Oikeussosiologia 3: Empiirisen tutkimuksen lähtökohdat,

aineistot ja menetelmät

Kaijus Ervasti

Tieteellisen tutkimuksen lähtökohtia

Tieteen ja tutkimuksen yleiset piirteet

Arviointiperusteiden yleispätevyys/universaalisuus

Tiedon yhteisyys ja julkisuus Puolueettomuus/intressittömyys Järjestelmällinen epäily Nöyryys Tieteen itsekorjaavuus

Tutkimusprosessin vaiheet Ongelman asettaminen Ongelman täsmentäminen ja

tutkimusstrategian laatiminen Tutkimusmenetelmän valinta Aineiston kerääminen Aineiston kuvaaminen Aineiston analyysi Johtopäätösten teko Raportin laatiminen Tutkimustulosten julkaiseminen

Tutkimusongelman valinta

Teoreettinen merkitys Yhteiskunnallinen ja käytännöllinen

merkitys Tutkittavuus Informatiivisuus Selityskyky Henkilökohtainen kiinnostus

Tutkimusongelman täsmentäminen

Kirjallisuuden läpikäyminen Muut vireillä olevat tutkimukset Keskustelu käytännön toimijoiden ja

asiantuntijoiden kanssa Keskustelu muiden tutkijoiden kanssa Esimerkkitapausten tutkiminen

Tutkimussuunnitelma

Tutkimuksen aihe ja kohde Tutkimusongelma Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen teoreettinen tausta Tutkimusaineisto ja tutkimusmenetelmä Tutkimuksen aikataulu

Tutkimusprosessin vaiheet: Käräjä-oikeuksien sovintomenettely (2004)

Ongelma: Kuinka juridinen riidanratkaisu ja sovintomenettely sovitettavissa yhteen?

Ongelman täsmentäminen: Konfliktiteoreettisen taustan luominen, jota vasten

toimintaa voidaan arvioida Uudistuksen käytännön vaikutusten arviointi Uudistuksen ongelmien kartoitus Selvittäminen, kuinka käytännön toimijat ylittävät

teoreettisen kuilun toiminnassaan Toiminnan kehittäminen

Jatkoa 2: Käräjä-oikeuksien sovintomenettely (2004)

Tutkimusmenetelmä: kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen menetelmä

Aineistot: tilastot, asiakirjat, kyselyt, haastattelut, kerätty 1998-2003

Aineistojen kuvaus: taulukoin, nelikentin, lainauksin

Analyysi: Tilastollinen analyysi, diskurssianalyysi haastatteluista

Jatkoa 3: Käräjäoikeuksien sovintomenettely (2004)

Johtopäätökset: Todellisuudessa riidanratkaisu ja sovinnon edistäminen eivät poikkea toisistaan yhtä paljon kuin teoreettisissa ideaalimalleissa oletetaan; oikeuskulttuuri muutoksessa

Raportointi: Kirja julkaistiin vuonna 2004 Julkistaminen: Lehdistötiedote, julkinen

väitös, seminaarit

Tutkimuksellisia tekstilajeja

Tieteelliset kirjoitukset Tutkimusraportti tai monografia Vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli (tasot 1-3) Muu tieteellinen artikkeli

Muut tutkimukselliset kirjoitukset Oppikirja/kommentaari Yleistajuinen artikkeli Kirja-arvostelu

Empiirisen tutkimuksen aineistot

Empiirinen tutkimus

Empiirinen tarkoittaa kokemusperäistä Empiiriset tutkimusmenetelmät ja –

aineistot jaetaan kvalitatiivisiin (laadullisiin) ja kvantitatiivisiin (määrällisiin)

Empiirisessä tutkimuksessa käytettävät aineistot Valmiit aineistot Itse kerättävät aineistot

