New 2010 - KOSEK · 2012. 11. 2. · KOSEK har intagit en aktiv roll genom att aktivera industrin och förbättra beredskapen för leveranser till projekten. Det är i praktiken fråga

Layo

ut: F

rist

yle.

Kan

nen

kuva

/Pär

mb

ilden

: Ab

A.H

ägg

blo

m O

y. P

rint

: Art

-Pri

nt 2

011

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OYRistirannankatu 1, 67100 Kokkola

Puhelin (06) 824 3400Faksi (06) 822 5545

[email protected]

KARLEBYNEJDENS UTVECKLING ABRistrandsgatan 1, 67100 KarlebyTelefon (06) 824 3400Fax (06) 822 [email protected] 2010VUOSIKERTOMUS 2010 ÅRSBERÄTTELSE

S I S Ä L LY S I N N E H Å L L

2 VUOSIKERTOMUS 2010

14 16 19

3 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN KATSAUSSTYRELSEORDFÖRANDENS ÖVERSIKTKOSEKin vuosi 2010Året 2010 för KOSEK

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKTKokkolan seutu selvisi taantumastavähäisin kolhuinKarlebyregionen klarade lågkonjunkturenmed små skavanker

5 TILASTOT STATISTIKKOSEKin tilastot vuonna 2010KOSEK:s statistik år 2010

7 TILANNE VASTUUTOIMIALOILLA 2010 JA TULEVA TOIMINTASITUATIONEN INOM ANSVARSOMRÅDENA 2010 OCH KOMMANDE VERKSAMHET

7 ICT Vahva usko omaan osaamiseen Stark tro på den egna kompetensen

8 KEMIA KEMIMukana luomassa litiumklusteriaKOSEK aktiv i skapandet av ett litiumkluster

9 METALLI JA LASER METALL OCH LASERVerkostoitumisen kautta mukaan suurhankkeisiinVia nätverkande till storprojekt

10 VENETEOLLISUUS BÅTBRANSCHENPanostuksia venealan markkinointiinSatsningar på marknadsföringen av båtbranschen

11 ELINTARVIKETEOLLISUUS LIVSMEDELSINDUSTRINTavoitteena elintarvikealan kehittämisyksikköMålet en utvecklingsenhet för livsmedelsbranchen.

12 HYVINVOINTIALA VÄLFÄRDSBRANSCHENYritysten ja julkisen sektorin välinenkeskustelu tärkeääDialogen mellan företagen och offentliga sektorn viktig

13 KULJETUS TRANSPORTKaksoisraiteen rakentaminen luomahdollisuuksiaByggandet av den dubbelspåriga banan skapar möjligheter

14 PALVELUALA JA LUOVAT ALAT SERVICEBRANSCHEN OCH DE KREATIVA BRANSCHERNAHuomio liiketoimintaosaamisenkehittämiseenFokus på utveckling av affärsverksamheten

15 MEKAANINEN PUUTEOLLISUUS DEN MEKANISKA TRÄVARU- INDUSTRINKehityshankkeiden kautta uusiatuotteita markkinoilleNya produkter ut på marknaden via utvecklingsprojekt

16 TURKISTUOTANTO PÄLSNÄRINGENHinnannoususta puhtia omistajanvaihdoksiinPrisstegringen satte fart på ägarskiftena

17 PROJEKTITOIMINTA PROJEKTVERKSAMHETENKansainvälisen hankeosaamisen kasvattamistaÖkad kompetens för internationella projekt

19 OMISTAJANVAIHDOS ÄGARSKIFTENextia vastaa omistajanvaihdospalveluidenkysyntäänNextia svarar på efterfrågan avägarskiftestjänster

20 REKRYTOINTI- JA TULOMUUTTO- PALVELU REKRYTERINGS- OCH ÅTER- FLYTTNINGSTJÄNSTENPainopiste elinkeinoelämän aluemarkkinoinnissaTyngdpunkten på näringslivetsregionmarknadsföring

21 KANNUS – KEHITTYVÄ KAUPUNKIYrityksien aktivointia ja kehittämis-tarpeiden etsimistäAktivering av företag och sökandeefter utvecklingsbehov

23 VIESTINTÄ KOMMUNIKATIONSosiaalinen media avaa uusiamahdollisuuksiaSociala medier öppnar nya möjligheter

25 TILINPÄÄTÖSTIEDOT BOKSLUTSUPPGIFTERTuloslaskelmaResultaträkning

26 Tase Balansräkning

27 KOSEK Yleistä Allmänt

28 Organisaatiokaavio Organisationsschema

29 Hallituksen jäsenet vuonna 2010 Styrelsemedlemmarna år 2010

29 Työvaliokunta vuonna 2010 Arbetsutskottet år 2010

30 KOSEKin toimitusjohtaja KOSEKs verkställande direktör

30 KOSEKin henkilöstö ja vastuualueet KOSEKs personal och ansvarsområden

10

2 VUOSIKERTOMUS 20102 VUOSIKERTOMUS 2010 ÅRSBERÄTTELSE 2010 3

HALL ITUKSEN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS STYRELSEORDFÖRANDENS ÖVERSIKT

KOSEKin vuosi 2010 Käsissäsi oleva vuosikatsaus ker-too monipuolisesti KOSEKin ja sen yhteistyöverkoston aktii-visesta toimintavuodesta. Se kertoo myös kehitysyhtiön alueen myönteises-tä kehityksestä ja merkittävistä hank-keista, jotka luovat uusia kasvun edel-lytyksiä lähitulevaisuuteen.

Yritystoiminnan vahvistaminen ja työllisyyden parantaminen ovat Kannuk-sen ja Kokkolan kaupunkien yhteisen kehitysyhtiön keskeisimmät tavoitteet. Vuoden 2010 aikana päästiin näissä ta-voitteissa jälleen vahvasti eteenpäin, kun työttömyysaste laski noin kaksi pro-senttiyksikköä alle maan keskiarvon.

Kannustavat kiitokset työstä ja tulok-sista kaikille yhteistyökumppaneille, yri-tyksille ja kehitysyhtiön osaavalle henki-löstölle. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin ja myös Kokkolan asuntomessuvuoteen 2011, jolloin tämä valtakunnallinen suur-tapahtuma tekee aluetta mahdollisuuk-sineen tunnetuksi.

KOSEKin hallituksen puheenjohtaja

Kokkolan kaupunginjohtajaANTTI ISOTALUS

Året 2010 för KOSEK Å rsberättelsen som du håller i dina händer berättar mångsidigt om det aktiva verksamhetsåret som KOSEK och dess samarbetsnätverk har haft. Den berättar även om den positiva utvecklingen och betydelsefulla projekt inom utvecklingsbolagets område som skapar nya förutsättningar för tillväxt i den närmaste framtiden.

De centrala målen för det gemensam-ma utvecklingsbolaget för Kannus och Karleby städer är att stärka företagsverk-

samheten och förbättra sysselsättnings-läget. Under år 2010 gjorde man stora framsteg och resultatet var att arbetslös-hetsgraden sjönk ca två procentenheter under landets medeltal.

Jag vill framföra ett uppmuntrande tack för arbetet och resultaten till alla samarbetspartners, företag och utveck-lingsbolagets kompetenta personal. Här-ifrån är det lätt att fortsätta vidare och även till år 2011 som präglas av bostads-mässan i Karleby. Detta landsomfattan-

de storevenemang kommer att göra re-klam för vårt område med alla dess möj-ligheter.

Karleby stad stadsdirektörANTTI ISOTALUS


Kokkolan seutu selvisitaantumasta vähäisin kolhuin

Vuodesta 2010 muodostui mones-sa mielessä paluun vuosi, teollinen tuotanto lähti taantumaan jälkeen nousuun. Kokkolan seutu selvisi melko vä-häisillä kolhuilla taantumasta: pahempaa työttömyysaaltoa ei tullut ja suuremmalta konkurssisumalta säästyttiin.

Vuoteen mahtui monia ilonaiheita. Ta-piola avasi palvelukeskuksensa Kokko-lassa ja loppuvuonna myös DNA ilmoit-ti avaavansa palvelukeskuksensa Kokko-laan. Heinolan alueella otettiin käyttöön monta uutta liikekiinteistöä ja Kokkolaan avattiin Syömishäiriöklinikka. Palvelualal-la vuosi oli monella eri mittarilla mitattuna menestyksekäs ja työpaikkalisäys oli po-sitiivinen.

Kokkola-Pietarsaaren lentokenttä vietti 50-vuotisjuhliaan syksyllä. Vaikka kotimai-sessa lentoliikenteessä tapahtui vuonna 2010 merkittäviä rakennemuutoksia, lop-

putulos alueellamme oli kuitenkin hyvä: vuorotiheys kentällemme jopa kasvoi ja yhteistyö Finncomm Airlinesin kanssa ke-hittyi monella rintamalla.

Kannus-kehittyvä kaupunki – projek-tin ansiosta Kannuksessa aktivoitui kunta-päättäjien ja elinkeinoelämän välinen vuo-ropuhelu, joka konkretisoitui Yrittäjäfoo-rumi – tilaisuutena.

Tulevat suurhankkeet muodostavat mielenkiintoisen ja haastavan kokonai-suuden alueen teollisuudelle. Keskeisim-piä hankkeita ovat kaksoisraiteen raken-taminen Kokkola-Ylivieska välille, tuuli-voimateollisuuden investoinnit, Barentsin alue Venäjällä sekä tulevat kaivos- ja ydin-voimalahankkeet. KOSEK on ottanut aktii-visen roolin teollisuuden aktivoimisessa ja valmiuksien parantamisessa. Käytännössä kyse on pitkäjänteisestä työstä sekä ver-kostojen että laadun kehittämiseksi.

KOSEKin hallituksen koostumus vaih-tui yhtiökokouksessa keväällä. Loppuvuo-desta KOSEK päivitti uutta strategiaansa, jossa määriteltiin toiminnan raameja vuo-teen 2015 saakka.

Kulunut vuosi oli monella tapaa myös valmistautumisen vuosi tulevien vuosien haasteisiin. Vuonna 2011 ovat edessä en-simmäiset merkittävät haasteet: Asunto-messut Kokkolassa ja KyläKelpaa! Maa-seutuasumisen messut Kannuksessa. Haluan kiittää kuluneesta vuodesta niin asiakkaita, KOSEKin henkilökuntaa, halli-tusta ja työvaliokuntaa kuin muita sidos-ryhmiäkin. Alueemme sai EK:n tutkimuk-sessa erittäin hyvää palautetta sen yrit-täjäystävällisyydestä, joten kiitos kuuluu meille kaikille hyvästä yhteistyöstä!

ToimitusjohtajaJONNE SANDBERG

År 2010 blev i många avseenden ett år av återhämtning; den industriel-la produktionen började öka igen efter lågkonjunkturen. Karlebyregionen klarade sig ur lågkonjunkturen med rätt små skavanker: regionen besparades bå-de en allvarlig arbetslöshet och ett större antal konkurser.

Det fanns ändå många glädjeämnen under året. Tapiola öppnade sitt kundser-vicecenter i Karleby och under slutet av året meddelade också företaget DNA att de öppnar ett kundservicecenter i Karle-by. Många nya affärsfastigheter togs i bruk på Heinolaområdet och en ätstör-ningsklinik öppnades i Karleby. Året var enligt många olika mätare framgångsrikt inom servicebranschen och ökningen av arbetsplatser var positiv.

Karleby-Jakobstads flygplats firade sitt 50-årsjubileum på hösten. Trots att det skedde under år 2010 betydande struk-turförändringar inom den inhemska flyg-

trafiken, slutresultatet var emellertid gott i vår region: flygturerna på vår flygplats ökade till och med och samarbetet med Finncomm Airlines utvecklades på många olika fronter.

Projektet Kannus-kehittyvä kaupunki bidrog till en aktiv dialog med näringsli-vet, vilket utmynnade i diskussionstillfäl-let Företagarforum.

Kommande storprojekt bildar en in-tressant och utmanande helhet för regi-onens industri. Ett av de mest centrala projekten är byggandet av den dubbel-spåriga banan Karleby-Ylivieska, inves-teringarna i vindkraftsindustrin, Barents-området i Ryssland och kommande gruv- och kärnkraftsprojekt. KOSEK har intagit en aktiv roll genom att aktivera industrin och förbättra beredskapen för leveranser till projekten. Det är i praktiken fråga om ett långsiktigt arbete för att förbättra bå-de nätverken och kvaliteten.

Sammansättningen av KOSEK:s sty-

relse ändrade vid vårens bolagsstämma. KOSEK reviderade sin strategi under slu-tet av året och fastställde då ramarna för sin verksamhet fram till år 2015.

