71
Sodankylän kunnan varhaiskasvatussuu nnitelma 1.8.2019

peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

  • Upload
    others

  • View
    1

  • Download
    0

Embed Size (px)

Citation preview

Page 1: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

Sodankylän kunnan varhaiskasvatussuunnitelma 1.8.2019

(hyväksytty sivistyslautakunnassa 17.6.2019 §95)

Page 2: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

Sisällysluettelo

1 Varhaiskasvatussuunnitelmien perusteet ja paikalliset varhaiskasvatus-suunnitelmat 5

1.1 Varhaiskasvatussuunnitelmien perusteet ja niiden velvoittavuus.....................5

1.2 Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma..........................................................5

1.3 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma...............................................................6

2 Varhaiskasvatuksen tehtävät ja yleiset tavoitteet 8

2.1 Varhaiskasvatuksen järjestämistä koskevat velvoitteet....................................8

2.2 Varhaiskasvatuksen toimintamuodot..............................................................10

2.2.1 Päiväkotitoiminta 10

2.2.2 Perhepäivähoito 11

2.2.3 Varhaiskasvatuskerhot 11

2.2.4 Muut varhaiskasvatuspalveluita tarjoavat tahot 11

2.3.Varhaiskasvatus osana lapsen kasvun ja oppimisen polkua.........................12

2.4 Sodankyläläinen arvoperusta.........................................................................12

2.4.1 Lapsuuden itseisarvo 12

2.4.2 Toisten kunnioittaminen ja suvaitsevaisuus 12

2.4.3 Terveellinen ja kestävä elämäntapa 13

2.4.4 Lapsen osallisuus 13

2.5 Oppimiskäsitys...............................................................................................13

2.6 Pedagoginen kasvatus, opetus ja hoito..........................................................14

2.7 Laaja-alainen osaaminen...............................................................................15

2.7.1 Ajattelu ja oppiminen 15

2.7.2 Kultuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu 15

2.7.3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot 16

2.7.4 Monilukutaito sekä tieto- ja viestintätekonologinen osaaminen 16

2

Page 3: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

2.7.5 Osallistuminen ja vaikuttaminen 17

3 Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri 18

3.1 Toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet...........................18

3.1.1 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä 18

3.1.2 Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö 19

3.1.3 Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo 19

3.1.4 Kultuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus 19

3.1.5 Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa 20

3.2 Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt.........................................................21

3.3 Yhteistyö varhaiskasvatuksessa....................................................................21

3.3.1 Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö 22

3.3.2 Monialainen yhteistyö 22

4 Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen24

4.1 Pedagoginen dokumentointi...........................................................................24

4.2 Monipuoliset työtavat.....................................................................................25

4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä..................................25

4.4 Oppimisen alueet...........................................................................................26

4.4.1 Kielten rikas maailma 27

4.4.2 Ilmaisun monet muodot 28

4.4.3 Minä ja meidän yhteisömme 30

4.4.4 Tutkin ja toimin ympärisössäni 31

4.4.5 Kasvan, liikun ja kehityn 32

4.5 Kieleen ja kultuuriin liittyviä tarkentavia näkökulmia.......................................33

5 Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki 35

3

Page 4: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

5.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet.........................................................35

5.2 Yhteistyö lapsen, huoltajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa tuen aikana. .36

5.3 Tuen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa....................................................36

5.4 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tuen aikana..........................................37

6 Toiminnan arviointi ja kehittäminen varhaiskasvatuksessa 39

6.1. Pedagogisen toiminnan arviointi ja kehittäminen..........................................39

4

Page 5: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

1 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat

Varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää ja valtakunnallisen

ohjauksen avulla pyritään luomaan yhdenvertaiset edellytykset lasten

kokonaisvaltaiselle kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle.

Varhaiskasvatussuunnitelmakokonaisuus on kolmitasoinen. Se koostuu

valtakunnallisesta varhaiskasvatussuunnitelman perusteista, paikallisista

varhaiskasvatussuunnitelmista sekä lasten yksilöllisistä varhaiskasvatus-

suunnitelmista.

1.1 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja niiden velvoittavuus

Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti

pedagogiikka. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään

varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä tavoitteista ja sisällöistä,

varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lasten huoltajien välisestä yhteistyöstä,

monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä. Se

on varhaiskasvatuksen järjestäjiä oikeudellisesti velvoittava määräys.

Varhaiskasvatuksen järjestäjällä tarkoitetaan kuntaa, kuntayhtymää tai yksityistä

palveluntuottajaa.

1.2 Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee laatia ja hyväksyä valtakunnallisen

varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma:

Sen tarkoitus on tarkentaa valtakunnallisia perusteita.

Varhaiskasvatussuunnitelman laatimisvelvoite koskee myös kunnan

5

Page 6: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

hankkimaa avointa varhaiskasvatustoimintaa ja kunnan valvomaa yksityistä

lasten päiväkotitoimintaa tai yksityistä perhepäivähoitoa. Paikalliset

varhaiskasvatus-suunnitelmat ovat velvoittavia ja niitä tulee arvioida ja kehittää.

Sodankylän paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu suomenkielisenä

kaikkia toimintamuotoja koskevaksi (päiväkotitoiminta, perhepäivähoito ja avoin

varhaiskasvatustoiminta). Saamenkieliselle kielipesätoiminnalle on laadittu oma

varhaiskasvatussuunnitelma. V arhaiskasvatussuunnitelmalla on yhteys kunnassa

muihin tehtyihin suunnitelmiin, kuten esiopetuksen opetussuunnitelmaan,

perusopetuksen opetussuunnitelmaan, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen

kehittämissuunnitelmaan sekä lasten ja nuorten hyvinvointi- ja

kotouttamissuunnitelmaan.

Paikallista varhaiskasvatussuunnitelman laatimista varten on perustettu

työryhmä, johon on kuulunut edustaja jokaisesta varhaiskasvatuksen yksiköstä.

Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on ollut mahdollisuus osallistua paikallisen

varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen.

Paikallisen varhaiskasvatuksen järjestäjän on arvioitava antamaansa

varhaiskasvatusta. Arvioinnissa voidaan hyödyntää kansallista varhaiskasvatuksen

tietovaranto Vardaa sekä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen

arviointimateriaalia (Karvi).

1.3 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatuksessa olevalla lapsella on oikeus saada suunnitelmallista

ja tavoitteellista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Tämän toteuttamiseksi

jokaiselle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma, jonka lähtökohtana on

lapsen etu ja tarpeet. Suunnitelmaan kirjattavat tavoitteet asetetaan pedagogiselle

toiminnalle. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmista nousevat tavoitteet huomioidaan

lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä oppimisympäristöjen

ja toimintakulttuurin kehittämisessä.

6

Page 7: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

Päiväkodeissa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta ja arvioinnista

vastaa varhaiskasvatuksen opettajaksi kelpoinen henkilö. Varhaiskasvatuksen

sosionomin osaamista hyödynnetään erityisesti lasten ja perheiden

palvelujärjestelmän tuntemisen osalta. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja

osallistuu lapsen tuen tarpeen, tukitoimenpiteiden tai niiden toteuttamisen arviointiin

tarpeen mukaan. Perhepäivähoidon ohjaajan asiantuntijuutta voidaan käyttää

perhepäivähoidossa olevan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tehtäessä.

Suunnitelmaa laadittaessa voidaan huoltajan suostumuksella pyytää mukaan myös

muita yhteistyötahoja.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman yhteydessä on lapsen haastatteluosio.

Huoltaja kirjaa lapsen mielipiteet ja toiveet. Nämä huomioidaan

varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa. Tehdyn suunnitelman toteutumista,

tuen riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta on arvioitava vähintään kerran

vuodessa. Arviointi kohdistuu erityisesti toiminnan järjestelyihin ja pedagogiikan

toteutumiseen.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan mahdollisen kehityksen ja

oppimisen tuki ja sen toteuttaminen. Jos lapsella on pitkäaikainen lääkehoitoa

vaativa sairaus, hänelle laaditaan terveydenhuollossa lääkehoitosuunnitelma. Siltä

osin kuin lääkehoitosuunnitelmaan sisältyvät tiedot ovat välttämättömiä lapsen

varhaiskasvatuksen järjestämiseksi, kirjataan ne lapsen

varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lapsen ryhmästä nimetään lääkehoidosta

vastaava, siihen koulutuksen saanut lähihoitaja. Mikäli lähihoitajaa ei ole

käytettävissä, voi terveydenhuollon ammattilainen perehdyttää lääkärin luvalla

muun henkilöstön lääkehoidon toteuttamiseen.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on salassa pidettävä. Varhaiskasvatuslain

mukaan lapsen varhaiskasvatuksesta vastaavilla henkilöillä ja tuen tarpeen,

tukitoimenpiteiden tai niiden toteuttamisen arviointiin osallistuvilla henkilöillä on

salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen

sekä varhaiskasvatuksen järjestäjälle ja tuottajalle sellaiset tiedot, jotka ovat

varhaiskasvatuksen järjestämisen, tuottamisen ja tuen tarpeen arvioinnin kannalta

7

Page 8: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

välttämättömiä. Tiedonsiirron tavoitteena on turvata lapsen edun mukaisen

varhaiskasvatuksen toteutuminen.

8

Page 9: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

2 Varhaiskasvatuksen tehtävät ja yleiset tavoitteet

Varhaiskasvatus on osa lapsiperheiden palvelujärjestelmää ja siinä yhdistyvät

lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapselleen

hoitopaikka. Sodankylässä varhaiskasvatuspalvelut muodostuvat kunnan tai

yksityisen järjestämästä varhaiskasvatuksesta sekä kunnan järjestämästä

esiopetuksesta ja varhaiskasvatuskerhoista sekä seurakunnan tai järjestöjen

tarjoamasta kerhotoiminnasta.

Varhaiskasvatuksen tehtävä on huolehtia lasten kokonaisvaltaisesta

kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta yhteistyössä huoltajien kanssa.

Samalla se edistää lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja ehkäisee

syrjäytymistä. Varhaiskasvatuksessa korostuu varhaisen puuttumisen ja

tukemisen näkökulma sekä vanhempien osallisuus.

