Turvallinen ilmailu? - Trafi.fi - Etusivu 18 . Liikenteen ... Lähtökohta; on olemassa infra (haetaan skenario, joka mahdollistaa ylläpidon) Haaste; markkinat, ... Airspace block)

Vastuullinen liikenne.

Yhteinen asia.

Turvallinen ilmailu? viranomaisen näkökulma ajankohtaisten esimerkkien

valossa

ilmailujohtaja Pekka Henttu, Trafi

Liikenteen turvallisuusvirasto

MH370

Miehittämättömät ilma-alukset

Helsinki-Vantaan melurajoitukset

Lentoliikennestrategiatyö

Aluelennonjohdon siirto Tampereelta Helsinkiin

EASAn uudistustyö

Turvallisuus

9.4.2014 2


MH370 - 32 päivää http://www.atn.aero/article.pl?id=49291 ;

HMAS Ocean Shield

ICAO:n standardin mukainen tutkintaryhmän nimeäminen meneillään - lentokelpoisuus; huoltohistoria, rakenteet, järjestelmät - operointi; tallentimet, operointi, meteorologia - Lääketieteellinen/inhimillinen tekijä; psykologia, patologia, pelastautumistekijät

http://www.atn.aero/article.pl?id=49291

http://images.defence.gov.au/11123475


Todennäköisiä seurauksia; - Tallentelaitteiden lähetysteho ja akkujen kesto; (pakollinen 2018/2019 ?)

- laitteen irrottautuminen koneesta juuri ennen onnettumuutta - http://www.m2mevolution.com/news/2012/03/05/6164833.htm

- Koneen seurantajärjestelmä (olemassa olevaa teknologiaa; ASD-B tai

määritetyssä tilanteessa

MH370

EASA; “AMC2 CAT.IDE.A.190 Flight data recorder”

http://www.m2mevolution.com/news/2012/03/05/6164833.htm


MH370

9.4.2014 5

Source: ICAO 07/04/2014

As the search for Malaysia Airlines Flight MH 370 continues, the International Civil Aviation Organization (ICAO) has announced that it is convening a special meeting of State and industry experts on the global tracking of airline flights. The Council President of ICAO, Dr. Olumuyiwa Benard Aliu, noted that ICAO will be using the occasion of the 12-13 May 2014 gathering to try and increase current momentum on deliberations over the specific aircraft and satellite-based capabilities needed to permit global implementation of worldwide flight tracking. In related areas of its work, ICAO has recently established new guidance on underwater locator beacons (ULBs) which will come into force in 2018. Its Flight Recorder Panel is continuing to review new means of expediting the location of accident sites, including deployable flight recorders and the triggered transmission of flight data, and the UN agency will additionally be reviewing any implications on its work relating to aviation security, travel documents and identity management, as well as the requirements for the transport of lithium batteries.

ICAO ANNOUNCES MAY 2014 SPECIAL MEETING ON GLOBAL AIRLINE FLIGHT TRACKING


MH370

9.4.2014 6

Turvaulottuvuus? • Matkustajien turvamääräykset – IATA

esittää matkustajatietojen laajempaa käyttöä.

• Turvatoiminta on valtioiden asia. • Identifioinnin hallinta


RPAS – Remotely Pilotted Aircraft System

9.4.2014 7

Etäohjatut ilma-alukset – kehittymässä merkittävä ilmailun segmentti


RPAS – Remotely Piloted Aircraft Systems

9.4.2014 8

Ongelma; lainsäädäntö merkittävästi/haitallisesti jäljessä, teknistä kehitystä kaikilla tasoilla (globaali, Eurooppa, Suomi);

- ICAO; UAS/RPAS-ohjelma

- Eurooppa; Komissio; European RPAS roadmap*

- Suomi; Sidosryhmä muodostettu, kansallinen RPAS strategiatyö, OPS M1-23

Lainsäädännön ”tarpeet/ulottuvuus”:

- turvallisuus (flight safety)

- tekniset vaatimukset

- operaattori/operointi

- koulutus/kelpoisuudet

- ilmatilan käyttö

- vastuut (toiminnasta, vah. korv:sta)