Det gångna året utgjorde på många sätt också en förberedelse för utmaning-ar som väntar under de kommande åren. År 2011 väntar den första stora utmaning-en: Bostadsmässan i Karleby samt Kylä-Kelpaa! Maaseutuasumisen messut i Kan-nus. Jag vill härmed tacka både kunderna, KOSEK:s personal, styrelse och arbetsut-skott samt andra intressegrupper för det gångna året. Vårt område fick i Finlands Näringsliv EK:s undersökning en synnerli-gen god feedback för sin företagarvänlig-het. Vi kan alla ta åt oss av berömmet för, tack ett gott samarbete!

Verkställande direktörJONNE SANDBERG

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT

Karlebyregionen klarade lågkonjunkturen med små skavanker


T ILASTOT

KOSEKin henkilökunnalle kertyi toi-mintakauden 2010 aikana yhteen-sä 1524 tapaamista yrityksien, alu-een muiden toimijoiden ja kuntien edus-tajien kanssa sekä eri projekteihin liittyen. Vastaavasti vuonna 2009 käyntejä kertyi yhteensä 1463 kappaletta. Käynteihin ei ole laskettu mukaan lyhyitä puhelimitse tapahtuvia yhteydenottoja. Mukaan ei

ole myöskään laskettu KOSEKin hallin-noimien projektien käyntejä.

Kaikista käynneistä yrityskäyntejä oli noin 52 prosenttia eli 797 kappaletta. Vuonna 2009 yrityskäyntejä oli 51 pro-senttia eli 741 käyntiä. Uusia yrityskontak-teja vuoden aikana solmittiin 116 kappa-letta. Vuonna 2009 vastaava luku oli 92. Kokkolan seudulla perustettiin vuonna

2010 87 yritystä Keski-Pohjanmaan Uus-yrityskeskus Firmaxin kautta. Asiakas-käyntejä Keski-Pohjanmaan Uusyritys-keskus Firmaxilla oli yhteensä 470 kap-paletta Kokkolan seudulla. Edellisvuonna perustettiin 82 yritystä ja asiakaskäynte-jä oli 438.

KOSEKin

tilastot vuonna 2010

KOSEKin henkilöstöntyötunnit 2010Arbetstimmarna för KOSEK:s personal 2010

Kuvio 1. KOSEKin varsinaisen henki-löstön työtunnit 1.1.–31.12.2010. Työ-tunteihin ei ole laskettu mukaan KOSE-Kin projektihenkilöiden työtunteja eikä määräaikaisten työntekijöiden, esimer-kiksi harjoittelijoiden ja kesätyönteki-jöiden työtunteja. Suluissa on esitetty edellisen vuoden vastaavat työtunnit.

Diagram 1. Arbetstimmar för KOSEK:s ordinarie personal 1.1.–31.12.2010. I arbetstimmarna har inte inräknats tim-marna för KOSEK:s projektpersoner och inte heller för visstidsanställda som exempelvis praktikanter och sommar-jobbare. Motsvarande antal timmar för föregående år står inom parentes.

Toimistotyö/Kontorsarb. 37% (39%)

Yritykset/Företag 20% (15%)

Omistajat/Ägare 2% (1%)

Toimijat/Aktörer 9% (7%)

Hankkeet/Projekt 6% (5%)

KOSEKin projekti/projekt 7% (15%)

Tapahtumat/Evenemang 7% (7%)

Messut/ Mässor 6% (5%)

Koulutus/ Utbildning 4% (4%)

Työajo/Arbetskörning 2% (2%)

UusyritysneuvontaNyföretagsrådgivning asiakaskäynnit kpl 2010 2009 asiakkaita kpl 2010 2009 perust. yrit. kpl 2010 2009

kundbesök st. % % kunder st. % % grundande föret.st. % %

Himanka Himango 16 3,7 9 4,2 4 4,9

Kannus 43 9,1 26 5,9 21 10,4 23 10,7 8 9,2 6 7,3

Kokkola Karleby 427 90,9 396 90,4 180 89,6 182 85,0 79 90,8 72 87,8

Yhteensä / Sammanlagt 470 438 201 214 87 82

Taulukko 1. Uusyritysneuvonta ja perustetut yritykset 1.1–31.12.2010 Keski-Pohjanmaan Uusyrityskeskus Firmaxin tilastojen mukaan.Tabell 1. Nyföretagarrådgivningen och företag som enligt statistik från Mellersta Öster-bottens Nyföretagarcentral Firmaxi grundats 1.1–31.12.2010.

STATIST IK

Statistik för KOSEK år 2010

K OSEKs personal höll under verk-samhetsperioden 2010 totalt 1524 möten med företag, övriga aktö-rer i regionen samt med representanter för kommunerna och i anslutning till olika projekt. Under år 2009 var antalet mot-svarande möten 1463 stycken. Till dessa möten har inte räknats kortare kontakter som skett per telefon. Här har inte hel-ler räknats in de besök som skett inom ramen för projekt som administreras av KOSEK.

Av alla besök utgjorde företagsbesö-ken cirka 52 procent eller 797 stycken. År

2009 var antalet företagsbesök 51 pro-cent eller 741 besök. Antalet nya före-tagskontakter som knöts under redovis-ningsperioden var 116 stycken. År 2009 var motsvarande tal 92. Under år 2010 grundades 87 företag i Karlebyregionen genom Mellersta Österbottens Nyföre-tagarcentral Firmaxi. Mellersta Öster-bottens Nyföretagarcentral Firmaxi tog emot totalt 470 kundbesök inom Kar-lebyregionens område. Föregående år grundades 82 företag och kundbesöken var 438.


Käynnit sijaintikunnittain Besök kommunvis

Käynnit tyypeittäinKOSEKs besök enligt typ

Käynnit toimijatyypeittäinMålen för KOSEKs besök enligt typ av aktör

Kuvio 2. KOSEKin käynnit kunnittain. Seu-tukunnalla tarkoitetaan koko Kokkolan seu-tua koskevaa toimintaa. Muulla tarkoitetaan Kokkolan seudun ulkopuolelle kohdistuvaa toimintaa. Lähestulkoon kaikki lohkoon Muu jaoteltavat käynnit koskevat Kaustisen ja Pietarsaaren seutuja tai Keski-Pohjanmaan maakuntaa kokonaisuudessaan. Vuoden 2009 luvuissa mainitaan vielä omana kunta-naan Himanka, joka vuoden 2010 alusta läh-tien on kuulunut Kalajoen kaupunkiin.

Diagram 2. KOSEK:s besök kommunvis. Med Ekonomisk region avses all verksam-het som bedrivs i Karlebyregionen. Med Övriga avses verksamhet som riktar sig utanför Karlebyregionen. Nästan alla besök som avses i sektorn Övriga gäller Kaustby och Jakobstads regioner eller landskapet Mellersta Österbotten i sin helhet.

Kuvio 4. KOSEKin käynnit tyypeittäin. Tervehdyskäynnillä tarkoitetaan ensim-mäisiä yrityksiin tai muihin organisaati-oihin suuntautuvia esittäytymiskäynte-jä, joihin ei liity varsinaisesti kehittämis-toimintaa. Lisäksi tervehdyskäynteihin lasketaan erilaiset onnittelu- ja muista-miskäynnit kuten yrityksen tai yrittäjän merkkipäivät.

Diagram 4. KOSEK:s besök enligt typ. Med Uppvaktning avses de första be-söken på företag eller andra organisa-tioner, där ingen egentlig utvecklings-verksamhet tagits upp. Till Uppvaktnin-garna räknas också olika typer av besök t.ex. med anledning av företagarnas eller företagens märkesdagar.

Kuvio 3. KOSEKin käyntien kohden-tuminen toimijatyypeittäin. Toimijalla tarkoitetaan alueen muita kehittäjäor-ganisaatioita ja KOSEKin yhteistyöor-ganisaatioita. Omistajalla tarkoitetaan KOSEKin omistajakuntia eli Kokkolan ja Kannuksen kaupunkeja.

Diagram 3. KOSEK:s besök enligt typ av aktör. Med aktör avses övriga ut-vecklingsorganisationer i området och KOSEK:s samarbetsorganisatio-ner. Med ägare avses KOSEK:s ägar-kommuner eller städerna Karleby och Kannus.

Kunta/Kommun Käynnit/ Käynnit/ Besök 2010 % Besök 2009 %

Kokkola/ Karleby 765 50.2 607 41.5

Seutukunta/Karleby

ekonomiska region 111 7.3 201 13.7

Kannus 168 11 142 9.7

Muu/ Övriga 480 31.5 425 29

Himanka/ Himango 88 6

1524 1463

Käynnintyyppi/Besöktyp Käynnit/ Käynnit/ Besök 2010 % Besök 2009 %

Tervehdyskäynti/

Uppvaktning 75 4.9 117 8

Hanke/Projekt 178 11.7 165 11.3

Kehittäminen/

Utveckling 987 64.8 849 58

Messut/ Mässa 95 6.2 117 8

Ohjausryhmä/

Styrgrupp 122 8 119 8.1

Koulutus/

Utbildning 67 4.4 92 6.3

1524 1463

Toimija/Aktör Käynnit/ Käynnit/ Besök 2010 % Besök 2009 %

Toimija/ Aktör 488 32 451 30.8

Projekti/ Projekt 174 11.4 213 14.6

Yritys/ Företag 797 52.3 741 50.6

Omistaja/ Ägare 65 4.3 58 4

1524 1463

STATIST IKT ILASTOT


ICT

L amasta huolimatta ICT-toimiala on kansanvälisesti ollut erittäin voi-makkaassa kasvussa, mikä on näky-nyt osittain myös Kokkolan seudun ICT-alan yrityksissä. Yhteyskeskukset laajenta-vat toimintaansa ja lisäävät henkilökuntaa samaan aikaan, kun sekä mediapalvelui-den että muiden vaativien ohjelmistoso-vellutuksien kysyntä kasvaa kaikilla toimi-aloilla.

Ohjelmistopalvelusektorin alueelliset saneeraukset ovat loppuvaiheessa ja oh-jelmistoalan yrityksissä on edelleen vahva usko omaan osaamiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseen, vaikka ulko-maiset omistusosuudet ovatkin lisäänty-neet huomattavasti. Kotimaan suurte-ollisuudelle räätälöityjä ohjelmistoja so-velletaan nyt myös vientimarkkinoille ja alustavat keskustelut yhteisistä markki-nointitoimenpiteistä on aloitettu alueen ICT-teollisuuden ja eri toimijoiden kes-ken.

Alueellinen koheesio- ja kilpailukyky-ohjelma (KOKO) on käynnistynyt hyvin. Uusia toimintamalleja on käynnistetty ICT-yrityksien ja muun teollisuuden väli-sen yhteistyön parantamiseksi. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on aloittanut useita ICT-alan kehittämisprojekteja, joi-den avulla on tarkoitus lisätä alueen pk-yrityksien kilpailukykyä myös kansainväli-sillä markkinoilla.

T rots lågkonjunkturen har ICT-bran-schen vuxit mycket kraftigt inter-nationellt, vilket också till en del har märkts i ICT-företagen i Karlebyre-gionen. Kontaktcentralerna utvidgar sin verksamhet och utökar sin personal sam-tidigt som efterfrågan på mediatjänster och andra krävande programtillämp-ningar växer inom alla branscher.

De regionala saneringarna inom pro-gramservicesektorn är i slutskedet och

företagen i branschen har fortfarande en stark tro på att den egna kompe-tensen och internationella konkurrens-kraften består, trots att den utländska ägarandelen har ökat anmärkningsvärt. Program som skräddarsytts för den in-hemska storindustrin anpassas nu ock-så för exportmarknaden och preliminä-ra diskussioner om gemensamma mark-nadsföringsåtgärder har inletts mellan ICT-industrin och olika aktörer.

Det regionala programmet för kohe-sion och konkurrenskraft (KOKO) har fått en god start. Nya verksamhetsmodeller har börjat tillämpas för att förbättra sam-arbetet mellan ICT-företag och annan in-dustri. Karleby universitetscentral Chy-denius har inlett flera utvecklingsprojekt inom ICT-branschen, vilka har som mål att öka konkurrenskraften för regionens sm-företag även på den internationella marknaden.

omaan osaamiseen

Stark tro på den egna kompetensen

Vahva usko


KEMIA KEMI

Mukana luomassa

Kokkola Industrial Parkin ensimmäi-nen etablointien edistämisprojek-ti saatiin päätökseen vuoden lo-pussa. Projektin aikana teollisuusalueelle on sijoittunut noin kymmenen uutta, pie-nempää palvelu- ja teollisen alan yritys-tä. Yrityksien myötä alueelle on syntynyt noin 80 työpaikkaa. Muutama hanke on vielä kesken, joten lopullinen työllisyys-vaikutus nähdään myöhemmin. Suur-teollisuusalueen kehittämisen strategia päivitettiin alkuvuonna. Toimistoraken-nus PortTowerin rakentaminen aloitet-tiin myös toimintavuoden aikana. Kesällä 2011 valmistuvan PortTowerin rooli teolli-suusalueen hermokeskuksena on merkit-tävä. Liikenne ohjautuu jatkossa sen kaut-ta ja se kokoaa alueelle suunnattujen pal-veluiden tuottajat.

