Naapurina Voimala 2/2012

14 PIA WILHELMSSON RAKKAUDESTA HISTORIAAN 5 MITÄ NYT, LOVIISA 1 & 2 ?

9 HYVÄ TIETÄÄ SÄTEILYSTÄ

2 | 2012

Itämeri puhdistuu

18 Ydinpolttoaineen elinkaari

naapurina

18 Naapurina voimala Naapurina voimala 19

Ydinjätteet

KorKea-aKtiivinen jäteKorkea-aktiivinen jäte on käytettyä polttoainetta

KesKiaKtiivinen voimalaitosjäteEsimerkiksi radioaktiivisia halkeamistuotteita sisältävät nesteet, lietteet ja ioninvaihtomassat

matala-aKtiivinen voimalaitosjäteVoimalaitoksen huolto-, korjaus- ja siivoustöissä kertyvät suojamuovit ja muut sekalaiset jätteet

KärnavFall

HÖGaKtivt avFall Det högaktiva avfallet utgörs av uttjänt kärn-bränsle

medelaKtivt driFtavFallBland annat vätskor, slam och jonbytarmassor innehållande radioaktiva sönderfallsprodukter

lÅGaKtivt driFtavFall Skyddsplast från underhålls-, reparations- och städningsarbete samt annat blandavfall

loppusijoitusSlutförvaring

Ydinpolttoaineen elinkaari

riKastusAnrikning

louHintaBrytning

väKevÖintiKoncentrerering

polttoainesauvojen valmistusTillverkning av bränslestavar

alKuvaiHeet venäjällä Uraanin louhinta, rikastus ja polttoainesauvojen valmistus tapahtuu Venäjällä. Valmiit polttoaineniput kuljetetaan Loviisan voimalaitokselle.

inledande Faser i rYssland Uranbrytningen, anrikningen och tillverkningen av bränslestavar sker i Ryssland. De användningsklara bränsleknippena transporteras till Lovisa kraftverk.

loppusijoitus eurajoen olKiluotoon Välivarastoinnin jälkeen käytetty polttoaine kuljetetaan Eurajoelle loppusijoitettavaksi noin 500 metriä maanpinnan alapuolelle kallio-perään.

slutFÖrvarinG i olKiluoto i euraÅminne Efter mellanlagringen transporteras det uttjänta kärnbränslet till Euraåminne för slutförvaring i berggrunden på 500 meters djup under markytan.

KäYttÖ YdinvoimalassaAnvändning i reakrorn

VoimalaitosjäteluolaDRIFTAVFALLSGROTTA

VäliVarastointilaitosVäLIVARASTOInTILAITOS

välivarastointiMellanlagring

matala- ja Kes

KiaKtii

vinen

voimalaito

sjäte

Låg- och med

elakti

vt dr

iftav

fall

KorKea-aKtiivinen jäte

Högaktivt avfall

l oV i i san Voima l a i to s loV i sa kraf t Ve r k

olkiluoto

Venäjä – rYssl and

Avo iN polttoA iNek ierto – Öppe N Br ÄNS l e C Y k e l

Ydinpolttoaineen elinkaareen kuuluvat louhinta ja rikastus, väkevöinti, polttoainesauvojen valmistus, käyttö ydinvoimalassa, välivarastointi ja loppusijoitus. Loviisassa näistä tapahtuu käyttö ydinvoimalassa sekä välivarastointi. Avoin polttoainekierto tarkoittaa sitä, että käytetty polttoaine loppusijoitetaan sellaisenaan kestäviin kapseleihin suljettuina.

Kärnbränslets livscykel omfattar brytning, anrikning, koncen-trering, tillverkning av bränslestavar, användning i reaktorn, mellanlagring och slutförvaring. Användningen i reaktorn och mellanlagringen sker i Lovisa. Med öppen bränslecykel avses att det uttjänta kärnbränslet slutförvaras som sådant inneslutet i hållbara kapslar.

YDINJÄTEHUOLTO LOVIISASSAKäytetyt jo tehonsa menettäneet polttoaineniput siirretään reaktorin vieressä oleviin vesialtaisiin jäähtymään. Muutaman vuoden kuluttua ne siirretään reaktorihallista laitosalueella sijaitsevaan erilliseen välivarastolaitokseen odottamaan lop-pusijoitusta.

Käsittelyn jälkeen matala- ja keskiaktiiviset jätteet kuljetetaan voimalaitoksen alapuolella, noin 110 metrin syvyydessä sijait-sevaan välivarastointi- ja loppusijoitustilaan.

KÄRNAVFALLSHANTERINGEN I LOVISA De uttjänta bränsleknippena flyttas till bassänger i anslutning till reaktorerna där de får svalna. Efter några år flyttas de från reaktorhallen till ett mellanlager på anläggningsområdet där de förvaras i väntan på slutförvaring.

Efter tillbörlig behandling deponeras det låg- och medelak-tiva avfallet i kraftverkets mellanlagrings- och slutförvaring-sutrymme på cirka 110 meters djup.

loppusijoitus 2020Slutförvaring 2020

KäRnBRänSLETS LIVSCYKEL

NAAPURUUS

AJANKOHTAISTA

Q&A – KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA

ITÄMERI PUHDISTUU

AJANKOHTAISTA

NUORIA OSAAJIA TARVITAAN

RAKKAUDESTA HISTORIAAN – JA LOVIISAAN

HUOLEHDIMME YDINPOLTTOAINEEN KOKO ELINKAARESTA

YDINPOLTTOAINEEN ELINKAARI

Naapurina voimala on Fortumin Loviisan voimalaitoksen naapurilehti, joka jaetaan lähialueen koteihin.

Päätoimittaja: Peter Tuominen, [email protected]äällikkö: Anne Kuokkanen, [email protected]: Fortum, Loviisan voimalaitosAtomitie 700, PL 23, 07901 Loviisa, vaihde: 010 4511www.fortum.com/fi

Toimitus: peak press & productions oyAD: Sanna NylénToimittajat: Päivi Ahvonen, Seppo Iisalo, Anna-Maria LänsimiesReija Kokkola, Kirsi Riipinen Kannen kuva: Sanna Nylén / peak pressPainopaikka: Lönnberg Painot Oy

| SISÄLTÖ | | PÄÄKIRJOITUS |

18

3 4 5 6 9

12 141618

Tavoitteenamme on kertoa kaikille sidosryhmillemme Loviisan voimalaitoksen asioista aktiivisesti ja oikea-aikaisesti sekä avoimesti ja ymmärrettävästi. Py-rimme Fortumissa jatkuvasti parantamaan tiedottamistamme ja vuorovaiku-tustamme ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Tärkeä osa Loviisan voimalaitoksen paikallistiedottamista on ollut tämä Naapurina Voimala -lehti, jota nykymuodossaan on julkaistu Loviisa 3 -pro-jektista lähtien. Mikään ei kuitenkaan ole ikuista. Olemmekin nyt päätyneet siihen, että tämä numero jää nykymuotoisen lehden viimeiseksi. Yksi tai kak-si kertaa vuodessa ilmestyvä lehti ei mielestämme riittävästi täytä niitä vaati-muksia, joita asetetaan aktiiviselle ja oikea-aikaiselle vuorovaikutukselle ym-päröivän yhteiskunnan kanssa.

Kokeilemmekin jatkossa uusia toimintatapoja paikallisessa tiedottamisessa. Ottaen huomioon sen, että tietoa pitää olla tarjolla sekä sähköisessä että pai-netussa muodossa. Ja pitäen mielessä sen, että vaikka olemme koko ajan me-nossa enemmän ja enemmän kohti sähköistä viestintää internetin välityksel-lä, on postin kotiin kantama lehti monille ihmisille sittenkin se ensisijainen tiedon lähde. Jotta osaisimme tehdä muutokset sidosryhmiemme toiveiden mu-kaan, kysymme tämän lehden mukana tulevassa kyselyssä palautetta paikal-lisviestintäämme liittyen. Toivomme, että mahdollisimman moni teistä osal-listuu kyselyyn, sillä kaikki viestintämme kehittämiseen liittyvä palaute on meille erittäin arvokasta.

Tämä Naapurina Voimala on samal-la minulle viimeinen lehteni päätoimit-tajana. Työskenneltyäni pitkään vies-tinnän ja yhteiskuntasuhteiden parissa siirryn yhtiössä uusiin, mielenkiintoi-siin tehtäviin. Tehtäväkierrot, mahdol-lisuus kehittyä ja saada uusia haastei-ta tekevät monille fortumlaisille työs-kentelyn yhtiössä mielekkääksi - niin myös minulle.

