1314

Oahp

poof

elaš

Manin boahtit Sámi allaskuvlii? . . . . . . . 3

Rektora ovdasátni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Studeantastivrra jođiheaddji ovdasátni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

Lær samisk! / Learn Sámi! . . . . . . . . . . . . . 7

Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa bacheloroahppu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Sámi journalistaoahppu – bachelor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

Sámi mánáidgárde- oahpaheaddjeoahppu . . . . . . . . . . . . . . . 12

Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddje-oahppu 1 .–7 . dássái . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

Sámi allaskuvlla Oahppoofelaš 2013/2014Doaimmaheapmi: Oahppohálddahus. Hábmen ja bordin: Johan Isak Siri. Ovdasiidu: Gunnlaug Ballovarre.

Govat: Gunnlaug Ballovarre, Kenneth Hætta, Johan Mathis Gaup, Ánte Siri, Sámi ofelaččat, “Gollevirgi” (Kautokeino Film A.S), Sámi allaskuvlla studeanttaid govat ja Sámi allaskuvlla vuorkágovat. Deaddileapmi: Fagtrykk Idé A.S.

Ođđajagemánnu 2013.

Oahppoovttadagat 2013 čavčča . . . . . . 16

Oahppoovttadagat 2014 giđa . . . . . . . . 19

Mo ohcat Sámi allaskuvlla oahpuide . . 21

Dehálaš áigemearit . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

Studeantan Sámi allaskuvllas . . . . . . . . 25

Doarjjaortnegat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

Oahppofálaldagaid birra . . . . . . . . . . . . . 27

Smávva ásahusaš – riikkaidgaskasaš biras! . . . . . . . . . . . . . 28

Diehtosiida . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

Guovdu Sámi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

Šátta sámi ofelaš! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

13Sisdoallu

14

2

Jus lea miella lohkat ealli sámi birrasis, gos maiddái oahpásmuvat eará sámi guovllu olbmuiguin, boađe máilmmi áidna sámegielat alit oahppoásahussii – Sámi allaskuvlii!

Dáppe leat oahppofálaldagat mat leat dutnje heivehuv­von ja dáppe lea movttiidahtti ja hástaleaddji oahppo­biras gos duođai beasat iežat dáiddu ja gelbbolašvuođa ovddidit.

Sámi allaskuvllas don beasat 9 oahppat sámegillii ealli sámi birrasis,

9 oažžut sámi ja álgoálbmot perspektiivva buot oahpa­ husas,

9 vásihit buori oahpahusa ja lagasvuođa oahpa­ heddjiide,

9 geavahit Diehtosiidda ođđaáigásaš teknihkkalaš rusttegiid,

9 ávkkástallat ođastuvvon studeantaviesus,

9 oahpásmuvvat eará álgoálbmogiiguin

9 vuolgit lonohallamii olgoriikii.

Sámi allaskuvla

Buot min oahpuin lea sámi ja eamiálbmot perspektiiva mii mearkkaša ahte don oaččut erenoamáš gelbbolašvuođa bargat sámi servo­dagas ja oaččut máŋggakultuvrralaš ipmárdusa. Sámi allaskuvlla studeanttaid kvalitehta mearka lea ahte sis lea nana sámegiella, miehtá sámi ipmárdus, ja buorre áddejupmi árbevirolaš máhtus.

Stuora oahppoásahusain lea dávjá stuora gaska gaskal fágabargiid ja studeanttaid, ja eatnasat eai leat goasse huma dan iežaset logaldalliin. Min luhtte šaddá baicca vát­tis gávdnat studeanttaid geat eai leat hupman fágabar­giin, ja dáppe leage nu ahte min oahpaheddjiin lea uksa álo rabas digaštallat vaikko makkár áššiid.

Golbma váldo oahpposuorggiSámi allaskuvllas leat golbma váldo oahpposuorggi mat leat juhkkon golmma fágagođiide: gielladieđagoahti, servodatdieđagoahti ja duodje­, ealáhus­ ja luonddu­dieđagoahti.

Mis lea sámegiella váldogiella ja eanas oahput lágiduvvojit davvisámegillii. Mis leat oktiibuot sullii 70 oahppofálaldaga ja jahkásaččat fállojuvvojit sullii 20 oahpu. Sámi allaskuvllas lea miehtá sámi profiila, ja mis leat studeanttat ja bargit geat bohtet miehtá Sámis.

Manin boahtit Sámi allaskuvlii?

3

Sámi allaskuvla sávvá ahte oahppu min luhtte veahkeha du háhkat nana máhtu, gelddolaš barggu ja buori bargo­saji. Sámegiel fágaolbmuide lea dárbu juohke suorggis servodagas miehta Sámi.

Sámi allaskuvla fállá oahpuid sámegillii. Sámi giella ja kultuvra, árbevirolaš máhttu ja diehtu ja eamiálbmot perspektiiva leat vuođđun buot oahpuide. Sámi alla­skuvlla doaimmat rasttildit riikkaid rájáid, giellarájáid ja akademalaš fágasurggiid rájáid. Allaskuvllas lea badjel 20 jagi historjá. Oahpuin mii váldit vuođu ođđaseamos dutkangávdnosiin.

Mii doaivut ahte don gávnnašit min luhtte oahpu, mii heive juste dutnje.

Min višuvdna lea: "Čehppodat servodaga várás"

Váimmolaš bures boahtin

Sámi allaskuvlii!

9 Jus don háliidat leat fágačeahppi sámegielas, girjjálašvuođas dahje duojis, de gávn­ nat Sámi allaskuvllas oahpu gitta master dási rádjái.

9 Jus háliidat bargat mánáiguin sámi mánáidgárddis dahje skuvllas, de fidnet Sámi allaskuvllas fágaoahpu, mii dán bargui dárbbašuvvo. Sámi oahpaheaddje­ oahppu sámegillii gávdno duššefal Sámi allaskuvllas.

9 Jus du beroštupmi lea háhkat ja nannet gelbbolaš ­ vuođa boazodoalus, de gávnnat min luhtte oahpu gitta bachelor dássái.

9 Jus journalistihka doaibma geasuha du, de Sámi alla ­ skuvla fállá dutnje bachelor dási fágaoahpu, mii lea heivehuvvon sámi media bargui.

9 Mis leat máŋga smávit oahppofálaldaga, maid sáhtát váldit sierra dahje ovttastahttit eará oahpuiguin.

Mii sávvat ahte allaskuvla lea geasuheaddji ja hástaleaddji báiki, gos don ovdánat fágalaččat ja loavttát áiggi. Alla­skuvla doarju studeantabirrasa huksema. Studeanttain leat buorit vejolašvuođat váikkuhit alla­skuvlla doaimmaide.

Allaskuvlla studeantan don sáhtát oažžut vásáhusaid riikkaidgaskasaš ovttasbarggus. Don beasat hukset ja viiddidit iežat fierpmádaga miehtá Sámi, eamiálbmot­máilmmis ja muđui riikkaidgaskasaččat. Mátkkošteapmi ja gulahallan eará guovlluid olbmuiguin nannejit du máhtu máŋggabealatvuođa birra.

4

Sámi allaskuvlla váldogiellan lea davvisámegiella, muhto bargit ja studeanttat atnet beaivválaččat maiddái eará sámegielaid ja máŋga eanetlogu giela. Min áigu muš lea nannet sámegiela dieđa­, oahpahus­ ja hálddahusgiellan. Dat lea Sámi allaskuvlla čielga dovdo mearka.

Diehtosiida lea min ruoktu. Dán ođđa dálus leat ođđa­seamos oahpahanreaiddut ja teknologiijat. Diehtosiidda infrastruktuvra lea ovddiduvvon deavdit min studeanttaid ja bargiid dárbbuid.

Sámi allaskuvla lea Guovdageainnu gilis. Duottarluondu ja máŋggalágan festiválat ja kulturdáhpáhusat addet dutnje erenoamáš vejolašvuođaid gelddolaš doaimmaide birra

Sávan bealistan buresboahtima studeantan

Sámi allaskuvlii!

Mun lean dál goalmmát jagi studeanta ja háliidan iežan vásáhusaid vuođul namuhit moadde allaskuvlla nana beali, ja manin galggašit boahtit studeantan Sámi alla­skuvlii. Okta bealli lea čielgasit friddjavuohta, ahte beassá dávjá ieš válljet fága siskkobealde masa háliida vuodjut, mas háliida čállit. Don beasat viiddidit iežat dieđuid ja máhtolašvuođa justa das masa ieš beroštat.

Nubbi nana bealli lea internašunálavuohta. Lean stude ren­áiggistan beassan čuovvut olu iešguđetlágan máŋgga­kultuvrralaš dáhpáhusaid ja konfereanssaid. Lea oalle vuogas oahppat eandalii mo eamiálbmogat iešguđet

guovlluin rahčet seammasullasaš áššiiguin go mii dáppe.