- turva (security)

– melu ym. Ympäristöasiat

– yksityisyys (data protection, privacy)

*Komissio; kansallinen sääntely JARUS normien pohjalta, jotka tulevat olemaan perustana myös eurooppalaiselle lainsäädännölle. JARUS; the Joint Authorities for Rulemaking on Unmanned System, is a group of national Civil Aviation Authorities aiming at drafting harmonised regulation to cover all aspects of UAS operations


RPAS - Miehittämättömän ilmailun työryhmä

Trafin perustamaan työryhmään osallistuvat:

• Ministeriöt: LVM, SM, TEM, VM, PM

• Viranomaiset: Puolustusvoimat (Tiedpsto, SVY), Keskusrikospoliisi, Rajavartiolaitos, [Ilmatieteen laitos]

• Teollisuus: PIA, Tekes, Teknologiateollisuus, Insta Oy, Patria Oy, Reneco Oy, Robonic Oy, Saarisalo

• Operattorit: Cinecopter, Helicam,

• Tutkimus: Aalto-yliopisto

• Toimialalta: Finavia, Suomen Ilmailuliitto ry, Finn UAV ry

• Trafi: Tupamäki (pj), Seppinen (s.), El-Nemr, Hiltunen, Kuusiholma, Toivonen, …

9.4.2014 9


RPAS - Työryhmän arvio tilanteesta Suomessa

Suomen kaltaisella maalla hyvät mahdollisuudet menestyä

• High Tech ala tieto-, kommunikaatio- ja lentoteknisesti

• Nopea muuntumiskyky ja poikkitieteellinen osaaminen välttämätöntä

• CIV/MIL yhteistoimintaan hyvät mahdollisuudet

• Kehityksen kärkeen pääsemiseen tarvitaan erikoistumista

• Osaamis-/ tuotantokeskus voi sijaita muuallakin kuin suurkaupungissa

• Ei vaadi valtavia pääomia

• Globaalitason markkinat

• Koelentotoimintaan hyvät mahdollisuudet (koska on tilaa)

• Koelennot aivan välttämättömiä menestyvälle teollisuudelle

• Koelentoalueesta merkittävä kilpailuetu maalle ja paikkakunnalle, jossa toteutetaan (ensimmäiset hyötyvät eniten)

9.4.2014 10


RPAS - Työryhmässä tunnistetut lähitavoitteet työlle

• Trafi mukaan kansainväliseen lainsäädäntöyhteistyöhön (toteutettu)

• Löytää keinot sidosryhmäyhteistyön tiivistämiseksi (”toteutunut”)

• Miehittämättömän ilmailun strateginen ja kansallisten painopiste-alueiden tarkastelu ja linjaus (käynnissä, osittain toteutunut)

• Segmenttikohtaisesti kuvataan toimenpiteet, joilla mahdollistetaan

• kansallinen RPAS -toiminta

• teollisuus ja kehitystyö Suomessa (alkanut, maalis-huhti 2014)

• suomalaisten kansainvälinen toiminta

• Luodaan käsitys siitä missä olemme 2014 / 2017 / 2020+, jos asiat menevät niin kuin haluaisimme niiden menevän

• miten sinne mennään, mitä siitä seuraa kussakin organisaatiossa

• arviointi toteutetaan paloittelemalla asiat järkeviin kokonaisuuksiin ottaen huomioon ICAO:n, JARUSin, ja EASA:n aikaikkunat (huhtikuu 2014)

• Segmenttikohtaisten tulosten yhteenveto (toukokuu 2014)

• Kansallinen strategia ja roadmap (touko/kesäkuu 2014)

• Lisätietoja; Matti Tupamäki, Taro Kuusiholma

9.4.2014 11


Meluun liittyvät toimintarajoitukset Helsinki-Vantaan lentoasemalla Missä nyt mennään?

9.4.2014 12


Helsinki-Vantaan melurajoitukset Mistä kaikki alkoi…

• Asia nousi ensimmäisen kerran esille Trafissa marraskuussa 2011, kun saimme kokouskutsun EU-USA –lentoliikennesopimuksella perustetun sekakomitean kokoukseen.