Haluan kiittää kaikkia sidosryhmiä Loviisassa hyvästä yhteistyöstä, avoi-mesta keskustelusta ja ystävällisestä ilmapiiristä. Pidetään yhteyttä vaikka tehtävät muuttuvat.

Peter Tuominen

Kaikella on aikansa

KUVA

: PÄI

VI A

HVO

NEN

naapurina

Naapurina voimala 3

naapuruusTEKSTI: PÄIVI AHVONEN | KUVA: PEAK PRESS

Kaikella on aikansa

KENEN VALO SINÄ OLET?

Pimeä aika vuodesta saa kaipaa-maan valoa ja lämpöä. Laivasillan rantaraitti on valaistu, mutta lämmi-tystä pitää odottaa kesään. Voit kui-tenkin lämmittää naapuriasi, tuoda valoa hänen elämäänsä. Ehkä hän on yksin ja ilahtuisi kävelyseurasta? Tai ehkä hän kaipaisi vain hymyn, joka lämmittäisi hänen mieltään. Mikä tuo valoa ja lämpöä sinun talveesi, tuo sitä varmasti myös muille.

4 Naapurina voimala

ajankohtaistaKOONNEET: SEPPO IISALO, ANNA-MARIA LÄNSIMIES

Fortum on päättänyt keskeyttää toistai-seksi Atomitien varteen Loviisan Hatto-miin suunnitellun tuulivoiman koepuis-tohankkeen. Keskeytyksen syynä ovat ympäristöministeriön heinäkuussa anta-mat uudet tiukat melusuositukset.

Uuden ohjeistuksen mukaan tuulivoiman melu ei saa ylittää 35 desibeliä öisin loma-asuntoalueilla.

Hattomin alueella yli 35 desibelin melu-vyöhykkeen sisäpuolelle jäisi 51 vapaa-ajan asuntoa ja 5 vakituista asuntoa. Lähimmät asunnot sijaitsevat 600 metrin päässä suunnitelluista tuulivoimaloista.

– Ohjeet merkitsevät sitä, että tiukat melunormit ylittyvät alueella kaikilla niillä tuulivoimalamalleilla, joilla koepuisto olisi ollut mahdollista toteuttaa kustannuste-hokkaasti, toteaa Fortumin tuuli- ja aalto-voimapäällikkö Sebastian Johansen.

Hankkeesta oli ehditty tehdä monipuo-lisia selvityksiä parin vuoden ajan. Kaa-voitus oli edennyt hyvin.

Fortum odottaa nyt tuloksia ympäris-töministeriön työryhmältä. Sen on mää-rä antaa aikanaan tarkempaa ohjeistusta tuulivoimaloiden melun laskennasta ja mittaamisesta.

Tuulivoiman koepuistolle aikalisä

Päättyneillä Loviisan voimalaitoksen vuo-sihuolloilla parannettiin ykkös- ja kakkos-yksikön turvallisuutta ja käytettävyyttä.

Loviisan ykkösyksiköllä oli laaja, kah-deksan vuoden välein tehtävä vuosihuolto, jonka aikana tehtiin runsaasti laajoja tar-kastuksia, koestuksia ja määräaikaishuol-toja sekä useita merkittäviä muutos- ja korjaustöitä. Normaalina vuosihuoltotoi-menpiteenä vaihdettiin noin kolmasosa reaktorin polttoaineesta.

Ykkösyksikön vuosihuolto pitkittyi 12 vuorokautta alkuperäisestä aikataulus-taan, koska laiteuusintojen jälkeiset koes-tukset ja laitteiden toiminnan varmistami-nen veivät suunniteltua pidemmän ajan.

Kakkosyksikön lyhyen vuosihuollon aikana vaihdettiin samoin noin kolmas-osa polttoaineesta sekä tehtiin tarkas-tus- ja huoltotöitä.

– Kahdeksanvuotishuollossa tehtiin paljon laajoja tarkastuksia, eikä niis-sä ilmennyt merkittäviä poikkeamia. Vastaaviin vuosihuoltoihin verrattuna saadut säteilyannokset olivat kaikkien aikojen alhaisimmat, toteaa prosessi- ja kehitysjohtaja Thomas Buddas Loviisan voimalaitokselta.

Vuosihuoltoon osallistui Loviisan voi-malaitoksen 500 työntekijän lisäksi noin 1 000 kunnossapidon ja tarkastusalan ammattilaista yhteensä 80 yrityksestä.

Vuosihuollot päätökseen

Loviisan voimalaitoksen uusi koulu-tussimulaattori on ollut testikäytössä reilut puoli vuotta. Uuden koulutus-simulaattorin rakentaminen liittyy voimalaitoksella käynnissä olevaan automaatiouudistusprojektiin.

– Automaatiouudistuksen seuraavis-sa vaiheissa voimalaitoksen valvomot ja automaatiojärjestelmät uudistetaan perusteellisesti, toteaa järjestelmäasi-antuntija Esa Maikkola.

Simulaattorin testauksella var-mistetaan etukäteen muun muassa simulaattorin soveltuvuus tulevaan koulutuskäyttöön.

– Viranomaisvaatimusten mukaisesti ydinvoimalaitoksen ohjaajille on annet-tava koulutusta koulutussimulaattorilla, joka vastaa tarkasti voimalaitosta niin valvomotoimintojen kuin simulointimal-lin käyttäytymisen osalta.

Myös valvomomuutosten ja voimalai-toksen hallintaan tarvittavan ohjeiston toimivuus on varmistettava etukäteen si-mulaattoriympäristössä tehtävin testein.

– Simulaattoriasennus täydennetään täysimittakaavaiseksi koulutussimu-laattoriksi, kun automaatiouudistuksen seuraavan vaiheen yksityiskohtainen suunnittelu etenee riittävän pitkälle, Maikkola kertoo.

Uusi koulutus-simulaattori testikäytössä

KUVA

: ARI

HAI

MI

KUVA

: MAR

KKU

KORP

I-HAL

LILA

Loviisan voimalaitoksella oli tänä vuonna vuorossa pitkä vuosihuolto. Ykkösyksikön vuosihuolto alkoi 5.8. ja venyi noin kaksi viikkoa yli suun-nitellun aikataulun. Ykkösyksikön jälkeen vuosihuollot jatkuivat Lovii-san kakkosyksiköllä, jossa pysyttiin hyvin aikataulussa.

Ykkösyksiköllä toteutettiin laaja, kahdeksan vuoden välein tehtävä huolto. Sen aikana tehtiin runsaasti laajoja tarkastuksia, koestuksia ja määräaikaishuoltoja sekä useita merkittäviä muutos- ja korjaustöi-tä. Normaalina vuosihuoltotoimenpiteenä vaihdettiin noin kolmasosa reaktorin polttoaineesta. Kakkosyksiköllä oli puolestaan vuorossa ly-hyt vuosihuolto, jonka aikana vaihdettiin samoin noin kolmasosa polt-toaineesta sekä tehtiin tarkastus- ja huoltotöitä. Kakkosyksikkö kytket-tiin verkkoon 13.10.

Thomas, tänä vuonna voimalaitoksen vuosihuolto pitkittyi suunnitel-mistaan. Miksi?

Ykkösyksikön vuosihuolto ylitti tosiaan 12 vuorokautta alkuperäisen aikataulunsa, koska laajan vuosihuollon aikana tehtyjen laiteuusintojen jälkeiset koestukset ja laitteiden toiminnan varmistaminen veivät suun-niteltua pidemmän ajan. Pitkittyvä vuosihuolto asettaa aina haasteita tekijöille ja suunnittelijoille. Eri työvaiheet liittyvät toisiinsa ja yhden vaiheen viivästyminen aiheuttaa muutoksia kaikkeen toimintaan.

Säteilyturvakeskus on kirjannut tänä syksynä muutamia INES-luokitel-tuja tapahtumia Loviisassa. Mitä se tarkoittaa?

Loviisassa on ollut tänä vuonna poikkeavia tilanteita jonkin verran enemmän kuin mihin viime vuosina on totuttu. INES 0 -luokiteltuja ta-pahtumia sattui vuosihuollon aikana kuusi. INES 0 tarkoittaa poikkeuk-sellista tapahtumaa, jonka turvallisuusmerkitys on niin vähäinen, että sitä ei voida sijoittaa varsinaiselle asteikolle.