Dáppe lea maid studeanttain oalle buorre vejolašvuohta váikkuhit. Boađe hábmet iežat birrasa!

Dearvvuođaiguin

Áslat Holmberg studeantastivrra jođiheaddji

jagi. Mii sávvat ahte gávnnat dáppe juoga mii geasuha juste du ja dahká du áiggi Guovdageainnus gelddolažžan.

Bures boahtin Sámi allaskuvlii!

Dearvvuođaiguin,

Jelena Porsangerrektor

5

BACHELOR- JA PROFEŠUVDNAOAHPUT ČAKČAT 2013 Oahppo- čuoggát Goas lágiduvvo Ohcan

Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa bacheloroahppu 180 oč Álgin čakčat 2013 1.3./15.4.2013

Sámi journalistaoahppu – bachelor 180 oč Álgin čakčat 2013 1.3./15.4.2013

Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjeoahppu 180 oč Álgin čakčat 2013 1.3./15.4.2013

Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahppu 1. – 7. dássái 240 oč Álgin čakčat 2013 1.3./15.4.2013

OAHPPOOVTTADAGAT ČAKČALOHKANBAJIS 2013 Oahppo- čuoggát Goas lágiduvvo Ohcan

Davvisámegiella praktihkalaš dilis – álgooahpu 1. oassi (SAAL 1) 15 oč Čakčat 2013, oasseáiggis 15.4.2013

Davvisámegiella praktihkalaš dilis – álgooahpu 2. oassi (SAAL 2) 15 oč Čakčat 2013, oasseáiggis 15.4.2013

Dieđalaš čállin ja guorahallan 10 oč Čakčat 2013, oasseáiggis 15.4.2013

Duodji ja hábmen 2 15 oč Čakčat 2013, oasseáiggis 15.4.2013

Duodji 3 15 oč Čakčat 2013, oasseáiggis 15.4.2013

Eamiálbmotfilosofiija 10 oč Čakčat 2013, oasseáiggis 15.4.2013

Formidling av samisk kultur og samfunn 1 15 oč Čakčat 2013, oasseáiggis 15.4.2013

Gielladiehta ja fonetihkka 10 oč Čakčat 2013, oasseáiggis 15.4.2013

Guohtumuš ja guođoheapmi 2 10 oč Čakčat 2013, oasseáiggis 15.4.2013

Praktihkalaš pedagogalaš oahppu 30 oč Álgin čakčat 2013, oasseáiggis 15.4.2013

Sámi árbediehtu 30 oč Álgin čakčat 2013, oasseáiggis 15.4.2013

Siiddastallan ja boazodoalu hálddašeapmi 20 oč Čakčat 2013, oasseáiggis 15.4.2013

OAHPPOOVTTADAGAT GIĐĐALOHKANBAJIS 2014 Oahppo- čuoggát Goas lágiduvvo Ohcan

Boazodoalu lágat, riektevuođđu ja riekteipmárdus 30 oč Giđđat 2014, ollesáiggis 15.11.2013

Davvisámegiela lohkanbadjeoahppu 30 oč Giđđat 2014, ollesáiggis 15.11.2013

Duddjon ja sámegiella 15 oč Giđđat 2014, oasseáiggis 15.11.2013

Elevforutsetninger og tilpasset opplæring 10 oč Giđđat 2014, oasseáiggis 15.11.2013

Formidling av samisk kultur og samfunn 2 15 oč Giđđat 2014, oasseáiggis 15.11.2013

Sámegiella ja sámi girjjálašvuohta 1 30 oč Giđđat 2014, ollesáiggis 15.11.2013

Stivrraid ja lávdegottiid bargu­ sisafievrrideapmi 10 oč Giđđat 2014, oasseáiggis 15.11.2013

Oahput álggahuvvet jus lea doarvái ohccit, ruhtadeapmi ja fágalaš resurssat. Sámi allaskuvlla ruovttusiiddus, www.samiskhs.no, gávnnat álo ođđaseamos dieđuid oahppofálaldagaid birra.

6

Samisk høgskole har intensive innføringsstudier for de som vil lære samisk. Disse studiene tilbyr vi på høsten. I tillegg arrangerer også språksentre rundt omkring i landet innføringsstudier, i samarbeid med oss.

Studiene ”Nordsamisk i praktisk læringssituasjon 1 og 2” er beregnet for de som ikke behersker samisk, men vil lære språket fra grunnen av. Studiet er lagt opp til at du gjen­nom praktisk arbeid skal lære språket. Studiene gir deg et godt grunnlag for å snakke samisk og for videre læring. Semester emnet tilbyr vi på vårsemesteret, og det gir deg økte kunn skaper og ferdigheter innen språk, litteratur og kultur, og fokuserer spesielt på skriving. Etter å ha gjennomført innføringskursene og samisk semesteremne skal du kunne snakke og skrive samisk og du er kvalifisert til videre studier ved Samisk høgskole.

Lær samisk!

Sámi University College offers intensive introductory studies for learning the North Sámi language. These stud­ies are offered in the fall semester. The Sámi language centers around the country arrange introductory studies, in collaboration with us.

The studies “North Sámi in a Practical Learning Situation 1 and 2” are intended for those who do not speak any Sámi, but want to learn the language as beginners. The studies aim to teach the language through practical work. The studies provide a good basis to speak Sámi, and for further learning. The Semester Course that we offer in the spring semester gives you greater knowledge and skills in language, literature and culture, focusing particularly on writing. After completing the introductory studies and Sámi Semester Course, you should be able to speak and write Sámi and you are eligible for further studies at Sámi University College.

Learn Sámi!

Kvalifikasjonsstudier i nordsamisk Qualification Studies in the North Sámi Language

Studiene vi tilbyr er: 9 Nordsamisk i praktisk læringssituasjon ­ innførings­ studium 1. del (5 uker, 15 studiepoeng på høsten).

9 Nordsamisk i praktisk læringssituasjon ­ innførings­ studium 2. del (5 uker, 15 studiepoeng på høsten).

9 Nordsamisk semesteremne (30 studiepoeng på våren).

The studies we offer are: 9 North Sámi Language in a Practical Learning Situation – Introductory study part 1 (5 weeks, 15 ETCS credits in the fall).

9 North Sámi Language in a Practical Learning Situation – Introductory study part 2 (5 weeks, 15 ETCS credits in the fall).

9 Semester Course in North Sámi Language (30 ECTS credits in the spring).

7

Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa bacheloroahppu

9 Bacheloroahppu­ ollesáiggis 3 jagi

9 180 oahppočuoggá

9 Sisaváldingáibádusat: Oppalaš lohkan­ gelbbolašvuohta dahje reálagelbbolaš­ vuohta ja sámegielladuogáš

9 Beroštat go gielain?

9 Háliidat go ovddidit sámegiela sámi servodagas?

9 Oažžut vejolašvuođa bargat miehtá Sámis?

9 Álgge sámegiela ja sámi girjjálašvuođa bachelorohppui!

9 Don oahpat: ­ eambbo grammatihka ­ suopmaniid ja eará sámegielaid birra ­ suokkardallat sámi girjjálašvuođa

Bacheloroahppu mas beasat ovddidit sámegiela!

8

Sisdoallu Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa bachelorgráda addá govda teorehtalaš ja geavatlaš máhtu. Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa oahput addet dáidduid ja dieđuid sáme giela ja girjjálašvuođa historjjás, gielalaš diliin, girj­já lašvuođa šlájain ja teorehtalaš čuolbmaásahemiin ere­noamážit eamiálbmotperspektiivvas. Oahpuin studeanta beassá hárjehallat ja nannet sámegiela njálmmálaš ja čálalaš giellageavaheami, ja oahppu duddjo buriid gálg­gaid sihke gielas, girjjálašvuođas, stilistihkas ja retorihkas.

Čiekŋudanvejolašvuođat Bachelorgrádaprográmma kvalifisere sámegiela ja sámi girjjálašvuođa mastergráda oahpuide. Son guhte áigu joatkit mastergrádaprográmmii ávžžuhuvvo ovdal bache­lor oahpuid čiekŋudanoasi juo plánet, makkár fágasuorggi son vállje masteroahpuin.

Bargovejolašvuođat Oahppu addá gelbbolašvuođa bargat máŋggalágan almmolaš ja priváhta surggiin. Oahppoprográmma čađaheami maŋŋá sáhttá bargat earret eará giella­ ja teakstakonsuleantan, giellabagadallin, girjjálašvuođa áššedovdin, kulturbargin ja girječállin. Oppalaččat oahppu lea ávkkálaš jus áigu bargat sámi dieđalaš ja akademalaš birrasis. Jus Norggas lohká lassin praktihkalaš pedagogalaš oahpu (PPO), de dat addá gelbbolašvuođa oahpahit sámegiela vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas.