2.1 Varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet

Varhaiskasvatuksen valtakunnallisista tavoitteista säädetään

varhaiskasvatuslaissa. Tavoitteet ohjaavat varhaiskasvatussuunnitelmien

laadintaa, toteuttamista ja arviointia.

Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on

1. edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista

kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia;

2. tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista

ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista;

3. toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön

perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa

myönteiset oppimiskokemukset;

4. varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen

varhaiskasvatusympäristö;

9

Page 10: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

5. turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät

vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä;

6. antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet

varhaiskasvatukseen,

7. edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa

valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä

kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista

taustaa;

8. tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää

tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä

tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä;

9. kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen

toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja

kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja

yhteiskunnan jäsenyyteen;

10.varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään

koskeviin asioihin;

11. toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan

kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen

hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta

huoltajaa kasvatustyössä.

Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on velvollisuus kertoa huoltajille

varhaiskasvatuksen tavoitteista ja toiminnasta sen eri

toimintamuodoissa. Huoltajalle järjestetään mahdollisuus osallistua ja

vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja

arviointiin.

Varhaiskasvatuksessa noudatetaan henkilöstön

kelpoisuusvaatimuksista ja mitoituksesta annettuja säädöksiä.

Sodankylässä toimii kaksi varhaiskasvatuksen erityisopettajaa.

Jokaisessa ryhmässä toimii vähintään yksi varhaiskasvatuksen opettaja

10

Page 11: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

ja kaksi varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa. Tulevaisuudessa ryhmissä

tulee työskentelemään varhaiskasvatuksen opettaja,

varhaiskasvatuksen sosionomi ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja.

Kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava yhteistyössä

opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista, sosiaalihuollosta,

lastensuojelusta, neuvolatoiminnasta ja muusta terveydenhuollosta

vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa.

Varhaiskasvatuksen henkilöstöä velvoittavat myös säännökset, jotka

koskevat sosiaalihuoltopalveluihin ohjaamista ja

lastensuojeluilmoituksen tekemistä.

11

Page 12: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

2.2 Varhaiskasvatuksen toimintamuodot

Sodankylän kunnassa varhaiskasvatus kuuluu sivistystoimen alaisuuteen ja

se tarjoaa lapsiperheille varhaiskasvatustoimintaa, esiopetusta ja

pohjoissaamenkielistä kielipesätoimintaa.

Kun lapsi sijoitetaan varhaiskasvatukseen, kutsutaan perhe

tutustumiskäynnille. Sujuvaa varhaiskasvatuksen aloittamista varten kotiin

postitetaan jo etukäteen päivähoitopäätöksen mukaan tietoa tulevasta

varhaiskasvatuspaikasta ja sen käytännöistä. Vanhemmat saavat täyttää

etukäteen myös ”Lapsen tiedot” – lomakkeen, joka palautetaan

tutustumiskäynnin yhteydessä. Tutustumiskäynnin yhteydessä vanhempien

kanssa keskustellaan lomakkeen pohjalta ja esitellään toimintatiloja.

Kun lapsi siirtyy varhaiskasvatusryhmästä tai – paikasta toiseen, kutsuu

lapsen varhaiskasvatusryhmän opettaja vastaanottavan tahon

siirtopalaveriin. Samassa yhteydessä siirretään lapsen yksilöllinen

varhaiskasvatussuunnitelma. Siirtopalaverissa kerrotaan lapsen tiedoista,

taidoista, vahvuuksista ja mielenkiinnon kohteista. Lisäksi tuodaan esiin

mahdollinen tuen tarve ja ryhmässä käytössä olleet tukitoimet. Tarvittaessa

siirtopalaveriin kutsutaan mukaan varhaiskasvatuksen erityisopettaja tai

muita asiantuntijoita. Siirtopalaveri järjestetään myös lapsen siirtyessä

esikouluun tai kouluun.

2.2.1 Päiväkotitoiminta

Sodankylässä toimii kaksi kunnallista päiväkotia, Poikkijoen ja

Paulaharjun päiväkodit sekä yksityinen Touhulan päiväkoti. Esiopetusta

järjestetään kunnallisissa päiväkodeissa. Vuorohoito järjestetään

Poikkijoen päiväkodissa. Poikkijoen päiväkodin alaisena toimivat

pohjoissaamenkieliset kielipesät Muohtačalbmi kirkonkylässä sekä

12

Page 13: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

Biedju Vuotsossa. Maahanmuuttajaperheiden lasten varhaiskasvatus

järjestetään Paulaharjun päiväkodissa ja perhepäivähoidossa. Paulaharjun

päiväkodin alaisena toimii päiväkotiryhmä Pikku Hukka Vaalajärvellä.

2.2.2 Perhepäivähoito

Perhepäivähoito on pienessä ryhmässä toteutettavaa

varhaiskasvatusta. Sitä voidaan järjestää perhepäivähoitajan tai lapsen

kotona tai ryhmäperhepäivähoitona. Perhepäivähoitokodissa voidaan

hoitaa enintään neljää lasta mukaan luettuna perhepäivähoitajan omat

alle kouluikäiset lapset. Perhepäivähoidon vahvuutena on ympäristön

kodinomaisuus ja pieni ryhmäkoko. Sodankylän kunnassa on noin

kaksikymmentä perhepäivähoitajaa. Lisäksi Luostolla ja Kakslauttasessa

toimii ryhmäperhepäiväkoti. Perhepäivähoidon esimiehenä toimii

perhepäivähoidonohjaaja.

2.2.3 Varhaiskasvatuskerhot

Sodankylän kunnassa toimii maksuttomia varhaiskasvatuskerhoja jotka ovat

tarkoitettu 3-5-vuotiaille lapsille. Niiden tavoitteena on ohjatun ja

suunnitellun toiminnan järjestäminen kotona hoidossa oleville lapsille.

Sodankylässä toimintaa järjestetään koulujen toiminta-aikana kahtena

päivänä viikossa kolme tuntia kerrallaan. Kerhoihin haetaan

varhaiskasvatushaun yhteydessä keväällä ja ryhmä perustetaan, mikäli

osallistuvia lapsia on vähintään viisi. Ryhmään voi liittyä myös

toimintakauden aikana, mikäli paikkoja on vapaana. Varhaiskasvatuskerhot

kokoontuvat Paulaharjun päiväkodilla ja sivukylillä. Ryhmässä voi olla

enintään kolmetoista lasta ja ryhmää ohjaa varhaiskasvatuksen opettaja.

13

Page 14: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

2.2.4 Muut varhaiskasvatuspalveluita tarjoavat tahot

Erilaisia varhaiskasvatuspalveluita tarjoavat myös seurakunnat ja

järjestöt. Seurakunnat järjestävät kristillistä kasvua ja kehitystä tukevaa

leiritoimintaa, perhetapahtumia sekä erilaisia päivä- ja perhekerhoja.

Juhlapyhien aikaan Sodankylän seurakunta järjestää lapsille suunnattuja

tapahtumia yhteistyössä päivähoidon kanssa. Mannerheimin

Lastensuojeluliitto (MLL) on valtakunnallinen lasten, nuorten ja

lapsiperheiden etujen ja oikeuksien hyväksi toimiva järjestö. Yhdistys

järjestää ulkoilu- ja liikuntatapahtumia, kerhotoimintaa, teatteriesityksiä,

kirpputoreja, lastentarvikkeiden vuokrausta ja lastenhoitoapua.

Vertaistukea ja viriketoimintaa erityislasten perheille järjestää Erityislasten

omaisten-yhdistys (ELO).

2.3 Varhaiskasvatus osana lapsen kasvun ja oppimisen polkua

Varhaiskasvatus on tärkeä osa lapsen kasvun ja oppimisen polkua.

Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus

muodostavat lapsen kehityksen ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti

etenevän kokonaisuuden ja perustan elinikäiselle oppimiselle. Lapsuuden

merkityksen ymmärtäminen sekä tietämys lapsen kasvusta,

kehityksestä ja oppimisesta ovat perustana pedagogiselle toiminnalle

varhaiskasvatuksessa. Lasten huoltajien ja varhaiskasvatuksen

henkilöstön välisellä avoimella, arvostavalla, tasavertaisella ja

säännöllisellä yhteistyöllä luodaan lapselle turvallisuutta ja jatkuvuutta

sekä huolehditaan lapsen varhaiskasvatuksen tavoitteiden

toteutumisesta. Perustana lasten huomioimiseen yksilöllisesti ovat pysyvät

vuorovaikutussuhteet henkilöstön ja lasten välillä.

2.4 Sodankyläläinen arvoperusta

14

Page 15: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden arvoperustan pohjana on lapsen

edun ensisijaisuus, lapsen oikeus hyvinvointiin, huolenpitoon ja suojeluun,

lapsen mielipiteen huomioon ottaminen sekä yhdenvertainen ja tasa-

arvoinen kohtelu. Sodankyläläisessä varhaiskasvatuksessa haluamme

korostaa seuraavia arvoja:

2.4.1 Lapsuuden itseisarvoVarhaiskasvatuksen tehtävänä on suojella ja edistää lapsen oikeutta

hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja

arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella lapsella on oikeus tulla

kuulluksi, nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi omana itsenään

sekä yhteisönsä jäsenenä. Näin tuemme lapsen kokonaisvaltaista

hyvinvointia.

2.4.2 Toisten kunnioittaminen ja suvaitsevaisuusHyvät tavat toimivat pohjana toisten kunnioittamiseen ja siksi niihin

kiinnitetään erityistä huomiota. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat meille

tärkeitä arvoja ja siksi moninaisuutta kunnioittavan ilmapiirin luominen on

tärkeää. Keinona tähän on antaa lapsille tietoa eri kulttuureista ja

erilaisuudesta yleensä. Kiusaamista, rasismia tai väkivaltaa ei hyväksytä

missään muodossa eikä keneltäkään.

Henkilöstön ammatillinen, avoin ja kunnioittava suhtautuminen

monimuotoisiin perheisiin luo edellytyksiä hyvälle kasvatusyhteistyölle.

Lapsen on tärkeää kokea oma perheensä arvokkaaksi.

