEJÄ Kyseessä on avoin kilpailu, joka etsii ratkaisuja yhteen Suomen tulevaisuuden tärkeimmistä

2016

4

SAKU VIITA-AHO: SUURIN OSA LIIKESALAISUUKSISTA

PITÄISI HEITTÄÄ ROSKIIN s.8

16RIL-PALKINTO 2016Tampereen Rantatunnelille

40NEW URBAN AGENDAviitoittaa tietä kestävälle kaupungistumiselle

28KESÄTYÖKYSELYNmukaan palkat ovat noususuunnassa

RAKENN

USTEKN

IIKKA 4—2016

Suomen Standardisoimisliitto SFS rywww.sfs.fi, [email protected]

Rakennusalan standardit Online

Jos olet vastuussa suunnittelusta, työn teettämisestä, toteutuksesta tai valvot työn laatua, standardit kannattaa hankkia käyttöön SFS Online-palvelun kautta. Rakentamisen tärkeät standardit on koottu palveluun aiheittain.

Tärkeitä aihealueita ovat mm:

• eurokoodit

• rakennustuotteiden harmonisoidut tuotestandardit

• rakennustuotteiden kansalliset soveltamisstandardit (SFS 7000 -sarja).

SFS päivittää standardikokoelmaa säännöllisesti, joten käytössäsi ovat aina ajantasaiset julkaisut.

Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää!

OnlineSFS

JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL PAINOSMÄÄRÄ Keskimäärin 6 000 kpl

PÄÄTOIMITTAJA Helena Soimakallio TOIMITUS Henriikka Hellström, Kirsti Tikkanen, Teemu Vehmaskoski, [email protected] ULKOASU Susa Laine www.susalainen.fi ILMOITUSMYYNTI T:mi Petteri Pankkonen, Hanna Torenius, [email protected] RIL Henriikka Hellström, [email protected] KANSIKUVA Katri Lehtola

PALAUTE JA JUTTUIDEAT Helena Soimakallio, [email protected] TOIMITUKSEN OSOITE Rakennustekniikka c/o Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL, Lapinlahdenkatu 1 B, 00180 Helsinki PAINOPAIKKA Printall AS

THE FINNISH CIVIL ENGINEERINGCONSTRUCTION JOURNAL72. vuosikertaAikakauslehtien Liiton jäsen

ISSN 0033-913X (painettu)ISSN 2243-0369 (verkkojulkaisu)

2016

4

5 Pääkirjoitus

6 Signaalit

8 Saku Viita-ahosta Vuoden nuori RILiläinen

14 Kolumni: Oppia Britannian rakennusten

energiatehottomuudesta?

16 RIL-Palkinto 2016 Tampereen Rantatunnelille

24 ROTI 2017 julkaistaan maaliskuussa

28 Kesätyökysely

32 Kiertotalous

36 Sähkömarkkinat: Lisää tehoa – vähemmän siirrettävää

40 Maailmalta: Quitossa Suomen valtuuskunnan matkassa

46 Maailmalta: Kevätlukukausi Lissabonissa

48 RILin ajankohtaiset

54 Asiantuntijat äänessä

16

36

4 RAKENNUSTEKNIIKKA 4—2016 5

PÄÄTOIMITTAJA HELENA SOIMAKALLIO

[email protected] @HSOIMAKALLIO

PÄÄKIRJOITUS

uransa ovat oiva esimerkki eri tieteenaloja menestyk-sekkäästi yhdistävästä tutkimuksesta ja innovoinnista.

Tekesin entinen pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara kokosi vuonna 2015 Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n pyynnöstä tilannekuvan suomalaisesta tutkimus-, ke-hitys- ja innovaatiotoiminnasta. Sen mukaan Suomi menestyy edelleen keskimäärin hyvin sekä OECD:n että EU:n käyttämillä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan panos- ja tulosmittareilla. Toisaalta olemme jääneet kilpailijamaista jälkeen muun muassa tutkimuksen laa-dussa, kansainvälistymisessä ja tuottavuuden kasvussa.

Lisäksi julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä ICT-investointien rahoitus on laskenut meillä alle yh-teen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Taso on kan-sainvälisesti vertailtuna erittäin alhainen. Samaan ai-

kaan kun meillä leikataan rajusti julkisia kannusteita yritysten t&k-toiminnalle, ovat muut maat lisäämässä niitä.

Julkisilla T&K-kannusteilla on ha-vaintojen mukaan merkittävä myöntei-nen vaikutus yritysten kasvuun ja tuot-tavuuteen. Vaikutukset näkyvät tyypilli-sesti yrityksen liikevaihdossa kolmen, ja tuottavuudessa viiden vuoden kuluttua kehitystyön jälkeen.

Kansakuntana olemme aina me-nestyneet panostamalla osaamiseen ja innovaatioihin. Tutkimus luo vahvan pohjan tulevaisuudellemme. Siispä vink-ki hallitukselle: Julkisten kannustimien tuplaaminen olisi erinomainen lahja sa-tavuotiaalle Suomelle.

Kanadan kansallinen tutkimuskeskus (National Re-search Council NRC) on virkeä satavuotias, jonka an-sioluettelosta löytyvät muun muassa maailman en-simmäinen sydämentahdistin, kansallisen rakenne-suunnittelujärjestelmän luominen, syövän sädehoidon kehittäminen, maailman suurin tuulitunneli, synteetti-sen insuliinin ja nanoputkien keksiminen sekä Kanadan virallisen ajan mittaaminen.

Nobel-palkintoja on NRC:hen tullut kolme, ja lisäk-si siellä on työskennellyt lukuisia Nobel-ehdokkaita uransa eri vaiheissa.

Pääkaupunki Ottawassa sijaitsevalla laajalla kam-puksella laboratorioineen ja testitiloineen työskentelee - kuulemma 24/7 - liki 5 000 tutkijaa ja asiantuntijaa. Tutkimus- ja kehitystoiminta on organisoitu kahteen-toista eri teemaan, joista rakentaminen on yksi tärkeimmistä. Tutkimuskeskuk-sen kokonaisbudjetti on noin miljardi Kanadan dollaria vuodessa.

Vierailu NRC:ssä oli samalla sekä hämmentävä että innostava kokemus. Hämmentävä siksi, etteivät isännät nu-risseet kertaakaan niukoista resursseista tai esitelleet kasvavia tavoitelukuja pal-velututkimuksen volyymille. Innostava sen vuoksi, että jokainen tapaamamme henkilö huokui aitoa ylpeyttä omas-ta tutkimustyöstään ja tutkimuslaitok-sestaan.

Intohimo ja tinkimättömyys olivat ais-tittavissa myös kemian Nobel-palkinnon vuonna 1971 saaneen Gerhard Herzber-gin työhuoneessa, jossa hän työsken-teli päivittäin yli 50 vuoden ajan kuo-lemaansa saakka. Hänen elämänsä ja

NRC:N VUOSISADAN 100 SAAVUTUSTA

EK:N LINJAUKSET INNOVAATIOILLE JA KOULUTUKSELLE

INNOVAATIORESURSSIT SAATAVA KUNTOON

5

SIGNAALITKoonnut: Kirsti Tikkanen

ENSIMMÄINEN GLOBAALI SIMULAATIO UUSIUTUVASTA SÄHKÖJÄRJESTELMÄSTÄ

SUOMEN ENSIMMÄINEN KESTÄVYYS-TIETEEN PROFESSUURI LUT:HENMaatalous- ja metsätieteen tohtori (MTT) Helena Kahiluoto on aloittanut Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT) Suomen ensimmäisenä kestävyystieteen professorina. Ka-hiluodon erikoisosaamista ovat ravitsemusturvan, ilmastonmuutoksen ja vesistöjen kyt-kennät, sekä oikeudenmukainen kiertotalous. www.lut.fi/uutiset

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kehitetty uusi si-mulointimalli osoittaa, kuinka pääosin aurinkoon ja tuuleen perustuva sähköjärjestelmä voi toimia kaikkialla maailmassa. Maailmanlaajuinen energian internetin malli visualisoi täysin uusiutuvan sähköenergiajärjestelmän vuodelle 2030. Visu-alisointi kattaa koko maapallon, joka on mallissa jaettu 145 alueeseen.

Malli on suunniteltu löytämään taloudellisin ratkaisu uu-siutuvalle sähköjärjestelmälle. Malli löytää sähköntarpeeseen parhaiten vastaavan uusiutuvan energiantuotannon, varas-toinnin ja sähkönsiirron yhdistelmän. Järjestelmän tuotta-man sähkön kustannus on noin 55–70 euroa megawattitun-nilta kaikilla yhdeksällä maapallon vyöhykkeellä.

Tutkijoiden mukaan malli kumoaa myyttejä uusiutuvan

energian mahdollisuuksista ja rajoitteista. Yksi harhaluulo on, että täysin uusiutuva energiajärjestelmä ei pysty toimimaan vakaasti tunnista toiseen tuuli- ja aurinkovoiman vaihtele-vuuden vuoksi. Toinen uskomus on, että sähköjärjestelmä ei pystyisi toimimaan ilman suurta perusvoimakapasiteettia, kuten hiili- tai ydinvoimaloita. Tutkijoiden mukaan molem-mat käsitykset ovat virheellisiä, ja malli paljastaa sen.

Malli laadittiin osana Tekesin rahoittamaa Neo-Carbon Energy -tutkimushanketta, joka toteutetaan Lappeenran-nan teknillisen yliopiston, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen yhteistyönä.

Simulaatio: http://neocarbonenergy.fi/internetofenergy/

6 RAKENNUSTEKNIIKKA 4—2016

VALTIONEUVOSTO ON ESITTÄNYT KIRA-DIGI-HANKKEELLE LISÄMÄÄRÄRAHAA VUODEN 2017 TÄYDENTÄVÄÄN TALOUSARVIOON. www.ymparisto.fi , www.kiradgi.fi

SITRAN RATKAISU 100 -KILPAILUUN HAETAAN TIIMEJÄKyseessä on avoin kilpailu, joka etsii ratkaisuja yhteen Suomen tulevaisuuden tärkeimmistä haasteista. Kilpailun tarkoituksena on kehittää vaihtoehtoja, jotka hyödyntävät ihmisten osaamista ja kykyjä entistä paremmin. Tähtäimessä ovat sosiaaliset innovaatiot.

Kilpailu on kolmivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa suomalaisilta kysyttiin, mikä on Suomen tulevaisuuden kannalta tärkein haaste. Kansalaiset äänestivät ykkössijalle osaamisen ja kykyjen paremman tunnistamisen sekä hyödyntämi-sen maailmassa, jossa ihmiset ja tieto liikkuvat entistä enemmän maasta toiseen.

Toisessa vaiheessa eli 13.2.2017 mennessä kilpailuun haetaan 3-5 hengen tiimejä, jotka kehittävät ratkaisuja edellä mainittuun kysymykseen. Kolmannes-sa vaiheessa tiimit kisaavat siitä, ketkä kehittävät parhaan vaihtoehdon haastee-seen. Kilpailun päätteeksi Sitra rahoittaa menestyjiä yhteensä miljoonalla eurolla.

Katso lisää: http://www.sitra.fi/tutkimus-ja-koulutus/ratkaisu100

RAKENNUSTEN KANTAVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUUN MUUTOKSIA

Uudet ympäristöministeriön asetukset rakentei-den suunnitteluperusteita, rakenteiden kuormia sekä geoteknistä suunnittelua koskevista euro-koodien kansallisista valinnoista ovat valmistu-neet. Asetukset sisältävät vaatimuksina annetta-vat kansalliset valinnat ja ne tulevat voimaan 1. tammikuuta 2017.

www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Rakennusten_kantavien_rakenteiden_suunni(40877)

7

AKTIIVINEN EDELLÄKÄVIJÄVUODEN NUOREKSI RILiläiseksi VALITTU

SAKU VIITA-AHO KYSEENALAISTAA MIELELLÄÄN ALAN

KÄYTÄNTÖJÄ. HÄN HALUAA MURTAA TOTUTTUJA

KÄSITYKSIÄ POSITIIVISELLA OTTEELLA JA LUODA

AVOINTA ILMAPIIRIÄ, JOKA AUTTAA YRITYKSIÄ

MENESTYMÄÄN.


HENKILÖKUVA

Teksti: Henriikka Hellström Kuvat: Katri Lehtola ja Jori Heinonen

9

Diplomi-insinööri Saku Vii-ta-aho ei kuulu tuppisui-hin suomalaisiin. Hän ker-too mielipiteensä selkeästi ja ajatuksissa on positiivi-nen kaiku. Elämänasentee-seen sisältyy aurinkoinen lähestymistapa niin ihmi-siin kuin asioihinkin. Kiin-teistö- ja rakennusalan ke-hi�äminen on yksi hänen intohimoistaan – tässä yksi syy, miksi RIL-Nuorten joh-toryhmät pääkaupunkiseu-dulta, Pirkanmaalta ja Ou-lun seudulta valitsivat juuri Viita-ahon Vuoden nuorek-si RILiläiseksi.

Hän täy�ää tunnustuk-sen muutkin kriteerit; val-mistumisesta on aikaa vain muutama vuosi, ja aktiivi-nen ote näkyy ja kuuluu ken-tällä - edistäen rakennusalan diplomi-insinöörien ammat-titaidon arvostusta. Työelä-män lisäksi Viita-ahon asen-ne heijastelee positiivisesti vaiku�amistyöhön eri jär-jestöissä.

Otaniemen rakennus-osastolta vuonna 2012 val-mistunut Viita-aho sanoo nau�ivansa kaiken ka�a-vasta sosiaalisuudesta. Ny-kyinen työ Viasys VDC Oy:n asiakaspäällikkönä tukee

tätä piirre�ä: työnkuvaan sisältyy myyntiä ja markki-nointia.

”Olen tekemisissä proses-sien kehityksen kanssa, eten-kin digitaalisuuden yhdis-tämistä yritysten strategioi-hin tulee mieti�yä aika pal-jon. Yksinäinen puurtami-nen suunni�elutoimistos-sa ei ole minun ju�uni – olen kokenut mitä se on, vaikka onneksi suunni�elutyökin on muu�umassa.”

Todellisuudessa työpaik-koja on kaksi: päivätyönsä ohella Viita-aho valmentaa perheyritystään, ORA Yh-tiöt Oy Talotekniikkaa ke-hi�ymään.

”Kyseessä on linjasanee-raukseen ja korjausraken-tamiseen keski�ynyt yritys, jossa työskentelee myös äiti-ni. Tavoi�eenamme on, e�ä yrityksestä tulee maailman paras omalla sektorillaan. Yritys on peruste�u vuon-na 2005 ja olen ollut mukana sekä toiminnassa e�ä seu-rannut asioita sivusta alus-ta alkaen. Ensimmäisen ke-sätyökosketukseni otin ra-kennusalaan vuonna 2003 ORA Yhtiöitä edeltävässä yrityksessä.”

Töiden ohella Viita-aho

suori�aa MBA-tutkintoaan Aallossa, Aalto EE:ssä (Aalto University, Executive Educa-tion). Opinnoista on takana kaksi kolmannesta – pape-rit olisi tarkoitus saada ulos ensi syksynä.

Aallossa rakennusalan nuori asiantuntija opiske-li rakentamistalou�a ja si-vuaineenaan kiinteistöjoh-tamista ja -talou�a. Pakolli-siin opintoihin kuului raken-nusmekaniikka. Viita-aho to-sin sanoo, e�ä syvä mekaa-ninen osaaminen ei ole hä-nelle sydämen asia, vaikka eri�äin ope�avaista olikin. Omin osaaminen ja intohi-mo löytyvät johtamisesta ja taloudesta. Diplomityön-sä hän teki Sweco PM:lle al-lianssin aikatauluvaikutuk-sista.

”Silloinen Sweco PM:n, ny-kyään A-Insinöörien toimi-tusjohtajana työskentelevä Jyrki Keinänen sai minut kiinnostumaan Swecosta. Osallistuin muun muassa Sellon ylläpitotöihin ja Pa-silan virastokeskuksen kor-jaushankkeeseen sekä Las-tensairaalan hankesuunnit-teluvaiheeseen. Sen jälkeen oli hyvä hypätä katsomaan alaa vahvemmin digitaali-

suuden vinkkelistä.”

LIIKESALAISUUK-SISTA SUURIN OSA TURHIA

Viita-aho sanoo, e�ä avoi-muus ei ole kääntynyt elä-mässä ainakaan vielä itseä vastaan. Samaa hän toivoi-si koko alalle:

”Suurin osa liikesalai-suuksista pitäisi hei�ää ros-kakoppaan. Kun hei�ää pro-vosoivasti, 90 prosen�ia yri-tysten kertoma�a jä�ämis-tä asioista ei ole oikeasti lii-kesalaisuuksia. Se, mitä saa ja ei saa kertoa kilpailijoil-le, lamaannu�aa alan kehit-tymistä. Samalla marmate-taan, e�ä kilpailukyky ei ole kasvanut. Kuitenkin saman-aikaisesti moni taho keksii samantapaisia ju�uja. Jos yritykset oikeasti kehi�äisi-vät asioita enemmän yhdes-sä, rakennusalan tehokkuus kasvaisi huimasti – esimer-kiksi monia prosesseja voi-taisiin kehi�ää yhteispelillä.”

Hän mainitsee esimerk-kinä Venäjällä toimivat tai sinne pyrkivät suomalaisyri-tykset.

”Sen sijaan, e�ä kilpail-laan hiekkalaatikolla (Suo-messa) verissäpäin, niin

SAKU VIITA-AHON


HENKILÖKUVA

SUURIN OSA LIIKESALAISUUKSISTA JOUTAA ROSKAKORIIN.

Rakennusalan kilpailukyky ylös yhteiskehittämisen avulla ja rakennusalan tehokkuus nousuun.

YHTEISTYÖSTÄ TULEE VIELÄ KOVA JUTTU.

Yhteistyömuotojen (allianssin) mainetta ei kannata pilata tekemällä vain tilaajalle edullisia virityksiä.

NOPEAMMIN MUUTTUVA MAAILMA TARVITSEE VAHVEMPAA ERILAI-SUUTTA NIIN IÄN KUIN SUKUPUO-LENKIN SUHTEEN.

RAKENNUSALALLA ON TYÖNOHJAUK-SESSA MIELETÖN KEHITYSPOTENTIAALI.

Alalla täytyy opetella virtuaalimaa-ilman mahdollisuuksia. Huom. työka-lut eivät pelasta, asenne pelastaa!

Esimerkiksi rakennuttaja/rakennutta-jakonsultti, joka ottaa nopeimmin vas-taan uuden tehokkaamman tavan joh-taa tehtäviä, ansaitsee kilpailuetua.

TIEDONHALLINTAAN TÄYTYY KESKITTYÄ.

Googlemainen tiedonhakutapa (metatietopohjaisuus) voittaa myös yritysmaailmassa kansiosählingin ja säästää aikaa todella paljon.

TEESITSAKU VIITA-AHON

ALAN KEHITTÄMISEKSI

11

voitaisiin kehi�ää yhdessä maailman parhaita raken-nusyrityksiä ja voi�aa keik-koja ylivertaisuudella esi-merkiksi itänaapurissa. Ja to�akai myös Suomessa ta-pahtuva kilpailu kehi�ää ja kilpailua pitää olla.”

Sysäyksen avoimempaan yrityskul�uuriin Viita-aho sai Yhdysvaltoihin vuon-na 2012 suuntautuneelta Lean-matkaltaan.

”Lean-yhteisö on hyvä aloite avoimuuteen – harp-pauksia hyvään suuntaan onkin tapahtunut osin tä-män johdosta alan merkit-tävien yritysten kesken”, Vii-ta-aho huomau�aa.

Hän on tutkinut allianssia useammassa koulutyössään, ja uskoo sen voimaan. Pelot-tavasti alalle on hänen mie-lestään alkanut syntyä myös erikoisia, allianssia muistut-tavia virityksiä.

”Jos tilaaja viri�ää sopi-musta liikaa omaan suun-taansa jä�ämällä sopimuk-sen pohjalle vanhoja sopi-musmalleja, homma voi mennä pahasti piparik-si. Riskinä tässä sekavassa sopimusrakenteessa, jossa sekä kannetaan vastuuta yh-teisesti e�ä jaetaan vastuita

perinteisesti on, e�ä allians-sin maine ryve�yy turhaan.”

Viita-ahon mielestä Fira on paras suomalainen esi-merkki siitä, kuinka raken-nusalan maine�a kasvate-taan rennolla ja avoimella meiningillä.

”Siitä kertoo osaltaan myös yrityksen toimisto kei-nuineen, värikkäine toimis-toineen ja start-up-ympä-ristöineen. KIRA-alan pitäi-si o�aa enemmänkin oppia muilta aloilta, muun muassa IT-maailmasta; siitä, kuinka sen alan yritykset johtavat hankkeita. Rakennusalalla-han monia projekteja vede-tään edelleen pöytäkirjojen ja muistioiden avulla, vaik-ka tiedonvaihdolle olisi lu-kema�omia vaihtoehtoja.”

ALAN MONIMUOTOI-SUUTTA KUNNIOITET-TAVA

30-vuotias Viita-aho ihmet-telee päivän trendiä, jos-sa kokemusta ja iäkkääm-piä aliarvostetaan etenkin rekrytointitilanteissa. No-peammin muu�uva maail-ma tarvitsee vahvempaa eri-laisuu�a niin iän kuin suku-puolenkin suhteen. Hänen mielestään monimuotoisuu-

den arvo olisi ymmärre�ävä ja toimi�ava sen mukaan.

”Ja myös toisinpäin: kuun-nelkaa kokeneemmat nyt ih-meessä henkilöitä, joilla on enemmän aikaa perehtyä esimerkiksi google analytiik-kaan tai muihin vastaaviin aiheisiin. Nuorilla on todel-la paljon anne�avaa muut-tuvassa maailmassa!”

Työnohjauksessakin on rakennusalalla Viita-ahon mukaan mieletön kehitys-potentiaali.

”Virtuaalimaailman mah-dollisuuksia on syytä ope-tella, vaikka eivät ne työka-lut alaa pelasta, vaan asen-ne. Rakennusalalle räätälöi-tyä omaa työkalua ei tähän tarkoitukseen ole vielä edes oman tietämykseni mukaan olemassa. Rakennu�ajakon-sultit olisivat fiksuja luodes-saan sellaisen yhdessä.”

Viita-aho paino�aa, e�ä alalla kuluu todella paljon ai-kaa tiedon hakemiseen. Se-kin kanna�aisi sijoi�aa yri-tysten kehi�ämiseen, eikä jäädä odo�elemaan täydel-lisiä ratkaisuja.

”Osa rakennusalan toimi-joista ei näe edelläkävijyy-den arvoa. Osa kehitysjutuis-ta menee aina roskakoriin.

Samalla ei nähdä, e�ä yrityk-sen kyky o�aa vastaan uut-ta ja kokeilla on kasvanut – seuraajien omaksumisnope-us tulee olemaan aina kokei-lijoita hitaampaa.”

Vuoden nuori RILiläinen kiittelee itse kokeneem-piaan, jotka ovat johda�a-neet syvemmälle alan kou-keroihin. Aiemmin mainit-semansa Jyrki Keinäsen hän sanoo olleen yksi parhaista esimiehistä, jolta sai oppia Lean-aja�elusta ja allianssis-ta – asioita ei katso�u knop-pitietoutena, vaan niitä pei-la�iin maalaisjärjen läpi.