StipeandavejolašvuođatSámediggi juolluda stipeandda studenttaide geat váldet sámegiela alitoahppun.

BACH

ELO

R- JA

PRO

FEŠU

VDN

AOAH

PUT

ČAKČ

AT 2

013

9

9 Bacheloroahppu­ golbma jagi ollesáiggis

9 180 oahppočuoggá

9 Sisaváldingáibádusat: Oppalaš lohkan­ gelbbolašvuohta dahje reálagelbbolaš­ vuohta ja sámegielladuogáš

9 Vejolašvuohta čiekŋudit álgoálbmot­ journalistihkkii

9 Háliidat go barggu mas beasat johtit olu, deaivat beakkán olbmuid ja soaittát ieš maid šaddat veaháš dovddusin?

9 Háliidat go bargat áigeguovdilis áššiiguin ja váikkuhit servodaga ovdáneapmái?

9 Háliidat go álkit fitnet barggu maŋŋel go gearggat oahpuin?

9 Álgge sámi journalistaohppui!

9 Don oahpat: ­ iešguđetlágan journalistihkalaš lahko­ nemiid ­ sámegiela journalistagiellan ­ journalistta vuolggasajis sámi kultuvra, historjá ja servodat ­ buvttadit aviissaide artihkkaliid ja reportášaid, inter neaht ta áššiid, rádiosád da giid, TV­repor tášaid.

Šatta sámi journalistan!

Sámi journalistaoahppu – bachelor

10

SisdoalluJournalistaoahppu deattuha vuosttaš jagi ođas­ ja kom­mentárajournalistihka ja sámi servodatdili. Seammás oahpat geavahit govvenapparáhtaid, báddenrusttegiid, videokameraid ja dárbbašlaš dihtorprográmmaid. Nuppi jagi deattuhuvvo reportášajournalistihkka ja álgoálbmot­servodagat. Studeanttat čiekŋudit ovtta mediašládji, juogo aviisa­, rádio­ dahje TV­buvttadeapmái. Seammás buohkat ohppet eambbo WEB­almmuheami. Journalista­giella ja mediadiehtu leat sierra fágat ja integrerejuvvon oassin journalistihkka oahpus. Gielladiimmuin oahpat earret eará movt geavahit sámegiela journalisttalaš barggus. Mediadieđus lea sámi ja álgoálbmot mediadilli guovddažis. Oahppoáigodagat sisttisdollet maid bargo­hárjehallamiid mediain.

ČiekŋudanvejolašvuođatJournalistihka bacheloroahppu bistá golbma jagi. Goalm­mát jagi čiekŋudeamis lea vejolaš lohkat lasi journalistihka, dahje sáhtát lohkat eará fágaid nu go ovdamearkka dihte sámegiela. Dus lea maid vejolašvuohta lohkat jahkebeali eará allaskuvllas dahje universitehtas. Bachelorgráda sáhttá leat journalistihka mastergrádai vuođđun.

BargovejolašvuođatSámis leat ollu mediafitnodagat, ja Sámi allaskuvlla journalistaoahppu addá dutnje gelbbolašvuođa bargat journalistan sihke sámi ja riikka mediain. Don sáhtát maid

álggahit iežat mediafitnodaga, mii vuovdá reportášaid iešguđetlágan mediaide. Oahppu addá maid dutnje vuođu bargat diehtojuohkkin almmolaš ásahusain dahje fitnodagain.

BACH

ELO

R- JA

PRO

FEŠU

VDN

AOAH

PUT

ČAKČ

AT 2

013

11

Fievrrit sámi kultuvrra ja árvvuid boahttevaš buolvvaide!

9 Bacheloroahppu­ golbma jagi ollesáiggis

9 180 oahppočuoggá

9 Hárjehallanáigodat sihke Norggas, Ruoŧas ja Suomas

9 Sisaváldingáibádusat: Oppalaš lohkan­ gelbbolašvuohta dahje reálagelbbolaš­ vuohta ja sámegielladuogáš.

9 Liikot go bargat mánáiguin?

9 Háliidat go erenoamáš bargobeivviid gos lea sihke stoahkan, muitaleapmi, pedagogalaš ovdánahttinbargu ja mánáid­ ja rávisolbmuid ovttasbargu?

9 De heive sámi mánáidgárdeoahpa­ headdjeoahppu dutnje!

9 Don oahpat: ­ pedagogalaččat bargat mánáiguin vuollel skuvlaagi ­ jođihit otná ja boahtteáiggi ođđa­ áigásaš sámi mánáidgárddi

Sámi mánáidgárde-oahpaheaddjeoahppu

Sisdoallu

2013 čavčča rájes fállojuvvo áibbas ođđa sámi mánáid­gárdeoahpaheaddjeoahppu. Ođđa mánáidgárdeoahpa­headdjeoahppu galgá ráhkkanahttit bargui otná ja boahtteáiggi ođđaáigásaš mánáidgárdái. Oahpus deattuhuvvo pedagogalaš jođiheapmi ja mánáidgárdi sierra profešuvdnan. Ođđa oahpu fágasisdoallu lea juhk­kojuvvon iešguđetge máhttoviidodagaide, gos fágat leat čohkkejuvvon fáttaid mielde. Ođđa huksehus máhtto­viidodagaiguin galgá speadjalastit mo mánáidgárddi beaivválaš doaibma lea ja mo mánáidgárddit barget oahppamiin, láddamiin, stoahka miin, ovda mor ra šiin ja buot beallásaš ahtanuššamiin.

12

Sámi mánáid gárde oahpa headdje oahpu ere noamáš­vuohta lea ahte váldogiella lea sáme giella, oahpu vuođđudussan lea sámi kultuvra ja servo dat, mas sámi oahppan ádde jumit ja oahpahusvuogit ja sámi árbevirolaš luonddu áddejupmi leat guovddážis.

ČiekŋudanvejolašvuođatSámi mánáidgárdeoahpahead dje oahppu lea bachelor­oahppu ja addá vuođu joatkit masteroahpuin, mii lea 2 jagi bajit dási oahppu ja 120 oč viiddis.

BargovejolašvuođatSámi mánáidgárdeoahpaheaddjeoahppu ráhkkanahttá vuosttažettiin bargui mánáidgárdái. Oahpuin dus lea sihkkaris boahtteáigi, gos ihkinassii orošit! Olles Sámis dárbbašuvvojit oahppan oahpaheaddjit, sihke sámi mánáidgárddiin ja mánáidgárddiin gos leat sámegielat mánát. Mánáidgárdeoahpaheaddjeoahpu sáhttá maid­dái ávkkástallat eará virggiin gos dárbbašuvvo servodat­máhttu ja máhttu bargat olbmuiguin.

StipeandavejolašvuođatSámi mánáidgárdeoahpaheaddjeoahpus leat erenoamáš buorit vejolašvuođat oažžut liigestipeanddaid. Norgga loatnakássas lea ovdamearkka dihte vejolaš oažžut sihkko­juvvot gitta 50 000 ruvnno loanas, go lohká sámegiela 60 oč oassin oahpaheaddjeohppui. Oahpaheaddjeoahppu addá maid vejolašvuođa oažžut stipeandda Sámedikkis, ja vejolašvuođa ohcat stipeandda Seminarii Laponici foanddas.

BACH

ELOR

- JA

PRO

FEŠU

VDN

AOAH

PUT

ČAKČ

AT 2

013

13

Šatta sámi mánáid ja nuoraid láidesteaddjin!

9 Profešuvdnaoahppu – njeallje jagi olles­ áiggis

9 240 oahppočuoggá

9 Hárjehallanáigodat sihke Norggas, Ruoŧas ja Suomas

9 Sisaváldingáibádusat: Oppalaš lohkan­ gelbbolašvuohta dahje reálagelbbolaš­ vuohta ja sámegielladuogáš. Norgga bealde ohcciin gáibiduvvo unnimusat árvosátni 3 matematihkas, ja dárogielas ja sámegielas oktii. Suoma­, Ruoŧa­, ja Ruošša bealde ohcciin galgá vástideaddji árvosátni matematihkas ja iežaset riikka majoritehtagielas ja sámegielas.

Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddje-oahppu 1.–7. dássái

9 Háliidat go hástaleaddji virggi ja bargobeiv­ viid mat eai leat seammaláganat?

9 Liikot go bargat olbmuiguin ja mánáiguin?

9 Háliidat go sihkkaris barggu mas leat guh­ kes luomut, ja mas sáhtát bargat vaikko gos?

9 Álgge sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddje­ ohppui 1.–7. dássái!

