1

NOKIAN KAUPUNGIN RAVITSEMUSSUUNNITELMAwww.nokiankaupunki.fi

TERVEYTTÄ JA ILOA RUOASTA LÄPI ELÄMÄN

Terveyttä edistävien ruokailutottumusten ja ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelma 2019–2025(Päivitys ja seuranta vuosittain)

Visio

1. Lapset ja nuoret oppivat monipuolisen ruokailun taidon ja kokevat ruokailoa

2. Hyvällä ravitsemuksella tuetaan terveyttä sekä hyvää toiminta- ja työkykyä läpi elämän

3. Asukkaat osaavat ja haluavat tehdä terveyttä edistäviä ruokavalintoja ja arvostavat yhdessä syömistä

4. Kuntalaisten arkiympäristö kannustaa tekemään terveyttä edistäviä ruokavalintoja

5. Kunnan palveluiden piirissä tarjottava ruoka on maittavaa, ravitsemuslaadultaan suositusten mukaista ja vastaa ruokailijan ravitsemuksellisiatarpeita

2

SISÄLLYSLUETTELO

Saate................................................................................................................................................................................................................................................................................................. 3

1. Nykytila ja suunnitelman lähtökohdat .......................................................................................................................................................................................................................... 5

2. Suunnitellut toimenpiteet .................................................................................................................................................................................................................................................. 5

2.1 Alle kouluikäiset lapset ja lapsiperheet ................................................................................................................................................................................................................... 6

2.2 Koululaiset ja nuoret ................................................................................................................................................................................................................................................... 11

2.3 Aikuiset ........................................................................................................................................................................................................................................................................... 17

2.4 Ikäihmiset ...................................................................................................................................................................................................................................................................... 23

2.5 Arkiympäristö ja viestintä .......................................................................................................................................................................................................................................... 28

3. Suunnitelman jalkautus ja toimeenpano ................................................................................................................................................................................................................... 30

4. Työryhmä................................................................................................................................................................................................................................................................................. 30

Lähteet ja suositukset ............................................................................................................................................................................................................................................................ 32

Liitteet .......................................................................................................................................................................................................................................................................................... 33

3

Saate

Ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmalla pyritään lisäämään kuntalaisten hyvinvointia niin kunnan työntekijöiden, terveydenhuollon ammattilaisten kuin kuntalaistenravitsemustaitoja vahvistamalla. Suunnitelmassa kuvataan tavoitteet ja ehdotukset toiminnasta, joilla mahdollistetaan terveyttä edistävien ruokavalintojen tekeminenelämänkulun eri vaiheissa. Kaikissa tilanteissa keskiössä ovat hyvä arkiruokailu ja sitä tukevat valinnat. Nokialla toimiva moniammatillinen ravitsemustyöryhmä suunnittelee javie käytäntöön hyvää ravitsemusta edistäviä toimintatapoja ja haluaa edistää hyviä ruokatottumuksia yhteistyössä kunnan eri toimijoiden ja kuntalaisten kanssa.

Lähtökohtana ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelman laatimiselle on toiminut tarve ja halu edistää nokialaisten terveyttä hyvän ravitsemuksen avulla. Haluamme myöskehittää kunnan eri toimijoiden ravitsemusosaamista sekä syventää yhteistyötä eri sektoreilla tähdäten terveyttä tukevien ruokailutottumusten ja ikäkautta vastaavanmonipuolisen ja täysipainoisen ruokailun toteutumiseen. Suunnitelmaan olemme koonneet myös keinoja, joilla on mahdollista muovata arkiympäristöä sellaiseksi, että sekannustaa tekemään terveellisiä ja maistuvia ruokavalintoja. Suunnitelma on tarkoitettu työvälineeksi niin kuntapäättäjille kuin työntekijöillekin kaikilla hallinnon aloilla,kolmannen sektorin järjestötoimijoille sekä välillisesti kaikille kuntalaisille. Nokian ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelma on syntynyt moniammatillisena yhteistyönä.Suunnitelman on koonnut kaupungin ravitsemusterapeutti, Hilla Martikainen.

Suunnitelman teossa on huomioitu nokialaisen väestön ravitsemusterveyttä kuvaavaa tutkimustietoa. Käytössä on ollut indikaattoritietoa muun muassa koululaisten kasvisten,hedelmien ja marjojen käytöstä, nuorten sokeripitoisten juomien, energiajuomien ja makeisten käytöstä, aamupalan syömisestä ja/tai syömättä jättämisestä, täysipainoisenlounaan syömisen toteutumisesta ja/tai toteutumattomuudesta kouluruokailussa, erityisruokavaliotilauksien osuudesta kunnan ruokapalveluissa, ikäihmistenvajaaravitsemusriskin yleisyydestä sekä ylipainoisten ja lihavien osuudesta nokialaisessa väestössä.

Hyvää syömistä voidaan edistää ja tukea monin tavoin elämänkulun eri vaiheissa. Terveyttä edistävä kasvuympäristö sekä varhaiskasvatus- ja kouluruokailu vaikuttavatmerkittävästi elinikäisten ruokatottumusten oppimiseen sekä lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisyyn. Perheiden yhteiset ateriahetket vähentävät tutkitusti myössyömishäiriöiden ja ylipainon riskiä sekä edistävät terveellisten ruokailutottumusten omaksumista. Suunnitelmaan on koottu toimia, joilla eri vastuutahot voivat mahdollistaa jahelpottaa hyvien ruokailu- ja ravitsemustottumusten toteutumista kaikissa ikäryhmissä. Toimien vaikutusta on myös tärkeää arvioida säännöllisesti ja kehittää toimintaavastaamaan entistä paremmin eri kohderyhmien tarpeita. Tärkeää on myös kuulla kuntalaisia ja tarjota eri ikäisille nokialaisille mahdollisuuksia jakaa näkemyksiään ja ideoitaanaiheeseen liittyen suunnitelman työstämisen ja jalkauttamisen aikana.

Terveydenedistämistyö on pitkäjänteistä sitoutumista vaativaa ja yhteistyössä kukoistavaa työtä, joka edellyttää laaja-alaista tukea ja arvostusta poikkihallinnollisesti.Ennaltaehkäisevä terveydenedistämistyö säästää pitkällä tähtäimellä kustannuksia merkittävästi. Terveellisten ruokailutottumusten toteutumista tukevien toimenpiteidenkustannukset ovat alhaiset niillä saavutettuihin terveyshyötyihin nähden. Terveyttä kokonaisvaltaisesti tukevien ruokailutottumusten edistämistyö on sekä päivittäisenhyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitoon tähtäävää sekä vuosikymmenten päähän ulottuvaa terveyteen panostamista. Suunnitelmassa esitettyjen toimien tärkeänä tavoitteenaon saada eri ikäiset kuntalaiset innostumaan oman terveytensä ylläpidosta hyvien ruokailutottumusten avulla, arvostamaan yhdessä syömistä, nauttimaan monipuolisesta jahyvästä ruoasta sekä tekemään myös ympäristön kannalta kestäviä ruokavalintoja.

Ruokailu on monimuotoistunut ja ravitsemukseen liittyvää ristiriitaistakin tietoa on entistä enemmän tarjolla. Tämä tuo haasteita ravitsemustiedon lukutaidolle niin kuntalaistenkuin ammattilaisten keskuudessa. Viestintä on keskeinen osa ravitsemusvaikuttamista ja Nokialla haluamme panostaa myös vastuulliseen ravitsemus- ja terveysviestintään.