2.4.3 Terveellinen ja kestävä elämäntapa

Kasvatus ohjaa lapsia terveyttä ja hyvinvointia edistäviin

elämäntapoihin. Lapsille tarjotaan mahdollisuuksia kehittää tunnetaitojaan

ja eettistä ajattelua. Lasta ohjataan oman hygienian hoitamiseen ja

15

Page 16: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

riittävään lepoon. Myönteisen asenteen kehittämistä liikuntaa kohtaan

edistetään tarjoamalla mahdollisuuksia monipuoliseen, iloiseen

liikkumiseen, jossa lapsi saa onnistumisen kokemuksia. Sodankylä tarjoaa

mainiot retkeilymahdollisuudet, joita hyödynnetään varhaiskasvatuksessa

aktiivisesti. Retkillä lapset oppivat kunnioittamaan ja suojelemaan sekä

luontoa että rakennettua ympäristöä. Samalla pyritään muodostamaan

lapsille myönteinen luontosuhde kaikkina vuodenaikoina.

Varhaiskasvatuksessa ohjataan lapsia kestävän kehityksen periaatteiden

noudattamiseen.

2.4.4 Lapsen osallisuus

Meille on tärkeää varmistaa kaikkien lasten osallisuus

varhaiskasvatuksessa. Opetuksessa pyritään huomioimaan lasten

mielenkiinnonkohteet ja ohjaamaan oppimista niiden avulla. Lapsen

mielipiteiden huomioiminen ja omien toimintaideoiden toteuttaminen antaa

lapselle kokemuksen yhteisöllisyydestä ja siitä, että hän on arvokas osa

ryhmää.

Leikillä on itseisarvo lapselle ja sen pedagoginen merkitys oppimisessa ja

lapsen kokonaisvaltaisessa kehityksessä ja hyvinvoinnissa on merkittävä.

2.5 Oppimiskäsitys

Lapsi on aktiivinen toimija, joka oppii vuorovaikutuksessa muiden

ihmisten ja lähiympäristön kanssa. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja

sitä tapahtuu koko ajan ja kaikkialla. Lapset oppivat leikkien, liikkuen,

tutkien, erilaisia työtehtäviä tehden

ja ilmaisten itseään erilaisin luovuuden keinoin. Lapsen aiemmat

kokemukset, mielenkiinnon kohteet ja osaaminen ovat lähtökohtana

16

Page 17: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

oppimiselle. Uuden oppiminen on helpompaa, kun sillä on yhteys lapsen

arkeen, kulttuuritaustaan ja lapsen ikään. Lapsi oppii parhaiten

vertaisryhmässä, johon hän kokee kuuluvansa ja jossa hänellä on

turvallinen olo. Leikki on varhaiskasvatusikäisten paras tapa oppia. Se on

motivoivaa, iloa tuottavaa toimintaa, jossa lapset oppivat monia taitoja ja

omaksuvat tietoa. Aikuisen tehtävä on rikastaa leikkiä, mallintaa sitä ja

auttaa lapsia leikkiympäristöjen rakentamisessa. Aikuinen huolehtii myös,

että pitkäkestoiselle leikille on riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia.

2.6 Pedagoginen kasvatus, opetus ja hoito

Pedagogiikka on tieteelliseen tietoon perustuvaa, ammatillisesti johdettua ja

ammattihenkilöstön toteuttamaa suunnitelmallista ja tavoitteellista

toimintaa. Sen toteuttaminen onnistuu parhaiten silloin kun henkilöstöllä on

yhteinen ymmärrys siitä, miten lasten oppimista ja hyvinvointia voidaan

parhaalla tavalla edistää. Varhaiskasvatus toteutuu henkilöstön, lasten,

perheiden ja ympäristön vuorovaikutuksessa, jossa kasvatus, opetus ja

hoito muodostavat eheän kokonaisuuden. Lasten kehitystä tuetaan niin,

että he oppivat toimimaan sekä käyttämään osaamistaan myös toisten

hyväksi ja ottamaan toiset huomioon. Heitä innostetaan ja motivoidaan

opettelemaan uusia asioita ja käyttämään erilaisia oppimisen tapoja.

Vastavuoroinen ja kunnioittava vuorovaikutussuhde sekä myönteinen

kosketus ja läheisyys muodostavat perustan hyvälle hoidolle, huolenpidolle

ja oppimiselle.

Sodankylässä tavoitteena on siirtää kulttuuriperintöämme ja tärkeinä

pidettyjä arvoja sekä traditioita seuraavalle sukupolvelle. Lapset

tutustutetaan paikallisiin elinkeinoihin, luontokohteisiin ja historiaan.

17

Page 18: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

2.7 Laaja-alainen osaaminen

Lapsen syntymästä alkanut osaamisen kehittyminen jatkuu läpi k o k o

elämän. V arhaiskasvatus luo pohjan lapsen laaja-alaiselle oppimiselle,

joka valmistaa lapsen selviytymistä muuttuvassa maailmassa.

Osaaminen tarkoittaa kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia

tilanteen edellyttämällä tavalla. Lapsen

omaksumat arvot ja asenteet sekä tahto toimia vaikuttavat ja

ohjaavat sitä, miten lapsi käyttää tietojaan ja taitojaan. Laaja-alaisen

osaamisen kehittymiseen vaikuttavat toimintakulttuuri, oppimisympäristöt

sekä lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen tukeminen.

2.7.1 Ajattelu ja oppiminen

Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden

ihmisten ja ympäristön kanssa. Tiedon hankinta, jäsentäminen ja uuden

luominen edellyttävät luovaa ja kriittistä ajattelua, jonka perustaa luodaan

varhaiskasvatuksessa. Lasten ajattelu ja oppiminen kehittyvät

monipuolisissa ja lapselle merkityksellisissä kokemuksissa. Lapselle

tulee antaa aikaa ja tilaa kokeilla, ihmetellä, tutkia, leikkiä, oivaltaa ja

oppia omista kokemuksista. Lasta rohkaistaan kysymään ja

kannustetaan keksimään ratkaisuja eri tilanteissa. Päivittäinen riittävä

fyysinen aktiivisuus tukee lapsen oppimista ja kehittymistä.

2.7.2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Lapset kasvavat kulttuurisesti, kielellisesti ja katsomuksellisesti

moninaisessa maailmassa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lasten

kulttuurista osaamista sekä heidän vuorovaikutus- ja ilmaisutaitojaan.

Vuorovaikutustaidoilla sekä kyvyllä ilmaista itseään ja ymmärtää muita on

tärkeä merkitys identiteetille, toimintakyvylle ja hyvinvoinnille. Oman ja

18

Page 19: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

muiden kulttuurin ja elämänkatsomuksen ymmärtäminen antaa lapselle

valmiuksia toimia vuorovaikutuksessa eri tavalla ajattelevien ihmisten

kanssa. Henkilöstön tehtävä on antaa lapsille mallia toisten ihmisten

myönteisessä kohtaamisessa. Lapsia ohjataan ystävällisyyteen ja hyviin

tapoihin. Lasten kanssa harjoitellaan asettumista toisen asemaan

sekä ratkaisemaan ristiriitatilanteita rakentavasti.

2.7.3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Varhaiskasvatuksen tehtävä on opettaa lasta huolehtimaan

itsestään, terveydestään ja turvallisuudestaan. Samalla lasta tuetaan

suhtautumaan myönteisesti tulevaisuuteen ja kestävään elämäntapaan.

Lapsen kanssa harjoitellaan perustaitoja; häntä ohjataan huolehtimaan

omasta hygieniasta, omista tavaroistaan, ruokailustaan ja pukeutumisesta.

Tavoitteena on, että lapsi oppii toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti

oppimisympäristöissä, luonnossa ja liikenteessä. Häntä ohjataan

terveellisiin elämäntapoihin. Lasta tuetaan tunteiden ilmaisussa ja

itsesäätelyssä sekä ohjataan suojelemaan omaa ja toisten kehoa.

2.7.4 Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (tvt-taidot)

Lasta tuetaan oppimaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen

taitoja. Näitä taitoja tarvitaan ympäröivän maailman ymmärtämiseksi

sekä vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi. Lisäksi tvt-taitoja tarvitaan

lasten ja perheiden arjen vuorovaikutuksessa sekä yhteiskunnallisessa

osallistumisessa. Monilukutaito liittyy kiinteästi ajattelun ja oppimisen

taitoihin. Sen tavoitteena on, että lapsi ymmärtää kirjoitetun, puhutun,

audiovisuaalisten tai digitaalisesti tuotetun tekstin. Monilukutaitoon

sisältyy kuvanlukutaito, numeerinen lukutaito, medialukutaito ja

peruslukutaito.

19

Page 20: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

Varhaiskasvatuksessa lasta innostetaan tutkimaan, käyttämään ja

tulkitsemaan erilaisia viestejä erilaisissa ympäristöissä. Monilukutaitoisiksi

kehittyäkseen lapset tarvitsevat aikuisen mallia sekä rikasta

tekstiympäristöä, lasten tuottamaa kulttuuria sekä lapsille soveltuvia

kulttuuripalveluita. Aikuisen avulla lapset tutustuvat ikäkaudelleen sopiviin,

pedagogisesti perusteltuihin sovelluksiin ja peleihin. Tärkeää on myös

opettaa lasta tuottamaan sisältöjä itse ja yhdessä muiden lasten kanssa.

Henkilöstö ohjaa lapsia laitteiden monipuoliseen ja turvalliseen käyttöön.

20

Page 21: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

2.7.5 Osallistuminen ja vaikuttaminen

Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustan

demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Lasten oikeuksiin kuuluvat

kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämään vaikuttavissa asioissa.

Taito ja halu osallistua päätöksentekoon syntyvät, kun lapsi oppii

luottamaan omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lapset suunnittelevat,

toteuttavat ja arvioivat toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa ja oppivat

näin vuorovaikutustaitoja sekä yhteisten sääntöjen, sopimusten ja

luottamuksen merkitystä.

21

Page 22: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

3. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri

Toimintakulttuuri on tiettyyn yhteisöön muodostunut vakiintunut tapa toimia.

