Oikeussosiologia 6: Konfliktit ja vaihtoehtoinen

konfliktinratkaisu

Kaijus Ervasti

Mitä hyötyä juristeille on tietää eri konfliktinratkaisumenetelmistä?

Juristit konfliktinratkaisun ammattilaisia Yhteiskunnan ja elämän

monimutkaistuminen (post)modernissa yhteiskunnassa muuttanut konfliktien luonnetta

Vaihtoehtoisen konfliktinratkaisun merkitys korostunut viime vuosikymmeninä

Moniammatillinen yhteistyö lisääntynyt Juridinen peruskoulutus antaa vaillinaisen

kuvan

Konfliktinratkaisu ja konfliktinratkaisun vaihtoehdot

Lähtökohtia

Konfliktit merkitsevät häiriötä, jotka haittaavat normaaleja prosesseja

Konflikteilla on tapana eskaloitua ja juridisoitua

Tarvitaan konfliktien hallintaa Juristit konfliktinratkaisun ammattilaisia tarvitaan myös lisää tutkimusta

konflikteista ja konfliktinratkaisusta

Lähtökohtia (2)

Termeillä konflikti, riita, konfliktinratkaisu ja riidanratkaisu tarkoitettu monia eri asioita

Konflikteja ja konfliktinratkaisua tarkasteltu monista eri teoriaperinteistä ja ideologista lähtökohdista käsin

Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu (ADR) lisääntynyt 1960-luvulta lähtien länsimaissa

Kolme vaihetta ADR:ssä: yhteisöllinen liikehdintä, juristien kiinnostus, talouselämän kiinnostus

Konfliktiteorian ulottuvuudet

Konfliktien luonne, syntyperä, syyt, dynamiikka ja kehittyminen

Konfliktinratkaisu, sen vaihtoehdot, esteet, eri muodot, toimivuus ja yhteiskunnallinen konteksti

Juridiikka keskittyy konfliktien normatiivisiin ulottuvuuksiin, politiikan tutkimus vallankäyttöön ja konfliktiteoriakonflikteihin ja konfliktinratkaisuun korostaen intressejä ja tarpeita

Teoreettisia lähestymistapoja

Konfliktit ja konfliktin-ratkaisu

Oikeustiede (lainoppi)Formaali virallinen konfliktinratkaisu,

oikeusturva

Taloustiede (peliteoria)Konfliktinratkaisu

menestymisennäkökulmasta,

Antropologia Epävirallinen

konfliktinratkaisu,harmonia yhteisössä

Politiikan tutkimusKonfliktinratkaisu

ja valta

PsykologiaPäätöksentekoteoria,

proseduraalinen oikeudenmukaisuus

Kansainväliset suhteetValtiot ja niiden

suhteet, rauha

SosiologiaYhteiskunnan rakenne,

organisaatiot

HistoriaKonfliktien kehittyminen

pitkällä aikavälillä

Konfliktien tasot

Konfliktit yksilöiden tasolla (esim. naapuruussuhdekonflikti)

Konfliktit kansallisella tasolla (esim. eri etnisten ryhmien välillä)

Konfliktit kansainvälisellä tasolla (esim. valtioiden välillä)

Konfliktit globaalilla tasolla (esim. länsimaiden ja muslimivaltioiden välillä)

Konfliktin määritelmä (Glasl)

Konflikti on sosiaalinen vuorovaikutus toimijoiden välillä jossa ainakin yksi toimija kokee yhteensopimattomuuden omien ja toisen

toimijan/toimijoiden ajatusten/ideoiden/käsitysten ja/tai tunteiden ja/tai tahdon kanssa

ja tuntee toisen toiminnan tuovan rajoituksia itselle.

Konfliktin ja riidan käsitteet

Konfliktilla on yleensä viitattu osapuolten väliseen erimielisyyteen.

Riidalla on yleensä viitattu juridisoituneeseen konfliktiin, josta on leikattu oikeudellisesti irrelevantit tekijät pois.