Työryhmän puolesta, Nokialla 12.6.2019,Hilla Martikainen, laillistettu ravitsemusterapeutti (TtM)

4

KUVIO 1: Ravitsemustaitoja kaikille kuntalaisille

5

1. Nykytila ja suunnitelman lähtökohdat

Tutkimustieto suomalaisten nykyisistä ruokailutottumuksista ja terveydestä on toiminut suunnitelman yhtenäkeskeisimpänä lähtökohtana. Uusimpana tietolähteenä ovat toimineet FinTerveys 2017 -tutkimuksen, FinRavinto 2017 -tutkimuksen ja kouluterveyskyselyn (2017) tulokset. Näiden keskeisimpiä tuloksia on koottu Nokian kaupunginravitsemuksen teematyöryhmän koostamaan raporttiin. Suunnitelmaa tehtäessä on hyödynnetty myös Pirkanmaanalueellista ravitsemussuunnitelmaa (2011).

Työtä ravitsemusterveyden edistämiseksi Nokialla on tehty jo pitkään esimerkiksi neuvola- ja kouluterveydenhuollossa.Toiminta sai kuitenkin lisää vauhtia, kun toukokuussa 2018 terveyspalveluihin perustettiin vakituinen ravitsemusterapeutintoimi. Ravitsemusterapeutin toimenkuvaan kuuluu asiakasvastaanoton lisäksi laaja-alaista terveyden edistämistyötä jayhteistyötä kunnan muiden toimijoiden kanssa. Ravitsemusterapeutti koordinoi kaupungin hyvinvointiryhmän alaisenravitsemuksen teematyöryhmän toimintaa, jonka tehtävänä on suunnitella ja jalkauttaa yhteistyötahojen kanssaravitsemusterveyden edistämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Ravitsemusterapeutin osaamista hyödynnetään myös mm.terveyskeskuksen aluevastaanotolla ja vuodeosastolla, neuvola- ja kouluterveydenhuollossa, ikäihmisten palveluissa,mielenterveyspalveluissa, työllisyyspalveluiden kuntouttavassa työtoiminnassa, liikuntapalveluissa, ruokapalveluissa,Noste-kioskilla, lähitorilla sekä ajoittain myös kolmannen sektorin järjestämissä tilaisuuksissa.

2. Suunnitellut toimenpiteet

Ravitsemussuunnitelmaan on koottu kohderyhmittäin useita toimia, joiden avulla eri ikäisten kuntalaistenravitsemusterveyteen pyritään vaikuttamaan myönteisesti. Kunkin toimen toteutukselle on nimetty vastuutaho, jonkatehtävänä on koordinoida toimien toteutusta ja yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelmassa on oma osionsaalle kouluikäisten lasten ja lapsiperheiden ravitsemuksesta, koululaisten ja nuorten ravitsemuksesta, työikäistenravitsemuksesta ja ikäihmisten ravitsemuksesta sekä arkiympäristöä ja kunnassa toteutettavaa ravitsemusviestintääkoskien. Suunnitelman toteutusta seurataan säännöllisin väliajoin ja se päivitetään seuraavan kerran vuonna 2020.

6

2.1 ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN RAVITSEMUS

Keskeiset tavoitteemme:

1. Lapset oppivat monipuolisen ruokailun taidon ja kokevat ruokailoa

2. Perheitä tuetaan lasten ruokakasvatuksellisissa asioissa ja tarjotaan apua ongelmatilanteissa

3. Lasten ylipainoa ehkäistään yhteistyössä perheiden, varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollonammattilaisten kanssa

Varhaislapsuus on otollista aikaa vaikuttaa lapsen ruokamieltymysten ja ruokatottumusten kehittymiseen. Perheidenruokatottumukset muovautuvat lasten ollessa pieniä. Aikuisten esimerkki, säännöllinen päivärytmi ja monipuolisetruokavalinnat turvaavat lapsen kasvun, luovat myönteisen ruokasuhteen ja tuovat turvaa. Imeväisiässä lisäruokinnanalkaessa sormiruokailu ja varhaiskasvatuksessa Sapere-menetelmä ovat lupaavia ja innostavia ruokakasvatusmenetelmiä.Niissä lapsi tutustuu ruoka- ja makumaailmaan kaikin aistein, mikä vähentää ennakkoluuloja uusia ruokia kohtaan, lisääruokailoa ja kasvattaa myönteistä kiinnostusta ruokaan ja ruokailuun.

Lapsuudessa ja nuoruudessa omaksutut terveelliset elintavat säilyvät usein aikuisuuteen asti. Varhaiskasvatus janeuvolajärjestelmä tukevat perheitä ja lapsia terveellisten elintapojen omaksumisessa. Lasten lihavuuden ehkäisyssäkeskeistä on koko perheen terveellisten elintapojen edistäminen ja tukeminen. Perheen motivaatio elintapamuutokseenherää positiivisuuden kautta ja perhe saa pieniä käytännönläheisiä ohjeita omaan arkeensa.

7

VASTUUTAHO(T) TAVOITE TOIMENPITEET MITTARI ARVIOINTI HUOMIOT/toiminnan tueksi SEURANTA

Äitiys- jalastenneuvola

Ravitsemusterapeutti

1. Lapsiperheidenterveyttä edistävienruokatottumustenmuodostumisentukeminen

2. Imetyksenedistäminen jatukeminenkansallistensuositustenmukaisesti

1. Perheitä tuetaankeskustelemalla lastenruokakasvatuksesta

2. Perheille annetaankonkreettisia vinkkejämyönteistenruokailutottumustenkehittymisen tukemiseksi

3. Työssä hyödynnetäänkansallisen imetyksenedistämisen toimintaohjelmaa

4. Ammattilaisilla on käytössätoimivat ravitsemusohjauksentyövälineet (ks. Virran työtilastaRavitsemushoitokansio) jamenetelmät sekäravitsemusterapeutin tuki

5. Perheellä mahdollisuus päästäravitsemusterapeutinvastaanotolle lähetekriteerienmukaisesti

Vanhemmat täyttävätraskausajasta lähtien1,5 v. ja 4-v.ravitsemuskyselylomakkeen ennenvastaanottoa

Miten ja millaisiavinkkejäannetaan?

Toteutuukokansallisenimetyksenedistämisentoimintaohjelma?

Mitä työvälineitäja menetelmiäkäytetään?

Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille,(VRN ja THL, 2019)

Terveyttä ja iloa ruoasta -varhaiskasvatuksenruokailusuositukset (VRN, OPHja THL, 2018)

Kansallinen imetyksenedistämisen toimintaohjelmavuosille 2018-2022

Toteutunut/Työn alla/Eitoimenpiteitä

Äitiys- jalastenneuvola

Vanhemmat

Terveydenhuollonja perhetyönerityistyöntekijät

1. Lasten ylipainontehokasennaltaehkäisy jahyvä hoito

1. Toimitaan PSHP:n alueellisenlasten ja nuorten lihavuudenehkäisyn ja hoidon palveluketjunmukaisesti sekä tehdään tätämukaillen selkeät toimintaohjeetNokialle

· Kehitetään lapsiperheillesuunnattua ryhmäohjaustaterveellisten ruokailu- jaliikuntatottumustenomaksumisen tukemiseksi

2. Ammattilaisilla on käytössätoimivat ravitsemusohjauksen

Neuvoloissa onaktiivisessa käytössäNeuvokas perhe –ohjausmenetelmä

Toteutuuko hoitopalveluketjunmukaisesti?

Toteutuukoryhmänohjaus?

