Upload
ryder
View
172
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
JOHTAMINEN TUTKIMUKSEN KOHTEENA. Millainen on hyvä johtaja?. Johtaminen tutkimuksen kohteena. Tutkimuksen tavoitteena on löytää jäsennystä johtamisen prosesseille keskeisiä onnistumistekijöitä Johtaminen on ollut tutkimuksen kohteena koko liiketaloustieteen olemassaolon ajan - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
JOHTAMINEN TUTKIMUKSEN KOHTEENA
Millainen on hyvä johtaja?
Johtaminen tutkimuksen kohteena
Tutkimuksen tavoitteena on löytääjäsennystä johtamisen prosesseillekeskeisiä onnistumistekijöitä
Johtaminen on ollut tutkimuksen kohteena koko liiketaloustieteen olemassaolon ajan
1900 –luvun alusta lähtien suuntautunut kolmeen pääalueeseen
Johtamisen tutkimuksen kolme pääaluetta
1 PiirreteoriatMillainen on hyvä johtaja?
2 Johtamistyylejä selittävät teoriatMiten pitäisi johtaa?
3 Kontingenssiteoriat johtamisestaMitkä tilannekohtaiset asiat vaikuttavat
johtamiseen?
I Piirreteoria
Millainen on hyvä johtaja? Lähtöisin 1940- ja 50 –luvuilta Tehokkaalla johtajalla oletettiin
olevan synnynnäisiä henkisiä ja fyysisiä hyvän johtajan ominaisuuksia
Tutkimuksella etsittiin näitä ominaisuuksia
Tutkimus koski vain valkoisia miehiä!
Piirreteoria vs. naisjohtajuus
Uusi tuleminen 1980-luvulla naisjohtajuuskeskustelun myötä
Rinnastetaanko hyvän johtajan ominaisuudet edelleen miehisiin ominaisuuksiin?
Minkälaisia ominaisuuksia hyvä johtaja tarvitsee?
Nykykäsityksen mukaan
Henkilökohtaisten kykyjen ja ominaisuuksien lisäksi tarvitaan muitakin edellytyksiä
Johtajaksi voi oppia ja siinä voi kehittyä
Johtajana menestymistä helpottavia piirteitä
sanallinen lahjakkuus älykkyys (?) kokonaisuuksien hahmottaminen vuorovaikutustilanteissa oikea
suhtautumistapa omaperäinen ja rohkea ajattelu tavoitteiden asettaminen ja sitkeys
Johtajana menestymisen eväitä henk.koht. kyvyt ja ominaisuudet työ- ja elämänkokemus halu toimia johtajana (tahto ja
motivaatio) itsetuntemus terve itsetunto ja nöyryys jatkuva itsensä kehittäminen johtamistaidollinen koulutus
Viitala 2002
Suomalaisten johtajien
Vahvuudettehtävien hoitaminenjohtamisen etiikka
Heikkoudetihmissuhdeasiathenkinen jousto
II Johtamistyylejä selittävät teoriat
Miten pitäisi johtaa? Tutkimuksen kohteena etenkin 1940-
ja 1960 –luvuilla Johtamistyylillä viitataan siihen,
kuinka johtajat käyttäytyvät johtamisen erialueilla tai erilaisissa johtamistoiminnoissa ja
johtamistilanteissa
Johtamistyylit
Johtamistyyleissä perustavoitteena työntekijöiden tuottavuuden parantaminen
Sisältävät erilaiset perususkomukset ihmisestä ja motivaatiosta
Kolme klassista tyyliä
1 Autoritaarinen eli tehtäväkeskeinen tyyli
Ihmistä pidetään laiskana ja epäluotettavana
jonka seurauksena alaisten mukauduttava esimiehen määräyksiin
Autoritaarisen tyylin piirteitä:
- johtajakeskeinen- vaikutusvalta ja valvonta johtajalla- viestintää vähän, yksisuuntaista- hyökkäävä ja etäinen- usein kaunaa, pelkoa ja riitaa- työn laatu usein hyvä
2 Demokraattinen eli ihmiskeskeinen tyyli
Ihmistä pidetään luovana sekä oikein motivoituna itseohjautuvana
Tämän ansiostaalainen mukana päätöksenteossaalainen kantaa osaltaan vastuuta
päätöksistä
Demokraattisen tyylin piirteitä:
- laaja yhteistyö ja osallistuminen- avoin kommunikointi - luottamus- arvonanto ja ystävällisyys- töistä sopiminen yhdessä- työn laatu hyvä
3 ’Antaa mennä’ (laissez-faire) –johtaminen
Johtaja ei piittaa toiminnasta eikä ihmisestä
jättää asiat ajelehtimaan oman onnensa nojaan
’Antaa mennä’–johtamisen piirteitä:- mukavuus, mutta epävarmuus- vaikutusmahdollisuus sillä, joka sen sattuu
ottamaan- järjestelmällisen kommunikaation ja
