Georg ”Jori” Malmsten

”Suomen iskelmäkuningas”

Saara Sallanko 2c

Kastellin lukio Mu2

Kevät 2012

SisällysluetteloJohdanto...........................................................................................................................................................3

Nuoruus............................................................................................................................................................4

Läpimurto.........................................................................................................................................................5

Aikuisuus ja eläkevuodet..................................................................................................................................6

Pohdintaa.........................................................................................................................................................7

Liitteet..............................................................................................................................................................8

Diskografia....................................................................................................................................................8

Elokuvat, joissa Malmsten on esiintynyt/työskennellyt................................................................................9

Lähteet...........................................................................................................................................................10

JohdantoJori-Setä, Jorkka Kiljunen, Kille, Malmsten Jori ja Reima Matti. Nämä kaikki ovat Georg Malmstenin

salanimiä joilla hän esiintyi.

Jori Malmsten, oikealta nimeltään Georg Malmsten oli suomalainen legendaarinen laulaja,

muusikko ja säveltäjä. Malmstenin tunnetuimpia teoksia ovat mm. lastenlaulut Mikki-Hiirestä,

joihin luultavasti lähes jokainen suomalainen on joskus törmännyt. Suosituimpia hänen 842

levytyksistään ovat "Äänisen aallot", "Heili Karjalasta", "Suurin onni, lyhyin onni", "Muistelo" ja

"Särkynyt onni". Malmstenin huikea levytysten määrä onkin ennätys, jota Suomessa ei ole

vieläkään onnistuttu rikkomaan.

Malmsten on yksi tärkeimmistä suomalaisista kevyen musiikin vaikuttajista. Hän saavutti

elinaikanaan jo laajaa arvostusta, toisin kuin monet muut artistit, sillä hän laajensi alusta asti

ohjelmistoaan perinteisen iskelmämusiikin ulkopuolelle. Malmsten työskenteli myös

elokuvateollisuuden läheisyydessä: hän sävelsi musiikkia elokuviin, näytteli elokuvissa ja tv-

ohjelmissa sekä ohjasi elokuvan nimeltään Pikku myyjätär.

Malmsten oli värikäs persoona niin muusikkona kuin ihmisenä. Hän oli ennakkoluuloton

muusikko, joka rohkeasti seurasi innoitustaan ja vaistojaan esiintyessään niin aikuisille kuin

lapsillekin. Hän oli valloittava, karismaattinen ja lahjakas esiintyjä, joka iskelmillään valloitti

suomalaisten sydämet monista sukupolvista.

Kuka tämä Suomen iskelmäkuninkaanakin tunnettu musiikin monilahjakkuus todellisuudessa on ja

miten hän onnistui saavuttamaan legendan maineen suomen musiikissa?

Nuoruus Jori Malmsten syntyi 27. päivä kesäkuuta vuonna 1902 Helsingissä varsin musikaaliseen

perheeseen. Hän oli vanhempiensa venäjällissyntyisen Eugenien ja rikosetsivä Karl Jarl Mamstenin

esikoinen. Muutaman vuoden kuluttua Malmstenille syntyi pikkuveli sekä vielä myöhemmin

pikkusisko.

Malmstenin musiikilliset lahjat tulivat esille jo hyvin varhain. Hän aloitti musiikkiopinnot

Helsingin musiikkiopistossa (joka tunnetaan nykyään Sibelius-akatemiana) instrumenttinaan

trumpetti. Edettyään opinnoissaan musiikin parissa Malmsten ilmoittautui 17-vuotiaana Laivaston

soittokuntaan kornetistiksi ja yleni jo muutamassa vuodessa pursimieheksi eli vääpeliksi. Hänestä

tuli näin Suomen armejan nuorin musiikkivääpeli jo 19-vuotiaana.