Neuvokas perhe -nettisivut

Ylipainosta tasapainoon -Verkkokurssi ylipainoisenlapsen vanhemmille

Neuvola- ja alakouluikäisenlapsen ylipainon puheeksiotto- Opas lapsiperheen kanssatyöskentelevälleammattilaiselle

Motivaatiomittari vanhemmille

8

työvälineet (ks. Virran työtilastaRavitsemushoitokansio) jamenetelmät sekäravitsemusterapeutin tuki

3. Tarvittaessa tehostettu kasvunseuranta ja yhteistyöerityistyöntekijöiden japerheneuvolan kanssa

· Perheellä mahdollisuuspäästä ravitsemusterapeutinvastaanotollelähetekriteerien mukaisesti

PSHP:n alueellisen lasten januorten lihavuuden ehkäisynja hoidon palveluketju

Varhaiskasvatuksen henkilöstö

Lastenneuvola

Ruokapalvelunhenkilöstö

1.Varhaiskasvatuksenruokailutilanteet jaruokakasvatus ovatpedagogisestiohjattua toimintaa jaosa kokonaisvaltaistahyvinvointioppimista

2. Lapsi oppiimonipuolisenruokailun taidon jakokee ruokailoa

3. Lapselle tarjottavaruoka on maukasta,monipuolista jaterveyttä edistävää

4. Ruoka onherkullisesti jahoukuttelevasti esillä

1. Noudatamme valtakunnallisiavarhaiskasvatuksenruokailusuosituksia yhteistyössälasten, ruokapalvelun,terveydenhuollon ja huoltajienkanssa

· Kehitämme reseptiikkaakohtiSydänmerkkiaterioidenravitsemuslaatua

· Viestimme kuntalaisilleSydänmerkkiaterioidenkäyttöönotosta jamerkityksestä

2. Varhaiskasvatuksessa lastensyntymä- ja nimipäiviäjuhlistetaan muilla tavoin, kuinkarkkia, keksejä tai muutamakeaa herkkua tarjoamalla

3. Varhaiskasvatuksessa tarjotaanvähemmän lisättyä sokeriasisältäviä kiisseleitä ja jogurttejaja sokerisia hilloja korvataanvähäsokerisilla marja- jahedelmäsoseilla

Kirjaammevarhaiskasvatuksen jaesiopetuksensuunnitelmiin jatarvittaessa lapsenhenkilökohtaiseensuunnitelmaan.Arvioimmesäännöllisesti.

Ruokapalveluhenkilöstön koulutus jakannustaminen jatiedon lisääminen

Reseptiikan jaruokalistankehittäminen

Dokumentointi

Yhteiset palaveritruokapalveluidenjavarhaiskasvatuksen henkilöstönkesken

Aktiivinenpalautteenantaminen jakäsittely ja avoinyhteistyö

Kuinkareseptiikka onkehittynyt?

Onkoruokahävikkivähentynyt?

Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille,(VRN ja THL, 2019)

Terveyttä ja iloa ruoasta -varhaiskasvatuksenruokailusuositukset (VRN, OPHja THL, 2018)

Lasten ruokakasvatusvarhaiskasvatuksessa –Ruokailoa ja terveyttä lapsille(Turun lapsi- januorisotutkimuskeskuksenjulkaisuja 8/2014)

Ruokatutka -nettisivut lapsilleja kasvattajille

9

5. Toimitaan vuonna2018 päivitettyjenerityisruokavalio-käytäntöjenmukaisesti

4. Hyvän ruokailuympäristöntoteuttaminen yhteistyössälasten kanssa

5. Ruoan arvostaminen,ruokahävikin ja lautashävikinminimoiminen

Ruokahävikinmittaaminen

Lautashävikinseuraaminen

Varhaiskasvatuksen henkilöstö

Ruokapalvelunhenkilöstö

Vanhemmat

Järjestötoimijat

1. Lasten kuulemisenja osallistamisenlisääminen

2. Ruokailonlisääminen

3. Toiminnallinenruokakasvatus

1. Lapsen mielipiteenselvittäminen päivittäin

2. Mieliruokakyselyt

3. Lasten makuraati uusistaruoista ja tiedottaminenruokapalveluun

4. Lasten itse valmistamat ateriat

5. SAPERE-menetelmän käyttö(aistilähtöinenruokakasvatusmenetelmä)

6. Ruoan itsenäinen annostelu

7. Ruokapöytäkeskustelut

Hymynaamat

Haastattelut ja kuvienkäyttö

Makuaakkoset -menetelmä

Ohjaus Marttojenjärjestämäänlapsiperheidenkokkikerhoihin

Lasten laatupelinpelaaminen

Päivittäisetkeskustelutlasten kanssa

Kyselyidenkäsittelyhenkilöstönpalavereissa jaruokapalvelunhenkilöstönkanssa

Laatupelistäsaadun tiedonpohjaltatoiminnankehittäminen

http://www.makuaakkosetdiplomi.fi/

https://peda.net/hankkeet/sapere

Marttojen Pikkukokki -toiminta

10

”Lapsi syö mistä pitää, pitää siitä mikäon tuttua ja tutuksi tulee se, mitä onusein tarjolla.”

11

2.2 KOULULAISTEN JA OPISKELIJOIDEN RAVITSEMUS

Keskeiset tavoitteemme:

1. Lapset ja nuoret syövät monipuolista ja terveellistä ruokaa ja kokevat ruokailoa

2. Lasten ja nuorten ylipainoa ehkäistään yhteistyössä perheiden, koulun jaterveydenhuollon ammattilaisten kanssa

3. Lasten ja nuorten terveen minäkuvan, itsetunnon ja myönteisen kehonkuvankehittymistä tuetaan

Säännöllinen ja monipuolinen ruokailu tukee koululaisten ja opiskelijoiden päivittäistä hyvinvointia sekäiänmukaista kasvua ja kehitystä. Lapsuudessa ja nuoruudessa omaksuttu monipuolisen ruokailun taitokantaa pitkälle aikuisuuteen. Kouluruokailu on keskeinen osa koulun ruokakasvatusta ja kokokouluyhteisön hyvinvoinnin edistämistä. Parhaimmillaan kouluruokailu tuo iloa koulun toimintakulttuuriin ja parantaa viihtyvyyttä, koulumyönteisyyttä ja opiskelukykyä. Koulu-ja opiskeluruokailun vaikutukset kantavat elinikäisinä ruokamuistoina ja syömään oppimisen kokemuksina, makumieltymysten avartumisena ja mallina hyvästä syömisestä. Myöskotitalousopetuksella on keskinen rooli nuorten ruokaosaamisen tukemisessa. Lapsuudessa ja nuoruudessa luodaan myös pohja terveen minäkuvan ja myönteisen kehonkuvankehittymiselle.

VASTUUTAHO(T) TAVOITE TOIMENPITEET MITTARI ARVIOINTI HUOMIOT/toiminnan tueksi

SEURANTA

Opettajat

Koulu- jaopiskeluterveydenhuolto

Ruokapalvelut

Nuorisotyöntekijät

Vanhemmat

1. Terveellistenruokailutottumustentukeminen

2. Myönteisenruokasuhteenkehittymisentukeminen

3. Ruokailon kokemisenmahdollistaminen

1. Koulussa tarjotaankouluruokailusuositusten mukaistamaukasta ja ravitsevaa ruokaa

· Kehitämme reseptiikkaa kohtiSydänmerkkiaterioidenravitsemuslaatua

· Viestimme kuntalaisilleSydänmerkkiaterioidenkäyttöönotosta ja merkityksestä

2. Lapsia ja nuoria kannustetaansyömään täysipainoinen ja kaikkiaterian osat sisältävä koululounas

3. Kouluruoan arvostusta vahvistetaanmm. oppilaiden

Kouluruokailuunsuunnatut resurssitmahdollistavatravitsemuksellisestitäysipainoisen,suositustenmukaisen jamaistuvanateriakokonaisuudentoteuttamisen

Kouluterveys-kysely

Kouluruokaraati

ToteutuvatkoSydänmerkki-ateriat?