KOSEK osallistui aktiivisesti keskipoh-jalaisen litiumklusterin luomiseen. Keski-Pohjanmaan liiton toimesta alueelle ra-kennettiin litiumklusterin perusrakenne. KOSEKin osalta painopiste on jatkoja-lostuksen kehittämisessä. KOSEK oli mu-kana rahoittamassa hankkeita, joiden ta-

voitteena on synnyttää alueelle litiumiin liittyvää jatkojalostusta, muun muassa akkukemikaaleihin sekä akkuihin liittyvää tuotantoa.

Alueella käynnistettiin vuoden aikana Nano Application Center -toiminta, joka liittyy nanomateriaalien soveltamiseen teolliseen toimintaan. Toiminnan takana on Jyväskylän yliopisto ja alueellisesti työ-tä tehdään aktiivisesti Teknologiakeskus KETEK Oy:n kanssa. Osaamiskeskustoi-minta jatkui alueella ja toiminnasta suori-tettiin väliarviointi vuoden aikana.

D et första projektet för att främja etableringar i Kokkola Industri-al Park slutfördes i slutet av året. Under projektets gång har ett tiotal nya, mindre företag i service- och industri-branschen etablerat sig på industriområ-det. Cirka 80 nya arbetsplatser har grun-dats i samband med företagen. Några av projekten är ännu inte slutförda, vilket innebär att den slutliga sysselsättnings-effekten klarnar i ett senare skede. Stra-tegin för utvecklingen av storindustriom-rådet uppdaterades i början av året. Byg-gandet av kontorsbyggnaden PortTower

inleddes också under verksamhetsåret. PortTower som blir färdigt under somma-ren 2011 har en betydande roll som cen-trum för verksamheten på industriområ-det. Trafiken dirigeras i fortsättningen via PortTower.

KOSEK deltog aktivt i skapandet av ett litiumkluster i Mellersta Österbotten. Grundstrukturen för litiumklustret bygg-des upp på uppdrag av Mellersta Öster-bottens förbund. För KOSEK:s del ligger tyngdpunkten på utvecklingen av vidare-förädling. KOSEK deltog i finansieringen av projekt vilka hade som mål att få igång

vidareförädling av litium, bland annat till batterikemikalier och produktion i anslut-ning till ackumulatorer.

Under året startade verksamheten Nano Application Center som gäller til-lämpning av nanomaterial för industriell verksamhet. Bakom verksamheten står Jyväskylä universitet i aktivt samarbete med Teknologicentret KETEK Ab. Kom-petenscenterverksamheten fortsatte på området och en mellanutvärdering av verksamheten genomfördes under året.

KOSEK aktiv i skapandet av ett litiumkluster

litiumklusteria


METALL I JA LASER

S ituationen såg i början av året lju-sare ut än tidigare. Genom att ut-veckla nya produkter och former

för samarbete samt genom att utnyttja nya marknadsområden gick verksamhe-ten i en lönsammare riktning än tidiga-re. Verksamheten upplevde dock en liten minskning efter sommaren. I denna situ-ation växte KOSEK:s roll och man utveck-lade nätverkandet och företagsverksam-heten i samarbete med Brahestads regi-on. Ett utvecklingsprojekt inom den egna

regionen utvecklades också i samarbete med Teknologicentret KETEK Ab. Syftet är att dra nytta av storprojekten under de kommande åren (projektet för den dub-belspåriga banan Karleby -Ylivieska, kärn-kraftverket och i Rysslands närområden) för att förbättra konkurrenskraften för re-gionens företag.

Tammerfors underleverantörsmässa 2010 var en succé för de fem företag och två aktörer som deltog i KOSEK:s gemen-samma avdelning. KOSEK deltog också

i Energia 10 -mässan tillsammans med KIP.

För de projekt som pågått inom me-tallbranschen under året - AKO-Laser, Kasku, Mittaava Käynnissäpito 2 och Mit-taava Käynnissäpito 2 – har målet varit att hjälpa regionens företag att fortsätta sin produktion utan störningar och att för-bättra kvaliteten på produktionen.

Via nätverkande till storprojekt

Tilanne näytti alkuvuonna aikaisem-paa valoisammalta. Uusien tuot-teiden ja yhteistyökuvioiden kehit-tämisen sekä uusien markkina-alueiden hyödyntämisen ansioista toiminnassa päästiin entistä kannattavampaan suun-taan. Kesän jälkeen tapahtui kuitenkin pientä hiipumista. Tässä tilanteessa KO-SEKin rooli kasvoi ja yhteistyössä Raahen seutukunnan kanssa kehitettiin verkos-toitumista ja yhteisyritystoimintaa. Myös oman alueen suurhankeprojektia kehitel-tiin Teknologiakeskus KETEK Oy:n kans-sa. Tarkoituksena on hyödyntää tulevi-en vuosien suurhankkeita (kaksoisraide-, ydinvoimala-, tuulivoimala- ja Venäjän lä-hialueen projektit) alueen yritysten kilpai-lukyvyn parantamiseksi.

Tampereen Alihankinta 2010- mes-sut olivat menestys KOSEKin yhteisosas-tolla mukana olleille viidelle yrityksel-le ja kahdelle toimijalle. KOSEK osallis-tui myös Energia 10 -messuille yhdessä KIPin kanssa.

Toimintavuoden aikana käynnissä ol-leissa metallialan projekteissa, AKO-La-ser, Kasku, Mittaava Käynnissäpito 2 ja

Mittaava Käynnissäpito 3, on tavoittee-na ollut saada alueen yrityksille apua se-kä tuotannon häiriöttömään jatkumiseen että tuotannon parempaan laatuun.

Verkostoitumisen kautta

mukaan suurhankkeisiin

METALL OCH LASER


VENETEOLLISUUS

Kahden vuoden taantuman jälkeen veneteollisuudessa nähdään nyt uutta valoa ja venevalmistajien ti-lauskannat ovat hitaasti, mutta varmasti täyttymässä uudestaan. Mistään nopeas-ta kasvusta ei kuitenkaan ole kysymys ja siksi venealalle ei odoteta suurempia hen-kilöstön lisäyksiä ennen kuin Euroopan ta-lous on saatu vakaalle pohjalle.

Venealan yritykset ovat onnistuneet sopeuttamaan toimintaansa ja säilyttä-mään asemaansa nopeasti pienenevillä markkinoilla. KOSEK on omalta osaltaan edesauttanut venemarkkinointia järjestä-mällä erilaisia mediatilaisuuksia ja tapah-tumia. Helsingin kansainväliset venemes-sut pidettiin helmikuussa ja Pohjanmaan veneklusteri oli taas hyvin mukana isolla yhteisosastolla. Osastolle osallistui kah-deksan yritystä ja esillä oli myös useat paikalliset toimijat. Syksyn aikana järjes-tettiin Viexpon ja Teknologiakeskus KE-TEK Oy:n kanssa yhteinen tutustumis-matka Amsterdamin METS – messuil-le. Pietarsaaressa pidettiin myös erittäin onnistunut alihankintatapahtuma, johon osallistui lähes 40 venealan yritystä se-kä Suomesta että Ruotsista. Valmistautu-minen Kokkolan Asuntomessujen yhte-

ydessä pidettävään veneteemaviikkoon on käynnistetty ja alueemme veneyrityk-set ovat kiitettävällä tavalla myös sitoutu-neet osallistumaan messualueen uivaan venenäyttelyyn.

Alueellinen koheesio- ja kilpailukyky-ohjelman (KOKO) ensimmäinen vaihe saatiin valmiiksi ja ohjelman toisen vai-

heen suunnittelu on jo hyvässä vauhdis-sa. Jatkossa keskitytään entistä enemmän alueellisen yhteistyön parantamiseen se-kä uusien suunnittelu- ja valmistustek-nologioiden kehittämiseen. Tarkoitukse-na on myös lisätä alueellisia panostuksia kansainväliseen markkinointiin ja uusien vientimarkkinoiden avaamiseen.

Panostuksiavenealan markkinointiin

Satsningar på marknadsföringenav båtbranschen

E fter en tvåårig lågkonjunktur ljusnar det på nytt i båtindustrin och båttill-verkarnas orderböcker håller lång-samt men säkert på att fyllas igen. Det är emellertid inte fråga om någon snabb till-växt och därför väntas ingen större per-sonalökning innan den europeiska eko-nomin har stabiliserat sig.

Båtföretagen har lyckats anpassa sin verksamhet och bevara sin position inom den snabbt krympande marknaden. KO-SEK har för sin del främjat marknadsfö-ringen av båtar genom att arrangera olika medietillfällen och evenemang. Den in-ternationella båtmässan i Helsingfors äg-

de rum i februari och Österbottens båt-kluster var återigen välrepresenterat på en stor gemensam avdelning. Åtta före-tag deltog i avdelningen och också ett flertal lokala aktörer var representera-de. Under hösten ordnades i samarbete med Viexpo och Teknologicentret KETEK Ab en gemensam resa till mässan METS i Amsterdam. Ett mycket lyckat underle-verantörsevenemang hölls också i Jakob-stad, i vilket deltog närmare 40 företag i båtbranschen både från Finland och Sve-rige. Förberedelserna för båttemaveckan under Bostadsmässan i Karleby har inletts och båtföretagen i vår region har också

på ett berömligt sätt engagerat sig i att delta i den flytande båtutställningen på mässområdet.

Första skedet i det regionala program-met för kohesion och konkurrenskraft (KOKO) har slutförts och planeringen av det andra skedet pågår för fullt. I fort-sättningen skall större satsningar göras för att förbättra det regionala samarbe-tet samt för att utveckla nya planerings- och tillverkningsteknologier. Syftet är att också öka de regionala insatserna för att öka den internationella marknadsföring-en och öppna nya exportmarknader.

BÅTBRANSCHEN


L IVSMEDELSINDUSTRINELINTARVIKETEOLLISUUS

Elintarvikealan kehittämiskeskuksen perustamistyö käynnistettiin toi-mintavuoden aikana. Yhdessä Tek-

nologiakeskus KETEK Oy:n ja Kokko-lan ammattiopiston kanssa valmisteltiin projektihakemusta, jolla ammattiopis-ton elintarvikealan tilat, koneet ja laitteet otettaisiin kehittämiskäyttöön myös elin-tarvikealan yrityksille. KETEKin on tarkoi-tus tuottaa projektissa elintarviketuottei-den kehittämiseen tarvittavat laborato-rio- ja muut tutkimuspalvelut. Tavoitteena on saada aikaiseksi elintarvikeyritysten tuote- ja markkinointikehittämisen tuek-si elintarvikealan kehittämisyksikkö aluksi projektirahoituksella ja myöhemmin vaki-naisemmalla rahoituksella.

Alueen elintarvikeyritykset ovat pär-jänneet markkinoilla varsin hyvin. Useat yritykset ovat kehittäneet toimintojaan

investoimalla tuotantolaitteisiin ja kehit-tämällä laatusertifiointiaan sekä hakemal-la messujen kautta uusia tuoteideoita ja markkinointikanavia.

Tavoitteena

Målet en utvecklingsenhetför livsmedelbranschen

G rundandet av utvecklingscentra-len för livsmedelsbranschen inled-des under verksamhetsåret. I sam-

arbete med Teknologicentret KETEK Ab och Karleby yrkesinstitut formulerades an-sökan om ett projekt genom vilket utrym-men, maskiner och anläggningar för yrkes-institutets livsmedelsavdelning kunde tas i användning också för företagen i livsmed-elsbranschen. KETEK syftar till att inom ra-

men för projektet producera laboratorie- och andra forskningstjänster som behövs för utvecklingen av livsmedelsprodukter. Syftet är att som stöd för livsmedelsföre-tagens produkt- och marknadsföringsut-veckling åstadkomma en utvecklingsen-het för livsmedelsbranschen för att till en början få projektfinansiering och senare en mera permanent finansiering.