Konfliktien muuntumista oikeusriidoiksi on kutsuttu ”oikeuden mobilisaatioksi”

KÄYTTÄYTYMINEN

• Kommunikaatio

• Toiminta

• Fyysinen väkivalta

ASENTEET

• Ajatukset

• Tunteet

• Tahto

ASIAKYSYMYKSET

• Jakamiskonfliktit

• Asemaan liittyvät konfliktit

• Järjestyskonfliktit

Konfliktien ulottuvuudet (Galtung)

A

B

C

Riitapyramidi

Tuomioistuin prosessin

Vieminen loppuun

Asian vieminen tuomioistuimeen

Kääntyminen lakimiehen puoleen

Yhteydenotto toiseen osapuoleen

Koettu vääryys

Perhe Työ Asuminen Perintö Kulutus jne. Eri elämänalueet

Ongelma

Riita

Oikeusriita

Muut toimintatavat

Terminologia

Konfliktinratkaisu – riidanratkaisu Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu –

vaihtoehtoinen riidanratkaisu Konfliktinratkaisu – konfliktinkäsittely -

konfliktinhallinta Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu –

konfliktiratkaisun vaihtoehdot Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu: tekninen

määritelmä – funktionaalinen määritelmä

Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisun piirteet (funktionaalinen näkökulma)

Vaihtoehtoinen suhteessa virallismenettelyyn

Nopeus ja alhaiset kustannukset Ei pohjaudu juridiikkaan Osapuolten roolin korostaminen Epävirallinen menettely Aineellisen oikeuden hylkääminen

Konfliktinratkaisun vaihtoehdot

Tuomitseminen Välimiesmenettely Neuvottelu Sovittelu Lisäksi lukuisia muita esim.

asiantuntijamenettelyitä ja hallinnollisia menettelyitä, joissa käsitellään konflikteja

Konfliktinratkaisun vaihtoehtoja

Instituution luonne

Menettelyn luonne

Julkinen valta Yksityinen

Virallinen(aineellinen oikeus)

TuomitseminenSovinnon edistäminen prosessissaNeuvontapalvelutLautakunnatValtuutetut ja asiamiehet

VälimiesmenettelyRakennusinsinööriliiton sovitteluErilaiset yhteis- ja itsesääntelyjärjestelmät

Epävirallinen(tarpeet ja intressit)

TuomioistuinsovitteluRikossovitteluPerhesovitteluLäheisneuvonpito

KoulusovitteluTyöpaikkasovitteluSuomen Asianajajaliiton sovintomenettelyPerhesovittelu

Toimintamahdollisuudet

KILPAILU

”Ota niin paljon kuin pystyt

Sinä voitat/toiset häviävät

YHTEISTOIMINNALLINEN NEUVOTTELU

”Laajenna jaettavaa kakkua”

Molemmat voittavat

ASEMIIN PERUSTUVA NEUVOTTELU

”Jaa erimielisyydet”

Molemmat jakavat voitot ja häviöt

VÄLTTÄMINEN

”kävele pois”

Kukaan ei voita

MUKAUTUMINEN

”Luovuta”

Sinä häviät, toiset voittavat

Toisen menestys

Om

a m

enes

tys

Näkökulmia konfliktinratkaisuunLegalistinen diskurssi

Vaihtoehtodiskurssi

Tyypillinen edustaja juristi yhteiskuntatieteilijä

Teoreettinen lähtökohta oikeustiede sosiologia, antropologia

Tyypillinen ideologia oikeusvaltio kommunitarismi

Huomion kohde valtio yhteisö

Perusmuoto oikeudenkäynti sovittelu

Tavoite oikeusturva ongelmanratkaisu

Oikeudenmukaisuuskäsitys menettelylliset muotojen tuottama

osapuolen kokemukseen perustuva

Lähtökohta virallinen oikeus Tarpeet ja intressit

Ratkaisun toteutumisen tae

pakkovalta yhteisymmärrys

Esimerkki: Lapsen asemaa koskevat konfliktit ja niiden ratkaiseminen

Lapsen asemaa koskevien konfliktien erityispiirteet

Perheen psykodynamiikka heijastuu konfliktiin: ristiriidat, kommunikaatio-ongelmat, negatiiviset tunteet

Kyse yksityisestä, intiimistä elämänalueesta

Lähtökohtana lapsen etu Perhekonflikteihin monia näkökulmia:

vanhemmat, juristit, sosiaalityöntekijät, psykologit jne.

