Upload
neil
View
206
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Jäämistöoikeuden laskennalliset ongelmat 2013 II Lakiosa Yliopistonlehtori Tapani Lohi. Yleistä lakiosasta. Lakiosaoikeus on rintaperillisille ja ottolapsille (ns. vanhat adoptiot) kuuluva oikeus saada vähimmäisosa perinnöstä. Lakiosaoikeutta ei ole: leskellä - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
Jäämistöoikeuden laskennalliset ongelmat 2013
II Lakiosa
Yliopistonlehtori Tapani Lohi
Yleistä lakiosasta
Lakiosaoikeus on rintaperillisille ja ottolapsille (ns. vanhat
adoptiot) kuuluva oikeus saada vähimmäisosa perinnöstä. Lakiosaoikeutta ei ole:
- leskellä
- toisen ja kolmannen parenteelin perillisillä.
Lakiosaoikeus antaa suojaa perittävän tekemien
testamenttien, lahjoitusten ja henkivakuutusjärjestelyjen
varalta.
Lakiosa ja ennakkoperintö: vertailua
Järjestelmien yhteisiä piirteitä: Lakiosa- ja ennakkoperintösäännöstö sisältävät
samantyyppisen tasausjärjestelmän, jossa laskennallisten
lisäysten ja vähennysten avulla eliminoidaan perittävän
antamien lahjojen vaikutus.
Ennakkoperintö on tärkeä laskennallinen erä sekä PK 6
luvun että PK 7 luvun järjestelmässä.
Ennakkoperintö- ja lakiosasäännöstön eroja
Ep-säännöstö tähtää täyteen tasaukseen – lakiosa antaa
vain ”vähimmäissuojaa” (lakiosa on puolet perintöosasta).
Ep-säännöstö koskee kaikkia perillisiä, lakiosa suojaa
vain rintaperillisiä.
Ep-säännöstö tahdonvaltaista oikeutta –
lakiosasäännöstö pakottavaa oikeutta. Ep-säännöstössä lahjalle annetaan vain perittävän
oletettavaa tahtoa vastaava tasausvaikutus:
lakiosasäännössä perittävän tahdolla ei ratkaisevaa
merkitystä. Testamentti ei vaikuta koskaan lakiosan suuruuteen.
Ep:n ja lakiosan eroja, jatkoa
PK 6 luvun ainoa lisäyserä ennakkoperintö, PK 7 luvussa myös suosiolahja, testamenttiin rinnastuva lahja ja ylisuuret henkivakuutusmaksut.
Ep-säännöstön avulla annetaan suojaa vain reaalisen jäämistön rajoissa. - Lakiosasäännöstö mahdollistaa puuttumisen myös täytettyihin lahjoihin.
PK 6 luvun ep-säännöstö määrittää vain perillisten* välisiä suhteita. – Lakiosasäännöstö ulottaa vaikutuksensa myös sivullisiin: testamentinsaajiin, lahjanlupausten saajiin, täytetyn lahjan saajiin.
* Joskus harvoin myös yleistestamentinsaajien
Perintöosa ja lakiosa
Usein joudutaan laskemaan erikseen perillisen perintöosa ja lakiosa.
Huomaa: lakiosaa ei voida läheskään aina laskea niin että
vain puolitetaan perillisen perintöosa.
Hyvä etenemisjärjestys:
1) PK 6 luvun säännöksiä ja mahdollista testamenttia
soveltamalla selvitetään, mitä kullekin kuuluu
perintöosina.
2) Tämän jälkeen lakiosalaskelman avulla kontrolloidaan,
täyttääkö kyseinen jakotulos PK 7 luvun vaatimukset.
Perintöosan ja lakiosan ”kollisio”
Tilanne: Reaalinen jäämistö ei riitä sekä täysien perintöosien että lakiosien suorittamiseen.
- Etusijajärjestys: lakiosaoikeudet toteutettava ensin, vasta sen jälkeen voidaan jäämistövaroja käyttää perintöosien suorittamiseen (näin KKO 1997:70).
Lakiosalaskelman perusteita
1) Lakiosa = reaalinen jäämistö + lask. lisäykset
n x 2
n = perillisten tai perillishaarojen lukumäärä
2) Lakiosat lasketaan perilliskohtaisesti.
- Hylättävä ajattelutapa: puolet jäämistöstä on lakiosa ja
puolet vapaaosa.
3) Laskennallisia lisäyksiä ovat:
- ennakkoperintö
- suosiolahja,
- testamenttiin rinnastuva lahja
- ylisuuret henkivakuutusmaksut.