Lisäksi viranomainen on tulkinnut yhden tapahtuman INES 1 -luok-kaan, joka tarkoittaa poikkeuksellista turvallisuuteen vaikuttavaa tapah-tumaa. Kyseessä oli inhimillinen virhe. Laitoksen itse laatimiin palomää-räyksiin nähden liiallinen määrä herkästi syttyvää pesunestettä oli tuotu valvonta-alueelle reaktorikuilun pesua varten odottamaan työn etene-mistä. Sama tapahtui ensimmäisen kerran vuonna 2010, joten tähän

Q&ALoviisan voimalaitoksella on tapahtunut syksyn 2012 aikana muutamia suunnitelmista poikkeavia tuotantokatkoksia ja viime vuosia enemmän muita poikkeamia. Kysyimme voimalaitoksen prosessi- ja kehitysjohtaja Thomas Buddakselta: miksi näin?

7 Erittäin vakava onnettomuus

6 Vakava onnettomuus

5 Ympäristölle vaaraa

aiheuttava onnettomuus

4 Laitosonnettomuus

3 Vakava turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma

2 Merkittävä turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma

1 Poikkeuksellinen turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma

Väestönsuojelu- toimet tarpeellisia

Väestönsuojelu- toimet mahdollisiaOnnettomuus

Turvallisuutta heikentänyt tapahtuma Ei tarvetta väestönsuojelutoimenpiteille

0 Poikkeuksellinen tapahtuma, jonka turvallisuusmerkitys vähäinen

Poikkeuksellinen tapahtuma

on kiinnitettävä erityishuomiota tulevissa vuosihuolloissa.

Miten nämä poikkeamat vaikut-tavat toimintaanne jatkossa?

Teemme jatkuvaa turvallisuus-arviointia laitoksen turvallisuu-den varmistamiseksi ja parantamiseksi.

Kaikki syksyn tapahtumat on tutkittu, raportoitu perusteellisesti vi-ranomaiselle ja niistä on otettu opiksi. Toimintatapojamme ja ohjeistuk-siamme on kehitetty edelleen opitun pohjalta.

Onko laitoksen turvallisuus jotenkin vaarantunut näiden poikkeamien takia?Mistään näistä tapahtumista ei ole ollut vaaraa ihmisille, ympäristölle tai laitokselle. Turvallisuuskulttuurimme koostuu monesta osa-aluees-ta, joissa kaikissa on oltava hereillä koko ajan. Laitoksella noudatetaan jatkuvan parantamisen periaatetta, joka tarkoittaa että seuraamme toimintaa, kehitämme sitä ja koko ajan kiristämme myös omia tavoit-teitamme. Tämän syksyn häiriötilanteissakin Loviisan voimalaitos on toiminut suunnitellulla tavalla.

Lisätietoja tapahtumista: www.fortum.com/ydinvoima/ajankohtaista

Kysymyksiä ja vastauksia Loviisan voimalaitoksen syksyn tapahtumista

Thomas Buddas.

Naapurina voimala 5

INES-luokat

Naapurina voimala myös netissäNaapurina voimala jaetaan Loviisan seudun talouksiin, mutta lehden voi lukea myös netissä osoitteessa www.fortum.com/julkaisut

Itämeri puhdistuu

Suunta on parempi ja tulevaisuus yhä valoisampi. Itämeren hyväksi töitä tekevä Marjukka Porvari suhtautuu optimisti-sesti tulevaisuuteen, ja tähän hänellä on hyvät perustelut.

TEKSTI: KIRSI RIIPINEN | KUVA: PÄIVI LEHTI

| YMPÄRISTÖ |

ITÄMERI ON YLEENSÄ OTSIKOISSA sinilevien tai rehevöitymisen ta-kia. Hyvät uutiset ovat jääneet vähemmälle, vaikka nykyään niitäkin on. John Nurmisen Säätiön johtaja Marjukka Porvari ottaa mieluus-ti esille ne hyvät.

Tuorein hehkutuksen paikka on juuri julkaistu Itämeren suojeluko-mission, Helcomin, tuore raportti, jonka mukaan laivojen karilleajot ovat vähentyneet. Laivojen pohjakosketusten määrät ovat laskeneet jo useiden vuosien ajan, vaikka Itämeren liikennemäärät kasvavat.

Porvari tietää, että tulevaisuuden näkymät ovat todennäköisesti nykyistäkin valoisammat, kiitos uuden ennakoivan alusliikenteen navigointipalvelun. Sen avulla saadaan tankkereiden reittisuunni-telmat alusliikenneohjauksen tietoon. Öljytankkerit puolestaan saa-vat aiempaa helpommin tietoa oman reitin sää-, jää- ja poikkeusti-lanteista. Oleellinen tieto kootaan reittikohtaisesti portaaliin, yhdel-le näkymälle.

– Öljytankkerionnettomuuksien tavallinen syy on ollut inhimil-linen virhe. Uusi navigointipalvelu auttaa vähentämään juuri näitä. Halpa keino estää isoja onnettomuuksia.

ISOT PISTEKUORMITTAJAT KURIIN

John Nurmisen Säätiö on toiminut Itämeren puolesta vuodesta 2004 ja tehnyt töitä meren rehevöitymisen sekä tankkeriturmien vähentämi-seksi. Säätiön organisaatio on matala ja toiminta tehokasta.

Säätiö on ollut aktiivinen muun muassa Pietarin jätevedenpuhdis-tamoiden fosforipäästöjen vähentämisessä, mikä on ollut yksi sen suurimmista ponnisteluista. Säätiö aloitti yhteistyön Pietarin vesi-laitoksen kanssa 2005.

– Kolmen suurimman puhdistamon fosforikuormasta saadaan ny-kyään talteen tuhat tonnia vuodessa, Porvari kertoo. Määrä vastaa noin viidesosaa Suomenlahden kokonaisfosforikuormituksesta.

Tulevaisuus on vielä parempi, sillä Pietarin vesilaitos pyrkii saa-maan kaikki jätevetensä tehokkaan puhdistuksen piiriin vuoteen 2015 mennessä.

Merkittävää oli myös venäläisen Fosforit-lannoitetehtaan päästöjen saaminen aisoihin. Lannoitetehdas oli paitsi Suomenlahden, myös ko-ko Itämeren suurin yksittäinen pistekuormituslähde. Kaiken lisäksi lä-hes kaikki tehtaasta valunut fosfori oli haitallisessa, leville käyttökel-

6 Naapurina voimala

Naapurina voimala 7

– John Nurmisen Säätiö toimii Itämeren hyväksi tehokkaasti ja tuloksellisesti. Teemme säätiön kanssa mielellämme yhteistyötä, kiittää Ulla Rehell, Fortumin kestävän kehityksen johtaja.

Fortum ja John Nurmisen säätiö tekevät yhteistyötä jo toista kautta, uusi nelivuotiskausi alkoi tänä vuonna.

– Haemme kumppaneita, joiden toiminta on tavoitteellista ja mitattavissa. John Nurmisen säätiön toiminnalla on ollut selvät vaikutukset Itämereen.

Fortumin oma toiminta vaikuttaa vesistöihin kahdella tavalla: yhtiöllä on vesivoimatuotantoa Itämereen laskevissa joissa ja toi-saalta rannikolla sijaitsevat voimalaitokset ottavat merestä jääh-dytysvettä ja johtavat lämmenneen veden takaisin mereen. Vesi-voiman tuotanto vaikuttaa muun muassa vedenpinnan korkeuteen ja virtaamaan. Nämä vaikutukset ovat useimmiten paikallisia.

Loviisan ydinvoimalaitos taas käyttää yhtiön suurimpana yk-sittäisenä vedenkuluttajana lähes 1 500 miljoonaa kuutiometriä jäähdytysvettä. Lämpimän jäähdytysveden purku Itämereen nos-taa pintaveden lämpötilaa parin kilometrin säteellä 1-2 astetta.

Yhtiö rahoittaa ja osallistuu itse vesivoiman vaikutusten ja niiden lieventämisen tutkimiseen. Rehell huomauttaa, että yksit-täisen yrityksen on toimittava ympäristölainsäädännön mukaan, mutta tämän lisäksi oman toiminnan ympäristövaikutuksiin on syytä kiinnittää huomiota laajemminkin.

– Itämeren reunavaltioissa asuville merellä on valtavan suuri virkistysarvo, Rehell muistuttaa.