Livsmedelsföretagen i regionen har

klarat sig synnerligen bra på marknaden. Flera företag har utvecklat sin verksam-het genom att investera i produktionsan-läggningar och utveckla sin produktcer-tifiering samt genom att söka fram nya produktidéer och marknadsföringskana-ler på olika mässor.

elintarvikealan kehittämisyksikkö


HYVINVOINTIALA

Yritysten jajulkisen sektorin

VÄLFÄRDSBRANSCHEN

Hyvinvointialalla positiivinen kehi-tys jatkui. Alalle perustettiin uusia yrityksiä, yrityksiin palkattiin lisää henkilökuntaa ja uusia kehityshankkei-ta käynnistettiin. Yritykset ovat kokeneet tärkeäksi yritysten ja julkisen sektorin vä-lisen keskustelun vahvistamisen. KOSEK järjesti yhteistyössä Kokkolan kaupungin ja Kanto-hankkeen kanssa kaksi keskus-telutilaisuutta. Keväällä aiheena oli toimi-joiden välisen yhteistyön kehittäminen ja syksyllä ” Valinnanvapaus? Asiakaslähtöi-syys hyvinvointialan palveluissa”.

Kokkolan seudun KOKO-ohjelma käynnistyi vuoden alussa. KOSEK on ve-tovastuussa hyvinvointi ja luovat alat – toimialaosiosta. KOSEKin edustaja on myös mukana Työ- ja elinkeinoministe-riön kansallisessa hyvinvointiverkostos-sa. Kesäkuussa järjestettiin KOKO-oh-jelman puitteissa hyvinvointialan yri-tyksille tutustumismatka Joensuuhun. Matkan aikana alueen yritykset pääsivät tutustumaan Joensuun seudun yrityk-siin ja suunnittelivat Inno-studio -mene-telmän avulla uusia esteettömyyteen liit-

tyviä tuote- ja palvelukonsepteja. Syksyllä käynnistettiin hyvinvoin-

tialan kehitykseen liittyvä selvitys Kan-nuksessa. Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa hyvinvointialan kehitysmah-dollisuuksia elinkeinoelämän näkökul-masta Kannuksessa. Selvityksen tulok-

set julkaistaan alkuvuodesta 2011. KOSEK järjestää yhteisosaston Hel-

singin Lääkäripäiville tammikuussa 2011. Messuosastolle on tulossa mukaan se-kä yksityisiä yrityksiä että julkisen sekto-rin toimijoita. Messuosaston suunnittelu käynnistettiin syksyllä.

välinen keskustelu tärkeää

D en positiva utvecklingen inom välfärdsbranschen fortsätter. Nya företag grundades, företa-gen anställde mera personal och nya ut-vecklingsprojekt startades. Företagen har upplevt det som viktigt att dialogen mellan dem och den offentliga sektorn stärks. KOSEK arrangerade två diskus-sionstillfällen i samråd med Karleby stad och Kanto-projektet. Temat under vå-ren var utvecklingen av samarbete mel-lan aktörerna och höstens tema var ”Val-frihet? – mot kundorientering i välfärds-tjänster”.

KOKO-programmet startade i bör-jan av året i Karlebyregionen. KOSEK har ansvaret som lokomotiv för välfärds- och de kreativa branscherna. KOSEK har också en representant i Arbets- och nä-ringsministeriets riksomfattande nätverk för välfärden. I juni ordnades inom ra-men för KOKO-programmet en studie-resa till Joensuu för företagen i välfärds-branschen. Under resan kunde företag från vår region bekanta sig med före-tag i Joensuu och planerade med hjälp av metoderna från Innostudio nya pro-dukt- och servicekoncept som gällde till-

gänglighet. Under hösten påbörjades en utred-

ning om utvecklingen av välfärdsbran-schen i Kannus. Syftet är att kartlägga möjligheterna till utveckling av välfärds-branschen ur näringslivets synvinkel i Kannus. Resultaten av utredningen pu-bliceras i början av år 2011.

KOSEK ordnar en gemensam avdel-ning under Läkardagarna 2011 i Helsing-fors. Både privata företag och aktörer in-om offentliga sektorn kommer att delta i mässavdelningen. Planeringen av mäss-avdelningen påbörjades under hösten.

Dialogen mellan företagenoch offentliga sektorn viktig


välinen keskustelu tärkeää

Kaksoisraiteenrakentaminen

Byggandet av den dubbelspåriga banan skapar möjligheter

V irkestransporter och större bygg-projekt förbättrade läget inom transportbranschen efter lågkon-junkturen. Exporttransporterna ökade märkbart under slutet av året. Den livli-gare exporthandeln återspeglades ock-så i transportföretagens orderböcker. Kostnadsstegringen har emellertid tärt på lönsamheten så det återstår mycket utvecklingsarbete för att trygga kontinu-iteten i branschen.

KOSEK arrangerade i december i

samarbete med Mellersta Österbottens vuxeninstitut samarbetsevenemang för transportbranschen i både Kannus och Karleby. Närmare hundra personer del-tog. Under tillfället gick man igenom sär-skilt vilka möjligheter projektet för den dubbelspåriga banan Karleby-Ylivieska för med sig med tanke på schaktnings- och transportföretagen i området. Man måste beakta att banarbetet är synner-ligen noggrant övervakat och kravet är att varje arbetare bland annat ska ha gått

igenom en säkerhetskurs. I december planerades tillsammans

med projektet Kannus-kehittyvä kau-punki en enkät som gäller transportfö-retagarnas behov och situation under de kommande åren. Enkäten genomförs ge-nast i början av år 2011 och resultaten blir klara i mitten av februari. Genom enkä-ten klarläggs närmare bland annat trans-portbranschens behov av utbildning och investeringar.

KULJETUS TRANSPORT

luo mahdollisuuksia

Puukuljetukset ja suuremmat raken-nushankkeet paransivat kuljetus-alan tilannetta taantuman jälkeen. Vientikuljetukset kasvoivat huomattavas-ti loppuvuoden aikana. Vilkastunut vien-tikauppa näkyi myös kuljetusyritysten tila-uksissa. Kustannusten nousu on kuitenkin syönyt kannattavuutta, joten paljon kehi-tystyötä on tehtävä toiminnan jatkuvuu-den turvaamiseksi.

KOSEK järjesti yhteistyössä Keski-Poh-janmaan aikuisopiston kanssa kuljetus-alan yhteistyötapahtumat joulukuussa se-kä Kannuksessa että Kokkolassa. Osallis-tujia oli yhteensä lähes sata. Tilaisuuksissa käytiin läpi erityisesti Kaksoisraideprojek-tin mahdollisuudet myös alueen maansiir-to- ja kuljetusyrittäjille. Huomioitavaa on, että ratatyöskentely on erittäin valvottua ja se vaatii jokaiselta työntekijältä muun muassa turvallisuuskurssin läpikäyntiä.

Joulukuussa yhdessä Kannus-kehitty-vä kaupunki -projektin kanssa suunnitel-tiin kyselytutkimus alueen kuljetusyritys-ten tarpeista ja tilanteista tulevina vuo-sina. Kysely tehdään heti alkuvuodesta 2011 ja tulokset saadaan helmikuun puo-livälissä. Kyselyllä saadaan tarkempaa tie-toa muun muassa kuljetusalan yrityksien koulutus- ja investointitarpeista.

Kuva/Bild: Ab A.Häggblom Oy


Huomio

Fokus på utveckling av affärsverksamheten

B land de viktigaste teman som be-handlades inom utvecklingen av de kreativa företagen fanns kompe-tensutvecklingen i affärsverksamhet och också sökandet av nya marknader. Kul-ta-hanke och Produforum är två projekt som startades med tanke på kompetens-utvecklingen i affärsverksamhet inom de kreativa företagen i regionen.

KOSEK ordnade i januari en studieresa till mässan Forma kevät ’10 i Helsingfors för företagarna i de kreativa branscher-na. I samband med studieresan konsta-terades att mässan är ett viktigt mark-nadsförings- och försäljningsevenemang

på riksnivå och våra företagare blev in-tresserade av att delta i mässan. Sålunda ordnade KOSEK för första gången en ge-mensam avdelning för våra handarbets-företagare på mässan Forma syksy ´10 som hölls i Helsingfors Mässcentrum 20. – 22.8.2010. Fyra företag deltog i den ge-mensamma avdelningen.

I augusti deltog KOSEK i en studiere-sa till bostadsmässan i Kuopio som Karle-by stad hade ordnat för företag och aktö-rer i servicebranschen. Syftet med resan var att reda ut hur kuopioföretagen i ser-vicebranschen hade utnyttjat kundflödet i samband med bostadsmässan. Utgå-

ende från erfarenheterna av studieresan beslöts att bygga upp ett Företagstorg för Bostadsmässan i Karleby där företa-gen i de kreativa och servicebranscherna får möjlighet att presentera och sälja sina produkter åt mässbesökarna.

I september ordnade KOSEK en verk-stad kring temat internationalisering i samarbete med Näringscentralen Con-cordia. Syftet med verkstaden var att förbättra färdigheterna i internationali-sering, men också att samtidigt främja samarbetet mellan Jakobstads och Kar-leby regioner.

liiketoimintaosaamisen kehittämiseen

Luovien alojen yritysten kehittämises-sä tärkeimmiksi teemoiksi kuluneen vuoden aikana nousivat liiketoimin-taosaamisen kehittäminen ja toisaalta myös uusien markkinoiden etsiminen. Lii-ketoimintaosaamisen kehittämiseksi alu-eella käynnistyi luovan alan yrityksille tar-koitetut Kulta-hanke ja Produforum.

KOSEK järjesti tammikuussa tutustu-mismatkan luovien alojen ja palvelualan yrittäjille Forma kevät ’10 – messuille Hel-sinkiin. Tutustumismatkan perusteella to-dettiin, että messut ovat tärkeä markki-nointi- ja myyntitapahtuma kansallisella tasolla ja alueemme yritykset olivat kiin-nostuneita osallistumaan messuille. Näin ollen KOSEK järjesti ensimmäistä ker-taa yhteisosaston alueemme käsityöyrit-täjille Helsingin messukeskuksessa 20. – 22.8.2010 järjestetyille Forma syksy ´10 – messuille. Mukana yhteisosastolla oli neljä yritystä.

Elokuussa KOSEK oli mukana Kokko-lan kaupungin palvelualan yrityksille ja toimijoille järjestämällä tutustumismat-kalla Kuopion asuntomessuille. Matkan tarkoituksena oli selvittää, kuinka kuo-piolaiset palvelualan yritykset olivat hyö-dyntäneet asuntomessujen asiakasvirtaa. Matkan annin perusteella päätettiin ra-kentaa Kokkolan Asuntomessuille Yritys-tori, jossa alueen luovien alojen ja palve-

lualan yritykset pääsevät esittelemään ja myymään tuotteitaan messukävijöille.

Syyskuussa KOSEK järjesti yhteistyös-sä Elinkeinokeskus Concordian kanssa kansainvälistymistyöpajan. Työpajan tar-koituksena oli parantaa yritysten kan-sainvälistymisvalmiuksia, mutta toisaal-ta myös edistää Kokkolan ja Pietarsaaren seutujen yritysten välistä yhteistyötä.

PALVELUALA JA LUOVAT ALAT SERVICEBRANSCHEN OCH DE KREATIVA BRANSCHERNA


MEKAANINEN PUUTEOLLISUUS DEN MEKANISKA TRÄVARUINDUSTRIN

Puutuotealan tutkimus- ja kehittä-mishanke R&D Wood työsti toi-mintavuoden aikana viiden puualan yrityksen t&k -hanketta. Uusia, laaduk-kaampia tuotteita on tulossa markkinoil-le. Yhteistyö myös veneteollisuuden puu-osien valmistajien sekä ikkuna-, ovi- ja ka-lusteteollisuuden kesken on lähtemässä hyvään käyntiin.

Yhteistyössä Teknologiakeskus KE-TEK Oy:n, Oulun yliopiston ja Kokkolan kaupungin kanssa käynnistettiin tuote-kehityshanke, jossa kehitetään rakennus-menetelmiä siirrettäville, väliaikaiseen käyttöön tarkoitetuille puurakennuksille. Kehittämishankkeelle haetaan Sitran ra-hoitusta.