Onkotäysipainoistenkoululounaiden

Syödään ja opitaanyhdessä -kouluruokailusuositus, 2017, VRN,OPH ja THL.

Syö hyvää

Ruokatutka -nettisivut lapsille jakasvattajille

Toteutunut/Työn alla/Eitoimenpiteitä

12

vaikutusmahdollisuuksia tukemallasekä myönteisellä ruokapuheella

4. Koulussa on tarjolla terveellisiä jamaistuvia välipalavaihtoehtoja

· Esim. välipalatarjoiluruokalassa, välipalanvalmistusmahdollisuuskoulun tiloissa, välipala-automaatit, nuorisotiloissaruoanvalmistusmahdollisuudet

5. Terveydenhoitajat pitävät kaikillekakkosluokkalaisille toiminnallisenravitsemusohjaustunnin

· Käydään läpi mm. lautasmallija ruokakolmio ja harjoitellaankäytännössä

6. Kotitalousopetuksenmahdollisuudet oppilaisenruoanvalmistustaitojen kehittämisessätunnistetaan ja hyödynnetään jaopetuksessa koetaan ruokailoa

· Lisäksi kokkikerhot ala- jayläkoulussa

7. Kouluissa on esilläravitsemuskasvatusmateriaalia

syöminenlisääntynyt?

Onko terveellistenvälipalojen tarjollaolo tai niidentekeminenkouluillatoteutunut?

Toteutuvatkoravitsemus-ohjaustunnitsäännöllisesti jasuunnitelmanmukaisesti?

Ruokapalvelut

Kouluruokaraati

Ruokapalveluidenbudjettia valmistelevataho

1. Kouluruokailunkehittäminen

· Ruokalatilojenviihtyvyyden,parantaminen

· Rauhallisensyömisenmahdollistaminen

1. Koululounaan maistuvuutta jahoukuttelevuutta kehitetään jatkuvastija myös yhteistyössä oppilaidenkanssa

· Oppilaiden ja opiskelijoidenkuuleminen ja osallistaminenruokailun kehittämiseenliittyvissä asioissa,kouluruokaraatitoiminnanvahvistaminen

Kouluruokailuunsuunnatut resurssitmahdollistavatravitsemuksellisestitäysipainoisen,suositustenmukaisen jamaistuvanateriakokonaisuudentoteuttamisen

Kyselyt oppilaillekouluruoanmaistuvuuteenliittyen

Millaisiaosallisuudenmenetelmiä onkäytetty? Onkoehdotuksetkäsitelty?

Opetushallitus -Kouluruokailu

13

· Lounaansyömiseenvarataan riittävästikiireetöntä aikaa (n.30 min)

· Kouluruokaraadintoiminnankehittäminen

· Kouluruoanarvostamisenvahvistaminen

2. Toimitaan vuonna2018 päivitettyjenerityisruokavalio-käytäntöjen mukaisesti

3. Juhlapyhien jaerityistilanteidenhuomioiminen koulunruokatarjonnassa jatarjoilussa

2. Salaatit komponentteina tarjolla jalinjastojen muokkaus tämänmahdollistamiseksi

3. Malliateria esille linjastoon

4. Lempiruokaviikot

5. Linjastolle tarjolle suolattomia taivähäsuolaisia mausteita ja lisukkeita

· Esim. pippureita, yrttejä,siemeniä, pähkinöitä,öljypohjaisiasalaatinkastikkeita

6. Ruokalistasuunnittelussakiinnitetään erityistä huomiotaviikonloppua edeltävään ja alkuviikonruokatarjonnan riittävyyteen jamonipuolisuuteen

7. Juhla-ateriat ruokakasvatuksen jaruokailon edistämisessä

8. Lasten vanhemmille tarjotaanmahdollisuus tutustua kouluruokaan

· Esim. kodin ja koulun päivänävanhemmilla mahdollisuusruokailla koulussa ja tästäkerätään palautetta

Toteutuvatkoehdotuksetkaikissa kouluissa?

Onko kouluissajärjestettylempiruokaviikkoja?

Kodin ja koulunpäivientoteutuminen jasaadun palautteenläpikäyminen

Kaikki koulun aikuiset

Vanhemmat

Koulu- jaopiskeluterveydenhuolto

Nuorisopalvelut

1. Säännöllisenateriarytmintoteutumisentukeminen

2. Ruoan ja yhdessäsyömisen arvostuksenvahvistaminen

3. Mistä ruoka tulee?

1. Säännöllisen syömisen hyödyistäviestiminen (terveydenhoitajanvastaanotolla, kotitalousopetuksessa,terveystiedon tunnilla)

2. Aamupalan syömiseenkannustaminen (kotitaloustunnillaharjoitellaan aamupalan tekemistä,”kutostunneilla” keskustellaanaiheesta)

3. Lapsia ja nuoria kannustetaansyömään täysipainoinen ja kaikkiaterian osat sisältävä koululounas

Syödään yhdessä -vinkkejälapsiperheidenterveelliseenruokailuun

Ruokatutka -nettisivut lapsille jakasvattajille

14

· Ruoanalkuperäänliittyväruokakasvatus

4. Ruoanvalmistus-taitojen tukeminen

4. Terveellistenvälipalamahdollisuuksien tarjoaminenkouluissa ja nuoripalveluiden tiloissa

· Myös kokkikerhot ala- jayläkoulussa

5. Perheitä tuetaan ja kannustetaansyömään yhteisiä aterioita päivittäin

· Aihe esillävanhempainilloissa,säännöllisissäterveystarkastuksissa

6. Perheitä ja nuoria kannustetaanlaittamaan ruokaa yhdessä

· Vinkiksi osallistua MarttojenÄssäkokki -kursseille

MarttojenÄssäkokki-toimintaja Miesliesi -kurssit

Käytännönvinkkejäedulliseen jaterveelliseenruokailuunMarttojenoppaastaKotiruokaakolikoilla

Koulu- jaopiskeluterveydenhuolto

Terveydenhuollon japerhetyönerityistyöntekijät

Ravitsemusterapeutti

Liikuntapalvelut

Vanhemmat

1. Lasten ja nuortenlihavuuden tehokasehkäisy ja hyvä hoito

1. Toimitaan PSHP:n alueellisen lastenja nuorten lihavuuden ehkäisyn jahoidon palveluketjun mukaisesti sekätehdään tätä mukaillen selkeättoimintaohjeet Nokialle

2. Matalan kynnyksen liikuntaryhmätlapsille ja ravitsemusohjausvanhemmille:

· Esim. liikunta-/temppuryhmäalakouluikäisille lapsille jasamaan aikaan vanhemmilleravitsemusohjausta perheenruokailutottumuksiin liittyen(liikunnanohjaaja,terveydenhoitaja jaravitsemusterapeutti)

3. Ammattilaisilla on käytössä toimivatravitsemusohjauksen työvälineet (ks.Virran työtilastaRavitsemushoitokansio) jamenetelmät ja ravitsemusterapeutintuki

Toteutuukopalveluketju?

Ryhmien määrät jaosallistujamäärät?