Kysely- ja haastattelu Havainnointi

Valmiit aineistot Aikaisempien tutkimusten aineistot Tilastot: tuomioistuimet, poliisi, syyttäjä Organisaatioiden dokumentit: oikeuden-

käyntiasiakirjat, esitutkinta-asiakirjat, ratkaisut

Kulttuurituotteet: lehdet, tv-ohjelmat, elokuvat

Henkilökohtaiset dokumentit: päiväkirjat, muistiinpanot

Kysely- ja haastattelu

Kyselyt: Ihmiset ja yritykset, asiakkaat, erityiset ammattiryhmät (esim. tuomarit)

Haastattelut: strukturoitu haastattelu, teemahaastattelu, avoin haastattelu

Survey-tutkimuksen käyttötavat

Tosiasiatietojen kerääminen (esim. ikä, sukupuoli, ammatti, koulutus)

Arvionvaraisten tosiasiatietojen kerääminen (esim. elokuvissa käynti, kulutustottumukset)

Mielipiteiden, asenteiden ja arvojen selvittäminen (esim. luottamus, puoluekannatus, suhtautuminen ulkomaalaisiin)

Havainnointi

Havainnointi ilman osallistumista: poliisilakko

Osallistuva havainnointi: poliisikulttuuri Osallistava havainnointi eli

toimintatutkimus: tuomioistuinkulttuuri

Tilastokeskus

Suomessa on olemassa väestötilastoja jo 1700-luvulta

Tilastovirasto perustettiin 1865 ja se muuttui Tilastokeskukseksi 1971

Tilastokeskus tuottaa noin 200 erilaista tilastoa, joista oikeustilastot ovat yksi osa-alue. Muita alueita mm. väestö, kansantalous, liikenne, elinkeinot, koulutus, kulttuuri, teollisuus, kauppa, ympäristö jne.

Oikeustilastot verkossa statfin-tietokannassa.

Tilastokeskuksen oikeustilastot

Käräjäoikeuksien riita- ja hakemusasiat Käräjäoikeuksien rikosasiat Syyttäjät Konkurssit Yrityssaneeraukset Pakkokeinoasiat Hovioikeudet ja korkein oikeus Hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-

oikeus

Tilastokeskuksen statfin-tietokanta

http://www.tilastokeskus.fi Tuotteet ja palvelut Verkkopalvelut Tilastotietokannat Statfin-tilastopalvelu Siirry palveluun Oikeus Valitse tilasto ja muuttujat

Muita tilastolähteitä: esimerkkejä

KELA: sosiaaliturva Rikosseuraamusvirasto: vankitilastot Väestöliitto: väestönkehitys Suomen pankki: julkinen talous STAKES: mm. alkoholin kulutus,

toimeentulotuki, lastensuojelu, terveydenhuolto

Poliisi: ilmoitetut ja selvitetyt rikokset Erilaiset vuosikertomukset (esim.

valtakunnansyyttäjä OKA, EOA) OPTULA:n rikollisuustilannekatsaus ja

Oikeusolot – katsaus Tutkimukset: esim. yliopistot, OPTULA, PAKK

OPTULA:n rikollisuus-tilanne katsaus

Sisältää rikollisuutta ja sen kontrollia koskevia tietoja

Rikoksista käsitelty mm. väkivalta-, omaisuus-, seksuaali-, talous-, liikenne-, ja päihderikoksia sekä nuorisorikollisuutta, naisia rikoksen tekijöinä ja uhreina, ulkomaalaisten rikollisuutta ja rikollisuuden pelkoa

Seuraamusten osalta käsiteltyrikosten ilmituloa, syyttäjien toimintaa, rangaistuskäytäntöä (ehdollinen ja ehdoton vankeus, sakko jne.) rikoslajeittain, vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa, nuorten rangaistuksia ja rikosprosessuaalisia pakkokeinoja

Luettavissa myös verkossa http://www.optula.om.fi

OPTULA:n oikeusolot-katsaus

Luottamus oikeuslaitokseen Lainkäyttö ja oikeuden saatavuus (mm.

riita-asioiden kehitys, valitukset laillisuusvalvojille, oikeudelliset palvelut)

Oikeusolot eri elämänalueilla (esim. asuminen, velkojen hallinta, perhe-elämä)

Oikeusjärjestyksen kansainvälistyminen

Empiirisen tutkimuksen menetelmät

Mitä kaikkea kuva sisältää ja mitä siitä voi päätellä?