Kokkolan seudun mekaanisen puualan

yritykset menestyivät toimintavuoden ai-kana varsin hyvin. Kaikki lomautetut on la-man jälkeen otettu takaisin töihin ja lisää-kin työntekijöitä on rekrytoitu. Varsinkin pienet puusepänliikkeet ovat kehittäneet toimintojaan ja markkinoitaan. Investoin-teja kone- ja laitekantaan on tehty hyvin.

uusia tuotteita markkinoille

Kehityshankkeiden kautta

F orsknings- och utvecklingsprojek-tet för trävaruindustrin R&D Wood genomförde under verksamhetsår-et t&k-projektet för fem företag i träin-dustrin. Nya produkter med höjd kvalitet är på väg ut på marknaden. Ett samar-bete mellan tillverkare av träkomponen-ter för båtindustrin och fönster-, dörr och möbeltillverkare håller på att komma väl i gång.

Genom ett samarbete mellan Tekno-logicentret KETEK Ab, Uleåborgs uni-versitet och Karleby stad startades ett produktutvecklingsprojekt inom vilket

byggmetoder utarbetas för flyttbara trä-byggnader som ska användas temporärt. Finansiering för projektet skall sökas från Sitra.

Företagen i den mekaniska trävaru-branschen i Karlebyregionen hade ut-märkt framgång under verksamhetsåret. Alla de som permitterades under lågkon-junkturen har fått återgå till sina jobb och mera arbetskraft har rekryterats. I synner-het små snickerier har utvecklat sina funk-tioner och marknader. Omfattande inves-teringar har gjorts i maskiner och anlägg-ningar.

Nya produkter ut på marknaden via utvecklingsprojekt


TURKISTUOTANTO PÄLSNÄRINGEN

omistajanvaihdoksiinHinnannoususta puhtia

Prisstegringen satte fart på ägarskiftena

Turkisten jo toista vuotta jatkunut hinnannousu on helpottanut huo-mattavasti velkaantuneen alan ter-vehdyttämistä. Velkoja on pystytty ly-hentämään merkittävässä määrin ja jär-kevämpiä lainoituspaketteja on pystytty turkisten positiivisen hintakehityksen an-siosta rakentamaan turkistuotantotiloil-le.

Omistajanvaihdosten valmistelu ja lä-pivieminen turkistuotantotiloilla paran-tui turkisten hinnannousun myötä mer-kittävästi. Kiinnostuneita tuotannon jat-kajia on alkanut löytyä kasvavassa määrin myös omistajaperheiden sisältä. Myös eläinten hyvinvointiin ja turkisten laadun parantamiseen suunnattujen investointi-en määrä on toimintavuoden aikana ol-lut alueellamme varsin hyvä.

Keski-Pohjanmaan Ammattikorkea-koulun Pietarsaaren yksikön turkisalan toimipiste on tehnyt jatkojalostajien kou-lutuksessa erittäin arvokasta työtä. Kou-lutuksen tuloksena turkisten erikoistuot-teita valmistavia yrityksiä on alueelle jo suunnitteilla.

Pälsarnas prisstegring som hållit i sig redan över ett år har betydligt förbättrat läget i den skuldtyngda branschen. Man har kunnat amortera i betydande utsträckning och förnuftiga-re lånepaket har på grund av den positi-va prisutvecklingen kunnat utformas för pälsfarmerna.

Förberedelserna för och genomföran-det av ägarskiften ökade betydligt i och med prisstegringen på pälsprodukterna. Det har börjat finnas allt fler personer in-om familjerna som är intresserade av att

ta över familjefarmer. Även investering-arna som tar sikte på djurens välmående och pälskvaliteten var betydande i regi-onen under verksamhetsåret.

Pälsenheten i Jakobstad som hör till Mellersta Österbottens Yrkeshögskola har gjort ett synnerligen värdefullt arbe-te i utbildningen för vidareförädling. Som ett resultat av utbildningen finns det re-dan planer på att grunda företag i regio-nen vilka specialiserar sig på specialpro-dukter av päls.


PROJEKTITOIMINTA

Toimintavuoden aikana kehitettiin hankerekisteriä suunnitelman mu-kaisesti. Hankerekisterin on tar-

koituksena mahdollistaa projektien re-aaliaikaisen seurannan, niin toiminnan kuin toteutuneiden kustannusten suh-teen. Se toimii raportoinnin ja budje-toinnin työkaluna sekä mahdollistaa tiedonsaannin hankkeiden tarjoamista palveluista yrityksille siten, että KOSE-Kin verkkopalvelussa on mahdollista yl-läpitää ajankohtaista listaa hankkeiden tarjoamista yrityspalveluista. Hankere-kisterin yhteyteen luotiin myös hankkei-den pisteytysjärjestelmä, joka vastaa hy-vin pitkälle kansainvälisten hankkeiden arvioinnissa käytettyä järjestelmää.

Kuntarahoitusta myönnettiin vuoden

aikana 17 uudelle hankkeelle. Erityistä huomiota kiinnitettiin suoraan komis-sion rahoittamiin hankkeisiin ja niiden määrän lisäämiseen alueella. KOSEKin omaa osaamista kansainvälisissä hank-keissa on kehitetty osallistumalla TEKE-Lin järjestämään sertifioitu hankevalmis-telija -koulutukseen sekä osallistumalla tiedotustilaisuuksiin avautuvista hauis-ta. Yrityksille sekä toimijoille järjestet-tiin syksyn aikana infotilaisuus TEKES-, Eureka- sekä Eurostar- rahoituksista. Ti-laisuuden jälkeen oli mahdollista saada henkilökohtaista ohjausta oman projek-tinsa toteutukseen.

KOSEKin omista projekteista REINO – projekti saatiin lopulliseen päätök-seen. Komissio hyväksyi sekä loppura-

portin että maksatushakemuksen huh-tikuussa ja rahoitusosuudet välitettiin partnereille viikkoa myöhemmin. Jak-son aikana valmisteltiin omistajanvaih-doksiin keskittyvää NEXTIA – hanketta yhteistyössä Elinkeinokeskus Concordi-an kanssa. Lopulliset hakemukset liittei-neen jätettiin rahoittajille maaliskuun ai-kana ja hanke alkoi elokuussa. Opetus-hallituksen rahoittama valtakunnallinen YES yrittäjyyskasvatuskeskukset -hanke päättyi vuoden 2010 lopussa.

Kansainvälisenhankeosaamisen

kasvattamista

PROJEKTVERKSAMHETEN

Ökad kompetens för internationella projekt

P rojektregistret utvecklades plan-enligt under verksamhetsår-et. Syftet med projektregistret är att göra det möjligt att i realtid föl-ja upp projekten, både när det gäller stadiet för genomförande och kostna-derna. Registret fungerar även som ett verktyg för rapportering och budgete-ring samt möjliggör för företagen att få information om de tjänster projekten erbjuder. Detta sker genom möjlighe-ten att upprätthålla en aktuell lista på KOSEK:s webbtjänst över de företags-tjänster som projekten erbjuder. I sam-band med projektregistret har också ett poängsättningssystem skapats för pro-jekten, vilket mycket långt motsvarar

det system som används vid utvärde-ringen av internationella projekt.

Under året beviljades kommunfinan-siering för 17 nya projekt. Särskild upp-märksamhet fästes vid projekt som finan-sieras direkt av kommissionen samt vid en ökning av dessa projekt i regionen. KOSEK har utvecklat sin egen kompetens för internationella projekt genom att del-ta i utbildningen för certifierade projekt-beredare som ordnas av TEKEL samt ge-nom att delta i informationstillfällen när nya projektprogram tillkännages. Under hösten ordnades ett informationstillfälle om TEKES-, Eureka- och Eurostarfinan-siering för företag och aktörer. Efter pro-grammet fanns det möjlighet att få per-

sonlig handledning i anslutning till ge-nomförandet av ett eget projekt.

Som ett av de viktigaste resultaten bland KOSEK:s egna projekt är slutfö-randet av REINO-projektet. Kommissio-nen godkände både slutrapporten och ansökan om utbetalning i april och fi-nansieringsandelarna förmedlades en vecka senare till partnerna. Under perio-den bereddes ägarskiftesprojektet NEX-TIA i samråd med Näringscentralen Con-cordia. De slutgiltiga ansökningarna jäm-te bilagor lämnades till finansiären i mars och projektet inleddes i augusti. Projek-tet YES-centerprojektet för företagarfost-ran som finansierades av Utbildningssty-relsen avslutades i slutet av år 2010.


PROJEKTITOIMINTA PROJEKTVERKSAMHETEN

Taulukko 2. Projektit vuonna 2010 | Tabell 2. Projekt år 2010

Projekti Hallinnoija Aika Budjetti KOSEKin osuusProjekt Projekt ägare Tid Budjet KOSEKs andel

Chemplant 2 Centria 1.1.10-1.4.12 363916 45396

e-Business Chydenius 1.10.07-30.9.10 580000 110640

E-PAKKI AIKK 1.11.08-31.12.11 448000 33750

GATEWAY AIKK 1.10.08-31.12.10 113076 6650

Huomio Myyntiin KPAMK 1.2.10-31.1.12 187489 34247

Hyvinvointi framille KPAMK 1.4.08-31.12.10 207460 29044

Hyvinvoiva työikäinen AMK 1.1.09-31.12.10 122269 24454

Hyvisto KPAMK 1.1.09-31.12.11 322341 43349

KAKKOSVAIHDE Firmaxi 1.6.09-31.5.11 284400 15800

Kannus-kehittyvä kaupunki Kosek 1.1.09-31.12.10 246840 14810

Kasku Centria 1.4.08-31.3.10 246028 49204

KIP Kosek 5.2.07-31.8.09 409750 69487

Konepaja 2010 AIKK 1.10.08-31.12.11 998800 75000

KP airport Concordia 1.1.10-31.12.12 393000 58950

KPS Flyg Concordia 1.1.09-30.9.10 123906 5000

Kultahanke Yrittäjäopisto 1.1.09-31.12.11 82285 6000

KUPI 3 Centria 1.12.10-31.3.12 667890 43549

Laatuoske Ketek 1.5.08-28.2.11 800000 29760

Latte KPAMK 1.8.10-21.7.13 338274 67654

LIITU Kepli 1.1.10-30.6.11 136600 8664

LuTek Chydenius 1.8.08-31.7.11 1782754 334266

Menetelmä Ketek 1.10.09-30.9.11 325500 47650

Mittaava käynnissäpito2 Centria 1.9.08-31.12.10 320758 34321

Mobilepoint Centria 1.4.08-31.3.10 294680 47343

Multipolistoiminnan Ketek 1.10.08-30.9.10 383200 38320

Nahkajäteselvitys Ketek 1.12.08-31.3.11 250000 25000

Nanomateriaaleja sisältävä jäte Ketek 1.1.10-31.10.13 290000 25000

Nanotech Finland Ketek 1.6.09-31.12.10 477588 10030

NAPCE Ketek 1.9.09-31.3.11 300000 36000

Nextia Kosek 1.11.09-31.10.10 170900 32471

North Rull Chydenius 1.8.08-28.2.11 74781 14956

Oske 2010 Ketek 1.1.10-31.12.10 368932 35118

Palvelualojen liiketoim AIKK 1.4.08-30.9.2010 256800 28890

PETO Chydenius 1.10.07-30.9.10 370685 44482

Produforum Juthbacka 1.4.10-28.2.13 371358 6000

R&D Wood Centria 1.1.08-31.12.11 1205000 15063

Rekrytointi ja tulomuuttopalvelu Kosek 1.1.08-31.12.10 475740 89290

Seutuologistiset palvelut Seulo Oy 28.6.10-31.12.10 110000 10000

Start Up AIKK 1.10.08-31.12.11 2316320 74000

Sähköauto Ketek 1.9.09-31.3.11 748000 74800

Teollisuuuden komposiittijäte Ketek 1.2.08-31.3.10 256900 25700

The wonder of fur Centria 12.5.08-30.4.11 397200 11020

Treenataan AIKK 1.9.08-31.8.10 97000 8000

Tulevaisuuden e-oppia Centria 1.9.08-31.8.11 424830 30163

Tuotekehitys Ketek 1.11.09-31.10.12 441679 46376

Vaihtoehtoiset energialähteet Ketek 1.4.10-31.12.10 100000 12000

Vaihtovalmennusohjelma AIKK 1.4.08-31.12.11 1 202 300 140000

Welmed labs Chydenius 2.1.08-30.9.11 732249 84063

Verkko ja media AIKK 1.1.10-31.12.12 1113000 59300

VERKOTUT Chydenius 1.4.08-31.3.11 853840 80048

Viexpon vientineuvoja Viexpo 1.1.08-31.12.08 60400 11325

Viexpon vientineuvoja 2 Viexpo 10.3.09-9.3.10 56400 10575

Wimotech Chydenius 1.10.07-30.9.10 627400 70600

YES-Keskus Posek 1.6.08-31.12.10 266000 65800

Ytyä2 AIKK 1.4.08-31.12.10 200000 30000

Yhteensä 24476381 2440982


ÄGARSKIFTE OMISTAJANVAIHDOS

Suurten ikäluokkien eläköityminen näkyy selvästi yrityskentässä ja sa-malla omistajanvaihdospalvelun li-sääntyvinä asiakkaina. KOSEKin ja Elin-keinokeskus Concordian yhteisprojekti Omistajanvaihdospalvelu NEXTIA käyn-nistettiin elokuussa vastaamaan Kokko-lan ja Pietarsaaren seutujen omistajan-vaihdospalveluiden kysyntään. Projektin päärahoittajina toimivat Keski-Pohjan-maan ja Pohjanmaan liitot. Keskipohjan-maan Yrittäjillä on myös tärkeä rooli pro-jektissa.