Neuvokas perhe

Ylipainostatasapainoon -Verkkokurssiylipainoisen lapsenvanhemmille

Neuvola- jaalakouluikäisenlapsen ylipainonpuheeksiotto -Opas lapsiperheenkanssatyöskentelevälleammattilaiselle

Motivaatiomittarivanhemmille

15

4. Tarvittaessa tehostettu kasvunseuranta ja yhteistyöerityistyöntekijöiden ja perheneuvolankanssa

· Mahdollisuus päästäravitsemusterapeutinvastaanotolle lähetekriteerienmukaisesti

5. Lasten ja perheiden liikunta- jaelintapaneuvonta terveydenhuollon jaliikuntapalveluiden yhteistyönä

Motivaatiomittarinuorelle

PSHP:n alueellisenlasten ja nuortenlihavuudenehkäisyn ja hoidonpalveluketju

Kaikkien aikuistenesimerkki

Vanhemmat

Opettajat

Terveydenhuollontoimijat

Harrastustoiminta

1. Terveen minäkuvan,itsetunnon jamyönteisenkehonkuvankehittymisentukeminen

2. Vastuullinen jatutkittuun tietoonperustuva viestiminenravitsemus- jaterveysasioista

1. Myönteinen ruoka- ja kehopuhekouluissa, perheissä jaharrastustoiminnassa

2. ”Hyvän elämän osaset” -keskustelutsäännöllisissä terveystarkastuksissa,”kutostunnit” nuorisopalveluissa

3. Erikokoisista ja -muotoisista kehoistapuhutaan arvostaen, nollatoleranssiulkonäköön perustuvalle syrjinnälle

4. Pois painokeskeisyydestäterveydenhuollon palveluissa

· Painoon keskittymisen sijaanpuhutaan kasvusta ja huomioon päivittäisissä ruokailu- jaliikuntatottumuksissa

5. Liikunnallisuuden tukeminen

6. Ravitsemustiedon lukutaidonvahvistaminen, lähdekriittisyys

7. Lasten ja nuorten harrastuspiireissätoimivilla aikuisilla on perusymmärrysravitsemusasioista ja terveenkehonkuvan tukemisen keinoista

Älä usko huuhaata

Ruokatutka -nettisivut lapsille jakasvattajille

16

17

2.3 TYÖIKÄISTEN RAVITSEMUS

Keskeiset tavoitteemme:

1. Hyvällä ravitsemuksella tuetaan terveyttä sekä hyväätoiminta- ja työkykyä läpi elämän

2. Kuntalaiset osaavat ja haluavat tehdä terveyttä edistäviäruokavalintoja ja arvostavat yhdessä syömistä

3. Työpaikkaympäristö kannustaa tekemään terveyttäedistäviä ruokavalintoja

Työikäisen väestön ravitsemusterveyttä voidaan tukea muun muassatyöpaikkaruokailuun, työajan suunnitteluun ja arjen ruokaympäristöönvaikuttamalla sekä panostamalla ennaltaehkäisevän terveydenhuollonpalveluihin. Tiedetään, että esimerkiksi kasvisten ja salaattienkäyttösuosiota henkilöstöravintolassa suurentaa niiden asettaminen hetitarjoilulinjaston alkuun. Työnantaja voi myös kannustaa työntekijöitäterveellisemmän lounasvaihtoehdon valitsemiseen tai mahdollistaaterveellisempien kokoustarjoiluiden ja/tai välipalan syömisen.

Ylipainon ja lihavuuden ennaltaehkäisyyn tulee panostaa kaikillayhteiskunnan sektoreilla ja suunnata resursseja etenkinennaltaehkäisevän terveydenhuollon palveluihin. Työnantaja voi myös esimerkiksi sopia työterveyshuollon kanssa, että työntekijän on mahdollista päästä työterveydenhuollonkautta keskustelemaan elämäntapamuutoksista tai painonhallinnasta laillistetun ravitsemusterapeutin vastaanotolle tai päästä liikuntaneuvojan ohjaukseen. Lihavuuden hoitoaon tarpeen ravistella painokeskeisyydestä, asiantuntijalähtöisyydestä ja neuvovasta ohjaustyylistä kohti voimavaralähtöistä ja asiakkaan pystyvyyden tunnetta vahvistavaantyötapaan.

VASTUUTAHO(T) TAVOITE TOIMENPITEET MITTARI ARVIOINTI HUOMIOT/toiminnantueksi

SEURANTA

Työpaikkaympäristö

Henkilöstöravintolat

1. Kannustaminenterveyttä tukevanruokavaliontoteuttamiseen

1. Henkilöstöravintoloissaensimmäisenä linjastossasalaatit ja hevi-tuotteet

Työpaikkaruokailunseuranta,sydänmerkkiaterioidenja salaattien menekki

Asiakaskyselyt Toteutunut/Työn alla/Eitoimenpiteitä

18

2. Miellyttäväruokailuympäristö

2. Sydänmerkkiaterioidentarjoaminen ja merkitseminenruokalistaan

3. Selkeä viestiminenterveellisestä valinnasta kuvantai tekstin avulla

4. Kokoustarjoiluina suositaanterveellisempiä vaihtoehtoja(esim. hedelmät, kasvisleivätym.)

5. Rauhallinen ruokailuhetki

Terveyspalvelut, ml.työterveyshuolto jaravitsemusterapeutti

1. Terveydenhuollonammattilaistenravitsemusosaamisenpäivittäminen jaylläpito

2.Ruokailutottumustenpuheeksi ottaminenterveydenhuollossamm.terveystarkastuksissa

3. Ylipainon jalihavuuden tehokasehkäisy ja hyvä hoito

4.Elämäntapamuutostentekemiseenkannustetaan jaasiakasta tuetaanmuutoksessa

1. Terveydenhuollonammattilaisille on tarjollaravitsemuskoulutusta

2. Ammattilaisilla on käytössätoimivat ravitsemusohjauksentyövälineet (ks. Virran työtilastaRavitsemushoitokansio) jaravitsemusterapeutin tuki

· Painonhallinta- jaravitsemusohjauksessakäytetään ajantasaistaja asiakaslähtöistäohjausmateriaalia

3. Ylipaino ja/tai lihavuusotetaan puheeksi vastaanotollapotilasta/asiakasta arvostavaansävyyn

4. Ylipainon/lihavuuden jadiabeteksen hoito toteutuvatsuunnitelmallisesti ja KäypäHoito -suositusten mukaisesti

5. Asiakkaalla on mahdollisuuspäästä ravitsemusterapeutinvastaanotolle lähetekriteerienmukaisesti

Koulutusten lukumääräja osallistujamäärät

Paino ja BMI kirjataanpotilastietojärjestelmäänsystemaattisesti

Diabeteksen riskitestinpisteet kirjataan jatilastoidaanpotilastietojärjestelmään

Ryhmätoiminnan määräja laatu (palautekyselyt)

Potilastietojärjestelmien tilastot ylipainosta jalihavuudesta (BMI)

19

6. Asiakkaita ohjataankaupungin liikuntaneuvonta -palveluun ja liikuntaryhmiin

· Kerrotaan kaupunginliikuntapalveluidenBMI-kortti -palvelusta,Ikinäätä-liikuntatarjonnastaviestiminen,liikuntaryhmiinosallistumiseenkannustaminen

7. Kuntalaisille on tarjollamoniammatillisesti toteutettuaryhmätoimintaaelämäntapamuutosten japainonhallinnan tueksi

8. Kuntalaisia tuetaanpainonhallinnassaonnistumisessa ja ohjausta jatukea tarjotaan matalallakynnyksellä

· esim. lääkäri-potilas-vuorovaikutus,painonhallintaryhmät,ravitsemusterapeutinpalvelut, arkiympäristökannustaa liikkumaanja tekemäänterveellisiäruokavalintoja

