Henna Huusko

27.11.2012

Psyykkiset ongelmat ja häiriöt

• Mitä on mielenterveys?• Mielenterveyden kulmakivet• Mielenterveyden häiriöt ja niiden luokittelu• Mielialahäiriöt• Neuroosit• Psykoosit• Persoonallisuushäiriöt• Masennus ja ahdistuneisuus• Ongelmakäyttäytyminen• Aikuisiän sosiaalinen toimintakyky

Tunnin sisältö

• Rajaa terveyden ja sairauden välille on vaikea vetää jatkumo tai liukuma tilasta toiseen

• On normaalia kyseenalaistaa omaa mielenterveyttään elämänmuutokset ja kriisitilanteet

• Normaalia vaihtelua - stressi tai luova hulluus

Mitä on mielenterveys?

• Toimintakykyisyys - omat tavoitteet ja niiden toteutus• Mahdollisuus kokea tunteita - kyky kokea myötätuntoa• Kyky vuorovaikutukseen• Kuuluminen erilaisiin ryhmiin• Kyky asettaa myönteisiä päämääriä - elämän suojelu• Joustavuus - kyky mukautua tilanteisiin• Realiteettien ja arkisen elämän sietäminen - kyky erottaa

tosi ja mielikuvitus

Mielenterveyden kulmakivet

• Käyttäytyminen ei häiritse muita normatiivinen normaalius• Tilastollinen keskivertoisuus käyttäytymisessä• Subjektiivinen kokemus kärsiikö itse

Mikä on normaalia?

• Mielenterveyden häiriöt voivat ilmetä monella tavalla ja kaikille yhteistä oiretta ei ole

• Usein vaikeudet ovat jokapäiväisiä, painavat mieltä ja uhkaavat henkistä hyvinvointia

• Mielenterveyden häiriöitä ja sairauksia on monenlaisia ja ne ryhmitellään niille tyypillisten oireiden mukaan

• Lääkehoidon perusteena olevan häiriöiden luokittelu tehdään aina oireiden, eikä persoonallisuuden mukaan

• Mielenterveyden häiriöiden luokittelu on sopimuksenvaraista luokittelu muuttuu jossain määrin tehtyjen tutkimusten myötä

Mitä ovat mielenterveyden häiriöt?

Luokittelutapoja on useita……mutta on olemassa kolme suurta ryhmää…• Neuroosit• Persoonallisuushäiriöt• Psykoosit

Myös aivoperäiset sairaudet ja vammat aiheuttavat psyykkisiä muutoksia

Psyykkisten häiriöiden luokittelu

• Psykiatrisille häiriöille ovat ominaisia tunne-elämän, ajatustoiminnan ja käytöksen häiriöt

• Häiriöiden taustalla on usein erilaisia psyykelle sietämättömiä tai ylivoimaisia tunnetiloja – pelkoa, ahdistusta, surua, vihaa, vihan pelkoa, häpeää, syyllisyyttä, huonommuuden tunteita tai avuttomuutta…

• Kyky tuntea näitä tunteita ihmiselle välttämätöntä, mutta liian voimakkaina ne lamaavat tai saavat käyttäytymään haitallisella tavalla

• Tunnetilat vaikuttavat myös elimistöön Viha tai pelko saa koko elimistön reagoimaan ja aiheuttaa usein erilaisia somaattisia oireita vapinaa, verenpaineen nousua, väsymystä, lihasten jäykistymistä ja selkävaivoja

• Ihminen on kokonaisuus Mielen hyvinvointi heijastuu koko ihmiseen

Mielenterveyden häiriöiden piirteitä

• Vuosittain 1,5 prosenttia suomalaisista sairastuu johonkin mielenterveyden häiriöön

• Joka viides suomalainen sairastaa jotain mielenterveyden häiriötä.• Jopa joka viides suomalainen kokee elämänsä varrella ainakin yhden

vakavan masennusjakson• Terveen on usein vaikea käsittää psykoottista ihmistä sairauteen

liittyvien ajattelun vaikeuksien vuoksi• Esim. skitsofreniaa sairastava saattaa uskoa todeksi asioita, joita muut eivät

havaitse tai pidä totena. Aistimuksen tuntuvat todelta, koska ne syntyvät aivojen toiminnan seurauksena.

• Mielenterveysongelmia pelätään usein. Monen on vaikea kohdata mielenterveysongelmaista tai ajatella mahdollisuutta oman mielentasapainonsa menettämisestä.