”Haluan nostaa esille myös kaksi muuta konka-ria. Nykyisin yri�äjänä toi-mivaan, ennen RYM Oy:n toimitusjohtajana työsken-nelleeseen Ari Ahoseen tu-tustuin RILin mentoroin-tiohjelmassa. Hän oli lois-tava mentori, jonka lisäksi me myös ystävystyimme. Saan myös paljon irti kes-kusteluista HOASin toimi-tusjohtaja Mai Tarhion kanssa. Tunnen lisäksi to-della monia loistavia nuo-ria, joilta olen saanut paljon hienoja ajatuksia.”


HENKILÖKUVA

AKTIIVISUUTTA JOKA SEKTORILLAViita-aho on omistanut kuusi iltaa viikossa erilai-sille harrastuksille, kuten tennikselle, golfille, padelil-le, sulkapallolle, salibandyl-le kakkosdivarissa ja Nuor-kauppakamaritoiminnalle. Yhdessä vaimonsa kanssa hän vie�ää leffailtoja, mat-kailee ja nau�ii hyvistä ra-vintoloista.”Matkailu avartaa – Uu-si-Seelanti ja Japani olivat todella upeita paikkoja. Pi-dän paljon myös suurkau-pungeista, kuten Roomas-ta ja Barcelonasta”, hilja�ain Espanjan lomalta palannut Viita-aho sanoo.

Hän oli vuonna 2010 myös vaihdossa Indonesiassa ja suosi�elee vaihtokokemus-ta ehdo�omasti kaikille. Yh-dysvalloissa Viita-aho viet-ti kolme kuukau�a vaimon matkassa haistelemassa pai-kallisia tuulia.

Nuorkauppakamaritoi-minta on hänelle uusi tu�a-vuus: ”On kiinnostavaa näh-dä erilaisia järjestöjä.” Koke-musta Viita-aholla on niin RILin toiminnasta kuin am-ma�iainekerhoista ja kilta-toiminnasta Otaniemessä.

”Toteutimme esimerkiksi Rakentamistalouden kerho ROPOssa aikoinaan 50 000 euron hankkeen ja RIL-Nuo-rissa toimiessani käynnis-timme opiskelijoiden ja yritysten yhteisen Gaalail-lan, joka oli tänä vuonna uusien järjestäjien käsissä suurempi ja kauniimpi kuin koskaan. Ehkä ylpein olen RILin Mentorointiohjelmas-ta, jonka polkaisimme käyn-tiin yhdessä Ma�i Tarhion ja RILin Teemu Vehmaskos-ken kanssa.”

Vuoden nuori RILiläinen suhtautuu kaikkeen teke-miseensä intohimoisesti. Hän sitoutuu tärkeiksi kat-somiinsa asioihin eri�äin vahvasti ja haluaa osoi�aa, e�ä rakennusala on valmis muutokseen. Ei huomenna, vaan jo tänään.

VUODEN NUORI RILILÄINEN- TUNNUSTUSSUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL JAKOI TUNNUSTUKSEN FINNBUILD-MESSUJEN YHTEYDES-SÄ, FINNBUILD AWARDS PARTYSSA.

RIL haluaa nostaa tunnustuksella esiin nuoria osaajia ja vaikuttajia, jotka toi-mivat aktiivisesti omassa ammattijär-jestössään ja koko alan positiivisina keulakuvina.

Valinnan tekivät RIL-Nuorten johtoryh-mät pääkaupunkiseudulta, Pirkanmaal-ta ja Oulun seudulta.

13

VIERAS

Britannian rakennuskanta on Euroopan van-himpia. Siitä 70 prosenttia on rakennettu en-nen toista maailmansotaa ja 20 prosenttia yli sata vuotta sitten. Talot ovat kauniita, mutta kovin energiatehottomia vetoisine ikkunoi-neen ja ovineen. Ennen 1930-lukua raken-netuissa taloissa on myös tyypillisesti kiin-teät tiiliseinät, joiden eristäminen jälkikäteen onnistuu vain seinän ulkopinnalta tai raken-nuksen sisältä – vaikuttaen jälkimmäisessä tapauksessa talon sisäpinta-alaan. Energiate-hokkuuden parantaminen ei olekaan kotita-louksien keskuudessa kovin suosittua.

Asuinrakennusten energiankulutuksen vä-hentäminen on maassa valtava haaste, jota ei ole helpottanut useiden asiaan liittyvien po-liittisten toimielinten lakkauttaminen kesällä 2015. Tällöin luovuttiin muun muassa vuonna 2006 asetetusta ’nollahiilikodit’ -tavoitteesta sekä noin tusinasta muusta energiatehokkuu-teen ja uusiutuvaan energiaan kytkeytyvästä vaatimuksesta.

Brexitin myötä myös Euroopan Unionin ra-kennusten energiatehokkuutta ohjaava vai-kutus saattaa lakata. Se riippuu siitä, mihin yh-teistyömalliin Britannia päätyy. Pahimmassa tapauksessa energiatehokkuuteen ei Brexitin seurauksena kohdistu lainkaan kansallisen ta-son politiikkaa.

Miksi Iso-Britannian kehityskulku on Suo-mesta katsoen kiinnostavaa ja voimmeko op-pia tästä jotain?

On todennäköistä, että Suomen Britanniaa johdonmukaisempi julkinen energiatehok-

kuuspolitiikka edistää innovaatioita ja teknistä kehitystä paremmin kuin Britannian poukkoi-leva – vaikkakin lyhyellä aikavälillä kunnian-himoinen politiikka.

Maiden välinen vertailu osoittaa myös, miten innovaatiot matkustavat hitaasti. Suo-messa muun muassa lämmön- ja sähkön yh-teistuotanto sekä lämmöntalteenotto alka-vat olla yleisesti käytettyä tekniikkaa. Britan-niassa näin ei ole, ja vallalla tuntuukin olevan asenne, että vastaavan tekniikan kokeilu täy-tyy aloittaa aivan alusta. Tähän vaikuttaa var-masti myös pienten ja keskisuurten yritysten suuri määrä. Toimintatapa herättää kuiten-kin kysymyksiä myös siitä, eivätkö eri mai-den rakennusalan ammattilaiset keskustele toistensa kanssa.

Toisaalta Britanniassa yhteisöt ja yksilöt näkyvät julkisessa keskustelussa paremmin kuin esimerkiksi Suomessa. Paikalliset ener-giakollektiivit näyttävät, miten asioita voi teh-dä eri tavalla, ja miten paikallinen yhteisö voi paremmin hyötyä energiatehokkuudesta ja lähienergiantuotannosta. Tällainen kehitys ei Suomessa ole järin näkyvää.

Energiaköyhyyden vähentäminen on Bri-tanniassa vakavasti otettava poliittinen tavoi-te, joka on jäänyt Suomessa kovin vähäisel-le huomiolle. Maiden välinen vertailu näyt-tää oppimisen paikkoja molempiin suuntiin, ja osoittaa myös, että eteenpäin mentäessä yhteinen poliittinen tahto on kaiken a ja o.

OPPIA BRITANNIAN RAKENNUSTEN ENERGIATEHOTTOMUUDESTA?

PAULA KIVIMAAFilosofian tohtori Paula Kivimaa, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus ja Senior Research Fellow, Sussexin yliopisto, Centre on Innovati-on and Energy Demand (CIED) –ryhmä, Englanti Työmaainsinöörin koulutusohjelma

Infra- ja talonrakentajille. Koulutus alkaa 28.3.2017, Helsinki.

Sopimustekniikka rakennusalalla YSE 9821.-22.2.2017, Tampere, 21.-22.3.2017, Oulu, 9.-10.5.2017, Helsinki.

Rakennustyön vanhempi valvoja RAVSpätevöityskoulutusKoulutus alkaa 21.3.2017, Helsinki.

Valvojapäivät9.-10.3.2017, Jyväskylä.Ylläolevat koulutukset yhteistyössä RKL:n kanssa.

RIL 241-2016

RIL 249-2015

RIL 267-2015

RIL 265-2014

RIL 251-2015

RIL 245-2014

Erityismenettelyn soveltaminen– rakennusten turvallisuus, terveellisyys ja kulttuurihistorialliset arvot

Energiatehokas asuinrakennus - kohti lähes nollaenergiarakentamista

Käyttäjälähtöinen älyrakennus

Uusiutuvien lähienergioiden käyttö rakennuksissa

Tulisijat

Pienet savupiiput

kouluttaa

julkaisuja

Ilmoittautumiset ja lisätiedot kaikkiin koulutuksiimme kätevästi osoitteesta: www.ril.fi /koulutus

Tilaukset ja lisätietoja: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL rywww.ril.fi /kirjakauppa tai [email protected]


Työmaainsinöörin koulutusohjelmaInfra- ja talonrakentajille. Koulutus alkaa 28.3.2017, Helsinki.

Sopimustekniikka rakennusalalla YSE 9821.-22.2.2017, Tampere, 21.-22.3.2017, Oulu, 9.-10.5.2017, Helsinki.

Rakennustyön vanhempi valvoja RAVSpätevöityskoulutusKoulutus alkaa 21.3.2017, Helsinki.

Valvojapäivät9.-10.3.2017, Jyväskylä.Ylläolevat koulutukset yhteistyössä RKL:n kanssa.

RIL 241-2016

RIL 249-2015

RIL 267-2015

RIL 265-2014

RIL 251-2015

RIL 245-2014

Erityismenettelyn soveltaminen– rakennusten turvallisuus, terveellisyys ja kulttuurihistorialliset arvot

Energiatehokas asuinrakennus - kohti lähes nollaenergiarakentamista

Käyttäjälähtöinen älyrakennus

Uusiutuvien lähienergioiden käyttö rakennuksissa

Tulisijat

Pienet savupiiput

kouluttaa

julkaisuja

Ilmoittautumiset ja lisätiedot kaikkiin koulutuksiimme kätevästi osoitteesta: www.ril.fi /koulutus

Tilaukset ja lisätietoja: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL rywww.ril.fi /kirjakauppa tai [email protected]


RIL-PALKINTO 2016

Suomen Rakennusinsinöö-rien Lii�o RIL jakaa vuosit-tain RIL-Palkinnon raken-nustyölle, -kohteelle tai -kon-septille, joka edustaa parhai-ten korkealuokkaista, laadu-kasta ja innovatiivista suo-malaista rakennusinsinöö-ritaitoa ja osaamista. Palkit-tava työ tai hanke on edistä-nyt kilpailuaikana parhaiten myönteistä rakennusteknis-tä ja yhteiskunnallista kehi-tystä maassamme.

Tunnustuksella palki-taan rakennuskohteita, joi-den suunni�elussa ja toteu-tuksessa on osoite�u erin-omaista rakennusalan osaa-mista joko uu�a kehi�ämäl-lä tai olemassa olevaa tietoa luovasti soveltamalla. Vuon-na 2016 kilpailussa painotet-

tiin myös digitaalisten rat-kaisuiden ja uusien innovaa-tioiden hyödyntämistä, lop-pukäy�äjien huomioimista sekä tiedonvaihtoa hank-keen eri osapuolien välillä.

Asiantuntijatuomaristo äänesti jatkoon kolme fina-listia, joista voi�ajan valitsi OP Ryhmän pääjohtaja Rei-jo Karhinen.

”Tampereen Rantatunne-li edustaa laajuudessaan ja vaativuudessaan hienolla ta-valla suomalaista rakennus-teknistä osaamista. Se luo myös merki�ävine aikatau-lualituksineen ja muutenkin vähintään tavoi�eiden mu-kaisena suorituksena kaivat-tua positiivista mielikuvaa julkiseen keskusteluun”, Kar-hinen perustelee.

Hänen mielestään Ran-tatunneli on malliesimerk-ki toimivasta yhteistyöstä ja pioneerimainen osoitus allianssimallin käyte�ävyy-destä paljon osapuolia ja ris-kejä sisältävässä hankkees-sa.

”Kyseessä on merkittä-vä keskustahanke, joka to-teute�iin onnistuneesti ih-misten olohuoneiden välit-tömässä läheisyydessä, ym-päristöä kunnioi�aen. Ky-seessä on vaiku�ava ja on-nistunut hanke, josta Tam-pereen ohella saa olla ylpeä koko muu Suomi.”

Kilpailun toinen sija jaettiin. Se myönnettiin Järvenpään uudelle so-siaali- ja terveyskeskus JUST:lle sekä helsinkiläi-

selle Isoisänsillalle. JUST sai tuomaristolta kiitosta muun muassa uusien toi-mintamallien ja digitaalis-ten ratkaisuiden rohkeas-ta kokeilemisesta sekä lop-pukäy�äjien erinomaisesta huomioimisesta koko hank-keen ajalta.

Kalasataman ja Mustikka-maan välille rakenne�u Iso-isänsilta edustaa tuomaris-ton mukaan korkealuokkais-ta suunni�elu- ja rakennus-taitoa. Kyseessä on näy�ävä silta, joka palvelee kasvavan Helsingin tarpeita yhdistäen kekseliäästi uuden ja vanhan osan kaupunkia.

RIL-Palkinnon voittaja julkiste�iin 17.11.2016 Sääty-talolla Helsingissä.

Teksti: Henriikka Hellström Kuvat: Katri Lehtola

RIL-PALKINTO 2016: MUKANA MONIA KORKEATASOISIA EHDOTUKSIA

VUODEN RIL-PALKINNON SAI TAMPEREEN RANTA-

TUNNELI. TOISEN SIJAN JAKOIVAT JÄRVENPÄÄN UUSI

SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS JUST SEKÄ HELSIN-

KILÄINEN ISOISÄNSILTA. TUNNUSTUKSEN SAAJAN

VALITSI KOLMEN FINALISTIN JOUKOSTA OP RYHMÄN

PÄÄJOHTAJA REIJO KARHINEN JA ESIKARSINNAN TEKI

15-HENKINEN ASIANTUNTIJATUOMARISTO.

17

YHTEISTYÖLLÄ HUIPULLETAMPEREEN RANTATUNNELI EDUSTAA PIONEERIALLIANSSIA, JOS-

TA SAATUJA KOKEMUKSIA VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ LAAJEMMIN ERI

ALOILLA SUUNNITTELUSSA JA RAKENTAMISESSA. HANKE TOIMII

ESIMERKKIKOHTEENA MUUN MUASSA TEHOKKUUDESSA, RISKIEN JA

HUKAN VÄHENTÄMISESSÄ SEKÄ KUSTANNUSSÄÄSTÖISSÄ.

”Saavutimme avaintulos-tavoi�eemme eli pysyim-me aikataulussa. Pysyim-me myös noin 180 miljoo-nan euron budjetissa. Bud-je�i piti ja samalla olemme tehneet yli kymmenen mil-joonan euron laajuusmuu-tostyöt”, allianssihankkeen projektipäällikkö, Lemmin-käisen projektijohtaja Esko Mulari kertoo.

Vaativan keskustahank-keen vaikutusalue ulot-tui kymmenien tuhansien asukkaiden takapihoille ja vaiku�i tienkäy�äjien ar-keen. Tärinäherkillä alueilla, kuten asuntojen, pääjunara-dan, sairaalan, museokeskus Vapriikin ja Tammerkosken patorakenteiden alla tehtä-vä louhinta vaati hiuksen-hienoa tarkkuu�a.

”Geologit olivat paikalla koko louhinnan ajan. Pää-töksen myötä ajantasainen

tieto oli heti suunni�elun ja toteutuksen tukena – näin varmiste�iin yli- ja alimitoi-tus. Tunnelilouhintavaihees-sa hankkeessa työskenteli myös pelkästään kyseises-tä työvaiheesta tiedo�ava henkilö. Räjäytysajoista in-formoitiin tarkasti ja joissain tapauksissa asukkaat saivat henkilökohtaisen yhteyden-oton ennen räjäytystä”, Mu-lari sanoo.

Väylä- ja siltarakentami-nen piti toteu�aa vilkkaas-ti liikennöidyn valtatien lä-heisyydessä sekä itse valta-tiellä. Samanaikaisesti valta-tiellä oli oltava käytössä koko ajan 2+2 kaistaa, eikä liiken-teelle saanut aiheu�aa häi-riötä. Työnaikaiset liikenne-järjestelyt toimivat hyvin.

Myös eritasoliittymät toivat rakennushankkee-seen oman mausteensa. Työmaa-aluetta reunusti-

vat asuinkerrostalot ja voi-malaitos, jonka turvekulje-tusten häiriötön kulku läpi työnmaan oli hoidettava koko rakentamisen ajan. Sama koski jalankulku- ja pyöräilyväyliä: liikkujien tur-vallisuus sekä kiertohaitan minimoiminen oli ehdo�o-man tärkeää.

Kyseessä on Suomen en-simmäinen maantietunneli, jossa on automaa�inen sam-mutusjärjestelmä.

Taloteknisissä järjestel-missä on lisäksi panoste�u hiilidioksidipäästöjen vä-hentämiseen.

”Ja tunnelin kummankin suuaukon läheisyydessä seu-rataan jatkuvasti ilmanlaa-tua”, Mulari kertoo.

INNOVAATIOIDEN ARVO MILJOONIAAllianssihankkeen aikana syntyi yli sata innovaatiota,

joiden yhteenlaske�u arvo on yli 20 miljoonaa euroa. Kaikkiaan ideoita kirja�iin lähes 240.

”Hyviä esimerkkejä uu-denlaisista toteutuksista on monia, kuten moduuli-rakentaminen, joka mahdol-listi eri työvaiheiden toteut-tamisen osin samanaikaises-ti. Naistenlahden tunnelin rakentaminen todellista tar-ve�a suuremmaksi mahdol-listi kalliotilan käy�ämisen tekniikan sijoi�amiseen. Tä-män myötä maan päälle ei enää tarvi�u erillistä raken-nusta”, Mulari kertoo.

Hän nostaa esille myös Näsinkallion työtunne-lin louhinnan aloi�amisen Nääshallin sisältä, jossa oli jo valmiina kalliotila.

”Tämä oli tärkeä ajansääs-tötekijä, joka nopeu�i koko hanke�a neljä kuukau�a.”

Tunneliin rakennettiin


RIL-PALKINTO 2016

FAKTAT2,3 km maantietunneli 4,2 km valtatietä 4 km katuja 1,7 km kevyen liikenteen väyliä 8 uutta siltaa 1,2 km meluesteitä 1 km kaukalo- ja tukimuurirakenteita 2 eritasoliittymää 1 maanalainen eritasoliittymävaraus 114 innovaatiota

Budjetti 180,3 M€

Teksti: Henriikka Hellström Kuvat: Rantatunnelin allianssiRIL-PALKINTO 2016

TAMPEREEN RANTATUNNELI

ALLIANSSI, OSAPUOLET1. Tampereen kaupunki, tilaajaosapuoli: Petri Kantola2. Liikennevirasto, tilaajaosapuoli: Mauri Mäkiaho3. Lemminkäinen Infra, pääurakoitsija: Esko Mulari4. Saanio & Riekkola Oy, kalliosuunnittelu: Matti Kalliomäki5. A-Insinöörit: väyläsuunnittelu, Jukka Levä ja siltasuun-

nittelut Harri Kallio

erillinen tekniikkakäytävä, jonka myötä ylläpito- ja huol-totoiminnot pystytään teke-mään ilman liikennehäiriöi-tä. Lisäksi liikennetunnelei-den välillä on nyt enemmän hätäpoistumisteinä toimivia yhdyskäytäviä kuin ohjeet ja määräykset velvoi�aisi-vat. Turvallisuuden parane-misen lisäksi tämä tehosti myös työmaalogistiikkaa.

”Tekniikkakäytävän kaut-ta on mahdollista ylipaineis-taa sähkötilat puhtaalla il-malla ja siirtää niissä synty-vä ylilämpö välitilan lämmi-tykseen. ”

ESIMERKILLISTÄ TIE-TOMALLINNUSTARantatunnelin suunni�elus-sa on hyödynne�y tietomal-linnusta laajasti. Esimerkik-si yhdistelmämallin ylläpi-dossa oli käytössä Tekla Ci-vil. Malli toimi eri suunni�e-

lualojen suunnitelmien yh-teensovituksessa.

”Kokeilimme hankkees-sa myös tabletilla toimivaa offline-tilaa, joka mahdol-listi ohjelman käytön ilman verkkoyhtey�ä. Siitä oli iso apu muun muassa maasto-katselmoinneissa ja projek-tikokouksissa”, Mulari sanoo.

Porauskaaviot tunneli-louhintaa varten toteutet-tiin 3D-pohjaisesti, joten po-rajumbot pystyivät poraa-maan suunnitellut panos-tusreiät itsenäisesti, vaik-ka kulje�ajakin oli paikal-la. Louhintatärinäseuran-ta tapahtui reaaliaikaisesti etäluennalla web-pohjaisel-la BlastView-järjestelmällä. Sen johdosta tärinämi�a-reiden rekisteröimät tiedot analyyseineen olivat lue�a-vissa väli�ömästi räjäytys-ten jälkeen.

Myös tunnelin LVI-suun-

ni�elu on tehty mallinta-malla, samoin verhous- ja elemen�irakenteet.

”Mallista saatiin koordi-naa�ilistaukset työmaalle. Ne helpo�ivat verkon, eris-teiden ja elemen�ien asen-nustyötä työturvallisuuden paranemisen lisäksi.”

Ka�avat mallit on tehty lisäksi osasta siltoja ja taito-rakenteita. Niissä on esitet-ty kaikki siltojen betoni- ja teräsrakenteet, rakenteiden raudoitukset sekä varusteet ja lai�eet.

SUURI MERKITYS YH-TEISKUNNALLISESTIRantatunneli toimii lähtö-laukauksena Tampereen keskustan kehi�ämiselle. Sen valmistuminen käyn-

nistää muun muassa noin 3 000 asukkaan Ranta-Tam-pellan alueen rakentamisen Näsijärven rantaan, olemas-sa olevien palvelujen ja inf-ran ääreen.

Itse hanke on toinen en-simmäisistä projektiallians-seista Suomessa ja koko Euroopassa. Rantatunneli osoi�aa allianssimallin te-hokkuuden. Siitä saatuja ko-kemuksia voidaan tulevai-suudessa hyödyntää laajem-min eri aloilla suunni�elus-sa ja toteutuksessa, myös ta-lonrakennuspuolella. Tam-pereesta on muodostunut infra-allianssien osaamiskes-kus niin Suomessa kuin Eu-roopassakin.

19

Kesäkuun alussa 2016 Hel-singin Kalasatamassa vihit-tiin käy�öön kevyelle liiken-teelle tarkoite�u Isosisän-silta. Se perustuu Insinöö-ritoimisto Pontek Oy:n te-kemään kilpailuehdotuk-seen nimeltä ”Tiikerihai”, joka voi�i vuonna 2011 Hel-singin kaupungin järjestä-män suunni�elukilpailun.

Isoisänillan hyötyleveys on pääosin neljä metriä ja kokonaispituus 178 metriä. Se on ortotrooppikantinen kaarisilta, jonka rakennus-materiaalina käyte�iin val-taosin terästä. Alusraken-teissa Kalasataman puo-lessa on betonirakenteinen

maatuki, mu�a paalut ovat teräsputkipaaluja. Rakenne-periaa�eeltaan Isosisänsil-ta on yhdistelmä perinteistä kaarisiltaa sekä langerpalk-kisiltaa. Tämä ratkaisu mah-dollisti pitkän, lähes 150 met-risen jännevälin ja vesiväy-län ylityksen ilman välitukia.

”Silta vie rannalta ran-nalle yhdellä loikalla”, tote-aa sillan pääsuunni�elijana toiminut Juhani Hyvönen Pontek Oy:stä.

Sillan kokonaiskustan-nukset katurakenteet huo-mioon ottaen olivat noin seitsemän miljoonaa euroa. Hankkeen aikainen budjet-ti piti Hyvösen mukaan hy-

vin, kun otetaan huomioon suunni�elun aikana tehdyt muutokset ja lisäykset.