Vuonna 1925 Malmstenin ollessa silloin 23-vuotias hän meni naimisiin Ragnhild Törnströmin

kanssa. Heille syntyi kaksi lasta, Ole ja Ragni. Samoihin aikoihin hän soitti soittokuntansa kanssa

menestyksellisesti musiikkia Esplanadin puolella ja jatkoi opintojaan Helsingin konservatoriossa.

Pian hän aloitti laulun opiskelun, josta hän siirtyikin opiskelemaan oopperaluokalle Aino Ackten

johdolla. Malmsten sai hyvät arvostelut lehdissä oppilaskonsertti-esiintymisestään sekä Parlophon

niminen levy-yhtiö kiinnostui hänestä. Pian tämän jälkeen Malmsten esiintyi oopperaopettajansa

ohjaamassa Händelin Julius Caesar-oopperan nimiosassa. Tämän seurauksena Malmstenille

tarjottiin kiinnitystä Suomalaiseen oopperaan, mutta alhaisen palkan takia Malmsten kieltäytyi.

Hieman tämän jälkeen hän esiintyi Savonlinnan oopperajuhlissa, ja samana vuonna hän lauloi

ensikonsertissaan yliopiston juhlasalissa. Sali oli täynnä haltioissaan olevaa yleisöä.

LäpimurtoMalmstenin uran sai läpimurtonsa vuonna 1929 kun hänen levy-yhtiönsä Parlophon järjesti hänen

ensimmäisen levytysmatkansa Berliiniin. Tällä matkalla Malmsten tallensi useita kappaleita, joiden

joukossa oli hänen omiakin sävellyksiä. Myöhemmin samana vuonna Malmsten teki toisen

levytysmatkan Berliiniin. Tuolloin Malmsten lauloi yhdessä Parlophon-kvartetin kanssa, tallensi

joululauluja, mieskuorolauluja ja tuttuja suomalaisia sävelmiä

Toisen levytysmatkansa aikana Malmsten aloitti pitkäaikaisen yhteistyön Parlophon-kvartetissa

esiintyneen tenori Roine Rickhard Ryynäsen kanssa. Tämän yhteistyön seuraksena syntyi suuren

suosion saavuttanut hitti ”Särkynyt onni", jota myytiin noin 17 000 kappaletta ja joka nosti

Malmstenin viihdemusiikin tähdeksi. Hitti oli ensimmäinen Suomalainen iskelmä, jonka Malmsten

oli säveltynyt ja Ryynänen sanoittanut. Malmstenin ja Ryynäsen yhteistyö osoittautui

menestyksekkääksi ja se synnytti monta kuolematonta sävelmää.

Hän oli samana vuonna hakenut Laivaston soittokunnan kapellimestarin paikkaa mutta ei saanut

sitä. Hän jätti laivaston, alkoi keskittyä Parlophon levy-yhtiön myyntipäällikön tehtäviin, ja

suuntautui näin lopullisesti viihdemusiikkiin. Vuonna 1931 Malmstén ryhtyi vapaaksi taiteilijaksi.

Samana vuosikymmenenä hän aloitti yhteistyön Dallapé-orkesterin kanssa laulusolistina ja

kapellimestarina. Samaan aikaan hän sävelsi musiikkia ja myös näytteli.

Aikuisuus ja eläkevuodetTalvisodan aikana Malmsten oli määrättynä laivastoasemalle musiikkimestarin tehtäviin, eli

viihdyttämään. Omien levyjen teko jatkui Malmstenilla, toisin kuin pienemmillä tähdillä. Hän oli

yksi sotavuosina eniten levyttäneistä suomalaisista laulajista. Sodan aikana häneltä syntyi paljon

hittejä, mm. "Liisa pien'", "Tumma yö" ja "Kaunis valhe".

Huolimatta siitä että Malmsten palveli sota-aikana laivastossa, hän kiersi esiintymässä eri puolilla

Suomenlahtea laivaston joukoille sodan yhä ollessa käynnissä. Levytys matkoja hän teki kaksi,

ensin Tukholmaan ja sitten Berliiniin. Malmstenin vapauduttua palveluksesta hänen uusin levynsä

valmistui. Levytykset eivät olleet kovin merkittäviä lukuun ottamatta kappaletta ”Pennitön

uneksija” ja Malmsten vaihteli levy-yhtiöitä paljon.