Lapsen asemaa koskevien konfliktien erityispiirteet (2)

Monia järjestelmiä: perhesovittelu, vahvistaminen sosiaalilautakunnassa, tuomioistuimen tuomio, tuomioistuimen sovintomenettely, tuomioistuinsovittelu, täytäntöönpanosovittelu

Tuomioistuimessa usein liitännäisasioita Avioero ja huolto hakemusasioita,

elatusapu riita-asia Huoltoriidat relatiivisesti indispositiivisia,

elatusapuriidat dispositiivisia

Eri menettelyiden perustelut perheasioissa (1)

Virallismenettely Lapsen suojelu/etu Julkinen intressi Osapuolten oikeusturva Parantaa yksityisiä sopimusneuvotteluita Seremoniallinen tehtävä Täytäntöönpanokelpoisuus Osapuolten kykenemättömyys

yhteistoimintaan

Eri menettelyiden perustelut perheasioissa (2)

Osapuolten oma ratkaisu Vanhemmat tuntevat tilanteen parhaiten Ulkopuolisen vaikea saada informaatiota Oikeudelliset standardit kuten ”lapsen etu”

epämääräisiä Vanhempien toimia voidaan kontrolloida

vain rajoitetusti Edistää osapuolten yhteistoimintaa Sovinnollinen ratkaisu lapsen edun

mukainen

Sovittelu

Sovittelun määritelmä

Sovittelu on rakenteellistunut vapaaehtoinen menettely, jossa neutraali kolmas osapuoli auttaa riiteleviä osapuolia saavuttamaan keskinäisen sovinnon

Sovittelussa kyse on avustetusta neuvotteluprosessista

Sovittelun perusmalli on intressipohjainen fasilitatiivinen sovittelu

Teoreettisesti malli pohjautuu suurelta osin taloustieteelliselle neuvotteluteorialle

Sovittelun lähtökohdat Rakenteellistunut menettely, joka

jakaantuu selkeästi eri vaiheisiin Sovittelu on opittavissa oleva

professionaalinen taito Pyritään selvittämään osapuolten intressit

ja tarpeet Keskeistä osapuolten kommunikaation

parantaminen Sovittelija käyttää erityisiä

sovittelutekniikoita (esim. kyselytekniikat, aivoriihi, erillisneuvottelut, realiteettien testaaminen)

Sovittelun piirteet

Kolmannen osapuolen väliintulo Vapaaehtoisuus Neutraalisuus/puolueettomuus Luottamuksellisuus

Oikeudenkäynnin ja sovittelun erotOikeudenkäynti Sovittelu

Oikeussuuntautunut Intressisuuntautunut

Pakottava ja sitova Vapaaehtoinen ja yhteisymmärrykseen perustuva

Oikeudenmukainen oikeudenkäynti Menettelyllinen joustavuus

Asianosaisuus Laaja osallisuus

Normien määräämä Normeja luova

Johdonmukainen ja ennustettava Tilannesidonnainen ja yksilöllinen

Menettelykeskeinen Henkilökeskeinen

Tosiasiasuuntautunut Suhdesuuntautunut

Menneisyyssuuntautunut Tulevaisuussuuntautunut

Ammattilaistunut Vertaispohjainen

Julkinen ja virkavastuullinen Yksityinen ja luottamuksellinen

Riitelevä Yhteistoiminnallinen

Käytössä olevia sovittelujärjestelmiä

Rikosasioiden sovittelu Perheasioiden sovittelu Asianajajien sovittelu Koulusovittelu Sosiaalinen sovittelu Läheisneuvonpito Työpaikkasovittelu Työriitojen sovittelu Kansainvälinen rauhansovittelu Tuomioistuinsovittelu