9 Dán oahpus oahpat: ­ bargat oahpaheaddjin vuođđoskuvllas fágalaččat, fágadidaktihkalaččat ja álgo­ oahpahusa ektui sámegielain, matema­ tihkain, dárogielain/ruoŧagielain/suoma­ gielain ja iežat válljen oahpahusfágaiguin. ­ Fievrridit sámi árbevirolaš máhtu ja dieđa ­ laš máhtu boahttevaš buolvvaide, ja seam­ más ovddidit sámi servodahkii ođđa máhtu.

Sisdoallu Sámi vuođđoskuvllaoahpaheaddjeoahppu 1.–7. dási oahppu ráhkkanahtte oahpahead djin dáidda luohkká­cehkiide. Oahpaheaddjeoahpuin lea oahpaheaddje­ámmát ja fágačiekŋudeapmi guovddážis.

14

BACH

ELO

R- JA

PRO

FEŠU

VDN

AOAH

PUT

ČAKČ

AT 2

013

Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpus 1–7. dássái deattuhuvvo álgooahpahus ja sisdoallu huksejuvvo geatne gahtton fágaide; sámegiella, matematihkka, dáro­giella/ ruoŧagiella/ suomagiella , hárjehallamiidda ja fágaide maid studeanta ieš vállje oahpahusfágan. Oahpahusfágan sáhttá ovdamearkka dihte lohkat sámegiela čiekŋudeami, luonddufága dahje lášmmohallama. Oahpahusfágaid mearrida allaskuvla jahkásaččat. Njealját (maŋemus) oahppo jagi lea vejolaš vuolgit lonohallamii eará skuvllaide dahje olgoriikii.

ČiekŋudanvejolašvuođatSámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahppu 1.–7. dássái addá vuođu joatkit masteroahpuin, mii lea 2 jagi bajit dási oahppu ja 120 oč viiddis. Don sáhtát joatkit maste riin juogo maŋŋel go leat 4 jagi čađahan, dahje juo goalmmát oahppojagi maŋŋel.

BargovejolašvuođatOahpuin dus lea sihkkaris boahtteáigi, gos ihkinassii orošit! Olles Sámis dárbbašuvvojit oahppan oahpaheaddjit, sihke sámi skuvllain ja skuvllain gos oahpahuvvo sámegielas ja sámegillii. Vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu sáhttá maiddái ávkkástallat eará virggiin gos dárbbašuvvo fága­máhttu, servodatmáhttu ja máhttu bargat olbmuiguin.

StipeandavejolašvuođatSámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpus leat ere noamáš buorit vejolašvuođat oažžut liigestipeanddaid. Norgga loatnakássas lea ovdamearkka dihte vejolaš oažžut sihkko­juvvot gitta 50 000 ruvnno loanas, go lohká sámegiela 60 oč oassin oahpaheaddjeohppui. Oahpaheaddjeoahppu addá maid vejolašvuođa oažžut stipeandda Sámedikkis, ja vejolašvuođa ohcat stipeandda Seminarii Laponici foanddas.

15

Dieđalaš čállin ja guorahallan

Háliidat go buoridit dutkan- ja akademalaš čállindáidduid? De álgge dán ohppui! Dieđalaš čállimii gullá hábmet čállosiid viissis formála gáibádusaid mielde. Earret eará hábmet sisdoalu, sihkaras­tit čállosa siskkáldas konsisteanssa, dárkkistit čujuhusaid ja gálduid gaskavuođa, ja lágidit čállosa nu ahte lea vejolaš earáide iskat čállosa luohtehahttivuođa ja doallevašvuođa. Oahppu lea geatnegahtton oassi soames Sámi allaskuvlla bache lor oahpuin, muhto heive maid buohkaide geat hálii dit oahppat čađahit dutkanbargguid. Heive ere­noamáš bures jus áiggut gráda čađahit alit oahpus.

Duodji ja hábmen 2

Háliidat go čiekŋudit duddjomii ja hábmemii? Oahpus studeanta čiekŋuda ovdánahttinbargguiguin ja galgá mealgadii iežas duddjonvuogi gávdnat. Oahpus galgá studeanta kritihkkálaččat guorahallat iežas hábmen bargguid. Studeanta galgá ovdánahttit iežas dud ­ djon plánaid modeallaid, sárgosiid ođđa tekno logiijain, ja duohtandahkat daid duddjoma bokte. Studeanta galgá oahppat geahččat ja árvvoštallat buori duddjonkvali tehta ja seammás vuhtii váldit ekonomalaš ja eko logalaš beliid.

Oahppoovttadagat 2013 čavčča

Duodji 3

Leat go dus duodjeoahput ovdalaččas? Dán oahpus čiekŋudat muhtun osiide, maid ovdal leat guora hallan, muhto galggat eanet ieš bargat iežat duodje ­ hámiin. Dás deattuhuvvo ahte studenta dud djo stuorát dujiid. Oahpus movttiidahttojuvvojit studeanttat oaidnit árbe virolaš duoji ja eará álbmogiid dujiid vuođ đun iežas duodje ovdánahttimii. Oahpus galgá maid kritihkalaččat guorahallat iežas hábmema, go geava ha sierra kultuvr­ralaš dovdomearkkaid. Duodji 3:žis deattuhuvvo ahte studeanta ieš gávdná čovdosiid ja ahte studeanta oažžu čiekŋalat áddejumi duodjái ja duddjomii, ja nanne giehta­čehppodaga. Studeanta galgá maiddái hásttuhuvvot duddjot stuorit dujiid, ja nanosmahttit geahččat dujiid kvalitehta. Oahpus lahkona fáttáid ávdnasiid, reaidduid ja ovdanbuktinvugiid bokte ja teorehtalaš guorahallamiid/analysaid bokte. Lassin dasa ahte bargat viidáseabbot árbevirolaš dujiin, galgá studeanta maid ovdánahttit iežas duddjonmálle. Oahppu lea duodjebachelora doarjjafága.

Eamiálbmotfilosofiija

Háliidat go oahpásmuvvat eamiálbmogiid jurddašeapmái? De dát oahppu heive dutnje! Don oahpásmuvat eamiálbmogiid ja sámi filosofiijaide, dieđuide, máilmmigovaide ja jurddašeapmái. Oahppu guora hallá kritihkalaččat dieđu ja diehtaga iešguđet beliid eami álbmot perspektiivvain. Oahpus guorahallojuvvo

16

maid dái mo eamiálbmogiid filosofiijat, máilmmigovat ja diehto ortnegat leat jaskkodahtton váldoservodaga oahp po ásahusain. Oahpus galgá studeanta oažžut nana vuođđo ipmárdusa sámiid ja eará álgoálbmogiid filo so­ falaš idéain ja áigeguovdilis áššiin. Oahppu lea geatne ­ gahtton oassi buot soames bacheloroahpuin Sámi alla skuvllas, ja heive maid earáide geat beroštit eami­álbmotjurdda šeamis ja filosofiijas.

Gielladieđa ja fonetihkka

Háliidat go šaddat giellabealljin? Gielladiehtagis ja fonetihkas oahpásmuvat oppalaččat giela struktuvrraide, earret eará makkár osiin sánit leat huksejuvvon ja movt sánit ovttastahttojuvvojit gihppun ja cealkkan. Don oahpat movt sániid sáhttá čállit jietna­dagaid mielde dárkileappot go dábálaš čállingielas. Oahpus oahpásmuvat gielladiehtaga guovddáš doahpa giidda ja oahpásmuvat jietnadatčállimii. Maŋŋel go leat čađahan gielladiehtaga ja fonetihka oahpu, de máhtát guovddáš doahpagiid ja máhtát geavahit daid sámegiela giellamateriála lingvisttalaš analyseremis ja jietnadatčállimis. Oahppu lea geatnegahtton oassi Sáme giela ja sámi girjjálašvuođa bacheloroahpus, muhto heive maid earáide geat beroštit sámegielas.

Guohtumuš ja guođoheapmi 2

Beroštatgo boazodoalus? De dát oahppu heive dutnje! Oahppu lea oassin boazodoallooahpuid bacheloras. Guohtu muša ja guođuheami 2 oahpus bidjat eanemus beroš tumi guorahallat movt olmmoš soabada bohccuin, mas jurd da šeapmi lea ahte eatnamat ja dálkkádatdilit dahket obalohkái bohcco ja ealu birrajagi eallima birra­ sa. Dás galggašeimmet oahppat čilget ja bealuštit ieš­guđet lágán eatnamiid ja eatnamiid iešguđetlágánvuođa árvvu boazoealuide.

Siiddastallan ja boazodoalu hálddašeapmi

Beroštatgo boazodoalus? De dát oahppu heive dutnje! Oahppu lea oassin boazodoallooahpuid bacheloras. Leat go guorahallan movt ja makkár sátneválljemiin mii ságas tit bohc cuid birra ealloravddas ja báikkisteamet, ja movt boazo doal lo dieđut gártet ja biddjojit ovdan áššebáhpiriin, eará lohko siin ja čoahkkimiin? Siiddastal­lama ja boazo doalu háldda šeami oahpus oahpásmuvvat guovttelágán vuohkái lahkonit boazoságaide, ja movt dán guovtti vuogi gávnna deapmi lea.