Se muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Toimintakulttuuri vaikuttaa

varhaiskasvatuksen laatuun ja sillä on keskeinen merkitys asetettujen

tavoitteiden saavuttamisessa. Toimintakulttuuria muovaavat tiedostetut,

tiedostamattomat ja joskus myös tahattomat tekijät. Kaikkien työtapojen

tulee kuitenkin tukea lapsen kehitystä ja oppimista. Ne tulee myös pystyä

pedagogisesti perustelemaan. Henkilöstön tulee tiedostaa vuorovaikutus- ja

toimintatapansa, sillä lapset oppivat toimintatavat mallista.

Johtaminen vaikuttaa keskeisesti varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin,

sen kehittämiseen ja laatuun. Se luo edellytyksiä henkilöstön hyville

työolosuhteille, ammatillisen osaamisen ja koulutuksen hyödyntämiselle ja

kehittämiselle sekä pedagogiselle toiminnalle.

3.1. Toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet

Yhteisön toimintakulttuuri muuttuu jatkuvasti ja sitä tulee myös arvioida ja

kehittää tietoisesti. Johtaja mahdollistaa yhteisen ammatillisen

arvokeskustelun, mikä edistää yhteisön sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.

Päämäärä on, että yhteinen toiminta-ajatus ja toiminnalle sovitut tavoitteet

näkyvät myös käytännössä. Lapset ja huoltajat ovat mukana

toimintakulttuurin kehittämisessä ja arvioinnissa.

3.1.1 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä

Jokainen lapsi kuuluu varhaiskasvatusryhmän yhteisöön. Yhteisöllisyyttä

22

Page 23: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

rakennamme keskinäisen luottamuksen, avoimen kommunikaation,

vuorovaikutuksen ja osallistumisen sekä toisista huolehtimisen ja

välittämisen kautta. Yhdessä toimiminen ja oppiminen ovat keskeinen osa

lapsen ja henkilöstön arkipäivää ja sosiaalisen identiteetin rakentumista.

Lapsia ja henkilöstöä kannustetaan rohkeasti jakamaan ajatuksiaan ja

kokeilemaan uudenlaisia toimintatapoja. Oppiva yhteisö rohkaisee

kokeiluun, yrittämiseen ja sinnikkyyteen sekä sallii myös erehtymisen.

3.1.2 Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö

Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys

lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Henkilöstö tunnistaa leikkiä

rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja

oppimisympäristöjä. Lasten leikkialoitteille, kokeiluille ja elämyksille

annetaan tilaa, aikaa ja leikkirauha. Leikkiville lapsille ja aikuisille

mahdollistetaan keskittyminen leikkiin. Yhteisö rohkaisee lapsia hyvään

vuorovaikutukseen ja tukee lasten vertaissuhteiden syntymistä.

Turvallisessa yhteisössä puututaan ristiriitoihin ja opetellaan rakentavia

keinoja niiden ratkaisemiseen.

3.1.3 Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Kasvattajien tehtävä on varmistaa, että jokainen lapsi saa ilmaista

näkemyksiään ja mielipiteitään. Lasten ideoita ja aloitteita otetaan

huomioon toiminnassa riippumatta lasten iästä. Lasten ymmärrys

yhteisöstä, oikeuksista, vastuusta ja valintojen seurauksista kehittyy

osallisuuden kautta.

Kaikki perheet tulee hyväksyä ja huomioida yhdenvertaisina yksilöllisine

piirteineen. Kasvattajat kunnioittavat lapsen, huoltajien ja toistensa

kokemuksia sekä mielipiteitä. Suvaitsevaisuus on myös virheiden ja

23

Page 24: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

erehdyksien hyväksymistä niin aikuisilta kuin lapsiltakin. Lapsia

opetetaan huomioimaan toisia ja tulemaan toimeen kaikkien kanssa,

näin ennaltaehkäistään myös kiusaamista.

Kasvattaja on hyvänä esikuvana lapselle. Hän on oikeudenmukainen ja

ohjaa lapsia rehellisyyteen sekä oikean ja väärän pohdintaan arkielämän

tilanteiden avulla. Kielenkäyttö on kohteliasta ja toiset huomioivaa.

Anteeksi, kiitos ja ole hyvä ovat sanoja, joita opetellaan käyttämään.

Henkilöstö rohkaisee lapsia tekemään valintoja ilman sukupuoleen tai

muihin henkilöön liittyviin seikkoihin sidottuja stereotyyppisiä rooleja

ja ennakko-odotuksia. Myönteisellä ja kannustavalla

vuorovaikutuksella tuetaan lapsen oman identiteetin ja itsetunnon kehitystä.

3.1.4 Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Oikeus omaan kieleen, kulttuuriin, uskontoon ja katsomukseen on

perusoikeus. Oman kielen ja kulttuurin lisäksi varhaiskasvatuksessa

arvostetaan ja hyödynnetään yhteisön ja ympäristön kulttuurista, kielellistä

ja katsomuksellista monimuotoisuutta.

Kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa tiedostetaan kielen keskeinen

merkitys lasten kehityksessä ja oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja

yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan

kuulumisessa. Henkilöstön tulee tiedostaa, että he ovat lapsille kielellisiä

malleja ja kiinnittää huomioita omaan tapaansa puhua. Aikuis- ja

vertaissuhteissa lapset oppivat kulttuurisia ja sosiaalisia tapoja ja

kommunikaatiomalleja.

3.1.5 Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa

24

Page 25: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

Varhaiskasvatuksessa arvostetaan terveellisiä, turvallisia ja liikunnallisia

elämäntapoja. Lapsille annetaan mahdollisuus päivän aikana

rauhoittumiseen tai lepoon ja heille tarjotaan monipuolista, terveellistä

ravintoa. Selkeä ja suunnitelmallinen, mutta joustava päivän rakenne

edistää lapsen hyvinvointia. Lapsella on aina oikeus saada lohdutusta sitä

tarvitessaan.

Varhaiskasvatuksessa emme salli kiusaamista, väkivaltaa eikä muuta

häirintää. Sodankylässä on luotu yhteiset ohjeet kiusaamisen

tunnistamiseen ja kiusaamistilanteisiin puuttumiseen. Kiusaamista

ehkäistään tukemalla lasten vertaissuhteita ja yhteisön hyvinvointia.

Henkilöstöllä on keskeinen rooli lasten sosiaalisten ja emotionaalisten

taitojen harjoittelun ja kehittymisen tukemisessa. Häirintä-, kiusaamis- tai

väkivaltatilanteista keskustellaan lasten huoltajien kanssa ja etsitään

ratkaisuja tilanteisiin myös yhdessä. Turvallisuuden edistämiseen kuuluu

tapaturmien suunnitelmallinen ehkäisy ja seuranta, turvallisuuskasvatus

sekä tiloista ja välineistä huolehtiminen.

Arjen valinnoissa pyrimme huomioimaan ekologisesti, sosiaalisesti,

kultuurisesti ja taloudellisesti kestävän elämäntavan. Osana tätä haluamme

edistää välineiden ja tilojen yhteiskäyttöä, kohtuullisuutta, säästäväisyyttä,

korjaamista ja uusiokäyttöä.

3.2. Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt

Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista

edistävä, terveellinen ja turvallinen sekä esteetön oppimisympäristö.

Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä,

välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja

vuorovaikutusta.

Oppimisympäristöjä suunnitellaan ja rakennetaan yhdessä lasten kanssa.

Niiden tulee tukea lasten luontaista uteliaisuutta ja oppimisen halua sekä

25

Page 26: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

ohjata leikkiin, fyysiseen aktiivisuuteen, tutkimiseen sekä taiteelliseen

ilmaisuun ja kokemiseen. Lasten ideat, leikit ja heidän tekemänsä työt

näkyvät oppimisympäristöissä. Hyvin suunnitellut oppimisympäristöt

vahvistavat yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa. Näin voidaan

rikkoa perinteisiä sukupuolistereotypioita.

Yhteisesti sovitut säännöt ja toimintatavat auttavat luomaan

ilmapiiriltään turvallisen, muita kunnioittavan ja yhteisvastuullisen

oppimisympäristön. Turvallisessa ilmapiirissä erilaisten tunteiden

näyttäminen on sallittua ja henkilöstö auttaa lapsia tunteiden ilmaisussa ja

itsesäätelyssä. Lapsia rohkaistaan kysymään, ja lasten kysymyksiin

vastataan.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ja vierailut

esimerkiksi kirjastoon, museoon, kulttuuriperintökohteisiin, teatteriin ja

huoltajien työpaikoille rikastavat lasten oppimisympäristöjä.

Oppimisympäristöjen suunnittelu tarjoaa myös luontevan

yhteistyömahdollisuuden henkilöstön ja huoltajien välille.

3.3. Yhteistyö varhaiskasvatuksessa

Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että

jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista

kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja

suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat

myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan tarvittaessa monialaisesti.

3.3.1 Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

Huoltajilla on aina ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu lapsestaan.

Huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä onkin tärkeä merkitys

26

Page 27: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

varhaiskasvatusta toteutettaessa. Yhteistyössä huomioidaan perheiden

moninaisuus, lasten yksilölliset tarpeet sekä huoltajuuteen ja

vanhemmuuteen liittyvät kysymykset. Yhteistyöllä varhaiskasvatuksessa

tarkoitetaan työntekijöiden ja huoltajien tietoista sitoutumista toimimaan

yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi,

unohtamatta lapsen aktiivista roolia.

Yhteistyöllä voi olla erilaisia tehtäviä ja muotoja varhaiskasvatuksen aikana.

Lapsen päivittäiset tapahtumat ja kokemukset jaetaan huoltajien kanssa.

Kannustavat ja lapsen kehitystä ja oppimista myönteisesti kuvaavat viestit

ovat tärkeitä. Huoltajan ja henkilöstön jakamat havainnot lapsen kasvusta

ja kehityksestä luovat pohjan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamiselle.

Yhteistyön merkitys korostuu siirtymävaiheessa, kuten lapsen aloittaessa

varhaiskasvatuksen ja lapsen vaihtaessa päiväkotiryhmää. Yhteistyön

merkitys korostuu myös silloin, kun suunnitellaan ja toteutetaan lasten

kehityksen ja oppimisen tukea. Luottamuksen rakentaminen sekä tasa-

arvoinen vuorovaikutus ja keskinäinen kunnioitus tukevat

kasvatusyhteistyötä.