Nextian yhteyshenkilöinä toimivat Elinkeinokeskus Concordiassa Riitta Kor-pela ja KOSEKissa Jari-Heikki Laitinen. Projektin assistenttina työskentelee Yri-tystalo Evaldissa, Keski-Pohjanmaan Yrittäjien tiloissa Marjo Lindholm. Hänen vastuualueenaan on yhdessä KOSEKin ja Concordian yhteyshenkilöiden kanssa tuottaa materiaalia NEXTIAn oman ulko-asun mukaisesti, järjestää seminaareja ja tietoiskuja alueen yrittäjille.

Omistajanvaihdospalvelu Nextian aloitusseminaarit järjestettiin sekä Kok-kolassa että Pietarsaaressa. Näissä tilai-suuksissa esiteltiin NEXTIA -palveluko-konaisuutta yrittäjille. Lisäksi paikalla oli alueen mentoreita. Ensimmäinen yrittä-

jäjärjestöjen kanssa toteutettu yritysilta järjestettiin Ullavan yrittäjien avustuksel-la joulukuussa. Vastaavia yritysiltoja tul-laan järjestämään jatkossa kaikkien alu-een paikallisyhdistyksien kanssa. Lisäk-si keskeisenä toimintana tulee olemaan omistajanvaihdosrenkaan luominen. Omistajanvaihdosrenkaasta tullaan jär-jestämään ensimmäiset tilaisuudet tam-mikuussa sekä Kokkolassa että Pietar-saaressa.

Nextia vastaa omistajanvaihdospalveluiden kysyntään

Nextia svarar på efterfråganav ägarskiftestjänster

P ensionsvågen bland de stora ål-dersgrupperna syns tydligt i fö-retagssektorn och samtidigt i ett ökat kundklientel hos ägarskiftestjänsten. KOSEK:s och Näringscentralen Concor-dias samprojekt Ägarskiftestjänsten NEX-TIA inleddes i augusti för att svara mot efterfrågan på ägarskiftestjänster i Kar-leby och Jakobstads regioner. Projektets huvudfinansiärer är Mellersta Österbot-tens och Österbottens förbund. Meller-sta Österbottens Företagare har också en viktig roll i projektet.

Som kontaktpersoner för Nextia fung-erar Riitta Korpela för Näringscentralen

Concordia och Jari-Heikki Laitinen för KOSEK. Som projektassistent fungerar Marjo Lindholm som har sin arbetspunkt i Mellersta Österbottens Företagares ut-rymmen i Företagarhuset Evald. Hen-nes ansvarsområde är att i samråd med KOSEK:s ja Concordias kontaktpersoner producera material i linje med Nextias egen utformning, ordna seminarier och informationsinslag till företagarna i regi-onerna.

Inledningsseminarier för Ägarskiftes-tjänsten Nextia ordnades både i Karleby och Jakobstad. Under dessa tillfällen pre-senterades NEXTIA:s tjänster i sin helhet

för deltagarna. Utöver detta så var men-torer från området närvarande. Den för-sta företagarkvällen som arrangerades i samråd med företagarorganisationer-na och med hjälp av företagarna i Ullava hölls i december. Motsvarande företagar-kvällar kommer att ordnas i fortsättning-en tillsammans med alla lokala företagar-föreningar i området. En central åtgärd blir att skapa en ägarskiftesring. De för-sta tillfällena kring ägarskiftesringen går av stapeln i januari både i Karleby och Ja-kobstad.


REKRYTOINTI- JA TULOMUUTTOPALVELU REKRYTERINGS- OCH ÅTERFLYTTNINGSTJÄNSTEN

Rekrytointi- ja tulomuuttopalvelu-projektin vuoden teemana oli elin-keinoelämän aluemarkkinointi. Projekti osallistui aktiivisesti messuille ja tapahtumiin esittelemään alueen elinkei-noelämää ja työmahdollisuuksia.

Eläköityminen luo paineita osaavan työvoiman saatavuudelle. Projektin yh-tenä pääteemana oli osaavan työvoiman houkutteleminen hyvinvointialalle. Pro-jekti osallistui Sairaanhoitajapäiville 11.-12.3.2010. Messutapahtuma oli onnis-tunut ja yhteistyötä tullaan tiivistämään hyvinvointialan yrityksien ja toimijoiden kanssa. Alueen hyvinvointialan yrityksil-le ja toimijoille tehtiin syksyn 2010 aikana kysely yhteisosaston järjestämisestä alan messutapahtumaan. Kyselyn perusteella ensisijaiseksi tarpeeksi nousi lääkäreiden rekrytoiminen alueelle. Projekti toteut-ti ilmoituskampanjan Sairaanhoitaja- se-kä Lääkärilehdessä syksyllä 2010 ja vuo-den 2011 Lääkäripäiville järjestetään yh-teisosasto.

Kesäkuussa 2010 projekti osallistui Helsingissä järjestettyyn ”Keski-Pohjan-maa konstailee Narinkkatorilla” -tapah-tumaan. Tapahtuma toteutettiin yhteis-

työssä maakunnan toimijoiden kanssa ja siihen osallistui yhteensä noin 300 toimi-jaa ja esiintyjää. Tapahtuman tavoittee-na oli esitellä Keski-Pohjanmaata laajasti kulttuurin avulla. Viikon aikana yhteisessä teltassa vieraili satoja henkilöitä keskuste-lemassa ja kyselemässä alueesta.

Talouden taantuma vaikutti rekrytoin-teihin ja yrityksien henkilöstön muutos-tilanteisiin vielä vuoden 2010 aikanakin. Projekti teki tiivistä yhteistyötä TE -toi-miston kanssa muun muassa ICT -alan

muutostilanteissa. Useat ICT -alan osaa-jat saivat apua CV-klinikalta ja Urasuun-nittelukoulutuksesta.

Kokkolan asuntomessut 2011 luovat loistavan mahdollisuuden alueen elin-keinoelämän markkinointiin ja kaupan-tekoon. KOSEKin järjestämän Yritysto-rin ja Venenäyttelyn suunnittelu aloitet-tiin syksyllä.

Rekrytointi- ja tulomuuttopalvelupro-jekti päättyi 31.12.2010. Osaajapankkitoi-minta jatkuu tulomuuttopalvelun osana.

Tyngdpunkten på näringslivets regionmarknadsföring

Årets tema inom projektet för re-kryterings- och återflyttnings-tjänster var näringslivets reg-ionmarknadsföring. Projektarbetarna deltog aktivt i mässor och evenemang för att presentera regionens näringsliv och arbetsmöjligheter.

Pensioneringarna skapar ett tryck på tillgängligheten på kunnig arbetskraft. Ett av projektets huvudteman var att locka arbetskraft till välfärdsbranschen. Projektet deltog i Sjukvårdardagarna 11.-12.3.2010. Mässevenemanget var lyckat och samarbetet mellan företagen och aktörerna i välfärdsbranschen kom-mer att intensifieras. En enkät som rik-tades till regionens företag och aktörer i välfärdsbranschen, genomfördes hösten 2010. I enkäten utreddes intresset för en

gemensam avdelning under en mässa i branschen. Det framgick av enkätsvaren att det viktigaste behovet var rekrytering-en av läkare till regionen. Projektet ge-nomförde en annonskampanj i tidningar-na Sairaanhoitaja och Lääkäri under hös-ten 2010 och en gemensam avdelning ordnas under Läkardagarna 2011.

I juni 2010 deltog projektet i ett eve-nemang i Helsingfors som hade kallats ”Keski-Pohjanmaa konstailee Narinkkato-rilla”. Evenemanget genomfördes i sam-arbete med aktörer i regionen och det to-tala antalet aktörer och medverkande var cirka 300. Syftet var att presentera Mel-lersta Östebotten på bred bas med hjälp av kulturen. Under veckan besöktes tältet av hundratals personer som ville diskute-ra och ställa frågor om regionen.

Lågkonjunkturen påverkade rekryte-ringen och förändringarna i företagens personal ännu under år 2010. Projektet samarbetade nära med Arbets- och nä-ringsbyrån exempelvis i frågor som gäll-de den förändrade situationen inom ICT-branschen. Många personer i ICT-bran-schen fick hjälp av CV-kliniken och kurser i karriärplanering.

Bostadsmässan i Karleby 2011 ska-par strålande möjligheter för marknads-föringen av regionens näringsliv och han-del. Planeringen av Företagstorget och Båtutställningen som organiseras av KO-SEK inleddes på hösten.

Projektet för Rekryterings- och åter-flyttningstjänster avslutades 31.12.2010. Kompetensbankverksamheten fortsätter som en del av återflyttningstjänsten.

elinkeinoelämänaluemarkkinoinnissa

Painopiste


KANNUS – KEHITTYVÄ KAUPUNKI

Maaliskuussa 2009 alkanut Kan-nuksen kaupungin elinvoimai-suuden turvaamiseen ja kehit-tämiseen keskittynyt projekti päättyy 30.4.2011. Projektin toisena toiminta-vuonna kehitettiin toimintamallia, jonka avulla yrityksen kehittämistarpeisiin pys-tytään vastaamaan ripeästi ja tehokkaasti sekä osoittamaan yritykselle oikeanlaista asiantuntija-apua. Projektin tehtävänä on aktivoida yrityksiä ja toimia ensikontakti-na. Projekti kartoittaa yrityksen kehittä-mistarpeita, minkä jälkeen yrityksen ke-hittämisprosessiin etsitään tarvittavat asi-antuntijat viemään prosessia eteenpäin.

Toimintamallin kehittäminen ja akti-vointityö alkoi tuottaa tulosta projektin toisena toimintavuonna. Yritysten kehit-tämishankkeita käynnistyi edellisvuot-ta runsaammin sekä investoinneissa että muiden liiketoimintojen kehittämispro-sesseissa. Vuoden aikana yrityksille myön-nettyjen rahoitustukien määrä kaksinker-taistui vuoteen 2009 verrattuna. Projek-tin voidaan katsoa kahden vuoden aikana vaikuttaneen omalta osaltaan 35 uuden työpaikan ja kahdeksan uuden yrityksen syntymiseen. Projektin eri toimenpiteisiin on osallistunut noin 150 yritystä. Yrityksil-le järjestettiin erilaisia tilaisuuksia muun muassa yrittäjien ja päättäjien yhteinen Yrittäjäfoorumi -tapahtuma, Rahoitus- ja kehittämispalvelut -tilaisuus sekä Kokko-la-Ylivieska -ratahankeseminaari.

Uuden yritystoiminnan selvittämiseksi käynnistettiin hyvinvointialaan, kuljetus-toimialaan sekä uusiutuviin energialähtei-siin liittyviä selvityksiä. Projekti on tehnyt lisäksi yhteistyötä Tohokvantti -hankkeen kanssa, jossa etsitään uusia innovaatioi-ta ja liiketoimintamahdollisuuksia lähinnä puu- ja elintarvikealalle.

Vuoden 2010 aikana luotiin Kannuk-sen elinkeinoelämää palveleva verkko-palvelu www.yrityskannus.fi. Sivustolla tiedotetaan elinkeinopalveluiden lisäk-si ajankohtaisista asioista sekä kerrotaan tarinoita yrityselämästä ja kannuslaisista henkilöistä. Sivustolla halutaan luoda po-sitiivista ja kannustavaa mielikuvaa Kan-nuksen elinkeinoelämästä myös uuden yritystoiminnan houkuttelemiseksi Kan-

nukseen. Verkkopalvelu jää pysyväksi osaksi Kannuksen kaupungin verkkopal-velua. Markkinointiviestintää varten luo-tiin kaupungin markkinointia tukevat tun-nuslauseet: Vahvat kannukset asumiseen, Vahvat kannukset yrittämiseen, Vahvat kannukset vapaa-aikaan ja Vahvat kan-nukset tulevaisuuteen.