JÄNNEVÄLIN TUOMAT HAASTEETPitkä jänneväli aiheutti omat haasteensa sillan va-kavuuden saavu�amiseen. Rii�ävä vakavuus saatiin ai-kaan kannen leventämisel-lä Kalasataman päässä, sekä kaaren haarautumisella ja jäykällä kiinnityksellä kal-lioon Mustikkamaan puo-lella.

Isoisänsillan kaaren muo-to poikkeaa Hyvösen mu-kaan perinteisestä paraa-belista.

”Silta ei ole toiminnaltaan perinteinen kaari, vaan sii-nä on myös huoma�avia tai-vutusrasituksia, kun kaares-sa yleensä on enimmäkseen puristusrasituksia. Esimer-kiksi esikohotus oli Kalasa-taman puoleisessa päässä lä-hes puoli metriä, koska kaari on sillan tässä päässä lähes suora. Mustikkamaan pääs-sä esikohotus oli vain muu-tamia sen�ejä. Isoisänsilta ei siis käy�äydy ihan perintei-sen kaarisillan tavoin.”

Koko silta rakenne�iin työsillan varaan. Kaikki veto-tangot asenne�iin valmiiksi, ja työsillan alta pure�iin te-lineet astei�ain. Näin kuor-

”RANNALTA RANNALLE YHDELLÄ LOIKALLA”KEVYELLE LIIKENTEELLE RAKENNETTU ISOISÄNSILTA YHDISTÄÄ

KALASATAMAN KAUPUNKIMAISEMAN MUSTIKKAMAAN LUON-

TOON. TIETOMALLIA KÄYTETTIIN HANKKEESSA KESKEISENÄ

TYÖVÄLINEENÄ.


RIL-PALKINTO 2016

ma siirtyi hallitusti työsillal-ta kantaville teräsrakenteil-le. Työsillan purku onnistui suunnitelmien mukaisesti ja vain muutama vetotan-ko joudu�iin säätämään uu-delleen telineiden purun jäl-keen.

TIETOMALLI TEHO-KÄYTÖSSÄIsoisänsillan rakentamises-sa tiedonhallinta ja viestin-tä hoide�iin tietomallinta-misen avulla. Sillasta tehtiin tietomalli, johon sisällytet-tiin esimerkiksi määräluet-telot, suunnitelmaselostuk-set sekä kaikki rakenteeseen lii�yvät kuvat. Myös raken-

taminen toteute�iin tieto-mallia hyväksikäy�äen. Työ-maasuunnitelmat, aikatau-luseurannat, telinesuunni-telmat sekä muu tarvi�ava lisä�iin tietomalliin ja raken-tamisen edistymistä seurat-tiin samaisesta mallista.

Hanke onnistui hyvin, vaikka osapuolet eivät ol-leet aiemmin olleet tieto-mallin kanssa tekemisissä.

”Pääurakoitsija Kreate omaksui tietomallin erit-täin hyvin ja aliurakoitsijat-kin pääsivät asiaan hyvin pe-rille. Toki joissakin kohdis-sa joudu�iin turvautumaan perinteisesti kynään ja pa-periin, mu�a pääsääntönä

pide�iin tietomallin käyt-töä. Se oli tässä pioneerityö. Kymmenen vuoden kulut-tua varmaan kaikki suunnit-telu ja rakentaminen tapah-tuu tietomallia hyväksikäyt-täen”, Hyvönen arvelee.

TYYTYVÄISET LOPPU-KÄYTTÄJÄT Alueen asukkailta on tullut sillasta paljon positiivista pa-laute�a.

”Tämä silta on Kalasata-man ”kivikylän” asukkai-den ensimmäinen henki-reikä luontoon. He pääse-vät salmen yli nopeasti Mus-tikkamaan vihreisiin maise-miin. Asukkaat ovat myös ol-

leet tyytyväisiä sillan kau-niiseen ulkonäköön ”, Hyvö-nen sanoo.

Hänen mielestään on har-vinaista saada paljon positii-vista palaute�a loppukäyt-täjiltä.

”Kaikki siltaratkaisut ovat aina jonkinlaisia kompro-misseja ja siksi suunni�eli-ja jää usein mie�imään, mitä olisi voinut tehdä paremmin. Tämän sillan kohdalla kau-neus, estetiikka ja tekniikka löivät kä�ä ja istuivat hyvin yhteen. ”

RIL- PALKINTO 2016, JAETTU TOINEN SIJAISOISÄNSILTA

Rakennusaika: 2014-2016 Sillan pituus: 178 metriä Hyötyleveys: 4 metriä Kustannukset: 7 miljoonaa euroa Terästä käytetty: noin 690 tonnia

Rakennuttaja: Helsingin kaupunki, rakennusvirasto, Ville Alajoki Pääurakoitsija: Kreate Oy, Sami Rantala Aliurakoitsija: Normek Oy, Henrik Kiviniemi Rakennuttajakonsultti: A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy, Juha Noeskoski Pääsuunnittelija: Pontek Oy, Juhani Hyvönen Arkkitehti: Pontek Oy, Hanna Hyvönen, Teo Tammivuori Rakennesuunnittelijat: Pontek Oy, Paavo Hassinen, Tuomas Kaira, Jaakko Tuovinen, Juho Kumpulainen BIM-mallinnus: Pontek Oy (suunnittelun aikana) Juho Kumpulainen ja Jussi Niemistö sekä Kreate Oy (rakentamisen aikana) Aki Kopra Valaistuksen suunnittelu: Valoa Design, Antti Hiltunen

Teksti: Kirsti TikkanenKuvat: Tuomas Kaira

FAKTAT OSAPUOLET

21

EDELLÄKÄVIJÄ MYÖS MAAILMANMITTAPUUSSA

Kahdessa peräkkäisessä vai-heessa toteute�u Järven-pään sosiaali- ja terveyskes-kus JUST on malliesimerk-ki rohkeasta kokeilukul�uu-rista kiinteistö- ja rakennus-alalla. Hankkeessa käytetyn avoimen rakentamisen peri-aa�een mukaan kohde on jae�u kiinteään ja muu�u-vaan osaan.

Kiinteään osaan kuuluvat runko, julkisivut, vesika�o, porraskuilut, konehuoneet ja talotekniikan pääreitit. Muuntuvan osan tila-aluei-ta voidaan muokata jousta-vasti muun kiinteistön toi-mintaa häiritsemä�ä.

”Tällä lailla varmistetaan sekä rakennusaikainen e�ä rakennuksen koko elinkaa-ren aikainen jousto. Haas-teena tämänkaltaisissa kiin-teistöissä on sosiaali- ja ter-veystoimen toiminnan jat-kuva muu�uminen ja siitä

aiheutuva suuri muutostar-ve tiloille”, Kiinteistö Oy Jär-venpään Terveystalon toimi-tusjohtaja Jari Toivo kertoo.

Hankkeessa tiiviisti mu-kana ollut emeritusprofes-sori Juhani Kiiras sanoo, että kohteessa toteutet-tiin kyseistä ”open buildin-g”-ajatusta lähes oppikirja-maisesti.

”Periaate kiinteästä ja it-senäisistä rakennuksen osis-ta on yksinkertainen, mut-ta vaikea toteu�aa. Otim-me JUST-hankkeessa käyt-töön kiinteän osan erikseen ja muu�uvat osat sitä mu-kaan kuin ne valmistuivat.”

SUUNNITTELUAL-LIANSSI VIRMA-VAIHEJUSTin ensimmäisessä eli VIRMA-vaiheessa (Virtuaa-lisen suunni�elun ja raken-tamisen malli) laadi�iin eh-dotus-, yleis- ja rakennuslu-

pasuunni�elu palveluntuot-tajan kokoaman suunni�e-lukonsortion, käy�äjien ja tilaajan yhteistyönä. Palve-luntuo�aja löytyi kilpailut-tamalla. Tämän oli pysty�ä-vä toteu�amaan suunni�e-lu virtuaalisesti ja vuorovai-ku�eisesti. VIRMA on samal-la Tekes-pilo�i, jossa kehitet-tiin uu�a kansallista mallia julkisiin hankintoihin.

Vaihtoehtoisia suunnit-teluratkaisuja testa�iin siis JUSTia varten luodulla al-lianssimallilla yhdessä hank-keen eri osapuolten kanssa jo ennen varsinaisten ratkai-sujen valintaa. Käytössä oli-vat muun muassa 3D-mal-linnus, simulointi ja malli-huoneet.

”Tämä mahdollisti aidon yhteistyön synny�ämisen sekä yhteisen kielen luomi-sen eri osapuolten välille. Ul-kopuolinen auditointi var-

misti asete�ujen tavoi�ei-den saavu�amisen ja niiden arvioinnin”, Toivo sanoo.

Rakentaja ei ollut hank-keen alkuvaiheessa ollen-kaan mukana. Toivon mu-kaan eri osapuolet uskoivat siihen, e�ä suurin lisäarvo luodaan suunni�elulla, il-man sitoutumista rakenta-jien tyyppiratkaisuihin.

”Aluksi mukana olivat vain käy�äjä, tilaaja ja suun-nittelija. Rakennettavuus varmiste�iin siten, e�ä ra-kentaja oli mukana arvioi-massa suunnitteluratkai-suja ennen varsinaisen tar-jouksen antamista. Kävim-me puoli vuo�a keskuste-luja eri toimijoiden kanssa ennen NCC Suomi Oy:n va-litsemista.”

Myös SRV oli loppumet-reille asti mukana neuvo�e-luissa. Yritys teki ehdotuksia hyvistä suunni�eluratkai-

JÄRVENPÄÄN JUST ON MAAILMAN ENSIMMÄINEN ALLIANSSI-

HANKE, JOSSA SOSIAALI- JA TERVEYSPUOLEN KÄYTTÄJÄT OVAT

ALLIANSSIN TASAVERTAINEN OSAPUOLI. HANKKEESSA PANOS-

TETTIIN ETUKÄTEISSUUNNITTELUUN JA -TESTAUKSEEN AIVAN

UUDELLA TAVALLA.


RIL-PALKINTO 2016

RIL- PALKINTO 2016, JAETTU TOINEN SIJAJÄRVENPÄÄN UUSI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS JUST

suista, joista se sai palkkion.”Tällainen neuvo�elume-

ne�ely soveltuu hyvin isoi-hin hankkeisiin. Pieniin se voi olla turhan raskas.”

RAKENTAMISAL-LIANSSI VARMA-VAI-HE

VARMA-vaiheessa (Vaati-musten mukaisten raken-tamisen malli) allianssiin lii-te�iin kilpailutuksella valit-tu rakentaja, NCC Suomi Oy.

”Vaatimusmalli helpot-ti allianssin osapuolten toi-mintaa”, allianssin projekti-päällikkö, NCC Rakennus Oy:n Jaakko Hakala kiit-telee.

Hänen mukaansa malli oli yllä�ävän yksiseli�einen ja ka�ava. Asioiden luotet-tava kuvaaminen vaatimus-mallissa mahdollisti sitoutu-misen urakan laajuuteen il-man tarjousvaiheen laajaa

suunnitelma-aineistoa.Allianssimalli tuo�aa tu-

loksia, mu�a päätöksente-ko vaatii mi�avan määrän pitkiä tapaamisia. Useampi-kin kokous venyi Toivon mu-kaan 6-7-tuntiseksi.

”Tärkeässä roolissa oli allianssin viisikko eli vii-si projektipäällikköä: tilaa-jan edustaja Jari Pöppö-nen, käy�äjän Riina Turu-nen, suunni�elijoiden Maa-rit Vilander ja kaksi raken-tajan edustajaa Jaakko Ha-kala sekä Teemu Jaakkola. He valmistelivat hankinto-ja ja kehi�ivät toteutusrat-kaisuja yhteistyössä.”

Toivo kii�elee myös Jär-venpään kaupungin arkki-tehtiä Ilkka Holmilaa ja vastaavaa rakennustarkas-tajaa Jouni Vastamäkeä.

”He antoivat selkeitä neu-voja hankkeen eri vaiheissa. Lopulta rakennuslupa irto-

si päivässä. Myös rakenta-minen käynnistyi vauhdil-la: kun päätökset oli nuijit-tu pöytään, lyötiin kuok-ka maahan tästä jo viikon päästä.”

ESIMERKKINÄ MUIL-LE HANKKEILLEJUSTista otetaan oppia muualla Suomessa jo nyt: Pohjois-Pohjanmaan sai-raanhoitopiirin ohjelmajoh-tajalle Kari-Pekka Tampiol-le on Toivon mukaan toimi-te�u avuliaasti materiaalia ja kokemuksia JUST-hank-keesta. Myös PPSHP:n to-teu�ajiksi on vali�u samat osapuolet.

”Kaikissa sairaaloissa on samat haasteet. Kun tilojen käy�öä on testa�u etukä-teen virtuaalimallinnuksel-la ja simuloimalla, voidaan samalla myös osoi�aa, kuin-ka paljon eri vaihtoehdot

maksavat. Myös mallihuo-neilla on tässä tärkeä rooli, jo�a käy�äjien osallistami-nen saadaan pide�yä koko ajan korkealla tasolla”, Toi-vo sanoo.

Vierailijoita tulee kauem-paakin. Muun muassa japa-nilaiset, unkarilaiset, hollan-tilaiset, yhdysvaltalaiset ja sveitsiläiset rakennu�ami-sen amma�ilaiset ovat pi-täneet JUST-hankkeessa ke-hite�yjä toimintatapoja kan-sainvälisesti eri�äin edistyk-sellisinä.

Hankkeen budje�i pitää tai jopa ali�uu. 62 miljoonaa euroa ka�aa JUSTin lisäksi Pysäköintiratkaisun JUST-P :n sekä yhdystunnelin. Lo-pullinen hintalappu hank-keelle selviää vuoden lop-puun mennessä, kun ta-loudellinen selvitys valmis-tuu.

Rakennuttaja Oy Järvenpään Terveystalo, Jari Toivo, Jari PöppönenPääsuunnittelija Tähtiset Oy, Toni VäisänenArkkitehti Tähtiset Oy, UKI-Arkkitehdit Oy Toni Väisänen, Mikko Heikkinen, Raija-Liisa MiesmaaProjektipalvelut A-Insinöörit, Maarit VilanderRakennesuunnittelija A-Insinöörit, Timo LeppänenErikoissuunnittelu LVIS Insinööritoimisto AX-LVI, Pentti Jaakkola, Sasu KarkiainenErikoissuunnittelu LVI Kiinteä osa Insinööritoimisto Erkki Leskinen, Eero LeskinenErikoissuunnittelu Prosessit, Logistiikka Delfoi Oy, Vesa PajuErikoissuunnittelu Prosessit, Logistiikka Konsulttitoimisto EnerSys Oy, Matti SimppalaPääurakoitsija NCC Suomi Oy, Frej Weurlander, Jaakko Hakala, Esa Räsänen, Teemu JaakkolaSivu-urakoitsija Consti Talotekniikka Oy, Tuomo Kevarinmäki, Ville KananenAuditointi Boost Brothers, Matti Sivunen, Juhani Kiiras, Kari Vornanen, Ralf Lindberg, Mika Stenman

Teksti: Henriikka HellströmKuva: Janne Lahti

OSAPUOLET

23

25

ROTI


Rakennetun omaisuuden tila ROTI on joka toinen vuosi teh-tävä asiantuntija-arvio raken-netun omaisuuden tilasta. Sen tavoitteena on tarjota puolu-eetonta tietoa ja näkemyksiä niin asiantuntijoille, päätök-sentekijöille kuin kansalaisil-lekin. Arviointityötä koordinoi Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Hankkeen rahoittaji-na toimivat ministeriöt ja val-tion virastot sekä noin 15 alan järjestöä.

Varsinainen arviointi teh-dään yli 100 asiantuntijan voimin paneeleissa, joiden teemoina ovat rakennukset, liikenneverkostot ja yhdys-kuntatekniset järjestelmät. Li-säksi omina erillisinä kokonai-suuksinaan tarkastellaan alan koulutusta, kehitystyötä ja in-novaatioita sekä rakennetun ympäristön digitaalisia ratkai-suja. Vuonna 2017 uutena pa-neelina on lisäksi ARTS.

ROTIn esikuvia ovat Ameri-

can Society of Civil Engineers ASCEn National Report Card’it ja brittiläisen Institution of Ci-vil Engineers ICEn State of the Nation -raportit. Nämä mo-lemmat arvioivat kansakun-nan rakennetun omaisuuden tilaa säännöllisesti, ja ne ovat muodostuneet keskeisiksi työ-kaluiksi toimialan ja yhteiskun-nan välisessä vuoropuhelussa.

KUUDES KIERROS KÄYNNISSÄ

Suomessa ROTI-raportti on julkaistu aiemmin viisi ker-taa. Vuonna 2007 kuvattiin ra-kennetun omaisuuden merki-tys yhteiskunnalle ja nostet-tiin esiin korjausvelan käsite. Vuonna 2009 arviota korjaus-velan suuruudesta tarkennet-tiin, katse käännettiin voimak-kaammin tulevaan ja erityisesti energiatehokkuuteen.

Vuonna 2011 päänäkökul-mia olivat kansalaisten hy-vinvointi ja kansakunnan kil-

pailukyky, kun vuonna 2013 keskityttiin kansalaisnäkökul-maan sekä aluekohtaisiin tar-kasteluihin.

Eduskuntavaalien 2015 alla julkaistussa viidennessä ra-portissa mukaan tarkasteluun otettiin digitaaliset ratkaisut. Pääosassa olivat yli 130 toi-menpidesuositusta, joiden avulla rakennetun ympäristön sujuvuutta, tuottavuutta ja laa-tua voitaisiin merkittävästi pa-rantaa niukkenevista resurs-seista huolimatta.

ARTS SAI OMAN PANEELIN

Vuonna 2017 julkaistava ROTI nostaa aiemmista raporteis-ta tuttujen hyvinvoinnin ja kil-pailukyvyn teemojen rinnal-le arkkitehtuurin, suunnittelun ja taiteen rakennetussa ympä-ristössä. Tavoitteena on käsi-tellä laajasti näiden tekijöiden vaikutuksia viihtyisyyteen, es-teettömyyteen, käytettävyy-teen, elinkaarikestävyyteen,

joustavuuteen ja estetiikkaan sekä rakennetun ympäristön taloudelliseen arvoon.

Kokonaisuudessa pyritään käsittelemään kattavasti kaikkia teeman osa-alueita teknisestä suunnittelusta ja arkkitehtuu-rista visuaaliseen taiteeseen ja palvelumuotoiluun saakka.

Edellisessä arvioinnissa en-simmäistä kertaa oman pa-neelinsa saanut digitaaliset ratkaisut -teema on mukana myös vuoden 2017 ROTIssa. Näin tulokset palvelevat lisäk-si syksyllä 2016 käynnistyneen laajan KIRA-digi -kärkihank-keen tarpeita.

KESKUSTELUNAVAUKSIA JA FAKTOJA KUNTAPÄÄT-TÄJILLE

ROTI pyrkii osaltaan herätte-lemään keskustelua ja tarjo-amaan asiantuntijatietoa ke-vään 2017 kuntavaaleihin. Tästä syystä paneelien harkit-tavaksi tulevat muun muassa

ROTI TULEE TAASRAKENNETUN YMPÄRISTÖN YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS

ON SUURI. KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALA TOIMII TÄLLÄ HET-

KELLÄ MYÖS SUOMEN KANSANTALOUDEN ORASTAVAN KASVUN

MOOTTORINA. MOOTTORIN KATSASTUS ON KÄYNNISSÄ JA SEN

TULOKSENA SYNTYVÄ KUUDES ROTI-RAPORTTI JULKISTETAAN

KUNTAVAALIEN ALLA 14.3.2017.

Teksti: Helena SoimakallioKuvat: Roti2015 ja Shutterstock

25

julkisen rakennetun omaisuu-den hallintaan liittyvät monet kysymykset ja haasteet.

Valmisteilla oleva arviointi sisältää kaksi laajaa sähköistä kyselyä, joista toinen kohden-netaan kiinteistö- ja rakennus-alan nuorille ammattilaisille ja toinen kuntien teknisestä toi-mesta vastaaville virkamiehille. Kyselyt ovat keskeisiltä osin sa-mat kuin panelisteille tehtävät ennakkokyselyt, mikä mah-dollistaa paneeliasiantuntijoi-den arvioiden peilauksen sekä tulevaisuuden toimijoiden että kuntapäättäjien mielipiteisiin.

ARVOSANAT KERTOVAT KEHITYKSEN SUUNNAN

Muutoin arviointi koostuu sa-moin kuin aiemminkin toteu-tetut ROTIt toimintaympäris-töanalyysista ja asiantuntija-ar-viosta. Menettelyn vakionnilla on pyritty varmistamaan eri vuosina tehtyjen arviointien

vertailtavuus, mikä edelleen mahdollistaa kehitystrendien tunnistamisen.

Toimintaympäristöanalyy-sissa megatrendit, alan käyn-nissä oleva kehitys sekä kes-keiset tilastot kootaan yhteen. Näiden jälkeen panelisteja pyydetään tunnistamaan heik-koja signaaleja tai muutoksia, joiden on havaittu tai joiden odotetaan vaikuttavan alaan merkittävästi.

Asiantuntija-arviossa pa-neelit antavat tarkastelukoh-teilleen kouluarvosanat sekä arvionsa kehityksen suunnas-ta. Samalla heitä pyydetään listaamaan ajankohtaisia on-gelmia ja haasteita, tulossa olevia uusia ratkaisuja sekä eri tahoille suositellut kehitystoi-menpiteet.

RAKENNETUN OMAISUU-DEN HYVÄN HOIDON MERKITYS NÄKYVIIN

Rakennettu ympäristö luo edellytykset yhteiskunnan hy-vinvoinnille ja taloudelliselle menestykselle, mikä on aina ollut ROTIn pääviesti.

Keväällä julkaistava raportti sisältää aiempien vuosien ta-paan kokonaisarvion raken-netun omaisuuden kansan-taloudellisesta arvosta. Lisäksi arviointityön yhteydessä teh-dään laskelmat muun muassa kunnossapidon laiminlyön-tien ja kehityspanostusten vai-kutuksista kansantuotteeseen, työllisyyteen, yritysten kilpai-lukykyyn ja kotitalouksien os-tovoimaan.

Uusi esitystapa on ollut me-nestys Yhdysvalloissa, jossa paikallisen rakennusinsinööri-järjestön laatimassa vastaavas-sa raportissa on muun muas-sa todettu, että huonossa kunnossa oleva infrastruktuuri aiheuttaa jokaiselle kotitalou-delle 3 400 dollarin laskennal-

lisen menetyksen joka vuosi. Kasvava korjausvelka ja sii-

tä johtuvat taloudelliset mene-tykset havahduttivat Amerikas-sa jopa presidenttiehdokkaat. Vaalitaistelua seuranneet to-tesivat, että infran kunnosta huolehtiminen oli ainoa asia, josta kiivaasti kisailleet kandi-daatit olivat samaa mieltä.

Tuleva presidentti Donald Trump julisti jopa voittopu-heessaan panevansa kuntoon koko maanosan julkisen infra-struktuurin. Hän on luvannut sijoittaa korjaustalkoisiin vä-hintään 550 miljardia ja jopa tuhat miljardia dollaria seu-raavien kymmenen vuoden aikana.

7+

2007

2009 2011

7½ 7½


ROTI

Rakennetun omaisuuden arvoksi on määritelty yli 370 miljardia eu-roa, joten se muodostaa liki 75 prosenttia kansanvarallisuudestam-me. Rakennusinvestoinnit vastaavat kahdesta kolmasosasta kan-santaloutemme vuosittaisista kiinteistä investoinneista.