Lakiosalaskelma, jatkoa
4) Laskelmassa perilliseksi luetaan myös jälkeläinen, joka
on ”laillisesta syystä” jäävä osattomaksi perinnöstä (PK
7:2).
Perinnöttömäksi tehty, perittävän surmannut,
testamentin salannut perinnön vanhentumaan päästänyt,
perinnöstä luopunut.
- Perillispiirin supistuminen ei siis johda jäljelle jäävien
lakiosan kasvamiseen. - Perintöoikeutensa menettäneen perillisen osuus
menee siis tavallaan ”vapaaosaan”.
6) Lisäykset tehdään täydestä arvosta, vaikka kyse olisi
ylisuuresta ennakkoperinnöstä (tai muusta lisäyserästä).
7) Jos P ylivelkainen, reaalinen jäämistö = 0.
8) Huomattava PK 7:7
- Perillisen saama ennakkoluovutus vähennetään hänelle
reaalisesti annettavasta määrästä
- Lainkohtaan voi vedota kuka tahansa.
- Koskee kaikkia laskennallisia lisäyseriä.
- Vähennykset tehdään vasta perillisen ”täyden” lakiosan
määrittämisen jälkeen.
Esimerkki PK 7:7:n soveltamisesta
P:ltä jää 1000 €. Rintaperillisiä on kaksi (A ja B).
P on antanut A:lle 200 €:n suosiolahjan ja X Oy:lle
600 €:n suuruisen testamenttiin rinnastuvan lahjan. - Testamentissaan P on määrännyt kaiken B:lle. - A:n asema?
Vastaus: A:n lakiosa on ½ x ½ x (1000 + 200 + 600) =
450 euroa.
Näin A voi vaatia lakiosaoikeuden nojalla:
450 - 200 = 250 euroa. (B saa suorittaa lakiosan
rahana).
Miten PK 7:7:ää EI pidä soveltaa
Kuvaus eräästä tenttivastauksesta (edellisen dian
tehtävään):
1) Lasketaan perintöosat:
p = (1000 + 200) x ½ = 600
2) Ep:n vähennys: Koska A saanut jo ennakkona 200,
hänelle kuuluu jäämistöstä vain 400.
3) Lakiosa: A:n lakiosa on puolet edellä mainitusta.
SIIS: A voi vaatia lakiosanaan jäämistöstä 200.
Ylivelkaisen jäämistön nollasäännöstä
Esimerkki: P:ltä jää omaisuutta 0 € ja velkoja 30 000 €. P
on antanut X:lle 20 000 €:n testamenttiin rinnastuvan
lahjan. – Lapset A ja B vaativat lakiosiaan.
Nollasäännön mukainen lopputulos: lakiosat = 5 000 €.
Nollasääntöä vastaan Se tuottaa rintaperillisille (esimerkissä A:lle ja B:lle)
ylikompensaatiota. Jos P olisi jättänyt lahjansa antamatta, lakiosa olisi ollut 0.
Nollasäännön puolesta:Sen avulla taataan, ettei P voi velkaantumalla viedä
perillisiltään lakiosaoikeutta.Tausta-ajatus: Sen, minkä P onnistunut siirtämään
lahjoituksin pois velkojiltaan, täytyy tulla hänen
rintaperillistensä hyväksi
Lakiosaoikeuden toteuttamistavat
Keinot ensisijaisuusjärjestyksessä:
1) Perinnönjaossa tehtävä lakiosavaatimus.
2) Lakiosailmoitus testamentinsaajalle (PK 7:5.3)
- Vapaamuotoinen (”todistettavasti”)
- Määräaika 6 kk testamentin tiedoksiannosta.
- Huomaa: testamentinsaajalla oikeus suorittaa
lakiosa rahana.
3) Lahjanlupausten täyttämättä jättäminen (PK 7:6).
4) Lakiosan täydennyskanne lahjansaajaa kohtaan
- Viimesijainen suojakeino
- Tuomioistuinasia: pesänjakaja ei voi määrätä
täydennystä maksettavaksi.
- Täydennyskanne nostettava 1 vuoden kuluessa siitä, kun
perillinen sai tiedon a) perittävän kuolemasta ja b) hänen
oikeuttaan loukkaavasta lahjoituksesta. - Kuitenkin
viimeistään 10 vuoden kuluessa perittävän kuolemasta.
- Kanteen nostaminen ei edellytä, että perillinen olisi sitä
ennen tehnyt lahjan laskennallista lisäämistä koskevan
vaatimuksen.
- Täydennyksen saa suorittaa rahana. Itse lahja peräydy.