OAH

PPOO

VTTA

DAGA

T ČA

KČAL

OHKA

NBA

JIS 2

013

17

Sámi árbediehtu

Dovddátgo árbbi? Áiggutgo árbedieđu váldit mielde boahtteáigái? Dát oahppu galgá addit vuođđoáddejumi sámi árbe­dieđuin ja sin mávssolašvuođas sihke otná ja boahtte áiggi servodagas. Danin deattohuvvo mo fágalaččat bargat árbe dieđuiguin, mo dokumenteret daid ja mo árbevirolaš máhttu sáhttá leat mielde nannemin báikegottiid ja sámi ealáhusaid. Oahppu lágiduvvo oasseáiggis čoagganemiid bokte. Oahppu čađahuvvo dárogillii.

Sámi kultuvrra ja servvodaga gaskus-teapmi 1+2

Beroštatgo sámi kultuvrras, servodagas, historjjás ja daid gaskkusteamis? De lea dát oahppu dutnje. Oahpus oaččut sisafievrrideami iešguđetlágan sámi kultuvr ralaš ja servodatlaš oktavuođaide, ja sámi muitalan­dáidui. Sámi kultuvrra ja servvodaga gask kus teapmi 1 lea viđa vahkkosaš intensiivakursa. Sámi kultuvrra ja servvo­daga gaskkusteapmi 2 lea joatkka oahppu vuosttaš kursii. Kursa lea čoagganemiid bokte ja oahpahus lea dárogillii.

9 Sámi kultuvrra ja servvodaga gaskusteapmi 1 álgá čakčat 2013. 9 Sámi kultuvrra ja servvodaga gaskusteapmi 2 álgá giđđat 2014.

Praktihkalaš pedagogalaš oahppu

Leat go don lohkan fágaid mat oahpahuvvojit skuvllas ja háliidivččet dán máhtu gaskkustit viidá sit? Háliidatgo váldit oahpu maid servodat dárbbaša? Praktihkalaš Pedagogalaš Oahppu addá oahpahan gelb­bo laš vuođa dan fágasuorggis mas leat ovdal váldán alit oahpu. PPO lea 60 oahppočuoggá oahppu, mii lágiduvvo oasse áiggis 2 jagi badjel. Oahpus leat oahpahusdeaivva­deamit ja bargohárjehallan.

Oahppanteorija, pedagogihkka ja fágadidaktihka leat guovddážis dán oahpus. Don oahpat plánet ja čađahit oahpahusa, ja árvvoštallat oahppama nuoraid ja rávisolb­muid beroštumiid ja dárbbuid ektui.

Dáinna oahpuin sáhtát virgáiduvvot oahpaheaddjin joatkkaskuvllain ja vuođđoskuvllas 5. luohkás bajás. Dus maiddái lea gelbbolašvuohta bargat rávisolbmuid oahpa­husain, gaskkustan­ ja diehtojuohkinbargguiguin fitnoda­gain, organisašuvnnain ja almmolaš ásahusain.

PPO rápmaplána lea ođastuvvomin, ja dát sáhttá mielddis­buktit rievdadusaid oahpu sisdoalus ja sisabeassangáibá­dusain.

18

OAH

PPO

OVTT

ADAG

AT G

IĐĐ

ALOH

KAN

BAJIS

201

4Oahppoovttadagat 2014 giđa

Boazodoalu lágat, riektevuođđu ja riekte ipmárdus

Beroštatgo boazodoalus? De dát oahppu heive dutnje! Oahppu lea oassin boazodoallooahpuid bacheloras. Boazo bargguid ja boazodoalloáššiid olis olbmos gártá dahka muš sihke elliiguin, viiddis duovdagiiguin, eará boazo bargiiguin ja olggobeali olbmuid beroštumiiguin ja áigu muš aiguin. Dás šaddet dávjá gažaldagat nugo mat: Mii lea boazobargiid oktasaš ipmárdus das movt bargat ja mii lea riekta? Movt láhkamearrádusaid bokte regulerejuvvo duot ja dát ášši, ja movt daid dulkot? Mak­kár čuvgehus ja doarjja lea álbmotrievttis diliide ja áššiide mat galggaše čoavdahuvvat boazosápmelačča ja su eallinlági dáfus? Dán oahpus oahpásmuvvat riektedillái.

Davvisámegiela lohkanbadjeoahppu

Háliidat go bargagoahtit bargosajis sáme guovl-lus? Háliidat go háhkat nu buori davvi sáme giela- máhtu ahte sáhtát álgit alit oahpu gazzat davvisámegillii? Davvisámegiela lohkanbadjeoahpus don oahpásmuvat sámegiela giella oahpa vuođđoáššiide. Teakstalohkama bokte don oahpásmuvat sámi čáppagirjjálašvuhtii ja ášše teavst taide, ja nannet iežat praktihkalaš ja teorehta­laš giellamáhtu. Geavatlaš giellageavaheapmi lea maid oassin oahpus. Go leat geargan oahpuin, de galggat

máhttit atnit sámegiela máŋggalágan diliin sihke njálm málaččat ja čálalaččat, ja ipmirdit máŋggalágan njálmmálaš ja čálalaš teavsttaid. Go leat gazzan oahpu de máhtát giellaoahpa vuođđoáššiid ja dovddat sámi girjjálašvuođa váldoáššiid. Oahpahusgiella lea davvisámegiella.

Duddjon ja sámegiella

Háliidat go oahppat eambbo duodjedoahpagiid? Dán oahpus deattuhuvvo duddjon ja duodjediehtu mas sámegiella lea vuolggasadjin. Oahpus oahpat dovdat doahpagiid mat govvejit duoji ja duddjoma, ja earuhit sierra áiggiid dujiin. Don oahpat maid dovdat eará guovlluid duddjonmálliid ja duodjesátneriggo daga. Duddjomis ja sámegielas oahpat geavahit sáme gielat duodjeárvvoštallantearpmaid, ja fuobmát duoji kultuvr­ralaš ja servodatlaš oktavuođas. Oahppu lea juhk ko­juvvon golmma oassái; árbevirolaš duojit ja duddjon­mállet guovlluid mielde, sámegielat duodjetearpmat guovlluid mielde, ja duoji ságastallan ja árvvoštallan. Oahpus datte ge galggat beassat čiekŋudit iežat sáme­gieltearpmaide ja duddjonárbevieruide. Oahppu lea duodjebachelora doarjjafága.

19

Ohppiideavttut ja heivehuvvon oahpahus

Leatgo oahpaheaddji gii áiggošit váldit joatkkaoahpu heivehuvvon oahpahusas? Dát oahppu lea joatkkaoahppu oahpaheddjiide dahje earáide geain lea 1. oassi erenoamášpedagogihkka ovda laččas. Oahpu fáttát leat erenoamášpedagogalaš ja dábálaš pedagogalaš perspektiivvas heivehuvvon oahpahus, oahppanjovssus, lohkanoahpaheapmi, diffe­rensieren, doaimmat vuogádagaid ektui, eamiálbmot­perspektiivva ja guovttegielagiid oahpahus. Fádda lea heivehuvvon masterdássái ja sáhttá sisaheivehuvvot erenoamášpedagogihka masterohppui. Oahpus leat čoagganeamit ja oahpahus lea dárogillii.

Sámegiella ja sámi girjjálašvuohta 1

Háliidat go loktet iežat sámegielgelbbolašvuođa? De dát oahppu heive dutnje! Dát oahppu addá studeanttaide vuođđodieđuid ja ­dáidduid sámegielas ja sámi girjjálašvuođas. Sámegiela teoriijavuođđu ja fágaperspektiiva viiddida studeanttaid áddejumi gielas ja iešguđetlágán teavsttain. Oahpus deat tu huv vo erenoamážit čálalaš ja njálmmálaš giella­geavaheap mi. Oahppu juhkkojuvvo golmma fáddá jovkui maid gu đe ge sáhttá lohkat sierra. Dát leat: (1) davvisáme­giela mor fo logiija ja cealkkaoahppa, (2) sámi girj já laš ­vuohta ja (3) davvisámi fonetihkka, fono logiija ja čál lin­vuogit. Oahpa hus lea davvisáme gillii. Oahppu lea oassin sáme giella ja sámi girjjá laš vuođa bacheloroahpus, muhto heive buot sáme giella beroš ted djiide ja dutnje gii áiggut bargat sámegielain.