Tieto- ja viestintäteknologiaa (esim. pedanet, WhatsApp, sähköposti,

puhelin) hyödynnetään huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Yhteistyö voi tukea myös huoltajien keskinäistä vuorovaikutusta.

Huoltajien verkostoituminen ja yhteinen toiminta erilaisissa tilaisuuksissa

vahvistaa yhteisöllisyyttä ja antaa tukea henkilöstön työlle.

3.3.2 Monialainen yhteistyö

Monialaisen yhteistyön tarkoituksena on lapsen kokonaisvaltaisen

hyvinvoinnin turvaaminen sekä mahdollisimman varhainen puuttuminen.

Yhteistyötä tehdään mm. koulun, lastenneuvolan, perheneuvolan,

lastensuojelun, erityistyöntekijöiden,

27

Page 28: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

kotipalvelun, ja sosiaalitoimen kanssa. Erityistyöntekijöitä ovat

esimerkiksi puheterapeutti, psykologi, varhaiskasvatuksen erityisopettaja

ja toimintaterapeutti. Edellä mainituilta tahoilta on mahdollista saada

myös konsultaatiota.

Yhteistyön merkitys korostuu, kun huoli lapsen kehityksestä tai oppimisesta

herää. Kun varhaiskasvatuksessa herää huoli lapsen oppimisesta tai

kehityksestä kerää henkilökunta ylös havaintoja ja keskustelee niistä

perheen kanssa. Tarvittaessa mukaan kutsutaan varhaiskasvatuksen

erityisopettaja. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa sovitaan

ryhmässä annettavasta tuesta. Tarvittaessa voidaan suositella

jatkotutkimuksia esimerkiksi perheneuvolassa tai lastenneuvolassa.

Sodankylän kunnassa toimii monialainen Vapetone-työryhmä, jossa

voidaan käsitellä yksittäisen lapsen kehitykseen liittyviä asioita

monialaisesti yhdessä vanhempien kanssa. Ryhmässä on mukana

lastenneuvolan lääkäri ja terveydenhoitaja, perheneuvolan psykologi,

toimintaterapeutti, puheterapeutti ja varhaiskasvatuksen erityisopettajat.

Huoltajat kutsutaan aina mukaan kertomaan lapsestaan ja esittämään omat

näkemyksensä tuen tarpeesta. Ryhmässä sovitaan vastuujako eri

toimijoiden kesken tuen toteuttamisessa.

Sodankylässä on sovittu, että 4-vuotiaana tehtävään laajaan

terveystarkastukseen sisällytetään varhaiskasvatuksen henkilöstön arvio

lapsen kehityksestä ja toiminnasta ryhmässä. Tämä toteutetaan tekemällä

lapsen kanssa LENE- arvio (lasten neurologinen kokonaiskehitys)

päiväkodissa huoltajan kirjallisella suostumuksella. Perhepäivähoidossa

oleville lapsille tehdään kirjallinen arvio ryhmässä toimimisesta ja

leikkitaidoista. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan antama arvio on

tärkeä osa lapsen kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen ja

hyvinvoinnin arviointia sekä tuen tarpeiden varhaista tunnistamista

monialaisessa yhteistyössä.

Varhaiskasvatuksessa yhteistyötä tehdään myös opetuksesta, liikunnasta

28

Page 29: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

ja kulttuurista vastaavien tahojen kanssa. Yhteistyö kunnan

varhaiskasvatuksen ja sen alueella toimivien

varhaiskasvatuspalvelujen tuottajien välillä on tärkeää. Muita

varhaiskasvatuksen yhteistyötahoja ovat esimerkiksi järjestöt, seurakunnat

sekä ravitsemus- ja siivouspalvelut.

4 Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen

Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lasten

kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä laaja-alaista osaamista. Kun lapsi voi

hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, kehityksen ja oppimisen

edellytykset. Hyvinvoiva lapsi nauttii yhdessäolosta, pystyy

keskittymään omiin leikkeihin, tutkii, haluaa opetella uusia asioita ja

osallistua arjen toimiin. Lapsuus on oma elämänvaiheensa, jolloin lapsi

tarvitsee niin hoivaa ja hellyyttä kuin leikkiä ja tekemistä.

Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma sekä lasten

varhaiskasvatussuunnitelmat ovat lapsiryhmän toiminnan suunnittelun

lähtökohtia. Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaankin lapselle

mahdollisimman pian lapsen aloitettua varhaiskasvatuksessa. Sitä tulee

arvioida jatkuvasti toiminnan ohessa ja päivittää vähintään kerran

toimintavuodessa.

4.1 Pedagoginen dokumentointi

Pedagoginen dokumentointi on varhaiskasvatuksen suunnittelun,

29

Page 30: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

toteuttamisen, arvioimisen ja kehittämisen keskeinen työmenetelmä.

Se on vuorovaikutteinen ja jatkuva prosessi, jossa havaintojen

perusteella henkilöstön, huoltajien ja lasten kanssa tuotetaan uutta

ymmärrystä lapsen oppimisesta, kehityksestä ja mahdollisista tuen

tarpeista. Pedagogisen dokumentoinnin rungon muodostaa jokaiselle

lapselle tehtävä henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, eli lapsen

vasu.

30

Page 31: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

Suunnitelmallisen dokumentoinnin tavoitteena on, että henkilöstö oppii

tuntemaan yksittäistä lasta, ymmärtämään vuorovaikutusta ja sen

luonnetta lasten sekä henkilöstön välillä. Pidemmältä aikaväliltä kootut

dokumentit ovat tärkeä osa pedagogisen toiminnan arviointia.

Sodankylässä dokumentoidaan esimerkiksi seuraavasti:

valokuvat ja videot, joita voi jakaa huoltajille

lasten piirustukset ja muut tuotokset

lapsihaastattelut

sadutusten kirjaukset

kasvun kansiot

lapsen vasu

4.2 Monipuoliset työtavat

Työtapojen valintaa ohjaavat varhaiskasvatukselle asetetut tehtävät ja

tavoitteet sekä lasten ikä, tarpeet ja edellytykset sekä kiinnostuksen

kohteet. Toiminnalliset sekä luovuutta ja osallisuutta edistävät työtavat ovat

lapselle luontevia oppimisen tapoja. Tällaisia ovat esimerkiksi lasten

omaehtoinen ja ohjattu leikki, tutkiminen, liikkuminen sekä taiteellinen

kokeminen ja ilmaisu. Monipuoliset työtavat ovat sekä oppimisen väline

että opettelun kohde. Työtapojen käytössä hyödynnetään sekä henkilöstön

että lasten osaamista. Kasvattajat tiedostavat myös tieto- ja

viestintäteknologian monipuoliset mahdollisuudet osana toimintaa, kuten

esimerkiksi iPadien käytön.

4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä

Lapset eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään. Leikki on

luonteeltaan sosiaalista ja siksi vertaisryhmä vaikuttaa merkittävästi leikin

kulkuun. Lasten sosiaaliset taidot kehittyvät parhaiten leikin kautta.

31

Page 32: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

Pienempien lasten leikki toteutuu vuorovaikutuksessa aikuisen tai

isomman lapsen kanssa.

Leikille tulee olla tilaa, aikaa ja rauhaa. Lapsille ja leikkiin

osallistuville aikuisille annetaan leikkirauha. Leikissä lapsi käyttää

mielikuvitustaan, ajattelee, puhuu,

kuuntelee, liikkuu, purkaa tunteitaan, ratkaisee pulmia, keksii,

käsittelee arkielämään liittyviä asioita ja saa tunteen

yhteenkuuluvuudesta. Lapsen mielikuvitus mahdollistaa sen, että leikeissä

hän voi käsitellä itselleen vaikeita kokemuksia ja ottaa rooleja, joita hän ei

muuten voisi toteuttaa.

Leikki on usein riippuvainen kasvattajien toiminnasta. Varhaiskasvattajat

antavat leikkiville lapsille vapautta, mutta onnistunut leikki vaatii usein

myös aikuisen ohjausta. Leikkiä havainnoimalla kasvattaja voi tukea

leikkiä ja antaa siihen välineitä sekä tukea pitkäkestoisen leikin syntymistä.

Kasvattajan tulee antaa mahdollisuus siirtää leikki tilasta toiseen, sillä leikit

eivät välttämättä pysy paikallaan niille nimetyissä tiloissa.

Leikkiympäristön tietoinen luominen, ylläpitäminen ja uudistaminen

ovat olennainen osa varhaiskasvatusta. Leikkiympäristöjä voidaan

rikastaa vuodenaikoihin ja lappilaiseen kulttuuriin liittyvillä leikkivälineillä

huomioiden lasten mielenkiinnon kohteet ja kokemukset.

Leikkiympäristöä laajennetaan lähiympäristöön ja luontoon

mahdollisuuksien mukaan. Lapselle tulee antaa mahdollisuus osallistua

leikkiympäristönsä rakenteluun.

Lasten kulttuurin ja lapsille suunnatun median tunteminen auttaa

henkilöstöä ymmärtämään lasten leikkejä. Myös erilaiset pelit ja

digitaaliset välineet tarjoavat niihin monenlaisia mahdollisuuksia.

Mediassa esiintyviä teemoja voidaan käsitellä lasten kanssa esimerkiksi

liikunnallisissa leikeissä, piirtämällä tai draaman keinoin. Leikkiin

32

Page 33: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

kannustavassa oppimisympäristössä myös aikuinen on oppija.

4.4 Oppimisen alueet

Varhaiskasvatuksen toteuttaminen tapahtuu oppimisen alueiden kautta

ja niiden tehtävänä on edistää lasten laaja-alaista osaamista sekä lapsen

tapaa hahmottaa maailmaa ympärillään. Lapsia rohkaistaan kyselemään

ja ihmettelemään sekä päättelemään ja ratkaisemaan ongelmia

yhdessä. Kasvattajan tehtävänä on varmistaa että toiminta edistää lasten

tasapainoista kehitystä ja oppimista.