Tehtävä 18
Vaihe I
Lasketaan ensin perintöosat:
- Otetaan huomioon A:n saama ep, mutta ei B:n saamaa
suosiolahjaa.
- Jo päältäpäin nähdään, että A:lle annettu ep on ollut
ylisuuri. Jaetaan näin reaalinen jäämistö (8 000 €) tasan
B:n, C:n ja D:n kesken (2 667 kullekin). A ei saa mitään.
tehtävä 18 jatkuu
Vaihe II
Varmistetaan jakotuloksen toteuttamiskelpoisuus
laskelmalla perillisten lakiosat.
Lo = (8 000 + 6 000 + 10 000) x ½ x 1/4 = 3 000
Havaitaan: lakiosa on suurempi kuin perintöosa. Annetaan siten C:lle ja D:lle jäämistöstä heidän lakiosansa (3 000 kummallekin). A ja B ovat jo lakiosansa saaneet (PK 7:7).
Jäljelle jäävät 2 000 käytetään perintöosien täyttämiseen, eli annetaan B:lle (C ja D ovat jo perintöosansa saaneet).
Lopputulos: C ja D saavat jäämistöstä kumpikin 3 000 ja B saa 2 000. - A on saanut perintö- ja lakiosansa jo P:n eläessä.
Tehtävä 19
Otetaan kaikki lahjat huomioon laskennallisina lisäyksinä:- Lakiosajäämistö = 44 t + 10 t + 4 t + 5 t + 3 t +14 t = 80 t- Lakiosat = ½ x ¼ x 80 000 = 10 000 / perillinen
Tehdään PK 7:7:n mukaiset vähennykset:A: 10 000 – 10 000 = 0B: 10 000 – 4 000 = 6 000
Huom B:n puolison saamaa lahjaa ei vähennetä! C: Ei vähennyksiä, koska C ei ole itse saanut mitään.D: Ei vähennyksiä, koska D ei ole saanut mitään.
Lopputulos: Y ry:n on suoritettava 6 000 + 10 000 + 10 000 = 26 000.
Lakiosa ja aviovarallisuussuhteet
Lähtökohtia:
Ennen lakiosan määräämistä toimitettava ositus (ainakin
laskennallisesti, mieluiten reaalisesti). Ositus toimitetaan ”normaaliin tapaan”
Esim. AL 94 §, 94a §, 103.2 § ja 103b § soveltaen.
PK 7:3.3:n mukaiset laskennalliset lisäykset tehdään
osituksen perusteella määrättyyn jäämistöön.
Laskennallisen lisäyksen tekemistä ei estä se, että
kyseinen lahja on jo otettu huomioon osituksessa (esim.
AL 94a §:n nojalla).
Aviovarallisuussuhteet ja laskennallisen eliminoinnin periaate
PK 7:3.3:n mukainen laskusääntö tuottaa joskus ylikompensaatiota
Esimerkki: P:ltä on jäänyt omaisuutta 40 000 ja leski L:ltä on sitä 20 000. Perillisiä ovat lapset A ja B. P on antanut A:lle 20 000 €:n suosiolahjan. – B:n lakiosa?
Ositus: P:n avio-osa = (40 t + 20t) x ½ = 30 000Lakiosa = ½ x ½ (30 000 + 20 000) = 12 500.
Jos P olisi jättänyt lahjan antamatta, lakiosa olisi ollut: ½ x ½ x ½ x (40 000 + 20 000 + 20 000) = 10 000.
YLIKOMPENSAATIOTA?
Ongelman korjaantuminen normaalisti
1) Jos lahjan vaikutukset lesken avio-osaan eliminoitu AL 94 §:n tai AL 94a §:n* avulla, ei ylikompensaatiota synny.
P:n avio-osa olisi tällöin 20 000, joten - Lakiosa = (20 000 + 20 000) x ¼ = 10 000.* Mahdollista vain ennakkoperintöjen osalta
2) Jos lahjaa ei huomioida osituksessa ja laskettavana on yhteisen rintaperillisen lakiosa, ”ylikompensaatiolle” on hyväksyttävät perusteet.
Selitys: Lahja pienentää nyt L:n jäämistöä ja täten myös rintaperillisen lakiosaa L:n jälkeen. – P:n jälkeen saatu ”ylikompensaatio” on täten
tavallaan hyvitystä siitä, että lakiosa L:n jälkeen tulee jäämään ”liian pieneksi”.