Projekti osallistui olemassa olevien ta-pahtumien kehittämiseen sekä uusien ta-pahtumien käynnistämiseen, esimerkiksi kesän 2011 KyläKelpaa! Maaseutuasumi-sen messut. Projekti tuki elinkeinoelämän tapahtumien markkinointia merkittäväs-

ti. Kannuksen kaupungin kulttuuri- ja elin-keinoelämän tarjonta tuli näyttävästi esil-le ”Keski-Pohjanmaa konstailee Narink-katorilla” -tapahtumassa Helsingissä. Kannuksen kaupungin vetovoimaisuut-ta yrityslähtöisenä ja elinvoimaisena kau-punkina edesautettiin käynnistämällä sel-vitystyö opasteiden sijoitussuunnitelmas-ta sekä opasteiden visuaalisen ilmeen suunnittelusta. Selvitystyö täydentää 2010 valmistunutta Keski-Pohjanmaan maakunnallista palvelukohteiden opas-tussuunnitelmaa.

Yrityksien aktivointia ja kehittämistarpeiden etsimistä


Aktivering av företag och sökandeefter utvecklingsbehov

Projektet som hade som mål att trygga staden Kannus livskraft och utvecklig inleddes i mars 2009 och avslutas 30.4.2011. Under pro-jektets andra verksamhetsår utvecklades en verksamhetsmodell som ger verkty-gen för att svara snabbt mot ett företags utvecklingsbehov och att effektivt ge fö-retaget rätt typ av sakkunnighjälp. Pro-jektets uppgift är att aktivera företagen och fungera som första kontakt. Projek-tet kartlägger företagets utvecklingsbe-hov varefter man söker fram de sakkunni-ga som behövs för att föra företagets ut-vecklingsprocess framåt.

Utvecklings- och aktiveringsarbetet av verksamhetsmodellen började ge resul-tat under projektets andra verksamhetsår. Utvecklingsprojekt startade för flera före-tag än året innan både när det gällde in-vesteringar och utveckling av andra pro-cesser i affärsverksamheten. Mängden finansieringsstöd som beviljades företa-gen fördubblades jämfört med år 2009. Projektet kan anses under de två åren ha påverkat skapandet av 35 nya arbetsplat-ser och grundandet av åtta nya företag. Cirka 150 företag har deltagit i projektets

olika åtgärder. Olika evenemang har ord-nats för företagare bland annat Företa-garforum, Finansierings- och utvecklings-tjänster samt seminariet för banprojektet Karleby-Ylivieska.

För att utreda ny företagsverksamhet startades utredningar om välfärdsbran-schen, transportbranschen och förnybara energikällor. Projektet har också samar-betat med projektet Tohokvantti inom ra-men för vilket söks nya innovationer och möjligheter för affärsverksamhet närmast i trä- och livsmedelsbranschen.

Under år 2010 skapades webbtjäns-ten www.yrityskannus.fi som betjänar nä-ringslivet i Kannus. Sidorna informerar utöver näringstjänster också om aktuel-la saker samt berättar om företagslivet och personer i Kannus. Man går in för att skapa en positiv och sporrande sinne-bild av näringslivet i Kannus också för att locka ny företagsverksamhet till Kannus. Webbtjänsten blir kvar som en beståen-de del av webbtjänsten i Kannus stad. För marknadskommunikationen skapades slogans som stöd för stadens marknads-föring: Vahvat kannukset asumiseen, Vah-vat kannukset yrittämiseen, Vahvat kan-

nukset vapaa-aikaan, och Vahvat kannu-kset tulevaisuuteen.

Projektet deltog både i redan exis-terande evenemang och i att skapa nya som KyläKelpaa! Maaseutuasumisen messut. Projektet gav marknadsföring-en av evenemangen inom näringslivet ett betydande stöd. Kannus stads ut-bud på kultur- och näringsliv framfördes under evenemanget ”Keski-Pohjanmaa konstailee Narinkkatorilla” i Helsingfors. Kannus stads attraktionskraft som en fö-retagsvänlig och livskraftig stad främja-des genom att sätta igång en utredning av var informationstavlor ska placeras och hur de ska utformas visuellt. Utrednings-arbetet kompletterar den vägvisnings-plan för serviceanläggningar som färdig-ställdes för landskapet Mellersta Öster-botten år 2010.


V IESTINTÄ

KOSEKin ulkoisen viestinnän ensisi-jaisena tehtävänä on tiedottaa eri si-dosryhmiä KOSEKin toiminnasta ja toimintaympäristöön vaikuttavista asiois-ta sekä lisätä KOSEKin palveluiden tunnet-tuutta sidosryhmien keskuudessa. Tehtävä-nä on myös lisätä Kokkolan seudun elinkei-noelämän ja yritystoiminnan tunnettuutta niin omalla alueella kuin valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin.

KOSEK järjestää joko itse tai yhteis-työssä muiden toimijoiden kanssa elinkei-noelämän ja yrityskehittämisen teemoihin keskittyviä tilaisuuksia. Tilaisuuksien kaut-ta tiedotetaan alueen yrittäjille, muille elin-keinoelämän toimijoille, aluekehittäjille ja kuntapäättäjille uusimmista elinkeinoelä-män palveluista, muutoksista toimintaken-tässä sekä muista ajankohtaisista elinkeino-elämään ja kehittämistoimintaan liittyvistä asioista. Tilaisuuksien tarkoituksena on nos-taa keskusteltavaksi elinkeinoelämän ajan-kohtaisia teemoja, lähentää eri toimijoita sekä edistää yrityksien ja muiden toimijoi-den verkottumista.

Vuoden 2010 aikana KOSEK järjesti 22 tapahtumaa, joihin osallistui noin 600 osal-listujaa. KOSEK järjesti yhteisosastot alueen yrityksille ja elinkeinoelämän toimijoille Ve-ne10Båt – messuille Helsingissä helmikuus-sa, Forma Syksy ´10 Messuille Helsingissä elokuussa ja Alihankintamessuille Tampe-reella syyskuussa. Lisäksi KOSEK oli omalla osastollaan mukana Kannuksen Kauppapäi-villä huhti- ja lokakuussa, Keski-Pohjanmaa konstailee Narinkkatorilla -tapahtumassa Helsingissä kesäkuussa sekä Kannuksen joulun avauksessa.

KOSEKin toiminta sekä KOSEKin jär-jestämät tilaisuudet näkyivät vuoden aika-na mediassa. KOSEK oli esillä 40 alueelli-sen median tekemässä jutussa. Näkyvyyt-tä vahvistivat tapahtumailmoittelu (10 kpl) sekä yleisilmoitukset (29 kpl) KOSEKin pal-veluista alue – ja paikallislehdissä sekä ra-diossa ja alueuutisissa. Kevätkaudella to-teutettiin 14-osainen KOSEKin radio-ohjel-masarja, KOSEKin kulmilla, Radio 967:ssä. Ohjelmasarjan aikana KOSEKin henkilöstö kertoi KOSEKin toiminnasta yleisesti sekä KOSEKin monipuolista palveluista liittyen yrityskehittämiseen yrityksen elinkaaren eri

vaiheissa. Ohjelma esitettiin tiistaisin ja tois-tot torstaisin ja lauantaisin. Ohjelman pys-tyi kuuntelemaan myös KOSEKin verkko-palvelusta.

KOSEKin ulkoisessa viestinnässä paino-tetaan verkkoviestintää. KOSEKin verkko-palvelun kautta tiedotetaan KOSEKin ajan-kohtaisista asioista ja tapahtumista. Lisäksi sivujen tarkoituksena on tarjota perustie-toutta ja linkkejä yrityskehittämiseen liit-tyen. Verkkopalvelussa sijaitsevat Kokko-lan seudun yritysrekisteri ja toimitilarekis-teri. Vuoden aikana KOSEKin www-sivuilla vieraili yhteensä 16 645 yksilöityä kävijää, keskimäärin noin 1 387 yksilöityä kävijää kuukaudessa. Käyntejä oli yhteensä 30 499. Yritysrekisteri, yritysrekisterin yritys-haku sekä toimitilarekisteri, joka uudistet-tiin vuoden loppupuoliskolla, pitivät edel-leen paikkansa KOSEKin www-sivujen suo-situimpina sivuina. KOSEKin www-sivujen kävijämäärät on esitetty kuviossa 5.

Sosiaalisen median hyödyntäminen ja ohjeistaminen on ollut viime vuosina vies-

tinnän puhutuimpia aiheita yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Vuoden 2010 ai-kana KOSEKille luotiin sosiaalisen median ohjeistukset sekä sosiaalisen median strate-gia. Koko henkilöstölle järjestettiin touko-kuussa koulutustilaisuus sosiaalisesta me-diasta. Loppuvuodesta avattiin KOSEKin oma sivusto Facebookissa.

Kokkolan seudun yritysrekisteri päivitet-tiin tammi-maaliskuun aikana kuten aikai-sempinakin vuosina. Tiedot päivitettiin ot-tamalla puhelimitse yhteyttä kaikkiin Kok-kolan seudun yrityksiin sekä liiketoimintaa harjoittaviin yhdistyksiin. Päivityksen yhte-ydessä yritysrekisteriin lisättiin perustetut yritykset, poistettiin toimintansa lopetta-neet yritykset sekä päivitettiin kaikkien yri-tyksien tiedot. Vuoden 2010 päivityksen jäl-keen Kokkolan seudun yritysrekisterissä oli yhteensä noin 2800 yritystä ja liiketoimintaa harjoittavaa yhdistystä. Julkisesti nähtävillä oli 2430 yrityksen ja liiketoimintaa harjoitta-van yhdistyksen tiedot.

Sosiaalinen media avaa uusia mahdollisuuksia

KOMMUNIKATION


KOMMUNIKATION

Sociala medier öppnar nya möjligheter

KOSEK:s externa kommunikation har till uppgift att informera olika intres-segrupper om KOSEK:s verksamhet och sådant som påverkar verksamhetsmil-jön, samt att öka kännedomen om KOSEK och dess tjänster bland intressegrupperna. Till uppgifterna hör också att öka kännedo-men om Karlebyregionens näringsliv och fö-retagsverksamhet både inom den egna re-gionen, på riksnivå och internationellt.

KOSEK arrangerar evenemang som behandlar teman kring näringslivet och företagsutveckling på egen hand eller i samarbete med andra aktörer. Genom evenemangen informeras regionens före-tagare, andra aktörer i näringslivet, regi-onutvecklare och kommunala beslutfatta-re om de nyaste tjänsterna inom närings-livet, förändringar i verksamhetsfältet samt om andra aktuella ärenden i anslut-ning till näringslivet och utvecklingsverk-samheten. Evenemangen syftar till att få igång en diskussion om aktuella teman i näringslivet, att föra samman olika aktö-rer samt främja nätverkandet mellan före-tagen och andra intressenter.

Antalet deltagare i de 22 evenemang som KOSEK arrangerade år 2010 uppgick till närmare 600 personer. KOSEK ordna-de gemensamma avdelningar för före-tag och aktörer i näringslivet på Vene10-Båtmässan i Helsingfors i februari, Forma Syksy’10 i Helsingfors i oktober och Un-derleverantörsmässan i Tammerfors i sep-tember. Ytterligare deltog KOSEK med en egen avdelning i evenemanget Kan-

nuksen Kauppapäivät i april och oktober, i evenemanget Keski-Pohjanmaa konstai-lee Narinkkatorilla i Helsingfors samt i jul-öppningen i Kannus.

KOSEK:s verksamhet samt de eve-nemang som KOSEK har ordnat har varit synliga i medierna under året. KOSEK be-handlades i 40 artiklar som publicerades i regionala medier. Synligheten stärktes genom annonseringen av evenemangen (10 st) samt allmän information (29 st) om KOSEK:s tjänster i regionala och lokala tidningar samt i radio och regionnyheter-na. Under vårperioden gjordes en radio-programserie i 14 delar i Radio 967 om KOSEK som kallades KOSEKin kulmilla. I programserien berättade KOSEK:s per-sonal både allmänt om KOSEK:s verk-samhet samt om KOSEK:s mångsidiga tjänster i anslutning till utveckling av fö-retag i deras olika livscykelskeden. Pro-grammet sändes tisdagar med repriser torsdagar och lördagar. Man kunde lyss-na på programmet också via KOSEK:s webbtjänst.