Hän on itse seurannut purjehtijana meren tilaa kymmeniä vuo-sia. Meri on lähellä maallakin, sillä hän asuu Kirkkonummen Kant-vikissa, meren tuntumassa.

– Muistan vielä hyvin hurjat hernerokkakesät 1997-98. Lapseni olivat silloin pieniä, ja merellä oli vaikea löytää paikkaa, jossa he olisivat voineet uida.

Aivan viime vuosina hän on huomannut, miten vesi on alkanut siellä täällä puhdistua.

– Rakkolevä on tullut paikka paikoin takaisin ja vesi selvästi kirkastunut.

Vesivoiman vaikutuksia tutkitaan

poisessa muodossa.Suomessa on pitkä kokemus vastaavanlaisen tuotannon valuma-

vesien hallinnasta. Teknistä apua saatiin John Nurmisen Säätiöltä.Vaikka Fosforitin alueelta valui fosforia valtavat määrät, se saa-

tiin hallintaan suhteellisen pienillä investoinneilla.– Suomenlahden leville käyttökelpoisesta kuormituksesta on

Pietarin ja Fosforitin toimilla nyt saatu pois 60 prosenttia. Tämän pitäisi alkaa näkyä veden laadussa nopeasti, ensin lähialueella ja vähitellen myös lännempänä.

VILJAN HINTAKIN VAIKUTTAA ITÄMEREEN

Saaristomerellä tilanne ei ole aivan yhtä lupaava. Maatalous on Itämeren iso kuormittaja, eikä sen rehevöittäviä valumia ole saa-tu vähenemään. Pistekuormittajat on helpompi saada kuriin kuin maanviljelys.

Porvari ei kuitenkaan halua syyllistää yksittäisiä maanvilje-lijöitä. Ilmastonmuutos, Euroopan unionin ja Suomen maatalo-uspolitiikka sekä globaalit trendit ajavat kaikki kehitystä yhä

KUVA

:TO

MI P

ARKK

ON

EN

>>

SUOMENLAHTIRUOTSI

NORJA

SUOMI

NaantaliPorvoo Prinorsk

PietariMuuga

Riika

Ventspils

Frede

ricia

ButingeKlaipeda

Kaliningrad

Gdansk

Brofjorden

Göteborg

Rostock

VIRO

LIETTUA

SAKSA

TANS

KA LATVIA

PUOLA

Meriveden rehevyys ja kesän levät ovat vähentyneet itäisellä Suomenlahdella jo yli viisi vuotta.

– Olen optimistinen, suunta on parempaan päin, sanoo John Nurmisen säätiön johtaja Marjukka Porvari.

Itämeri on matala meri, joka on yhteydessä Pohjanmereen kapei-den ja matalien Tanskan salmien kautta.

Itämeren vesi vaihtuu hyvin hi-taasti ja täydelliseen vaihtumiseen on arvioitu kuluvan noin 40 vuotta.

Itämeren valuma-alueella elää lähes 85 miljoonaa ihmistä.

Kaikissa merta ympäröivissä maissa on paljon teollisuutta ja maataloutta, minkä vuoksi Itäme-reen on joutunut jo kauan ympäris-tömyrkkyjä ja ravinteita.Lähde: Ympäristötieto

Kartassa näkyvät Itämeren tärkeimmät öljysatamat.

kuormittavampaan suuntaan.Ilmastonmuutos vaikuttaa Itämeren alueen maatalouteen, sillä

kun maa kuivuu etelämpänä, viljelyksiä siirretään yhä pohjoisem-maksi – myös Itämeren alueelle. Euroopan unioni puolestaan sane-lee, että karjataloudessa syntyvä lanta on ajettava pelloille. Tehotuo-tanto tietää paljon lantaa, ja pellolle ajettu ylimääräinen lanta siir-tyy lopulta rehevöittämään merta.

Globaalin viljakaupan hinnatkin tuntuvat Itämeressä. Vehnästä on viime vuosina saanut hyvän hinnan – ikävä kyllä se on yksi kuor-mittavimmista viljalajeista.

Kaiken päälle tulevat vielä meidän Itämeren maissa asuvien ih-misten kulutustottumukset: mitä paremmin pihvit maistuvat, sitä enemmän ympäristö kuormittuu. Jos söisimme enemmän kasviksia, eläimiä varten ei tarvitsisi kasvattaa niin paljon rehua, eivätkä ve-sistöt saastuisi yhtä paljon.

SUOMENLAHDELLA PAREMPI TILANNE

Säätiöllä riittää töitä myös tulevaisuudessa. Paraikaa toteutetaan hankkeita 17 Itämeren alueen kaupungissa vuotuisten fosforipääs-töjen vähentämiseksi 2500 tonnilla vuoteen 2015 mennessä. Hank-keita toteutetaan esimerkiksi Valko-Venäjällä, josta ravinteita va-luu Itämereen jokia pitkin.

Biologisen puhdistuksen ja kemikaalien avulla fosforista on mahdollista saada suodatettua jopa 97 prosenttia, typestäkin yli 90 prosenttia.

Käykö niin, että kun päästöt saadaan tehokkaasti vähene-mään, sinilevälautat ovat tulevaisuudessa historiaa ja meren ve-si puhdasta?

– Olen optimistinen. Suomenlahdella vedenlaatu joka tapaukses-sa paranee, Saaristomerellä ja Itämeren pääaltaalla kehitys on hi-taampaa. Suunta on joka tapauksessa parempaan päin. •

>>

1991 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 201202468

101214161820

1993

KUVA

: JAN

NE

LEHT

INEN

VALKO-VENÄJÄ

8 Naapurina voimala

Kalun

d- bo

rg

VENÄJÄ

Naapurina voimala 9

Hyvä tietää säteilystäLoviisan ydinvoimalaitoksen normaalista käytöstä lähiympäris-tön asukkaille koituva vuotuinen säteilyannos on niin pieni, ettei sitä pystytä mittauksin toteamaan. Laskennallisesti arvioituna se on suuruusluokaltaan enimmillään tuhannesosa luonnon lähteistä aiheutuvasta annoksesta.

Voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä ympärivuotisesti asuvalle henkilölle aiheutuu voimalaitoksen päästöistä noin 0,001 mSv:n keskimääräinen altistus vuodessa. Tämä vastaa määrää, jonka loviisalainen saa luonnonsäteilystä muutaman tunnin aikana.

Esimerkkejä säteilyannoksistaAnnosnopeus Esimerkki

6000 mSv Annos, joka äkillisesti saatuna saattaa johtaa henkilön kuolemaan

0,005 mSv/h Tshernobylin onnettomuuden aikana suurin mitattu annosnopeus Suomessa

0,005 mSv/h Annosnopeus lennettäessä 12 kilometrin korkeudessa

0,0002– 0,0004 mSv/h

Annosnopeus, jonka ylittyessä Suomen säteilyvalvontaverkon automaattinen säteilymittari hälyttää

0,00004 – 0,0003 mSv/h

Luonnon taustasäteily Suomessa

Säteilyannos kuvaa säteilyn aiheuttamaa terveydellistä haittaa. Sen yksikkö on sievert (Sv). Lähde: STUK.fi

ajankohtaistaKOONNEET: SEPPO IISALO, ANNE KUOKKANEN

Lappeenrannan teknillinen yliopisto perustaa aurinko-talousprofessuurin, joka on tutkimusalallaan ensim-mäinen Suomessa. Fortum tukee toiminnan käynnis-tämistä 75 prosentin osuudella viiden vuoden ajan, vuosina 2013–2017.

Fortum perustelee tukeaan sillä, että energiatoimiala on siirtymässä kohti aurinkotaloutta, joka perustuu jous-tavaan ja tehokkaaseen energiajärjestelmään sekä pääs-töttömään energiantuotantoon.

Aurinkotalouden professuuri Lappeen-rantaan

Pientalon omistajilla on nyt mahdollisuus hankkia itselleen valmis aurinkopaneelijärjestelmä ja ryhtyä sähköntuottajaksi.

Fortumin lanseeraama avaimet käteen -aurinko-paneelipaketti sisältää esiselvityskäynnin asiakkaan luona, sähköverkkoon kytkettävän aurinkopaneelijär-jestelmän sekä paneelien toimituksen ja asennuksen.

Fortum sitoutuu ostamaan mahdollisen ylijäämäsäh-kön Nord Poolin spot-tuntihintaan, josta vähennetään välityspalkkio 0,24 senttiä kilowattitunnilta.