Rikossovittelun ja siviiliasioiden sovittelun erot

Sovittelun muodot

Fasilitatiivinen sovittelu Evaluatiivinen sovittelu Transformatiivinen sovittelu Narratiivinen sovittelu (Kompromissin edistäminen)

Fasilitatiivinen sovittelu

Pyritään saamaan osapuolten intressit esiin ja neuvottelemaan niistä

Painottuu ongelmanratkaisunäkökulma Sovittelija asiantuntija

sovittelutekniikoissa, ei välttämättä sisällössä

Sovittelija helpottaa kommunikaatiota Osapuolten itse löytävät ratkaisun

Evaluatiivinen sovittelu

Pyritään sovintoon korostamalla osapuolten laillisia oikeuksia ja juridista järjestelmää

Voidaan arvioida, kuinka juttu päättyisi tuomioistuimessa

Sovittelija asiantuntija sisältökysymyksissä, ei välttämättä sovittelumenetelmissä

Sovittelija voi tehdä sovintoehdotuksia

Transformatiivinen sovittelu

Käsitellään osapuolten piilossa olevia ongelmia tavoitteena kasvu ja muutos

Tarkoituksena puuttua konfliktin takana oleviin psykologisiin syihin

Sovittelija asiantuntija neuvottelemisessa tai sosiaalityössä

Voidaan käyttää ammattimaisia terapiatekniikoita

Narratiivinen sovittelu

Ihmiset konstruoivat konfliktin narratiivisilla kuvauksilla

Sovittelussa pyritään ymmärtämään, kuinka tarinat toimivat todellisuuden rakentamisessa

Olennaista ei niinkään ole se, mikä on ”totta”

Pyritään ymmärtämään monimutkaista sosiaalista kontekstia, joka muokkaa konflikteja

Pyritään rakentamaan hyvä tarina osapuolille

Kompromissin hakeminen

Haetaan nopeaa kompromissia lähentämällä osapuolten vaatimuksia tai laittamalla riita puoliksi

Lähtökohtana osapuolten vaatimukset Kolmas taho tarkastelee osapuolten

asemia, analysoi oikeudenkäynnin kustannuksia ja haittoja

Kolmannella osapuolella autoritaarinen rooli

Sovittelun edut

Halpuus ja nopeus Konfliktin hallinta ja osapuolten

tarpeet Osapuolten suhteiden

paraneminen Kaikki voittavat Joustavuus Luovat sopimukset

Stressin vähentäminen Ratkaisun lopullisuus ja suoritusten

tehostuminen Tunteiden käsittely Tulevaisuussuuntautuneisuus Käyttäjien tyytyväisyys

Sovittelun edut (2)

Menettelyn arviointi (Tyler 1990)

Arvioinnin ja käyttäytymisen mahdollinen perusta

Lopputulos Menettely

Oikeudenmukaisuudesta riippumattomat

kriteerit

Distributiivinen oikeudenmukaisuus

Oikeudenmukaisuudesta riippumattomat

kriteerit

Proseduraalinen oikeudenmukaisuus

Todellinen lopputulos

Odotusten särkyminen

Kohtuus, tasa-arvo,

tarpeet

Tehokkuus, nopeus

Johdonmukaisuus, puolueettomuus,

eettisyys

Sovittelun kritiikki

Legalistinen kritiikki: Ei takaa oikeusturvaa

Konfliktiteoreettinen kritiikki: Käytössä olevat järjestelmät liian sidoksissa virallisjärjestelmään

Kriittiset näkökohdat

Vallan epätasapaino Julkisen vallan merkityksen väheneminen Sosiaalisen kontrollin laajeneminen Esimoderni malli ei sovi moderniin

yhteiskuntaan Vaikutukset kolmansiin osapuoliin Täytäntöönpanokelpoisuuden puuttuminen