• EU-US lentoliikennesopimuksen ympäristöartikla (15 art.)

• Osapuolina USA ja EU sekä sen jäsenvaltiot.

• Jos sopijapuoli harkitsee toimenpiteitä, joilla on vaikutuksia sopimuksen kattamien liikenneoikeuksien käyttöön, sen pitäisi arvioida näitä vaikutuksia ja harkita toimenpiteitä haittavaikutusten lieventämiseksi / poistamiseksi.

• Sitoutuminen ICAOn tasapainoiseen lähestymistapaan

• Prosessia koskevat vaatimukset Helsinki-Vantaan lentoaseman kokoluokan lentoasemille:

• Sidosryhmille annettava tilaisuus tulla kuulluiksi

• Tieto rajoituksista on annettava vähintään 150 päivää ennen voimaan tuloa.

• Rajoitukset eivät saa olla syrjiviä, rajoittavampia kuin lentoaseman ympäristötavoite edellyttää, eivätkä mielivaltaisia.

9.4.2014 13


Helsinki-Vantaan melurajoitukset Trafilta haetut melurajoitukset nyt sidottu Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöluvassa esitettyihin määräyksiin, joita mm.

• 3.3. Laskeutumisten määrä klo 00.30–05.30 välisenä aikana suihkukoneilla ei saa lisääntyä olennaisesti vuosien 2007–2009 vuosikeskiarvosta.

• 3.4. Lentoonlähdöt ja laskeutumiset yksinomaan rahtia kuljettavilla suihkukoneilla on kielletty klo 00.30–05.30.

• 3.5. Finavia Oyj:n on lentokoneiden aiheuttaman yöaikaisen melun vähentämiseksi esitettävä selvitys toimista meluisten suihkukoneiden toiminnan rajoittamisesta klo 00.30–05.30 välisenä aikana, muiden suihkulentokoneiden laskeutumisten lukumäärän kasvun rajoittamisesta klo 00.30–05.30 välisenä aikana sekä yksinomaan rahtia kuljettavien suihkukoneiden toiminnan rajoittamisesta klo 00.30–05.30 välisenä aikana. Selvityksessä on esitettävä, onko liikennettä voitu rajoittaa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin päätöksellä […].

9.4.2014 14


Helsinki-Vantaan melurajoitukset Ympäristölupapäätös Trafin näkökulmasta

Vaikutuksia liikenneoikeuksien käyttöön, ongelmana muun muassa:

Sidosryhmiä sopimuksen tarkoittamassa mielessä ei ole kuultu (mm. Trafia)

Tasapainoista lähestymistapaa ei ole noudatettu

Trafin otettava huomioon myös Ilmailulain 14 luku ja

melunhallintadirektiivi

Trafin haaste: ympäristöluvassa on esitetty (edellytetty) toimintarajoituksia, joista päätettäessä ei ole noudatettu tasapainoista lähestymistapaa.

Trafin haaste: Huomioitava kentän erityispiirteet

9.4.2014 15


Helsinki-Vantaan melurajoitukset Miten hakemus etenee?

• Finavialta pyydetty keväällä 2014 lisäselvitys tasapainoisen lähestymistavan mukaisesti, keskeistä on melutavoitteen määrittely.

• Lentomelun hallinnassa myös asuntorakentamisen kaavoitus keskeisessä roolissa – Trafi on pyytänyt kunnilta mm. selvitystä siitä, miten kentän kasvuennusteet on huomioitu asuntorakentamisen kaavoituksessa ja onko melualueiden ympärille varattu puskurivyöhykkeitä

• Näillä näkymin päätös tehtäneen alkusyksystä 2014

9.4.2014 16


Helsinki-Vantaan melurajoitukset Tasapainoinen lähestymistapa käytännössä

1. Meluongelman toteaminen

2. Melutavoitteen asettaminen

3. Käytettävissä olevien melua vähentävien keinojen tarkastelu

4. Keinojen tehon ja niistä aiheutuvien kustannusten vertailu

5. Kustannustehokkaimpien keinojen valitseminen melutavoitteen saavuttamiseksi

9.4.2014 17

Chicagon yleissopimuksen liite 16 ja ICAO Doc 9829


Lentoliikennestrategia

Strategian tavoitteet

• selvittää Suomen lentoliikenteen tulevaisuuden näkymiä

• arvioidaan Suomen lentoasemaverkostoa erityisesti alueiden saavutettavuuden näkökulmasta