Todellisen ylikompensaation syntymistilanteet
1) P:n AO-omaisuudesta antaman lahjan vaikutusta L:n
avio-osaan ei ole (ainakaan kokonaan) voitu tai haluttu
kompensoida osituksessa, JA
2) Määritettävänä on P:n ei-yhteisen rintaperillisen
lakiosa
Selitys: Kun rintaperillisellä ei ole nyt lakiosaoikeutta
L:n jälkeen, hänelle ei tule antaa kompensaatiota L:n
avio-osan pienenemisen johdosta.
Ongelman ratkaisukeinoksi tarjottu oikeuskäytännössä
ns. puolittamisperiaatetta.
KKO 1970 II 13Perittävän toisesta avioliitosta olevalle jälkeläiselleen antama omaisuus, johon lahjanantajan leskellä oli avio-oikeus, oli edellisestä avioliitosta olevien rintaperillisten lakiosia määrättäessä otettava huomioon vain puolelta arvoltaan.
Laskutavan puolesta esitetty perustelu: jos P olisi jättänyt kyseisen lahjan antamatta, sen arvo olisi osituksessa puolittunut.
Oikeuskirjallisuudessa kyseiselle prejudikaatille annettu monia erilaisia tulkintoja.
Luennoitsijan kanta: Yleinen sääntö: Tilanteessa, jossa PK 7:3.3:n mukaisen
laskutavan noudattaminen antaisi ei-yhteiselle
lakiosaperilliselle ylikompensaatiota, lakiosa määrättävä
sen suuruiseksi kuin se olisi ollut ilman lahjoitusta.
Ratkaisun KKO 1970 II 13 mukaista oikeusohjetta pitää
seurata vain näissä rajoissa.
Jos P:n antaman lahjan vaikutus lesken avio-osaan on kokonaan eliminoitu ositussääntöjen (esim. AL 94a §) nojalla, on lakiosa laskettava normaaliin tapaan (siis ei puolittamisperiaatetta!)
Puolittamisperiaatetta ei pidä soveltaa sellaisenaan myöskään silloin, kun P:n antaman lahjan vaikutus on osittain eliminoitu AL:n ositussääntöjen avulla.
Tehtävä 20
Vaihtoehto a) Lahjaa ei oteta huomioon osituksessa
Ositus: P:n avio-osa = (20 000 + 10 000) : 2 = 15 000
Lakiosat:
- Lasketaan ensin PK 7:3.3:n osoittamalla tavalla
Lakiosa = (15 000 + 10 000) x ½ x 1/3 = 4 166
Lopputuloksen testaus
Jos P olisi jättänyt lahjansa antamatta:
Ositus: P:n avio-osa = (30 000 + 10 000) : 2 = 20 000
Lakiosa = 20 000 x ½ x 1/3 = 3 333
- Tehtävä 20 (jatkuu)
Havaitaan, että lahjan normaali huomioon ottaminen tuottaisi C:lle ylikompensaatiota.
Määrätään siten C:n lakiosaksi vain 3 333.
Samaan lopputulokseen päädytään KKO:n vahvistaman
puolittamisperiaatteen avulla: ottamalla lahja huomioon
vain puolesta arvostaan (eli tekemällä vain 5 000 €:n
lisäys).
Lakiosa = (15 000 + 5 000) x ½ x 1/3 = 3 333.
- Tehtävä 20 (jatkuu)
Vaihtoehto b) Lahja otetaan huomioon osituksessa
vastikeperusteena (AL 94 §)
Ositus:
P L
säästöt 20 000 10 000
yht 30 000
vastike L:lle - 10 000
lop. säästöt 20 000
Tehtävä 20 (jatkuu)
Avio-osat
L = 20 000 : 2 + 10 000 = 20 000
P:n perilliset = 20 000 : 2 = 10 000
Tasinko: perillisten annettava L:lle tasinkoa 10 000.
Lakiosat (PK 7:3.3)
Lakiosa = (10 000 + 10 000) x ½ x 1/3 = 3 333
- PK 7:3.3:n mukainen laskutapa ei tuota nyt C:lle
ylikompensaatiota. Puolittamisperiaatteen soveltaminen
olisi aiheetonta.
Eloonjääneen puolison (L) antama ennakkoperintö lakiosalaskelmissa
1) Lakiosien laskeminen ensin kuolleen P:n jälkeen
Lähtökohtana PK 6:1.2
- Mikäli lahja otetaan huomioon perinnönjaossa
ennakkoperintönä, se tuntuisi luontevalta huomioida
myös lakiosalaskelmassa.