Malmstenin vapaan taitelijan kausi päättyi, kun hän pääsi vuonna 1948 Helsingin

poliisisoittokunnan kapellimestariksi. Tähän mennessä Malmsten oli oppinut suomen kielen jo niin

hyvin että sanoitti kaikki laulunsa suoraa suomeksi. Monet hänen 1950-luvun alussa tehdyt

levytykset ovatkin muodostuneet klassikoiksi, kuten kappaleet ”Stadin kundi” ja ”Kohtalokas

samba”. Kohtalokas samba on tullut tunnetuksi myös Vesa-Matti Loirin esittämänä.

Vaikka Malmsten keskittyikin näihin aikoihin esiintymisen sijaan enimmäkseen

poliisisoittokunnan johtamiseen, riitti hänellä aikaa myös monien uusien sävellysten tekemiseen.

Pian julkaistiinkin hänen kaikkien tuntema levytyksensä ”Lasten liikennelaulu”.

Malmstenin lopetettua Poliisisoittokunnan kapellimestarin tehtävät vuonna 1965 hän siirtyi

viettämään eläkettä television viihde- ja lastenohjelmiin. Lisäksi hän levytti uusia versioita

aiemmista klassikko kappaleistaan. Tyttärensä Ragnin kanssa hän esiintyi lukuisissa tv-ohjelmissa

lapsia laulattamassa. Juuri keksityn television kautta Malmstenin laulut tavoittivat jälleen uuden

sukupolven.

Malmsten kuoli Helsingissä 25. toukokuuta 1981 pitkäaikaiseen sairauteen. Pitkän ja loistokkaan

muusikon uransa aikana hän oli säveltänyt musiikkia elokuviin ja teatteri näyttämöille, esiintynyt

televisio ohjelmissa ja elokuvissa, toiminut kapellimestarina johtaen viihdeorkestereita ja armeijan

ja poliisin soittokuntia. Hän on edelleen suomen eniten levyttänyt taitelija ja hänen huikea

levytuotantonsa käsittää lähes 850 kappaletta. Malmsten onkin ansainnut reilusti hänestä käytetyt

nimitykset legenda ja Suomalaisen iskelmäkuningas.

Pohdintaa

Georg Malmsten on yhä edelleen lähes koko Suomessa tunnettu musiikin legenda. Hänet

tunnetaan iskelmän-isänä ja rakastettuna ikonina, eikä ihmekään sillä tämä musiikin

monilahjakkuus toimi elämänsä aikana kapellimestarina, säveltäjänä, sanoittajana, sovittajana sekä

näyttelijänä. Lisäksi hän hallitsi laulamisen, trumpetin, kornetin, viulun ja kitaran soiton. Hänen

valssinsa, foxtrottinsa, tangonsa ja jenkkansa ovat vaikuttaneet suuresti Suomen iskelmämusiikin

muovautumiseen ensimmäisen maailmansodan jälkeen sekä Suomessa edelleen tanssitan hänen

musiikkinsa tahdissa. Malmstenista on myös kirjoitettu kirja, Georg Malmsten - Suomen

iskelmäkuningas sekä perustettu säätiö.

Vaikka emme saaneet itse valita kenestä teemme esitelmämme, sattui minulle mielestäni hyvin

mielenkiintoinen aihe. Nimen ”Jori Malmsten” olin kyllä kuullut useat kerran aikaisemmin, mutta

en olisi osannut nimetä yhtäkään hänen teostaan ilman apuja. Työtä tehdessäni löysinkin monia

vanhoja tuttavuuksia hänen kappaleistaan, mm. lapsena paljon kuunneltu ”Mikki hiiri meri

hädässä” sekä vanhojentansseissakin tanssittava ” Katariinan kamarissa”.