Kirjoittajien sukupuoli oikeustieteellisissä lehdissä Suomessa 2001-2010 (Ervasti 2012)

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Molempia 10 6 6 15

Nainen 54 104 62 69

Mies 84 246 250 384

Oikeus Lakimies JFT DL

Kvantitatiivinen tutkimus: mittaaminen, havaintoyksikkö ja

muuttuja Kvantitatiivisessa tutkimuksessa etsitään

indikaattoreita tai mittareita, jotka yhdistävät aineiston tutkittavaan ilmiöön. Mittaaminen merkitsee mitattavan ilmiön ja havaintoyksikön yhdistämistä.

Mittauksen kohteet ovat tilastoyksikköjä eli havaintoyksikköjä (esim. rikos, tekijä).

Empiirinen havaintoaineisto (data) saadaan mittaamalla tilastoyksiköiden ominaisuuksia.

Havaintoyksikköön liittyvästä ominaisuudesta luodaan muuttuja. Muuttujat jaotellaan taustamuuttujiin (esim. sukupuoli, ikä) ja varsinaisiin tutkimusmuuttujiin (esim. mielipide).

Esimerkki

Ikä Sukupuoli Luottamus Kokemus

Tapaus 1 32 1 5 2

Tapaus 2 55 2 3 2

Tapaus 3 71 1 1 1

MuuttujaTaustamuuttujaHavaintoyksikkö

Otanta Tutkimuksessa voidaan käyttää

kokonaisaineistoa tai otantaa Otanta tarkoittaa havaintoyksiköiden poimimista

perusjoukosta niin, että sattuma vaikuttaa siihen, mitkä yksiköt joutuvat otokseen

Otantamenetelmät: yksinkertainen satunnaisotanta, systemaattinen otanta, ositettu otanta, ryväsotanta

Otoksen edustavuus ja katoanalyysi Otanta ajan suhteen:

poikkileikkaustutkimukset, pitkittäistutkimukset (esim. kohorttitutkimus)

Validiteetti ja reliabiliteetti

Validius tarkoittaa mittarin kykyä mitata sitä, mitä se on tarkoitettu mittaamaan

Reliaabelius viittaa mittarin johdonmukaisuuteen. Sillä tarkoitetaan mittaustulosten toistettavuutta, ei-sattumanvaraisuutta

Jakauma

Tilastoissa tarkastellaan yhtä ominaisuutta kerrallaan ja tehdään siitä mittaukset kunkin havaintoyksikön (esim. henkilö) osalta erikseen. Kukin mittaus eroaa toisistaan ja muodostaa tarkasteltavan ominaisuuden suhteen jakauman.

Jakaumat voivat olla muodoltaan hyvin monenlaisia. Yleisimmin tunnettu jakauma on normaalijakauma (kellokäyrä)

Esimerkki: Suora jakauma (frekvenssi)

Taulukko 1 Haastehakemuksen pituus käräjä-oikeuksien pääkäsittelyyn edenneissä riita-asioissa 2004

N %

1-2 sivua 73 25

3-4 sivua 89 31

5-6 sivua 67 23

7 sivua tai enemmän 59 21

Yhteensä 288 100

Esimerkki: Ristiintaulukointi

Taulukko 2 Jutun voittaminen käräjäoikeuksien pääkäsittelyyn eden-neissä riita-asioissa asianosaisryhmittäin 2004

Yksilö vs yksilö

Yksilö vs. yhteisö

Yhteisö vs. yksilö

Yhteisö vs.