KKO 1998:137
Lesken avio-oikeuden alaisesta omaisuudestaan
puolisoiden yhteiselle rintaperilliselle antamaa
ennakkoperintöä tai suosiolahjaa ei ollut otettava
huomioon määrättäessä lakiosaa ensiksi kuolleen
puolison jälkeen.
Tulkinta vastaa lain sanamuotoa.
PK 7:3.3: ”Pesän varoihin on lisättävä perittävän antama
ennakkoperintö…”
Kanta koskee myös suosiolahjoja.
KKO:n omaksuman tulkinnan puolesta:
Tulkinta turvaa P:n tekemien testamenttien ja lahjoitusten
voimassa pysymistä. Kun ennakkoperintö voidaan ottaa huomioon
määrättäessä lakiosaa jälkeen elävän L:n jälkeen, sitä
olisi aiheetonta huomioida vielä P:n jäämistöä jaettaessa.
Tulkinnan haittapuolia: P:ltä ja L:ltä lahjoja saaneet voivat joutua keskenään eri
asemaan. Lahjan vaikutuksia ei välttämättä enää pystytä
korjaamaan L:n kuoltua. L:n pesä voi olla tyhjä ja lahjansaajakin maksukyvytön.
2) Lakiosien laskeminen L:n jälkeen
Jos L:n antamaa lahjaa ei ole otettu huomioon P:n jälkeen
toimitetussa jaossa, se tulee ilman muuta huomioida
määrättäessä lakiosaa L:n jälkeen.
Mikäli taas L:n antama lahja on PK 6:1.2:n tai 6:9.1:n
nojalla otettu huomioon jo jaettaessa P:n jäämistöä, sen
laskennallinen lisääminen tuottaa rintaperillisille
ylikompensaatiota.
Tehtävä 21
Ositus L:n perillisten ja U:n kesken
Avio-osat: (30 000 + 0) : 2 = 15 000 (ns. nollasääntö)* L:n reaalinen jäämistö = 15 000 €.
Ongelma: otetaanko L:n A:lle antama lahja huomioon
lakiosalaskelmassa?
- PK 7:3.3:n sanamuodon valossa pitäisi ottaa. - Tämä johtaisi kuitenkin ylikompensaatioon: lahjan
vaikutukset perillisten keskinäisissä suhteissa on
tasattu jo P:n jälkeen toimitetun jaon yhteydessä.
* L:n perillisten mahdollisuutta vedota osituksen sovitteluun (AL 103b
§:ään) ei ole nyt huomioitu.
- Tehtävä 21 (jatkoa)
Luennoitsijan kanta: L:n antamaa ennakkoperintöä ei
nyt oteta huomioon lakiosalaskelmassa. Lakiosa
määrätään suoraan reaalisen jäämistön (15 000) pohjalta.
Lakiosan suuruus: ½ x 1/3 x 15 000 = 2 500 euroa/
perillinen.
Tehtävä 22
Selvennys alkuasetelmaan:
- ”P:llä ja L:llä on kummallakin omaisuutta 30 000 euroa.”
- Kun L tämän jälkeen antaa ennakkoperintöä 15 000
euroa, on hänellä P:n kuollessa omaisuutta vain 15 000
euroa.
Tehtävä 22
Olennainen ero tehtävää 21: A:n saama 15 000 €:n
ennakkoperintö on ollut ylisuuri. Siitä on siten voitu tehdä
osituksessa ja P:n jälkeen toimitetussa jaossa vain 9 000
€:n vähennys. Tämä käy ilmi seuraavasta laskelmasta
Perintöosalaskelma P:n jälkeen toimitetussa jaossa:
p = 30 t + 15t + p, tästä p = 9 000
2x3
Jotta tasapuolisuus rintaperillisten kesken toteutuisi,
vähentämättä jätetty 6 000 täytyy ottaa huomioon L:n
kuoltua.
Lakiosa = ½ x 1/3 x (27 000 + 6 000) = 5 500/ perillinen.
Lesken asumissuojan (PK 3:1a) vaikutus perintö- ja lakiosien määräämiseen
Ongelmatilanne: Perittävän jäämistöön kuuluu asunto,
johon kohdistuu lesken PK 3:1a:n mukainen elinikäinen
hallintaoikeus.
Kysymys: otetaanko lesken hallintaoikeutta huomioon,
kun lasketaan rintaperillisten perintö- tai lakiosia?
Huomioon ottaminen tarkoittaisi käytännössä asunnon
arvosta tehtävää – lesken hallintaoikeusrasitusta
vastaava - vähennystä.