Osoitteessa www.fortum.fi/aurinkopaketti voit testata aurinkosähkön tuotantomahdollisuutesi sekä valita itsellesi sopivimman paketin neljästä eri kokovaihtoehdosta.

Aurinkopaneeleilla sähköntuottajaksi?

Nyt on radonmittauksen aikaHuoneilman radonpitoisuus mitataan radonmittauspurkeilla. Kattava arvio altistuksesta saa-daan, kun mitataan kahdella radonmittauspurkilla asunnon eri huoneissa ja/tai kerroksis-sa. Mittausajaksi suositellaan kahta kuukautta marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana. Radonpitoisuuden mittauksen voi tilata STUKista. STUKin palvelun hintaan (43,85 €) sisältyy asiak-kaalle postitettava radonmittauspurkki, analyysi ja tuloskirje. http://verkkokauppa.stuk.fi/

KUVA

: SHU

TTER

STO

CK

10 Naapurina voimala

ajankohtaistaKOONNEET: SEPPO IISALO, ANNE KUOKKANEN

Blogi pitää ajan tasallaYdinreaktioita-blogi on jokaisen ydinvoimasta kiin-nostuneen aarreaitta, joka sisältää ajankohtaisten ja poleemisten kirjoitusten lisäksi kommentteja ja taustatietoa mielenkiintoisessa muodossa. www.ydinreaktioita.fi

Hyvin raportoitu!

TIEDÄ ennen kuin toimit!Sähköalan toimijoiden yhteiselle sivustolle on koottu turvallisuutta lisääviä ohjeita sähköjoh-tojen läheisyydessä työskenteleville. Sivustolta löytyy myös herättäviä videoita sekä taustoittavia artikkeleita.www.hengenvaara.fi

Aaltoenergiaa kehittävä AW-Energy on suunnitellut aaltoenergiayksikön, jonka toimintaperiaate perustuu me-renpohjaan lähelle rantaa asennetta-vaan saranoituun paneeliin. Rannalla olevaan sähköverkkoon liitettävä paneeli muuttaa aaltojen edestakai-sen liikkeen sähköenergiaksi.Fortum ja Suomen itsenäisyyden

juhlarahasto Sitra tukevat hanketta miljoonaluokan panostuksella. Ra-hoituksen turvin AW-Energy aloittaa kaupalliseen mittakaavaan tarkoite-tun WaveRoller-laitteen kehityksen ja pystyy varmistamaan Portugalin Penichessä äskettäin käyttöön-otetun 3 x 100 kW:n testilaitoksen käyttötestauksen valmistumisen. Vuorovesi

hyötykäyttöönVuorovesi on kuun ja auringon aiheuttama ilmiö, joka on voimakkain päiväntasaajalla. Vuoroveden liikkeet voidaan muuttaa sähköksi rakentamalla pato rannan edustalle ja käyttämällä hyväksi nousu- ja laskuveden korkeuseroa. Vuorovettä voidaan hyödyntää sähköntuotannossa myös turbiinien ja roottorien avulla.

Aaltoenergian testaus etenee

Euroopan jalkapalloliitto UEFA on valinnut Fortumin Tutor-ohjelman Euroopan parhaaksi Grassroots-projektiksi. Palkinto luovutettiin Suomi–Ranska MM-karsintaottelun tauolla syyskuun alussa.

”Uskomme, että tämäntyyppisille sponsorointiohjelmille on tilausta yhteis-kunnassa, sillä panostus lasten ja nuorten harrastustoimintaan ja sitä kautta perheiden arkeen on sijoitus tulevaisuuteen. Haluamme aktiivisesti vaikuttaa omien sponsorointiohjelmiemme kautta tukemalla nimenomaan ruohonjuuri-tason toimintaa”, Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula totesi.

UEFA NOTEERASI TUTOR-OHJELMAN

KUVA

: PÄI

VI A

HVO

NEN

Fortum on saavuttanut jaetun en-simmäisen sijan pohjoismaisessa Carbon Disclosure Leadership -in-deksissä, joka tarkastelee yritysten ilmastoasioiden raportointia.

Fortum sijoittui parhaaksi toisena

vuotena peräkkäin ja saavutti kaik-kien aikojen parhaan tuloksensa, 98/100 pistettä.

CDP:n vuosittainen Nordic 260 -raportti julkaistiin lokakuussa Tuk-holmassa.

Naapurina voimala 11

Lohjalaiset ovat valinneet Haikarin rantaraitin Lohjan seudun tärkeimmäksi valaistuskohteeksi Fortumin ja Lohjan kaupungin järjestämissä Valovaaleissa. Kohteen rakentaminen on hyvässä vauhdissa kaivuutöiden juuri valmistuessa. Upeaa ympäristövalaisua päästään juhlistamaan avajaisten merkeissä joulukuussa.

Fortum on aikaisemmin toteuttanut Valovaalit Joensuun ja Loviisan kaupunkien kanssa. Kaikkien alueiden valaisun suunnittelussa on otettu huomioon ympäristöön, energiansääs-töön sekä valon laatuun ja näkömukavuuteen liittyvät kysymykset.

Lähes tuhat yritystä, yhteisöä ja kotitaloutta osallistui Motivan järjestämään energiansäästö-viikkoon 8.–14. lokakuuta. Kampanja saavutti jopa satojatuhansia ihmisiä. Monet tapahtumat jatkuvat vielä pitkälle ensi vuoteen.

Energiansäästöviikko muistuttaa suomalai-sia vuosittain tärkeästä asiasta: energiaa ja materiaaleja järkevästi käyttämällä vähennäm-me hiilidioksidipäästöjä ja muita toimintamme ympäristövaikutuksia.

Osallistujien kymmenet tapahtumat eri puolilla Suomea pitivät huolen siitä, että tietoa sai viikon aikana niin yrityksissä, kouluissa kuin erilaisissa yhteisöissäkin.

Nyt valaistaan Haikarin rantaraitti Lohjalla

Kampanja vauhditti järkevää energiankäyttöä

Loviisan Laivasillan kävelyreitti valaistiin 2011.

Sähköautoille uusia pikalatauspisteitäFortum ja Nissan ovat tehneet yhteistyösopimuksen, jonka mukaan Suomen pää-teiden varsille perustetaan ensi vuoden aikana 20 pikalatauspistettä.

Sähköauton tyypillinen toimintasäde maantieajossa on 130 kilometriä tai jopa sen alle. Normaalilatauksella tyhjän akun lataaminen kestää 8–12 tuntia. Pikalatauksella vastaavan energiamäärän siirto onnistuu reilussa puolessa tunnissa.

Kertalatauksen hinnaksi on arvioitu noin kymmenen euroa. Tästä energian hinnan osuus on 3,5-4 euroa.

Suomessa tarvitaan ydinenergia-alalle

noin2400 uutta osaajaa

vuoteen 2025 mennessä.

Alalla työskentelevistä noin

3300 henkilöstä

1200 on siirty-

mässä eläkkeelle.

Pääsääntöisesti tarvittava työ-voima on korkeasti koulutettu-

ja, yliopisto- tai ammattikorkea-koulutason osaajia. Arvio sisäl-

tyy ydinenergia-alan osaamistyö-ryhmän raporttiin, joka luovutettiin

keväällä työ- ja elinkeinoministeriölle.

John Nurmisen Säätiön Itämeri-työn tukemiseksi. Aiesopimuksen mukaan Fortum tukee Puhdas Itämeri -hankkeita vuosittain

100 000 eurolla vuosina 2012–2015. Sopimus on suoraa jatkoa edelliselle, vuoden

2011 lopussa päättyneelle nelivuotiselle yhteistyölle.

Tuki jatkuu Puhdas Itämeri

-hankkeille

Ydinenergia-alan sukupolvenvaihdos

KUVA

: FO

RTUM

OYJ

, JUH

A SA

ASTA

MO

INEN

KUVA

: PEA

K PR

ESS

Käy verkkosivuillamme osoitteessa www.fortum.com/loviisa. Kaikki viimeisimmät tiedotteemme löydät osoitteesta www.fortum.com/loviisa/ajankohtaista

Muistathan myös ilmaisen infopuhelimemme 0800 90535. Numerossa on nauhoitettu tiedote, jos laitoksella on jotakin normaalista tuotantotilanteesta poikkeavaa toimintaa.

Etsitkö tietoa Loviisan voimalaitoksesta ja siihen liittyvistä ajankohtaisista asioista?


TEKSTI: REIJA KOKKOLA | KUVAT: ARI HAIMI

| YDINJENGI |

Roni Pyörre aloitti heinäkuussa työt Loviisan ydinvoimalaitoksessa. Hän suosittelee uutta työnantajaansa myös muille nuorille.