yhteisö

Kaikki

N N N N N

Kantaja voitti 31 27 33 23 114

Vastaaja voitti 40 57 11 23 131

Osavoitto 35 27 7 18 87

Yhteensä 106 111 51 64 332

Esimerkki: normaalijakauma

Oikeusavustajien käsitykset riita-asioiden kehityksestä (2004)

010

20304050

6070

Väheneepaljon

Väheneejonkin verran

Ennallaan Lisääntyyjonkin verran

Lisääntyypaljon

Keskiluvut

Aritmeettinen keskiarvo: Tarkoittaa havaintojen summaa jaettuna havaintojen määrällä. Ei sovi kaikkien jakaumien kuvaamiseen. Asteikon oltava suhdelukuasteikko (esim. raha, paino) tai välimatka-asteikko (esim. lämpötila)

Mediaani (keskiluku): Tarkoittaa järjestetyn joukon keskimmäistä arvoa. Ei yhtä herkkä poikkeaville ääriarvoille kuin keskiarvo.

Moodi: Yleisin arvo. Moodeja voi olla useita.

Kvalitatiivinen tutkimus

Kvalitatiivista tutkimus on hyvin monenlaista Tavoitteena ilmiön ymmärtäminen, ei niinkään

syiden ja seurausten hakeminen Tutkija osallistuu tutkimusprosessiin, eikä ole

ulkopuolinen tarkkailija Tyypillisiä aineistoja ovat erilaiset tekstit ja

haastattelu- ja havainnointiaineistot Tyypillisiä analyysitapoja mm. teemoittelu ja

tyypittely, diskurssianalyysi, keskustelunanalyysi, sisällönerittely

Laadullisen aineiston analyysi vaativaa

Haastattelutyypit

Strukturoitu haastattelu

Teema-haastattelu

Avoin haastattelu

Lähtökohta positivistinen/ kvantifioiva

hermeneuttinen/positivistinen

hermeneuttinen

Kysymysten muotoilu

Kiinteä Suosituskysymyksiä

vapaa

Kysymysalue tiukasti määritelty

Pääpiirteittäin määritelty

vapaa

Kohteiden määrä

suuri melko pieni pieni

Työmäärä analyysissa

melko pieni suuri suuri

Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen lähtökohtaiset erot

Tutkimuksen malli ja tarkoitus Oletukset todellisuuden luonteesta (ontologia) Oletukset tiedon luonteesta sekä tutkijan ja

tutkittavan välisestä suhteesta (epistemologia) Oletukset tutkimuksen suhteesta arvoihin

(aksiologia) Oletukset tutkimuksen kielestä Metodiset oletukset

Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen erot (1)

Kvantitatiivinen Kvalitatiivinen

Aineisto edustaa tilastollista perusjoukko

Aineisto edustaa tutkimuskohteen olennaisia piirteitä

Aineiston kerääminen, käsittely ja analyysi toisistaan erottuvia vaiheita

Aineiston kerääminen, käsittely ja analyysi kietoutuvat toisiinsa

Täsmällisesti rajattu aineisto, joka esitettävissä lukuina havaintomatriisin muodossa

Aineiston rajat avoimet, aineisto verbaalista tai kuvallista

Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen erot (2)

Kvantitatiivinen Kvalitatiivinen

Tyypilliset tutkimusaineistot: koe, kysely- ja haastattelu-tutkimukset, tilastot

Tyypilliset tutkimusaineistot: havainnointi, haastattelut, dokumentit, kulttuurin tuotteet

Tilastollisen analyysin taitavuus ja onnistuneisuus, tutkimuksen toistettavuus

Aineiston kyllääntyminen: uudet tapaukset eivät tuo uusia piirteitä.

Mittauksen validiteetti ja realibiteetti

Analyysin arvioitavuus: lukijan mahdollista seurata tutkijan päättelyä.