Työnantajat 1. Työntekijöitäkannustetaantyöpäivän aikaiseenlounasruokailuun jamahdollistetaanriittävän pitkän (n. 30min) ruokatauonpitäminen

1. Työaikajärjestelyt jatyöntekijän omatvaikutusmahdollisuudetruokatauon ajankohtaan

· Esimiehen esimerkki jayhteiset käytännöt

20

2. Miellyttäväruokailuympäristö

2. Teemapäivät, -viikot jakampanjat ruokailuun liittyen

3. Rauhallinen ruokailutila jakiireetön lounastauko

Ruokapalvelut,työnantajat

1. Tuuppaaminenkohti terveellisempiävalintoja

1. Terveellisenateriakokonaisuudenmuodostaminen tehdäänhelpoksi ja houkuttelevaksi(esim. tarjollepanon jakohtuullisen hinnan avulla)

· Henkilöstöravintoloissaensimmäisenälinjastossa hevi-tuotteet, pääruoanosana tarjoillaan useinkalaa ja tarjolla on ainamyös täysipainoinenkasvisruokavaihtoehto

Työllisyyspalvelut 1. Työttömienterveystarkastuksissakiinnitetään huomiotaruokailutottumuksiin,painopulmiin jatuetaanpainonhallinnassa

1. Työttömien ohjaustoimintasisältää terveellisenruoanvalmistuksen jaravitsemuksen ohjausta

· Arkiruokakurssit tms.

2. Terveystarkastuksessakartoitetaan erilaisiamenetelmiä hyödyntäenasiakkaan nykyisiäruokailutottumuksia jakannustetaan terveellisiinvalintoihin yksilöllistentarpeiden mukaan

Onko ryhmiä jaohjausta järjestetty,osallistujamäärät?

Käytännönvinkkejäedulliseen jaterveelliseenruokailuun Marttojenoppaasta Kotiruokaakolikoilla

Kolmas sektori:

Martat, Sydänliitto,Diabetesliitto,Keliakialiitto ja muutjärjestöt

1. Arkiruokakurssit

2. Elintarviketietoudenlisääminen

3. Sydänmerkin tutuksitekeminen

Marttojen arkiruoka -kurssit jakasviruokakurssit(myös verkkokurssi)

21

Päivittäistavarakaupat 1. Terveellisempiinelintarvikevalintoihinkannustaminen janiiden helpoksi (jaedullisemmaksi)tekeminen

1. Kasviskampanjat, mainonta,hyllysuunnittelu; esim.sydänmerkkituotteet esilleselkeämmin, hevi-osastonhoukuttelevuus,elintarviketietouden lisääminen

22

23

2.4 IKÄIHMISTEN RAVITSEMUS

Keskeiset tavoitteemme:

1. Monipuolisella ja maistuvalla ruoalla tuetaan terveyttä sekä hyvää toimintakykyä elämän loppuun saakka

2. Kunnan palveluiden piirissä tarjottava ruoka on maittavaa ja houkuttelevaa, ravitsemuslaadultaan suositusten mukaista ja vastaa ruokailijanravitsemuksellisia tarpeita

3. Ikääntyneiden ravitsemusongelmat tunnistetaan mahdollisimman varhain ja niihin puututaan· Vajaaravitsemuksen seulonta (MNA-testi, NRS-seula) ja hoito· Painon seuranta· Yksipuolisen ruokailun monipuolistaminen· Hampaiden kunnon selvittäminen, suun hyvä hoito

VASTUUTAHO(T) TAVOITE TOIMENPITEET MITTARI ARVIOINTI HUOMIOT/toiminnantueksi

SEURANTA

Kotihoito 1. Vajaaravitsemuksen riskinvarhainentunnistaminen/ennaltaehkäiseminen ja tehokas hoito

2. Ikääntyneiden terveyttä jatoimintakykyä tukevanravitsemuksen turvaaminen

1. Kotikäyntien lisääminenhyvän ravitsemuksenturvaamiseksi

2. Jokaiselle hoitajalle ”Kunnonhoitaja” -koulutuksenravitsemusosio

3. Tarvittaessa ruoanrikastaminen energialla(rasvalisä) ja proteiinilla

4. Ateriapalvelunkäynnistäminen tarvittaessa

5. Valmisaterioiden kaunisesille laittaminen

6. Syödään ensin ruoka ja sittenlääkkeet

7. Asiakkaan ostoslistojenmonipuolistaminen

MNA-arviointikaikille asiakkaille½-vuoden välein

Painonseuranta 1 xkk, painonmuutos

Vireystilan muutos

Selkeä jasystemaattinenkirjaaminen

Koulutuksiinosallistuminen

Kotikäyntien määräja sisältö

Asiakastyytyväisyyskysely

RAI-arviointi ja raportit

Ravitsemuskoulutustakotihoidon henkilöstölle

Moniammatillinenyhteistyö ja hyvätiedonkulku

Toteutunut/ Työnalla/Eitoimenpiteitä

24

8. Ravinnon kulutuksenseuranta

9. Kaikille asiakkaille D-vitamiinilisä

10. Ammattilaisilla on käytössätoimivat ravitsemusohjauksentyövälineet (ks. Virran työtilastaRavitsemushoitokansio) jamenetelmät sekäravitsemusterapeutin tuki

11. Asiakkaalla onmahdollisuus päästäravitsemusterapeutinvastaanotolle lähetekriteerienmukaisesti

Ympärivuorokau-tinen hoiva

1. Vajaaravitsemuksen riskinvarhainentunnistaminen/ennaltaehkäiseminen ja tehokas hoito

2. Ikääntyneiden terveyttä jatoimintakykyä tukevanravitsemuksen turvaaminen

3. Sydänmerkin tunnetuksitekeminen

1. Hoito- japalvelusuunnitelmanmukainen avustaminenruokailussa

2. Tarvittaessa runsasenerginen(ja runsasproteiininen)ruokavalio

3. Omaiset voivat tuodamieliruokia, ”vanhanajan”ruokia toivotaan jatoteutetaan,saattohoitopotilailletoiveruokia

4. Tarjotaan Sydänmerkki-aterioita tai aterian osia (esim.sydänmerkitty leikkele/juusto)

MNA-arviointikaikille asukkaille½-vuoden välein

Painonseuranta (1-2 x kk)

Asiakastyytyväisyyskysely

Hoivatyön esimiestenvälittämät palautteet

RAI-arviointi

Ravitsemuskoulutustahoivatyön henkilöstölle

Yhteistyö

Kotonaitsenäisestiasuvat yli 65-vuotiaat (ilmanpalveluja)

1. Vajaaravitsemuksen riskinvarhainentunnistaminen/ennaltaehkäiseminen ja tehokas hoito

1. Hoitohenkilökunta ja lääkärittunnistavatvajaaravitsemusriskissä olevanhenkilön

· Erityishuomio muistipolinasiakkaisiin ja muiden

Henkilökunnankouluttaminen,painon seuranta jasystemaattinenkirjaaminen, MNA-testin käyttö,

Omatoiminen MNA-testi(vajaaravitsemusseula):http://www.mna-elderly.com/forms/Self-MNA_Finnish.pdf

25

2. Ikääntyneiden terveyttä jatoimintakykyä tukevastaravitsemuksesta viestiminen

3. Sydänmerkin tunnetuksitekeminen

4. Suun terveydestähuolehtiminen

riskiryhmientunnistamiseen

2. Mahdollisuus päästäravitsemusterapeutinvastaanotolle lähetekriteerienmukaisesti

3. Hyvinvointia tukevatkotikäynnit yli 85-vuotiailleasiakkaille

4. Viestintä:Eläkeläisjärjestöihininfotilaisuuksiaravitsemuksesta,ravitsemusterapeutin tietoiskutSetorissa, Pirkan opistonkurssitarjonta