33

Page 34: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

Oppimisen aihepiirit voivat nousta esimerkiksi leikeistä, saduista, retkistä tai

spontaaneista vuorovaikutustilanteista lasten ja henkilöstön kesken tai

lasten keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Toiminnassa hyödynnetään

monipuolisesti eri oppimisympäristöjä ja lähiseudun kulttuuritarjontaa.

4.4.1 Kielten rikas maailma

Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten kielellisten taitojen ja

valmiuksien sekä kielellisten identiteettien kehittymistä. Kieli on

ajattelun, ilmaisun ja kuvittelun väline. Arjen

vuorovaikutustilanteissa lapselle luodaan virikkeellinen ja toiminnallinen

ympäristö, jossa hän voi havainnoida sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä.

Kuvio 1. Lasten kielen kehityksen keskeiset osa-alueet varhaiskasvatuksessa

Leikillä, saduilla, loruilla ja lauluilla on varhaislapsuudessa erityinen

merkitys lapsen kielen ja muistin kehitykselle. Myös erilaiset arkipäivän

tilanteet opettavat lasta kommunikoimaan kielen avulla. Lapsella on

luontainen halu sanoilla leikittelyyn ja riimittelyyn. Ne harjaannuttavat

kielellisen tietoisuuden aluetta ja ohjaavat lapsen huomiota kielen

34

Vuorovaikutus-

taidot

Kielen

ymmärtämisen

taidot

Puheen

tuottamisen

taidot

Kielen

käyttötaidot

Kielellinen

muisti ja

sanavarasto

Kieli-

tietoisuus

Kehittyvät kielelliset identiteetit

Page 35: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

merkityksestä sen muotoon ja rakenteisiin, kuten sanoihin, tavuihin ja

äänteisiin. Kirjallisuuden eri lajeihin tutustuminen on osa

varhaiskasvatusta. Kirjallisuuden avulla lapsi saa tietoa ympäröivästä

maailmasta ja kasvattaa sanavarastoaan. Kiireetön keskustelu ja

lukeminen sekä tarinoiden kerronta tarjoavat mahdollisuuksia pohtia

sanojen ja tekstien merkityksiä ja opetella uusia käsitteitä asiayhteyksissä.

Kasvattaja ohjaa omalla esimerkillään lasta kuuntelemaan,

keskustelemaan, kysymään ja pohdiskelemaan sekä rohkaisee lasta

vuorovaikutukseen. Eläytyvä

aikuinen reagoi pienen lapsen kontaktialoitteisiin, jotka tapahtuvat elein,

ilmein ja liikkein. Tarvittaessa käytetään puhetta tukevia ja korvaavia

kommunikaatiomenetelmiä kuten kuvia, esineitä ja tukiviittomia.

Arvostamme perheiden erilaisia kielellisiä ja kulttuurisia taustoja.

Perheillä ja lapsilla on mahdollisuus esitellä kulttuuriperinnettään

varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä. Haluamme ohjata lapsia

ymmärtämään kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta. Jokaisen lapsen

oman kielen säilyminen on rikkaus, jota varhaiskasvatuksessa

tuetaan.

4.4.2 Ilmaisun monet muodot

Varhaiskasvatus tarjoaa lapselle monipuolisia taiteellisia peruskokemuksia

musiikillisen, kuvallisen sekä sanallisen ja kehollisen ilmaisun kautta

sekä tutustuttaa heitä eri taiteenaloihin ja kulttuuriperintöön. Lasten

ilmaisulle on luonteenomaista kokonaisvaltaisuus ja ilmaisun eri

muotojen luova yhdisteleminen. Taiteessa lapsella on mahdollisuus

kokea mielikuvitusmaailma, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti totta.

Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen edistävät lasten

oppimisedellytyksiä, sosiaalisia taitoja ja myönteistä minäkuvaa sekä

35

Page 36: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

valmiuksia ymmärtää ja jäsentää ympäröivää maailmaa.

Oppimisympäristöjen esteettisyys, innostavuus, saatavilla olevat

monipuoliset välineet ja materiaalit sekä riittävä ohjaus ovat

merkityksellisiä ilmaisumuotoihin tutustuttaessa. Esteettisyys tarjoaa

lapselle aistimuksia ja tunnekokemuksia. Lapsi saa kokea ympärillään

harmoniaa ja kauneutta. Kokemusten myötä lapsen omat näkemykset ja

arvostukset alkavat hahmottua.

Musiikillinen ilmaisu

Tavoitteena on tuottaa lapsille musiikillisia kokemuksia sekä vahvistaa

lasten kiinnostusta ja suhdetta musiikkiin. Lapsia ohjataan

elämykselliseen kuuntelemiseen ja ääniympäristön havainnointiin. Heidän

kanssaan lauletaan, loruillaan, kokeillaan erilaisia soittimia, kuunnellaan

musiikkia ja liikutaan musiikin mukaan.

Lapsia rohkaistaan käyttämään mielikuvitustaan ja ilmaisemaan musiikin

herättämiä ajatuksia ja tunteita. Lapset saavat myös kokemuksia musiikin

tekemisestä yhdessä sekä pienimuotoisten musiikkiesitysten

harjoitteluprosesseista ja esiintymistilanteiden tuomasta onnistumisen

ilosta.

Kuvallinen ilmaisu

Kuvallisessa ilmaisussa tärkeää on, että lapsilla on mahdollisuus nauttia

kuvien tekemisestä ja saada esteettisiä elämyksiä ja kokemuksia taiteen

äärellä. Ilmaisun ja oppimisen prosesseissa korostuu kokeilu,

tutkiminen sekä tekemisen eri vaiheiden harjoittelu. Jokaisen lapsen

yksilöllistä ilmaisua tuetaan ja lasten yhteisille luoville prosesseille

annetaan riittävästi aikaa ja tilaa. Lasten kanssa myös havainnoidaan

sekä heidän itse tekemiään kuvia, taideteoksia, mediasisältöjä sekä

36

Page 37: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

rakennetun ja luonnon ympäristön kohteita.

Lapset kokeilevat erilaisia kuvan tekemisen tapoja, välineitä ja

materiaaleja esimerkiksi maalaamalla, piirtämällä, rakentamalla ja

mediaesityksiä tekemällä. Käsitöiden tekemistä harjoitellaan

muovailun, rakentelun, ompelun ja nikkaroinnin avulla. Henkilöstön,

lasten, huoltajien sekä yhteistyökumppaneiden erityisosaamisen

hyödyntäminen rikastuttaa taidekasvatusta.

Sanallinen ja kehollinen ilmaisu

Lasten mielikuvituksesta nousevia tai heidän kokemiaan ja havaitsemiaan

asioita työstetään yhdessä ilmaisun keinoin. Lapsia rohkaistaan

käyttämään teatterin eri muotoja, tanssia, sirkustaidetta ja leikkiä.

Tavoitteena on, että lapset saavat kokemuksia siitä, miten kielellä ja

keholla voidaan leikkiä ja viestiä. Toiminnassa hyödynnetään loruja, lauluja

ja lasten satuja. Lapset saavat kokemuksia sekä spontaanista ilmaisusta,

että yhteisesti suunnitellusta prosessista.

37

Page 38: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

4.4.3 Minä ja meidän yhteisömme

Varhaiskasvatuksessa lapsi voi kohdata toisenlaisia tapoja ajatella ja toimia

kuin kotona. Lapsi alkaa harjoitella lähiyhteisössä toimimista sekä

ymmärtää sen monimuotoisuutta esimerkiksi vierailemalla erilaisissa

lähiympäristön tapahtumissa.

Eettisen ajattelun taitoja tuetaan pohtimalla lapsia askarruttavia asioita.

Lasten kanssa keskustellaan ystävyydestä, hyvän ja pahan, oikean ja

väärän erottamisesta sekä suvaitsevaisuudesta. Lapsia opetetaan

tunnistamaan erilaisia tunteita. Päivittäisen toiminnan yhteydessä

käsitellään luontevasti oikeudenmukaisuutta ja toisen kunnioittamista.

Aiheita käsitellään lasten kanssa niin, että lapsi voi tuntea olonsa

turvalliseksi ja hyväksytyksi. Toiminnan alkaessa laaditaan ryhmän

kanssa yhteiset säännöt ja mietitään miksi sääntöjä pitää olla.

Katsomuskasvatuksessa tutustutaan lapsiryhmässä oleviin uskontoihin ja

katsomuksiin sekä niihin liittyviin perinteisiin (esim. vuodenkiertoon

liittyvät juhlat ja tapahtumat) perheiden taustaa, katsomuksia ja arvoja

kunnioittaen. Uskonnottomuutta tarkastellaan katsomusten rinnalla.

Lapselle tarjotaan mahdollisuus ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan.

Lähiyhteisön menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta pohditaan

yhdessä lasten kanssa. Menneeseen aikaan voidaan tutustua

esimerkiksi kutsumalla lasten isovanhempia vierailulle sekä tutkimalla

vanhoja esineitä ja valokuvia. Perinneleikit ja – laulut ovat tärkeä osa

musiikkikasvatusta. Nykyhetkeä tarkastellessa huomioidaan

lähiympäristön, ihmisten ja perheiden moninaisuutta. Tavoitteena on

kasvattaa lapsia ymmärtämään, että ihmiset ovat erilaisia mutta

samanarvoisia. Tulevaisuutta pohditaan vuodenaikojen ja niihin liittyvien

ilmiöiden/tapahtumien tai esimerkiksi lapsia kiinnostavien ammattien

38

Page 39: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

kautta.

Mediakasvatuksen tehtävä on tukea lasten mahdollisuuksia toimia

aktiivisesti ja ilmaista itseään yhteisössään. Lasten kanssa kokeillaan

median tuottamista leikinomaisesti esimerkiksi tekemällä lasten ideoima

animaatio. Heidän kanssaan pohditaan mediasisällön todenmukaisuutta ja

opetellaan mediakriittisyyttä.

4.4.4 Tutkin ja toimin ympäristössäni

Varhaiskasvatuksessa annetaan lapselle valmiuksia havainnoida,

jäsentää ja ymmärtää ympäristöään. Tutkiessaan lapsi tyydyttää

uteliaisuuttaan ja kokee olevansa osa ympärillä olevaa maailmaa sekä

yhteisöä. Yhdessä lasten kanssa tutkien kasvattajat ohjaavat lapsia

kokeilemaan ja etsimään selityksiä maailman eri ilmiöihin. Yrityksen,

erehdyksen ja oivalluksen kokemus ylläpitää ja vahvistaa lapsessa

oppimisen iloa.