Nuoria osaajia tarvitaan

RONI PYÖRRE, 25 vuotta Hitsaaja-asentaja• Kotipaikka: Kotka• Aloitti työt Loviisan voimalaitoksella heinäkuussa 2012

HITSAAJA-ASENTAJA RONI PYÖRRE työskentelee keskittyneesti työparinsa kanssa työpisteessään Loviisan ydinvoimalaitoksessa.

Heinäkuun alussa työt voimalaitoksella aloitta-nut nuori mies pääsi nopeasti tositoimiin, sillä re-vision aikaan paiskitaan pitkiä päiviä, ja välillä työpäivä venyy jopa seuraavaan aamuun.

Kuulosuojaimet suojaavat työn ääniltä ja raitis-ilmamaskit pitävät hengityksen helppona. Hitsaa-jat käyttävät TIG-hitsauslaitteita, joista ei liiemmin lähde käryä, mutta hiontapölyä ilmassa leijuu.

– Isossa yrityksessä ei tingitä työturvallisuudes-ta. Varusteet ovat huippuluokkaa, Roni Pyörre kiit-tää riisuessaan maskinsa.

KOKENUT TYÖPARI AUTTAA

Vaikka työ on etenkin revision aikaan fyysisesti raskasta, Pyörre sanoo viihtyvänsä erinomaisesti. Uusi työntekijä on otettu kivasti vastaan.

– Ohjeistukset ovat hyvät, ja kokenut työpa-ri auttaa. Tällä hetkellä työskentelen hitsaajan parina asentajan ja sepän työssä. Aina voi ky-syä neuvoa, ja pitääkin kysyä, hän huomauttaa.

Pitkät työpäivät eivät harmita, sillä vapaata-kin on. Ja revision ulkopuolella työaika on mu-kavasti kiinteä, aamuseitsemästä puoli neljään. Työmatka Kotkan ja Loviisan välillä taittuu omalla autolla.

– Matkaan kuluu noin 45 minuuttia. Kyllähän se tietää pidennystä päivään, mutta siihenkin tottuu.

ERILAINEN TYÖPAIKKA

Oltiin keskellä helmikuun pakkasia, kun Roni Pyörre näki lehdessä työpaikkailmoituksen: hit-saaja-asentajaa tarvitaan Loviisan ydinvoima-laitokselle. Hän oli valmistunut levyseppähit-saajaksi Kotkan ammatillisesta koulutuskes-kuksesta vuonna 2006, ja nyt tuntui olevan oi-

kea hetki vaihtaa työpaikkaa. Roni täytti hakemuksen netissä ja sai kutsun

haastatteluun. Jännitys laimeni nopeasti haastat-telutilanteessa.

– Vähän jännitti se, että olin hakeutumassa ai-van erilaiseen, ainutlaatuiseen työympäristöön. Juttelimmekin paljon silloisesta työstäni Interma-rine Oy:ssä. Koulutus ja työkokemus ovat tärkei-tä, mutta puhuimme jonkin verran myös siviili-elämästä: millainen perhe, mitä harrastan? Haas-tattelussa tuli heti myös esiin voimalaitoksen nol-latoleranssi alkoholin suhteen. Itse pidän sitä tär-keänä seikkana turvallisuuden kannalta.

Roni Pyörre oli hakijoista ensimmäinen haasta-teltu, joten hän jäi odottamaan haastattelukierrok-sen päättymistä. Odottelu palkittiin: soitto valin-nasta tuli parin kuukauden päästä.

– Aivan mahtava fiilis! Sitten tehtiin turvalli-suusselvitys, jossa taustat tutkittiin. Kontolla ei saanut olla rötöksiä. Lääkärintarkastuksessa teh-tiin myös alkoholikartoitus.

VAKAA TYÖNANTAJA

Aloittamaan Pyörre pääsi heinäkuun alussa, eli kesken kesälomakauden.

– Ensimmäisenä työpäivänä oli viiden tun-nin mittainen tulokoulutus. Kävimme hake-massa työvaatteet ja puhelimet. Oikeastaan en-simmäinen viikko oli tutustumista uuteen työ-paikkaan. Onneksi revisio alkoi vasta kuukau-den päästä, niin ehdin päästä hyvin kiinni työ-hön ja talon tapoihin.

Ronin mielestä yksi uuden työnantajan tärkeim-mistä vahvuuksista on sen vakaus.

– Arvostan tässä maailmantilanteessa vakaata työantajaa. Ydinvoimalaitosta ei hevin hetkauteta. Ja on palkkakin ihan kilpailukykyinen.

Roni Pyörre odottaa revision jälkeen alkavia koulutuksia. Iso työnantaja tarjoaa nuorille myös mahdollisuuden edetä.

– Lisäopinnotkaan ei ole poissuljettu vaihtoeh-to. Voin suositella ydinvoimalaitosta työpaikkana myös muille nuorille. •

ARVOSTAN TÄSSÄ MAAILMANTILAN-TEESSA VAKAATA TYÖNANTAJAA.”



| IHMINEN |TEKSTI: PÄIVI AHVONEN | KUVA: EEVA KANGAS

– KULTTUURIKAUPUNKIMME FANTASTINEN HISTORIA, kaupungin synty, sen sijainti, Sibelius, kylpyläaika, linnoitushistoria ja meren-kulku ovat muokanneet meitä vuosisatojen ajan ja vaikuttavat meihin edelleen, Pia Wilhelmson miettii työhuoneessaan museolla.

Perhe oli kiinnostunut historiasta, ja jo nuorena tyttönä Pia luki Lo-viisan historiasta kaiken mitä vain sai käsiinsä.

– Minulla naksahti päässä kun lukiolaisena vierailin Hugo Simber-gin näyttelyssä. Halusin arkkitehdiksi tai sisustusarkkitehdiksi. Pää-dyin kuitenkin lopulta opiskelemaan taidehistoriaa, ja se herätti kiin-nostukseni kaikkeen vanhaan.

AINA KULTTUURIN HYVÄKSI

Pia Wilhelmson on työskennellyt Loviisan kaupungilla lukuisissa eri viroissa ja erilaisilla titteleillä, mutta aina kulttuurin hyväksi. Kun Loviisa, Pernaja, Ruotsinpyhtää ja Liljendal fuusioituivat vuon-

na 2010, kulttuuritoimet yhdistettiin ja Pia Wilhelmsonista tuli sa-malla kolmen muun museoyksikön johtaja.

– Loviisa on historian ystävälle kiitollinen kaupunki. Kerrottavaa riittää ja aina uusia näyttelyitä valmistellessa löytää jotain uutta mie-lenkiintoista tietoa.

TALO TÄYNNÄ JÄNNITTÄVIÄ KERTOMUKSIA

Loviisan museo tuottaa pysyvän näyttelyn rinnalle 6–7 erikoisnäytte-lyä vuosittain. Pia Wilhelmson ja hänen kollegansa museoassistentti Carina Nygård tutkivat taustat, suunnittelevat ja lopulta rakentavat useimmat näyttelyt itse.

– Rakastamme rakentamista. Itse tekeminen on antoisaa ja hyvää vastapainoa hallinnolliselle työlle. Näyttelyiden suunnittelu ja raken-taminen on luovaa työtä. Yritämme keksiä näyttelyitä, jotka kytkey-tyvät muutenkin ajankohtaisiin teemoihin.

Rakkaudesta historiaan – ja Loviisaan

Nuori taidehistorian opiskelija tuli museolle kesätöihin vuonna 1974. Historia vei mennessään ja museo teki häneen syvän vaikutuksen. Loviisan museojohtajana Pia Wilhelmson on nyt unelma-ammatissaan.

MISSÄ MUUALLA VOI NAUTTIA kansainvälisesti korkea-tasoisia kamarikonsertteja 15 tai 25 euron pääsymaksua vastaan? Ei missään.

Sibeliuspäivistä kiittäminen on niiden taiteellista johtajaa Jan Erik Gustafssonia, joka onnistuu kerta toisensa jälkeen luomaan mahta-van ohjelmiston ja etsimään siihen parhaat mahdolliset esiintyjät. Kun konsertit vielä pidetään upeissa puitteissa kuten kirkossa, Raatihuo-neella tai Bongan linnassa, on taide-elämys täydellinen.”

KUVA: VIRPI L

EHTINEN


– Olen etuoikeutettu, kun saan työskennellä näin hienossa miljöössä.