5. Omaisia kannustetaanottamaan ruokailuasiatpuheeksi ikäihmisen kanssa

· Tiedotetaan omatoimi-MNA-testistä

· Säännöllinen ja riittävänmonipuolinen ruokailu(ateriat 5 kert/vrk)

· Yöpaaston pituus ≤ 8tuntia

· Riittävästä juomisestahuolehtiminen

· D-vitamiinilisä kaikille (10-20 µg/vrk)

· Mahdollistetaanyksilöllinen ruokailunkesto

6. Vapaaehtoistyön lisääminenja hyödyntäminen

· Vapaaehtoisiakauppakavereiksi

Tiedotus

Yhteistyö:

· Nokian Uutiset,Hyvä Asukas -lehti

· NOSTE: tietoiskut· SETORI: tietoiskut

HUS-Virtuaalisairaala:

Ravitsemus riittäväksi-Omahoito-ohjelmaTerveyskylässä

26

· Yhteisruokailujentoteuttaminen

· Edullisia yhteisöllisiäruokailupaikkoja

7. Ostostenkotiinkuljetuspalveluja ontarjolla

8. Tiedotetaan ikäihmistenateriapalvelumahdollisuudestaselkokielisesti eri kanavissa

9. Sydänmerkistä viestitään:· Sydänviikolla

Sydänmerkki-kampanjatSetorissa ja Nosteella

· IkävinkkimessuilleSydänmerkki-tietoutta

10. Suun terveydestähuolehtiminen

· Setoriin ja Nosteelle suunterveys -kampanja

· Puheeksi ottaminenhoitajan kontaktinyhteydessä

· Sähköinen ajanvaraussuuhygienistille

Terveyskeskus-sairaala

1. Ravitsemusasiat otetaanpuheeksi potilaan ja/tai omaisenkanssa potilaan kokonaistilannehuomioiden

2. Ruokailutilanne tehdäänmahdollisimman mukavaksi japotilaan kuntoutumista tukevaksi,ruokailua seurataan ja tarvittaessasiinä autetaan

3. Vajaaravitsemuksen riskinvarhainentunnistaminen/ennaltaehkäisemin

1. Systemaattisuudenkehittäminenravitsemusasioiden puheeksiottamisessa

2. Potilaan tarpeita vastaavanruoan tilaaminen, ruoan käytönseurantalomakkeet,syöttäminen tarvittaessa

3. NRS-seulan tekeminen,painon säännöllinenpunnitseminen jasystemaattinen kirjaaminen,

Asiakastyytyväisyyskysely (esim. 2 krt/vuosi)

NRS:n toteutuminen,hoitojakson pituus

27

en ja vajaaravitun tehokasravitsemuskuntoutus

4. Kotiutumisvaiheessa annetaanpotilaalle ja/tai omaisille tarpeenmukaan suullista ja kirjallistaohjausta hyvän ravitsemuksenturvaamisesta

5. Tiedonkulku jatkohoitopaikkaantoimii myös ravitsemusasioidenosalta

6. Ravitsemusterapeuttiakonsultoidaan tarvittaessa

7. Ravitsemusterapeutin tukihoitohenkilökunnalle

· Koulutuksen tarjoaminen,perehdytyskansion luominenyhdessä osastonravitsemusvastaavien kanssa,potilasohjausmateriaalintuottaminen osaston käyttöön

ravinnonsaannintehostaminen, mieliruokalistat

4. Ravitsemusterapeutinkonsultaatio lähetekriteerienmukaisesti

5. Ravitsemusterapeutinpitämät koulutukset jatietoiskut hoitohenkilökunnallesekä yhteistyön tiivistäminenosaston ravitsemusvastaavienkanssa

Kotihoito,ympärivuorokau-tinen hoiva

1. Suun terveydestä huolehditaan 1. Suun tarkastus palvelunpiiriin tullessa/tulohaastattelunyhteydessä kirjataanhampaiden hoito

2. Suuhygienisti tarkastaakaikkien suut 1 x v

3. Hampaiden pesu iltaisinympärivuorokautisessahoivassa

1. Hampaidenhoidon kirjaaminenhopasulle

2. Proteesiensäännöllinentarkastus

3. Suuhygienistikotikäynneille,kriteerienluominen

Kuinka moni käynythammas/suuhygienistillä/vuosi?

Hammaskarttojenhyödyntäminen

Hammashoidonpäivystyskäynnit

RAI-arviointi

Yhteistyö/suuhygienistikäytettävissä

Koulutus

Hammasteknikot -lista

Yläproteesipohjaus

Huom! Veteraanit, Lotat,sairaskassat

28

2.5 ARKIYMPÄRISTÖ JA VIESTINTÄ

Keskeiset tavoitteemme:

1. Kuntalaisten arkiympäristö kannustaa tekemään terveyttä edistäviä ja ympäristön kannalta kestäviä ruokavalintoja

2. Sitoudumme vastuulliseen ravitsemus- ja terveysviestintään

3. Hyvän ruoan ja yhdessä syömisen myönteiset vaikutukset tunnistetaan ja mahdollisuuksia yhteisöllisiin ruokailuhetkiin tuetaan

VASTUUTAHO(T) TAVOITE TOIMENPITEET MITTARI ARVIOINTI HUOMIOT/toiminnantueksi

SEURANTA

Julkiset ruokapalvelut 1. Julkistenruokapalveluidenhankintakriteereidenperustana ovatterveelliset jaympäristöystävällisetruokavalinnat

2. Hankintakriteereitämuokataan siten, että nemahdollistavat nykyistäparemmin lähiruoansuosimisen

3. Ruokahävikinminimoiminen

4. ”Nudging” elituuppaustoimet:

· Terveellisen ruoanvalinnasta tehdäänkuluttajallemahdollisimmanhelppoa jahoukuttelevaa

1. Selvitetäänruokapalveluidenhankintakriteerit jamahdollisuudet muutoksiin

Toteutunut/Työn alla/Eitoimenpiteitä

29

5. Yhteistyö kaupunginravitsemusterapeutinkanssa

Sivistyspalvelut,kaupungin viestintä,terveyspalvelut

1. Kuntalaistenravitsemuksenlukutaidonvahvistaminen

2. Vastuullinen jatutkittuun tietoonperustuva viestiminenravitsemus- jaterveysasioista

Kaupungin työntekijät(terveyspalvelut jasivistyspalvelut)

1. Teemaviikkojaravitsemus- jaterveystottumuksiinliittyen kouluissa jajulkisissa tiloissa (esim.Noste-kioskilla,SETORISSA)

1. Rasva- ja sokerinäyttelyt

2. Hyvät ruokatavat -viikko

3. Terve kehonkuva-viikko

4. Välipalaviikko

5. Ikäihmisen ravitsemus-viikko

6. Syödään yhdessä -viikko

7. Ruokakulttuurien kirjo -teemaviikko

Päivittäistavarakaupat 1. Terveellisiäruokailutottumuksiatuetaanostoskäyttäytymiseenvaikuttamalla

1. Terveellisten jaympäristöystävällistenruokaostosten tekeminentehdään helpoksi jahoukuttelevaksi

· Esim. tuoteasettelun,kasviskampanjoiden jaterveellistenelintarvikkeidenhinnanalennusten avulla