Myös rakennusten käytöllä on merkittäviä yhteiskunnallisia vai-kutuksia. Esimerkiksi rakennuksissa käytettävän ja rakentamiseen kuluvan energian osuus energian loppukäytöstä on yli 40 prosent-tia. Rakennusten osuus maamme kasvihuonekaasupäästöistä on lähes yhtä suuri.

Rakentaminen ja kunnossapito työllistää Suomessa suoraan yli 300 000 ihmistä – yli kymmenen prosenttia työvoimasta. Lisäksi alan välilliset työllistävyysvaikutukset ovat huomattavat, sillä useita satoja tuhansia henkilöitä työskentelee kiinteistöalaan läheisesti liit-tyvillä aloilla, kuten rakentamisessa, rakennustuoteteollisuudessa, vesi- ja jätehuollossa sekä infra-alalla.

Kiinteistö- ja rakentamisala on merkittävä veronmaksaja. Ra-kentamisen kustannuksista noin 40 prosenttia on erilaisia veroja tai veronluonteisia maksuja. Vastaavasti kiinteistötyypistä riippuen vuotuisista ylläpitokustannuksistakin 25-30 prosenttia on erilaisia veroja, kuten kiinteistöveroa, energiaveroja sekä arvonlisäveroa.

7+

2013

20152017

7-?

27

Vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä kesätyöhönsä. Opinnoista koettiin olevan kohtalaisesti hyötyä työtehtävissä ja työtehtävät olivat monipuolisia. Asteikolla 1-5, vitosen ollessa erittäin hyvä, kesätyökokemuksen kokonaisarvosana nousi edellisvuodesta hieman.

OPINNOISTANI OLI TYÖ-

TEHTÄVISSÄ HYÖTYÄ3,18

TYÖTEHTÄVIIN AN-

NETTIIN OHJAUSTA 3,77TEHTÄVÄT HAASTOIVAT OSAAMISENI

3,58TEHTÄVÄNI VAIHTELIVAT KESÄN AIKANA3,54

4KOKONAISARVOSANAKSI

KESÄTYÖKOKEMUKSELLENI

ANTAISIN

SAMA TYÖNANTAJA

KIINNOSTAA MINUA

TULEVAISUUDESSA3,84


KESÄTYÖKYSELY

Teksti: Ella LahtinenKuvat: RIL ja Shutterstock

KESÄTYÖPALKAT NOUSUSUUNNASSAOPISKELIJAT ANTAVAT KESÄTYÖKOKEMUKSISTAAN HUIPPU ARVOSANAN. TYÖNAN-TAJAT VOIVAT VIELÄ PARANTAA PEREHDYTYKSESSÄ JA TYÖNOHJAUKSESSA. SEKÄ ANTAMALLA TARPEEKSI HAASTAVIA TÖITÄ.

RILin opiskelijajäsenille kohdistettuun, lokakuussa 2016 to-teutettuun kesätyökyselyyn vastasi 292 henkilöä. Vastaajien joukko koostui tasaisesti kaikenikäisistä opiskelijoista. Jou-kossa oli juuri opintonsa aloittaneita, mutta myös jo opin-noissaan loppusuoralla olevia jäseniä.

Vähintään vuoden opiskelleista yli puolet suoritti yli 50 opintopistettä lukuvuonna 2015-2016 ja lukuvuodenkin ai-kana töissä kävi ainakin ajoittain yli puolet vastaajista.

Pääosa aloitti kesätöiden hakemisen tammikuussa. Jou-kossa oli kuitenkin myös paljon niitä, jotka jatkoivat kesäl-lä saman yrityksen palveluksessa, missä he työskentelivät lukuvuodenkin aikana. Käytännössä suurin osa työskenteli opintojaan sivuavissa työtehtävissä. Töissä yli 500 työnteki-jän yrityksessä oli lähes puolet vastaajista.

Kesätyön palkka on noussut aiemmista vuosista tasaises-ti. Yli 60 prosentilla se määräytyi työnantajan vakiokäytän-

nön mukaan, mutta usealla myös RILin teekkaripalkkasuo-situksen mukaisesti.

Kesätyön parhaiksi puoliksi mainittiin työtehtävien vaih-televuus, vastuun saati, uuden oppiminen ja käytännön ko-kemuksen kartuttaminen. Opiskelijat soveltavat innokkaas-ti koulussa opittuja asioita käytäntöön niin työmaalla kuin toimistotehtävissäkin. Myös työpaikan ilmapiirillä ja ”ihanilla toimiston tädeillä” on merkitystä. Työpaikan ilmapiirillä on vaikutusta opiskelijoiden saamaan apuun, sillä kannustavas-sa työyhteisössä uskaltaa kysellä enemmän.

Kehitettävääkin kesätyössä vielä on. Monen mielestä pe-rehdytysprosessin pitäisi olla parempi ja työn ohjausta sekä tutorointia saisi myös olla enemmän. Työtehtäviä olisi hyvä olla enemmän etenkin vakituisten työntekijöiden lomakau-della, jolloin usealla vastaajalla oli käynyt aika pitkäksi.

Yleisimmät nimikkeet olivat viime vuoden tapaan harjoittelija, työnjohtoharjoittelija ja suunnittelijaharjoittelija.

Työmaa- tai maastotehtävät

Suunnittelu

Tuotekehitys tai tutkimus

Työnjohto

Toimisto- tai hallinnollinen työ

Kaupalliset tai markkinointitehtävät

Opetus- ja/tai koulutustehtävät

Jokin muu, mikä

20 %24 %25 %

29 %32 %22 %

7 %4 %6 %

7 %24 %12 %

17 %8 %9 %

5 %0 %9 %

1 %0 %1 %

15 %8 %15 %

Aalto yliopisto Oulun yliopisto TTY

29

43%34%

13%

6%3%2%

EnKyllä, osa-aikaisesti samalla työnantajalla kuin kesällä 2016Kyllä, kokopäiväisesti samalla työnantajalla kuin kesällä 2016Kyllä, osa-aikaisesti eri työnantajalla kuin kesällä 2016Jotenkin muuten, mitenKyllä, kokopäiväisesti eri työnantajalla kuin kesällä 2016

2013 kesätyökysely 2014 kesätyökysely 2015 kesätyökysely 2016 kesätyökysely

2590

2465

2400237523252333

22902200

221021002000

2140200020002000

194018501810

17531700

2128

1780

1518

1500

1700

1900

2100

2300

2500

2700

2900

87654320 1

2690

2340

21902180

20001960

1840

2060

2530

Edellisvuosien kesätyökyselyihin verrattuna ja suoritet-tujen opiskeluvuosien mukaan vastaajien bruttopalkat ovat vuosi vuodelta nousseet tasaisesti.

Yli puolet vastaajista kokee, että kesätyöt tukevat heitä opinnoissaan hyvin tai erinomaisesti. Asteikolla 1 = kesätyöt eivät tue minua opinnoissani lainkaan ja 5 = kesätyöt tukevat minua opinnoissani erinomaisesti.

Yli kolmasosa vastaajista jäi syksyksi osa-aikaisesti töihin kesän työnantajalleen. Jopa 13% jäi töihin kokopäiväisesti, mutta 42% vastaajista ei tee töitä syksyllä opintojen ohella ollenkaan. Osa-aikaisesti eri työnantajalla tekee nyt syksyllä töitä reilut viisi prosenttia vastaajista, mikä on kuusi prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisvuoden kyselyssä.

JATKATKO TÖITÄ SYKSYLLÄ?

6%

1 2 3 4 5

14% 35%27%18%


KESÄTYÖKYSELY

69,2%

68,8%

65,6%

45,2%

41,2%

36,4%

32,4%

24,4%

16,8%

14,0%

14,0%

12,0%

5,6%

4,8%

Ihmissuhde- ja ryhmätyötaidot

Ongelmanratkaisutaidot yleisesti

Oman alan käytännön osaaminen

Ohjelmistot ja muut perustyökalut

Tiedonhaku, analyytti syys, kri i tti syys

Projekinhal l intataidot

Raportointi

Esi intymis-, puhe- ja neuvottelutaidot

Esimiestaidot

Yri tystoiminnan perusteet, yri ttäjyys

Vieraan kielen taidot

Oman alan uusin tutkimustieto

Kansainväl inen toiminta

Jokin muu, mikä

Vastaajat kokivat, että kesätyöt mahdollistivat erityisesti oman alan käytännön osaamisen, yleisten ongelmanratkaisutaitojen sekä ih-missuhde- ja ryhmätyötaitojen kehittymisen. Sama päti ohjelmisto-jen käyttötaitoihin sekä tiedonhaussa, analyyttisyydessä että kriitti-syydessä.

TYÖSKENTELITKÖ OPINTOJASI VASTAAVISSA TÖISSÄ?

MITÄ TAITOJA KESÄTYÖSI VAHVISTI?

58,3%

20,5%

10,2%

3,9%

1,6%

2,4%

3,1%

73,3%

6,7%

10,0%

6,7%

3,3%

0,0%

0,0%

68,5%

16,9%

7,7%

4,6%

0,8%

0,8%

0,8%

Ol in opintojani sivuavassa työssä

Työni ei l i i ttynyt opintoihini

Tein diplomityötäni

En ol lut työssä enkä opiskel lut

Tein kandidaatti työtäni

Opiskel in

Jokin muu, mikäAalto yliopisto Oulun yliopisto TTY

Suurin osa vastaajista sai kesäksi 2016 opintojaan sivuavan työpaikan. Oulun yliopiston vastaajista jopa kolme neljännestä teki omia opin-tojaan sivuavaa työtä. Edellisvuodesta poiketen kandidaatintyön te-keminen on nykyään vaihtoehto kesätyölle.

31

SUUNNITELTU PURETTAVAKSILÄHITULEVAISUUDESSA SUUNNITTELIJAN

TÄYTYY OSATA ENTISTÄ TARKEMMIN ARVIOI-

DA, MITEN RAKENNUKSET VOIDAAN KORJATA

TAI PURKAA OSIIN JÄRKEVÄSTI NIITÄ KUITEN-

KAAN RIKKOMATTA. OSILLE PITÄISI PYSTYÄ

MYÖS LÖYTÄMÄÄN UUSI ELÄMÄ UUDENLAI-

SISSA KÄYTTÖKOHTEISSA.


KIERTOTALOUS

Rakennusosien uudelleen-käy�ö on ympäristön kan-nalta edullista. Se voi olla myös huomattavasti hal-vempaa kuin niiden käyt-tö uusioraaka-aineena. Ra-kennusmateriaalien tuo-tanto ja itse rakentaminen ovat käy�övaiheen energi-ankulutuksen ohella merkit-tävin rakennuskantaan liit-tyvä ympäristökuormien ai-heu�aja. Käy�ökelpoisten rakennusosien uudelleen-käytöllä säästetään vastaa-van uuden tuo�een valmis-tuksessa tarvi�ava energia.

”Rakennusten purkuvai-he�a ei nykyisellään ote-ta suunnitteluvaiheessa juurikaan huomioon, vaik-ka asiasta on puhu�u jo 20 vuo�a. Aihe saatetaan huo-mioida hiukan paremmin teräsrakentamisessa, koska teräs on yksi helpoimmista materiaaleista pure�avuut-ta ajatellen. Vasta ilmaston-muutoksen torjuminen on tuonut nämä asiat ihan eri tavalla esille”, erikoistutkija Asko Talja VTT:ltä sanoo.

Teräshalleja ja siltojakin on kyllä siirre�y aiemmin paikasta toiseen, mu�a nii-tä ei ole vielä tähän mennes-sä varsinaisesti suunniteltu

siirre�äviksi.”Rakennusten suunni�e-

lu uudelleenkäy�öä ja kier-rätystä varten on asia, joka on tulossa pinnalle Suo-messakin ehkä jo muuta-man vuoden sisällä. Raken-nus suunnitellaan osina pu-re�avaksi siten, e�ä materi-aalit ovat selkeästi erillään ja helposti toisistaan irro-te�avissa. EU-lainsäädän-tö menee siihen suuntaan, kun voimaan astuvat kier-totalouden määräykset. Ne kannustavat uudelleenkäyt-töä edistävien ratkaisuiden käy�ämiseen.”

Talja on kirjoi�anut vuon-na 2014 VTT:n tutkimusra-portin: Rakennusten suun-ni�elu uudelleenkäy�öä ja kierrätystä varten.

ESIMERKKEJÄ TARVITAANTaljan mukaan alalla tarvit-taisiin esimerkkitapauksia purkusuunni�elusta jo osa-na rakennussuunni�elua. Purkusuunnitelmassa on tärkeää arvioida eri tavoin hyödynne�ävät materiaali-määrät ja käyte�ävät pur-kumenetelmät. Nämä esi-tetään nykyisin vasta haet-taessa lupaa rakennuksen

purkamiselle.Betonissa, puussa ja te-

räksessä on niin paljon ener-giaa, e�ä vielä käy�ökelpoi-sen tuo�een uudelleenkäyt-täminen kokonaisena tuot-teena on Taljan mukaan läh-tökohtaisesti parempi rat-kaisu kuin esimerkiksi murs-kaaminen ja murskeesta uu-deksi tuo�eeksi työstämi-nen.

”Betonisandwich-elemen-tit ovat hankalia hyödyntää, sillä niissä on useita raken-neosia ja -kerroksia samassa elementissä. Betoni on ras-kasta, ja siksi vaikeammin uudelleen käyte�ävissä kuin esimerkiksi puu ja teräs.”

Betonirunkoisten raken-nusten välipohja-, palkki- ja pilarielementeissä ongel-man muodostaa niiden si-tominen lujasti betonilla yh-teen. Tämä vaiku�aa oleel-lisesti niiden ehjänä irrot-tamiseen. Elementeistä on usein myös poiste�u nos-tolenkit asentamisen yhtey-dessä. Lisäksi säälle al�iiden pintojen heikentyminen kar-bonatisoitumisen johdosta ja piilossa olevien betonite-rästen ruostuminen tuo�a-vat lisähaasteita.

Betonielemen�ien uudel-

TALJAN MIELESTÄ VARTEENOTETTAVA MAHDOLLISUUS OLISI RFID-TUNNISTEIDEN KÄYTTÖ TUOTEOSISSA.

33

Teksti: Jari Peltoranta Kuvat: Rudus Oy

leenkäytön esteeksi nouse-vat usein myös rakennus-määräykset. Niiden muut-tuessa vanha elemen�iko-konaisuus ei enää täytäkään uusia määräyksiä, mikä es-tää uudelleenkäytön.

Vanhoja elemen�ejä voi-daan periaa�eessa käy�ää,

ja on joskus käyte�ykin esi-merkiksi kylmissä autoka-toksissa ja varastohalleissa. Raahen Kummatin lähiössä kerrostaloja madalle�iin py-syvästi vähentyneen kysyn-nän vuoksi, mu�a vanhoil-le betonielementeille löytyi hyötykäy�öä asukkaille ra-

kennetuista uusista autoka-toksista.

”Nykyisellään uudelleen-käy�ömahdollisuudet ovat enemmän puun ja teräksen puolella. Ne ovat rakentei-na kevyempiä ja helpommin pure�avissa sekä uudelleen rakenne�avissa.”

Yhtenä ongelmana uudel-leenkäytön tiellä Talja nä-kee sen, e�ä käy�ökelpois-ten tuoteosien hyväksyntä voi olla työlästä. Tuotehyväk-syntää pitäisi helpo�aa, jo�a prosessista tulisi halvempi ja yksinkertaisempi.

BETONIN KALTAISTA GEOPOLYMEERIA TEOLLISUUDEN SIVUVIRROISTA

Geopolymeeriteknologialla valmistettu betoni tuottaa jopa 80 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin perinteisin kei-noin valmistettu betoni.

Oulun yliopiston koordinoimassa, hakuvaiheessa olevassa kansainvälisessä EU-kehityshankkeessa kehitetään uutta, ym-päristöystävällistä tapaa valmistaa betonia. Siinä hyödynnetään teollisuuden sivuvirroista saatavaa geopolymeeriä.

Kyseessä on betonin kaltainen kiinteä ja kestävä materiaali, jota voidaan valmistaa kemiallisesti muun muassa terästehtaiden sekä kaivosten pii- ja alumiinipitoisista jätteistä. Geopolymeerin ainesosana on mahdollista hyödyntää myös purkujätteenä saa-tavaa mineraalivillajätettä. Lisäksi käynnissä on tutkimuksia len-totuhkan käytöstä sen raaka-aineena.

Geopolymeeri kestää erittäin korkeita lämpötiloja. Huokoi-sempana sitä voidaan käyttää myös eristemateriaalina.

Kehityshanke on käynnistynyt vuoden 2016 alkupuolella EU-komissiolle lähetetyn hakemuksen muodossa. Lopullinen päätös hyväksymisestä EU-hankkeeksi saadaan ensi vuoden al-kupuolella. Siinä on mukana 13 alan toimijaa Euroopasta, jou-kossa myös rakennusalan suomalaisyrityksiä.

BETONIAKIN LUJEMPI

”Geopolymeerituotanto avaa tulevaisuudessa monenlaisia mah-dollisuuksia esimerkiksi kevyempien ja äärimmäisiä rasituksia sekä olosuhteita kestävien betonituotteiden kehittämiseen. Yli-opiston tutkimusten mukaan oikealla tavalla prosessoimalla voi-daan päästä todella koviinkin betonin lujuuksiin lopputuotteissa, jopa kovempiin kuin perinteisin keinoin valmistetussa betonis-

sa”, hankkeessa mukana olevan Lujabetonin Oulun teh-daspäällikkö Juha Mustaniemi sanoo.

Tulevaisuudessa geopolymeeribetonista on mahdol-lista valmistaa esimerkiksi hoikkia ja ohuita elementti- ja kuorirakenteita sekä ympäristöbetonituotteita, kuten pi-halaattoja ja -kiviä tai kulutusta kestävää betonia.

Geopolymeeritekniikalla valmistettu betoni pystyy näillä näkymin kilpailemaan myös kustannuksissa perin-teisen betonin kanssa. Uusi rakennusmateriaali voi par-haassa tapauksessa olla markkinoilla jo viiden vuoden kuluttua.

”Haemme nyt ympäristöä säästäviä teollisia sovelluk-sia, joita voidaan lähteä jatkossa tuotteistamaan”, Musta-niemi kertoo.

MINERAALIVILLAKIN KÄY

Oulussa tutkitaan myös leijupetipoltossa syntyvän tuh-kan ja mineraalivillajätteen käyttöä geopolymeerin valmis-tusaineena. Mineraalivillasta, geopolymeerista ja betonis-ta tehtyjä kiviä kokeillaan tulevaisuudessa maisemoinnis-sa ja kävelyteissä Oulun Ruskon jätekeskuksen alueella.

Jo nykyisellään Oulun Jätehuolto murskaa ja hie-nontaa kaatopaikalle tuotavaa mineraali- ja lasivillajätet-tä. Hienonnettu villa briketoidaan ja käytetään uudelleen mineraalivillan valmistuksessa.


KIERTOTALOUS

BETONIMURSKE KORVAA LUONNON KIVIAINESTAPurkujätteenä syntyvä betonijäte hyödynnetään Suomessa lähinnä betonimurs-keena maanrakennuksessa.

Purettavan betonin kokonaisvolyymi on Suomessa tällä hetkellä noin mil-joona tonnia vuodessa. Eniten betonijätettä syntyy pääkaupunkiseudulla ja kas-vukeskusten lähellä.

”Uskon, että puhdasta purkubetonia ei enää sijoiteta kaatopaikoille. Osassa purkubetonin hyödyntämistä sen jalostusaste jää kuitenkin vajavaiseksi. Tätä ta-pahtuu silloin, kun purkubetonia käytetään alempiarvoisiin käyttökohteisiin, ku-ten täyttöihin. Laadukkaasti jalostettuna kaikki purkubetoni voitaisiin hyödyntää kiviainesten korvaajana rakenteissa ja vastaavasti hyödyntää täytöissä heikom-pilaatuisia materiaaleja”, Kierrätysliiketoiminnan johtaja Jani Pieksemä Ruduk-selta arvioi.

Ruduksen oma Betoroc-murske on ollut markkinoilla jo yli kaksikymmentä vuotta. Sitä tehdään betonin ja tiilen kierrätyksen lopputuotteena. Kaikkiaan Be-toroc-mursketta on tuotettu maarakennustyömaille jo yli viisi miljoonaa tonnia.

HYVIN KANTAVA HIILIDIOKSIDINIELU

Betonimurske korvaa luonnon kiviaineksia. Se soveltuu hyvin maanrakentami-seen, sillä se sisältää reagoimatonta sementtiä ja lujittuu käytössä. Lujittumisen ansiosta betonimurskeella saadaan parempia kantavuuksia kuin luonnonkivi-aineksilla.

Murskeen hyvä kantavuus mahdollistaa oikein suunniteltuna luonnonkiveä ohuemmat rakennekerrokset. Betonimurskeen tilavuuspaino on myös hieman luonnonkiviainesta alhaisempi, mikä osaltaan vähentää kuljetettavia massoja.

Ilmastonmuutoksen ehkäisyn kannalta ei ole merkityksetöntä sekään, että be-tonimurske pystyy sitomaan jopa puolet sementin valmistuksessa aiheutuneista hiilidioksidipäästöistä, joten murske toimii myös hiilidioksidinieluna.

Keski-Euroopassa purkubetonia käytetään myös uusiobetonin tuotantoon. Suomessa betonijätteen hyödyntäminen betonin valmistuksessa on vielä tois-taiseksi kokeilumuotoista.

ERILLISET MODUULIRAKENTEET AUTTAVATKäytännön rakentamisessa suunni�elu uudelleenkäyt-töä ja kierrätystä varten nä-kyy tarpeen mukaan muun-neltavina ja modulaarisina ratkaisuina, joissa rakenteet

ja materiaalit ovat pitkäikäi-siä, helposti pure�avia, laji-teltavia ja kierräte�äviä.

Hyvällä pure�avuuden suunni�elulla myös raken-nuksen ja talotekniikan huolle�avuus sekä korja-usmahdollisuudet helpot-tuvat ja vähentävät tulevai-

suudessa syntyviä kustan-nuksia. Myös tuotemallinta-misessa tulisi näkyä pure�a-vuuden ja uudelleenkäytön näkökulma.

Taljan mielestä varteen-ote�ava mahdollisuus oli-si RFID-tunnisteiden käyt-tö tuoteosissa.

”Tunnisteen avulla tuot-teesta löytyisi kaikki tarvit-tava tieto. Siitä selviäisivät muun muassa käytetyt ma-teriaalit ja suunni�eluläh-tökohdat. Tämä helpo�aisi huoma�avasti tuoteosien uudelleenkäy�öä.”

35

LISÄÄ TEHOA – VÄHEMMÄN SIIRRETTÄVÄÄ


ENERGIATEHOKKUUS

Sähkölaitteiden parantu-nut energiatehokkuus ja li-sääntyvä sähkön pientuo-tanto ovat aiheu�aneet eri-koisen trendin: vaikka säh-kön käy�äjiä tulee lisää, ku-lute�avan sähkön määrä ei enää kasva. Toisaalta sähkö-lämmitys ja esimerkiksi säh-köautojen yleistyminen tar-vitsevat siirtoverkolta edel-leen kapasitee�ia suuriin te-hoihin – hetkelliset maksi-mikuormat voivat tulevai-suudessa olla jopa nykyistä suurempia.