• arvioida lentoliikenteen riittävä palvelutaso

• tarkastella valtion, kuntien, Finavian ja lentoyhtiöiden roolia lentoliikennepalvelujen järjestämisessä ja tarjoamisessa

Aikataulu

• Strategiasta annetaan väliraportti vuoden 2013 loppuun mennessä.

• Lentoliikennestrategian on määrä valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä.

9.4.2014 18


Suomen kansallinen lentokenttäverkosto

19

Rovaniemi

Kuopio

Jyväskylä

Tampere

Pori

Maarian- hamina

Vaasa

Kokkola- Pietarsaari

Turku Helsinki-Vantaa

Lappeenranta

Savonlinna

Varkaus

Joensuu

Kajaani

Kuusamo

Ivalo Enontekiö

Kittilä

Kemi- Tornio

Oulu

= Valtiollinen

= Kunnallinen

= Yksityinen

Suomi 338 424 km2

27 Lentokenttää

Seinäjoki

Mikkeli

Suomen nykyinen lentokenttäverkosto

• Lentokenttien lukumäärä: 27

• Valtiollisen toimijan operoiman verkoston laajuus: 25 kenttää

• Kansallisen verkoston operatiivinen nettotulos: ~30 M€

• Kansallisen verkoston operatiivinen nettotulos (p.l. Helsinki-Vantaa): -23 M€

• Lentokenttäoperaattorin ylläpitämät työpaikat: 1073

• Muiden lentokentillä toimivien palveluntarjoajien työllisyysvaikutukset kokonaisuudessa: 14,200


Lentokenttien kannattavuuden* kehitys liikennemäärien mukaan

20

-1,5

-1,0

-0,5

0,0

0,5

1,0

0 0,1 0,2 0,3 0,4

Matkustajat, miljoona

EBITDA, EURm

Kannattavia lentokenttiä • Helsinki-Vantaa • Oulu • Tampere • Rovaniemi • Turku • Vaasa

Break-even -raja ~0,3m matkustajaa • Vaasa • Kuopio

Selkeästi tappiollisia kenttiä ~ 1 EURm tappio, ~0,1m matkustajilla 15 lentokenttää

*Operatiivinen kannattavuus EBITDA-tasolla. CAPEX-kustannukset huomioiden kannattavuusraja noin 350 000 matkustajaa


Aluekenttien luokitteleminen kannattaviin* ja tappiollisiin kenttiin

21

-20%

-10%

0%

10%

20%

0 200 400 600 800 1 000 1 200

Oulu Turku

Tampere

Rovaniemi

Vaasa

Kuopio

Kittilä

L:ranta

Ivalo

Jyväskylä

Kemi-Tornio

Maarian- hamina Kajaani

Kuusamo

Kokkola

Joensuu Helsinki- Vantaa

(14 858)

Pori

Savonlinna

Varkaus

Enontekiö

Matkustajamäärät 2013 ja keskimääräinen kasvu volyymissä 2009-13

Kannattavuusraja

Kannattavia kenttiä (EBITDA >0) = 7 kpl Tappiollisia kenttiä (EBITDA <0) = 18 kpl

*EBITDA-tasolla ja nykyisellä kustannusrakenteella


LENTOLIIKENNESTRATEGIA KAUPALLINEN LENTOTOIMINTA - Elementit

Infra - Lentoasemat - Lennonvarmistus

Markkinat - Elinkeino; liikematk, matkailuelink - Yksityiset; lomamatk, työmatkat

Lentoyhtiö

Lähtökohta; on olemassa infra (haetaan skenario, joka mahdollistaa ylläpidon) Haaste; markkinat, jotka mahdollistavat kannattavan lentotoiminnan



Lennonvarmistuspalveluiden tarjoajien suorituskyvyn kehittämisjärjestelmä on määritelty EU:n komission asetuksessa.