Kasvattajan tehtävä on mahdollistaa ja kannustaa lapsen omaa

ajattelua, mielikuvitusta ja ongelmanratkaisua. Hän ohjaa lasta kysymään

ja ihmettelemään.

Tutkimiseen innostava, turvallinen varhaiskasvatusympäristö mahdollistaa

kaikkien aistien ja koko kehon käytön tutkimisen, kokeilemisen ja

oivalluksen välineenä. Luonto ja lähiympäristö tuovat lasten ja

kasvattajan yhteiseen toimintaan elämyksellisiä hetkiä.

Oppimisympäristöihin liittyvät omakohtaiset havainnot, kokemukset ja

elämykset auttavat lapsia ymmärtämään syy- ja seuraussuhteita sekä

kehittymään ajattelijoina ja oppijoina. Varhaiskasvatus tukee lasten

matemaattisen ajattelun kehittymistä sekä vahvistaa myönteistä

suhtautumista matematiikkaan. Varhaiskasvatukseen sisältyy myös

39

Page 40: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

ympäristö- ja teknologiakasvatusta.

Matematiikka on osa lapsen jokapäiväistä elämää. Matemaattista

ajattelua tuetaan monipuolisesti vuorovaikutteisissa tilanteissa, innostaen

lasta löytämään ympäristöstä ja leikeistä lukumääriä, muotoja ja

muutoksia. Matemaattisia taitoja harjoitellaan esimerkiksi päivittäisissä

leikeissä, lauluissa, loruissa, muovailussa ja rakenteluissa. Lapsen

kiinnostusta matemaattiseen ajatteluun herätellään erilaisia

oppimisympäristöjä ja materiaaleja hyödyntäen. Nämä toiminnat

tapahtuvat arkielämän tilanteissa leikinomaisesti ja konkreettisten

välineiden avulla.

Ympäristökasvatuksen tavoitteena on vahvistaa lasten luontosuhdetta

ja vastuullista toimimista ympäristössä. Arjessa opeteltavia käytännön

taitoja ovat esimerkiksi roskaamaton retkeily, kohtuullisuuden ja

säästäväisyyden opettelu, ruokailuun liittyvä vastuullisuus, energian

säästäminen sekä jätteiden vähentäminen kierrättämällä. Samalla ohjataan

lapsia kiinnittämään huomiota tekojen vaikutuksiin.

Luonnossa liikkuen opetamme lasta löytämään hyödynnettävää

materiaalia esimerkiksi askarteluun. Lapsi tutustuu lähiympäristöön,

luontoon ja sen erilaisiin ilmiöihin. Se ohjaa lasta kunnioittamaan ja

suojelemaan luontoa ja kokemaan myönteisiä elämyksiä luonnon

keskellä.

Teknologiakasvatuksen tavoitteena on kannustaa lapsia tutustumaan,

tutkimaan ja kokeilemaan ympäristön teknologiaa ja keksimään omia

luovia ratkaisuja. Lapset tutustuvat teknologiaan keksimällä,

askartelemalla ja rakentamalla itse erilaisia rakenteita ja ratkaisuja eri

materiaaleja hyödyntäen. Lapsia rohkaistaan tekemään kysymyksiä,

etsimään niihin yhdessä vastauksia ja tekemään päätelmiä. Lapsia

kannustetaan kuvailemaan tekemiään ratkaisuja. Pulmia ratkotaan ja

onnistumisista iloitaan yhdessä.

40

Page 41: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

Lasten kanssa havainnoidaan arjessa esiintyviä teknisiä ratkaisuja ja

tutustutaan tietoteknologisiin laitteisiin sekä niiden toimintaan. Erityistä

huomiota kiinnitetään koneiden ja laitteiden turvalliseen ja kohtuulliseen

käyttöön. Tavoite on, että lasten omakohtaisten kokemusten myötä herää

ymmärrys siitä, että teknologia on ihmisen toiminnan aikaansaamaa.

4.4.5 Kasvan, liikun ja kehityn

Kasvan, liikun ja kehityn – oppimisen alueeseen sisältyy liikkumiseen,

ruokakasvatukseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tavoitteita. Tämä

oppimisen alue tukee erityisesti itsestä huolehtimiseen ja arjen taitoihin

liittyvää osaamista.

Varhaiskasvatuksessa lasta kannustetaan ja ohjataan omaehtoiseen

liikkumiseen tarjoamalla välineitä, aikaa ja tilaa. Suunnitelmallisessa ja

tavoitteellisessa ohjauksessa huomioidaan ja havainnoidaan lapsen

yksilölliset taidot ja kehitystaso. Lapsen tietoisuus omasta kehosta ja

sen hallinnasta luovat pohjaa terveelle itsetunnolle. Varhaiskasvatuksen

tehtävänä on vahvistaa lapsen motorisia perustaitoja. Liikkuminen on

lapsille luonteva tapa tutustua toisiin ihmisiin, itseensä ja

ympäristöönsä. Lapin neljä vuodenaikaa mahdollistavat monipuolisen

liikkumisen luonnossa ja lähialueilla. Yhteistyössä vanhempien kanssa

lapsia innostetaan liikkumaan myös vapaa-ajalla.

Liikunnan ohella terveellinen monipuolinen ravinto edistää lapsen

hyvinvointia. Päivittäisillä ruokahetkillä opitaan hyviä ruokatottumuksia,

pöytätapoja ja yhdessä syömisen kulttuuria. Lapsen kasvu ja kehitys

turvataan riittävällä levolla. Riittävä yöuni ja päivittäinen lepohetki tukevat

lapsen kasvua ja oppimista. Levännyt lapsi jaksaa leikkiä, liikkua ja oppia

uusia asioita.

41

Page 42: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

Varhaiskasvatuksessa pohditaan yhdessä myös terveyteen ja

turvallisuuteen liittyviä asioita. Turvallisuuteen liittyviä asioita käsitellään

lasten kanssa päivittäisissä tilanteissa. Tavoitteena on tukea lasten

turvallisuuden tunnetta, antaa heille valmiuksia

pyytää ja hakea apua sekä toimia turvallisesti erilaisissa tilanteissa ja

ympäristöissä. Turvallisuuskasvatukseen liittyy myös turvallinen median

käyttö ja aikuisen vastuu lapsen median käytöstä ja sisällöistä.

4.5 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä tarkentavia näkökulmia

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kieleen ja kulttuuriin liittyvien

näkökohtien katsotaan koskevan jokaista varhaiskasvatukseen

osallistuvaa alasta. Lasten vaihtelevat kielelliset ja kulttuuriset taustat

ja valmiudet nähdään yhteisöä myönteisellä tavalla rikastuttavana. Kieli-

ja kulttuuritietoisessa varhaiskasvatuksessa kielet, kulttuurit ja

katsomukset nivoutuvat osaksi varhaiskasvatuksen kokonaisuutta.

Varhaiskasvatuslain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lapsi voi

saada varhaiskasvatusta lapsen äidinkielenä olevalla suomen, ruotsin tai

saamen kielellä. Kaksikielisten lasten kielellisen kehityksen sekä

identiteettien kehityksen kannalta on tärkeää, että molempia kieliä tuetaan

ja lapsia kannustetaan niiden käyttöön. Vastuu lasten oman äidinkielen ja

kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on kuitenkin aina ensisijaisesti

perheellä. Tarvittaessa huoltajien kanssa käytävissä keskusteluissa

käytetään tulkkia, jolla varmistetaan molemminpuolinen ymmärrys.

42

Page 43: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

Saamelaisalueen kuntana Sodankylä tarjoaa saamenkielisiä

varhaiskasvatuspalveluja, jonka erityisenä tavoitteena on vahvistaa

saamelaislasten saamelaista identiteettiä ja tietoisuutta omasta

kulttuuristaan sekä antaa lapsille mahdollisuus opetella saamelaisia

perinnetietoja - ja taitoja. Saamelaiset ovat alueen alkuperäiskansa,

jonka oikeuksista omaan kieleen ja kulttuuriin on säädetty perustuslaissa.

Sodankylässä toimii kaksi pohjoissaamenkielistä kielipesää, joissa

toteutetaan varhaista täydellistä kielikylpyä. Kielipesät toimivat Vuotsossa

ja kirkonkylällä. Varhainen täydellinen kielikylpy on ohjelma, joka alkaa

varhaiskasvatuksessa ja jatkuu perusopetuksen loppuun. Kaikki

toiminta toteutetaan saamen kielellä saamenkielisessä

ympäristössä. Kielipesät ovat osa laajaa kielen elvytystoimintaa ja sen

tavoitteena on, että lapset saavuttavat toiminnallisen kielitaidon

saamen kielellä. Pohjoissaamenkielistä kielipesätoimintaa varten on

kirjoitettu Sodankylässä oma varhaiskasvatussuunnitelmansa.

43

Page 44: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

5. Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki

Varhaiskasvatuksessa lapsen kehitystä ja oppimista tuetaan lapsen

tarpeiden edellyttämällä tavalla. Ensisijaisesti tuki annetaan erilaisin

joustavin järjestelyin lapsen omassa varhaiskasvatusryhmässä.

Lapsiryhmän kokoa arvioitaessa huomioidaan tukea tarvitsevien lasten etu

ja tuen tarve siten, että ryhmäkokoa pienennetään tarvittaessa, jotta

varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Lapsiryhmässä

voi olla myös lapsi- tai ryhmäkohtaisia avustajia tukemassa lapsia

ryhmässä ja mahdollistamassa heidän osallistumisensa yhteiseen

toimintaan. Lapsen edun vaatiessa tukea voidaan järjestää osittain tai

kokonaan erityisryhmässä. Lapsen kannalta on tärkeää, että tuki

muodostaa johdonmukaisen jatkumon varhaiskasvatuksen aikana

sekä lapsen aloittaessa esiopetuksen.