Supistuuko markkinoil-ta oste�avan sähkön mää-rä todella? Useat sähköyh-tiöt markkinoivat näkyvästi esimerkiksi aurinkopaneeli-järjestelmiä, myös pientaloi-hin. Porkkanana tarjotaan mahdollisuu�a myydä yli-jäämäsähkö takaisin verk-koon, silloin kun tuotanto yli�ää oman tarpeen. Mil-laista vauhtia pientuotan-to lisääntyy, ja näkyykö se jo sähköyhtiöissä?

”Kyllä tämä kehitys on jo aivan todellista. Aurinkopa-neeleiden hinnat ovat laske-neet ja niitä hankitaan kai-ken aikaa enemmän. Myös pien-CHP-laitoksia perus-tetaan. Vaikka kokonaisuu-teen verra�una määrät ei-vät olekaan suuria, suunta on selvä: sähköä tuotetaan tulevaisuudessa yhä enem-män itse”, sanoo yleissuun-ni�elupäällikkö Jarno Lii-matainen Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:stä.

Helsingin alueella on nähty jo useamman vuo-den ajan, että käytettävä energiamäärä ei kasva lain-kaan, vaikka käy�äjiä on tul-lut lisää yli kymmenen pro-sen�ia.

”Ilmiö on aivan selvä. Muutaman viimeisen vuo-den ajan energiamäärä on ol-lut jopa laskussa”, vahvistaa Helen Sähköverkko Oy:n asi-akkuushallintayksikön joh-taja Jouni Lehtinen.

TEHOA TARVITAAN SILTIVaikka käyte�ävän sähkön määrä laskee, joudutaan siir-toverkon kapasitee�i silti mitoi�amaan korkeinta te-hontarve�a varten. Esimer-kiksi viime talven huippu-pakkasten aikaan Suomen sähkönkulutus teki kaikkien aikojen hetkellisen ennätyk-sen – ja siirtoverkot kestivät sen.

”Nykyiset jakeluverkot kestävät kyllä maksimikuor-mat, ne on mitoite�u niin. Mu�a kun uusia verkkoja ra-kennetaan, on syytä pohtia millaisille kuormille ne teh-dään. Ajatellaan esimerkik-si parkkihallia, joka ajetaan täyteen sähköautoja. Suun-nitellut tehontarpeet ovat isoja ja verkko pitää mitoit-taa kestämään, kun kaikki lyödään yhtä aikaa latauk-seen”, pohtii Lehtinen.

Jos sähköverkkoyhtiön laskutus perustuu siirretyn sähkön määrään – joka siis

Teksti: Antti Leikas Kuvat: Oulun Energia / berkut2011, 123RF Stock Photo

SÄHKÖNSIIRTOYHTIÖT RATKOVAT LÄHITULEVAISUUDESSA SU-

PISTUVAN MARKKINAN ONGELMAA. MILLAISIA KEINOJA SÄHKÖ-

VERKKOYHTIÖILLÄ ON SELVITÄ TILANTEESSA, JOSSA MARKKINA

SUPISTUU, MUTTA TEHOA TARVITTAISIIN LISÄÄ?

LISÄÄ TEHOA – VÄHEMMÄN SIIRRETTÄVÄÄ

37

laskee – niin millä yhtiö ra-hoi�aa suuren maksimite-hon kestävän siirtoverkon? Yhtälö kuulostaa haasta-valta.

”Niin se onkin. Tarvitaan paksumpaa kaapelia ja isom-pia muuntajia. Mu�a nykyi-sellä hinnoittelulla inves-toinnit eivät maksa itseään takaisin”, arvioi Liimatainen.

HINNOITTELU KESTÄ-VÄLLE POHJALLEJohtaako tämä siis siihen, e�ä sähkön siirtohintaa on pakko nostaa? Verkkoyh-tiöt painivat jo nyt sen on-gelman kanssa, e�ä verk-koihin ja niiden luotetta-vuuteen olisi jatkuvasti in-vestoitava lisää, vaikka tuo-tot eivät kasva. Kysymys on koko kansantalouden kan-nalta merki�ävä.

Viime vuonna Lappeen-rannan teknillisessä yliopis-tossa tehdyssä väitöskirjassa TkT Jussi Tuunanen esi�ää sähköyhtiöille tehopohjais-ta siirtohinnoi�elua ja kuor-mienhallintaa. Asiakas mak-saisi sähkön siirrosta halua-mansa maksimikapasiteetin

mukaan, ja toisaalta hän oh-jaisi sähkönkulutustaan ky-syntäjouston kau�a – toisin sanoen käy�äisi sähkölait-teita harkiten, maksimiteho-ja väl�äen.

”Kysyntäjousto on jo nyt arkipäivää, mu�a ei väl�ä-mä�ä kovin yleistä. Jos te-kee sähköyhtiön kanssa spot-hinnoi�eluun perus-tuvan sähkösopimuksen, se voi johtaa joustoon – edel-ly�äen, e�ä asiakas näkee hiukan vaivaa”, Tuunanen sanoo.

Spot-hinnoi�elu tarkoit-taa siis sitä, e�ä asiakas mak-saa sähköstään käytönai-kaista markkinahintaa – joka vaihtelee tunnei�ain. Sähkökiukaan voi napsaut-taa päälle silloin, kun sähkön hinta on halvimmillaan.

SÄHKÖÄ KUTEN BITTEJÄTehopohjainen siirtohinta voidaan toteu�aa monella eri tavalla. Hinta voi perus-tua maksimitehoon vuodes-sa tai kuukaudessa. Tai asi-akas voi pää�ää samaan ta-paan kuin ne�ilii�ymää va-

litessaan, kuinka tehokkaan yhteyden hän haluaa. Ener-gian tuo�ajalle makse�ava hinta määräytyisi edelleen käytetyn määrän mukaan, mu�a siirtohintaa makset-taisiin vain tehosta, eli liit-tymän mukaisesta kapasi-teetista.

”Asiakas voi tilata vaikka-pa 20 kilowatin lii�ymän. Jos maksimiteho si�en sa�u-malta yli�yisi, hän maksai-si siitä jonkinlaisen sakko-maksun. Mu�a nämä kaikki ovat vasta suunnitelman as-teella. Odotamme lisää tut-kimustuloksia, ennen kuin alamme tehdä päätöksiä”, Liimatainen sanoo.

Tuunasen mukaan erään-lainen tehopohjainen hin-noi�elu on jo olemassa ja se lii�yy kiinteistön pääsulake-kokoon.

”Siirtoyhtiöiden kuukau-simaksu perustuu pääsu-lakekokoon. Yleisimmästä 3x25 A -lii�ymästä maksat tietynsuuruista kuukausi-maksua. Jos tätä voitaisiin porrastaa, päästäisiin jo as-keleen lähemmäs tehopoh-jaista hinnoi�elua”, Tuuna-

nen sanoo.Askel kerrallaan etenemi-

nen on todennäköisesti jär-kevin tapa, sillä periaa�eel-lisesti kyseessä on iso raken-teellinen muutos.

”Helsingissä on toteute�u jo 1960-luvulta lähtien erään-laista tehopohjaista hinnoit-telua sähkölämmi�eisissä kohteissa, joissa kulutus on suurta. Mu�a varovaisin as-kelin tässä on ede�ävä”, arvi-oi Lehtinen.

AUTOMATIIKKAA AVUKSISähköverkkoyhtiön kannal-ta tehopohjainen hinnoi�e-lu on selvästi nykyistä kus-tannusvastaavampi. Mu�a kuinka kulu�aja voisi aidos-ti hyötyä uudesta hinnoi�e-lumallista?

”Esimerkiksi yhdistämäl-lä sen kehi�yneeseen, auto-matiikan avulla tue�uun ky-syntäjoustoon”, Tuunanen sanoo.

Kysyntäjoustoa voi to-teu�aa manuaalisesti, säh-kön kokonaiskulutusta seu-raamalla ja ohjaamalla omaa sähkönkäy�öään sen mu-


ENERGIATEHOKKUUS

kaan. Mu�a avuksi voi tulla myös kiinteistöautomaatio: esimerkiksi kodin isot säh-kölai�eet eivät koskaan kyt-keydy päälle samaan aikaan, jolloin vältetään suuret teho-piikit. Vielä pidemmälle me-neviä ratkaisuja voidaan tu-levaisuudessa toteu�aa IoT -ratkaisuilla. Kun sähkölait-teet ovat yhteydessä toi-siinsa ja internetiin, ne voi-vat reaaliaikaisesti seura-ta sekä kiinteistön huippu-tehoja e�ä sähkön hintaa, ja pää�ää sen mukaan mil-loin napsahtavat päälle. Lie-vän futuristiselta kuulosta-va visio voi olla lähellä toteu-tumistaan nopeammin kuin luulemmekaan.

”Tällaisilla ratkaisuilla oli-si myös suuria kansantalou-dellisia vaikutuksia. Olem-me puhuneet nyt vain siir-toverkkoihin kohdistuvista, alueellisista vaikutuksista. Jos suuria, yhtäaikaisia kuor-mituksia voitaisiin vähen-tää tai jopa väl�ää, sen vai-kutukset ulo�uisivat myös sähkön tuotantoon”, Lehti-nen muistu�aa.

Liimatainen sanoo, e�ä

kaikkein teho�omimmat ja saastu�avimmat lisätuotan-tolaitokset polkaistaan käyn-tiin, kun kaikki suomalaiset napsau�avat sähkökiukaat samaan aikaan päälle lau-antai-iltana ja ulkona pauk-kuu pakkanen.

”Jos tästä päästään eroon, on tehty todellinen ilmasto-teko.”

Kotitalouksien etälue�a-vat sähkömi�arit ovat mul-listaneet sähköverkkoyhtiöi-den mahdollisuudet kehit-tää sähköverkkoja ja siirto-hinnoi�elua täysin uudel-la tavalla.

”Meillä on nyt valtava määrä reaaliaikaista tietoa käytössä siitä, koska ja kuin-ka paljon kotitalouksissa käytetään sähköä. Kun tätä dataa analysoidaan ja käy-tetään oikein, voimme en-nustaa tulevia kuormituk-sia, tarvi�avia maksimiteho-ja ja kaikkea sähköverkkoi-hin lii�yvää huoma�avan tarkasti. Tämä au�aa myös uusien verkkojen suunni�e-lussa”, Liimatainen kertoo.

KOMMENTTI ANTTI LEIKAS

KUINKA SÄHKÖÄ VARASTOIDAAN?Sähkön tuotannon eri menetelmät ovat kehitty-neet viime vuosikymmenet huimaa vauhtia. Eri-tyisesti aurinkopaneelien kehitys tuntuu ottaneen jättimäisiä harppauksia eteenpäin. Paneelien teho on kasvanut ja hinnat laskeneet ehkä nopeammin kuin kukaan osasi kymmenen vuotta sitten ennus-taa.

Nyt kehitetään uudenlaisia, jopa ahtaisiin kau-punkioloihin sopivia tuulimyllyjä. Samaan aikaan sähkölaitteiden tehontarve on pienentynyt valta-vasti – parhaana esimerkkinä led-valot.

Vain yksi asia ei tunnu viimeisen sadan vuoden aikana kehittyneen: sähkön varastointi. Akut ovat pienentyneet ja niiden tehot ovat parantuneet, mutta periaatteessa niiden pohjalla oleva tekno-logia on pysynyt samana. Silloin tällöin eri puolilta kantautuu tietoja uusista, mullistavista akkutekno-logioista. Niitä odotellessa.

39

NEW URBAN AGENDA NÄYTTÄÄ TIETÄ KESTÄVÄLLE KAUPUNGISTUMISELLE

MAAILMAN VALTIOIDEN PÄÄMIEHET JA MINISTERIT OVAT SOPINEET YH-

TEISET TAVOITTEET KESTÄVÄLLE KAUPUNKIKEHITYKSELLE. NEW URBAN

AGENDA (NUA) ALLEKIRJOITETTIIN YK:N ASUMISEN JA KESTÄVÄN KAU-

PUNKIKEHITYKSEN KONFERENSSISSA, JOKA JÄRJESTETTIIN QUITOSSA

LOKAKUUN LOPULLA.

RILin TOIMITUSJOHTAJA HELENA SOIMAKALLIO OSALLISTUI HABITAT-

KONFERENSSIIN SUOMEN VALTUUSKUNNAN JÄSENENÄ.


MAAILMALTA

Teksti: Helena Soimakallio ja ympäristöministeriöKuvat: Shutterstock

41

Ecuadorin konferenssi oli paitsi kaksi vuosikymmen-tä kestäneen valmistelu-työn loppuhuipentuma, myös YK:n suurin ponnis-tus vuonna 2016. Tapahtu-maan osallistui yli 30 000 re-kisteröityny�ä kävijää 167 eri maasta. Itse kokous oli lajis-saan kolmas: Habitat I järjes-te�iin vuonna 1976 Vancou-verissa, Kanadassa ja Habi-tat II vuonna 1996 Istanbu-lissa, Turkissa.

Quitossa ohjelma oli hen-gästy�ävän laaja – neljän päivän aikana järjeste�iin yli tuhat eri sessiota. Varsinais-ten ministeritason neuvo�e-luiden rinnalla kävijät saat-toivat valita satojen asian-tuntijaseminaarien, työpa-jojen, näy�elyiden, kurssi-en ja oheistapahtumien tar-jonnasta.

Suomi järjesti konferens-sin yhteydessä kestäviä ra-kennuksia ja rakentamis-ta käsitelleen sivutapahtu-man, joka lii�yi YK:n ym-päristöohjelma Sustainab-

le Buildings and Construc-tion -ohjelmaan. Suomella on SBC-ohjelman vetovas-tuu, ja Quitossa pidetyssä työpajassa esiteltiin viime vuonna käynnistetyn oh-jelman ensimmäisen vai-heen tuloksia.

KUNNIANHIMOISET TAVOITTEETSuomen valtuuskuntaa joh-tanut ympäristö- ja maata-lousministeri Kimmo Tii-likainen luonnehti kokouk-sen loppuasiakirjaa hyvin kunnianhimoiseksi.

Pohjimmiltaan NUA on polii�inen julistus, joka ei si-sällä sitovia velvoi�eita. Va-paehtoisiin toimiin kannus-tavasta luonteestaan huoli-ma�a se tulee varmasti oh-jaamaan tulevaisuudessa kaikkia kaupunkikehityk-seen liittyviä osa-alueita. Quiton päätökset toimivat toimeenpanovälineenä mää-räävämmille sitoumuksille, kuten Pariisin ilmastosopi-mukselle ja globaalille kes-

tävän kehityksen toiminta-ohjelmalle, Agenda 2030:lle.

Loppuasiakirjaan on myös kehi�eillä seuranta-mekanismi, jolla on tarkoi-tus vahvistaa maiden velvol-lisuu�a raportoida tavoi�ei-den mukaisten toimien to-teutumisesta. Tavoi�eena on raportointi neljän vuo-den välein. Kerä�ävän tie-don on tarkoitus olla sekä laadullista ja määrällistä, jot-ta sen avulla voitaisiin arvi-oida toimeenpanon heikkou-det ja vahvuudet.

Maita myös kannuste-taan perustamaan kansalli-sia Habitat-toimikuntia val-vomaan ja kehi�ämään toi-meenpanoa.

KAUPUNGISTUMINEN ON KESTÄVÄN KEHI-TYKSEN AJURI

Paineet kestävän kaupun-kikehityksen globaalien pe-lisääntöjen kirjo�amiselle ovat viimeisten kahden vuo-sikymmenen aikana kasva-neet suuriksi, koska käyn-

nissä on ihmiskunnan kaik-kien aikojen suurin muu�o-liike maalta kaupunkeihin. Arvioiden mukaan seuraa-vien 40 vuoden aikana jopa kolme miljardia ihmistä siir-tyy kaupunkilaisiksi.

Kaupungit tuo�avat jo nyt 70 prosenttia kasvi-huonepäästöistä ja jä�ees-tä sekä kulu�avat 60 pro-sen�ia energiasta. Lisäksi slummeissa asuu edelleen 860 miljoonaa ihmistä, jot-ka ovat vailla rii�ävää suojaa ja pääsyä peruspalveluihin.

Kaupungeilla onkin tun-niste�u olevan keskeinen rooli kestävän kehityksen yleisagen�eina, jotka voi-vat merki�ävästi vauhdit-taa muun muassa uusiutu-vien energialähteiden käyt-töä ja digitaalisten sovellus-ten hyödyntämistä.

IHMISOIKEUDET JA TASA-ARVO OVAT OSA KESTÄVÄÄ KAUPUN-GISTUMISTA

Vahvimmin uuteen kaupun-


MAAILMALTA

KULTAINEN KAUPUNKI ANDEILLA

LUE LISÄÄ:

Ympäristöministeriön Habitat-sivu: www.ym.fi/habitatHabitat III -konferenssin verkkosivut: habitat3.org/New Urban Agenda -julistus (englanniksi): habitat3.org/the-new-urban-agenda/

Quito on Ecuadorin pääkaupunki ja yksi maa-ilman korkeimmalla sijaitsevista pääkaupun-geista, 2 850 metriä merenpinnasta. Kaupun-ki sijaitsee pitkässä, kapeassa laaksossa Andeil-la, Pichincha-tulivuoren ja Machángarajoen välissä noin 25 kilometriä päiväntasaajasta ete-lään. Kaupungin väkiluku on yli 1,6 miljoonaa.

Quito on saanut nimensä laaksoa asutta-neesta quitu-heimosta. Ennen espanjalais-ten tuloa se oli seirien ja inkojen pääkaupunki. Sebastián de Belalcázar perusti espanjalaisen kaupungin 6. joulukuuta 1534. Tämän jälkeen kaupunkiin asettuivat fransiskaanimunkit, jotka perustivat sinne luostarin. Heitä seurasivat au-gustiinilaiset, dominikaanit ja jesuiitat.

Quiton vanha kaupunki oli ensimmäinen Unescon maailman perintökohteiden listalle hyväksytty kohde. Unescon mukaan Quitossa

on useista kaupunkia koetelleista maanjäris-tyksistä huolimatta koko Latinalaisen Amerikan laajin, parhaiten säilynyt ja vähiten muuttunut historiallinen keskusta.

Sen rakennukset on tehty enimmäkseen au-ringossa kuivatusta tiilestä, varakkaamman väen talot on rapattu ja kalkittu. Siirtomaa-ajan kirk-korakennusten tyyliä kutsutaan "Quiton baro-kiksi", jossa on vaikutteita espanjalaisten, ita-lialaisten, maurien, flaamilaisten ja intiaanien taiteesta. Sen puhtaimpia edustajia ovat San Franciscon ja Santo Domingon luostarit sekä La Compañían jesuiittakirkko, jonka alttari on kultaa. Hallintorakennukset edustavat espanja-laista tyyliä.

43

kiagendaan sisältyy kuiten-kin perinteinen ympäristö-näkökulma. Siinä on koros-te�u erityisen voimakkaas-ti kestäviä kulutus- ja tuo-tantotapoja. Rakentamisen osalta tämä tarkoi�aa muun muassa materiaali- ja ener-giatehokkuuden varmista-mista sekä paikallisten ja kierräte�yjen materiaalien suosimista. Rakennusmate-riaalit eivät myöskään saisi sisältää terveydelle vaaralli-sia tai haitallisia aineita, ku-ten lyijyä.

Ihmisoikeuksien vahvis-taminen oli keskeinen osa Habitat-neuvo�eluita. Ih-misoikeudet on julistuk-sessa ymmärre�y laajasti, muun muassa oikeutena puhtaaseen veteen ja tur-

valliseen jätevesien käsit-telyyn. Myös oikeus asumi-seen on kirja�u useisiin ih-misoikeusjulistuksiin, ja sen ajatus sisältyy myös uuteen kaupunkiagendaan.

Julistuksen laajuu�a ku-vastaa sekin, e�ä naisten aseman vahvistaminen on nähty tärkeänä osana kau-pungistumista.

EU PYRKII NÄYTTÄ-MÄÄN SUUNTAAPäätösasiakirjan valmistelu-kokouksissa Euroopan Unio-ni toimi usein suunnan näyt-täjänä muille maille. EU:n vi-ralliset tavoi�eet kestävälle kaupunkikehitykselle vah-vistetiin ulkoasiainneuvos-ton päätelmissä toukokuus-sa 2016. Niihin on määritelty

neljä pääteemaa: inklusiivis-ten ja turvallisten kaupun-kien edistäminen, vihreiden ja resilien�ien kaupunkien edistäminen, menestyvien ja innovatiivisten kaupunkien edistäminen sekä kaupun-kien hyvän hallinnon edis-täminen.

Euroopan pääasiallise-na tavoi�eena on kuiten-kin ollut paikallishallinto-jen roolin ja aseman vah-vistaminen, jo�a ne voisi-vat itse määritellä itselleen sopivimmat toimintatavat ja toimia siten aktiivisesti kes-tävän kehityksen vetureina.

Paikallishallinnon ase-maa koskeva viesti on tär-keä, koska monissa kehitys-maissa paikallishallinnolla on edelleen heikko rooli ja

puu�eellinen oma päätäntä-valta keskushallintoon näh-den. Tällöin paikallistasolta löytyvä osaaminen ja muu-toshalu jää hyödyntämä�ä. Euroopassa on nähty, e�ä kuntien sitoutuminen ja toi-minta kestävän kaupunkike-hityksen promoo�oreina luo nopeasti pysyviä tuloksia.

SUOMI YMPÄRISTÖN ASIALLALoppuasiakirjan valmiste-luissa Suomi pyrki edistä-mään erityisesti ympäris-töasioita. Ajatuksemme no-jaa siihen, e�ä oikeanlainen kaupunkisuunni�elu voi te-hokkaasti torjua ilmaston-muutosta ja au�aa siihen so-peutumisessa.

Heikko ilmanlaatu on vii-


MAAILMALTA

me aikoina muodostunut varsinkin kehitysmaiden voimakkaasti kasvavien kau-punkien ongelmaksi. Tästä syystä Suomi on korosta-nut myös ilmanlaadun pa-rantamiseksi tehtävien toi-mien tärkey�ä. Sekä ilman-laadun parantamisen, e�ä ilmastonmuutoksen torju-misen kannalta keskeises-sä roolissa on esimerkiksi lii-kennesuunni�elu, jossa on ote�u huomioon myös pyö-räilyn ja jalankulun sekä jul-kisten liikennepalvelujen ke-hi�äminen.

Suomi korosti myös ns. vihreiden alueiden – puis-tojen, nii�yjen ja metsien – ja ns. sinisten alueiden eli järvien, jokien ja rannik-koalueiden tärkey�ä. Näillä ns. ekosysteemiperustaisil-

la ratkaisuilla on suuri mer-kitys luonnon monimuotoi-suuden ja ihmisen terveyden suojelemisessa sekä ilmas-tonmuutokseen sopeutu-misessa.

Kiertotalouden edistä-minen oli myös tärkeässä osassa Suomen tavoitelis-talla. Energiantuotannon, jätehuollon ja ravinnontuo-tannon toteu�aminen sul-jetussa kierrossa voi tehok-kaasti säästää luonnonvaro-ja ja parantaa kaupunkien omavaraisuu�a.

Erityisen ajankohtaiseksi on noussut kaupunkien ke-hi�äminen älykkäästi hyö-dyntäen ”smart cities” -rat-kaisuja, jossa yhdistetään di-gitaalinen osaaminen sekä energian, liikenteen ja jä-tehuollon ratkaisut koko-

naisvaltaisesti. Suomi edisti Smart cities -käsi�een sisäl-ly�ämistä loppuasiakirjaan yhdessä Ruotsin kanssa.