Pia Wilhelmson pitää tärkeänä, että jo päiväkotilapset tutustu-vat museoon.

– He ovat vapaita ajattelijoita, heillä on luontainen kiinnostus his-toriaan. Museo ei ole pölyttynyt paikka, vaan talo täynnä jännittäviä kertomuksia. Museon perusnäyttely edustaa yhteistä kulttuuriperin-töämme – vähän samaan tapaan kuin kirjastot – se täytyy siirtää uu-sille sukupolville.

UNELMISTA TOTTA

Museonjohtaja ei haaveile Rembrandteista seinilleen, vaan iloitsee huo-mattavasti arkisemmista asioista. Yksi unelmista toteutui, kun museo sai oman varastorakennuksen. Toinen ilon aihe oli Egypti-näyttely, jo-ka tosin oli jo melkein liiankin iso projekti pienelle museolle.

– Egypti-näyttelyn ansiosta saimme museon turvallisuuden ajan tasalle, mistä olen erittäin onnellinen. Toivon, että lähivuosina voim-me uusia valaistuksen ja sähköt sekä jonakin päivänä saneerata kel-larin museokäyttöön.

Monen muuton jälkeen museo-esineitä luetteloidaan ajan tasalle. Lisäksi Pia Wilhelmson iloitsee valtavasti Strömforsin Ruukin paja-museosta, joka nyt kuuluu hänen vastuualueeseensa. – Minua kiehtoo se, että Ruukki ei ole vain paikka jossa on tehty rau-taa. Ruukki on ollut yhteisö. Sen historian tutkiminen on kiehtovaa. •

KUKA?Pia Wilhelmson

• Filosofian maisteri• Intohimona historia

• Loviisan museojohtaja ja Loviisan museo- ja kulttuuritoimen johtaja

Museo- ja kulttuuritoimen alaisuuteen kuuluvat mm. kulttuuri-toimisto, Loviisan kaupungin soittokunta, Loviisan vierasateljee,

Loviisan Sibeliuspäivät sekä Loviisan kaupungin museotoimi (Komendantintalo, Ruukin pajamuseo ja Viirilän kotiseutumuseo)

• Rakentanut uransa aikana yli 100 erikoisnäyttelyä• Harrastaa historian lisäksi matkustamista,

antiikkia, puutarhanhoitoa, ruuanlaittoa ja lukemista

LOVIISA ON HISTORIAN YSTÄVÄLLE KIITOLLINEN KAUPUNKI.”


TEKSTI: SEPPO IISALO | KUVA: JANNE LEHTINEN

Näin sanoo ydinenergialaki”Ydinjätteet, jotka ovat syntyneet Suomessa tapah-tuneen ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena, on käsiteltävä, varastoitava ja sijoitettava pysyväksi tar-koitetulla tavalla Suomeen.”

Ydinenergialaki 11.12.1987/990, 6 a § (29.12.1994/1420)

| YDINJÄTTEET |

1978: Käytetyn polttoaineen väli-varastointi aloitetaan Loviisassa.

1996: Käytetyn ydinpoltto-aineen kuljetukset Loviisas-ta Venäjälle päättyvät.

1996: Posiva Oy aloittaa toimintansa.

2000: Olkiluoto valitaan käytetyn polt-toaineen loppusijoituspaikkakunnaksi.

2004: Maanalaisen Onkalon louhintatyöt alkavat Olkiluodossa.

2007: Nestemäisten jätteiden kiin-teytyslaitos valmistuu Loviisassa.

1997: Loviisan voimalaitosjäte-luola noin 100 metrin syvyydessä otetaan käyttöön.

Vastuu ydinjätehuollosta kuuluu Suomessa ja Ruotsissa ydinvoimayhtiölle. Fortum huolehtii omalta osaltaan ydinpolttoaineen koko elinkaaresta.

SAMI HAUTAKANGAS, Fortumin ydinvoimatut-kimuksesta ja ydinjätehuollosta vastaava johta-ja, pitää lainsäädäntöä selkeänä ja velvoittavana.

– Ydinjätteitä tuottavasta toiminnasta vas-taavan on huolehdittava kaikista toimenpiteis-tä turvallisen loppusijoituksen toteuttamiseksi sekä varauduttava taloudellisesti voimalaitok-sen tuotannon aikana näihin kustannuksiin. Lainsäädännön selkeys on yksi syy siihen, et-tä olemme mukana ensimmäisten joukossa to-teuttamassa ydinjätteen loppusijoitusta.

AINUTLAATUINEN MAHDOLLISUUS

Hautakangas muistuttaa, että Fortum omistaa Lo-viisan ydinvoimalaitokset ja on lisäksi Olkiluo-

don sekä Ruotsin Forsmarkin ja Oskarshamnin laitosten osaomistaja.

– Seuraamme läheltä jätehuoltotoimien to-teuttamista sekä Posiva Oy:ssä että Svensk kärnbränslehantering Ab:ssa.

Itse asiassa Fortumilla on hyvin poikkeuk-sellinen asema ydinjätehuoltotoiminnassa glo-baalistikin ajateltuna.

– Huolehdimme ydinpolttoaineen koko elin-kaaresta. Tässä meillä on erinomainen mah-dollisuus strategiamme mukaisesti vaikuttaa ja näyttää tietä turvalliseen ja kestävän kehi-tyksen mukaiseen hiilidioksidivapaaseen ener-giantuotantoon myös ydinvoiman osalta, Hau-takangas tähdentää. •

”Huolehdimme ydinpolttoaineen koko elinkaaresta”

1993: Loviisan voimalaitosjäteluolan rakentaminen alkaa.

Ydinvoimayhtiöi-den vastuu kestää siihen asti, kunnes loppusijoitus on hy-väksyttävällä taval-la suoritettu, johta-ja Sami Hautakan-gas sanoo.

YDINVOIMALOIDEN POLTTOAINEENA käytettävä uraani on peräisin kallioperäs-tä. Polttoaineketjun alkupäässä uraani-malmi jalostetaan ydinpolttoainenipuiksi.

FORTUM HANKKII POLTTOAINEEN ve-näläiseltä TVEL-yhtymältä, joka toimittaa valmiit polttoaineniput Loviisan voimalai-tokselle, missä polttoaine varastoidaan voimalaitoksen yhteyteen rakennettuun tuoreen polttoaineen kuivavarastoon odottamaan vaihtoseisokkia.

Vuosihuollon yhteydessä reaktorista poistetaan suunnitellun käyttöikänsä saavuttaneet polttoaineniput – tyypilli-sesti noin neljännes polttoaineesta – ja korvataan tuoreilla polttoainenipuilla.

Käytetyt jo tehonsa menettäneet polt-toaineniput siirretään reaktorin vieressä oleviin vesialtaisiin jäähtymään muuta-maksi vuodeksi.

Jäähtymisen ja säteilyn alenemisen jälkeen niput pakataan käytetyn polt-toaineen kuljetussäiliöön ja siirretään reaktorihallista laitosalueella sijaitsevaan erilliseen välivarastolaitokseen odotta-maan loppusijoitusta.

SUOMESSA KÄYTETTYÄ YDINPOLT-TOAINETTA ei jälleenkäsitellä, vaan se loppusijoitetaan sellaisenaan kestäviin kapseleihin suljettuna kallioperään. Tätä kutsutaan avoimeksi polttoainekierroksi.

Posiva Oy vastaa käytetyn polttoai-

Ydinpoltto- aineen elinkaari

neen kuljetuksesta Loviisasta Eurajoen Olkiluodossa sijaitsevaan loppusijoi-tuslaitokseen, joka on noin 500 metrin syvyydessä kallioperässä. Loppusijoitus on tarkoitus aloittaa vuonna 2020.

MATALA- JA KESKIAKTIIVISTA VOI-MALAITOSJÄTETTÄ syntyy Loviisan voimalaitoksen huolto- ja korjaustöiden yhteydessä sekä radioaktiivisten pro-sessivesien puhdistuksessa, yhteensä 100–150 m3 vuodessa.

Valtaosa voimalaitoksella syntyväs-tä jätteestä on matala-aktiivista. Se koostuu pääosin tavanomaisesta huol-tojätteestä, kuten eristemateriaaleista, vanhoista työvaatteista, pyyhkeistä, suo-jakäsineistä, koneen osista ja muovista. Ne pakataan 200 litran tynnyreihin, jotka puristetaan puoleen alkuperäisestä tilan säästämiseksi. Vuosittain kertyy 500–1000 huoltojätetynnyriä.