I KOSEK:s externa kommunikation ligger tyngdpunkten på nätkommunika-tionen. KOSEK informerar om sina ak-tualiteter och evenemang via sin webb-tjänst. Syftet med nätsidorna är också att erbjuda basfakta och länkar som anslu-ter sig till företagsutveckling. Ytterliga-re har webbsidorna ett register över fö-retag och verksamhetslokaler i Karleby-regionen. KOSEK:s webbsidor besöktes under året av 16 645 individualiserade

besökare vilket betyder 1 387 individual-iserade besökare i snitt per månad. Det totala antalet besök var 30 499. Företags-registret, företagssökningen i företagsre-gistret och registret över verksamhetslo-kaler toppade fortfarande listan för de populäraste av KOSEK:s webbsidor. An-talet besök på KOSEK:s www-sidor pre-senteras i diagram 5.

Utnyttjandet av sociala medier samt instruktionerna för dem har under de se-naste åren hört till de mest diskuterade ämnena i företagen och andra organisa-tioner. Under år 2010 skapades instruk-tioner och en strategi för sociala medi-er för KOSEK. En kurs om sociala medier ordnades för hela personalen i maj. I slu-tet av året öppnades KOSEK:s egen sida på Facebook.

Karlebynejdens företagsregister upp-daterades i januari-mars som under ti-digare år. Uppdateringen genomfördes genom att per telefon kontakta alla fö-retag och föreningar som idkar närings-verksamhet i Karlebyregionen. I samband med uppdateringen infördes nygrunda-de företag i registret, avlägsnades före-tag som lagts ned och uppdateras upp-gifterna om företagen som finns i regist-ret. Efter uppdateringen år 2010 upptog registret totalt 2800 företag och fören-ingar som idkar näringsverksamhet i Kar-lebyregionen. Uppgifter över 2430 fö-retag och föreningar som idkar närings-verksamhet var offentligt tillgängliga.

Kuvio 5. KOSEKin www-sivujen käynnit 1.1.-31.12.2010. Diagram 5. Besöken på KOSEK:s webb-sidor 1.1.-31.12.2010.

Käynnit

Absoluuttisetyksilöidyt kävijät

5 0004 5004 0003 5003 0002 5002 0001 5001 000

5000

1.–3

1.1.

1.–2

8.2.

1.–3

1.3.

1.–3

0.4.

1.–3

1.5.

1.–3

0.6.

1.–3

1.7.

1.–3

1.8.

1.–3

0.9.

1.–3

1.10

.

1.–3

0.11

.

1.–3

1.12

.

VIESTINTÄ


T IL INPÄÄTÖSTIEDOT BOKSLUTSUPPGIFTER

ResultaträkningTuloslaskelma

01.01.2010 – 31.12.2010

Vuosi/År Vuosi/År 2010 2009

Liikevaihto 1 669 096,71 1 601 199,63Liiketoiminnan muut tuotot 467 801,25 478 422,85Materiaalit ja palvelut -1 082 612,38 -1 082 027,64Henkilöstökulut -723 195,15 -685 206,64Poistot -5 419,63 -5 019,31Liiketoiminnan muut kulut -331 116,47 -346 865,62

LIIKEVOITTO (-TAPPIO) -5 445,67 -39 496,73

Rahoitustuotot ja kulut 6 822,27 43 047,24Voitto (-tappio) ennen satunnaisia eriä 1 376,60 3 550,51Voitto (-tappio) ennen tilinpäätössiirtoja

ja veroja 1 376,60 3 550,51Tuloverot -1 741,49 -2 457,37

TILIKAUDEN VOITTO (-TAPPIO) -364,89 1 093,14

Omsättning Övriga rörelseintäkter Material och tjänster Personalkostnader Avskrivningar Övriga rörelsekostnader

RÖRELSEVINST (-FÖRLUST)

Finansiella intäkter och kostnader Vinst (-förlust) före extraordinära poster Vinst (-förlust) före bokslutsdispositioner och skatter Direkta skatter

RÄKENSKAPSPERIODENS VINST (-FÖRLUST)


T IL INPÄÄTÖSTIEDOT BOKSLUTSUPPGIFTER

BalansräkningTase

01.01.2010 – 31.12.2010

Vuosi/År Vuosi/År 2010 2009

V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet 20 523,88 19 776,03Sijoitukset 57 670,51 57 670,51Pysyvät vastaavat yhteensä 78 194,39 77 446,54 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset 0,00 473 099,60Lyhytaikaiset 712 379,07 698 702,00Saamiset yhteensä 712 379,07 1 171 801,60Rahat ja pankkisaamiset 861 646,18 337 495,78

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 574 025,25 1 509 297,38V A S T A A V A A 1 652 219,64 1 586 743,92 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Osakepääoma 500 000,00 500 000,00 Edellisten tilikausien voitto (-tappio) 1 961,86 868,72

Tilikauden voitto (-tappio) -364,89 1 093,14 Oma pääoma yhteensä 501 596,97 501 961,86 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen yhteensä 1 150 622,67 1 084 782,06 Vieras pääoma yhteensä 1 150 622,67 1 084 782,06

V A S T A T T A V A A 1 652 219,64 1 586 743,92

A K T I V A BESTÅENDE AKTIVA Materiella tillgångar Placeringar Bestående aktiva

RÖRLIGA AKTIVA Fordringar Långfristiga Kortfristiga Fordringar Kassa och bank

RÖRLIGA AKTIVA A K T I V A P A S S I V A EGET KAPITAL Aktiekapital Balanserad vinst (-förlust) från tidigare Räkenskapsperioder Räkenskapsperiodens vinst (-förlust) Eget kapital FRÄMMANDE KAPITAL Kortfristiga Främmande kapital

P A S S I V A


A K T I V A BESTÅENDE AKTIVA Materiella tillgångar Placeringar Bestående aktiva

RÖRLIGA AKTIVA Fordringar Långfristiga Kortfristiga Fordringar Kassa och bank

RÖRLIGA AKTIVA A K T I V A P A S S I V A EGET KAPITAL Aktiekapital Balanserad vinst (-förlust) från tidigare Räkenskapsperioder Räkenskapsperiodens vinst (-förlust) Eget kapital FRÄMMANDE KAPITAL Kortfristiga Främmande kapital

P A S S I V A

KOSEK

KOSEK, Kokkolanseudun Kehitys Oy on kaikille yrittäjille ja kaiken-kokoisille yrityksille tarkoitettu monipuolinen elinkeino- ja kehittämis-palveluiden sekä yritysneuvonnan tar-joaja. Kannuksen ja Kokkolan kaupunki-en omistama kehitysyhtiö on perustettu syksyllä 2002 ja siitä lähtien yksi tärkeim-mistä tehtävistä on ollut yritysten ja yh-teisöjen toimintaedellytysten kehittämi-nen Kokkolan seudulla. Tehtävänä on li-säksi edistää kuntien ja talouselämän keskinäistä yhteistoimintaa, valvoa alu-een etua ulkopuolisen rahoituksen ja re-surssien hankinnassa sekä tehdä alueen yrityksiä ja elinkeinoelämää tunnetuksi.

KOSEKilla on tärkeä rooli koordi-noivana asiantuntijana. Yrittäjän ei it-se tarvitse miettiä, minkä alueella toimi-van kehittäjäorganisaation puoleen hän kääntyisi. Yrittäjä voi aina ensimmäisek-si ottaa yhteyttä KOSEKin henkilöstöön. KOSEKin tehtävänä on tietää, millaista osaamista ja asiantuntijuutta eri kehittä-jäorganisaatioista löytyy ja hakea yrittä-jälle paras mahdollinen partneri.

KOSEKin tehtävänä on auttaa sijoit-tuvia yrityksiä aloittamaan liiketoiminnan Kokkolan seudulla sekä jo alueella toi-mivia yrityksiä toimitiloihin liittyvissä asi-oissa. Henkilöstön koulutukseen ja rek-rytointeihin liittyvät asiat kuuluvat myös

neuvontapalveluiden piiriin. Rahoituk-seen liittyvissä asioissa yrityksiä aute-taan niin kehittämishankkeiden rahoi-tuksen kuin yrityksen taloudenhallinnan suunnittelussa. KOSEK palvelee yrityksiä myös uusien markkinoiden hakemisessa sekä omistajanvaihdoksissa. Alueen yri-tyksille neuvontapalvelut ovat maksut-tomia. Yrityksiä neuvomassa KOSEKissa on asiantuntevat yritysasiamiehet, joilla jokaisella on omat erityisosaamisen alu-eensa ja vastuutoimialansa.

Allmänt

Yleistä

KOSEK

KOSEK, Karlebynejdens Utveck-ling Ab är en organisation som erbjuder alla företagare och fö-retag av alla storlekar mångsidiga nä-rings- och utvecklingtjänster samt före-tagsrådgivning. Utvecklingsbolaget som ägs av Karleby och Kannus städer grun-dades hösten 2002 och en av dess vikti-gaste uppgifter har sedan dess varit att utveckla verksamhetsförutsättningarna för företag och samfund i Karlebyregio-nen. Uppgiften är också att främja sam-arbetet inom kommunerna och närings-livet, bevaka regionens intressen vid an-skaffningen av extern finansiering och resurser samt att göra regionens före-

tag och näringsliv kända. KOSEK har en viktig roll som koor-

dinerande expert. Företagaren behö-ver inte ensam fundera på vilken utveck-lingsorganisation i regionen han ska vän-da sig till. Företagaren kan alltid i första hand vända sig till KOSEK. KOSEK har som uppgift att veta vilken typ av kom-petens och sakkunnighet det finns inom olika utvecklingsorganisationer och att söka fram den bästa möjliga partnern för företagaren.

KOSEK har som uppgift att hjälpa fö-retag som håller på att etablera sig i Kar-lebyregionen att starta sin affärsverk-samhet samt att hjälpa redan verksamma

företag i regionen när det gäller verksam-hetslokaler. Sådana ärenden som perso-nalskolning och rekrytering hör också till rådgivningstjänsterna. När det gäller fi-nansieringsärenden får företagarna hjälp både när det gäller finansiering av ut-vecklingsprojekt och planering av före-tagets egen ekonomiförvaltning. KOSEK betjänar företagen också när de söker nya marknader eller funderar på ägarskif-te. Rådgivningstjänsterna är kostnadsfria för företagarna i regionen. KOSEK:s före-tagsrådgivare är sakkunniga företagsom-budsmän som var och en har sina special-områden och ansvarsbranscher.


KOSEK

KOSEKin hallitus koostuu sekä elinkeinoelämää että kehittä-mistoimintaa tuntevista jäsenistä. Työvaliokunta muodostuu omistajakuntien elinkeinoasioista vastaavista johtajista sekä KOSEKin hallituksen puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajas-ta. KOSEKin toimitusjohtaja toimii esittelijänä sekä hallitukses-sa että työvaliokunnassa. Elinkeinopoliittisen neuvottelukun-nan muodostavat omistajakuntien kaupunginhallitusten pu-heenjohtajistot sekä elinkeinoelämän edustajat, muun muassa yrittäjäjärjestön paikallisyhdistysten puheenjohtajat sekä alu-een kehittäjäorganisaatioiden johtajat.

KOSEKs styrelse är sammansatt av medlemmar som är förtrog-na med både näringslivet och utvecklingsverksamheten. Ar-betsutskottet består av ledare med ansvar för ägarkommuner-nas näringslivsärenden samt av ordförande och viceordförande för KOSEK:s styrelse. KOSEK:s verkställande direktör är föredra-gande både i styrelsen och arbetsutskottet. I den näringspolitis-ka delegationen ingår presidierna för ägarkommunernas stads-styrelser och representanter för näringslivet, som bland annat ordförandena för de lokala företagarorganisationerna samt di-rektörerna för utvecklingsorganisationerna i regionen.

Yhtiökokous/Bolagsstämman

Hallitus/Styrelsen

Toimitusjohtaja/Verkställande direktör

Henkilökunta/PersonalenNeljä yritysasiamiestä, projektikoordinaattori, tiedottaja, sihteeri ja projektihenkilöstö (4 hlöä)

Fyra företagsombudsmän, projektkoordinatorn, informatören, sekreteraren och projektpersonalen (4 pers)

Elinkeinopoliittinenneuvottelukunta/Näringspolitiska

delegationen

Työvaliokunta/Arbetsutskottet

Organisaatiokaavio Organisationsschema


PuheenjohtajaOrdförande Isotalus Antti Kaupunginjohtaja, Kokkolan kaupunkiStadsdirektör, Karleby stad

Varapuheenjohtaja ViceordförandeLounasto HannuToimitusjohtaja, KitinkannusVerkställande direktör, Kitinkannus

Documents

New 2010 - KOSEK · 2012. 11. 2. · KOSEK har intagit en aktiv roll genom att aktivera industrin och förbättra beredskapen för leveranser till projekten. Det är i praktiken fråga