Oikeudenmukaisen menettelyn periaatteet

Taso Oikeudenkäynti Sovittelu

Väliintulija Laillisesti perustettuRiippumaton ja puolueeton

Osapuolten hyväksymäOsapuolten luottamusta nauttiva

Menettely Aineellinen totuusYhdenvertainen kohteluKuuleminenJulkisuusRatkaisujen perusteleminen

Osapuolten intressitYhdenvertainen kohteluKommunikaatioLuottamuksellisuusKonsensus

Lopputulos Lainmukainen ratkaisuMuutoksenhakuoikeus

YhteisymmärrysLopullinen ratkaisu

Sovittelun vaiheet

1. Valmisteluvaihe

2. Avausvaihe

3. Selvitysvaihe

4. Neuvotteluvaihe

5. Päätösvaihe

Vaiheistus Vaiheistus olennainen osa sovittelun onnistumista Sovittelija voi itse pilata sovintoon pääsyn

kiirehtimällä jotkin vaiheet liian nopeasti Pääsääntönä voi sanoa, että etenkin sovittelun

kolmeen ensimmäiseen vaiheeseen eli valmisteluvaiheeseen, aloitusvaiheeseen ja selvittelyvaiheeseen on syytä uhrata paljon aikaa ja voimavaroja; niistä riippuu myös myöhempien vaiheiden onnistuminen

Juristit usein liian ”lopputuloskeskeisiä” sovittelijoina

Osapuolten tavanomaiset ongelmat

Väärinymmärrykset ja stereotypiat (tehtävänä käsitysten muuttaminen)

Hyväksyttävyysongelmat (tehtävänä saada osapuolet hyväksymään toisensa)

Luottamuksen puute (tehtävänä luoda uudenlainen suhde)

Heikko kommunikaatio (tehtävänä parantaa kommunikaatiota)

Intressit ja niiden identifiointi

Intressin luonne Intressi Intressin identifioiva kysymys

Sisällöllinen Raha, tavara, palvelut,resurssit

Mitä haluat saavuttaa sovittelulla?

Menettelyllinen Aikataulu, menettelynluonne, menettelytavat

Miten haluat asiassa edettävän?

Psykologinen Kunnioittava kohtelu,kasvojen säilyttäminen

Miten voisit päästä asiasta yli?

Asemat ja intressit

Vaatimukset Vaatimukset

Intressit Intressit

Tarpeet Tarpeet

Inhimilliset

perustarpeet

Inhimilliset

perustarpeet

Erillisistuntojen hyödyt

Asianosaiset vähemmän kireitä, kun toinen osapuoli ei paikalla

Osapuoli voi vapaammin kertoa intresseistään ja tarpeistaan

Intressien priorisointi Mahdollisuus vuorovaikutukseen Mahdollistaa tunteiden käsittelyn Osapuolen vatuullistaminen konfliktin

ratkaisusta Realiteettien testaus

1. Valmistelu

2. Avauspuheenvuorot

3. Ongelmien identifiointi

4. Selvittely

5. Neuvottelu

6. Erillisneuvottelut

7. Jatkoneuvottelut

8. Sovinnon rakentaminen

9. Sovintosopimuksen laatiminen

10. Sovittelun päättäminen

ONGELMAN MÄÄRITTELY

RATKAISUN HAKEMINEN

Sovittelu menettelynä

Avoimet kysymykset

Suljetut kysymykset

Sovittelu taitona

Neuvottelu- ja sovitteluteorioiden sekä neuvottelu- ja sovittelumenettelyiden tuntemus

Suunnitteluun, organisointiin ja kommunikaatioon liittyvät sovittelutaidot

Myönteinen asenne sovitteluun mukaan lukien sovittelun filosofia ja etiikka

Sovittelijan taidot

Sovittelijan menettelylliset taidot Sovittelijan asiantuntemus

sisältökysymyksissä Sovittelijan henkilökohtaiset ominaisuudet

Sovittelijan kommunikaatiotaidot

Aktiivinen kuunteleminen (toistaminen, hiljaisuus, tiivistäminen)