Teoriaa koetteleva Teoriaa kehittelevä

Triangulaatio Aineistotriangulaatio: käytetään useita erilaisia

tutkimusaineistoja samassa tutkimuksessa Tutkimustriangulaatio: useat tutkijat

osallistuvat samaan tutkimukseen Teoriatriangulaatio: tutkijalla useita eri

hypoteeseja, joiden suhdetta aineistoon hän tarkastelee

Metodologinen triangulaatio: tutkimuksessa käytetään useita metodeja yhtä aikaa (esim. kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen)

Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tarkastelun yhdistäminen

Kvalitatiivisia tuloksia käytetään esimerkkeinä kvantitatiivisten tulosten ohessa

Kvalitatiivisilla tuloksilla selitetään kvantitatiivisia tuloksia

Kvalitatiivisten tulosten avulla luodaan hypoteeseja kvantitatiivista tutkimusta varten

Ensin saatujen kvantitatiivisten tulosten avulla luodaan typologioita kvalitatiivisessa tutkimuksessa

Tilastojen esittäminen

0

20

40

60

80

100

Poliisi

Puolus

tusv

oimat

Oikeus

laitos

Parlam

entti

Suury

rityk

set

Puolue

et

Vanhat EU-maat Uudet EU-maat

0

50000

100000

150000

200000

250000

1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2008

tap

aust

en m

äärä

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

80000

90000

100000

mil

joo

naa

eu

roa

Maksamism/summaariset Velkaantuminen

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

perh

e

kiinteä

omaisu

us

huon

eenv

uokra

irtain

om

aisuu

sve

lka

työ ja

palv

elus

vahin

gonk

orvaus

muu

t

1995

2004

2008

2

2

3

3

5

5

7

5

5

6

7

8

14

12

12

17

21

28

34

27

34

32

42

50

51

52

54

54

54

57

56

50

65

66

61

60

59

57

54

50

55

45

35

38

35

29

35

31

31

30

29

20

18

19

17

11

7

16

13

10

9

8

5

5

6

5

6

4

4

6

3

4

3

2

2

2

1

1

1

2

1

1

6

1

3

1

2

1

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

puolueet

EU

lehdistö

suuryritykset

ympäristöjärjestöt

eduskunta

hyvtek+humanjärjestöt

naisjärjestöt

valtion virkamieskunta

ay-liike

hallitus

YK

kirkko

sosiaaliturva

Kela

terveydenhuolto

tuomioistuimet

puolustusvoimat

poliisi

erittäin paljon melko paljon ei kovinkaan paljon ei lainkaan ei osaa sanoa

Esittämistavat

Sanallinen esitys Taulukko Kuvio

Taulukko Taulukon avulla voi havainnollistaa asiaa

ja sen pitäisi kuvata esitettävän ilmiön olennaiset piirteet

Taulukossa pitää olla otsikko Taulukossa on rivi- ja sarakeotsikot,

josta ilmenee tarkasteltavat muuttujat ja niiden luokkien nimet

Soluihin kootaan havainnot muuttujien jäsennysten mukaan

Jos taulukko kuvaa prosenttilukuja, on ilmoitettava myös luku (n), josta prosentit laskettu

Oikeudenkäynnin voittaminen käräjäoikeuksien riita-asioissa asiaryhmittäin 1995 (n=648)

  Kantaja voitti Vastaaja voitti Osavoitto

Takaus ja panttaus 54 17 8

Lainat ja luotot 34 17 5

Vuokra 24 9 13

Palvelut, työsuoritukset 28 22 15

Hyödykkeen vaihdanta 35 25 26

Konkurssi 13 14 9

Vahingonkorvaus 9 10 13

Yhteisö ja säätiö 25 62 13

Työsopimus 14 33 30

Perheoikeus 8 12 26

Perintö tai testamentti 3 18 4

Yhteensä 247 239 162

Sarakeotsikko

Riviotsikko

solu

Taulukon tekemisen periaatteita

Lukusarjoja on helpompi verrata pysty- kuin vaakasuuntaan

Vertailtavat luvut lähelle toisiaan Samansuuruiset rivi- ja sarakevälit Viivoituksella helpotetaan lukujen vertailua Riviotsikot voivat olla pidempiä kuin

sarakeotsikot Käytettäessä muiden keräämiä numeerisia

tietoja viitattava kuten muutoinkin muiden tutkimustuloksia käytettäessä

Taulukon otsikko

Tutkittavat joukko (esim. käräjäoikeuksien riita-asiat)