• Komissio hyväksyy Euroopan laajuiset lennonvarmistuspalveluiden tarjoajien suorituskykytavoitteet.

• Liikenne- ja viestintäministeriö laatii Suomen lennonvarmistuksen suorituskykysuunnitelmat ja kansalliset tavoitteet (EU:n komission määrittelemissä puitteissa).

• Liikenteen turvallisuusvirasto laatii kansallisen suorituskykysuunnitelman ja valvoo sen toteutumista.

• Suorituskykysuunnitelma;

- turvallisuus

- kustannustehokkuus

- ympäristötehokkuus

- kapasiteetti

9.4.2014 23


Lennonvarmistuksen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmä

• Nyt on käynnissä ensimmäinen viiteajanjakso Reference Period 1 (RP1), joka kattaa vuodet 2012-2014

• Tällä hetkellä laaditaan suorituskykysuunnitelmaa RP2 jaksolle, joka kattaa vuodet 2015-2019

• Komission asetus edellyttää, että RP2 suunnitelma laaditaan FAB -tasoisena

• Suomi on osa Pohjois-Euroopan toiminnallista ilmatilalohkoa (NEFAB = North European Functional Airspace block)

• NEFAB:n kuuluvat: Suomi, Norja, Viro, Latvia

9.4.2014 24


RP1 vs. RP2

• RP1:llä Unionin laajuinen tavoite oli - 3,5 (DUC)

• Suomen tavoitteeksi asetettiin – 1,7 % (DUC)

• Suomi käytti liikenne-ennusteena korkean kasvun ennustetta (Statfor high).

• Myöhemmin tämä on osoittautunut epärealistiseksi, koska liikennemäärät laskivat voimakkaasti johtuen taantumasta ja kovasta kilpailusta reiteillä.

• RP2:lla Unionin laajuinen tavoite on – 3,3 % (DUC)

• Suomi tullee asettamaan tavoitteeksi lähes saman

• Lopullisesti asetetun tavoitteen hyväksyy komissio arvioinnin jälkeen

9.4.2014 25



Trafi tulee ottamaan kantaa esitettävän turvallisuussuunnitelman näkökulmasta.

Turvallisuuden lisäksi keskiössä on myös toimintavarmuus, joka sekin on osa turvallisuutta.

Finavia Oyj:n tulee toteuttaa itse turvallisuusjohtamisensa. Tähän mennessä ei ole ollut syytä epäillä heidän kykyään toteuttaa sitä.

Finavia tulee käyttää riskiarviointiin parasta mahdollista, käytettävissä olevaa asiantuntemusta.

9.4.2014 26



On tärkeätä, että Finavia kehittyy ja olisi siten kilpailu-/ suorituskykyinen (sisältää mm; turvallisuuden ja kustannustehokkuuden) palveluntuottaja, kun lennonvarmistuspalvelun tuottajia valitaan omalle lohkollemme – ehkäpä myös laajemmalti.

Lähtökohtana on, että lennonvarmistuspalveluja voidaan tuottaa turvallisesti, varmasti ja tehokkaasti myös muualta kuin Tampereelta.

On epätodennäköistä, että Finavian johto – siis liikelaitoksen johto – lähtisi toteuttamaan siirtoa ilman rationaalisia tavoitteita ja uskottavia tulosodotuksia.

9.4.2014 27


EASA – European Aviation Safety Agency Euroopan lentoturvallisuusvirasto

9.4.2014 28

http://easa.europa.eu/agency-structure.php

Euroopan lentoturvallisuusvirasto on Euroopan unionin ilmailuturvallisuuden keskus. Sen tehtävänä on edistää siviili-ilmailun turvallisuuden ja ympäristönsuojelun korkeaa tasoa. Komission alainen virasto, jolle asetettu tehtävä ns EASA:n perusasetuksessa (Basic Regulation ; 216/2008); - valmistelee edellytetyt säännöt; - valvoo sääntöjen toimeenpanoa.