Kysymystekniikat (mm. suljetut ja avoimet kysymykset)

Empaattinen kuuntelu (empaattinen reflektio, myötäilevät reaktiot, ei sama asia kuin sympatia)

Ei-verbaalinen kommunikaatio Termien korvaaminen

Milloin sovittelu on käyttökelpoinen

Konflikti osapuolten välillä on kohtuullisella tasolla

Osapuolet ovat kykeneviä neuvotteluihin Osapuolten kyky neuvotella on

suunnilleen tasaveroinen Suhteen säilyminen toiseen osapuoleen

on tärkeää Konfliktissa on useita kysymyksiä

Milloin sovittelu on käyttökelpoinen (2)

Ratkaisu pitää saada nopeasti Osapuolet eivät itse kykene työstämään

ongelmaa Konfliktiin on kietoutunut monia tahoja Osapuolet haluavat välttää muodollista

prosessia tai ei selviä oikeussääntöjä Molempien osapuolten tulee sitoutua

sovitteluun

Milloin sovittelu ei ole käyttökelpoinen

Vakava välikohtaus juuri tapahtunut, eikä mahdollisuutta rakentavaan keskusteluun

Joku saattaa käyttää sovittelua konfliktin eskaloimiseen tai jollekin voi aiheutua vaaraa

Pääongelma ei ole soviteltavissa (liittyy esim. arvoihin tai perusperiaatteisiin)

Osapuolen edun mukaista on turvautua tuomioistuimeen

Asia koskee puhtaasti oikeudellisia kysymyksiä tai kietoutuu perusoikeuksiin

Riitaa ei voi ratkaista ilman selvitystä tosiasioista

Osapuolet eivät halua sovitella

Milloin sovittelu ei ole käyttökelpoinen (2)

Tuomioistuinsovittelu

Tuomioistuinliitännäinen sovittelu Pohjoismaissa

Maa Sovinnon edistäminen prosessissa

Tuomioistuinsovittelu

Tuomio-ehdotus

Sovinto-neuvosto

Suomi On On Ei Ei

Ruotsi On Periaatteessa Ehdotettu Ei

Norja On On Ei On

Tanska On On On Ei

Taustaa

Tuomioistuinsovittelu otettiin käyttöön vuoden 2006 alussa

Uusi laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa (394/2011, TuomSovL) tuli voimaan 21.5.2011

Lisäksi muutoksia OK 17:23 ja velan vanhentumisesta annetun lain 11 §:ään

Pieniä muutoksia tuomioistuinsovitteluun Tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa tehty

sovinto voidaan vahvistaa tuomioistuimessa Tuomioistuimen ulkopuolinen sovittelu katkaisee

velan vanhentumisen

Tuomioistuinsovittelun lähtökohdat

Sovittelu on vaihtoehto oikeudenkäynnille Sovittelu ei ole lainkäyttöä Sovittelijan rooli erilainen kuin tuomarin

rooli Sovittelu vastaus intresseihin ja tarpeisiin Sovittelu on vapaaehtoista Sovinto on osapuolten oma ratkaisu

Tuomioistuinsovittelun vaiheet          

H aastehakem us

H aastehakem us &sovitte lupyyntö

S ovitte luhakem us

S ovitte lu -pyyn tö

Tuom ioistu in-m enette ly(+ sovinnonedistäm inen)