Työn tekeminen oli yllättävän mielenkiintoista. Samalla kun tutustuin Suomen iskelmän syntyyn

Malmstenin kautta, törmäsin myös lukuisiin muihin kiinnostaviin suomalaisiin artisteihin ja

muusikoihin. Voisin sanoa, että työn tekeminen avarsi katsettani ja tutustutti minut paremmin

Suomen musiikin historiaan ja sen vaikuttajiin.

Liitteet

Diskografia

Georg Malmstenin lastenlaulut 1930–1951

Georg Malmsten på svenska vol 1

Georg Malmsten på svenska vol 2

Georg Malmstén, Jaakko Salon yhtye ja Kullervo Linnan Humppa-Veikot (1968)

Georg Malmstén merellä (1971)

Georg Malmsten − Duurissa ja mollissa (1981)

Georg Malmstenin parhaimmat lastenlaulut (1981)

Georg Malmsten − Unohtumattomat 1 (1992)

Georg Malmsten − Unohtumattomat 2 (1993)

Stadin kundi − Georg Malmsténin 100-vuotisjuhlakokoelma (2002)

Kahden venheessä, (2012)

Elokuvat, joissa Malmsten on esiintynyt/työskennellyt Nuoruusaikoja osa 2: Ison miehen vierailu 1999 (Musiikki)

Funkiksen liekki 1989 (Musiikki)

Lennokki 1973 (Esiintyjä ja musiikki)

Tehtiin liiketalo 1961 (Esiintyjä)

Lasten liikennelaulu 1960 (Sävellys)

Iskelmäketju 1959 (Näyttelijä)

Asessorin naishuolet 1958 (Näyttelijä (Esiintyjä televisiossa))

Markus-sedän juhla 1957 (Esiintyjä)

Taikapeili 1956 (Musiikki)

"Jees, olympialaiset", sanoi Ryhmy 1952 (Musiikki)

Sika jalon muonan tuottaja 1948 (Musiikin sovitus)

Päijänteellä 1945 (Musiikki)

Varuskunnan "pikku" morsian 1943 (Musiikki)

"Niin se on, poijaat!" 1942 (Musiikki)

Avioliittoyhtiö 1942 (Musiikki)

Kenttäpostia 1942 (Näyttelijä ja musiikki)

SF-Paraati 1940 (Musiikki ja näyttelijä)

Laivan kannella 1938 (Näyttelijä ja musiikin johto)

Markus setä kertoo... 1938 (Musiikki)

Syntipukki 1935 (Musiikki ja näyttelijä)

Meidän poikamme ilmassa - me maassa 1934 (näyttelijä ja kuoron solisti))

Herrat täysihoidossa 1933 (Näyttelijä, musiikki ja käsikirjoitus)

Meidän poikamme merellä 1933 (Näyttelijä, musiikin sävellys ja musiikin sovitus)

Ne 45000 1933 (Näyttelijä)

Pikku myyjätär 1933 (Ohjaus, musiikki ja käsikirjoitus)

Voi meitä! Anoppi tulee 1933 (Näyttelijä ja musiikki)

Päikese lapsed (Auringon lapset) 1932 (Musiikki ja musiikin johto)

"Sano se suomeksi" 1931 (Näyttelijä)

Markus setä kertoo... Joutuin vain nyt nukkumatin luo (Laulu)

Kuvat

Ensimmäisessä kuvassa on Georg Malmsten nuorena Toisessa kuvassa hän on vanhempana Kolmannessa on postimerkki, joka on tehty Malmstenista

Lähteet

• http://yle.fi/vintti/yle.fi/ikimuistoinen/malmsten.html

• http://fi.wikipedia.org/wiki/Georg_Malmst%C3%A9n

• http://satumaa.yle.fi/sadan-vuoden-syke/2010-03-01/george-malmsten-

ensimmainen-iskelmakuningas

• http://malmsten.lasipalatsi.fi

• http://www.elonet.fi/name/nm479/