Mallina PerVL 9.3 §:n mukainen vähennys (vähennys
lesken iän mukaan 10-60 %)
PK 3:1a (1 ja 2 momentti) Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön
jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen
jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista
muuta johdu.Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan
oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää
jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina
käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen
puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa
asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen.
Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto
on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison
hallintaan.
Aarnio-Kankaan (SJO I) kanta: ei vähennystäAsunto otetaan perintö- ja lakiosalaskelmissa huomioon täydestä arvostaan lesken asumisoikeudesta huolimatta.Samalla kannalla Saarenpää ja Matti Savolainen
Kannan puolesta puhuvia perusteita Perintökaaressa ei ole hallintaoikeuden vähentämiseen oikeuttavaa säännöstä.Lainvalmistelussa (1982) nimenomaisesti torjuttiin kanta, jonka mukaan lesken hyväksi tehdyn hallintaoikeustestamentin (PK 12 luku) aiheuttama arvonalennus olisi voitu vähentää lakiosalaskelmassa. - PK 3:1a-oikeuden sisältö PK 12 luvun mukainen, joten torjuva kanta soveltuu myös siihen. Hallintaoikeuden arvostaminen vaikeaa ja epävarmaa (lesken elinikä ei tiedossa ennakolta).
Kilpaileva kanta: lesken PK 3:1a-oikeuden johdosta on
tehtävä vähennysHelin 1987, Lohi 1999 ja 2011, Kolehmainen 2012
Argumentteja vähennyksen tekemisen puolesta
1) Lesken PK 3:1a-oikeus pienentää rintaperillisille tulevan
asunnon arvoa. Omaisuuden hallinnan saanti lykkääntyy, samoin oikeus
asunnosta saatavaan tuottoon ja asunnosta määräämiseen.
PK 3:1a-oikeudella tässä suhteessa samantapainen vaikutus
kuin millä tahansa jäämistöesineeseen vastikkeetta
perustetulla rajoitetulla esineoikeudella.
Jos esitetyn kaltainen oikeus olisi saanut alkunsa jo P:n
eläessä, se huomioitaisiin ilman muuta arvonmäärityksessä.
vähennyksen tekemisen puolesta (jatkoa)
2) Systemaattinen argumentti
-Lesken PK 3:1a-oikeus etusija-asemassa rintaperillisten
oikeuksiin nähden, joten on luontevaa, että otetaan
huomioon myös perintö- tai lakiosia laskettaessa.
Vastaavanlainen vaikutus esimerkiksi perittävän veloilla ja
leskelle suoritettavalla tasingolla.
3) Vähennyksen tekemättä jättämisestä aiheutuvat ei-
toivottavat seuraukset
- Jos perintö- tai lakiosia laskettaessa jätetään huomiotta
jäämistön arvoa tosiasiassa pienentävä PK 3:1a-oikeus,
tuloksena epärealistisen suuria perintö- ja lakiosia.
- PK 3:1a-asunnon osalleen saava voi joutua kohtuuttoman
huonoon asemaan perilliskumppaneihinsa nähden.
Esimerkki 1 P:n jäämistön muodostaa 200 000 euron arvoinen, lesken
hallintaan jäävä asunto. Rintaperillisiä A ja B. P on antanut A:lle ennakkoperintöä 140 000 euroa.Puolisoilla ei avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Ongelmana perintöosien määrääminen
PK 3:1a- esimerkki 1
Jos PK 3:1a-oikeutta ei oteta huomioon:Perintöosat: (200 000 + 140 000): 2 = 170 000A saa: 170 000 – 140 000 = 30 000 ja B saa 170 000.
Lopputulos: Asuntoon perustetaan yhteisomistussuhde
(A = 3/20 ja B = 17/20).
Jos PK 3:1a-oikeus otetaan huomioon:Oletus: PK 3:1a:n johdosta tehtävä vähennys = 60 000.*Perintöosat = (140 000 + 140 000):2 = 140 000.A saa 140 000 – 140 000 = 0 ja B = 140 000. Lopputulos: B saa asunnon yksin omistuksiinsa.
*Vähennys voisi lesken iästä riippuen olla tietysti myös suurempi tai pienempikin
Esimerkki 2P:n jäämistön muodostaa 100 000 euron arvoinen, 35-
vuotiaan lesken hallintaan jäävä asunto. Puolisoilla ei avio-
oikeutta toistensa omaisuuteen. Perillisiä A, B ja C. P antanut A:lle ja B:lle 250 000 euron
suosiolahjat kummallekin. Ongelmana lakiosien määrääminen.