Vahvistam atonsovinto/jää s illensä

S ovitte lu

Tuom io

Vahvistettusovinto

Sovinnon edistämisen ja tuomioistuinsovittelun erot

Sovinnon edistäminen

Tuomioistuinsovittelu

Vireilletulo Haastehakemus Pyyntö, sovitteluhakemus

Käsittelyn perusta Tuomarin velvollisuus Osapuolten tahto

Rooli Tuomari Sovittelija

Tavoite Aineellinen oikeus Intressien tyydyttäminen

Lähtökohta Sidottu kanteeseen Ei sidottu kanteeseen

Neuvottelun perusta Osapuolten asemat Intressit ja tarpeet

Menettely Säännösten rajoittama Joustava

Sovittelutyyli Useinkompromissia hakeva

Fasilitatiivinen

Neuvottelut Pääosin yhdessä Yhdessä ja erikseen

Tuomioistuinsovittelun peruspiirteet (1)

Vireille hakemuksella tai pyynnöllä Voi pyytää tiettyä tuomaria sovittelijaksi Yleisissä tuomioistuimissa Aloittamisen esteenä mm. selkeä

oikeusturvaodotus tai epätasa-arvoinen asema

Sovittelijana tuomari Sovittelijalla voi olla avustaja Menettely voidaan toteuttaa

vapaamuotoisesti

Tuomioistuinsovittelun peruspiirteet (2)

Erillisneuvottelut mahdollisia Osapuolet voivat käyttää asiamiestä/avustajaa Osapuolet vastaavat omista kustannuksistaan Sovittelu päättyy kun asia sovitaan, kun

osapuoli ei halua jatkaa tai sovittelijan mukaan jatkaminen ei perusteltua

Sovinto voidaan vahvistaa Vahvistamisesta voi valittaa (käytännössä hyvin

rajoitetusti) Sovittelija jäävi toimimaan tuomarina

Sovittelun julkisuus

Sovittelu lähtökohtaisesti julkista Erillisneuvottelut suljetuin ovin Voidaan käsitellä suljetuin ovin pyynnöstä Poikkeuksesta tehty pääsääntö? Vetoamiskielto osapuolilla Todistamiskielto sovittelijalla ja sovittelijan

avustajalla riita-asioissa Vahvistettu sovinto lähtökohtaisesti

julkinen

Tuomioistuinsovittelun vaarat Kuvitellaan, että sovittelu on helppoa, eikä

vaadi erityistaitoja Sovittelua käytetään helpottamaan vain

työtilannetta omaksumatta uutta asennetta

Ei eroteta sovittelua sovinnon edistämisestä

Ei hylätä tuomarin/juristin roolia Mennään heti evaluatiiviseen sovitteluun Oikeusturvaongelma, jos omaksutaan

kvasijuridinen järjestelmä, jossa ei oikeusturvatakeita

Asiantuntija-avusteisen huoltoriitojen sovittelukokeilu

Asiantuntija-avusteinen perhesovittelu 2011 – 2013 neljässä tuomioistuimessa,

laajennettiin 2013 seitsemään uuteen käräjäoikeuteen

Tuomioistuinsovittelun puitteissa Taustalla norjalainen malli Tavoitteena ehkäistä kroonistuvia

lapsiriitoja Valtakunnalliseksi 2014 Ks. Tarkemmin Lakimies 7-8/2010

Tuomioistuinsovitteluiden määrä

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Perheoikeus 16 7 7 19 13 224 337 468

Muut 67 53 61 153 111 208 208 330

50

150

250

350

450

550

650

750

850

Muut

Perheoikeus

Sovittelut tuomioistuimittain 2006-2012 huhtikuu

0

50

100

150

200

250

Oulu

Espoo

Helsink

i

Päijät

-Häm

e

Keski-

Suom

i

Pirkan

maa

Itä-U

usim

aa

Pohjo

is-Kar

jala

Varsin

ais-S

uom

i

Vanta

a

Etelä-

Pohjan

maa

Etelä-

Karjal

a

Tuus

ula

Hyvink

ää

Kainuu

Keski-

Pohjan

maa

Lapp

iM

uut

Tuomioistuinsovittelu tuomioistuimittain 2011 (prosentteina

kaikista riitaisista siviiliasioista)