SUOMELLE EI UUSIA VELVOITTEITANew Urban Agenda -lop-puasiakirja ei tuo suora-naisesti uusia velvoi�eita Suomelle, mutta julistuk-sen toimeenpanon vastuu-ministeriönä toimivan ym-päristöministeriön mukaan se au�aa terävöi�ämään ja täydentämään nykyisiä toi-mia muun muassa energia- ja ekotehokkuuden saralla.

Ministeriöstä koroste-taan, e�ä vahvasti globali-soituneessa maailmassa kes-tävän kaupunkikehityksen uudet suuntaviivat voivat tarjota suomalaiselle kor-

kealaatuiselle kestävän ra-kentamisen osaamiselle ja tiedolle kansainvälistä ky-syntää. Parhaassa asemas-sa ovat ne yritykset, jotka ovat jo nyt panostaneet kes-tävien ratkaisujen kehi�ä-miseen, koska kysynnän en-nakoidaan kasvavan merkit-tävästi tulevina vuosina.

45

INSTITUTO SUPERIOR TECNICO, LISSABON, PORTUGALIKEVÄTLUKUKAUSI 2016

VAIHTOKEVÄT PORTUGALISSA LAAJENSI MAAILMANKUVAA

Alkukesällä 2015 suunnitelmissa-

ni oli suorittaa kaikki lo-put georakentamisen opin-not jouluun mennessä, jot-ta pääsisin aloi�amaan dip-lomityötä keväällä 2016. Ke-sän aikana kiinnostuin kan-sainvälistymisestä perheeni ja ystävieni innoi�amana, jo-ten päätin hakea ulkomail-le opiskelemaan Aalto-yli-opiston täydennyshaussa. Erasmus-vaihtoon hakemi-nen sujui nopeasti ja mut-ka�omasti. Kurssitarjon-nan, ilmaston ja harrastus-mahdollisuuksien perusteel-la päädyin Lissaboniin Ins-tituto Superior Tecnicoon, enkä ole joutunut katumaan tuota valintaa.

Olin hankkinut vuok-ra-asunnon jo Suomesta kä-sin Uniplaces-vuokrasivus-ton kau�a. Asunto oli hy-vällä paikalla ja loistavassa kunnossa, mu�a kaikki ys-täväni eivät olleet yhtä on-nekkaita asunnon suhteen. Lissabonissa on paljon asun-toja tarjolla lyhytaikaiseen

vuokrauk seen, joten asun-non hankkiminen paikan päältä voi olla hyvä idea.

Tapasin monet parhaat ystäväni jo yliopiston orien-taatioviikolla helmikuun alussa. Orientaatioviikkoon kuului muun muassa surf-fausta, perinneruokien mais-telua (bacalhau), reissu Sint-raan sekä grillijuhlat. Yllä�ä-vän harva vaihto-opiskelija oli tullut opiskelemaan ra-kennustekniikan laitokselle ja orientaatioviikolla tuntui-kin, e�ä siellä opiskelivat ai-noastaan minä yhdessä ita-lialaisten kanssa.

OPINTOIHIN SISÄLTYI PALJON RYHMÄTÖITÄPortugalilaiset opiskelijat osoi�autuivat uskoma�o-man au�avaisiksi ja ystä-vällisiksi. Vaikka olin yh-dellä kurssilla ainoa vaih-to-opiskelija, paikalliset opis-kelijat o�ivat minut väli�ö-mästi mukaan ryhmäänsä. Sain apua niin koulutehtä-viin kuin arkisiinkin asioi-hin, aina asunto-ongelmista

ryhmätöihin ja ten�iin val-mistautumiseen. Portuga-lilaiset osoi�autuivat myös ahkeriksi ja työteliäiksi. To-sin välillä tuntui, e�ä tehot-tomuuden takia heidän oli pakko tehdä paljon töitä koulun eteen.

Opiskelu Portugalis-sa erosi Aalto-yliopistosta ryhmätöiden painotukses-sa. Jokaisella kurssilla teim-me useamman ryhmätyön, jotka ka�oivat noin puolet arvosanasta. Ten�ikäytän-tö erosi Suomessa totutus-ta siten, e�ä jokaisessa ten-tissä tuli kiire, vaikka Suo-messa en ole ikinä ollut sa-lissa täy�ä aikaa. Välillä tun-tui, e�ä ten�i mi�aa enem-män paineensietokykyä kuin osaamista.

Vaikka pääasiassa sekä opiskelijat että opettajat puhuivat moi�eetonta eng-lantia, yhden geotekniikan kurssin lehtori ei aina saa-nut asiaansa selite�yä ym-märre�ävästi. Valitsemiaan kursseja saa vaihtaa ensim-mäisen kuukauden aikana

vapaasti, joten suosi�elen muuttamaan kurssivalin-toja, jos kielimuuri hai�aa oppimista.

Paikallisille jutellessa-ni opin arvostamaan yhä enemmän Suomen työti-lanne�a ja koulutusjärjes-telmää. Opintotuki, opiske-lija-asunnot, hyvä kouluruo-ka ja terveyspalvelut eivät ole tu�uja asioita portuga-lilaisille. Lähes kaikki opis-kelijat asuvat vanhempien-sa luona palkkatyön puu�u-essa ja jopa tekevät töitä il-maiseksi rakennustyömaalla saadakseen työkokemusta. Moni innostui ideasta työs-kennellä Suomessa, kun ker-roin, e�ä geotekniikan osaa-jille rii�ää täällä töitä!

VAPAA-AIKA TÄYTTYI MATKOISTAAutonvuokraus Portugalissa on puoli-ilmaista, joten kier-simme kevään ja kesän aika-na autolla lähes koko Portu-galin ja Espanjan. Reissaa-minen monikulttuurises-sa seurassa ope�i paljon it-


MAAILMALTA

Teksti: Maiju Hirvonen, Aalto-yliopistoKuva: Giuseppe Vitulano

sestäni, eri kul�uureista ja vaihtelevista maailmankat-somuksista. Uskon olevani huoma�avasti avoimempi, niin mieleltäni kuin sosiaa-lisesti, kuin ennen vaihtoon lähtöä. Myös perheeni ja ys-täväni Suomessa ovat huo-manneet tämän positiivisen muutoksen.

Mahtavia matkoja vaih-don aikana olivat muun muassa useat reissut Algar-veen, vaellusretket Azoreilla ja Serra da Estrelassa, pää-siäinen Sevillassa sekä Bar-celonan loma. Myöskään Lis-sabonissa ei tekeminen lop-punut kesken. Kaupungin syke sekoi�ui valtameren lä-

ESIMERKKEJÄ MAIJUN SUORITTA-MISTA KURSSEISTA”ENVIRONMENTAL IMPACTS”

osoittautui mielenkiintoiseksi kurssiksi laajan ryh-mätyönsä ansiosta. Pääsin tutustumaan mm. Juu-tinrauman sillan perustusten ja tunnelin rakenta-misen ympäristövaikutuksiin. Muodostimme ryh-män vaihto-opiskelijoiden kanssa, joten näkemyk-siä työhön saatiin Saksasta, Argentiinasta ja Suo-mesta. Kaikki kurssin ympäristöasiat käsiteltiin ryh-män kesken oman aiheen näkökulmasta, mikä erosi Suomen luennointitavasta huomattavasti.

TUNNELIRAKENTAMISEN KURSSI

tarjosi täysin uudenlaisia näkemyksiä Fennoskan-dian kovaan kallioperään tottuneelle suomalaisel-le. Paikalliset opiskelijat olivat vaikuttuneita kuul-lessaan, että me opiskelemme mm. louhintatek-niikkaa ja räjäytystekniikkaa. Portugalissa kurssil-la keskityttiin lähinnä tunnelien rakentamiseen TBM:n avulla.

”CONSTRUCTION ORGANISATION AND MANAGEMENT”

–kurssi opetti toimistotyöntekijälle paljon työ-maajärjestelyistä, koneista sekä määrä- ja kustan-nuslaskennasta. Ryhmätöissä jokainen käytti koti-maansa säännöksiä ja opettajakin yllättyi Suomen vaatimusten tarkkuudesta. Käytännönläheisyys erotti kurssin Suomen vastaavasta. Kurssin opet-taja oli myös hurjan kiinnostunut suomenkieles-tä, ei ollut uskoa korviaan kuullessaan, että meillä on kielessä 15 sijamuotoa.

heisyyteen, surffauspäivän jälkeen pääsi syömään mah-tavaa seafoodia uusien ystä-vien seurassa, rannalta löysi aina pelaajia rantalentopal-loon, vilkasta yöelämää löy-tyi viikon jokaiselle päivälle ja jalkapalloa pääsi sekä pe-laamaan e�ä katselemaan niin paljon kuin jaksoi.

Osa ystävistä tulee var-masti pysymään elämäs-säni lopun ikääni, kansain-välisistä kontakteista tulee olemaan hyötyä jatkossa ja muuttunut näkemykseni maailmasta au�aa minua saavu�amaan tulevaisuu-den tavoi�eitani.

ITSE MUUTTAISIN VAIHTO-OPISKELUN PAKOLLI-SEKSI OSAKSI YLIOPISTO-OPINTOJA. USKON, ETTÄ VIERAASSA MAASSA ELÄMINEN KASVATTAA, OPET-TAA JA PALKITSEE AINA TAVALLA TAI TOISELLA. KANSAINVÄLISIÄ KONTAKTEJA PYSTYY LUOMAAN VAIKKA LOMAMATKALLA, MUTTA USEIN SILLOIN TURVAUTUU KAVEREIDENSA SEURAAN. YKSIN UUDESSA MAASSA ET VOI VÄLTTYÄ UUSIEN, JOPA ELÄMÄÄ MULLISTAVIEN IHMISTEN TAPAAMISELTA.

47

SYYSLIITTOKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n sääntömääräinen syysliittokokous järjestettiin torstaina 17.11.2016 Säätytalolla Hel-singissä. Kokoukseen osallistui 44 varsinaista jäsentä ja yksi LI-Vin edustaja. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pekka Seppälä Oulusta ja sihteeriksi RILin toimitusjohtaja Helena Soimakallio.

VUOSIMAKSU SÄILYY EDELLEEN 200 EUROSSA

Varsinaisen jäsenen vuosimaksuksi vahvistettiin 200 euroa vuon-na 2017. Jäsenmaksu on pysynyt samana jo useamman vuoden. Kokous päätti myös puolisoalennuksen säilyttämisestä ennal-laan. Tämä tarkoittaa sitä, että samassa osoitteessa asuvista jä-senistä toiselle voidaan myöntää sadan euron alennus täydestä maksusta, mikäli hän ei halua toisia lehtiä.

RILin jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. RIL toimittaa tiedot vuosimaksun suorittamisesta suoraan verottajalle vähen-nystä varten.

RILin sääntöjen mukaan vuosimaksusta ovat puolen jäsen-maksun osalta (100 euroa vuonna 2017) vapautettuja eläkkeelle siirtyneet jäsenet siirtymistä seuraavasta kalenterivuodesta al-kaen edellyttäen, että jäsen on välittömästi ennen tätä suorit-tanut vuosimaksunsa täysimääräisenä vähintään kerran. Myös maisteriopintojen aikana varsinaisiksi jäseniksi siirtyneet ovat oikeutettuja alennukseen, kuitenkin korkeintaan neljän vuo-den ajan.

Alennettu vuosimaksu sisältää kaikki jäsenetulehdet ja muut soveltuvat jäsenedut. Alennetusta vuosimaksusta ei myönnetä muita alennuksia (esimerkiksi puolisoalennusta). Eläkeläisjäse-nen jäsenmaksu vuonna 2017 on 50 euroa, mikäli jäsen ei halua lainkaan jäsenetulehtiä.

RILin jäsen voi edelleen liittyä RIL/TEK-yhteisjäseneksi edul-lisemmin kuin erillisjäsenenä. Yhteisjäsenelle TEK hoitaa jäsen-kunnan työmarkkinaedunvalvonnan ja -neuvottelutoiminnan yhteistyössä YTN:n ja Akavan kanssa. RIL vastaa koko rakennus-alan ja rakennetun ympäristön asiantuntijaorganisaationa alan ammatillisista asioista. Molemmat järjestöt vastaavat kaksoisjä-senten jäsenetujen ja -palvelujen kehittämisestä. Yhteisjäsenen vuosimaksu on 349 euroa ja se koostuu RILin jäsenmaksusta (200 euroa) ja TEKin jäsenmaksuosuudesta (149 euroa).

Edellä mainittujen etujen lisäksi RIL tarjoaa jäsenilleen an-sioon suhteutetun työttömyysturvan IAET-kassan kautta jäsen-maksulla, jonka Finanssivalvonta kassan esityksestä vuosittain vahvistaa. Vuoden 2017 kassamaksu on 105 euroa. IAET-kassa-maksu ei sisälly jäsenen vuosimaksuun.

HALLITUKSEN UUDET JÄSENET VALITTU

RILin hallituksen vaali toteutettiin toista kertaa sähköisenä äänes-tyksenä. Jäsenillä oli mahdollisuus äänestää myös paikan päällä Säätytalossa 17.11.2016 ennen syysliittokokouksen alkua. Halli-tukseen valittiin kaudelle 2017-2019 varapuheenjohtaja ja kolme uutta jäsentä (s. 49). Vaaleissa annettiin yhteensä 665 hyväksyt-tyä ääntä. Onnea valituksi tulleille ja kiitos kaikille äänestäneille!

Koonnut: Kirsti Tikkanen


RILIN AJANKOHTAISET

Varapuheenjohtaja:ANNINA PEISAJohtaja, InfraprojektitLemminkäinen

Syntymävuosi 1976Kotikunta HelsinkiEdustamani toimiala: Pohja- ja maarakennusPääasialliset tehtäväalueeni: Johto ja hallinto

”Olen valmistunut TKK:lta 2003 diplomi-insinööriksi pääai-neena pohjarakentaminen ja maamekaniikka. Työskentelen Lemminkäisellä infraprojek-teissa johtajana, vastuualuee-na maarakentamisen erikois-työt ja taitorakenteet. Hallituk-sessa haluan panostaa erityi-sesti koulutuksen ja osaami-sen kehittämiseen, toimiala-rajat ylittävään tutkimus- ja yhteistyöhön sekä koko alan maineen kirkastamiseen.”

Hallituksen uudet jäsenet:

MIKKO HOLLMÉNKiinteistöjohtaja, Pohjois-Sa-von Sairaanhoitopiiri (KYS)

Syntymävuosi 1976Kotikunta: KuopioEdustamani toimiala:KiinteistöalaPääasialliset tehtävä-alueeni: Johto ja hallin-to, Rakennuttaminen, ra-kennuttajakonsultointi

”Olen taustaltani rakentamis-talouden DI TTKK:sta. Olen toiminut vuodesta 2004 läh-tien kahden julkisorganisaa-tion (käyttäjä-omistaja-raken-nuttaja) kiinteistöjohtajana ja aika isojenkin investointi-hankkeiden rakennuttamisen johtajana. RIL:n hallituksessa luulen ”pääseväni muistutta-maan” myös jäsentemme tar-peista suurten järvien pohjois-puolellakin, vaikka peruskysy-mykset ammatillisten haastei-den kanssa ovat samankaltaisia eri puolilla Suomea.”

TYTTI KUUSIKKOProjekti-insinööriSRV Rakennus OySyntymävuosi 1984Kotikunta HelsinkiEdustamani toimi-ala: TalonrakennusPääasialliset tehtäväaluee-ni: Rakentaminen ja tuotanto

”Olen rakennusalan nuo-ri osaaja Helsingistä. Opiske-luaikoina toimin eri tehtävis-sä Rakennusinsinöörikillassa ja Koneinsinöörikillassa, istuin myös pari vuotta Rakentamis-talouden kerho Ropon halli-tuksessa. Hallituksessa haluan osaltani auttaa pitämään kiin-ni alan nuorista osaajista, ra-kennusalan tulevista tekijöistä. Lisäksi RIL:n kansainvälistä yh-teistyötä olisi mielestäni hyvä kehittää ja tuoda sitä jäsenis-tölle näkyvämmäksi.”

TEEMU TUKIAINENProjektinjohtajaPlanera Oy

Syntymävuosi 1988Kotikunta: HelsinkiEdustamani toimiala: Talon-rakennus, TalotekniikkaPääasialliset tehtäväalueeni: Suunnittelu, Rakennuttami-nen, rakennuttajakonsultointi

”Olen LVI-tekniikan DI Otanie-mestä. Olen syntynyt vuonna 1988 ja kotikuntani on Helsin-ki. Toimin tällä hetkellä Läm-pöinsinööriyhdistys LIVIn hal-lituksen puheenjohtaja. Työs-kentelen Planera Oy:ssä pro-jektinjohtajana ja LVI-suunnit-telijana korjausrakentamisen parissa. Hallituksessa haluan innostaa nuoria jäseniä RILin toimintaan, edistää jäsenistön ammattitaidon kehittämistä ja RILin tunnettavuutta yhteis-kunnallisella tasolla.”

RILIN HALLITUKSEN UUDET JÄSENET KAUDELLE 2017-2019

KUVA

: ARI

RAS

K

ANNINA PEISA MIKKO HOLLMÉN TYTTI KUUSIKKO TEEMU TUKIAINEN

HALLITUKSESSA JATKAVAT: Tuomas Särkilahti (pj.) Auni Palo (vara pj.)

Kirsi Hautala Mikko Hyyrynen

Maria Jääskeläinen Jorma Mäntynen

Milko Tietäväinen Riku Vahala

49

RIL-MENTOROINNIN KOLMAS KIERROS PÄÄTTYI MARRASKUUSSAKolmatta kertaa toteutettuun RIL-Mentorointiohjelmaan osal-listui 35 paria. Ohjelma kesti puoli vuotta; kesäkuusta mar-raskuuhun ja siihen sisältyi kaksi ryhmätapaamista, yksi vä-litapaaminen sekä vähintään kolme parien kahdenkeskistä tapaamista.

Aktorit eli mentoroitavat olivat vähintään opintojensa val-mistumisvaiheessa ja korkeintaan viisi vuotta työelämässä ol-leita nuoria ammattilaisia, mentorit jo 15-40 vuotta työelä-mässä olleita konkareita.

Mentoroinnin tarkoituksena on antaa nuorelle työkaluja omien kasvu- ja kehityssuuntien tunnistamiseen ja toteut-tamiseen. Mentorille ohjelma antaa mahdollisuuden oppia asioita nuoren näkökulmasta.

Päätöstilaisuus järjestettiin Helsingissä marraskuussa. ”Mentoroinnissa sai hyvän mahdollisuuden asioiden poh-

diskeluun nuoren kanssa. En ole Suomen suhteen enää suin-kaan niin toivoton, kun olen saanut kuulla nuoren näkemyk-siä”, kertoo mentorina toiminut Jorma Mäntynen.

Hänen aktorinsa, Tommi Heikkilän mukaan mentorointi on tuonut selkeyttä tulevaisuuden suunnitelmiin.

RIL haluaa tukea ohjelmallaan jäsentensä ammattitaidon kehittymistä. Suuren kysynnän vuoksi RIL-Mentorointiohjel-ma toteutetaan myös tulevaisuudessa.

KIRA-AKATEMIA 2016 HUIPENTUI LIIKETOIMIN-TASUUNNITELMIEN PITCHAUKSEEN

KIRA-Akatemia on KIRA-Foorumin luoma ohjelma alan eri sektoreilla työskentelevien nuorten perehdyttämi-seksi kiinteistö- ja rakentamisalan kokonaisuuteen. Akatemia on tarkoitettu toimialan nuorille ammatti-laisille, joilla on alle 10 vuotta työkokemusta. Akate-mian ohjelma koostuu vierailuista alan yrityksiin ja or-ganisaatioihin sekä ryhmissä tehtävästä liiketoiminta-suunnitelmasta.

Akatemian toisella vuosikurssilla oli mukana 30 toi-mialan eri sektoreita edustavaa tulevaisuuden talenttia. Syksyn aikana akatemialaiset saivat kattavan perehdy-tyksen niin kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaym-päristöön kuin sen eri tehtäviinkin aina suunnittelusta ja rakennuttamisesta tuotantoon ja ylläpitoon saakka.

Suuret kiitokset hyvistä esittelyistä kuuluvat erin-omaisille isännille: ympäristöministeriölle, Swecolle, FIRAlle, Liikennevirastolle sekä Lassila&Tikanojalle.

Vuoden 2016 Akatemia huipentui liiketoiminta-ideoiden ensi-iltaan KIRA-foorumissa Finlandiatalos-sa 22.11.2016. Katso pitchausvideot verkossa http://ki-raakatemia.fi/tulos/ ja valitse suosikkisi!

Kuva: Jari Kostiainen


RILIN AJANKOHTAISET

SPAN16-PUUSILTA-KILPAILUN VOITTO TAMPEREELLE JA TURKUUNSuomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Rakennusinsi-nöörit ja -arkkitehdit RIA ry ja Messukeskus järjestivät SPAN 16 -puusiltakilpailun FinnBuild 2016 -messujen yhteydes-sä Helsingissä 12.-14. lokakuuta. Kilpailu oli tarkoitettu ra-kennustekniikan ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiske-lijoille ympäri Suomea.

Neljättä kertaa järjestetyssä kilpailussa oli mukana en-nätykselliset 12 joukkuetta, yhdeksästä eri oppilaitokses-ta. SPAN 16 -puusiltakilpailussa joukkueiden tehtävänä oli suunnitella ja rakentaa mahdollisimman kestävä, metrin jännevälin puusilta yhdeksästä metristä 10 mm x 10 mm rimaa, 1,5 metristä 10 mm x 20 mm rimaa sekä desilitras-ta puuliimaa.

Kilpailussa oli kolme kategoriaa: esteettisyys, kovin kes-tävyys sekä ennalta arvoitu kantavuus lähimpänä koestuk-sen tulosta. Palkintoraati valitsi kilpailun esteettisimmäksi sillaksi Turun AMK:n joukkueen rakentaman sillan. Sen ra-kentanut joukkue palkittiin 1 500 euron stipendillä.

Kestävimmän sillan oli rakentanut Tampereen AMK:n joukkue. Silta kesti koestuksessa 461,5 kilon kuorman ja tekijät palkittiin 2 000 euron stipendillä. Samaisen Tampe-reen AMK:n joukkueen arvioima kantavuus oli lähimpänä koestuksen tulosta. Joukkueen oma ennakkoarvio sillan kantokyvystä ylittyi 13 prosenttia. Lähin arvio sillan kanta-vuudesta palkittiin 1 500 euron stipendillä. Kilpailun palkin-torahat lahjoitti Suomen messusäätiö.

RIL onnittelee voittajia!

Kuvat: Teemu Vehmaskoski

51

VIERAILU TRIPLAN TYÖMAALLA

AARNE JUTILALLE SILLANRAKENNUKSEN ERIKOISPALKINTO

RILin Pohja-, maa- ja kalliorakentamisen tekniikkaryhmä vieraili lokakuussa YIT:n Tripla-työmaalla. Työmaapäällikkö Juha Vunne-li esitteli hankkeen yleispiirteet sekä maarakennustöiden erikoi-suuksia. Kohteen pohjavesiolosuhteet ovat olleet rakentamisen kannalta erityisen haastavat. Nyt kun yli 600 metriä porapaalu-seinää on valmiina, on pohjavesitilannekin hallinnassa, ja run-kotyöt voivat jatkua vakaasti.

Myös Pasilan korkeusasemaltaan ja laadultaan vaihteleva kal-lio on tuonut rakentamiseen omat haasteensa. Pääasiassa työs-kentely kaupungin keskeisimmällä sijainnilla on sujunut suurem-mitta ongelmitta ja aikataulussa.