Jos PK 3:1a-oikeutta ei huomioida lakiosalaskelmassaLakiosa = (100t + 250t + 250t) x ½ x 1/3 = 100 000Lopputulos: Reaalinen jäämistö (=lesken hallintaan jäävä
asunto) riittää C:n lakiosan katteeksi. Ei oikeutta lakiosan
täydennykseen.
Jos PK 3:1a-oikeus otetaan huomioon
Oletus: Lesken PK 3:1a-oikeuden vuoksi asunnon arvo
vain 60 000.Lakiosa = (60t + 250t + 250 t) x ½ x 1/3 = 93 333
Lopputulos: Asunto (60 000) ei riitä C:n lakiosan
katteeksi, vaan hänellä oikeus saada lisäksi lakiosan
täydennystä yhteensä 33 333.
C jää edelleen A:ta ja B:tä huonompaan asemaan, mutta
ero ei yhtä silmiinpistävä kuin ensin tarkastellussa
laskutavassa.
PK 3:1a-vähennystä vastaan puhuvien argumenttien arviointia
Vähennyksestä ei säännöstä laissa Kyse asunnon arvon määrittämisestä, josta ei PK:ssa
muutenkaan säännöksiä.
Hallintaoikeustestamentteja kohdellaan toisin PK 3:1a-oikeus myös toteuttamisjärjestyksessä aivan eri
asemassa kuin testamenttiin perustuva hallintaoikeus. Tämä argumentti siten arvoton.
Arvostusvaikeudet ja epävarmuustekijät Arvostusvaikeuksista ei seuraa, että tietty ilman muuta
relevantti rasitus jätetään kokonaan huomiotta. Epävarmuutta mahdollista eliminoida omaksumalla
arvostuksessa varovainen linja (tehdään hieman pienempi vähennys kuin PerVl 9.3 §:ssa).
Lahjansaajan kuoleman vaikutus lakiosan määräämiseen
Ongelmatilanne: Rintaperillinen, jolle P on antanut PK 7:3.3:ssa tarkoitetun
lahjan, kuolee ennen P:tä.
1) Otetaanko lahja huomioon lakiosalaskelman
lisäyseränä?
Lähtökohta: Täytyy ottaa! Muuten lahjansaajan kuolema voisi tehdä tyhjäksi jäljelle
jäävien rintaperillisten lakiosaoikeuden.
Huomaa: lakiosan täydennysvaatimus käytettävissä myös
lahjansaajan kuolinpesää kohtaan!
2) Otetaanko lahja huomioon lakiosan
vähennyseränä?
Laissa omaksuttu sama perusratkaisu kuin
ennakkoperintösäännöstössä.
PK 7:7: Sellainen perillisen saama omaisuus, joka on
otettava lukuun perintöosaa määrättäessä, luetaan hänen
lakiosansa vähennykseksi. Jos lakiosaan oikeutettu
perillinen on tullut perilliseksi sellaista omaisuutta
saaneen sijaan, on omaisuus vähennettävä hänen
lakiosastaan.
PK 7:7:n sijaantulosäännöksen soveltamisesta
1) Lahjansaajalta jäi sijaantuloon oikeutettuja
jälkeläisiä
Ennakkoluovutuksen arvo vähennetään vastaavalla
tavalla kuin PK 6:8.1:tä sovellettaessa.
2) Lahjansaajalta ei jäänyt jälkeläisiä
Ongelma: Voidaanko lahjan arvo vähentää saajan
sisarusten lakiosista?
- PK 7:7:n sanamuoto (”tullut …sijaan”) viittaisi kieltävään
vastaukseen . – Asiaa kuitenkin syytä tarkastella
esimerkkien avulla.
Tehtävä 23Rintaperillisten laskennalliset lakiosat:Lo = (30 000 + 24 000 + 6 000) x ½ x 1/4 = 7 500
- Tästä Da:n ja Db:n lakiosa on puolet, eli 3 750.
Reaaliset lakiosat: Vähennetään C:lle annettu ep hänen lakiosastaan ja D:lle annettu ep (6 000) Da:n ja Db:n lakiosista (3 000 kummaltakin).
Lopputulos:A saa 7 500B saa 7 500C on jo lakiosansa saanut (7 500 - 24 000)Da ja Db saavat kumpikin 3 750 - 3 000 = 750
Tehtävä 24
Lakiosalaskelma:Lo = (70 000 + 10 000) x ½ x ½ = 20 000
Ratkaisumalli 1: ei vähennetä lahjan arvoa B:n ja C:n lakiosista.- B ja C voivat vaatia kumpikin 20 000 € (siis yhteensä 40 000).