30

3. Suunnitelman jalkautus ja toimeenpano

Suunnitelmaan koottuja toimenpiteitä on tarkoitus vielä käytäntöön vähitellen ja suunnitelmallisesti. Alla olevaan kuvaan on koottu aikataulusuunnitelmaa jalkautustyöstä.Ravitsemuksen teematyöryhmä tukee eri toimijoita toimenpiteiden toteuttamisessa ja kerää vuosittain tietoa suunnitelman toteumasta. Työn tuloksia arvioidaan säännöllisestiyhdessä vastuutahojen ja eri toimijoiden kanssa ja suunnitelma päivitetään vuosittain. Ruokaan ja ravitsemukseen liittyvät tavoitteet suunnitellaan myönteisiksi ja niistä viestitäänpositiivisella tavalla. Toimenpiteiden on hyvä olla helppoja ja konkreettisia ja kuntalaisten tarpeisiin vastaavia. Asukkaiden osallisuus toimenpiteiden suunnittelussa jatoteuttamisessa on keskeistä. Toimien tärkeänä tavoitteena on saada kuntalaiset innostumaan oman terveytensä ylläpidosta hyvien ruokailutottumusten avulla, arvostamaanyhdessä syömistä, nauttimaan monipuolisesta ja hyvästä ruoasta sekä tekemään myös ympäristön kannalta kestäviä ruokavalintoja.

KUVIO 2. Ravitsemussuunnitelman jalkautus kunnassa 2019 alkaen

4. Työryhmä

Ravitsemuksen teematyöryhmä:Hilla Martikainen (pj.), ravitsemusterapeutti, terveyspalvelutMervi Puustinen, diabeteshoitaja, terveyspalvelutKatriina Eronen, kotitalouden lehtori, Nokianvirran kouluHanna Murotie, liikuntapalvelupäällikkö, hyvinvointikoordinaattori, liikuntapalvelutVuokko Heikkilä, varhaiskasvatusyksikönjohtaja, sivistyspalvelutSanna Eloranta, varhaiskasvatusyksikönjohtaja, sivistyspalvelutReetta Kuitunen, palveluesimies, ruoka- ja siivouspalvelutRiitta Sernola, kotihoidon esimies, kotihoito

Ikäryhmäkohtaiset työryhmät:

Suunnitelmanesittely

kaupunginHyvinvointi-

ryhmälle5/2019

Suunnitelmastaviestiminen

kuntalaisille jayhteistyötahoille

v. 2019 aikana

Yhteistyönkehittäminen jalisääminen eri

ammattilaisten jatoimijoiden

kesken

Eri ikäistenasukkaiden ja

järjestö-toimijoiden

mukaanottaminen

Toimenpiteidentoteutumisen

seurantavuosittain

(seuraavaksi5/2020)

Suunnitelmanpäivittäminen jamuokkaaminen

tarvittaessa(seuraavaksi

5/2020)

31

Alle kouluikäisten lasten työryhmä:Sanna Elovirta, varhaiskasvatusyksikönjohtaja, sivistyspalvelutReetta Kuitunen, palveluesimies, ruoka- ja siivouspalvelutKati Väätäinen, ruokapalvelutyöntekijä, ruoka- ja siivouspalvelutLeena Komppa, perhepäivähoitaja, varhaiskasvatus, sivistyspalvelutHeini Vallenius, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Peppi & Bobby, Pilke-päiväkoti (yksityinen)Jasmin Kraft, terveydenhoitaja, terveyspalvelutVuokko Heikkilä, varhaiskasvatusyksikönjohtaja, sivistyspalvelut

Koululaisten ja nuorten työryhmä:Hanna Savikko-Koskela, nuorisokoordinaattoriKatriina Eronen, kotitalouden lehtori, Nokianvirran kouluJenni Hautamäki, kouluterveydenhoitaja, Kankaantaan kouluPäivi Hakanen, terveydenhoitaja, opiskeluterveydenhuoltoHilla Martikainen, ravitsemusterapeutti, terveyspalvelut

Aikuisten työryhmä:Soili Siivonen, terveydenhoitaja, aikuisneuvola, terveyspalvelutHanna Murotie, liikuntapalvelupäällikkö, hyvinvointikoordinaattori, liikuntapalvelutMervi Puustinen, diabeteshoitaja, terveyspalvelutRaisa Hiltunen, työterveyshoitaja, Terveystalo OyHilla Martikainen, ravitsemusterapeutti, terveyspalvelut

Ikäihmisten ravitsemuksen työryhmä:Riitta Sernola, kotihoidon esimies, kotihoitoSirpa Hartikainen, sairaanhoitaja, VihnuskotiStiina Rintala, lähihoitaja, kotihoitoPirkko Mäkelä, lähitorikoordinaattori, ikäihmisten palvelutHilkka Isotalo, muistihoitaja, terveyspalvelutMari Posti, osastonhoitaja, suunterveysReetta Kuitunen, palveluesimies, ruoka- ja siivouspalvelut

Terveyskeskuksen vuodeosasto:Heli Koski, sairaanhoitaja, ravitsemusvastaavaAnna-Liisa Malmi, sairaanhoitaja, ravitsemusvastaavaPäivi Neuvonen, osastonhoitaja

32

Lähteet ja suositukset

1) Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137433/Raportti_12_2018_netti%20uusi%202.4.pdf?sequence=1&isAllowed=y

2) Ravitsemuksen teematyöryhmän raportti kaupungin hyvinvointitilinpäätöksen taustaksi, Hilla Martikainen, 2019

3) Kouluterveyskysely, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoshttps://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely

4) Lasten ja nuorten terveysseurantatutkimus (LATE), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoshttps://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lasten-ja-nuorten-terveysseurantatutkimus-late

5) Pirkanmaan alueellinen ravitsemussuunnitelma 2011https://www.tays.fi/download/noname/%7B386D0992-F78F-4417-975D-F0DB93E5E19D%7D/31399

6) Suomalaiset ravitsemussuositukset, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2014https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf

7) Syödään yhdessä - Ruokasuosituksen lapsiperheille, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2019http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137459/URN_ISBN_978-952-343-254-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y

8) Kouluruokailusuositus Syödään ja opitaan yhdessä, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Opetushallitus, 2017http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131834/Syo%C2%A6%C3%AAda%C2%A6%C3%AAa%C2%A6%C3%AAn_ja_opitaan_yhdessa%C2%A6%C3%AA_korjattu_5.2017_WEB.pdf?sequence=1&isAllowed=y

9) Ravitsemussuositukset ikääntyneille, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2010https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/ikaantyneet.suositus-3.pdf

10) Sapere –lasten ruokakasvatusmenetelmähttps://peda.net/hankkeet/sapere

33

11) Vauvamyönteisyysohjelma, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoshttps://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/aitiys_ja_lastenneuvola/vauvamyonteisyys-ja-vauvamyonteisyyssertifikaatti/vauvamyonteisyysohjelma

12) Vuori Ilkka, Elintapojen terveysvaikutukset, Duodecim 2015;131:729-36

13) Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2015https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/kansallinen-lihavuusohjelma-20122015

14) Lasten lihavuuden Käypä hoito –suositus 2013http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50034

15) Aikuisten lihavuuden Käypä hoito –suositus 2013http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi24010

16) Neuvokas perhe -sivustohttp://www.neuvokasperhe.fi/

17) Nuutinen Outi, Lasten ja nuorten lihavuus – painokeskeisyydestä motivoivaan ja voimaannuttavaan viestintään ja ohjaukseen,Ravitsemusasiantuntija 2/2015

Liitteet

SÄHKÖINEN LIITE 1

Ravitsemuksen teematyöryhmän raportti kaupungin hyvinvointitilinpäätöksen taustaksi, Hilla Martikainen, 2019