Mitä asiaa (muuttujaa) taulukko kuvaa (esim. oikeudenkäynnin voittaminen) ja miten se on luokiteltu (esim. asiaryhmittäin)

Havaintojen ajankohta (esim. 1995) Millaista mittayksikköä taulukossa käytetään

(esim. euroja ym.) Taulukon otsikko merkitään yläpuolelle (sen

sijaan kuvion yleensä alapuolelle) Taulukot ja kuviot numeroidaan juoksevasti

omina sarjoinaan

Vastaajan vaatimuksen esittäjä pääkäsittelyyn edenneissä riidoissa käräjäoikeuksissa 1995 ja 2004

1995 2004

N % N %

Itse (maallikko) 71 11 33 10

Itse ( juristi) 48 8 31 9

Asianajaja (juristi) 301 48 186 56

Julkinen oikeusavustaja (juristi) 28 5 15 5

Perimistoimisto (juristi) - - 1 -

Lakiasiaintoimisto (juristi) 77 13 29 9

Muu edustaja (juristi) 39 6 18 5

Muu edustaja (maallikko) 7 1 2 1

Ei tietoa 50 8 17 5

Yhteensä 621 100 332 100

Taulukon tulkinta

Taulukon tulkinnassa ei toisteta sitä, minkä jokainen voi nähdä omin silmin. Kiinnitetään lukijan huomio keskeisiin asioihin, lukujen suhteisiin, trendeihin ja muutoskehitykseen.

Tulkinnassa keskeistä esittää numeroinformaation luotettavuus, merkitys ja yhteydet asioiden välillä

Kuvio

Kuviossa pitää olla olennaiset tiedot sisältävä otsikko kuten taulukossakin. Käytetty yksikkö käy usein ilmi asteikosta.

Usein käytetään selitettä, josta käy ilmi käytettyjen symbolien kuten värien merkitys.

Yleisimmin käytetyt kuviot ovat pylväskuvio, viivakuvio ja piirakkakuvio.

Komiulotteisten kuvioiden käyttö ei suotavaa

Miksi käyttää kuviota?

Kuvion tärkein tehtävä tiedon välittäminen visuaalisesti. Kuvat kommunikoivat nopeasti ja suoraan ja voivat olla vakuuttavampia ja paljastavampi

Kuvioita voidaan käyttää esittämään aineiston rakenteellisia

ominaisuuksia tiivistämään suuria tietomääriä osoittamaan asioiden kytkeytymistä

toisiinsa välittämään ajatuksia ja johtopäätöksiä

Suomen asetus- ja säädöskokoelmassa julkaistujen säädösten määrä ja säädösten

sivumäärä 1920-2004

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 1995 2000 2004

Säädöksiä Säädöskokoelman sivumäärä

X-akseli

Y-akseli

selite

Suulliseen valmisteluun ja pääkäsittelyyn edenneet riita-asiat käräjäoikeuksissa 1994-2008

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Suullinen valmistelu Pääkäsittely

Suulliseen valmisteluun ja pääkäsittelyyn edenneet riita-asiat käräjäoikeuksissa 1994-2004

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Suullinen valmistelu Pääkäsittely

Kriminologisen tutkimuslaitoksen ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

julkaisut viisivuotiskausittain 1964-2008

0

20

40

60

80

Kriminologia Oikeussosiologia

Oikeussosiologia 2 11 13 17 17 26 24 21

Kriminologia 6 36 21 21 11 24 49 39 43

1964-1969

1970-1974

1975-1979

1980-1984

1985-1989

1990-1994

1995-1999

2000-2004

2005-2008

8,2

47,1

99,3

125,6

25,5

13,0

35,0

2,09,811,7

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

UM OM SM PLM VM OPM MMM LVM KTM STM TM YM

(Tilastokeskus)