Stivrraid ja lávdegottiid barggut – sisafievrrideapmi

Beroštat go oahppat stivrraid ja lávdegottiid birra eambbo? Dát oahppu lea sisafievrrideapmi stivrraid ja lávdegottiid bargguide, mii ovdánahttá ja viiddida studeanttaid máhtu ja dieđu demokráhtalaš barggu ja studeanta demo kratiija saji birra almmolaš ásahusas. Oahpu guovddážis leat áige guovdilis lágat ja njuolggadusat mat gusket alla ­ skuvllaide ja universi tehtaide, ja dasa gullevaš duogáš jurd­da šeapmi riektestáhtas. Oahppu sisttisdoallá orga ni sa­šuvdna teo rehta laš­, juridihkalaš­ ja gula hallan teorehtalaš fáttáid maiguin sáhttá čilget movt organisašuvnnat ja demokráhtalaš válljejuvvon stivra orgánat doibmet viissis oaidninsajiin. Oahppu lea heive huvvon Sámi allaskuvlla studeantaáirasiidda iešguđet lágán stivrrain, ráđiin dehe lávdegottiin, muhto heive maid dutnje gii barggat organisašuvnnain, ráđiin dahje stivrrain.

20

Oktasaš sisaváldin / Samordna opptak Oahppojagi 2013 – 2014 leat buot Sámi alla skuvlla guhkit áigge prográmmat almmuhuvvon Oktasaš sisaváldima bokte. Oahpuide, mat leat almmuhuvvon Oktasaš sisaváldima bokte, galgá ohcan sáddejuvvot Oktasaš sisaváldimii.

Ohcan lea dušše vejolaš interneahta bokte. Sihke Norgga ja olgoriikka ohccit ohcet www.samordnaopptak.no bokte. Ohccit geain lea Norgga persovdna nummar fertejit registreret iežaset elektrovnnalaš ID:ain. Dan dihte lea dehá laš háhkat alccesis elektrovnnalaš ID buori áiggis ovdal ohcanáigemeari. Ohccit geain ii leat Norgga persovdnanummar čuvvot sierra láidehusa. Dát gávdno Oktasaš sisaváldima ruovttusiidduin. Ohcanrávvagiid ja ohcciid giehtagirjji (Søker handboka) oažžu dáro­ ja sáme­gillii Oktasaš sisaváldima ruovttusiiddus, www.samordnaopptak.no. Doppe lea dárogielat dihtor­skovvi, maid deavddát ja mainna ozat.

Ohcciidgiehtagirjji sáhttá maid oažžut lagamus NAV­ kantuvrras, girjerádjosis, joatkkaskuvllas, allaskuvllas dahje universitehtas Norggas. Oahppoduođaštusaid, bargoduođaštusaid dahje sullásaččaid it galgga sáddet ohcanskovi mielde.

Báikkálaš sisaváldinEará oahpuide, mat eai leat almmuhuvvon Oktasaš sisaváldima bokte, nu go ovttaskas oahpuide, galgá ohcat báikkálaš sisaváldima bokte. Báikkálaš sisaváldimii ozat elektrovnnalaččat Sámi allaskuvlla SøknadsWeba bokte. Geahča min ruovttusiiddu www.samiskhs.no.

Mo ohcat Sámi allaskuvlla oahpuide

21

Dárogiellagáibádusa sáhttá gokčat ruoŧagielain/suoma­gielain/dánskagielain/ruonáeatnangielain/islánddagielain/færsullogielain jus ohcci lea eará davviriikas eret.

* Ohppiin geain leat 309 diimmu dárogielas + 309 diimmu sámegielas/suomagielas gáibiduvvo dušše 113 diimmu historjjás.

SámegiellaSámi allaskuvlla vuođđooahpuin ja eanaš eará oahppo­fálaldagain gáibiduvvo dihto dási sámegiel máhttu. Sáme­giela máhtolašvuhtii guoskevaš vuolimus gáibádusat leat;(1) sámegiella vuosttaš dahje nubbingiellan (a dahje b­

giellan) joatkkaskuvllas/logahagas eatnigieladutkkus dahje guhkes amasgieladutkkus/gymnása­skuvllas eatnigiella A, B ja C,

(2) sámegiella lohkanbadjeoahppu dahje vástideaddji oahppu, maid Sámi allaskuvla dohkkeha,

(3) giellageahččaleapmi maid Sámi allaskuvla lágida.

Ohcanrávvagiid sáhtát maid oažžut jus válddát oktavuođa Sámi allaskuvlla oahppohálddahusain.

SøknadsWebii galggat elektrovnnalaččat bidjat sisa mield­dusin duođaštuvvon máŋgosiid oahppoduođaštusain, bargoduođaštusain jna. Vaikko dus lea alit oahppu, de mii bivdit maiddái bidjat joatkkaskuvlla duođaštusaid mield­dusin ohcamii.

SisaváldingáibádusatOppalaš lohkangelbbolašvuohta dahje reálagelbbolaš­vuohta lea gáibádussan beassat studeantan Sámi alla skuvlii. Lassin gáibiduvvo dihto sámegielmáhttu vuođđooahpuide ja eanaš eará oahppofálaldagaide. Muhtin oahppofálaldagain sáhttet leat erenoamáš gáibá­dusat, mat čilgejuvvojit sierra iešguđet oahppofálaldagas.

Oppalaš lohkangelbbolašvuohtaOppalaš lohkangelbbolašvuođa oažžu go ceavzá joatk­kaskuvlla/logahaga/gymnásaidskuvlla dahje go lea fága­reive dahje svennereive ja vuolimus gáibádusfágat, dahje deavdá 23 jagi sisaváldinjagi ja unnimus 5 jagáš bargo­/oahppoduogáš ja vuolimus gáibádusfágat.

Vuolimus gáibádusfágatAllaskuvlaoahpuin gáibiduvvojit 5 nu gohčoduvvon geat­negahtton fága, mat dagahit vuolimus fágagáibádusa.

Bákkolaš fágat leat: Dárogiella 14 vahkkodiimmu / 393 diimmu dahje 11 vahk­kodiimmu / 309 diimmu ohp piide geat leat maid lohkan sámegiela 11 vahkkodiim mu / 309 diimmu (sámegiella 1. giellan dahje 2. giellan), dahje suoma giela 11 vahkko­diimmu / 309 diimmu. Eŋgelasgiella 5 vahkkodiimmu / 84 diimmu, servodatfága 6 vahkkodiimmu / 84 diimmu + 140 diimmu historjá*, luonddufága 5 vahkkodiimmu/ 140 diimmu ja matema­tihkka 5 vahkkodiimmu/ 224 diimmu.

22

Oahppohálddahus (sisaváldin, ohcan) Telefuvdna: +47 78 44 84 00 Fáksa: +47 78 44 84 02 E­boasta: studieadm@samiskhs.no Ruovttusiidu: www.samiskhs.no

ReálagelbbolašvuohtaLea vejolaš ohcat oahpuide reálagelbbolašvuođa vuođul. Ohcci bargo­ ja oahppoduogáš árvvoštallo indi viduála­ laččat sisaváldinlávdegottis oahppofálaldaga gáibádusaid ektui. Gáibádussan lea ahte ohcci galgá deavdit 25 jagi dan oahppojagi go álgá ohppui, ja ahte sus galgá leat unnimusat 5 jagi relevánta bargo­ ja oahppo vásáhus ja persovnnalaš heivvolašvuohta ohppui.

Eambbo dieđuidVáldde oktavuođa Sámi allaskuvlla oahppohálddahusain, jus dárbbašat veahki.

23

1.3.2013

Árrasisaváldima ohcanáigi Oktasaš sisaváldimii (Samordna opptak:ai) jus dus lea;

9 dárbu ovdagihtiilohpádussii. Ovdagihtii lohpádusa oahp po saji oažžumis fidne duođaštuvvon dárbbu vuođul,

9 joatkkaskuvlaoahppu olggobealde Davviriikkaid,

9 reálagelbbolašvuohta.

15.4.2013

9 Ohcanáigemearri buot eará ohcciide.

9 Ohcanáigemearri báikkálaš sisaváldimis oahpuide, mat álget geasse­ dahje čakčalohkanbajis.

15.11.2013

Ohcanáigemearri Sámi allaskuvlla oahpuide, mat álget giđđalohkanbajis.

Oktasaš sisaváldimii (Samordna opptak:ai) dehálaš áige­meriid gávnnat ohccigiehtagirjjis 2013 dahje čujuhusas www.samordnaopptak.no.

Ohcanskovvi galgá sáddejuvvon interneahta bokte Oktasaš sisaváldimii maŋimusat ohcanáiggi áigemearis, dahje báikkálaš sisaváldimis interneahta bokte Søknads­Webii almmuhuvvon ohcanáigemeari siskkobealde.