Liikenteen turvallisuusvirasto 9.4.2014 29

EASA:n uudistustyö European Aviation Safety Agency - Euroopan lentoturvallisuusvirasto

- Uusi pääjohtaja; 1.9.2013

- Uusi organisaatio; 1.9.2014

- Future EU aviation regulatory system – ohjelma;

- toimijat (komissio, EASA, kansalliset viranomaiset)

- regulaatio

- klassinen ”kuvaava” sääntely (runsaasti

yksityiskohtia

- suorituskykyperusteinen; asetetaan tavoite


Kaupallinen ilmailu:

• Kilpailu / taloudellinen tilanne

• Ulkoistettujen toimintojen hallinta

• Viranomaistoiminta

Harrasteilmailu:

• Turvallisuuskulttuurin (yhteisöllisyyden) väheneminen

• Peruslentämisen ymmärryksen vajaavaisuus

• Omien kykyjen ja rajojen hahmottamisen puute

9.4.2014 30


Turvallisuus Toimintaympäristön muutos

Kilpailu

- Globaali

- Eurooppa

- paikallinen

Taloustilanne

9.4.2014 31

Rakenne- ja toimintamallimuutokset

• Muutoshallinta • Ulkoistaminen (alihankintaketjut) • Työsuhdejärjestelyt

Oletus; muutos on jatkuvaa


Turvallisuus Toimintaympäristön muutos

• Rakennemuutokset

• Koulutus ulkoistettu, etääntyy lentoyhtiöstä

9.4.2014 32

AD

OP

TR1

TR2


Turvallisuus Muutosten vaikutus koulutukseen

9.4.2014 33

Peruskoulutus Yht.perehdyttä- miskoulutus Tyyppikoulutus Työssä; toistuvuuskoulutukset

Lentoyhtiö

• Työsuhdejärjestelyt – työvoiman liikkuvuus

Lentoyhtiö1 Lentoyhtiö2


Turvallisuus Viranomaisuuden muutos Toiminnan ohjaus

9.4.2014 34

• Riskiperusteisuus

• Organisaatioprofiili

• “Tiedosta toimenpiteisiin - projekti”

• Lainsäädäntö

• Kokemus

• Priorisointi

• Budjetti

• Yhteiskunnan odotukset


Turvallisuus Viranomaisuuden muutos

9.4.2014 35

... Organisaatio on halukas ja kyvykäs pitämään operattiviset riskinsä niin alhaisena, kuin käytännöllisesti mahdollista ja hänellä tehokas ja toimiva järjestelmä, joka pystyy varmistamaan toimintaan kohdistuvien vaatimusten täyttyminen.

Jos meillä on (selkeä) kuva siitä, että;

... Organisaatio on halukas, mutta ei kyvykäs pitämään operattiviset riskinsä niin alhaisena, kuin käytännöllisesti mahdollista ja hän ei ole pystynyt osoittamaan, että hänellä tehokas ja toimiva järjestelmä, joka pystyy varmistamaan toimintaan kohdistuvien vaatimusten täyttyminen.

A B

Toimintaa ohjataan mahdollisimman paljon riskiperusteisesti; - Tapahtumien analysointi - Organisaattion profiili


Turvallisuus Viranomaisuuden muutos

9.4.2014 36

Resurssien käyttöön priorisointi

1) Kolmannet osapuolet,

2) Kaupallisen ilmakuljetuksen matkustajat,

3) Toimintaan tavalla tai toisella liittyvät kolmannet

osapuolet,

4) Miehistön jäsenet/lentotyöhön osallistuvat,

5) Ei-kaupallisen lennon matkustajat, ja;

6) Ei-kaupallisen lennon lentäjät.


Turvallisuus

9.4.2014 37

”Suorituskykyinen liikennejärjestelmä luo perustan yhteiskunnan hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle”.