• Suhtautuminen mielenterveyden häiriöihin on tietämyksen lisääntyessä muuttunut ymmärtäväisemmäksi Tieto vähentää ennakkoluuloja

• Psykiatrisista sairauksista voi myös parantua!

Esiintyminen ja suhtautuminen

• Tunne-elämän häiriöitä• Lieviä (neuroosit) tai vaikea-asteisia (psykoosit)• Masennus (depressio)• Hypomania (kiihkeä toiminta)• Mania (hallinnasta karanut ylikiihkeys)• Kaksisuuntainen mielialahäiriö (depression ja manian

vaihtelu)

Mielialahäiriöt

• Laaja ryhmä• Lieviä rajattuja psyykkisiä häiriöitä• Oma toiminta ärsyttää, aiheuttaa kärsimystä• Ahdistuneisuus, estoisuus, syyllisyydentunto• Taustalla usein lapsuuden ongelmat• Esim. pakko-oireinen häiriö, fobiat, neuroottinen masennus,

paniikki- ja ahdistuneisuushäiriö

Neuroosit eli ahdistuneisuushäiriöt

• Vaikeita mielisairauksia, todellisuudentaju heikentynyt, ei aina sairauden tunnetta

• Psykoottinen arvioi ja tulkitsee ulkoista todellisuutta selvästi muista poikkeavalla tavalla ja hänen havainto-, päättely- ja ajattelutoimintansa eivät toimi normaalisti

• Erilaiset aistiharhat, kuten kuulo- ja näköharhat, ja oudot tai pelottavat tunnekokemukset ovat tyypillisiä psykoottisia kokemuksia

• Muita psykoottisia oireita ovat ajatuksen ja puheen häiriöt, sekavuus ja hajanaisuus (Voidaan luulla päihtyneeksi, vaikka todellisuudessa ei ole)

• Skitsofrenia on pitkäaikaisista psykoottisista sairauksista tavallisin• Todellisuudentaju hämärtynyt, eheä minäkokemus puuttuu, orgaaninen tausta,

harhoja, ajattelun ja puheen epäloogisuus• Psykoottisia vaiheita tai oireita voi kuitenkin esiintyä myös vakavissa

masennustiloissa, manioissa, dementioissa, päihteidenkäytön ja vaikeiden fyysisten sairauksien yhteydessä

• Psykoottisia tiloja hoidetaan antipsykoottisilla lääkkeillä, joita on Suomessa käytössä lähes kaksikymmentä

Psykoosit

• Neuroosien ja psykoosien rajalla• Sisäinen hallinta ongelmallista, aiheuttaa ongelmia

erityisesti läheisille, usein sosiaalisia ongelmia• Taustalla minän kestokyvyn ylittävät vaikeat kokemukset,

varhaisen ympäristön vaikutukset, synnynnäiset tekijät, aivovaurio

• Esim. epäsosiaalinen, narsistinen, passiivinen, riippuvainen tai epävakaa persoonallisuus

Persoonallisuushäiriöt

• Arviot masennuksen ja ahdistuneisuuden yleisyydestä vaihtelevat• Erilaisista ahdistus- ja pelkotiloista kärsii runsas kymmenesosa

nuorista (1/10) - Masentuneita nuoria on suunnilleen yhtä paljon• Suurin osa ihmisistä on joskus elämässään ahdistuneita ja

mielialaltaan masentuneita• Nuoruusiässä nämä ongelmat lisääntyvät enemmän tytöillä kuin

pojilla ja ero säilyy aikuisuudessa• Erityisesti masennuksen takana on geneettisiä tekijöitä (50%):

toiset nuoret masentuvat toisia herkemmin• Monet stressaavat elämäntapahtumat ja erityisesti traumaattiset

tapahtumat, kuten läheisen itsemurha, lisäävät todennäköisyyttä masentua tai kärsiä ahdistushäiriöstä

• Altistavaa on myös kielteisten elämäntapahtumien kasaantuminen• Ks. Masennuskysely http://www.tohtori.fi/?page=591031

Masennus ja ahdistuneisuus

Elämäntapahtuma Kuormituspisteet(maksimi = 100)

1.Puolison tai lapsen kuolema2.Avioero3.Asumusero4.Vankeustuomio5.Läheisen perheenjäsenen kuolema6.Vammautuminen tai sairastuminen7.Avioliiton solmiminen8.Työstä irtisanominen9.Avioristiriitojen sovittaminen10.Eläkkeelle jääminen11.Perheen jäsenen terveydentilan muutos12.Raskaus13.Vaikeudet seksielämässä14.Uusi perheenjäsen15.Työpaikan tai tehtävien muutos