Dehálaš áigemearit

24

Studeantan allaskuvllas dutnje láhččojuvvo dilli nu ahte du oahppodilli galgá leat nu buorre go vejolaš. Mis leat Diehtosiiddas lohkanlanjat ja joavkolanjat studeanttaide, mat leat maiddái eahkediid rabas. Min girjerájus ovttas­bargá viidát, nu ahte dutnje galgá leat álki gávdnat fága­girjjálašvuođa. Mii luoikat studeanttaide mátkedihtoriid, ja lea maiddai vejolašvuohta luoikkahit filbmakameraid, govvenrusttegiid, tuvrarusttegiid, nu movt kanoid, lávuid jnv. Dasa lassin lea mis maid sierra studeanttaviessu, maid studeanttat sáhttet nuvttá geavahit suohtastallamiidda, biljarda speallámii jna.

Studeanta váikkuheapmiStudeanttain lea stuora váikkuhanvejolašvuohta Sámi allaskuvllas ja leat mielde eanaš stivrrain ja lávdegottiin. Studeantastivra ovddasta studeanttaid beroštumiid Sámi allaskuvllas, ja studeanttain lea váikkuhanvejolašvuohta oahppodillái studeantastivrra bokte. Studeantastivra ovd­dida áššiid, mat gusket studeanttaid čálgofálaldagaide ja studeanttadillái. Studeantastivra árvala studeanttaáirasiid iešguđege lávdegottiide allaskuvllas.

StudeantačálguSis­Finnmárkku studeantaovttastus (SSO) fállá Sámi allaskuvlla studeanttaide čálgofálaldagaid sin beroš­tumiid ja dárbbuid mielde. SSO lea studeanttaid miel laht to organisašuvdna Sis­Finnmárkkus. Sii fállet orrunsajiid, mánáidgárdesajiid ja doaimmahit kantiinna ja faláštallanfálaldagaid.

ÁsodagatSis­Finnmárkku studeantaovttastusas (SSO) leat 24 bearašásodaga ja 18 lanja (hybela). Dáid sii láigohit studeanttaide hálbbiduvvon hattiide.

MánáidgárdiStudeantaovttastusas lea mánáidgárdi. Studeanttaide lea vuoruhuvvon mánáidgárdesadji olles studerenáigodahkii. Mánáidgárddis leat 31 saji, ja guokte ossodaga mánáide gaskkal 9 mánu – 5 jahkái. Sámi doaimmat leat mielde mánáidgárddi árgabeaivvis. SSO vástida gažaldagaide mánáidgárdesaji ohcama, sajádaga ja mávssu birra.

KantiidnaStudeantaovttastus doaimmaha ođđaáigásaš kantiinna Diehtosiiddas, gos leat 150 čohkkánsaji. Dáppe beasat oastit hálbbes biepmu, earret eará sámi biepmu ja biep­mu masa geavahuvvojit sámi biebmoávdnasat. Kantiidna lea rabas mánnodagas bearjadahkii dii. 09.00–15.00.

BURES BOAHTIN SÁMI ALLASKUVLII!

Studeantan Sámi allaskuvllas

25

Norgga Stáhta oahppoloatnakássaGo Norgga beale studeanttat lohket ollesáiggis dahje oasseáiggis Sámi allaskuvllas, de sis lea vuoigatvuohta oažžut oahppodoarjaga Stáhta oahppoloatnakássas (Låne kassen). Oahppodoarjaga sáhttá ohcat njuolga inter­neahta bokte. Stáhta loatnakássa ohcanáigemearit leat 15.11 čakčalohkanbadjái ja 15.3 giđđalohkanbadjái.

Doarjjaortnet Ruošša studeanttaid váste Norgga stáhta oahppoloatnakássa sáhttá addit stipeandda ja loana Ruošša ja eará Gaska­ ja Nuorta­Eurohpá ja ovddidan­riikkaid studeanttaide. Oahppoprográmma galgá dábá­laččat leat dohkkehuvvon oahppun, man vuođul lea vuoigat vuohta oažžut doarjaga Stáhta oahppo loatna­kássas. Doarjaga sáhttá oažžut njealji jahkái. Ruošša studeanttat sáhttet maid oažžut iešguđege stipeanddaid jus bohtet lonohallamii Sámi allaskuvlii ovtta dahje guovtti lohkanbadjái, Davviguovllo­, Barentsplus­, ja north2north­stipeandda ortnegiid bokte.

Doarjjaortnet Ruoŧa ja Suoma studeanttaideRuoŧa ja Suoma studeanttat galget ohcat oahppo­doarja ga ruovtturiikkas. Jus lea registrerejuvvon ja orron Norggas guhkit go 2 jagi, de lea vejolaš ohcat loana ja stipeandda Norgga Stáhta oahppoloatnakássas. Ruoŧas: Centrala studiestödsnämnden, CSN: www.csn.se.Suomas: KELA: www.kela.fi.

Norgga Sámedikki stipeandaNorgga Sámediggi lea ásahan stipeandaortnega vissis alit oahpu fágasurggiin, ja dain leat iešguđege vuoru­heamit juohke jagi. Sámediggi almmuha stipeanddaid

jahkásaččat, ja eambbo dieđuid gávnnat Sámedikki ruovttusiidduin: www.samediggi.no.

Seminarii Laponici FoandaJuohke nuppi jagi lea vejolaš ohcat stipeandda Seminarii Laponici foanddas. Foandda ulbmilin lea addit ruhta­doarjaga studeanttaide geat lohket sámegiela oassin oahpaheaddjeoahpus. Boahtte háve go dát juolluduvvo lea oahppojagi 2013/2014. Eambbo dieđuid gávnnat Sámi allaskuvlla ruovttusiiddus.

Tove Kingren sámi duodjevuođđudusJuohke jagi sáhttet studeanttat gaskal 18­ 30 jagi geat leat sámegielagat, studerejit sámi duoji ja leat Finnmárkkus eret, ohcat Tove Kingren duodjestipeandda. Dát stipeanda lea stuorit stipeanda mii juhkkojuvvo ovtta duodjestuden­tii jahkásaččat. Eambbo dieđuid gávnnat Sámi allaskuvlla ruovttusiiddus.

Eará stipeandavejolašvuođatStáhta Boazodoallohálddahus lea ásahan stipeandda boazo dolliid váste geat gazzet oahpu. Eambbo dieđuid gávnnat sin ruovttusiiddus: www.reindrift.no. Muđui leat sihke suohkanin ja fylkasuohkanin sierra stipeandaortne­gat maid lea veara geahčastit, ja Legathåndbokenis alm mu huvvojit vejolaš legáhtat ja foanddat gos sáhtát doarja ga ohcat go gaccat oahpu, eambbo dieđut gávnnat www.legathandboken.no.

Doarjjaortnegat

26

GrádavuogádatBachelorgráda lea vuolit dási oahppu allaskuvlla/universi­tehta vuogádagas. Bachelorgráda lohkanáigi lea golbma jagi ja galgá addit juogo ámmátgelbbolašvuođa dahje teo rehta ­ laš vuođu mastergrádii. Bachelorgráda sáhttá máŋgga ládje olahit. Sáhttá čađahit 3­jagáš ámmátoahpu (omd. ovda­ skuvla oahpaheaddjeoahpu), 3­jagáš integrerejuvvon oahpu (omd journalistaoahpu), friddja bachelor oahpu maid studeanta ieš hukse dahje čuovvut dihto suorggi 3­jagáš bachelorprográmma.

Mastergráda lea alit dási oahppu allaskuvlla/universitehta vuogádagas. Normerejuvvon lohkanáigi masteroahpus lea guokte jagi, bachelorgráda lassin.

ECTS – oahppočuoggát (oč)Oahppofálaldagaid viidodat meroštallojuvvo oahppo čuog­gáid mielde. Oahppojagi viidodat lea 60 oahppočuoggá, jus

studeanta lohká ollesáiggis.

Oktagaslaš oahppošiehtadusStudeanttat geat áigot lohkat Sámi allaskuvllas guhkit go ovtta jagi, ráhkadit oktagaslaš oahppošiehtadusa alla­skuvllain.

Oahpuid sisaheiveheapmiSámi allaskuvla sáhttá dohkkehit oahpuid, maid studeanta lea čađahan eará alit oahppoásahusain bachelorgráda oassin dahje oahpaheaddjeoahpuid oassin. Sámi allaskuvlla dutkan­ ja oahppostivra meannuda dákkár heivehemiid.

Oahppo- ja fágaplána Dárkilit dieđut oahpuid ja fágaid birra gávdnojit fága­ ja oahppoplánain. Fága­ ja oahppoplánat ođasmahttojuvvojit dárbbu mielde. Sámi allaskuvlla oahpuid ráhkadus, lági­deapmi ja sisdoallu sáhttá rievdat.