Riittääkö se, että siirtyminen pystytään toteuttamaan turvallisesti? Suorituskykyelementtejä; - turvallisuus - kustannustehokkuus - ympäristökestävyys - kapasiteetti - nopeus - luotettavuus - täsmällisyys - … - …


Turvallisuus

9.4.2014 38

Klassisessa turvallisuustyössä pyritään reaktiivisesti estämään se, että asiat menevät pieleen. Riittääkö tämä toimintamalli turvallisuuden ja muiden suorituskykyelementtien osalta? Meidän tulee omalta osaltamme mahdollistaa, että asiat menevät hyvin – että liikennejärjestelmä on suorituskykyinen.


Yhteinen asia.

Lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt

Kohti kansainvälistä ratkaisua?


Perustietoa päästökaupasta

• EU:n päästökauppa (EU ETS) toiminut vuodesta 2005, lentoliikenne mukaan 2012

• Koskee noin 5000:ta ilma-aluksen käyttäjää

• Alun perin koski kaikkia Euroopasta lähteviä ja sinne saapuvia lentoja

• Lentoliikenteen ”päästökatto” kattaa alkuperäisessä muodossaan karkeasti kolmasosan maailmanlaajuisista lentoliikenteen CO2-päästöistä

• Unionin ulkopuolisten lentojen sisällyttäminen järjestelmään herättänyt vastustusta Euroopan ulkopuolisissa valtioissa

• Trafi lentoliikenteen päästökauppaviranomainen Suomessa: säädösvaikuttaminen, luvat ja hyväksynnät sekä valvonta


ICAO-yleiskokous 2013

• ICAO:n yleiskokous hyväksyi 4.10. ilmastonmuutosta ja ympäristönsuojelua koskevan päätöslauselman

• ICAO-neuvosto aloittaa työn kansainvälisen päästöjenvähennysjärjestelmän luomiseksi

• Kv. järjestelmän tarkoitus tulla voimaan 2020, ja sen yksityiskohdista tulisi sopia seuraavassa yleiskokouksessa 2016


EU:n päästökauppadirektiivin muuttaminen

• EU-parlamentti hyväksyi 3.4.2014 päästökaupan rajaamisen pelkkiin ETA-alueen valtioiden välisiin lentoihin vuosien 2013—2016 ajaksi

• Sopimus menee vielä jäsenvaltioista koostuvan neuvoston hyväksyttäväksi

• Vastaus Euroopan ulkopuolisten valtioiden esittämään kritiikkiin päästökaupan ulottamisesta koskemaan myös kolmansien maiden lentoyhtiöitä

• Tarkoituksena myös tukea ICAO-neuvotteluja globaalista päästöjenvähennysjärjestelmästä

Päästöjenvähennyskysymyksessä pallo takaisin ICAO:lle


ICAO-sihteeristön ensimmäinen ehdotus kv. järjestelmäksi julkaistiin 11.3.2014

• Tavoitteena kansainvälisen lentoliikenteen hiilineutraali kasvu vuodesta 2020 eteenpäin

• Lentoyhtiöt kuittaisivat päästönsä offsetting-periaatteella, eli ostaisivat muilla sektoreilla vähennetyistä päästöistä saatuja päästöyksiköitä

• Järjestelmään kuuluisivat kaikki kv. lennot. Vapautuksia alle 10 000 CO2-tonnia vuodessa päästäville yhtiöille, pienille koneille sekä pelastuslennoille

• Järjestelmästä tultaisiin myös vapauttamaan lennot pienimpiin maihin

• Lentoyhtiöt raportoisivat päästöt vuosittain kansalliselle viranomaiselleen

• Päästöoikeuksien erityisvarannot uusille ja nopeasti kasvaville yhtiöille

• Päästöjen raportointi perustuisi todennettuun polttoaineen kulutukseen

• ICAO perustaisi maailmanlaajuisen rekisterin raportoinnin ja päästöoikeuksien hallinnoimiseksi


Yhteinen asia.


Kumpulantie 9, 00520 Helsinki

PL 320, 00101 Helsinki

Puhelin 029 534 5000

www.trafi.fi

Documents

Turvallinen ilmailu? - Trafi.fi - Etusivu 18 . Liikenteen ... Lähtökohta; on olemassa infra (haetaan skenario, joka mahdollistaa ylläpidon) Haaste; markkinat, ... Airspace block)