Betonirungon erityispiirteitä ryhmälle esitteli työpäällikkö

Jaakko Rekola ja Pasilan aseman perustusten ja rungon vah-vistamistöistä kertoi Timo Leppänen. Paikallavalettavan beto-nirungon työtä helpottaa Triplan omalle työmaalle pystytetty betoniasema, joka tuottaa lähes kaiken tarvittavan betonin. Sitä arvioidaan kuluvan hankkeen aikana jopa 200 000 kuutiomet-riä. Jo toukokuusta lähtien Pasilan aseman kellarissa ja nykyisten raiteiden alla on tehty tulevan asemalaajennuksen vaatimia run-gon vahvistamistöitä. Työhön on kuulunut muun muassa noin 700 paalun asentaminen Suomen vilkkaimman juna-aseman liikennettä häiritsemättä.

Tekniikkaryhmä kiittää Triplaa vierailumahdollisuudesta sekä aktiivisia ryhmän jäseniä osallistumisesta!

Suomen Rakennusinsinöö-rien Liitto RILin Sillat- ja eri-koisrakenteet tekniikkaryh-mä myönsi vuoden 2016 Sil-lanrakennuksen erikoispalkin-non emeritusprofessori, tek-niikan tohtori, Dr. h.c. Aarne Jutilalle. Palkinto julkistettiin RILin Siltapäivillä Tampereella lokakuussa.

Teknillisessä korkeakoulus-

sa sillanrakennusopin professorina vuosina 1984-2008 toiminut Jutila on pitkän linjan silta-alan vaikuttaja, kehittäjä, kouluttaja ja asiantuntija, jonka opit ja ajatukset ovat kehittäneet laajasti suomalaista sillanrakennuksen ja suunnittelun osaamista. Hän on toiminut ansiokkaasti myös lukuisissa RILin asiantuntija- ja luottamustehtävissä sekä julkaisutuotannossa ja on samalla yksi kansainvälisesti arvostetuimmista silta-alan asiantuntijoistamme.

Sillanrakennuksen erikoispalkinto (Yrjö Matikainen –palkinto) jaetaan joka toinen vuosi. RILin Sillat ja erikoisrakenteet -tek-niikkaryhmä haluaa nostaa palkinnolla silta- ja rakennetekniikan alan ja alalla työskentelevien arvostusta maassamme.

Teksti: Emilia Köylijärvi Kuva: Turo Auvinen

Kuva: Kirsti Tikkanen


RILIN AJANKOHTAISET

Teksti: Risto PesonenKuvat: Rudus Oy ja Jarmo Nieminen

BIODIVERSITEETTI? MITÄS SE NYT ON? RIL-NUORTEN JA RIL-SENIORIEN JOHTORYHMÄT JÄRJESTIVÄT VUOTUISEN TAPAAMISENSA MARRASKUUN ALUSSA. PUITTEET KESKUSTELUILLE TARJOSI RUDUS OY, JOKA ON AKTIIVISESTI VIENYT ETEENPÄIN BIODIVERSITEETTI-ASIAA RAKENTAJIEN KESKUUDESSA.

Biodiversiteetti on muodostumassa ilmastonmuutostakin suu-remmaksi ongelmaksi ja saatu tieto oli ainakin osalle ekskursi-olle osallistuneista uutta.

Aihe kiinnosti nuoriakin, sillä RIL-Nuorten johtoryhmän kym-menen jäsentä oli puheenjohtajansa Heli Niesniemen johdolla paikalla kuuden seniorin seurana.

Tilaisuuden isäntä, Ruduksen toimitusjohtaja Lauri Kivekäs oli toimiessaan Rakennusteollisuus RT:n puheenjohtajana saa-nut kuuden suurimman rakennusliikkeen kollegansa pohtimaan tätä nousevaa ongelmaa. Vuoden 2015 lopulla perustetun RT:n ”Biodiversiteetti ja rakentaminen” -ryhmän työhön aktiivisesti osallistunut joukko antoikin runsaasti aikaansa asialle ja tulos-ta syntyi.

EI VIHERPESUA, VAAN WIN-WIN-TULOKSIA

Biodiversiteettiä kuvaa parhaiten sanat luonnon monimuotoi-suus, mutta termin alle kuuluu myös elinympäristöjen moni-muotoisuus.

Ruduksen paneutuminen aiheeseen liittyy yrityksen laajaan kiviainestuotantoon ja sitä haitanneisiin ympäristökysymyksiin. Kun asiaan paneuduttiin, huomattiin, ettei luonnon monimuo-

toisuuden huomioonottaminen kiviainesalueella vaadi suinkaan mitään ihmeitä. Ensisijaisesti kyse on asenteesta, sekä uhan että mahdollisuuksien noteeraamisesta.

”Meillä eräiden kiviainesalueiden hyödyntäminen viivästyi, kun emme olleet osanneet ajatella rakentamisen haittoja oi-kein. Biodiversiteetti onkin nähtävä mahdollisuutena, ei uhkana. Onnistuessaan toimenpiteet luovat hienoja win-win-projekteja; luonto voittaa ja me pääsemme eteenpäin”, Kivekäs kiteyttää.

Hän kertoo Ruduksen tehneen kaksi kestävään kehitykseen liittyvää konkreettista sitoutumista. Ensin on varmistettava ki-viainesalueiden luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja lisääminen. Ja toisena, ensimmäisen tavoitteen toteutumisen mittaamiseksi avainkasvilajien valinta ja niiden esiintymisen var-mistaminen kiviaines- ja tehdasalueilla.

Mielenkiintoinen on myös yritysjohtajien tavoitteenasettelu hankkeessa. Mihinkään viherpesuun ei pyritä, vaan asiasta on kerrottu julkisuuteen vasta selkeiden tulosten varmistuttua.

Ja nyt tuloksia alkaa löytyä, joten pääkohderyhmille eli ym-päristöviranomaisille sekä valtakunnallisella tasolla että kunnissa on pyritty kertomaan asiasta voimallisemmin.

53

ERITTÄIN VAATIVA HANKE (ja erityinen riski) MUU HANKE

Rakenteellinen turvallisuus

Rakennusfysikaalinen toimivuus

Terveellisyys

Paloturvallisuus

Kulttuurihistorialliset arvot

ERITYISMENETTELY

Erityinen syy

Ulkopuolinen tarkastus

Rakennustyön asiantuntijatarkastus

Tehostettu käytönaikainen seuranta

Laadunvarmistusselvitys

ERITYISMENETTELYLLÄ LAATUA, TURVALLISUUTTA JA TERVEELLISYYTTÄRILin UUSI OHJE 241-2016 TOIMII TYÖKALUNA ERITYISMENETTELYN SOVELTAMISESSA.

Maankäyttö – ja rakennuslaki määrittelee erityisiä laa-dunvarmistustoimenpiteitä, joita rakennusvalvonta-viranomainen voi edellyttää hankkeen vaativuudes-ta tai muusta syytä johtuen. Näitä ovat muun muassa:

• Ulkopuolinen tarkastus (MRL 150 c §), johon kuuluu esim. erityissuunnitelmien ulkopuolinen tarkastus, rakennustyön eli työmaatoteutuksen tai rakennusosien valmistuksen ja/tai asennuksen ulkopuolinen tarkistus

• Laadunvarmistusselvitys (MRL 121 a §), jossa kuvataan hankkeen olennaiset toimenpiteet laadukkaan lopputulok-sen varmistamiseksi

• Rakennustyön asiantuntijatarkastus (MRL 150 b §), jolla voidaan varmistaa suunnitelmanmukaisuuden toteutumista.

Näitä voidaan käyttää myös erillisinä laadunvarmistustoimenpi-teinä kaikissa hankkeissa tietyissä tapauksissa.

Laadunvarmistusselvitystä ja ulkopuolista tarkastusta käyte-tään, kun valvontaviranomainen haluaa varmistua siitä, että lain edellyttämät terveellisyyden ja turvallisuuden kriteerit täyttyvät ja hankkeeseen liittyy jokin muu normaalista poikkeava piirre.

Edellä mainitut toimenpiteet voivat myös olla osa niinkut-suttua erityismenettelyä (kuva 1), jota voidaan edellyttää erittäin vaativissa sekä uudisrakennus- että korjaushankkeissa, joissa on erityinen riski, että rakenteellisen turvallisuuden, paloturvallisuu-den, terveellisyyden tai rakennusfysikaalisen toimivuuden vaati-muksia ei saavuteta tai kulttuurihistoriallista arvoa menetetään.

Erityismenettelyyn kuuluu lisäksi rakennuksen käytönaikai-nen tehostettu seuranta esimerkiksi rakenteellisen turvallisuu-den osalta.

RILin uusi ohje – RIL 241-2016 Erityismenettelyn soveltami-nen – turvallisuus, terveellisyys ja kulttuurihistorialliset arvot toi-mii työkaluna menettelyn käytössä.

Kuva 1. Erityismenettelyn soveltamisalat sekä MRL:n laadunvarmistustoimenpiteitä erityis-menettelyn osana ja erikseen.


ASIANTUNTIJAT ÄÄNESSÄ

55

Teksti ja kaaviot: Gunnar Åström

Erityismenettelyn toimenpiteiden laajuus valitaan kohdekohtai-sesti ja ne voivat soveltamisalakohtaisesti kohdistua:

• koko hankkeeseen

• vain tiettyyn rakennukseen, rakennuksen osaan tai järjestel-mään (kantavat rakenteet, vaipparakenteet, tekniseen järjes-telmään jne.)

• vain tiettyyn rakenne- tai järjestelmäosaan

MIKÄ ON ”ERITTÄIN VAATIVA HANKE”?

MRL ei määrittele erikseen ”erittäin vaativia hankkeita”, vaan ter-mi on yleiskielinen. Tähän ryhmään voidaan esimerkiksi katsoa kuuluvan hankkeet, joissa suunnittelu- tai työnjohtotehtävä on MRL:n mukaan poikkeuksellisen vaativa (MRL 120 d §, MRL 122 b § ) tai lähellä tätä vaativuustasoa. Hanke voi olla uudisrakennus tai korjaushanke (korjaus- ja muutostyöhanke).

Yleisesti erittäin vaativia hankkeita voidaan määritellä riippumatta soveltamisalasta esimerkiksi siten, että olosuhteisiin, tekniseen ratkaisuun, hankkeen toteutukseen tai käyttöön liittyy erityinen vaativuus tai poikkeavuus, kuten

• erityisen vaativia rakenteita, järjestelmiä tai korjauskohteissa vakavia vauriotapauksia (esim. erittäin korkeat rakennukset, pitkät jännevälit, poikkeukselliset sisäilmavaatimukset, suuret sisä- ja/tai ulkopuoliset kosteusrasitukset)

• kohteen luonteeseen nähden käytetään normaalia suurem-pia riskejä sisältäviä ratkaisuja (esim. uusia ratkaisuja, joista ei ole kokemusta)

• kohteen laajuus edellyttää toteutusmuotoihin, rakennutta-miseen ja hankkeen organisointiin liittyvää erityisosaamista

• kohteen ylläpitoon ja huoltoon liittyviä normaalista poikkea-via tai vaativia toimenpiteitä/olosuhteita

• suojeltu tai muutoin kaupunkikuvallisesti, kulttuurihistorialli-sesti tai maisemallisesti arvokas kohde tai ympäristö.

MIKÄ ON ”ERITYINEN RISKI”?

MRL:n erityismenettelyn käytön kannalta riskin pitää olla ”erityi-nen”, asia joka voidaan tulkita niin, että riski on normaalia suu-rempi kuin yleensä ”erittäin vaativissa hankkeissa”.

Yleisen riskiteorian mukaan:

R = T x SjossaR riskin suuruus (riskitulo)T tapahtuman todennäköisyysS vahingon suuruus tai vakavuus

”Suuri riski” tarkoittaa siis, että joko vahingon suuruus tai vahin-kotapahtuman todennäköisyys on kohteessa suuri. Erityisme-nettelyn tehtävänä on vähentää riskiä siten, että kohdekohtaisil-la toimenpiteillä rajoitetaan erityisesti todennäköisyys mahdol-lisimman pieneksi (kuva 2). Mahdollisen vahingon aiheuttamia seuraamuksia voidaan vähentää hyvän suunnittelun keinoin ra-joittamalla vahingot paikallisiksi (esim. rakenteiden jatkuvan sor-tuman estäminen).

ERITYISTARPEEN MÄÄRITTELYTAPA

RIL 241-ohjeessa on kuvattu eräs tapa määritellä hankkeen tai sen osan kuuluminen erityismenettelyyn piiriin, jossa arvioi-daan erikseen

• mahdollisen vahingon aiheuttamat seuraamukset (henkilö-, ympäristö- ja taloudelliset vahingot) eli (seuraamusluokka)

• hankkeen vaativuus (vaativuusluokka)

Näiden luokkien perusteella voidaan määritellä riskitasoluokka R (3 = suuri, 2 = keskisuuri, 1 = vähäinen riski), ks. kuva 3. Kor-kea riskitasoluokka (R=3 tai mahdollisesti 2) muodostaa perus-tan erityismenettelyn mahdolliselle käynnistymiselle. Riskitaso-luokka ja erityismenettelyn tarve määritellään julkaisun lomak-keita ja julkaisun nettisivulla olevia excel-tiedostoja apuna käyt-täen (riskiarviolomake).

Kuva 2. Vahingon todennäköi-syyden ja suuruuden rajoitta-minen erityismenettelyllä.

ERITYISMENETTELYRISKI

RISKI

Todennäköisyys

Vahingon seuraamukset

Todennäköisyys

Vahingon seuraamukset

RISKIN SUURUUS ”NORMAALILLA” LAADUNVARMISTUKSELLA

RISKIN SUURUUS KÄYTTÄMÄLLÄ ERITYISMENETTELYÄ

55

ERITYISMENETTELYTOIMENPITEISIIN JOHTAVA PROSESSI

Erityismenettelyn käyttöönotto ja käyttö etenevät soveltami-salasta riippumatta periaatteessa samalla tavalla. Yhteistä on eri-tyisesti, että tarvittavat laadunvarmistustoimenpiteet tulee mää-ritellä hankkeen aikaisessa vaiheessa, jotta niistä saadaan varsi-nainen hyöty irti. Eri kuntien rakennusvalvontaviranomaisilla voi olla omia tai yhteisiä menettelytapoja erityismenettelyyn liittyen (esim. PKS-RAVA:n ohjeet, www.pksrava.fi), joihin rakennushank-keeseen ryhtyvän ja suunnittelijoiden täytyy tutustua ennakkoon.

Rakennushankkeeseen ryhtyvän pitää jo hankkeen alkuvai-heessa selvittää erityismenettelyn tarvetta. Hänen täytyy huo-lehtia, että hänen asiantuntijansa selvittävät yhteistyössä raken-nusvalvontaviranomaisten kanssa, mitä hankkeen luonteeseen liittyviä erityismenettelyn toimenpiteitä hankkeessa tarvitaan. Valvontaviranomainen voi edellyttää erityismenettelyä lupa-päätöksessään tai hankkeen aikana.

ERITYISMENETTELYYN LIITTYVÄT TYÖKALUT JA MUU LAADUNVARMISTUS

Erityismenettelyn tarpeen ja sisällön arvioinnissa käytetään esi-merkiksi RIL 241-julkaisun määrittelemää riskiarviota sekä yleis-tä riskianalyysiä.

Riskiarvio voi koskea rakenteellista turvallisuutta, paloteknistä turvallisuutta, rakennusfysikaalisia ja/tai rakennuksen terveelli-syyteen liittyviä ominaisuuksia tai kulttuurihistoriallisten arvojen menettämisen vaaraa. Riskiarvioissa määritellään soveltamisala-kohtainen riskitasoluokka ja tehdään ehdotus erityismenettelyn tarpeesta ja sisällöstä.

Laatija on yleensä soveltamisalakohtainen vastaava erityis-suunnittelija. Laadinnassa käytetään julkaisun määrittelemiä riskiarviolomakkeita, jotka löytyvät excel-tiedostoina julkaisun nettisivulla.

Riskianalyysi on edellä kuvattua riskiarviota syvällisempi ana-lyysi, jossa kartoitetaan tarkemmin suunnittelun, toteutuksen ja käytön riskit (vahinkoseuraamukset ja niiden esiintymistoden-näköisyys) sekä määritellään toimenpiteitä riskien hallitsemisek-si. Riskianalyysia voidaan käyttää erityismenettelyn tarkennetun sisällön määrittelyssä. Riskianalyysi on osa projektin laajempaa riskienhallintaa, ja se on esimerkiksi laadunvarmistusselvityk-sen osa.

RIL-ohjeessa kuvataan myös erityismenettelyä tukevia muita laadunvarmistustoimenpiteitä, joista erittäin vaativissa hankkeis-sa täytyy erityisesti huolehtia (kuva 4).

SUUNNITELMIEN ULKOPUOLINEN TARKASTUS

Suunnitelmien ulkopuolisen tarkastuksen tehtävä on varmistaa, että laaditut soveltamisalakohtaisesti suunnitelmat ovat hank-keen vaativuuteen nähden riittävän kattavia. Niiden täytyy taata myös tavoiteltu laatutaso. Tarkastuksessa riippumaton, pätevä asiantuntija tarkastaa ja arvioi suunnitelmat sekä laatii lausun-non siitä, täyttääkö suunniteltu ratkaisu sille säädetyt vaatimuk-set. Käytännössä tarkastus pitäisi hoitaa vuorovaikutteisena yh-teistyöprosessina hankkeen alkuvaiheista lähtien.

TOTEUTUKSEN ULKOPUOLINEN TARKASTUS

Rakennustyön eli rakenteiden ja teknisten järjestelmien raken-

Kuva 3. Erityismenettelyn tarvemäärittelyn näkökulmia.

Suuronnettomuus tai muu erityisen vakava SEURAAMUS (S) • henkilövahinko• ympäristövahinko• taloudellinen vahinko

Erityinen VAATIVUUS (V) tai poikkeavuus koskien• teknisiä ratkaisuja • hankkeen toteutusta• huoltoa ja ylläpitoa

ERITYISMENETTELY

RISKITASO (R)

Rakenteellinen turvallisuus

Rakennusfysikaalinen toimivuus

Terveellisyys

Paloturvallisuus

Kulttuurihistorialliset arvot



57

nustyön ulkopuolisen tarkastuksen tehtävänä on varmistaa, että erityismenettelyn soveltamisalan kannalta tärkeimmät kohdat toteutetaan suunnitelmien sekä muiden esitettyjen vaatimus-ten mukaisesti. Ulkopuolinen tarkastus voi tarpeellisessa määrin kohdistua myös valmisosatuotantoon (valmistus ja/tai asennus).

LAADUNVARMISTUSSELVITYS

Laadunvarmistusselvitykseen on merkittävä olennaiset tiedot niistä toimista, joilla varmistetaan, että rakentamisessa saavute-taan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten mukai-nen lopputulos. Laadunvarmistusselvityksessä osoitettuja me-nettelyjä on noudatettava rakennustyössä. Laadunvarmistussel-vitysvelvoitteen hyöty on monessa hankkeessa siinä, että sen kautta rakennushankkeeseen ryhtyvä joutuu paneutumaan ja valmistelemaan kattavan laadunvarmistuksen riittävine ja päte-vine asiantuntijoineen, joka muuten jäisi vähemmälle.

RAKENNUSTYÖN SUUNNITELMAMUKAISUUDEN ASIANTUNTIJATARKASTUS

Asiantuntijatarkastus on lain mukainen menettely, jossa raken-nushankkeeseen ryhtyvä tai hänen palveluksessaan oleva asian-tuntija tarkastaa rakennustyön suunnitelmanmukaisuuden. Asi-antuntijan ei tarvitse olla ulkopuolinen ja riippumaton, kuten ul-kopuolisessa tarkastuksessa. Käytännössä tämä useimmiten tar-koittaa, että erityissuunnittelija tarkastaa oman suunnittelualansa rakennustyön suunnitelmanmukaisuuden työmaalla tai tuotan-tolaitoksella (esim. rakennesuunnittelija tarkastaa raudoitustyöt).

TEHOSTETTU KÄYTÖNAIKAINEN SEURANTA

Rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä, että rakennus-hankkeeseen ryhtyvä ja rakennuksen omistaja seuraavat MRL:n 117 a–117 g §:n mukaisten olennaisten teknisten vaatimusten to-teutumista erityismenettelyn kohteena olevien rakenteiden tai rakennuksen ominaisuuksien osalta rakennuksen käytön aikana. MRL:n 117 a–117 g §:n mukaiset olennaiset tekniset vaatimukset ovat: rakenteiden lujuus ja vakaus, paloturvallisuus, terveellisyys, käyttöturvallisuus, esteettömyys, meluntorjunta ja ääniolosuh-teet sekä energiatehokkuus.

Rakennus täytyy ensisijaisesti suunnitella siten, ettei käyttö tai ylläpito vaadi erityistoimenpiteitä rakenteellisen turvallisuu-den tai rakennuksen terveellisyyden varmistamiseksi. Mikäli esi-merkiksi riskianalyysissä kuitenkin todetaan jonkun järjestelmän tai rakenteen käytön ja ylläpidon sisältävän riskejä, täytyy niiden hallitsemiseksi ryhtyä tehostettuihin käyttö-, ylläpito- ja huol-totoimenpiteisiin.

ERITYISMENETTELYN KÄYTTÖ SOVELTAMISALAKOHTAISESTI

RIL 241-ohjeessa on kuvattu tarkemmin, miten yllämainitut eri-tyismenettelyn sekä muut ”erittäin vaativan hankkeen” laadun-varmistukseen liittyvät toimenpiteet toteutetaan soveltamisala-kohtaisesti.

LÄHDE: RIL 241-2016 Erityismenettelyn soveltaminen - raken-nuksen turvallisuus, terveellisyys ja kulttuurihistorialliset arvot.

Kuva 4. Erityismenettelyn ”työkalupakki” ja muita keskeisiä laadunvarmistustoimenpiteitä.

RISKIARVIO RISKIANALYYSI

MUU KESKEINEN LAADUNVARMISTUS MRL:N ERITYISMENETTELY

Ulkopuolinen tarkastus: • Suunnitelmat• Rakentaminen

Laadunvarmistusselvitys

Rakennustyön suunnitelmanmukaisuuden asiantuntijatarkastus

Tehostettu käytönaikainen seuranta ja huolto

Henkilöiden pätevyyden varmistaminen

Suunnitteluresurssien varmistaminen

Tehostettu tiedonkulku

Valmisosatuotannon ja työmaatoteutuksen laadunvarmistus

57



59

HELSINKI LAATI OHJEEN PYÖRÄLIIKENTEEN SUUNNITTELUUN

Teksti: Reeta KeisanenKuvat: Jussi Hellsten /Helsingin kaupunki

”MITÄ USEAMPI MATKA TEHDÄÄN KÄVELLEN, PYÖRÄLLÄ TAI JOUKKOLII-KENTEELLÄ, SITÄ SUJUVAMMIN KAUPUNGIN LIIKENNE TOIMII.”

Helsingin pyöräilykoordinaattori Reetta Keisanen

HELSINGISSÄ ON KÄYTÖSSÄ SUOMEN ENSIMMÄINEN, ERITYISESTI KAUPUNKIYMPÄRISTÖÖN TARKOITETTU PYÖRÄLIIKENTEEN SUUNNITTELUOHJE. VUODEN 2016 AIKANA SEN AVULLA ON KOULUTETTU JO 230 SUUNNIT-TELIJAA.