Ratkaisumallin 1 testaus: Jos A ei olisi kuollut ennen P:tä, lakiosat olisivat olleet: (70 000 + 10 000) x ½ x 1/3 = 13 333/ perillinen, ja A:n lakiosasta olisi tehty 10 000 euron vähennys. - > SK:n olisi pitänyt suorittaa lakiosina yhteensä 30 000.
- tehtävä 24 (jatkoa)
Havainto: A:n väliin tullut kuolema heikentäisi
ratkaisumallissa 1 testamentinsaajan asemaa.
Ratkaisumalli 2: Vähennetään lahjan arvo B:n ja C:n
lakiosista. Kummankin lakiosasta tehdään siis 5 000 €:n
vähennys.
- SK:n on suoritettava kummallekin 15 000, eli yhteensä
30 000.
Luennoitsijan kanta: B:n ja C:n lakiosat asiallisesti
perusteltua määrittää ratkaisumallin 2 mukaisesti (arg
PK 6:8.2).
- Tulkinta PK 7:7:n sanamuoto huomioon ottaen epävarma.
Tehtävä 25
Lakiosalaskelma:
Lo = (10 000 + 10 000) x ½ x ½ = 5 000
Ratkaisumalli 1: ei vähennetä lahjan arvoa B:n ja C:n
lakiosista.
- B ja C voivat vaatia kumpikin 5 000 €, siis yhteensä 10
000. (SK jää käytännössä kokonaan ilman omaisuutta).
Testaus
Jos A ei olisi kuollut ennen P:tä, lakiosat olisivat olleet:
(10 000 + 10 000) x ½ x ½ = 3 333/ perillinen, ja A:n
lakiosasta olisi tehty 10 000 euron vähennys. - > SK:n
olisi pitänyt suorittaa lakiosina yhteensä 6 666.
- Tehtävä 25 (jatkoa)
Havainto: A:n kuolema heikentää ratkaisumallissa 1
testamentinsaajan asemaa.
Ratkaisumalli 2: vähennetään lahjan arvo B:n ja C:n
lakiosista.
- SK:n suoritettavaksi ei jäisi mitään (5 000 - 5 000 = 0).
Havainto A:n kuolema heikentää ratkaisumallissa 2
rintaperillisten B ja C asemaa.
Ratkaisumalli 3: Määrätään B:n ja C:n reaaliset lakiosat
yhtä suuriksi kuin ne olisivat olleet, mikäli A olisi vielä
elossa (arg PK 6:8.2). - > siis 3 333 €:n suuruisiksi.
- Tehtävä 25 jatkoa
Luennoitsijan kanta:
Tehtävässä 25 syytä noudattaa ratkaisumallia 3.
Arvioitaessa ennakkoluovutuksensaajan kuoleman
vaikutuksia on mahdollista soveltaa analogisesti PK
6:8.2:n oikeusohjeita.
Määrättäessä reaalisia lakiosia on syytä tavoitella tulosta,
jossa lahjansaajan kuolema ei heikennä rintaperillisten
eikä myöskään sivullisten (testamentinsaajat, toiset
lahjansaajat) asemaa.
PK 7:7 ja muut perintöoikeuden menetysperusteet
Tilanne: lahjan saanut rintaperillinen menettää
perintöoikeutensa muulla perusteella kuin
”ennenaikaisen” kuoleman johdosta.
Tällaisia perusteita ovat:
- ennakonsaaja on luopunut perinnöstä
- ennakonsaaja on menettänyt perintöoikeutensa PK 15
luvun säännösten nojalla (perittävän surmaaminen,
testamentin hävittäminen, perinnöttömäksi tekeminen).
- ennakonsaaja on jättänyt noudattamatta PK 16 luvussa
säädettyjä aikamääräyksiä.
1) Perintöoikeutensa menettäneeltä jää
sijaantuloperillisiä - PK 7:7 soveltuu normaaliin tapaan.
2 ) Perintöoikeutensa menettäneeltä ei jää sijaantuloperillisiä
Otettava huomioon PK 7:2.1: Lakiosalaskelmassa perilliseksi luetaan myös jälkeläinen, joka on ”laillisesta syystä” jäävä osattomaksi perinnöstä.
Saajaa kohdannut perintöoikeuden menetys ei näin tilanteessa 2 kasvata toisten rintaperillisten lakiosan suuruutta.
Lahjan arvon vähentämiseen perilliskumppanien lakiosasta ei ole siten perusteita.
Lahja täytyy nytkin ottaa normaaliin tapaan huomioon lakiosalaskelman lisäyseränä.