seurannan puuttuminen- hosuminen ja vastuuttomuus- epäjärjestys- työmotivaatio yleensä heikko- työn laatu heikko
Johtamistyylit käytännössä
Johtaminen harvoin ”tyylipuhdasta” Yleensä johtamistyyli on klassisten
tyylien sekamuotopainotus vaihtelee tilanteesta riippuen
Tannebaumin ja Schmidtin (1957) malli
Johtamiskäyttäytymisen jatkumo (Tannebaum & Schmidt 1957)
Johtamiskäyttäytymisen jatkumo (Tannebaum & Schmidt 1957)
Alaiset määrittelevät rajat ja rat-kaisut niidensisällä
Esimiehen käyttämä auktoriteetti
(Demokraattinen) Ihmiskeskeinen
Alaisten käytössäoleva vapaus
(Autoritäärinen) Tehtäväkeskeinen
Esimies esittää ongelman, saa ehdotuksia ja päätös on yhteinen
Esimies esittää vaihtoehtoisia ideoita keskusteltavaksi
Esimies esittää suunnitelman ja kysyy alaisten mielipidettä
Esimies ”myy” päätöksensä
Esimies tekee päätöksen ja ilmoittaa siitä
Esimies määrittelee rajat ja pyytää tekemään päätöksen
Johtamistyylien kaksi ulottuvuutta (Likert 1967)
Huomio tuotantoon Huomio ihmisiin
Erilaisten painotusten vaikutus tuottavuuteen
Managerial Grid (Blake ja Mouton 1971 & 1978)
Johtamistyyli riippuu johdon asenteista ja ajattelutavasta
Johtamisen taustalla vaikuttaa joukko yksilöllisiä olettamuksia
Johtamisruudukko perustuu johtamisen kahden perusulottuvuuden eriasteisiin yhdistelmiin
Ulottuvuuksien yhdistelmät tuottavat viisi johtamisen perustyyliä
Kritiikkiä malleista
Sekoittavat tavoitteita ja keinoja, sulkevat pois muita johtamiseen vaikuttavia ryhmiä ja asioita
Eivät huomioi tilannetta tai organisaation luonnetta
Ei huomioi johtamisen sisällöllistä rikkautta tai kulttuurisia piirteitä
Kritiikistä huolimatta
Mallit tarjoavat yhden työkalun ajattelun jäsentämiseen (joskin suppean)
Auttavat tiedostamisessa ja itsereflektiossa
III Kontingenssi- eli tilanneteoriat
Mitkä tilannekohtaiset asiat vaikuttavat johtamiseen?
Tilannejohtaminen täsmentyi omaksi lähestymistavakseen 1970 - ja 1980 –luvuilta lähtien
Johtaminen nähdään tilannesidonnaisena toimintana
Tilannesidonnaisessa toiminnassaHyvän johtamisen ehtoja määrittävät työ työtä tekevät ihmiset ryhmän ja johtajan välinen
vuorovaikutussuhde
Vroomin ja Yettonin malli (1973)
Esimiehen toimintaa määrittävät tilannemuuttujat
esim. alaiset, aika, työtehtävien sisältö ja vaatimukset
esimiehen luonteenpiirteet ja ominaisuudetesim. vuorovaikutustaidot, kokemus
Ovat vuorovaikutuksessa keskenään
Reddinin 3D-malli (1970)
Johtamisen ulottuvuudettehtäväkeskeisyysihmiskeskeisyystehokkuus
Esimiehen tehokkuus on riippuvainen hänen käyttäytymisensä sopivuudesta tilanteeseen
Herseyn ja Blanchardtin malli (1982)
Perusajatukset: Ei ole yhtä oikeaa tapaa johtaa Paras tapa vaikuttaa ihmisiin ja
heidän käyttäytymiseensä riippuu tilanteestaihmisten valmiusasteesta eri tekijöiden yhteensopivuudesta
Esimiehen ja alaisen suhde tärkeä
Tilanneteorioiden mukaan tehokkaat johtajat
mukauttavat johtamistyylinsä vastaamaan alaistensa ja kulloisenkin ympäristön erityistarpeita
osaavat diagnosoida tilannetta, johon yrittävät vaikuttaa
kykenevät muuttamaan johtamistyyliä nopeasti
Ihmiskeskeisyys johtamisessa
Mitä hyviä puolia voisi sisältää? Millaisissa tilanteissa määräävät
otteet voisivat olla tarpeen?
Johtajan suurin haaste on löytää sopiva lähestymistapa erilaisista ihmisistä koostuvaan työyhteisöön tai ryhmään
Nykyinen johtajuustutkimus
Sisältää elementtejä kaikista kolmesta klassisesta pääsuuntauksesta
Erityisenä kiinnostuksen kohteena mm.johtaminen muutostilanteessaosaamisen johtaminenuudet trendit
Pääasialliset lähteet
Vanhala, S., Laukkanen, M. & Koskinen, A. 1995. Liiketoiminta ja johtaminen. KY-palvelu.
Viitala, R. 2002. Henkilöstöjohtaminen. Edita.Tai Strömmer, R. 1999.