Suunnitteluohjeessa käsitellään verkkotason suunnitteluperiaat-teita, erilaisia pyöräväylä- ja risteysratkaisuja sekä tiemerkintö-jen ja liikennemerkkien käyttöä. Ohjeen tarkoituksena on edis-tää turvallisen ja houkuttelevan jalankulku- ja pyöräily-ympäris-tön suunnittelua. Tavoitteena on tehdä pyöräliikenteestä entistä kilpailukykyisempi kulkumuoto.

”Jokainen suunnitteluratkaisu verkkotason isoista valinnoista katuympäristön pieniin yksityiskohtiin vaikuttaa pyöräilyn hou-kuttelevuuteen ja siihen, pyöräilläänkö vai ei”, liikenneinsinööri Niko Palo Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta sanoo.

Suunnitteluohje ilmentää sitä ajattelutavan muutosta, joka Helsingin pyöräliikenteen suunnittelussa on viime vuosina ta-pahtunut. Pyöräilyä ei enää niputeta yhdessä jalankulun kanssa kevyeksi liikenteeksi, vaan se nähdään osana ajoneuvoliikennet-tä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pyöräliikenne erotetaan ai-empaa tehokkaammin jalankulusta.

Palon mukaan pyöräliikenteen suunnitteluohje onkin hyvin

tärkeä myös jalankulkijoiden kannalta.”Liikenneympäristöstä pitää rakentaa sellaista, että pyörälii-

kenne voi kasvaa haittaamatta jalankulkua.”Ennen vallalla olleen suunnittelukäytännön mukaan pyöräili-

jät kuuluvat pyörätielle. Uudessa ohjeistuksessa lähdetään siitä, että pyöräteitä rakennetaan sinne, missä niille on tarvetta. Rau-hallisilla kaduilla pyöräteitä ei välttämättä tarvita, vaan pyörät voi-vat ajaa ajoradalla muiden ajoneuvojen tavoin.

PYÖRÄILYN EDISTÄMISELLÄ VARAUDUTAAN KASVUUN

Helsingin tavoitteena on nostaa pyörällä tehtävien matkojen osuus 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Nykyään pyö-rällä taittuu noin kymmenen prosenttia matkoista. Tavoitteen taustalla on Helsingin ja koko seudun nopea kasvu. Helsingin väkiluvun on arvioitu nousevan vuoteen 2050 mennessä 860 000 asukkaaseen ja koko seudun väkiluvun kahteen miljoonaan.

Uudet asukkaat ja työpaikat lisäävät liikkumisen tarvetta, mut-ta liikenteelle käytettävissä oleva tila ei kasva. Jotta kasvavan kaupungin liikenne säilyy toimivana, on yhä useammat matkat tehtävä tehokkailla ja tilaa säästävillä kulkumuodoilla.

Pyöräliikenteen suunnitteluohje on luettavissa osoitteessa pyöräliikenne.fi.

59

TURUN SEUDUN TEKOPOHJAVESILAITOKSEN IMEYTYSALLAS VIRTTAANKANKAAN HARJULLA.



61

POHJAVESI KONFLIKTIEN JA YHTEISTYÖN LÄHTEENÄVÄITÖSTUTKIMUS AVAA KIISTANALAISTEN TEKOPOHJAVESIHANKKEIDEN KESKEISIÄ KARI-KOITA JA AMMENTAA NIISTÄ OPPEJA TULEVIA HANKKEITA VARTEN.

Teksti: Vuokko Kurki Kuvat: Sanna Schildt ja Riikka Rajala

Yhdyskuntasuunnittelun ja luonnonvarojen hallinnan kentillä on tultu eräänlaiseen tienristeykseen. Suurhankkeet eivät enää ete-ne kuin juna, vaan toimintaympäristö on muuttunut yhä moni-mutkaisemmaksi. Sidosryhmien kuuleminen ja osallistuminen kietoutuvat nykypäivän hankkeiden ristiriitojen ja kiistojen mo-nimutkaiseen vyyhtiin. Pitkittyneet kiistat ovat merkki siitä, että perinteiset hankesuunnittelun ja toteutuksen menetelmät ovat riittämättömiä nyky-yhteiskunnassa.

Ristiriitoja suurissa pohjavesihankkeissa syntyy helposti, kun kuntien rajat ylittyvät ja erilaisia intressejä ei oteta riittävästi huo-mioon. Ylikunnallisen pohjavedenhankinnan ympärille on muo-dostunut useita ympäristökonflikteja, esimerkiksi Tampereen, Turun, Seinäjoen, Oulun ja Joensuun seuduilla. Tuoreessa väi-töstyössä perehdyttiin Tampereen ja Turun seudun pitkittynei-den tekopohjavesihankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Työn tavoitteena oli löytää konfliktien takana olevat keskeiset tekijät sekä ottaa oppia tulevia hankkeita varten.

MONTA TOTUUTTA

Väitöstutkimuksen aineistona oli muun muassa hankkeita kä-sittelevät lehtileikkeet sekä eri osapuolten haastattelut. Lehtiai-neisto paljasti vuosikymmenten aikana muodostuneiden näke-mysten rakennusmateriaalit. Keskeinen havainto oli, että yhtä totuutta ei ole, vaan erilaiset totuudet risteilevät hankkeen ym-pärillä kuin lenkkipolut harjujen päällä.

Esimerkiksi argumentit hankkeiden tulevista ympäristövaiku-tuksista paljastivat mielenkiintoisen ristiriidan. Paikalliset pelkää-

vät harjuun imeytettävän pintaveden pilaavan harjun ja saas-tuttavan luonnollisen pohjaveden. Hankkeiden vetäjät arvioivat pelon täysin turhaksi. Toisaalta paikalliset maankäyttömuodot - kuten soranotto, teollisuus tai virkistystoiminta - koetaan yh-tälailla uhkana pohjavedelle viranomaisten ja pohjavesihank-keiden vetäjien taholla, kun taas paikallisten keskuudessa nämä argumentit vaietaan hiljaiseksi.

Toisin kuin logiikassa, retoriikassa toisilleen vastakkaiset argu-mentit voivat molemmat olla järkeviä. Kukin osapuoli voi hakea näkökulmalleen tukea asiantuntijoilta, jolloin kiista pahimmil-laan kärjistyy asiantuntijoiden arvovaltakamppailuksi ja lehtien palstoilla käytäväksi juupas-eipäs väittelyksi. Ristiriitaisten hank-keiden yhdeksi keskeiseksi karikoksi muodostuikin tiedon tuo-tannon prosessi.

Perinteisessä suunnitteluprosessissa asiantuntijat tuottavat tietoa, jonka pohjalta poliitikot tekevät päätökset ja kansalaiset reagoivat tehtyihin päätöksiin. Kiistatilanteille tyypillistä kuiten-kin on asiantuntijatiedon kyseenalaistaminen. Tuotettu tieto ei saavuta yleistä legitimiteettiä, jolloin faktojen lisääminen ei rat-kaise kiistaa.

Prosessin aikana osapuolet kilpailevat oman näkemyksensä elintilasta julkisilla areenoilla ja päättäjien pöydillä. Lopulta rat-kaisun tekee oikeuslaitos. Molemmat esimerkkihankkeet ovat käyneet läpi kaikki oikeusasteet, jolloin hankkeiden pitkittyessä on kulunut aikaa ja rahaa.

Turun seudulla kaukoveden hankintaa suunniteltiin yli 30 vuotta ja lopullinen lupa Korkeimmalta hallinto-oikeudelta

61

VÄITÖSKIRJAN TAUSTAA:Vuokko Kurki perehtyi väitöstyössään kahteen kiistanalaiseen tekopohjavesihankkeeseen:

Turun seudulla yli 30 vuotta vireillä olleeseen kaukovedenhankintaan, jonka seurauksena lopulta valmistui Virttaankankaan tekopohjavesilaitos.

Tampereen ja Valkeakosken seudun Tavase-teko-pohjavesihankkeeseen, jonka lopputulos on edelleen auki.

Kurki etsi uudenlaisia lähestymistapoja pohjavesi-hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Hän analysoi hankkeiden keskeisiä karikoita yhteistoi-minnallisen suunnittelukulttuurin periaatteita peilaten. Poikkitieteellisessä tutkimuksessa yhdistyivät insinööri- ja yhteiskuntatieteen näkökulmat.

VÄITÖSKIRJAN NIMI: Negotiating groundwater governance: lessons from contentious aquifer recharge projects

VÄITÖSKIRJAN ALA: vesihuolto

PAIKKA: Tampereen teknillinen yliopisto

VASTAVÄITTÄJÄT: Professori Lasse Peltonen, Itä-Suomen Yliopisto ja Professori Kenneth Persson, Lund University

VALVOJA: Dosentti Tapio Katko, Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos

Tutustu väitöskirjaan kokonaisuudessaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-3762-2

YHTEYSTIEDOT: [email protected]

tuli vuonna 2008. Tampereen seudulla hanke alkoi 1990-lu-vun alussa. Erinäisten vaiheiden jälkeen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto hylkäsi Tavasen hakemuksen vuonna 2015. Nyt päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, joten lopputulos on edelleen auki.

POSITIIVINEN VUOROVAIKUTUS KANKEAA

Hankkeiden toinen keskeinen karikko oli epäonnistunut vuo-rovaikutus. Kun suuri hanke lähtee jo alussa väärällä jalalla liik-keelle, se on kuin valtamerialus, jonka suuntaa on mahdoton-ta nopeasti muuttaa. Tarkastelluissa hankkeissa paikalliset löivät jarrut päälle jo ensimmäisistä yleisötilaisuuksista lähtien. Oman kunnan hyvinvointia, elinkeinoelämää ja ympäristöä oli puolus-tettava omille maille tulleilta vedenhakijoilta. Hankkeen vetäjien teknis-taloudellinen osaaminen ei riittänyt aukaisemaan sosi-aalisia solmuja.

Vaikka esille yritettiin tuoda molemminpuolisia hyötynäkö-kulmia, kilpailu oli jo alkanut, eikä paikallisia hyötyjä haluttu näh-dä. Peliteorian kielellä asetelmaa voisi luonnehtia nollasumma-peliksi: tappioiden ja voittojen summa on aina nolla, jolloin myönnytys toiselle osapuolelle tarkoittaa tappiota itselle. Pelin lopputuloksena syntyy vain voittajia ja häviäjiä. Asetelma ei kan-nusta yhteistyöhön, vaan tiukkaan kilpailuun voitosta.

Osapuolten intressejä ei huomioitu riittävästi, jolloin ne jäivät paikallaan polkevan väittelyn jalkoihin. Esimerkiksi huoli paikal-listen elinkeinoelämästä jäi ympäristöargumentoinnin varjoon. Intressien sijaan tuijotettiin jo lukkoon lyötyjä päämääriä ja kon-



63

flikti kietoutui tekopohjavesilaitoksen toteuttamisen tai sen to-teuttamatta jättämisen ympärille.

OPPEJA TULEVAISUUTEEN

Pohjavesikonfliktit kertovat suunnitteluprosessin puutteista ja riittämättömyydestä vastata muuttuneen maailman tarpeisiin. Asiantuntijuus ja vuorovaikutus ovat keskeisiä muutoksen pyör-teissä olevia tekijöitä. Laajemmassa asiayhteydessä voidaan pu-hua koko suunnittelukulttuurin muutoksesta, jonka polttoainee-na konfliktit toimivat.

Intressiristiriitoihin perustuvissa ympäristökonflikteissa tarvi-taan faktojen lisäämisen sijaan luottamusta rakentavia mene-telmiä. Monimutkaisten ja konfliktiherkkien hankkeiden suun-nitteluun ja toteutukseen voitaisiin ottaa mallia esimerkiksi Yhdysvalloista, jossa on jo 1980-luvulta lähtien haettu vaihto-ehtoa pitkille oikeusprosesseille.

Yksi vesihuoltohankkeissakin onnistuneesti käytetty malli on intressiperustainen neuvottelu. Neuvotteluiden lähtökohtana on kaikkien osapuolten tasavertainen osallistuminen proses-siin, jossa kartoitetaan eri tahojen intressit. Erilaisia ratkaisuvaih-toehtoja etsitään yhdessä ennen lopullisen päämäärän lukkoon lyömistä. Tavoitteena on löytää ratkaisu, joka tyydyttää parhaiten kaikkien osapuolten tarpeet. Täydellistä ratkaisua tuskin löytyy, mutta todennäköisemmin yhteistyöhön perustuva ratkaisu on miellyttävämpi kaikille osapuolille kuin oikeuden päätös pitkän kiistelyn jälkeen.

Tiedontuotannon näkökulmasta yhteistoiminnallisuus tar-koittaa prosessia, jonka aikana tietoa hankintaan sekä asiantun-tijoilta että paikallisilta, niin että hankittu tieto saavuttaa yleisen hyväksyttävyyden. Lopputulos on tieteellisesti uskottavaa, pää-töksenteon kannalta olennaista ja osapuolten hyväksymää tie-toa, joka punoo yhteen kompleksisen kokonaisuuden eri nä-kökulmat.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tulevaisuuden suurissa ve-sihuoltohankkeissa täytyy hyödyntää entistä laajempaa asian-tuntijuutta, jossa moninaiset sidosryhmät nähdään voimavarana, ei hankkeen jarruna. Teknisten yksityiskohtien lisäksi on otet-tava huomioon muun muassa luottamus, tuotetun tiedon hy-väksyttävyys, vuorovaikutus ja neuvottelutaidot. Tulevaisuuden suurhankkeissa tarvitaan sillanrakentajia kovan insinööritieteen ja humanististen arvojen välille.

63

SBE2016-KONFERENSSI KERÄSI YLI 150 OSALLISTUJAA

SUSTAINABLE BUILDING SBE2016-KONFERENSSI BUILD GREEN AND RENOVATE DEEP TO-TEUTETTIIN UUDELLA KONSEPTILLA LOKAKUUSSA TALLINNASSA JA HELSINGISSÄ. RILin JA VIROLAISEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITON EEL:N JÄRJESTÄMÄN TILAISUUDEN KAIKKI ESITYKSET JÄRJESTETTIIN KAHTENA ENSIMMÄISENÄ PÄIVÄNÄ TALLINNASSA, JA KOLMANTENA PÄIVÄNÄ OSALLISTUJAT SIIRTYIVÄT LAIVALLA EKSKURSIOILLE HELSIN-KIIN. OHJELMASSA OLI JÄTKÄSAARI JA ESPOON METRON TYÖMAA. JÄTKÄSAAREN HOUKUTTIMIA OLIVAT VIERAILUT AS OY HELSINGIN MALTA -RYHMÄRAKENNUTTAMIS-KOHTEESSA JA UPOUUDESSA CLARION-HOTELLISSA.

SBE16 houkutteli yleisöä kovilla pääesiintyjillä ja artikkeleiden julkaisemisella Energy Procedia-lehdessä. Kaikki artikkelit ovat siis vapaasti saatavilla, ja ne sisältyvät myös yleisiin tieteellisiin tietokantoihin.

Konferenssin tieteellinen taso muodostui tavanomaista kor-keammaksi, koska artikkeleiden täytyi läpäistä normaalia tiukem-pi arviointi, jonka toteutti tieteellinen komitea.

Pääesiintyjä, maineikas arkkitehti, Hongkongin Kiinan yli-opiston professori Edward Ng Yan-yung kertoi sikäläisestä kokemuksesta, miten tavoitellaan kompaktia ja kestävää kau-punkiympäristöä. Hän on erikoistunut aluekohtaisten sääolo-suhdekarttojen (mm. tuulisuus-, lämpötila- ja säteilytiedot) laa-

dintaan ja käyttöön kaavoituksessa. Muut pääesiintyjät olivat Norjan NTNU:n professori, ZEB-nol-

laemissiorakennusten keskuksen johtaja Arild Gustavsen, joka kertoi norjalaisista lähes nollaenergiatalojen koerakentamis-hankkeista. Mukana olivat myös suomalainen energiatehokkai-den talojen suunnitteluun erikoistunut arkkitehti Kimmo Lyly-kangas sekä hollantilainen sisäilmastokonsultti Atze Boestra. Hän kertoi, miten melko pienillä suunnittelupanoksilla voidaan aikaansaada parempaa hyvinvointia ja tuottavuutta.

Konferenssin lähes sata artikkelia keskittyivät kolmeen pää-teemaan: kokonaisvaltaisen korjausrakentamisen teknisiin rat-kaisuihin ja tuloksiin, lähes nollaenergiarakennusten kysy-

BUILD GREEN & RENOVATE DEEP



65

FinlandEstonia

NorwaySweden

The NetherlandsBulgaria

ItalyLatvia

RomaniaBelgium

SpainTurkeyAustria

GermanyJapan

South KoreaSlovenia

AlgeriaCanada

ChinaCzech Republic

DenmarkHong Kong

LithuaniaPortugal

RussiaSlovakia

South AfricaSwitzerland

United Kingdom

26251710107655444333321111111111111

Teksti: Jarek Kurnitski, SBE16-konferenssin tieteellinen johtajaKuvat ja kaaviot: Jyrki Kesti ja Kalle Kuusk

myksiin sekä rakennusten ja alueiden kestävyyden arvioinnin menetelmiin ja työkaluihin, mukaan lukien tietyt rakennuspro-sessin ja infrarakentamisen kysymykset. (kuva 1)

SBE16-KONFERENSSIN OSALLISTUI EDUSTAJIA 30 MAASTA

Suomesta oli mukana monia sekä uudis- että korjausrakenta-misen aiheita. Näyttävimpiä esityksiä oli Kimmo Lylykankaan keynote-esitys, joka suorastaan pysäytti yleisön ajattelemaan ra-kentamisen kestävyyden arviointia. Hän onnistui erinomaises-ti avaaman kestävyyden arvioinnin paikkasidonnaisuuden sekä erottelemaan toisistaan ne asiat, jotka ovat mitattavissa määräl-

lisesti, ja ne, jotka eivät ole. Keskeinen viesti oli, että mitata pi-tää, mutta toisaalta on ymmärrettävä, miten käytetty tunnuslu-ku toimii ja mille osa-alueelle se rajoittuu.

Valitettavasti yhtä ja yleispätevää kestävyyden mittaria ei ole, ja käytännössä joudutaan aina toimimaan melkoisen tunnuslu-kupatteriston kanssa. Ehkä mielenkiintoisin suomalainen esillä ollut rakennus oli HAMK Ohutlevykeskus Hämeenlinnassa. Se on mahdollisesti Suomen energiatehokkain työpaikkarakennus. Energiapaaluilla, lämpöpumpulla, vapaajäähdytyksellä ja muilla huolellisesti valituilla ratkaisuilla saavutettiin melko kustannus-tehokkaasti alhainen E-luku 64.

Virolaiset osoittivat yleisesti erittäin hyvää artikkeleiden tasoa.

19%

19% 6%

6%

8%

8%8%

14%

11%Lähes nollaenergiaratkaisut

Suunnittelu- ja rakentamisprosessit

Energia ja käyttäjätottumukset

Kaavoitus ja infra

Rakentamisen ohjausEsivalmistetut korjausratkaisut

Korjausrakentamisen keinot ja analyysit

Kestävyyden työkalut ja menetelmät

Ilmanvaihto ja sisäilmasto

SBE16-konferenssiin osallistui edustajia 30 maasta.

Kuva1. Tutkimusaiheiden jakauma.

65

Virolainen tutkimus pyörii paljon nollaenergia- ja korjausraken-tamisen ympärillä. Viroon onkin tulossa selvästi tiukemmat vaa-timukset kuin Suomessa.

Virolainen KredEx -tuettu korjausrakentaminen sai konferens-sissa suurta huomiota. KredEx antaa valtionavustusta 40 pro-senttia korjauskustannuksista, mikäli täytetään tiukat energiate-hokkuuden (C-luokka) ja muun muassa lämmön talteenotolla varustetun ilmanvaihdon asentamisen ehdot.

Korjausavustuksesta on oma säännös, jossa muun muassa ilmanvaihdon tilakohtaiset ilmavirtavaatimukset, lämmöneristä-misen vaatimukset sekä kokonaisenergiankulutuksen vaatimuk-set ja muut avustuksen ehdot on annettu.

2010-2014 oli avustusjärjestelmän ensimmäinen kausi, joka toimi vähemmän yksityiskohtaisilla teknisillä vaatimuksilla (myös maksimiavustusprosentti oli silloin 35 %) ja johti ilmanvaihdon puutteeseen monissa taloissa.

Kokemuksesta on opittu, ja vuonna 2015 käynnistynyt uusi, yksityiskohtaisilla teknisillä vaatimuksilla toimiva järjestelmä näyttäisi toimivan hyvin. Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaih-tojärjestelmän tulokanaviston asentamista ulkopuoliseen lisä-lämmöneristekerrokseen kutsutaankin uuden kauden synnyt-tämäksi innovaatioksi, kuva 2.

HAMK Ohutlevykeskus on erittäin energiatehokas, E-luku on 64.

Kuva 2. Virolaisissa kerrostaloissa yleistyvä korjausratkaisu, jossa ilmanvaihto lämmöntalteenotolla järjestetään asentamalla litteät tuloilmakanavat julkisivuun lämmöneristekerrokseen.

4/2015 • Rakennustekniikka 1

TIETOA, TAITOA,

tutkimuksia, TAPAHTUMIA, KOULUTUKSIA ja JULKAISUITA AMMATTITAIDON KEHITTÄMISEEN

Alan parhaAT ammattiuutisET ja niiden verkkopalveluT

TULEVAISUUDEN RAKENTAJIEN TUKEMIsta APURAHOILLA JA MENTOROINNILLA

MONIPUOLISTA TURVAA TYÖELÄMÄN KÄÄNTEISIIN

asiantuntijuus esille projekteilla, KILPAILUIlla JA PALKINNOIlla

SOSIAALISTA KANSSAKÄYMISTÄ JA RENTOUTTAVAA VAPAA-AIKAA

rakennetun ympäristön akateemiset



67

4/2015 • Rakennustekniikka 1

TIETOA, TAITOA,

tutkimuksia, TAPAHTUMIA, KOULUTUKSIA ja JULKAISUITA AMMATTITAIDON KEHITTÄMISEEN

Alan parhaAT ammattiuutisET ja niiden verkkopalveluT

TULEVAISUUDEN RAKENTAJIEN TUKEMIsta APURAHOILLA JA MENTOROINNILLA

MONIPUOLISTA TURVAA TYÖELÄMÄN KÄÄNTEISIIN

asiantuntijuus esille projekteilla, KILPAILUIlla JA PALKINNOIlla

SOSIAALISTA KANSSAKÄYMISTÄ JA RENTOUTTAVAA VAPAA-AIKAA

rakennetun ympäristön akateemiset

67

Katso KUINKA VOIT

VARAUTUA

KAIKKI MINKÄ HOITAMISEN

OLET SIIRTÄNYT TUONNEMMAKSI

löytyy nyt yhdestä paikasta.

henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

Puolet suomalaisista ei ole varautunut mitenkään omaan kuolemaansa. Aihe herättää paljon kysymyksiä, joihin on vaikea löytää vastauksia. Kokosimme hyödyllistä tietoa ja kiinnostavia artikkeleita yhteen paikkaan. Hyödynnä

järjestösi jäsenetu ja laita henkivakuutuksesi kuntoon. Samalla saat neuvoja esimerkiksi testamentin laatimiseen ja muuhun varautumiseen, jolla voit

keventää lähimmäistesi taakkaa, jos pahin tapahtuu.

Documents

RAKENNUSTEKNIIKKA 4 2016 - RIL · SITRAN RATKAISU 100 ‘KILPAILUUN HAETAAN TIIMEJÄ Kyseessä on avoin kilpailu, joka etsii ratkaisuja yhteen Suomen tulevaisuuden tärkeimmistä