[milj. e]

OPTL/VH

Tutkimus- ja kehitysrahoitus hallinnonaloittain 2006

Kenen kansalaiset haluaisivat ratkaisevan juttunsa 1998 (N=1027)

0 %

10 %20 %

30 %

40 %50 %

60 %

70 %

80 %90 %

100 %

Lapsen huolto Asuntokauppa Liikennerikos

Lakimiehet Molemmat Lautamiehet

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen varat 1974-2006 ja palkkojen osuus siitä

0200000400000

600000800000

10000001200000

140000016000001800000

1974

1976

1978

1980

1982

1984

1986

1988

1990

1994

1996

1998

2000

2002

2004

Budjetti Sopimukset Palkkaus

Taloudelliset vaikutukset hallituksen lakiesityksissä 1998 (N=200)

36 %

30 %

34 % Markkamääräinenarvio

Sanallinen arvio

Ei vaikutuksia

Maksamismääräysasiat ja summaariset asiat alioikeuksissa 1955-2005

0

20000

40000

60000

80000

100000

120000

140000

160000

180000

200000

1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005

Summaariset

Maksamismääräykset

Esitettävän ja painettavan version erot

Esitettävä versio

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

1995 1996 1997 1998

Suullinen valmistelu Pääkäsittely

Painettava versio

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

1995 1996 1997 1998

Suullinen valmistelu Pääkäsittely

Ei tällaisia kuvioita

1995

1997

1999

2001

100000

125000

150000

175000

200000

Kirjallisessa valmistelussa käräjäoikeuksissa ratkaistut asiat 1995-2002

Ei tällaisia kuvioita 2

Asianosaisyhdistelmät pääkäsittelyyn edenneissä riidoissa 2004

Yhteisö vs. yhteisö Yksityinen vs. yhteisö

Yhteisö vs. yksityinen Yksityinen vs. yksityinen

Eikä näin…..

Käräjäoikeuden riita-asiat 1995-2006 ratkaisuvaiheen mukaan

020000400006000080000

100000120000140000160000180000200000

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

Suullinen valmistelu

Pääkäsittely

Kirjallinen

…vaan näin

Käräjäoikeuden riita-asiat 1995-2006 ratkaisuvaiheen mukaan (suhteutettu asteikko)

010002000

3000400050006000

70008000

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

0

30000

60000

90000

120000

150000

180000

210000

Suullinen valmistelu

Pääkäsittely

Kirjallinen

Kirjallisuutta: oikeussosiologia

Ervasti, K.: Laki, Konflikti, tuomio (2012) Kyntäjä, T.: Muurahaisia

oikeussosiologian pesästä (2000) Laitinen, A.: Oikeussosiologian perusteet

(2002) Niemi-Kiesiläinen & Honkatukia & Karma

& Ruuskanen: Oikeuden tekstit diskursseina (2006)

Kirjallisuutta: metodit Metsämuuronen: Tutkimuksen tekemisen perusteet

ihmistieteissä (2005) Hirsjärvi & Remes & Sajavaara: Tutki ja kirjoita (2005) Uusitalo: Tiede, tutkimus ja tutkielma (1995) Alasuutari: Johdatus yhteiskuntatutkimukseen (2001) Alkula & Pöntinen & Ylöstalo: Sosiaalitutkimuksen

kvantitatiiviset menetelmät (1994) Toivonen: Empiirinen sosiaalitutkimus (1999) Tuomi & Sarajärvi: Laadullinen tutkimus ja

sisällönanalyysi (2004) Eskola & Suoranta: Johdatus laadulliseen tutkimukseen

(2000) Alasuutari: Laadullinen tutkimus (2001) Hirsjärvi & Hurme: Tutkimushaastattelu (2001) Grönfors: Kvalitatiiviset kenttätyömenetelmät (1982)