OahpahusgiellaDavvisámegiella lea Sámi allaskuvlla oahpahusgiella. Muhtin oahpuin lea oahpahusgiella eará sámegiella, skandinávalaš giella dahje eŋgelasgiella.

OahppodivadatStudeanttat mákset lohkanbadjedivada ja oahppodivada. Lea dehálaš máksit divadiid ovdal áigemeari vuoi it masse studeantarivttiid. Muhtin oahpuin šaddet máksit divvaga ávdnasiid ja neavvuid ovddas. Sámi allaskuvla fállá maiddái oahpuid, mat ruhtaduvvojit sierra oahppodivvagiin.

Oahppofálaldagaid birra

Sámi allaskuvllas lea vejolaš váldit bacheloroahpu ja profešuvdnaoahpu dáin surggiin:

9 Duojis 9 Sámegielas ja sámi girjjálašvuođas 9 Boazodoalooahpuin 9 Sámi journalistihkas 9 Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjeoahpus 9 Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpus

Sámi allaskuvllas lea vejolaš čađahit masteroahpu dáin surggiin:

9 Eamiálbmotjournalistihkas 9 Duojis 9 Sámegielas ja girjjálašvuođas

27

Smávva ásahusaš – riikkaidgaskasaš biras!

Vaikko Sámi allaskuvla lea smávva ásahusaš, de dáppe lea riikkaidgaskasaš biras. Dáppe mii skuvlet sámi ambas­sadevrraid, fállat eamiálbmotoahpuid, studeanttamátkkiid ja lonohallama ee. Kanadai, Guatemalai, Ruonáeatnamii ja USA:i. Sámi allaskuvllas fitnet eamiálbmotlogaldallit, stu­deantat ja guossit ee. Aotearoas/ Ođđa Selánddas, Kalaallit Nunaatas/ Ruonáeatnamis, Austrálias, Kanadas ja Ruoššas.

Studeantan Sámi allaskuvllas lea dus vejolašvuohta váldit oahpu dahje oahpahallama eará riikkas. Sámi alla skuvllas leat North2north, Erasmus, Barentsplus ja Nordplus pro­grámmat, maid bokte sáhtát oažžut lonohallanstipeand­da. Stáhta Loatnakássa fállá maiddái ruhtadeami lonohal­lamii. Sáhtát leat lonohallamis 6 vahkku – 12 mánu.

Árktalaš guovlluide lea erenoamáš buorre vejolašvuohta oažžut oahpposaji lonohallamii, University of the Arctic bokte. UArctic bokte sáhtát maiddái lohkat neahtta­oahpuid Bachelor in Circumpolar Studies, mat álget juohke čavčča ja giđa. Okta kursa addá 6 ETCS čuoggá.Loga eanet: www.uarctic.org/bcs/.

Váldde oktavuođa Sámi allaskuvllain ja gulaskutta vejolašvuođaidat!

15 .2.2013

north2north stipeandda ohcanáigemearri.

9 .3.2013

Erasmus stipeandda ohcanáigemearri.

28

Diehtosiida

Gos oahpahus, dutkan ja luohtu deaivvadit

Diehtosiida lea riikkaidgaskasaš diehtoguovddáš sápmelaččaide ja álgoálbmogiidda, gos árbevirolaš máhttu ja dieđalašvuohta deaivvadeaba.

Diehtosiidda čohkke Sámi allaskuvlla, Sis­Finnmárkku stu­deanttaid ovttastusa, Gáldu – eamiálbmotvuoigatvuođaguovddáža, Sámi arkiivva, Sámedikki ja Riikkaidgaskasaš Boazodoalloguovddáža ovtta fágalaš ja dieđalaš birrasii. Dáppe lágiduvvojit dávjá internašunála konferánssat, čoahkkimat ja eará lágideamit, maidda studeanttat sáht­tet oassálastit. Diehtosiida lea ođđaáigásaš gulahallan guovddáš ja dáppe leat buot ođđaáigásaš rusttegat maid dárbbašat.

Loga eanet: www.diehtosiida.no.

29

Guovdageaidnu mearkkaša “guovdu geainnu” ja lea doloža rájes leamašan guovdu Sámi.

Otne čohkke Guovdageaidnu nuoraid, stu­deanttaid ja olbmuid miehtá Sámi ja eará

eamiálbmot guovlluin.

Guovdageainnus lea ealli sámi biras. Sámi kultuvra oidno ja sámegiella gullo árgabeaivvis. Guovdageainnus

lea valljugas ja girjás kultur­eallin. Earret eará lágiduvvojit

Sámi beassášfestivála, Sámi filbmafestivála, Sámi Grand Prix,

konsearttat, máilmmimeašttirgilvvut heargegilvovuodjimis, oaggungilvvut,

skuhtercrossa, teáhterčájálmasat, Nilut Cup ja olu eará. Beassážiid áiggi leat

maid konfirmašuvnnat, ja árbevirolaččat máŋggas heajastallet ja risttašit mánáid.

Guovdageainnus lea maid hui doaim­malaš biras ja girjás kultureallin.

Guovdageainnus lea lávlun joavku, gáffebára, teáhter ja máŋga ieš­

guđet lágan searvvit dego dánsun searvi, musihkkariid searvi,

riiden searvi, risttalaš searvvit ja Bridge­searvi. Duodji lea maid guovddážis

Guovda geainnus ja dáppe leat buorit duddjon vejolašvuođat, jus dan háliidat. Lágiduvvojit dávjá duodjekurssat ja lea maid vejolašvuohta duddjot duodjeinstituhtas.

Guovdageainnus leat stuora vejolašvuođat meahcás­teapmái, ja luonddu vánddardeapmái go olles Finnmárkku duottar lea juste viessouvssa olggobealde. Suohkan lea Norgga stuorámus ja dus lea oktiibuot 9704 km² mii lea heivehuvvon erenomaš luondduvásáhusaide. Guovdageainnus maiddái ii leat guhkki eará guovlluide, nu movt Romsii, Supmii, Ruŧŧii ja muđui Finnmárkui vásihit vel eambbo.

Guovdageainnus lea nana valáštallanbiras, ee. lea fierbme­spábbun, spábbačiekčan, giehtaspábbun, čuoigan ja aerobic. Sámi allaskuvllas leat sierra hárjehallanáiggit Bákte hárjji valáštallanhállas, gos beasat hárjehallat sis­bandy ja gievrudanhárjehallama, ja mis lea sierra vuoja­dandiibmu Guovdageainnu skuvlla basseaŋŋas nuvttá. Maiddái Diehtosiiddas lea gievrudanhárjehallanlatnja gos studeanttat besset hárjehallat.

Dáppe gávnnat eambbo dieđuid Guovdageainnu birra: 9 www.kautokeino.kommune.no 9 www.kautokeino.net

Guovdu Sámi

30

Šátta sámi ofelaš!

Oallugiin lea ain unnán máhttu sápmelaččaid ja sámi kultuvrra birra. Dál sáhtát don rievdadit dan ja oahpahit ja movttáskahttit nuoraid miehta riikka oahpásnuvvat sámi servodahkii. Beroštatgo dás? Šatta Sámi ofelaš!

Ofelažžan galggat don mátkkoštit skuvllaide ovttas guvtti­in earáin, orga nisa šuvnnaide ja joavkkuide miehta Norgga ja gaskkustit sámi kultuvrra ja servodaga. Ofelaš doaimma mihttu lea eastadit Norgga nuoraid ovdagáttuid.

Jus don válljejuvvot ofelažžan, de oaččut 170 000 ruvdnosaš stipeandda ja barggat gaskkustemiin ovtta jagi.

Jagis čađahat oahpu sámi kultuvrra ja servodaga gaskkus­teamis (30 oahppočuoggá), mas hágat máhtu gaskkustit sámi servvodaga ja kultuvrra. Don galggat maid plánet galledemiid ja eará gaskkustanbargguid.

Don oaččut maid vejolašvuođa oassálastit Ovttastuvvon našuvnnaid eamiálbmotáššiid bistevaš forumas New Yorkas.

Mii háliidit ohcciid davvi­, julev­ ja máttasámi guovlluin ja hástalit nuorra sámiid miehta Norgga ohcat. Mii deattu­hit beroštumi, ovttasbargo­ ja gaskkustandáiddu ja hutkái vuođa. Giella lea riggodat ja persovnnalaš heiv­vo lašvuohta deattuhuvvo. Don berret geargat joatk­ka skuvllain dán giđa ja leat nuorátgo 25 jagi. Golbma ofelačča válljejuvvot jahkásaččat. Ofelažžan fertet leat gearggus olu mátkkošteapmái.

Ohcanáigemearri lea geassemánu 1.beaivvi 2013. Eambbo dieđuid gávnnat: www.samiskeveivisere.no.

31

Oahppoofelaš2013 2014