5.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

Kehityksen ja oppimisen tuki kuuluu kaikille sitä tarvitseville lapsille. Tuki

järjestetään kullekin lapselle tarkoituksenmukaisella tavalla, tarvittaessa

monialaisessa yhteistyössä. Riittävän aikaisella ja oikein kohdennetulla

tuella voidaan edistää lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Samalla

voidaan ehkäistä ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista. Tuen

järjestämisen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet ja oppimiseen ja

kehitykseen liittyvät tarpeet. Tuki rakentuu sekä lapsen yksilöllisiin

tarpeisiin vastaamisesta että oppimisympäristöihin liittyvistä ratkaisuista.

Lapsen tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa,

toteuttamisessa ja arvioinnissa on yhteistyö lapsen, huoltajan,

varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan sekä

44

Page 45: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

varhaiskasvatuksen muun henkilöstön kanssa tärkeää.

Varhaiskasvatuksen erityisopettajan osaamista hyödynnetään tuen

tarpeessa olevien lasten erityisopetus- ja kasvatustehtävissä sekä muun

henkilöstön konsultoinnissa ja ohjauksessa. Tarvittaessa tuen

suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin osallistuvat sosiaali- ja

terveyshuollon asiantuntijatehtävissä toimivat.

Mikäli huoltajalla tai ryhmässä herää huoli lapsen kehitykseen tai

oppimiseen liittyvistä asioista, asia tulee ottaa puheeksi mahdollisimman

pian, jolloin voidaan järjestää yhteinen keskustelu lapsen tuen tarpeesta ja

mahdollisista tukitoimista. Tarvittaessa tuen arvioimisessa ja suunnittelussa

voidaan konsultoida varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. Yhteisessä

keskustelussa huoltajalle annetaan tietoa lasten koskevien asioiden

käsittelystä, tietojen saannista ja niiden luovuttamisesta sekä

salassapidosta. Tuen tavoitteet voidaan saavuttaa parhaiten silloin, kun

kaikki osapuolet sitoutuvat yhteistyöhön, mutta varhaiskasvatuksessa

kehityksen ja oppimisen tuki on annettava lapsen edun mukaisesti, vaikka

huoltajat eivät sitoutuisikaan yhteistyöhön.

5.2. Yhteistyö lapsen, huoltajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa tuen aikana

Huoltajan kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu silloin, kun lapsella

on tuen tarvetta. Lapsi ja perhe voivat saada tukea myös muiden lapsia ja

perheitä koskevien palveluiden kautta ja onkin tärkeää, että nämä palvelut

muodostaisivat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden lapsen tuen

järjestämisessä.

Monialainen yhteistyö toteutetaan ensisijaisesti huoltajan

suostumuksella. Sitä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus. Yhteistyötä

45

Page 46: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

tehtäessä tulee noudattaa salassapitoa ja tietojen vaihtoa koskevia

säännöksiä (katso 3.3.2 Monialainen yhteistyö).

5.3. Tuen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuksessa lapsen tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan heti

tuen tarpeen ilmettyä. Vaikeuksia ehkäistään ennalta pedagogisilla

järjestelyillä ja erilaisilla työtavoilla. Näihin kuuluvat mm. toiminnan

eriyttäminen, ryhmien joustava muuntelu ja oppimisympäristöjen

muokkaaminen. Oppimisen tukimuotona selkeä päiväjärjestys ja

päivittäisten toimintojen rytmitys tukevat kaikkia lapsia.

Pedagogisia järjestelyjä ovat varhaiskasvatuksen erityisopettajan

konsultoiva tai jaksottainen tuki, lapsikohtainen ohjaaminen, tulkitsemis- ja

avustamispalvelut sekä erityisten apuvälineiden sekä tieto- ja

viestintäteknologian käyttö. Lapsen tukeen voi

kuulua myös viittomien ja kuvien käyttö tai muu kielen- ja

kommunikoinnin tukeminen. Rakenteellisia järjestelyjä ovat esimerkiksi

ryhmän lapsimäärän pienentäminen sekä henkilöstön mitoitukseen tai

rakenteeseen liittyvät ratkaisut. Hyvinvointia tukevia muita

järjestelyjä ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

asiantuntijoiden antama ohjaus ja konsultointi.

Mikäli lapsen tuen tarve johtuu vaikeasta vammaisuudesta tai sairaudesta,

hän voi tarvita pidennettyä oppivelvollisuutta. Päätös pidennetyn

oppivelvollisuuden aloittamisesta tehdään ennen oppivelvollisuuden

alkamista. Päiväkodin johtaja hakee pidennettyä oppivelvollisuutta

asiantuntijalausuntojen perusteella ja päätöksen siitä tekee sivistysjohtaja.

Huoltajalla on oikeus määrittää aloittaako lapsi pidennettyyn

46

Page 47: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

oppivelvollisuuteen kuuluvan varhennetun esiopetuksen viisi- vai

kuusivuotiaana. Mikäli lapselle ei valita varhennettua esiopetusta, hän on

kuntouttavassa päivähoidossa ennen varsinaista esiopetusvuotta.

Kuntouttavaa varhaiskasvatusta annetaan pääsääntöisesti arkipäivisin kello

9-15 välillä. Kuntotuttava varhaiskasvatus on perheelle maksutonta ja

päivähoitopäivän pituus määräytyy lapsen tuen tarpeesta. Kuntouttavassa

päivähoidossa lapselle järjestetään tarvittavat terapiat ja muu tuki, jonka

hän kehittyäkseen tarvitsee. Mikäli lapsella ei ole kuntouttavan hoidon

lisäksi muuta päivähoidon tarvetta, voidaan hänelle hakea kuljetuspalvelua

vammaispalvelun kautta. Perusteet kuljetustuen myöntämiselle määrittelee

vammaispalvelu.

5.4. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tuen aikana

Lapsen yksilölliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan lapselle

suunnitellut tukitoimenpiteet ja niiden toteuttamistapa, samoin kuin vastuut

ja työnjako eri toimijoiden kesken ja tuen sekä kehittymisen arviointiin

liittyvät asiat. Sen laadinnasta ja arvioinnista vastaa

varhaiskasvatuksen opettaja ja/ tai varhaiskasvatuksen erityisopettaja

yhteistyössä muun henkilöstön ja lapsen huoltajan kanssa. Huoltajan

ja lapsen osallisuutta suunnitelman laatimisessa ja arvioinnissa

tuetaan.

47

Page 48: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

Tehty suunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Annetun tuen

vaikuttavuutta tulee kuitenkin arvioida jatkuvasti ja muuttaa suunnitelmaa

tarpeen mukaan. Suunnitelmaan kirjataan myös, mikäli tuen tarve ja

tukitoimet lakkaavat. Tuen tarve arvioidaan aina lapsen aloittaessa

esiopetuksen. Esiopetukseen osallistuvan lapsen kasvun ja oppimisen

tuesta määrätään esiopetuksen oppimissuunnitelman perusteissa.

Kun lapsi saa kehitykseensä ja oppimiseensa tukea, tulee

varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjata luvussa 1.3. kuvatun lisäksi:

1. Pedagogiset ja rakenteelliset ratkaisut

Oppimisympäristöä koskevat ratkaisut

Henkilöstön mitoitukseen ja ryhmärakenteeseen liittyvät ratkaisut

Lapsen tukeen liittyvät muut ratkaisut (esim. eriyttäminen,

viittomien käyttö jne.)

Tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineiden käyttö

2. Tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut

Yhteistyö lapsen ja huoltajan kanssa

Lapsen tuen toteuttamisen vastuut

Varhaiskasvatuksen erityisopettajan tai muun asiantuntijan

palvelut

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden antama ohjaus ja

konsultaatio

Mahdollisten kuljetusten järjestelyt ja vastuu

3. Tuen seuranta ja arviointi

Tavoitteiden toteutumisen seuranta

Tukitoimien vaikuttavuuden seuranta ja arviointiajankohdat

48

Page 49: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

6. Toiminnan arviointi ja kehittäminen varhaiskasvatuksessa

Toiminnan arvioinnin tarkoituksena on tukea varhaiskasvatuslain ja

varhaiskasvatussuunnitelmien toteuttamista sekä varhaiskasvatuksen

kehittämistä. Arvioinnin avulla edistetään varhaiskasvatuksen laatua,

tunnistetaan toiminnan vahvuuksia ja nostetaan esiin kehittämistarpeita

sekä kehitetään toimintaa.

6.1. Pedagogisen toiminnan arviointi ja kehittäminen

Sodankylässä varhaiskasvatuksessa olevien lasten huoltajille tehdään

asiakaskysely joka toinen vuosi. Asiakastyytyväisyyttä

mitattaessa arvioinnin kohteeksi valitaan paikallisesta

varhaiskasvatussuunnitelmasta jokin osa-alue. Tulokset esitellään

varhaiskasvatuksen yksiköissä. Tulosten perusteella toimintaa

kehitetään.

Henkilöstö arvioi itse jatkuvasti omaa työskentelyään ja arvioinnin pohjalta

pyrkii kehittämään toimintatapojansa. Myös tiimipalavereissa ja muissa

säännöllisissä henkilöstön palavereissa arvioidaan ja kehitetään tiimien ja

varhaiskasvatusyksikön toimintatapoja. Koko varhaiskasvatuksen

vuosittaisessa arviointi- ja kehittämispäivässä luodaan yhteistä

toimintakulttuuria ja tiivistetään yhteistyötä toimijoiden välillä. Kunkin

yksikön johtaja käy lisäksi yksilöllisen kehityskeskustelun kaikkien

alaistensa kanssa vuosittain.

Yksilötason arviointi tarkoittaa lasten

varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumisen arviointia. Lapsen

49

Page 50: peda.net¤ivähoito... · Web view4.3 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä25 4.4 Oppimisen alueet26 4.4.1 Kielten rikas maailma27 4.4.2 Ilmaisun monet muodot28

varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista on tärkeää arvioida aina ennen

sen laatimista tai päivittämistä. Arvioinnin yhteydessä lapsi, huoltajat ja

henkilöstö pohtivat omalta osaltaan, miten yhdessä kirjatut toiminnan

tavoitteet ja sopimukset on huomioitu ja miten ne ovat toteutuneet

varhaiskasvatuksen toiminnassa.

50