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Espoo

Oulu

Helsinki

Päijät-H

äme

Keski-S

uomi

Pohjois-K

arjala

Varsinais-S

uomi

Vantaa

Itä-Uusim

aa

Etelä-P

ohjanmaa

Keski-P

ohjanmaa

Lappi

Tuusula

Pirkanm

aa

Hyvinkää

Kem

i-Tornio

Ylivieska-R

aahe

Etelä-K

arjala

Kainuu

Kym

enlaakso

Länsi-Uusim

aa

Ahvenanm

aa

Etelä-S

avo

Kanta-H

äme

Pohjanm

aa

Pohjois-S

avo

Satakunta

Tuomioistuinsovittelu Suullinen valmistelu Pääkäsittely

Tuomioistuinsovittelut asiaryhmittäin

0

50

100

150

200

250

300

350

400

Perheo

ikeus

Toimek

siantos

opim

us

Kiinte

ä om

aisuu

s

Työsu

hde

Velka

Vahing

onko

rvau

s

Huonee

nvuok

ra

Irtain

om

aisuus

Yhteis

ö ja

sääti

ö

Perint

öoike

usM

uut

Tutkimus OPTULA:ssa tehty empiirinen tutkimus,

johon kerätty tapaukset vuosilta 2006-2009

Vuosina 2006-2009 käsiteltiin 412 hakemusta/pyyntöä

Tapauksista 63 % vireille pyynnöllä, 9 prosenttia pyynnöllä haastehakemuksen yhteydessä ja 28 % hakemuksella

Tapauksista 358 eteni sovitteluun (87 %) Sovinto vahvistettiin 60 %:ssa, 2 %:ssa

osasovittelu, 7 %:ssa ei vahvistettu, 5 %:ssa peruttiin ja 25 %:ssa ei päästy sopuun.

Riidanalainen intressi

Mediaani-intressi 16 274; vastaa riita-asioiden keskimääräistä intressiä

Mediaani elatusapu 200 euroa; vastaa muita riita-asioita

Noin kolmanneksessa tapauksista intressi korkeintaan 7000 euroa ja kahdessa kolmasosassa tapauksista korkeintaan 35 000 euroa; vastaa muita riita-asioita

Sovintoprosentti eräissä riidoissa Suomessa ja Tanskassa

Sovinnon sisältö tuomioistuinsovitteluissa 2006-2009

(n=247)

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Kantajanvaatimuksen

mukaan

Lähempänäkantajan

vaatimusta

Osapuoltenvaatimusten

keskelle

Lähempänävastaajan

vaatimusta

Vastaajanvaatimuksen

mukaankokonaan

Muu luovaratkaisu

Molemmatluopuivat

vaatimuksista

Koulutus

Oikeusministeriö on järjestänyt tuomareille sovittelukoulutusta

Kaksipäiväisen koulutuksen (teoriaa) on saanut 207 tuomaria (eli lähes puolet tuomareista) sekä 140 julkista oikeusavustajaa

Kolmipäiväisen koulutuksen (roolipelejä) on saanut 232 tuomaria

Kaksipäiväisen syventävän jatkokoulutuksen saanut 52 tuomaria

Syitä sovittelun vähäisyydelle

Kyseessä uusi menettely, joka vaatii tuomareilta kokonaan uutta roolia

Tuomarit ovat ”markkinoineet” uutta menettelyä varovaisesti

Suomessa sovinnon edistäminen siviiliprosessissa saanut hyvin suuren merkityksen

Koulutus oli alkuvaiheessa suppeaa (lyhyt kurssi, vain luentoja)

Asianajajat eivät tunne kylliksi menettelyä

Konfliktinratkaisun kehityspiirteet Tuomioistuinten ulkopuoliset menettelyt

lisääntyvät Vaihtoehdot tuomioistuimissa lisääntyvät Koettu menettelyllinen oikeudenmukaisuus

korostuu Tuomareiden persoona, osaaminen ja

vastuu korostuvat Konfliktinratkaisusta tulee yhä tärkeämpi

siviiliprosessin tehtävä