10073656363535047454544

40393939

Masennnustilan riskiä lisääviä elämänmuutoksia

• Perhevuorovaikutuksella on merkitystä• Konfliktit perheessä, huono kohtelu ja hyväksikäyttö ovat kaikki yhteydessä

masentuneisuuteen ja sisäänpäin suuntautuneeseen ongelmakäyttäytymiseen

• Perheen riitaisuus ja avioero sekä kielteinen vanhemmuus lisäävät nuorten myöhempää masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta

• Toisaalta, mielenterveysongelmat, esim. nuoren syömishäiriöt, voivat lisätä perhevuorovaikutuksen konflikteja kielteinen noidankehä, ammattiapua tarvitaan!

• Ikätoverisuhteet yhteydessä mielenterveyteen• Usein kiusatuksi joutuvat juuri ahdistuneet ja masentuneet nuoret lisää

heidän ongelmiaan entisestään• Myös temperamenttipiirteet ovat yhteydessä mielenterveyteen• Erityisesti nk. Estynyt temperamentti ja ylikontrolloiva persoonallisuus

altistavat nuoria masennus- ja ahdistuneisuusoireille• Myös kulttuuri vaikuttaa suomalaisilla pojilla kaksinkertainen itsemurha riski

verrattuna norjalaisiin nuoriin, ja nelinkertainen verrattuna ruotsalaisiin nuoriin

Masennus

• Osalle nuorista kasaantuu nuoruusvuosina ongelmia, jotka näkyvät henkisenä pahoinvointina tai ulkoisena häiriökäyttäytymisenä

• Joidenkin kohdalla nuoruusiän ongelmat häviävät ja joidenkin kohdalla kasaantuvat ongelmavyyhdiksi

• Nuorten tunneperäisiä ongelmia kutsutaan usein sisäänpäin suuntautuviksi ongelmiksi• Vakavia tunneperäisiä vaikeuksia on arveltu olevan 7-10 prosentilla nuorista• Kaksi tavallisinta ongelmaa ovat masennus ja ahdistuneisuus• Nuorten käytöshäiriöitä, aggressiivisuutta ja rikollisuutta kutsutaan

usein yhteisnimellä ulkosuuntautunut ongelmakäyttäytyminen• n. 6-16 prosentilla pojista ja 2-9 %:lla tytöistä ilmenee käytöshäiriöitä• Pojilla esiintyy enemmän suoraa ja tytöillä puolestaan enemmän epäsuoraa

ja verbaalista aggressiivisuutta• Käytöshäiriöt, aggressiivisuus ja rikollisuus kulkevat usein käsikädessä

Nuorten hyvinvointi, mielenterveys ja ongelmakäyttäytyminen

1. LINJA alkaa aggressiivisuutena ja kiusaamisena koulussa ja jatkuu usein myöhemmin tappeluihin osallistumisena ja vakavana väkivaltaisuutena2. LINJA alkaa pienillä omaisuusrikoksilla ja kehittyy usein vandalismiksi ja vakavaksi omaisuusrikollisuudeksi3. LINJA alkaa tottelemattomuudesta ja kehittyy vakavammiksi auktoriteettiongelmiksi kuten karkailuksi ja ongelmiksi koulussaUlkoisesti suuntautunut ongelmakäyttäytyminen on myös pysyvää, vaikka sen muodot vaihtelevat ikäkaudesta toiseen

Ulkoisesti suuntautuneen ongelmakäyttäytymisenkolme kehityslinjaa:

• Lapsuuden aikaisista temperamenttipiirteistä erityisesti kontrolloimattomuus, impulsiivisuus ja vaikea temperamenttityyppi ovat ennuste nuoruudenaikaisista käytöshäiriöistä, aggressiivisuudesta ja rikollisuudesta

• Lapsen kyvyttömyys kontrolloida omaa toimintaansa• Alhainen älykkyys• Vähäinen vanhempien ohjaus, heikko ja vaihteleva kurinpito

sekä ankarien rangaistusten käyttö ennakoivat nuorten myöhempiä käytöshäiriöitä ja rikollisuutta (autoritatiivinen kasvatus)

• Perheen konfliktit erityisesti perheväkivallan näkeminen

Ongelmakäyttäytymiselle altistavat tekijät:

Aikuisiän sosiaalista toimintakykyä on mahdollista ennustaa lapsuudessa ilmenevien kehityksen riskitekijöiden avulla• Lapsuuskodin ihmissuhdeongelmat• Vanhempien heikko ammattiasema• Lapsen aggressiivinen käyttäytyminen• Kouluun sopeutumisen ja koulussa menestymisen vaikeudet• Tovereiden hyljeksintä• Ammatillisen koulutuksen puute

Aikuisiän sosiaalinen toimintakyky

• Työuran epävakaisuus• Alkoholin ongelmakäyttö• Ihmissuhdeongelmat• Taloudelliset vaikeudet• Rikollisuus

Aikuisiän ongelmia

• Kodin sosiaalinen pääoma:• Hyvät vuorovaikutussuhteet perhepiirissä• Vastavuoroisuuden normit ja arvot• Keskinäinen luottamus• Lapsilähtöinen kasvatus

Hyvä perusta aikuisiän toimintakyvylle!

Myös myönteiset kokemukset kasaantuvat!

Fyysiset muutokset:tihentynyt sydämensyke ja kohonnut verenpainesydämen tykytyshikoiluselkä- tai niskasärkyruokahalun väheneminen/lisääntyminenunihäiriötripuli, pahoinvointisuusVapina

tihentynyt virtsaamisen tarvekuukautisia edeltävät stressioireetväsymyssuun kuivuminenperhoset mahassa �alttius fyysisille sairauksillelihasjännitys

Stressin merkkejä

Muutokset ajattelussa:murehtiminen, tulevaisuudesta huolehtiminenkeskittymisvaikeudetsekavuus, tarkkaamattomuustunne, että jotakin pahaa voi tapahtuavaikeus löytää ratkaisuja ongelmiinjoustamattomuusylivarovaisuusepätodellisuuden tunne

Stressin merkkejä

Mielialamuutokset:masentuneisuus, toivottomuus, avuttomuusviha, lyhyt pinna, ärtyisyysapatiaahdistuneisuusitkuisuushermostuneisuus, poissa tolaltaan olo

Stressin merkkejä:

Muutokset käyttäytymisessä:huonontunut kommunikointivaikeus kuunnella toisiahampaiden kirskuttaminenhermostunut nauraminenänkytysalttius onnettomuuksiinhuumeiden tai alkoholin väärinkäyttö tai riippuvuustärinä, nykiminen

Stressin merkkejä:

Olet töissä iltavuorossa päiväkodissa. Lapsen äiti tulee hakemaan 3-vuotiasta tyttöä ja vaikuttaa sekavalta. Äidin puhe on epäselvää ja katse harhailee. Äiti vaikuttaa humalaiselta, mutta et haista alkoholia. Miten toimit?

Miten toimia?

• Väkivaltaisen käytöksen uhkaa lisää alentunut aggressiokynnys esimerkiksi alkoholin, huumeiden, lääkkeiden tai jonkin fyysisen tekijän takia

• Lasta ei saa luovuttaa päihtyneelle tai muuten lasten turvallisuutta vaarantavalle hakijalle Lapset pois vaarallisesti käyttäytyvän ihmisen lähettyviltä

• Aggressiivisen asiakkaan kohtaamisessa on tärkeää olla koko ajan puhekontaktissa, olla määrätietoinen, puhutella potilasta hänen omalla nimellään ja palkita myönteistä käyttäytymistä

• On tiedostettava väkivallan mahdollisuus –kohtaaminen mahd. mukaan ulkona tai sisätilassa jossa useampi poistumistie

• Vanhempaa täytyy lähestyä varovasti, puhuttava selkeästi ja ymmärrettävästi, sekä vedottava hänessä olevaan aikuiseen

• Ilmoita tilanteesta muulle henkilökunnalle, tieto esimiehelle ja yhteys sosiaaliviranomaisiin!

• Otettava ensin yhteys mahd. varahakijaan. Jos varahakijaan ei saada yhteyttä, asia siirretään lastensuojeluviranomaisten hoidettavaksi

Arvaamattomasti tai väkivaltaisesti käyttäytyvän ihmisen kohtaaminen

Huttunen, M.O. 2004. Lääkkeet mielen hoidossa. Helsinki: Duodecim.Lepola, U., Koponen, H., Leinonen, E., Joukamaa, M., Isohanni, M. & Hakola, P. 2002. Psykiatria. Helsinki: WSOY.

Kirjallisuus