Voimalaitoksen käytössä syntyvät keskiaktiiviset jätteet, esimerkiksi radioaktiivisia halkeamistuotteita sisältävät nesteet, lietteet ja ionin-vaihtomassat, kiinteytetään sementin ja lisäaineiden kanssa teräsbetonisiin jäteastioihin. Astia suljetaan valamalla siihen betonikansi.

Käsittelyjen jälkeen matala- ja kes-kiaktiiviset jätteet kuljetetaan voima-laitoksen alapuolella, noin 110 metrin syvyydessä sijaitsevaan välivarastoin-ti- ja loppusijoitustilaan. Kiinteytettyjä keskiaktiivisia jätteitä varten loppu-sijoitustilaan on rakennettu erityinen betonikaukalo.

Asiantuntijoina Sami Hautakangas

ja Tomi Nurminen

FAKTA



Ydinjätteet KorKea-aKtiivinen jäteKorkea-aktiivinen jäte on käytettyä polttoainetta

KesKiaKtiivinen voimalaitosjäteEsimerkiksi radioaktiivisia halkeamistuotteita sisältävät nesteet, lietteet ja ioninvaihtomassat

matala-aKtiivinen voimalaitosjäteVoimalaitoksen huolto-, korjaus- ja siivoustöissä kertyvät suojamuovit ja muut sekalaiset jätteet

KärnavFall HÖGaKtivt avFall Det högaktiva avfallet utgörs av uttjänt kärn-bränsle

medelaKtivt driFtavFallBland annat vätskor, slam och jonbytarmassor innehållande radioaktiva sönderfallsprodukter

lÅGaKtivt driFtavFall Skyddsplast från underhålls-, reparations- och städningsarbete samt annat blandavfall

loppusijoitusSlutförvaring

Ydinpolttoaineen elinkaari

riKastusAnrikning

louHintaBrytning

väKevÖintiKoncentrerering

polttoainesauvojen valmistusTillverkning av bränslestavar

alKuvaiHeet venäjällä Uraanin louhinta, rikastus ja polttoainesauvojen valmistus tapahtuu Venäjällä. Valmiit polttoaineniput kuljetetaan Loviisan voimalaitokselle.

inledande Faser i rYssland Uranbrytningen, anrikningen och tillverkningen av bränslestavar sker i Ryssland. De användningsklara bränsleknippena transporteras till Lovisa kraftverk.

loppusijoitus eurajoen olKiluotoon Välivarastoinnin jälkeen käytetty polttoaine kuljetetaan Eurajoelle loppusijoitettavaksi noin 500 metriä maanpinnan alapuolelle kallio-perään.

slutFÖrvarinG i olKiluoto i euraÅminne Efter mellanlagringen transporteras det uttjänta kärnbränslet till Euraåminne för slutförvaring i berggrunden på 500 meters djup under markytan.

KäYttÖ YdinvoimalassaAnvändning i reakrorn

VoimalaitosjäteluolaDRIFTAVFALLSGROTTA VäliVarastointilaitos

VäLIVARASTOInTILAITOS

välivarastointiMellanlagring

matala- ja KesKiaKtii

vinen

voimalaitosjäte

Låg- och medela

ktivt

drifta

vfall

KorKea-aKtiivinen jäte

Högaktivt avfall

loV i i san Voimal a i to s

loV i sa kraft Ver k

olkiluoto

Venäjä – rYssl and

Avo iN polttoA iNek i e rto – Öp p e N Br ÄN S l e C Y k e l







loppusijoitus 2020Slutförvaring 2020

KäRnBRänSLETS LIVSCYKEL

2012: Loviisan voimalaitoksen alapuolella, noin 110 metrin syvyydessä sijaitseva matala- ja keskiaktiivisten jätteiden uusi laajennettu väli-varastointi- ja loppusijoitustila otetaan käyttöön.

2020: Loppusijoitus Eurajoen Olkiluotoon alkaa.

”Huolehdimme ydinpolttoaineen koko elinkaaresta”

Havainnekuva Loviisan voimalai-

tosten ydinpolttoai-neen elinkaaresta keskiaukeamalla.

KUVA

: ARI

HAI

MIN

EN

Valtaosa Loviisan voimalaitoksella syntyvästä jätteestä on matala-ak-tiivista. Se koostuu tavanomaises-ta huoltojätteestä, kuten eristema-teriaaleista, vanhoista työvaatteis-ta, pyyhkeistä, suojakäsineistä, ko-neen osista ja muovista. Jätteet pa-kataan 200 litran tynnyreihin ja va-rastoidaan voimalaitoksen alapuo-lella, noin 110 metrin syvyydessä sijaitsevaan välivarastointi- ja lop-pusijoitustilaan, kertoo reaktori-in-sinööri Tomi Nurminen.


Ydinjätehuolto- rahastossa 1,9 miljardia euroaTyö- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivan ydinjä-tehuoltorahaston tehtävänä on kerätä varat, jotka tulevaisuudessa tarvitaan ydinjätteistä huolehtimi-seen. Näin varmistetaan se, että ydinjätehuolto pystytään hoita-maan kaikissa olosuhteissa. Tällä hetkellä rahaston varat ovat noin 1,9 miljardia euroa.


YDINJÄTTEET

KORKEA-AKTIIVINEN JÄTEKorkea-aktiivinen jäte on käytettyä polttoainetta

KESKIAKTIIVINEN VOIMALAITOSJÄTEEsimerkiksi radioaktiivisia halkeamistuotteita sisältävät nesteet, lietteet ja ioninvaihtomassat

MATALA-AKTIIVINEN VOIMALAITOSJÄTEVoimalaitoksen huolto-, korjaus- ja siivoustöissä kertyvät suojamuovit ja muut sekalaiset jätteet

KÄRNAVFALL

HÖGAKTIVT AVFALL Det högaktiva avfallet utgörs av uttjänt kärn-bränsle

MEDELAKTIVT DRIFTAVFALLBland annat vätskor, slam och jonbytarmassor innehållande radioaktiva sönderfallsprodukter

LÅGAKTIVT DRIFTAVFALL Skyddsplast från underhålls-, reparations- och städningsarbete samt annat blandavfall

YDINPOLTTOAINEEN ELINKAARI

RIKASTUSAnrikning

LOUHINTABrytning

VÄKEVÖINTIKoncentrerering

POLTTOAINESAUVOJEN VALMISTUSTillverkning av bränslestavar

ALKUVAIHEET VENÄJÄLLÄ Uraanin louhinta, rikastus ja polttoainesauvojen valmistus tapahtuu Venäjällä. Valmiit polttoaineniput kuljetetaan Loviisan voimalaitokselle.

INLEDANDE FASER I RYSSLAND Uranbrytningen, anrikningen och tillverkningen av bränslestavar sker i Ryssland. De användningsklara bränsleknippena transporteras till Lovisa kraftverk.

VENÄJÄ – RYSSL AND

AVO IN POLTTOA INEK IERTO – ÖPPE N BR ÄNS L E C Y K E L



KÄRNBRÄNSLETS LIVSCYKEL


LOPPUSIJOITUSSlutförvaring

POLTTOAINESAUVOJEN VALMISTUSTillverkning av bränslestavar

LOPPUSIJOITUS EURAJOEN OLKILUOTOON Välivarastoinnin jälkeen käytetty polttoaine kuljetetaan Eurajoelle loppusijoitettavaksi noin 500 metriä maanpinnan alapuolelle kallio-perään.

SLUTFÖRVARING I OLKILUOTO I EURAÅMINNE Efter mellanlagringen transporteras det uttjänta kärnbränslet till Euraåminne för slutförvaring i berggrunden på 500 meters djup under markytan.

KÄYTTÖ YDINVOIMALASSAAnvändning i reakrorn

VOIMALAITOSJÄTELUOLADRIFTAVFALLSGROTTA

VÄLIVARASTOINTILAITOSVÄLIVARASTOINTILAITOS

VÄLIVARASTOINTIMellanlagring

MATALA- JA KES

KIAKTII

VINEN

VOIMALAITO

SJÄTE

Låg- och med

elakti

vt dr

iftav

fall

KORKEA-AKTIIVINEN JÄTE

Högaktivt avfall

L OV I I SAN VOIMA L A I TO S LOV I SA KRAF T VE R K

OLKILUOTO





LOPPUSIJOITUS 2020Slutförvaring 2020

Documents

Naapurina Voimala 2/2012